Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. PALVELEMME KESÄLLÄ MA-LA 10-17 Lämpimästi Tervetuloa! TILAPUODISTA OMAN PUUTARHAN karkkivadelmat Kalamyynti TORILLA TO 22.6. klo 6.30-11.00 Tai niin kauan kun kalaa riittää Iltapäivällä Tenholassa (Frimans) n. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Vilikkala kotimaistui entisestään Sivu 10 Vilikkala Tradehouse Oy:n yrittäjät Jari Toivonen ja Hannu Tuomola esittelivät uuden tuotantokoneen toimintoja.. klo 19-23.30 Tanssia tahdittaa Sari Hellsten & Matti Rauhalahti Band makeat mansikat & PÄIVÄRINTEENTIE 14, 25520 PERNIÖ MANSIKKAPUHELIN 0400 225 641 nostotuoretta varhaisperunaa ym. klo 19-23.30 Timo Lahtimo & Väriloiste Maanantaisin klo 18.30 LIPUT 12 € 21.6. 8 € ja 23.6. 12.15 > Agneta Törnroos Turuntie 14, Salo. klo 13-16 erityisryhmien JUHANNUSTANSSIT Kaikille avoimia tansseja säestää ANNIKA KONTIO DUO Ensi viikolla JUHANNUSTANSSIT pe 23.6. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,00 € 24 15.6.2023 La 17.6. 15 € Ke 21.6
044 735 2300, ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. – Olen käynyt aika kuumana tästä. Yksi Läntisellä terveysasemalla, yksi Halikossa ja yksi Moisiossa. On tultu kauas päivistä, jolloin saman katon alla työskenteli useampi vakinainen lääkäri ja hammaslääkäri ja samasta osoitteesta löytyivät myös röntgen, laboratorio ja vuodeosasto. Pulmana on vuosia ollut pätevien lääkärien saaminen töihin Perniöön ja viime viikolla selvisi, että terveysasemalla työskennelleet kaksi ostopalvelulääkäriä lopettavat työnsä. Autoa ei ole käytettävissä. " Iso huoli on siitä, mitä jää hoitamatta. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Ensin puhuttiin sisäilmaongelmista, sitten kaupungin taloudesta. – Kaikki on sujunut hyvin. Petri Salosta on tullut ikään kuin messias, joka viestii vain yhteen suuntaan. – Pahimmillaan tilanne oli se, että minulla oli yhden päivän aikana kolmelle lapselle hammaslääkäriajat eri puolilla Saloa. Terveyspalvelujen tilaa puitiin lauantaina Avoimet Kylät -tapahtumassa Perniön torilla. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Ja eikös tuohon uuden koulun yhteyteen olisi voitu rakentaa hammashoitolakin, Moisiossahan sellainen on, ehdotti Teuvo Nikkinen. Kuivakäymälän pytylle päästäkseen pitää kiivetä puisia raTerveyspalvelujen periferiaksi jääminen närästää Johanna Holmberg sai tarpeekseen julkisen hammashoidon tehottomuudesta ja hoidattaa nyt lastensa hampaansa yksityisellä. Julkisella puolella ei lääkärin tai hoitajan töihin ole tunkua kaupungeissakaan, kuten tiedetään. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Yleinen kaupungistumiskehitys on yksi syy: lääkärien tapaan esimerkiksi nuoret opettajat eivät ole valmiita muuttamaan kaupunkikeskuksista maalle, vaikka eri kampanjoissa kehuttaisiin maalle muuton kiinnostavan. Jos hammastarkastus on maanantaina, niin saman viikon aikana saadaan yleensä loputkin käynnit hoidettua. Nyt näyttää siltä, että vaarassa ovat myös lääkäripalvelut. Auttaisiko palkkaporkkana. Rampa asema Minna Urpo Perniöläinen Johanna Holmberg teki viime syksynä päätöksen: hänen lapsensa eivät käytä enää julkisen hammashoidon palveluja. Elokuusta lähtien ajan kiireettömään hoitoon saa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, entistä useampi potilas ohjataan hoitajan vastaanotolle ja kiireelliset potilaat Salon keskustaan. – Palkka sen verran isommaksi, että lääkäri pysyy täällä. Julkinen toimija ei voi tasapuolisuuden nimissä tarjota isoja porkkanoita. – Ei voi olla niin, että tänne vain ilmoitetaan, että teillä ei ole enää lääkäreitä. Salon kaupunki tarjosi tuhannen euron rekrytointilisää, mutta hakijaruuhkaa ei sekään synnyttänyt. Yhdeksän lapsen äidille päätökselle oli hyvät perusteet. Alueen ihmisten mielipiteitä pitäisi myös kuunnella, viittaa perniöläinen aluevaltuuston jäsen Elina Suonio-Peltosalo Salon sote-aluepäällikköön. Nyt heistäkin kaksi on lopettanut. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Maria Vakkuri p. Jouduin perumaankin aikoja, sillä se oli ihan mahdotonta, kuvaa Holmberg tilannetta. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Minusta esimerkiksi Halikko ihan kaupungin keskustan kupeessa on saanut valtavan edun palvelujen järjestämiseen etenkin hammashoidossa, kun taas meillä on täällä paljon väkeä, jonka pitää matkustaa pitkiä matkoja, jatkaa Suonio-Peltosalo. Selvää on, että tällainen kylälääkärin työ ei sovi alkuunkaan kaikille. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 79. Kyseessä lienee monen asian summa. Tosin olen ehdottanut päättäjien suuntaan, että eikö tällaisessa tilanteessa kannattaisi käyttää palveluseteleitä, toteaa Holmberg. Minulle sanottiin, että matkalla TYKS:iin kuolin kaksi kertaa, mutta siitäkin selvittiin, kertaa Teemu Hänninen alkuvuoden tapahtumia. Vaan miten saataisiin houkuteltua lääkäreitä tänne töihin pitkäaikaisesti ja kenties asumaankin. Iso huoli on siitä, mitä jää hoitamatta. 044 735 2303 maria.vakkuri@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Kerttu Kilpi p. Aikojen vertailu on turhaa, mutta tässä tapauksessa huolta ja suuttumusta ymmärtää kyllä. 044 735 2301 kerttu.kilpi@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Viime syksynä Holmberg kävi itse yksityisellä hammaslääkärillä ja arveli, että mitä jos lastenkin hammashoito toteutettaisiin lähellä kotia. Perniöläiset ovat joutuneet hoidattamaan hampaitaan jo lähemmäs kymmenen vuotta vähintään 20 kilometrin päässä kotoa. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2023 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 77,00 / ulkomaat 12 kk 112,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 86,00 / 6 kk 53,00 / 3 kk 39,00 Verkkolehti 47,00 / 12 kk Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2023 Ilmoitushinnat 1.1.2023 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Vessa herätti epäuskoa Terveyspalvelut eivät ole enää kaupungin järjestämiä, mutta kaupunginkin tekemiset herättivät epäuskoisia katseita Perniön torilla. Terveysasemalle riittävä asukasmäärä tuskin lisää halua säästää asema, jos se muuten on tämän tästä enemmän tai vähemmän rampa. Lääkäreitä ei voi raahata köysissä maaseudulle töihin. Pitkiä matkoja tulee etenkin, jos otetaan huomioon vielä kauampana Salon keskustasta sijaitseva Särkisalo, jonka lähes kaikki lääkäripalvelut on jo pitkään saatu Perniöstä. Vaunuissa kaksoset Vivien ja Valerie.. Terveyskeskuslääkärin työtä ei saa väheksyä: se kuormittaa tekijäänsä aivan varmasti aivan riittävästi. Minusta se ei ole ollut ylivoimaisen kallistakaan. – Minulla kävi hyvä tuuri loppiaisen aikoihin, kun menin ilman ajanvarausta suoraan Perniön terveysasemalle huonovointisena, ja siellä nuori mieslääkäri tilasi heti ambulanssin minulle infarktioireiden takia. Lääkärien rekrytointi Perniöön ei ole onnistunut, ja ostopalvelulääkäreitäkin on käytetty pitkään. Mutta kenelle olla kiukkuinen. Toinen iso huoli liittyy siihen, että hyvinvointialueen on määrä tarkastella palveluverkkoaan lähitulevaisuudessa. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Ehkä työ joskus oli lähes elämäntapa, jossa lääkäri oli kaikkien tuntema lääkäri myös vapaa-aikanaan kylällä kulkiessaan. Vessaa torille on kaivattu vuosikausia, mutta jokin aika sitten huoltorakennukseen ilmestynyt kaupungin rakentama kyhäelmä herätti jopa hilpeyttä. Vapaus valita asuinpaikkansa on osa asiaa, toinen on se, että suuremmassa kaupungissa työmahdollisuuksien kirjo on laajempi. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Lasten hampaat hoitaa tällä hetkellä Perniössä sijaitseva yksityinen Kylähammaslääkäri. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Kuntalaisaloite asiasta ei tuonut toivottua tulosta, ja väliaikainen parakki Perniössä Moision hammashoitolan remontin ajaksi viime vuonna jäi väliaikaiseksi. Julkisen palvelun hammashoito ja Perniö eivät näytä sopivan yhteen. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari @perkkari1944 Perniössä on viime viikon ajan puhuttu terveysasemasta, ei ensimmäistä kertaa eikä iloisin mielin. Lääkäreistä ja heidän toiminnastaan Perniössä ei lauantaina kuitenkaan löytynyt pahaa sanottavaa. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Jo nyt tiedossa on, että kesäsulun jälkeen lääkäriaikoja ei tulla saamaan Perniöön entiseen tapaan
Kemiönsaaressa, Aurassa, Pöytyällä ja Laitilassa on myös ollut ongelmia. Muutos näkyy Perniön terveysaseman palveluita käyttäville asiakkaille heti kesäsulun jälkeen elokuussa. Elina Suonio-Peltosaloa harmittavat ylhäältä päin sanellut ratkaisut. Perniönseudun Lehti 24 15.6.2023 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Kippitehtaalla kului lopulta viisi vuosikymmentä Sivu 8 Ylönkylästä nousee valkosipulia Sivu 7 Perniön molemmat ostopalvelulääkärit lopettavat PsL-Maria Vakkuri Vaikea lääkärivaje vaikuttaa elokuusta lähtien Perniön terveysaseman toimintaan. Terveyspalvelujen periferiaksi jääminen närästää Johanna Holmberg sai tarpeekseen julkisen hammashoidon tehottomuudesta ja hoidattaa nyt lastensa hampaansa yksityisellä. Harri Peltosalo ei tiedä, miten hänen venähtäneen kätensä jatkohoito toteutetaan. Vuokralääkärifirmoistakaan ei ole löytynyt Perniöön vuokrahenkilöstöä kesäkuun 2023 jälkeen. Salon torille tehtiin kalliit wc-tilat, mutta tänne saatiin sitten tällainen, ihmettelivät monet vessan nähdessään. Perniön terveysaseman lääkäriresurssina on viimeisen vuoden aikana toteutunut noin 2,5 lääkärin työpanos. Hannu Saario kehuu Ylönkylästä valkosipuleille löytynyttä peltoa. Jatkamme tietysti rekrytointia ja etsimme samalla myös ostopalvelulääkäriä, Salo kertoo. Näin toimitaan myös, jos tarvitaan kiireellistä kuvantamista. Salon ja Someron sote-aluepäällikkö Petri Salo kertoi viime viikon lopulla, että Perniön terveysasemalla työskentelevistä lääkäreistä toinen on jo lopettanut työt ja toinen lopettaa työt kesän aikana. Perniön terveysaseman potilaiden reseptit uusitaan pääasiassa Salossa. Salo kertoo, että asiakkaita ohjataan nykyistä enemmän hoitajan puheille ja samalla selvitetään, tarvitseeko henkilö lääkäriä. Salo kertoo, että Perniö ei kamppaile yksin lääkärivajeen kanssa. Kouluterveydenhuollon ja neuvolaterveydenhuollon käyttöön nimetään lääkäri muilta Salon terveysasemilta. Vanhuspalveluiden lääkärityössä ei tule muutoksia. Kiireettömille vastaanotoille varataan aikoja Perniön terveysasemalta vuoroviikoin yhtenä tai kahtena päivänä, muuten kiireettömiä aikoja voidaan antaa myös muille Salon terveysasemille. – Ei tämä ainakaan liikuntaesteisille sovellu, ja näyttää vaaralliseltakin. Sagalund kutsuu leikkimään Sivu 11 Sagalundin museossa saa myös koskea.. Vaunuissa kaksoset Vivien ja Valerie. He ovat kesäkuun loppuun asti töissä Somerolla, eikä sinnekään ole löydetty vielä uusia lääkäreitä. kennelmia kohti kattoa, ja pitkän ihmisen pää osuu kattoon jopa istuma-asennossa. Tapio Nurmella on tallessa muistoja työmaalta. Aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta terveyskeskukseen ei ole löydetty uusia lääkäreitä. –Perniön tilanne on erittäin vaikea. –Myös Somerolla on tällä hetkellä kaksi ostopalvelulääkäriä. Kotihoidon lääkärikonsultaatiot ohjataan jatkossa Perniön vastaavalle lääkärille ja Salon pääterveysaseman konsulttilääkärille. –Jos puhelimessa selviää heti, että asiakas tarvitsee ajan lääkärille, silloin hänet ohjataan pääterveysasemalle tai Salon yhteispäivystykseen. Pöydän päässä istuva Teemu Hänninen sai mallikasta apua Perniön terveysasemalta sydäninfarktin iskiessä
Toimituksen itälaidan viikkovierailu länteen tehdään tässä seuraavaksi. Syitä ja seurauksia ja ratkaisuehdotuksia oli yhtä monta kuin keskustelijoitakin. Ne jaksaa muista dekkareista poiketen lukea toisen tai kolmannenkin kerran, tapahtumat ja maisemat näkee lukiessaan silmissään paremmin kuin muissa ja mukana on muutakin tasoa kuin verta ja suolenpätkiä. No, eihän tuo silkkaa eksotiikkaa ole: Ystadin kujia käppäillessä tuli hakematta mieleen Tammisaari, hiekkarannoista ruohokasveineen Hankoniemi. yleislääkärin työ, pitää erikoistua johonkin ja päästä suureen yliopistosairaalaan töihin. • Minne ja missä vaiheessa hävisi kuntalaisten tasavertaisuus terveyspalveluissa, muistaakseni siinä kun soteuudistusta tehtiin, palveluiden piti parantua kun on leviät hartiat. • Kiminkinen» olis hyvä. Taitaa vaan olla niin ettei nuoria lääkäreitä kiinnosta ns. Kutkuttamaan jäi ajatus käynnistä samoilla kulmin oikein mahdottoman syysmyrskyn aikaan, sellaisella säällä, kun rantaniityn naudatkin tarrautuvat kiinni tantereeseen. Se käy esimerkiksi niin, että ajaa auton Turussa lautan kyytiin, suhaa alun seitsemättäsataa kilometriä Tukholmasta etelään ja paluumatkan rantoja pitkin takaisin. Ensimmäisten elokuvien tekijät lisäksi tiesivät, kenet valita pääosaan: homssuinen Rolf Lassgård on ainoa oikea leffa-Wallander. Ero silakkaan ei ole iso. Lisää samaa tuntua tulee, kun voi tilata edes ruokansa oikealla kielellä ja yrittää vielä veistelläkin jotain. Jotenkin tähän kaikkeen voivat liittyä myös peltojen yllä liidelleet isot petolinnut, joita näkyi enemmän kuin Suomessa koko kesänä. Wallander-kirjoissa on jotain poikkeavaa. Harmittaa hyvän henkilökunnan puolesta, pian loppuu toikin ja taas on mahdottomat matkat. Hyvällä merkittäköön muistiin sekin, että auton keulaan liiskaantui parissa päivässä hyönteisiä samaan tahtiin kuin Suomessa vuosia sitten. Maisema on omintakeinen ja unohtumaton sekoitus; kuin Emmerdalen nummet ja Hailuoto samaan kauppaan. Jos perniöläiset ovat tykänneet monesta täällä poikenneesta lääkäristä, niin olen ymmärtänyt tykästymistä esiintyneen myös toisin päin. Kuparin kimmellystä! Vaskitsan eli vanhastaan myös vaskikäärmeenä tunnetun liskon kuvasi Erja Johansson.. Tunti sikäläistä yleisradion aamuohjelmaa riitti, sen jälkeen piti kytkeä puhelimesta Areena autoradioon ja antaa suoran lähetyksen jorista taustalla. No, moni muukin on ollut saman eikä ihan oikean poliisimiehen kintereillä. Alle on koottu osuvimmat kommentit! • Annetaan niin paljon porkkanaa että saadaan lääkäreitä .Olisi myös kiinnostava tietää, miksi lääkäri eivät täällä pysy, tuskin ihan jokainen huipulle tähtää. Toisaalta: takavuosina höpsöimmät ottivat ulkomaille mukaan omat kahvit ja hapankorput, nyt mukana kulkee oma radio-ohjelma. Ajaminen Ruotsissa on muuten taloudellista. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Kulman takaa voi jo löytyä muuta kuin idylli. Unionistaanhan se tunnetaan jo historiallisesti. Nyt on tehty juuri toisinpäin, Perniön lääkäreitä on haettu vain alan lehdessä ja vain viikon hakuajalla. Sitä ette arvaakaan, mitä oli repussa matkalukemisena. • No niin pitäis. Noin muuten viihdepuoli jäi huvittamaan. Olis just hyvä paikka jollekin nuorelle lääkärille, hoidettavaa vauvasta vaariin. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Puolimatkan loistopaikka välikahveille oli Kalmar. Uudesta koulusta lähtien lukioon ja luonto jne. Skånelainen rantahiekka on näet tomunhienoa ja tunkeutuu joka paikkaan. • Tuntuu siltä, että korjattavaa riittää niin rahoituksen kuin asenteiden suhteen. Onko työnantaja tehnyt kaiken oleellisen asian ratkaisemiseksi. Selvää lienee, että komisarion osoitteessa oikeasti asuvat ihmiset eivät avaa kadun puolen verhoja enää koskaan; kuvanottajia riitti paikalla arkiaamunakin. 4 Torstaina 15. Meillähän itikkakato on vakava ja vaarallinenkin ilmiö. Kiinni saatujenkin toiveita ja ehdotuksia voisi myös kuunnella, sillä lääkärikin on ihminen huolimatta yleistä kateutta herättävästä palkasta. *** Poliisi joutuu jotakuta jahdattuaan pyyhkimään naamaltaan hikeä. • Perniöstä pitäisi tehdä oma tube tai joku mainosvideo, missä kerrotaan kaikesta hyvästä mitä meillä täällä on. Väistämättä mielessä käy myös se, miten iso apu edes välttävästä ruotsintaidosta on hupimatkallakin: se jo luo omanlaistaan kotoisuutta, kun osaa tulkita tien varren mainoksia ja sitä, kuskaako edellä ajava rekka kermaa vai tapetteja. Ei siksi, että nopeudet ovat Suomea alhaisempia vaan siksi, että ilmoitettu kilometrimäärä pitää. Perusteena, ettei näyttäisi niin nololta kun joudutaan hakemaan lääkäreitä. Ruotsalainen kirjailija Henning Mankell julkaisi ensimmäisen komisario Kurt Wallanderista kertovan kirjansa yli 30 vuotta sitten ja ehkä tahtomattaan käynnisti Wallanderturismin eteläruotsalaisessa Ystadin kaupungissa, jonne kirjojen ja elokuvasarjan tapahtumat sijoittuvat. Yhtä kaikki nämä maisemat on nyt koettu itsekin. Suomessahan tulee kymmenen kilometrin taipaleeseen kaksi lisää siitä, kun pitää mutkitella kuoppien ja reikien väistelemiseksi. Nykyään kyseessä on tietysti Neste. Perniön terveysaseman tilanne tuohdutti Perkkarin somessa Verkos sanottu Terveysaseman hiljaista käytävää. Kun taas itse on ollut poliisin jäljillä, saa päiväkausia keikan jälkeen ravistella santaa shortsinsaumoista. Kaikki vain on potenssiin kuusi, katsottiinpa rannan pituutta, vanhojen talojen määrää, puiden kokoa tai sitä, miten monta tupeeta kesätuuli vie mennessään. Tietysti ei ole ollenkaan koko totuus eikä edes kunnon viipale, minkä matkailija näkee. *** Heip. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Satunnaisen matkailijan silmiin jälkimauksi Ruotsin maaseudusta noilta osin jää jonkinlainen vaurauden ja vanhan päälle ymmärtämisen yhdistelmä: kivisten maatalojen välissä välillä heilimöi laiho, välillä luovat tielle varjojaan vanhat metsät ja tunnin aikana ehtii nähdä enemmän laiduntavia lehmiä kuin Suomessa kuutena kesänä. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA Lukijan kuva Valtsun kintereillä Perniön terveysaseman tilanne ja tetenkin lääkäripula puhuttivat lehden Facebookissa melkoisesti. Lääkärit, joilla lapsia eivät uskalla ehkä lähteä uudelle seudulle, palkka kuitenkaan ei ole lopulta sen huonompi kuin isommissa keskusalueissa. • Päätelmäni on liian suuri työmäärä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Ruokapuolen yliveto oli näyte sikäläisestä husmanskostista: paistettu sillifilee, jota sitäkään ei saa ilman puolukoita kuten ei kai noilla main mitään. Ruotsalainen ystävällisyys on ennallaan niin kuppilan tiskillä kuin tien päällä. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Taisikin käydä niin, että tuli liian leveät ei riitäkään olkapäihin. Siunattu teknologia. • Lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa enemmän kuin koskaan mutta ei hoitoa. Wallander on tuotteistettu Ystadissa ilmeisen tyylikkäästi: on tietysti kävelyreittejä, kantakahvilassa Wallander-leivos, Ystadin studion vierailijakierroksella nähtäväksi kuvausrekvisiittaa ja paljon muuta
044 774 5216, diakoniatoimisto.salo@evl.fi. Juuri maaliskuinen suojeluja jatkuvan kasvatuksen päätös keräsi vuolaasti kiitosta ja kehuja ja jopa istuu siihen, millaisena kunta kai haluaa ulospäin näyttäytyä. Programmet är anpassat för alla mellan och 100 år. DIAKONIAN LEIRIPÄIVIÄ • To 29.6. klo 20 Yliskylän kirkossa kuullaan romantiikan ajan lauluja kitaramusiikkia säveltäjänimiltä Schubert, Schumann, Sor ja Granados. la klo 12–15. Sanaa ja sumppia. Ilm. LEIREILYÄ KOULUIKÄISILLE • Taideleiripäivät Särkisalon seurakuntakodissa 2.–4.8. Hinta 10 € sis. • Ke 16.8. klo 10–15; kädentaitoja, musailua ja yhdessäoloa. Välkommen till Café 0-100! Alla onsdagar 14.6 9.8 kl. aku.poutanen@ pernionseudunlehti.fi Maalaiskomediaa metsästä To 29.6. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti Surun kohdatessa... Sommarallsång och andakt fr 23.6 kl. Sillä ei näin ollen ole muototai sisältövaatimuksia eikä maaliskuinen päätös näin ole myöskään laiton, joten esityksenä on, että lautakunta hylkäisi oikaisuvaatimuksen. • Musaleirit Naarilassa: 3.–5.8. www.pernionseudunlehti. To 29.6. (9–13 v) ja 11.–13.8. Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Aloite on vanhanaikaisuudessaan tavallaan rehellinen: harvoin noin suoraan myönnetään, että koko asiaa arvotetaan vain rahan kautta. Kunnan tehtäviin joka tapauksessa kuuluvat niin ympäristönsuojelu kuin hyvinvoinninkin edistäminen, mitä pystyssä pysyvät metsät edustavat. aamukahvin, lounaan n. Cleve, Aittola. Konsertissa kuullaan sekä sovituksia että alkuperäisiä kitarasäestyksellisiä lauluja. Perusteena keskustan valtuustoryhmän aloitteessa mainitaan, että metsänhoito ei kuulu kunnan tehtäviin ja sitä on laiminlyöty ja näin aiheutettu metsämaan arvon alenemista. 7.8. /surunkohdatessa Perniönseudun Lehti Torstaisin aamukahvipöytään eteläisessä Salossa Kommentti YHDISTYKSET TYÖSUORITUKSIA MYYDÄÄN SEURAKUNNAT HAUTAUSPALVELUT OSTETAAN 044 735 2302 Pist viesti! Seurakuntatoimisto p. mennessä. Hinta 40 €. Salmelle 040 046 7868. KIRKKOJA AVOINNA KESÄLLÄ • Kiskon kirkko 1.–29.7. Aloite toteaa, että on tärkeää, että metsiä hoidetaan vastuullisesti. Nyt käsittelyyn tulevan oikaisuvaatimuksen mukaan lautakunta ei hyväksynyt viranhaltijoiden tekemää metsänhoitosuunnitelmaa, vaan muutaman virkkeen pituisen tekstin, jonka olennainen sisältö on se, että 30 prosenttia suojellaan ja muiden metsäalueiden taloudellinen käyttö hoidetaan niin sanotun jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Kunnan tehtäviin vetoaminen on riskaapelia: jos ei-pakollisia lähdetään siistimään, tippuu matkasta todella paljon sellaista, mikä tuottaa lisäarvoa elämiseen ja olemiseen, mutta ei suoraan tuota rahaa. Kyrkskoj för barn i kyrkan 1.6-31.7 kl. Ekenäs kyrka är vägkyrka även detta år och öppen dagligen kl. Retur efteråt. • Perniön kirkko ke–su klo 12–18. Valtuusto oli puolestaan koolla maanantaina ja sille jätettiin valtuustoaloite, jossa esitetään, että kunta voisi suojella metsistään erikseen sovittavan osan ja luopua kokonaan talousmetsien omistuksesta. klo 10–15 Naarilan leirikeskuksessa. Ilm. Tosin voi ajatella niinkin, että vastuullista on sekin, että antaa metsän olla vaan ihan rauhassa. 10.40, via Tenala förs. Kahvitarjoilu. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Kalkkunatuotteiden tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ke-to klo 10-18 Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10-18 heinäkuun loppuun. Ilmoittautuminen 22.6. Loma & Loma & mökkeily mökkeily Varaa ilmoituspaikkasi nyt! Varaa ilmoituspaikkasi nyt! p. Kimppakyydit klo 17.30 Perniön srk-talolta. Kom med och umgås över generationsgränserna. Totta kai. Myös perheen pienimmät tervetulleita huoltajan seurassa. Esiintymässä ovat Patrik Kleemola, kitara, ja Pia Pajala, sopraano. Hinta 15 €. Uinnin ja saunan lisäksi iltapalaa, laulua ja hartaus. Ensi viikolla tähän aikaan asiasta tiedetään enemmän, mutta sivullisen silmään vänkäämisessä ei ole kyse metsistä vaan nokittelusta ja herkkähipiäisyydestä. Mukana Pirkko Koivunen. • Juhannusjuhla pe 23.6. klo 13.30, oppaat, , kuljetukset ja yllätykset! Sitovat ilmoittautumiset viim. Buss avgår från Bromarvs kyrka kl. Tekninen lautakunta käsittelee ensi viikolla oikaisuvaatimusta, joka tehtiin lautakunnan aiemmasta päätöksestä. Oikaisuvaatimus oudoksuttaa: ei lautakunta ole virkamiehen kumileimasin vaan se toki voi päättää miten parhaaksi näkee. Kahviraha lähetystyön hyväksi. • Ilmoittautumiset: ma-to klo 10–12, p. KESÄKONSERTTI: AVE MARIA Su 18.6. Kom och leta upp “Kyrkråttorna och det stulna guldmyntet” under öppethållningen (utom under gudstjänster, förrättningar eller konserter). • Naisten saunailta ke 21.6. 11-17 t.o.m. 30.6. ohjelmaa. hem kl. Vi bjuder på kaffe och tilltugg, möjlighet till sång, lek och spel och ibland inbjudna gäster. Illan päätteeksi teehetki taiteilijoiden kanssa kirkon pihalla tai sateella kirkossa. förs. viim. Kertamaksu 5 € tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa käteisellä tai MobilePaylla numeroon 27237. Hinta 10 € sis. • Teijon kirkko kesäkuussa ke–su 11–17, heinä-elokuussa päivittäin klo 11–17. kuljetuksen. Lautakunta käsitteli maaliskuussa kunnan omistamien metsien hoitosuunnitelmaa ja päätti, että kunta luopuu avohakkuista ja suojelee kolmanneksen metsistään. Ingen anmälning. (7–10 v), 6.–8.8. MUUTA TOIMINTAA • Valopilkkuilta ti 20.6. 10 i Ekenäs kyrka, Lindström, Aittola, Wikström Musikandakt med sommarsånger kl. 044 735 2300 p. kuljetuksen. Reilan leirikeskuksessa klo 17 alkaen; saunomista, uimista, lipunnosto, hartaus, kahvila, arpajaiset ym. Romantiikan aikakaudella 1800-luvun alkupuolella kitara oli suosittu soitin laulujen säestyssoittimena. Musisointia, uintia, saunomista, pelailua ym. 11-17. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniön ja Särkisalon alue Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Nooa Alvar Johannes Haataja, Livia Sofia Hellman, Elmo Laaksonen, Vilho Matias Loimalahti, Eino Aleksi Mäkinen Hautaan siunatut Kavander Kaarina Linnea 99 v, Junnila Sulo Sakari 92 v, Kivi Esko Jooseppi 92 v, Fagerström Walter Mikael 89 v, Ervasto Matti Juhani 88 v, Koivunen Anja Irene 88 v, Särkinen Tarja Talvikki 85 v, Lähteenmäki Teuvo Hemminki 81 v, Salomaa Marja Riitta 80 v, Kuisma Esko Yrjö 76 v, Lehtonen Arja Anita 73 v, Kakko Pentti Esa 70 v, Jäntti Seppo Henrik 69 v, Lahti Rami Markus 46 v EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Gudstjänster & andakter sö 11.6: Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 putkimies50@gmail.com PERNIÖN JA SALON SEUDULLA • Viemärinavaukset • Minikaivinkone Bobcat E10 • Avant 220 -pienpyöräkuormaaja SOKKOMATKA TI 4.7.2023 Lähtö klo 8.30 Perniön linja-autoasemalta. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi TULOSSA!. klo 18 Toijan kerhohuoneessa, Kuusitie 8. • Kesäkirkko klo 13 Kaukurin rukoushuoneella, Kaukurintie 489; Huhtasalo, Suominen. 02 774 5200, hauta-asiat p. (12–17 v). Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Konfirmaatiomessu (Reila 1) klo 10 Perniön kirkossa; Alaranta, Rainio-Alaranta, Sjöblom. klo 10–15 Reilan leirikeskuksessa; musiikkia, yhdessäoloa, saunomista, uimista ja hyvää ruokaa. • Särkisalon kirkko ke klo 13–15. Ilm. 11, via Ekenäs förs. 18 i Bromarvs kyrka, Yliportimo, Aittola. Gäst 21.6 Marika BjörkgrenThylin, FMS: ”Stöd en kvinna och ge hela familjen ett bättre liv”. Matkan HINTA 65 €, sis. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 18.6. klo 18 Reilan rantasaunalla, Kuivastontie 351. viim. viim. I samarbete med Hangö sv. 27.8 (ej 23-24.6). Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. 13-15 i Ekenäs förs.hem. 11.15. P. Gudstjänst i det fria med lunch efteråt lö 24.6 kl. Lauletaan Viisikielisestä ja Virsikirjasta. Maksu tilille: FI 19 5334 0040 0082 41, viite 1054. 02 774 5206, taloustoimisto p. Lautakunnalle annettava päätösesitys toteaa ykskantaan, että metsänhoitosuunnitelma ei ole lakisääteinen tehtävä. 12 på Ramsdal lägergård (inomhus vid regn), M. • Kaikkien leirien lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.salonseurakunta.fi > Tule mukaan > koululaisille. Muulloin soita ja sovi! 0440 785 060, 044 555 4852 www.savukalkkuna.fi Kemiönsaarella jatketaan kinaamista kunnan metsistä. Vetäjänä Taina Koski. • Kesäjumppa keskiviikkoisin klo 18 Särkisalon kirkkopuistossa, Kirkkopolku 4, ohjaajana Kaisa Vainio. hem kl. 16 i Snappertuna kyrka, Yliportimo, Aittola. 26.6. 7.7. Tervetuloa! Hallitus • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 • KYLMÄLAITEKORJAUS: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Högmässa med konfirmation kl. 5 Torstaina 15
Puodissa useasti vieraillut pariskunta kertoo suosittelevansa spelttileipää. Uutena tuotteena kojulta löytyy Jokilehdon itse valmistamaa Vuorovetten jäätelöä. Hyvillä raaka-aineilla saadaan hyvää jäätelöä, kertoo Jokilehto. Kaikkia tuotteita on myyjien mukaan kuitenkin mennyt tasaisesti. Lisäksi vieraat pääsivät maistamaan Vaskion wanhantuvan ankkaa. Michelin-oppaan kunniamaininnalla kytkökset Perniöön ja Kemiönsaarelle PsL-Aku Poutanen Vuonna 2009 Perniönseudun Lehden yksi otsikko kertoi, että perniöläinen Janne Juvonen avasi uuden ravintolan Turkuun. Puodissa ohikulkijat pääsevät maistelemaan tuotteita itse tuottajien seurassa. Juvosella on takana lähes 30 vuotta ravintola-alalla. 6 Torstaina 15. Nämä ovat vielä lähituottajiltakin, iloitsee Vuotinen. SaloFood on yhteinen nimittäjä kaikille salolaisille elinarvikealantoimijoille. Meidät on otettu todella hyvin vastaan täällä, kertoo Jokilehto. Rakkaus jäätelöön heillä on syntynyt jo opiskeluvuosina. Minua kiinnostaa maistaa kaikkea uutta ja erilaista. –Tänään minä ostin Meritalon tyrnimehua ja Karviaisten tilan voimapapuja. Kyyrä on yhdessä perniöläisen Jonas Jokilehdon kanssa pyörittämässä puotia ja myymässä paikallisten tuottajien tuotteita. Maanantaina samainen ravintola oli otsikoissa: tähtiravintolaksi Smör ei vielä noussut, mutta se mainitaan nyt Michelin -oppaassa. –Olemme tuoneet pienen palan Saloa keskelle Turun toria, sanoo Yrityssalon elintarvikealan projektipäällikkö Henna Kyyrä. –Salo on liikevaihdollisesti Suomen suurin maatalouskaupunki ja meidät on lanseerattu myös siideripääkaupungiksi. Tämä on neljäs kerta, kun tämän viikon sisällä käyn puodissa. Lisäksi Vuotisen matkaan on lähtenyt mysliä, hunajaa ja sinappia. Meillä on valtavasti pientuottajia, kertoo Kyyrä. –Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita testaamaan tuotteita. Paikallinen jäätelö on houkuttanut asiakkaita ja suosituimmat maut ovat lakritsi ja mustaherukka. TÄÄLTÄ. Michelin-gaalan kutsuvieraiden aamupalalla tarjottiin salolaisista tuotteista valmistettuja ruokia. Lähiruoka kiinnostaa Torikontti keräsi myös muutamia vakioasiakkaita. –Jäätelöt tehdään kaikki laktoosittomana ja kaikki maut tehdään aidoista raaka-aineista. Turkulainen Erkki Vuotinen pohtii sopisiko tämä lähellä tuotettu sinappi leivän päälle. Jokilehdon mukaan jäätelön valmistaminen on hänelle uusi valtaus. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Kerttu Kilpi Turussa järjestettävät ruokaviikot on rakennettu Michelin-gaalan ympärille. –Jokaista tuotetta on myyty, sanoo Kyyrä. Veljesten kurkkuja puodissa oli jäljellä kaksi purkkia ja tämän toimittajan lähtiessä enää vain yksi. Hänellä ja hänen vaimollaan on kolme jäätelökioskia ja nyt niissä on päästy myymään itsetehtyä jäätelöä. Torikontista puolestaan löytyy muun muassa Meritalon mehuja ja hilloja, Antsun sinappia, Lepolan ja Hallonmäen limonadeja, Kyläpaahtimo Terhon kahvia, Mäntylinnan omenamehua, Alaspään maatilan yrttituotteita ja monia muita salolaisia tuotteita. Myös turkulainen Erkki Vuotinen on tykästynyt puotiin ja on käynyt ostoksilla useasti. Tuottajien torikontti keräsi viikossa vakioasiakkaita Perniöläiset ovat hyvin edustettuina paraatipaikalla Turussa Jonas Jokilehto tarjoilee asiakkaille Perniössä valmistettua jäätelöä Turun kauppatorilla. Salosta on päästy hyvin mukaan gaalatunnelmiin. Sunnuntaina päättyvä tapahtuma kestää kaksi viikkoa, joiden aikana myös torilla on päästy lähiruoan tunnelmaan. Bib Gourmand -merkintä ravintolalle myönnetään, jos sen hinta-laatusuhde katsotaan erityisen suotuisaksi. Näin on, tuolloin käynnistyi Läntisellä Rantakadulla toimiva Smör. Itse gaalassa maisteltiin Petri´s chocolaten suklaita, jotka olivat valmistettu nimenomaan iltaa varten. Kemiönsaarelta kotoisin oleva ravintoloitsija on nykyään myös toimitusjohtajana Voiveljet Oy:ssa, joka pyörittää Smörin lisäksi Turussa viittä muutakin laaturavintolaa. Turun torilla sijaitsevassa SaloFood-lähiruokapuodissa valtaosa elintarvikkeista on eteläisen Salon pientuottajilta
Valkosipulit vaativat paljon kastelua ja rikkaruohojen kitkentää, muuten viljelijä pääsee melko helpolla, kunnes alkaa nostotyöt, siinä riittää töitä. Syksyllä istutettavien sipulien satoa pystyy ennustamaan vasta kesän alussa. Lopuksi sipulit vielä kuivataan. Joskus neljä vuotta sitten nostimme maasta 238 gramman valkosipulin, se oli ennätys, Saario muistelee. Muuta ei tarvita ja herkkuruoka on valmis, Hannu Saario paljastaa. Kokeilimme, miten työkoneet saa kiinnitettyä traktorin perään. Sillä saa tehtyä kaikki tarvittavat peltotyöt. Vielä tarvitsee kuitenkin malttaa, että pääsee herkuttelemaan oman maan viljelyksillä. Tilauksia otetaan vastaan sähköpostilla jatkuvasti, ja osa sipuleista on varattu jo viime vuoden puolella. Opettelimme yhdessä käyttämään traktoria ja työkoneita. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Maria Vakkuri Perniöläinen Hannu Saario ei haikaile poliisin työn perään vaan viihtyy oikein mainiosti pellon laidalla valkosipulisatoa katsellen. Kastelu on täällä helpompaa ja hehtaarin alueelle mahtuu juuri sopiva määrä valkosipuleita, Hannu Saario kertoo. –Pelto lannoitetaan kerran, mutta sen jälkeen tärkein työ on huolehtia kastelusta ja siitä, että rikkaruohot eivät pääse valtaamaan peltoa. Vanha traktori on palvellut perhettä uskollisesti. Saario kertoo, että sekään ei ole hyvä, jos vuorotellen sataa vettä ja lunta. Valkosipulit siirtyivät Kiskosta Perniön Ylönkylän pelloille Hannu Saario arvelee, että tämän vuoden sadosta tulee todella hyvä. –Edellistalvena istutimme valkosipuleita normaaliin tapaan, mutta silloin kaikki valkosipulit kuolivat. –Vielä on mahdotonta tietää, kuinka hyvä sadosta tulee, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Saario katselee pellon laidalla seisovaa vanhaa vuoden 1972 Valmettia. Viime vuonna veljekset siirsivät viljelykset Perniön Ylönkylään. Kun syksyllä sato saadaan nostettua ylös pellosta, Saario pääsee itsekin herkuttelemaan oman maan antimilla. –Ei meillä veljen kanssa ollut oikein mitään osaamista maataloudesta. Vaikka Saario kertoo, että kaikki sipulit tekevät aina kauppansa, rahan vuoksi mies ei hommaan ryhtynyt. Meillä on täällä myös keväällä istutettuja valkosipuleita, joten ne kasvavat tietysti vähän eri vauhtia kuin nämä syksyllä istutetut sipulit. Mies ei kuitenkaan tyydy tekemään pelkästään perinteisiä suomalaisia herkkuruokia. Hän kertoo, että lehtien lukumäärästä voi päätellä, kuinka suuria sipuleita maasta nousee. Sato on valmis vasta elokuun alussa. Saario kumartuu tutkimaan valkosipulien varsia tarkemmin. TÄÄLTÄ. Traktori on palvellut veljeksiä uskollisesti jo useamman vuoden ajan. –Minä kokkaan paljon esimerkiksi kanaa cashewpähkinöillä, siihen sopii täydellisesti valkosipulit. –Tämä on mukavaa ajankulua ja jos jotain rahaa jää käteen, niin se on toki aina mukavaa. Saarion veljesten Hannun ja Timon viljelykset sijaitsivat aiemmin Kiskossa Vanha-Kähmän tilalla, sitten veljekset siirsivät viljelykset vuokrapellolle Kiskoon, ja sen jälkeen heillä oli myös Ylikulmalla vuokrapelto muutaman vuoden ajan. Kähmän kaali ja pukki nimellä valkosipuleita myyvä Hannu Saario kertoo, että koskaan yhtäkään sipulia ei ole jäänyt myymättä. Paljon oli opeteltavaa, mutta se oli hauskaa. Veljesten valkosipulit ovat tunnettuja Salon seudulla. 7 Torstaina 15. Millainen talvi, sellainen sato Talvivalkosipulit kestävät hyvin pakkasta, mutta lumettomina tai vähälumisina talvina kova pakkanen voi vahingoittaa satoa. Kun Hannu Saario sitten eläkkeellä päätti ryhtyä viljelemään sipuleita, kaikki piti opetella alusta alkaen itse. Syksyllä istutetut valkosipulit näyttävät viihtyvän hyvin etelärinteessä sijaitsevalla pellolla. Aina voi oppia uutta Eläkepäiviään viettävä Perniön vanha paikallispoliisi kertoo, että hänen isänsä oli aikanaan maanviljelijä, mutta siirtyi lopulta tekemään kiinteistönvälittäjän töitä. Nyt sadosta näyttää tulevan hyvä, Saario kertoo ja laskee samalla, kuinka monta lehteä paksuimmissa varsissa näkyy. –Täällä oli loistavalla sijainnilla juuri sopiva pelto meille. Jos haluaa päästä helpolla, niin mainio ruoka on se, että leikkaa tuoreesta valkosipulista ohuita viipaleita ja laittaa ne ruisleivän päälle. Tilanne näyttää nyt paljon paremmalta kuin viime vuonna
Iso muutos tapahtui vuonna 1979, kun Partek osti Nummi Oy:n. –Tuossa on järeämmän pään sylinteri, olisiko Tamrockille menossa, Nurmi katselee erästä kuvaa. Tapio Nurmi muistaa koiranleukojen pohtineen, että tehtaan seinässä pitäisi lukea valotaululla, kuka tehtaan kulloinkin omistaa. Aina ei muista, keitä ovat ihmiset kuvissa. Jotain voi yrittää laskeskella siitä, missä menee hyvin: jos kaivannaisteollisuus vetää, tarvitaan kohta kuljetuskalustoakin. Vuonna 2006 nykyinen omistaja, intialainen Wipro Ltd osti koko Hydrauto Groupin. –Metallitöiden opettaja Alpo Markkanen antoi oppia, elämänohjeita ja teknistäkin opetusta, Nurmi muistelee. –Kyllä ne ovat aina olleet kipeitä paikkoja, miettii Tapio Nurmi huonoja talousuutisia tehtaalla. Juhlaruoat koneiden välissä Tapio Nurmen yhdeksättä luokkaa seurasi kolme vuotta ammattikoulussa, kesätyöt löytyivät Nummilta ja koulun jälkeen vakituinenkin työ. Nuorukaiset opettelivat esimerkiksi poraus-, sorvausja hitsausosastojen toimintaa.Välillä olivat vuorossa koulupäivät. Vuonna 2002 Kone osti Partekin ja 2003 ruotsalainen Hydrauto osti Nummin toiminnot Koneelta. –Jokaisella oli oma työvaatehuolto ja sen muistaa, että jollain oli puhtaat haalarit ja toisella tosi kiiltävänä rasvasta. Esimerkiksi vuonna 1971 ”Metala” tiedotuslehti kertoi, että kromaamon laajennuksen tarkoituksena on pystyä kromaamaan entistä pidempiä männänvarsia ilman kääntöä. Myös tehtaan puolella on ollut töissä usempia sukupolvia. Tapio Nurmi ehti saada täyteen 50 työvuotta samassa yrityksessä. Keväällä 2019 uutisen aihetta antoi se, että tehtaalla painetaan työtä läpi vuorokauden ja viikonloputkin; vuoden saldo oli ollut 65 000 hydraulisylinteriä. Hän itse siirtyi vuonna 1991 kotimaan markkinoinnin puolelle, keskellä pahinta lamaa. Toisin kävi, jälkikäteen katsottuna omistajalla oli oikeita ajatuksia kansainvälistymisestä. Tänä päivänä robotiikka on osa arkea, aikoinaan ensimmäiset reikäkorttikoneet olivat mullistus. Artikkelin laajennuksesta kirjoitti Pekka Paakkanen, joka sittemmin nousi Nummi Oy Ab:n toimitusjohtajaksi. –Ja jäte liikkuu aina, myhäilee Tapio Nurmi. –Kyllä sitä pelättiin, että tuleeko kalkinpölyä rattaisiin, Nurmi kuvailee tunnelmia tehtaalla. Nurmi osallistui ja muistaa vuoden annin vieläkin. Jo mainitun Tamrockin ohella näitä tuotteita käyttävät esimerkiksi sellaiset jätit kuin Ponsse ja John Deere. Edessä ei ole perhealbumi vaan perniöläisen Nummi Oy:n 75-vuotisjuhlajulkaisu. Syy siihen oli tuolloisessa kansakoulussa: halutessaan saattoi osallistua ”ylimääräiselle ysiuokalle”. Viisikymmentä vuotta yhTapio Nurmella on tallessa muistoja menneestä; henkilöstölehtiä, juhlajulkaisuja ja tasavuosien koriste-esineitä. Kipit olivat yrityksen arkea jo syyskuussa 1967, kun Nurmi asteli ensi kertaa tehtaan ovesta. Konekantaa on päivitetty aina tarvittaessa. Sukutarinoita kulkee rinnakkain monta: yrityksen perustajan Knut Wiktor Nummen poikaa Erkki Nummea seurasi toimitusjohtajana hänen poikansa Seppo vuodet 1977-1981. Koronapandemian alettua muuttui ääni kellossa: kulkevatko valmiit tuotteet, entä komponentit, onko tilauskantaa. –Työ on ollut tosi vaihtelevaa, ja siinä se varmaan onkin, että ei ole tullut mietittyä, olisiko toisella puolella aitaa vihreämpi ruoho. Työ oli paljon fyysisempää ja ilma paksu. Metallialan yrityksessä ne tehtiin tietysti itse. Nyt Nurmea naurattaa muistella samaista tehdasta 1990-luvulla, kun lattiat oli uusittu ja tehdas niin siisti, että juhlissa pöydät saatettiin kattaa halliin koneitten väliin. Tehdas oli ja on paikallisesti merkittävä työllistäjä. Vuosi sitten aihe oli jälleen iloisempi: Wipro investoi Perniön tehtaan uuteen maalaamoon. Nurmi aloitti työnsä koneiden ja laitteiden asennustehtävissä ja ehti myös opastaa niiden käyttöä. Viime vuosina paikallislehden toimituksesta on ollut aihetta soittaa Wiprolle monestakin syystä. Nurmi miettii, että sisällä on muuttunut enemmän kuin ohi ajava arvaa: yli 50 vuotta sitten tehdas oli nykyistä pimeämpi, meluisampi ja likaisempi. Kippitehtaan sisällä muuttui enemmän kuin ohi ajava ikinä arvaakaan Tapio Nurmi sai täyteen 50 työvuotta samassa osoitteessa. Maailma tulee viiveellä Sata vuotta tarkoittaa sitä, että maailmassa on nähty monenlaista laskuja noususuhdannetta. Lehteä toimitti Aimo Salmela, joka oli myös suunnitellut tehdasrakennukset. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Perinteistä perhealbumia selaillessa vastaan voi tulla pulma. –Ja ne pistettiin tekemään kahta vuoroa, kun ne olivat niin kalliita. Samaisen tehtaan seinässä lukee nykyään isolla WIpro, mutta Nummi on ja pysyy tehtaassa valmistettavien kippisylinterien ja hydrauliikan komponenttien tuotenimenä. Kotimaisuus oli tuolloin markkinavaltti. Neljännesvuosisata sitten Guy Casen otti siihen mustavalkoisia kuvia silloisista tehtaan työntekijöistä silloisten töiden ääressä. Aikansa henkeä kuvaa se, että aikoinaan yrityksen pikkubussit ajoivat kyliltä tehtaalle ja kuskasivat samalla työntekijöitä. Niin tälläkin kertaa: Tapio Nurmin poika Marko on Wipron tehdaspäällikkö. –Toinen tuossa on Vainio ja tuossa on Veikkolin ja Virtanen... Tehdas oli Kemiöntien kupeella, minne se oli muuttanut 1960. Tätä pulmaa ei ole, kun perniöläinen Tapio Nurmi luettelee nimiä kuvista paljoa arvailematta. Partek oli monialayritys, joka valmisti muun muassa sementtiä ja kuormankäsittelylaitteita. 8 Torstaina 15. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Syy muistella vanhoja on selvä: yrityksellä on sata vuotta täynnä ja kutsuvierasjuhlia vietetään tänään
Hevosten on todettu tarkastuksilla olevan janoisia, osin laihoja ja likaisia; samoin niiden pitopaikat ovat olleet siivottomia ja puutteellisia. Suomi nyt paljon eurooppalaisempi valtio ja lausettakin voi vähän fiilata. Halikkolainen Knut Wiktor Nummi oli ollut läkkisepän opissa Salossa ja huomannut myyntimatkoillaan seudulla, että Perniössä kauppa käy. Viime keväänä yritys investoi uuteen maalaamoon, tänä vuonna käyttöön otettiin uusi hitsausrobottiasema. Tukesin kieltojen jälkeen yrittäjä väitti muiden pitäneen tunteja tallillaan. Käräjäoikeus katsoi, että yrittäjä saa pitää kaksi kissaa ja kaksi koiraa, joiden hoidosta hänen katsotaan selviytyvän; oikeus katsoi, että isompaa määrää hän ei pysty hoitamaan ja vakavimmat puutteetkin olivat liittyneet juuri hevosten hoitoon. • Lähteet: Tapio Nurmen haastattelu, Nummi Oy:n kotisivut, Kippiverstas -historiikki (Seppo Nummi), Nummi 75-juhlajulkaisu, Metala-lehti 8/71. PsL-Aku Poutanen Wipron tehtaan linjalta Perniössä valmistuu tänäänkin kippejä ja niidenkin osia. Viranomainen katsoi, että yrityksellä ei ole ollut käytössään esimerkiksi turvallista tallitilaa tai maneesia ja turvallisuuskäytännöissä on ollut puutteita. Omistaja ehti rajata ja hillitä paloa, pelastuslaitos viimeisteli sammuttamisen. Tapio Nurmella on tallessa muistoja menneestä; henkilöstölehtiä, juhlajulkaisuja ja tasavuosien koriste-esineitä. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Hevostalliyrittäjä on tuomittu kolmen kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon terveysrikoksesta ja eläinsuojelurikoksesta. Puutteelliset valmiudet ja toimintatavat, vaarallinen palveluympäristö ja puutteet asiakkaille annetuissa tiedoissa sekä opastuksessa ovat muodostaneet kuluttajille vaarallisen palvelun, josta seurasi tuomio terveysrikoksesta. Tapahtumat juontavat kevääseen 2020, jolloin Tukes kielsi yrittäjää järjestämästä ratsastustunteja ja -leirejä. Todisteaineistossa on kuvailtu muun muassa, miten tallilla on ollut kolme pientä ratsastajaa, jotka ovat ratsastaneet tiellä ”ilman mitään kontrollia” ja yksi ratsastajista on tippunut ja jäänyt jalustimeen kiinni. Karjalaisten evakuoinnissa käytettyjen ruotsalaisautojen varusteista tällainen löytyi; Nummi avustajineen tutki ja mittaili kippiä vuonna 1947, kopiokin rakennettiin ja se todettiin aivan liian monimutkaiseksi huollon ja valmistuksen kannalta. Metallialan yrityksessä ne tehtiin tietysti itse. Paikalle hälytettiin kaikkiaan 11 yksikköä. Akvaarioiden, kissojen ja koirien pitopaikan puhtaudessa on havaittu puutteita. –Maanrakennus ja rakennusteollisuus ovat parhaillaan hiljaisia ja se heijastuu meillekin, Litsilä toteaa. Vuonna 2002 Nurmi siirtyi lähettämöön, vastasi siitä ja viimeisinä työvuosinaan pakkasikin tuotteita kuljetukseen, välillä haki tavaraa esimerkiksi alihankkijalta Kuusjoelta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi tuomion tiistaina. Tulevaisuuden ennustaminen on kimuranttia, mutta Ukrainan sodan päättyminen olisi paitsi inhimillisesti hieno asia, myös Wipron vinkkelistä: massiivinen jälleenrakentaminen väistämättä tarvitsee myös kalustoa. –Korona opetti siitäkin, mikä arvo on omavaraisuudella. Erään leiriläisen vanhempi ilmoitti ponin purreen lasta. Tarkastuskertomuksien perusteella eläinten määrä on ollut liian iso yrittäjän voimavaroihin ja toimintakykyyn nähden. Oikeus katsoi, että osin laiminlyöntien takana on se, että yrittäjällä ei ole ollut voimavaroja ison eläinmäärän hoitoon. Knut Wihtorin poika Erkki oli autojoukoissa palvellessaan kuullut monta kertaa pohdintaa siitä, kuka kehittelisi käsikipin tilalle konevoimalla toimivan. –Näkymät ovat samalla lailla vähän sumussa kuin jo vuosi sitten, Litsilä tuumii. Samalla oikeus määräsi yrittäjän kahdeksan vuoden eläintenpitokieltoon. –Historia on totta kai arvokas asia, ei joka yhtiö sataa vuotta saa täyteen. Kippituotannon alku oli, raadollista kyllä, sodassa. Oma tuotekehitys alkoi ja vuonna 1952 tuotenimeksi tuli Nummikippi. Tämän syytteen käräjäoikeus hylkäsi. Tilalle tehtiin heinäkuun 2020 ja joulukuun 2021 välillä 12 käyntiä ja joka kerralla eläintenhoidossa on havaittu puutteita, joita yrittäjä ei ole korjannut neuvoista ja määräyksistä huolimatta. Kaksi maastopaloa, toinen uhkasi rakennusta Särkisalon palosta syntyi runsaasti savua. –Lähtömaalla Euroopassa ei ehkä ole niin väliä, mutta eurooppalaisuus voi kyllä olla arvo, Litsilä puntaroi. Litsilä toteaa tämän olleen satojentuhansien eurojen hankinta. Puolen vuosisadan jälkeen Nurmi puhuu vielä eläkkeelläkin yrityksestä meinä. Särkisalon Finnarintiellä naapurit ehtivät lauantaina illansuussa havaita palon ja hoitaa alkusammutuksen ennen kuin tuli ehti levitä lähellä olleeseen rakennukseen, jossa oli muun muassa polttopuuta ja traktori. Nuoren miehen vinkkelistä jo kymmenen vuotta eteenpäin tuntui mahdottoman pitkältä ajalta. Lisäksi viisi akvaariota. Mekaanisia kippejä seurasivat 1950-luvulla ensimmäiset hydrauliset kipit. Henkilöstö on jo juhlansa viettänyt, muuten juhlavuosi kuluu pitkälti työn merkeissä. Marraskuussa 2020 tilalta otettiin toisaalle hoitoon seitsemän hevosta, joilla todettiin pitkäaikaisesta hoitamattomuudesta johtuvia ongelmia kuten esimerkiksi väive-loisia, keuhkokuumetta ja kavio-ongelmia. Kippitehtaan sisällä muuttui enemmän kuin ohi ajava ikinä arvaakaan Tapio Nurmi sai täyteen 50 työvuotta samassa osoitteessa Läkkisepän opissa oli kaiken alku Eurooppalaisuus voi olla arvo asiakkaalle Talliyrittäjälle ehdollista vankeutta ja eläintenpitokielto PsL Eteläisessä Salossa on palanut maastoa viikonlopun aikana kahteen otteeseen. Kuva Minja Hänninen.. 9 Torstaina 15. –Siinä jollain tavalla ympyrä sulkeutui, Nurmi miettii. Jo seuraavana vuonna hän osti kirkonmäestä Kiviahon tilan yrityksensä käyttöön. Hänen mukaansa tallilla ei ollut syntynyt vaaratilanteita. Hevosia on tallilla ollut viidestä kuuteentoista, koiria kolmesta kolmeentoista ja kissojakin jopa kahdeksan. Wiprolla paiskii töitä noin 180 henkeä, töitä tehdään kolmessa vuorossa ja ylitöitä viikonlopuiksi on riittänyt viime aikoinakin, vaikka ihan pilvetön taivas ei olekaan. Yrittäjää syytettiin myös eläinsuojelurikkomuksesta; hän oli vienyt yhden koirista hoitoon ihmiselle, jonka tiesi olevan seksuaalisesti kiinnostunut eläimistä. Jäähdyttelystä ei jäänyt haalea maku. Nurmi muistelee Nummin 50-vuotisjuhlia vuonna 1973; pirskeissä jaettiin tunnustuksia tasavuosista ja käteltiin ja kiiteltiin. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Eläinsuojelurikokseen yrittäjän katsotaan syyllistyneen hänen jätettyään useita eläimiä vaille tarpeellista hoitoa ja ravintoa. Päätöksen perusteet oikeus salasi, sillä ne sisälsivät arkaluonteisia tietoja. Kielto uusittiin syksyllä, sillä yrittäjä oli jatkanut toimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. den työnantajan leivissä on pitkä aika. Varsinais-Suomessa on voimassa metsäpalovaroitus. Yksi tekijä taustalla on Ukrainan sota, korkotason nousu ja inflaatio painavat nekin. Syynä kieltoon olivat puutteet ympäristössä ja toiminnassa. PsL-Aku Poutanen Ihan autotallissa ei ole Nummi Oy:n alku, mutta pienessä kuitenkin. Nummi ehti tehdä kierroksen eri paikkakunnilla, kunnes muutti vappuna 1923 Perniöön ja aloitti nykyisen Ilomäentien tuntumassa yritystoiminnan ”Läkkipelti ja vaskisepänliike K.W.Nummi”nimellä. Todistajana kuullun Tukesin ylitarkastajan mukaan toiminnasta oli tullut sekava vaikutelma. Hän toteaa suhdannealoilla tähän totutun ja yrityksen asiakkailla olevan kuitenkin pitkät tilauskirjat. Puominosturien tuotanto Nummilla loppui 1980-luvulla, vuonna 1993 takalaitanostimet eriytettiin Focolift-tuotemerkin alle. Sunnuntai-iltana paloi noin sata neliötä maastoa Kemiöntien varressa. Menneisyyden perusteella ei toki kukaan tuotteita osta, joten jotain tässä on tehty tehokkaasti ja oikeinkin, kun ollaan yhä vedossa, puntaroi toimitusjohtaja Sauli Litsilä. Pihatto on ollut erittäin mutainen eikä hevosille ole ollut riittävästi karsinapaikkoja. Viereisessä jutussa Tapio Nurmi muistelee, että 1990-luvulla suomalaisuus oli arvo sinänsä. Eläinsuojelurikoksesta tuomitaan ehdollinen vankeus, sillä vastaajaa ei ole aiemmin tuomittu vankeuteen
–Istutussäkit menivät kuin kuumille kiville. Uudet tuotantotilat on avattu viime viikon keskiviikkona Halikkoon. Tuhansien työmaiden takit muuttuvat Vilikkalassa seiniksi Hannu Tuomola ja Jari Toivonen asettelevat poistotekstiilirullaa kalanterointija laminointikoneeseen, jota he kutsuvat Rautarouvaksi. Kun Tuomolalle ja Toivoselle valkeni, ettei tuotteita käytetäkään vain istutussäkkeinä, alkoivat yrittäjät valmistaa myös sisustustuotteita. Yrityssalo on heidän mukaansa ollut isossa osassa Vilikkalan matkaa. Vuoden päästä Vilikkalan yrittäjät toivovat pystyvänsä valmistamaan enemmän erilaisia tuotteita. Puhdas kuitu avataan yhteistyökumppanimme Rester Oy:n linjastolla, jonka jälkeen lämpömuovaamme huopavanusta monikerroksista tekstiiliä, kertoo Tuomola. Pian saimme asiakkaalta puhelun. Materiaali viedään eteenpäin ja siitä valmistuu erilaisia käyttötavaroita, kuten laukkuja sekä kodinsäilytykseen sopivia esineitä. –On mahdollista, että EU tulee kieltämään kierrätysmuovin käytön muissa tuotteissa, paitsi uusissa muovipulloissa. Siihen asti Tuomola ja Toivonen olivat valmistaneet tuotteita siinä käsityksessä, että säkkejä käytetään istutukseen. Vilikkalan tarina alkoi vuonna 2014, jolloin Tuomola ja Toivonen alkoivat valmistamaan kierrätysmuovipulloista istutussäkkejä kasvimaille. Usealla kerroksella saadaan valmistettua mahdollisimman kestävä tuote. Hän kertoi säilyttävänsä siinä takkapuita olohuoneessaan, jatkaa Tuomola. –Tietenkin myös toivomme, että voisimme tulevaisuudessa palvella paikallisia yrityksiä enemmän. Vilikkalassa niitä käytetään kuitenkin hieman eri tavalla kuin rakennustyömailla. Muualla maailmalla tämä ei ole uusi konsepti, kertoo tekstiilipalveluihin ja tuotekehitykseen keskittyvä Jari Toivonen. Se tarkoittaisi myös logistiikkakustannusten pienenemistä, sanoo Tuomola. YRITYS Yritys -juttusarjassa vieraillaan isoissa ja pienissä yrityksissä eteläisessä Salossa.. Oranssina hohtavasta seinästä ei heti keksisi, että materiaalina on käytetty juuri huomiotyövaatteita. 10 Torstaina 15. Koneiston ohjausyksiköllä voidaan säätää nopeutta, painetta sekä lämpötilaa. Vilikkalassa huomiotyövaatteita käytetään huopakankaaseen, josta voidaan valmistaa seiniä. Yrittäjät kertovat eksyneensä myös varainhankintaan, joka on nyt iso osa yrityksen toimintaa. Vanhoista huomiovaatteista on valmistettu Suomen ensimmäinen poistotekstiiliseinä. On energiatehokkainta tehdä pulloista uusia pulloja, Toivonen sanoo. Yhdeksän vuotta sitten Kiskosta ponnistanut Vilikkala Tradehouse Oy on tuonut tuotantonsa Suomeen. –Jos katsoo tarkkaan oikeassa valossa, seinässä kimaltelee työvaatteiden heijastimien paloja, kertoo logistiikkaa ja varainhankintaa hoitava Hannu Tuomola. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Kerttu Kilpi Huomiotyövaatteita käytetään monenlaisissa töissä. Hän kertoi pitävänsä tuotteesta, mutta vihreä sauma säkissä oli hänen mielestään kamala, Tuomola kertoo. –Käytämme erilaisia elementtejä. Vilikkalan perusta on kiertotaloudessa, jossa kierrätysmuovipulloista ja nyt poistotekstiilistä valmistetaan huopamateriaalia. –Käytämme muun muassa sairaalaja huomiotekstiilejä. Ohuelta näyttävässä kangaspalassa on seitsemän erillistä kerrosta, kuten liimaa, kangasta ja vaahtomuovia. Jokaiselle elementille on oma reseptiikkansa Euroopan aluekehitysrahaston yritystuella on pystytty rahoittamaan tuotantokoneisto, jolla huopatekstiiliä valmistetaan. –Ajatuksena meillä on ollut tuoda tuotanto Suomeen, jatkaa Tuomola. –Valmistamme Suomen ensimmäisiä poistotekstiilirullia. Tulevaisuus kierrätysmuovipullojen parissa saattaa olla epävakaa, vaikka tälläkin hetkellä vain kymmenen prosenttia maailman muovipulloista menee kiertoon. Varainhankinnalla esimerkiksi yhdistykset voivat kerätä rahaa Vilikkalan tuotteilla. Ajatuksena Vilikkalalla on auttaa yrityksiä saavuttamaan kiertotaloustavoitteitaan. Heidän kauttaan on löydetty rahoitusta ja päästy verkostoitumaan. Yrittäjät kertovat kuinka tärkeää heille on ollut löytää yhteistyöverkostoja. Nyt Vilikkala on laajentanut tuotantoaan noin 36 erilaiseen tuotteeseen. Osa tuotteista ei kestä kuumaa ja osassa taas liima ei ota kiinni liian viileässä, kertoo Toivonen. –Mielenkiinnosta kysyimme asiakkaalta mihin tarkoitukseen hän tuotetta käyttää. Kahdestaan yritystä pyörittävät Jari Toivonen ja Hannu Tuomola haaveilevat myös mahdollisuudesta useampaan työntekijään. Kierrätysmuovipulloista poistotekstiileihin –Poistotekstiilikuitu on iso ongelma ja haluamme omalla toiminnallamme tuoda vastauksia siihen, sanoo Toivonen. Jokaiselle niistä on oma reseptiikka siitä, kuinka elementtiä tulee käsitellä
Tiistaisin Falla sekä Vretan kansakoulu heräävät eloon ja rakennuksissa pääsee näkemään sekä kokeilemaan vanhassa ajassa elämistä. Aikamatkalle Sagalundiin Vaikka lasten museoleirillä riittää vilinää, riittää sitä myös koko kesän. Tiaisen mukaan lapsien osallistaminen on tärkeää. Tällä hetkellä lastenkulttuurikeskus vie koulukasvimaatoimintaansa myös Paraisille ja Saloon. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Kerttu Kilpi Vilinää ja vilskettä Sagalundissa riittää. Puuhaamisen lomassa he jaksavat paremmin viettää aikaa museossa ja oppia leikin kautta uutta. Tänä vuonna tapahtumassa keskitytään villaan, joten Sagalundissa voi kokeilla muun muassa ryijyn suunnittelua. Se tarkoittaa tunnustusta pitkäjänteisestä toiminnasta ja vakiintuneista ympäristömyötäisistä toimintatavoista. Tiainen kertoo, että koronapandemian aikana kotimaanmatkailu lisääntyi huomattavasti, mikä on vaikuttanut myös Sagalundiin. Edelliskesinä todella suosittuja ovat olleet nallekekkerimme, johon lapsi saa tuoda mukanaan oman pehmonallen. Leirillä lapset pääsevät aikamatkalle kokeilemaan millaista elämää Sagalundin historiassa on eletty. Maja on selkeästi ollut muidenkin leiriläisten mielestä yksi leiriviikon suosikeista. –Tänä vuonna päätimme kokeilla pidempää aukioloaikaa ja avasimme museokauden jo toukokuun alussa. On ollut appelsiinimehua, joka on yllättävän makeaa, miettii Hyvärinen. Ainakin lasten museoleirin aikaan. Muun muassa aikamatkatiistait ovat yksi Sagalundin kesän osallistavista tapahtumista. Koulussa myös opettajat ovat paikalla, kertoo Tiainen. –Enää ei saa tosin itse tehdä sekamehua, kuten viime vuonna. –Rakennuksissa kaikkeen saa koskea, vaatteita saa kokeilla ja kahvileikkejä saa leikkiä. Tiainen kertoo, että kesän aikana kasviseikkailuja järjestetään myös aikuisille. 11 Torstaina 15. Huippusesonki on edelleen juhannuksen jälkeen, jolloin täällä tapahtuu myös eniten, kertoo Tiainen. Vapaaehtoisten tekemä emakko porsaineen köllöttelee Sagalundin navetassa katsottavana. Ensimmäistä kertaa Sagalundissa tänä kesänä lapset pääsevät myös kesäekologin järjestämälle kasviseikkailulle. Leiriläisten seikkailu on niin sanottu koeajo tulevan kesän avoimille kasviseikkailuille. Kemiönsaarelainen Maria Hyvärinen puolestaan kertoo pitäneensä erityisesti leirin piknikeistä, vaikka sadekin oli päässyt yllättämään. Pihapiiriin on piilotettu laatikoita, joiden sisältö kertoo lapsille tarinaa vanhanajan käyttötavaroista. –Järjestämme muutenkin paljon ohjelmaa. Sagalundissa lapset ja aikuiset saavat leikkiä vanhassa ajassa Sagalundissa nostettiin uusi vihreä lippu salkoon viime viikolla. Ympäristökasvatus on ollut tärkeä osa Sagalundia jo perustusvuosilta. Nyt merkityksellisestä ympäristökasvatustoiminnasta Sagalundille myönnettiin kestävän tason vihreä lippu. Vaikka pandemian jälkeen tilanne on nopeasti tasoittunut, ovat Sagalundin kävijämäärät pysyneet hyvänä. –Parasta leirillä on ollut majan rakentaminen ja piknikit, kertoo kemiönsaarelainen Josefiina Tenkamaa. Ympäristökasvatusta Sagalundissa lapset saavat leikkiä lähes kaikkialla vanhemman valvoessa. Sagalund elää -tapahtumassa heinäkuun ensimmäisenä lauantaina museoon on päivän ajan ilmainen sisäänpääsy. Lastenkulttuurikeskus tukee tiiviisti koulukasvimaatoimintaa, johon osallistuvat kaikki Kemiönsaaren koululaiset. Kristiina Tiainen esittelee vaatteita, joihin kävijät voivat halutessaan pukeutua.. Hyvärinen kertoo, että piknik järjestetään joka leiripäivä. Lapset leipovat näkkäriä, leikkivät vanhan ajan leikkejä, prässäävät kasveja sekä viettävät vanhan ajan koulupäivää. Kaksikielinen leiri on lastenkulttuurikoordinaattori Kristiina Tiaisen mukaan ollut suosittu. –Leiri täyttyi tänä vuonna todella nopeasti, vain muutamassa päivässä, kertoo Tiainen. Sagalundista pyritään tarjoamaan tukea myös lähikuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien kehittämiseen. Lapset pääsevät viettämään satutuntia puistossa, jonka jälkeen nalleille järjestetään mehua ja keksejä, jatkaa Tiainen. Kemiönsaarella sijaitseva Sagalund on sekä museo että lastenkulttuurikeskus, joka järjestää ohjelmaa pitkin kesää. Tiainen kertoo päivän olevan heidän kautensa suurin tapahtuma
Mentu on eläkkeellä oleva pastori ja tehnyt työtä muun muassa Veneziassa. Agricola-kävely on pyhiinvaellusreitti Pernajasta Turkuun. Edessä ei tosin ollut Espanjan maisemia, vaan 27 kilometriä suomalaista maisemaa. Kaiken takana oli Salon seurakunnan diakoni, Perniössä työskentelevä Anne Kössi. Tiistain vaellus lähti keskiaikaiselta kivikirkolta ja myös sellaiselle päättyi. –Näistä on ihmeesti apua, kun kulkee polkua sen 25 kiloa selässä, sanoo Pentti Mentu. Jonkun kirkko voi olla jo matkalle mahtuva luonto. Olennaista on se, että pyhiinvaellus on keskittymistä, rauhoittumista, matkaa paitsi kartalla, myös itseen. Välissä oli koko matka metsäpolkuja ja pikkuteitä; metsää,metsikköjä, peltoaukeita, vähän vettäkin. –Jokainen voi lähteä kävelemään porukalla, mutta mikä siitä tekee pyhiinvaelluksen, antoi Kössi aihetta pohdintaan. Näin on edelleen ja hyvästä syystä. Ensimmäinen osuus kulki kirkolta pitkin Pitäjäntietä.. Seurakunnan näkökulmasta katsoen pyhiinvaellus on työkalu, paikallaan niin diakoniassa, sielunhoidossa kuin jumalanpalveluselämässäkin. Taipaleen pituus ei ole olennaista, päämääränä on monesti jokin tietty kohde. 2020-luvun pyhiinvaeltajalla on yhden sauvan sijaan kaksi Matka Tenholasta Perniöön yhdisti ikija nykyaikaa Diakoni Anne Kössin (violetti paita) ja lähetyssihteeri Henna Seppälän (punainen paita) vetämä nykypäivän pyhiinvaeltajien joukko aloitti kulkunsa Tenholasta. Sauvat ja hyvät kengät yhdistivät porukkaa, moni varautui hatullakin. Perinteisesti hattu suojasi pyhiinvaeltajaa auringolta ja pahoilta ajatuksilta, tiistaina tarvetta oli ainakin aurinkosuojalle. Samoja polkuja on tallattu aiemminkin, tiistain reitti kun kulki osin vanhaa kuninkaantietä ja myös Agricola-kävelyn reittiä pitkin. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Pyhiinvaeltajan varusteisiin ovat perinteisesti kuuluneet muun muassa kengät, sauva ja hattu. –Se on samalla ikija nykyaikainen tapa, Kössi miettii. Tenholan kirkon pihalla seisoi tiistaiaamuna lähtövalmiina muitakin kuin Mentu. 12 Torstaina 15. Hän käy kirkon järjestämää pyhiinvaelluskoulutusta Turussa ja järjesti tiistaina osana opintojaan pyhiinvaelluksen Tenholasta Perniöön. Kyseessä ei ole yksi yksittäinen tie, vaan reittejä on useita. Miehen paidan rintamuksen ”Camino de Santiago” -teksti kertoo jotain: kyseessä on Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti, joka johtaa Santiago de Compostelan katedraaliin Espanjassa. Hän on kulkenut osan Pyhän Jaakobin reitistä ja tiistaiaamuna oltiin liikkeellä samoissa merkeissä. Tiistaina matkaan lähti leppeästi jutusteleva porukka,mutta matkalla oli myös osuus, joka kuljetaan hiljaisesti. Joskus kengät kertoivat kiireettömyydestä ja sauva vapaudesta, tämän päivän kulkijalla sauvoja voi olla kaksikin – ihan järkisyistä. Vieraan silmään pyhiinvaellus voisi olla sukua retriitille
– Halusimme kunnioittaa erityisesti Loiria, mutta myös Spedeä ja Simo Salmista. 13 Torstaina 15. Ohjaajana nähdään seudulla uusi nimi Toni Enholm. Esiintymiskokemusta tosin hänelle kertyi jo viitisen vuotta sitten, kun hän oli mukana TV:n Maajussille Morsian -ohjelmassa. Oikeastaan en haluaisi selittää enempää, tulkaa katsomaan, houkuttelee ohjaaja Toni Enholm. • Mathildedalin kesäteatterin Pikkupojat saa ensi-iltansa perjantaina 30.6. – Parhaita hetkiä ohjaajana ovat ne, kun paperilla oleva vitsi tulee ensimmäistä kertaa ”lihaksi” näyttelijöiden esittämänä. Se on aina kiva nähdä! Kunnioitamme alkuperäistekstiä, mutta teemme sen omalla tyylillä. Näytelmässä nähdään paljon kaksoisrooleja, yksi niistä on pikkupojan ja isän roolin vuorottelu. Vuonna 1986 valmistunut elokuva perustui TV:n Spede Showssa nähtyihin sketseihin. Neljävuotiasta Väkeä esittävä perniöläinen Mauno Haukila sai ensikosketuksen näyttelijyyteen viime kesänä Kirakan Rölli-näytelmässä. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TEATTERI Minna Urpo Taiteiija Vesa-Matti Loirin kuolema vajaa vuosi sitten oli vaikuttamassa vahvasti siihen, että Mathildedalin kesäteatterissa nähdään nyt komedia ”Pikkupojat”. Tässä nähdään esimerkiksi herkullisia kuvauksia siitä, minkälaisia mökkinaapurit voivat olla. Samassa pöydässä sattui istumaan Lisamaria Markula, joka myöhemmin ohjasi Röllin. – Olin kesällä 2021 katsomassa kesäteatteria Vuohensaaressa, kun satuin väliajalla sanomaan ääneen, että ”Miksi en ole tehnyt koskaan teatteria”. Make 6 vuotta, Kake 5 vuotta ja Väke 4 vuotta saavat äitinsä kaiken aikaa hermoromahduksen partaalle. – Huhtikuun puolesta välistä saakka olemme harjoitelleet, ja nyt tahti vain kiihtyy. Hän toimi yli 10 vuotta Raision Teatterissa puheenjohtajana ja ohjasi myös Turussa. Uskon, että tämä sopii koko perheelle, varmasti myös nuoriso katsoo tätä mielellään, arvelee tuottaja Seppo Suominen. Siitä satunnaisesta kohtaamisesta se lähti, kertoo Mauno Haukila. Filmiversioihin verrattuna samaa on taatusti ainakin se, että aikuiset miehet esittävät pikkupoikia puhuen lapsentasoisia juttuja esimerkiksi hampaiden heilumisesta. Näytelmässä draaman kaareen on paneuduttu enemmän. Teatteriesitykseksi Pikkupojat taipui 2010-luvun puolessavälissä, kun Sami Sivonen muunsi komedian kesäteatteriin sopivaksi Imatralla. Tässä heistä kaksi, Janne Ahonen ja Mauno Haukila.. Esityksiä on kaikkiaan 25, joista viimeinen 13. Ilmankos äidin roolia vetävä vasta 20-vuotias Elsa Pietilä julistaa, ettei ole hankkimassa lapsia, ainakaan vielä. Spede Pasasen alunperin elokuvaksi käsikirjoittaman komedian pääosissa olivat valkokankaalla niin Pasanen itse, Loiri kuin myös Simo Salminen. Äiti (Elsa Pietilä) on kovilla kolmen pienen poikansa kanssa. elokuuta. Pikkupojat sai innoituksensa Vesa-Matti Loirin poismenosta Hiekkalaatikolla pöllyää, kun pikkupojat Akseli Sveholm, Mauno Haukila ja Janne Ahonen pääsevät vauhtiin. Muut pikkupoikaroolit kuuluvat turkulaisille Janne Ahoselle ja Akseli Sveholmille. Uraisän kiireistä elämää kuvataan myös, kuvaa Enholm. Katsojia haluan muistuttaa siitä, että tämä on teatteriversio eikä suinkaan samanlainen kuin elokuva
Sen sijaan asiakkaan on mahdollista tarkistaa veloitettu hinta ja tulostaa halutessaan kuitti asiakasportaalista, jonne kirjaudutaan maksukortin tiedoilla.. Tällä hetkellä Kleemola toimii kitaransoiton lehtorina Turun konservatoriossa sekä Turku Guitar Festivaalin taiteellisena johtajana. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Rakkaat onnittelut! T: Mimma, Pappa ja Vili Perniön Maaja Kotitalousnaiset Ke 21.6. Tervetuloa. Puutarharetki Muurlaan klo 17 lähtö kimppakyydein Kunnantalon edestä. Yliskylän kirkossa romantiikan ajan säveliä Patrik Kleemolan ja Pia Pajalan esiintyminen on osa Salon seurakunnan kesäkonserttisarjaa. mm. Yo 15.6 Turinatuvan pihapelit Meripirtillä klo 13. Soita p. Vaihto-oikeus sisältyy myös lähimaksulla maksettuihin matkoihin. Molemmat kamarimuusikot ovat pitkän linjan ammattilaisia, jotka ovat vaikuttaneet urallaan sekä Suomessa että ulkomailla. Marttojen käsin kirjaillut liinat -näyttely. Lähimaksu-ominaisuus koskee ainoastaan aikuisten kertalippuja. Mukana kesteillä hanuristi Niklas Strömberg sekä Salon muistiyhdistys, omaishoitajat ja avustajakeskus. Pajala on kerännyt tutkintoja Turun taideakatemiasta, Turun yliopistosta sekä Sibelius-Akatemiasta. Matkat voi maksaa kaikissa Paikun linja-autoissa pankkija luottokortin tai mobiililaitteen lähimaksulla. 14 Torstaina 15. Ti 20.6. Kesäkonsertissa kuullaan alkuperäisiä kitarasäestyksellisiä lauluja, mutta myös sovituksia on luvassa. klo 13-15 lettukestit Särkisalokodilla. Kirkon pihalle järjestetään konsertin jälkeen iltateet. Kitaristi Patrik Kleemola ja sopraano Pia Pajala esittävät yhdessä muun muassa Schubertin musiikkia. Kukkien keruu Villa Tallbackan juhannussalkoon. ketjupeli, mölkky, frisbeegolf ja tonkkumipeli. Jos matkustaja haluaa ostaa lipun myös toiselle henkilölle, käytä toista lähimaksuvälinettä tai muuta maksutapaa. Maksutapa on henkilökohtainen. Autoa vaihtaessa tulee näyttää samaa maksukorttia lukijalaitteelle, jotta järjestelmä tunnistaa nousun vaihtomatkaksi. Särkisalokoti To 15.6. 30 vuotta sitten Perniönseudun Lehti 17.6.1993: PsL Yliskylän kirkon kesäkonsertissa soi sunnuntaina romantiikan ajan musiikki sunnuntaina. Lähimaksutapa ei ole käytettävissä Diners Club ja American Express-korteilla. Yhres kävely klo 11. Lähtö Särkisalokodilta. Pajala työskentelee laulun lehtorina myös Turun konservatoriossa. Ilmoittaudu Eijalle. PERKKARIN KESTOTILAAJANA SAAT JÄTTÄÄ 2 ONNITTELUILMOITUSTA VUODESSA ILMAISEKSI! Muistathan! Iloisista perhetapahtumista SYNTYNEET -palstalla ilmoitat aina ilmaiseksi. • Kesäkonsertti sunnuntaina klo 20. Yhres Särkisalon ulkokuntosalilla klo 10, Ankkuritie 3. Ke 21.6. Kleemola on itse ollut perustamassa kyseistä festivaalia. Lisäksi hän kirjoittaa väitöskirjaa laulun opettamisesta. Vaikka sadetta ei konserttipäivälle ole luvattu, on teetapahtuma varauduttu siirtämään kirkkoon sisälle sateen sattuessa. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-7352303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. To 22.6. Lähtö klo 10 Särkisalokodin pihalta. ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi paljon onnea Paikkubusseissa pärjää nyt lähimaksulla PsL Salon Paikku-paikallisliikenteessä käy tästä viikosta lähtien lähimaksu. Lähimaksulla ostettaessa kuittia ei tulostu
Kuva Jarmo Markkanen. M75 Keihäs 1) Ismo Rastas VSVU 21,51. Puuskainen tuuli ja pöllyävä kivituhkakenttä asettivat omat haasteensa tsemppisarjan peleihin. M85 Keihäs 1) Tauno Tukkinen LUU 26,09. N45 Kiekko 1) Johanna Ranta TuUL 20,32. M30 Kiekko 1) JuhaMatti Iso-Jaakkola LauttLu 38,22. Valmentaja Mikko Venhomaa. Viljala voitti kaksi luokkaa. M60 Kiekko 1) Petri Korander VIUVET 32,52. • Sisun C-tyttöjen joukkueessa pelasivat: Axa Lehmuskoski, Ella Hairisto, Janica Katajainen, Kseniia Lasorla, Minja Lindholm, Minttu Maaskola, Taru Tuominen, Tytti Mäenpää. N65 Kiekko 1) Seija Hellman VSVU 19,13. M70 Kiekko 1) Raimo Majuri SPOVE 34,84. Vanhimmat eli B-tytöt aloittivat supersarjansa pelit kahdella tappiolla. N60 Kuula 1) Tuija Varsala LUU 8,47. E-tyttöjen tsemppisarjassa sijoitus oli 29. Alkulohkon pelit olivat tiukkoja. Alkulohkossa oli mukana 7 joukkuetta. Valmennus/huoltotiimi: Tarita Lindholm, Maria Lindgren, Susanna Holm, Rami Lehmuskoski. M80 Keihäs 1) Nils Jansson Pargas IF 19,31 M85 Pituus 1) Ermo Kalevo VSVU 2,70. N65 Keihäs 1) Seija Hellman VSVU 19,09. Sisu oli 24 joukkueen sarjassa yhdeksäs. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Perniössä yleisurheiltiin PsL PeU:n avoimet aikuisurheilukisat käytiin Perniössä sunnuntaina. Loput ottelunsa Sisun ”Misut” saalistivat pelkkiä voittoja, mutta jäivät kahdeksan parhaan joukkueen sijoituspeleistä ulos äärimmäisen tiukalla erolla. Sunnuntain sijoituspeleissä Sisu voitti ekan pelinsä, mutta toisessa pelissä vastustaja vei voiton jättäen Sisun kokonaissijoitukselle 66. M85 Kiekko 1) Tauno Tukkinen LUU 26,39, 2) Erkki Vuorinen SuodU 21,29. Imatralla pelatussa turnauksessa oli mukana yli 700 joukkuetta. N50 Keihäs 1) Riikka Honkanen TuUL 23,67 N55 Kuula 1) Mari-Kristiina Virtanen LUU 6,97. M70 Keihäs 1) Raimo Majuri SPOVE 40,66 M75 Kuula 1) Johan Thorn PargIF 7,57. N50 Kiekko 1) Riikka Honkanen TuUL 26,30, 2) Susanna Vuori RaisKu 24,89. Neljän päivän aikana pelattiin 12 peliä, sillä joukkueita sarjassa oli peräti 109. • B-tyttöjen joukkueessa pelasivat Essi Pyykkö, Saara Venhomaa, Edla Hämäläinen, Noora Liias, Emilia Rastas, Iida Saario, Aino Saario, Nessa Rannikko ja Noora Lindholm. M85 Kuula 1) Erkki Vuorinen SuodU 9,11. N40 Kiekko 1) Anne Rämö TurKU 26,80 N45 Kuula 1) Johanna Ranta TuUL 6,83, 2) Heidi Parviainen PernU 6,64. M30 Kuula 1) Casper Parviainen PernU 8,71. C-tytöt ovat 14-15-vuotiaita ja Sisun joukkue lähti matkaan sekä uudella kokoonpanolla että uudella valmennustiimillä. Lauantaina tytöt pelasivat jatkosarjan neljä peliä voittaen kaikki pelinsä. N40 Pituus 1) Carolina Aftab TurWei 3,89. N45 Keihäs 1) Johanna Sirviö VampU 29,59. C-tytöt suut messingillä, vaikka kova tuuli vähän vaikeuskerrointa pelaamiseen toikin.. 15 Torstaina 15. Tuloksia: N30 Kiekko 1) Maarit IsoJaakkola PunkalKu 30,20. • E-ikäisten joukossa mukana Eleonoora ja Adalmiina Ristimäki, Kiira ja Reea Lindegren, valmentajat Markus Lindegren ja Tero Ristimäki. M60 Kuula 1) Petri Korander VIUVET 9,67. Kehitys turnauksen aikana oli näkyvää. Power Cupissa pelataan joko tsemppisarjassa tai kovatasoisemmassa supersarjassa. Ohjelmassa oli neljä luokkaa ja niistä kolme ensimmäistä käytiin taitoarvosteluin. N50 Pituus N50 Kuula 1) Riikka Honkanen TuUL 10,32, 2) Susanna Vuori RaisKu 8,72. M65 Kiekko 1) Lasse Olander RasebIF 26,97. Tulokset: Luokka 2, 50 cm: 1) Elina Varemäki,Ratsatusseura Merata– Pretty Liar 7.1/70.56, 2) Lilja Tito, Merata – Pretty Liar 7/68.75, 3) Maria Jääskeläinen, Merata – Hevi Pulu 6.9/61.97, 4) Amina Kahie, Kimitoöns ryttare rf – Vormsi Rollo 6.8/61.84, 5) Safira Alexandra Salonen, Merata – Hevi Pulu 6.7/64.94, 6) Tiina Katajainen, Merata – Oivallus 6.6/61.87, 6) Kerttu Wilén, Kimitoöns ryttare – Vormsi Rollo 6.6/62.35, 8) Pinja Mäkelä, Kimitoöns ryttare – Takatöörän Tui Tui 6.4/81.75, 9) Elsa Lindstedt, Merata – Merata Magnus 6.2/69.47, 10) Milja Tuominen, Team Kawerda RY – Unetun Sanni 5.8/72.78, 11) Elina Ahlroos, Merata – Kotimäen Maija 5.6/106.09 Luokka 3, 70 cm: 1) Aurora Aarikka, Merata – Merata Magnus 7.8/61.69, 2) Marika Hietanen, Merata – Barocs 7.6/63.25, 3) Hanna Marjut Nurmi, Kimitoöns ryttare – Takatöörän Tui Tui 7.2/63.10, 4) Pirita Mehto, Paimion ratsastajat – Piitsin Pamela 6.7/59.72, 5) Hertta Juuma, Kaarinan kenttäratsastajat ry – Ballindown Three 6.6/62.03, 5) Enni Vainio, Merata – Dulcita Z 2837 6.6/63.12, 7) Johanna Koivula, Kaarinan kenttäratsastajat – Säviän Ne Regrette Rien 6.5/56.43, 8) Tiina Katajainen, Merata – Oivallus 6.2/58.60 Luokka 4, 85 cm: 1) Ville-Markus Viljala, Ratsastusseura MTTeam – Parabellimo 7.4/53.63, 2) Iida Karimo, Kimitoöns ryttare – Midsummer Frost 6.9/59.19, 3) Aurora Aarikka, Merata– Merassic Baric 6.8/57.19, 4) Pinja Leinonen, Merata – Dulcita Z 2837 6.7/55.22, 5) Helmiina Loikkanen, Merata – Ziltas Catch Man 6.6/75.81, 6) Marika Hietanen, Merata – Barocs 6.2/60.16, 7) Pirita Mehto, Paimion ratsastajat – Piitsin Pamela 5.8/63.82 Luokka 5, 100 cm, hevonen: 1) Ville-Markus Viljala, Ratsastusseura MT-Team – Parabellimo 0/45.69, 2) Katriina Melkkilä, Merata – Merassic Baric 0/47.28, 3) Helmiina Loikkanen, Merata – Ziltas Catch Man 0/54.53, 4) Iida Karimo, Kimitoöns ryttare – PsL Perniön Sisu haki maailman suurimmasta lastan ja nuorten lentopalloturnauksesta niin otteluvoittoja, tappioita kuin pelituntumaakin. B-ikäiset ovat 16-17-vuotiaita. PsL Melkkilän ratsutallilla Perniössä kisattiin sunnuntaina esteillä. N60 Keihäs 1) Tuija Varsala LUU 18,50. N55 Kiekko 1) Mari-Kristiina Virtanen LUU 14,21. N35 Pituus 1) Marjukka Tuominen RaisKu 4,49. M75 Kiekko 1) Johan Thorn PargIF 18,18. M60 Keihäs 1) Petri Korander VIUVET 34,19. Avausvastustajaksi sattui vielä ikäluokan ykkösjoukkue Puijo. Nuorimmat sisulaiset Imatralla olivat E-ikäisiä eli kymmenvuotiaita ja tänä vuonna 11 täyttäviä. Sisulle tuli 2 voittoa ja 4 tappiota, joista kolmessa pelissä sijoitus ratkesi niukasti vastustajan hyväksi vasta jatkoerässä. N65 Kuula 1) Seija Hellman VSVU 7,18. N60 Kiekko 1) Tuija Varsala LUU 17,73. N40 Kuula 1) Anne Rämö TurKU 7,78. M30 Keihäs 1) Casper Parviainen PernU 38,83. Joukkueita sarjassa oli 56 ja seurasta todetaan lähtökohtiin nähden sijoituksen olevan erinomainen, sillä kaksi pelaajista oli vielä Fikäisiä eli pari vuotta muita nuorempia. Alkulohkon Sisulaiset hakivat Imatralta voittoja ja kokemuksia sijoitus oli 5. Melkkilässä oli estekisojen sunnuntai Ville-Markus Viljala ja Parabellimo vauhdissa
Aktiiviseen uusien lajien etsimiseen hän ei enää lähde. Koulussa Nurmen johdolla tehtiin retkiä ja valmistettiin linnunpönttöjä ja lautoja. Kustavissa rengastamani selkälokin poikanen löytyi Afrikassa, Tanganjikajärvellä 7050 km etelään rengastuspaikasta. Säikähtäneenä he kertoivat, että ”huuhkaja” on törmännyt autoomme ja lintu pitäisi viedä eläinlääkäriin. Ei tullut mieleenkään, että voisi pudota. Vuonna 1976 Nurmi oli ajamassa Kuusamosta ystävän kanssa kohti kotia. Jukka Nurmi on edelleen kiinnostunut linnuista ja niiden näkeminen aiheuttaa iloa. –Tielle oli pysähtynyt auto ja sen vieressä oli kolme naista. Myöhemmin asiakas tuli hakemaan harakkaansa ja myhäili tyytyväisenä ja lausahti. Muovin kierrätysmahdollisuutta on kaivattu Perniöön jo vuosia ja nyt astiat löytyvät vanhaa kunnantaloa vastapäätä olevalta kierrätyspisteeltä. –Vuonna 1959 Kittilän Pallastunturilla poikasena rengastettu keräkurmitsa löytyi toukokuussa 1962 Neuvostoliiton Itä-Siperian Jakutiasta 4050 km päässä itään rengastuspaikasta. Tosinaan täytettäväksi tuotiin lintuja, jotka olivat pahasti vaurioituneita. – Loistava työtä. Teksti ja kuvat: Eero Ketola Kemiössä syntynyt Jukka Nurmi kiinnostui linnuista jo pikkupoikana. Kesäkuun 1. Perniöläissyntyinen Hermannin koulun biologian opettaja Marja Kaunisto sai ELYkeskukselta viralliset luvat eläinkokoelman hallussapitoon. Hänen poistuttuaan täyttäjä haki pakastimesta toisen harakan ja täytti sen. Nurmi kiinnostui eläinten täyttämisestä jo 16-vuotiaana. –Tarkoituksena on ollut laajentaa keräysverkostoa 500 pisteestä 1000 pisteeseen. Laji on kotoisin Siperiasta. Sain lapinpöllön itselleni, kertoo Nurmi. Vuosikymmenien aikana Jukka Nurmi on nähnyt Suomessa 429 lintulajia. Kaivatut muovinkeräysastiat ovat vihdoin löytäneet paikkansa Uudistettu jätelaki astuu voimaan heinäkuussa. Jukka Nurmen täyttämät huuhkaja ja merikotka. Uuden jätelain tarkoituksena on tehostaa lajittelua, sillä erityisesti muovipakkauksia päätyy edelleen merkittävä määrä sekajätteeseen. Katsoin lintua ja sanoin, että pöllö on kuollut. Hänen havaintonsa ovat kiinnostavia. Yhteensä rengastettuja lintuja on yli 6000. Nurmi toimi Kieronperän koulun opettajana vuosina 1959–1971 sekä Saurun koulun johtajana ja luokanopettajana vuosina 1971– 1994. kesäkuuta 2023 Perniönseudun Lehti PsL-Kerttu Kilpi Perniöläiset pääsevät vihdoin kierrättämään muovijätteensä uusiin kierrätysastioihin. Keräystä on lisätty sellaisilla paikkakunnilla, jossa sitä ei ole aiemmin ollut, sanoo Patana. Hän aloitti oravalla ja närhellä. Lain ansiosta Perniöön saatiin uudet muovinkeräysastiat. Opettajan työssä hän innosti perniöläisiä lapsia luontoharrastuksiin ja tunnistamaan lintuja. Ne ovat niin elävän oloisia, että muuten ne saattaisivat lentää pois." Perniön kirkonkylän asunnossaan Nurmi täytti muun muassa ikkunoihin ja autoihin törmänneitä lintuja. päivä 1991 Nurmi näki Kemiön Sjölaxissa maamme ensimmäisen rusokaulasirrin. Lintuja katsellessa eräs henkilö lausahti: "Onneksi linnut ovat vitriineissä. Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n aluepäällikkö Harri Patana kertoo, että uudistunut jätelaki toi astiat nykyiselle paikalleen. Nurmen oppilaat innostuivat linnuista ja vaikutus jatkuu retkeilijöistä lintumaalaareihin ja biologiin. Se tehtiin Neuvostoliitossa, Komin tasavallassa 1460 kilometriä itään rengastuspaikasta. Runsaat kymmenen vuotta Jukka Nurmi rengasti lintujen pesäpoikasia. 16 Torstaina 15. Niitä tuotiin hänelle ympäri Perniötä ja kauempaakin. Se joutui petolinnun saaliiksi Sevastopolissa, Krimin niemimaalla lokakuussa 1960. TÄÄLTÄ. Harrastus johti lintujen täyttämiseen, rengastukseen ja harvinaisten lintujen etsimiseen. Samassa paikassa hän näki vuosien kuluessa myös kapustahaikaran, arohyypän, pääskykahlaajan, isovesipääskyn ja kaksi avosettiä. Jukka Nurmea kiehtoo lintujen kauneus Jukka Nurmen entinen oppilas Marja Kaunisto sai hankittua entisen opettajansa eläinkokoelman Hermannin kouluun. Iltaisin hän opiskeli Turun Yliopiston konservaattorin ohjauksella ja täytetyistä linnuista muodostui taidetta. –Nuorena kiipesin puuhun ja puusta alas kuin orava. Nurmi lahjoitti toukokuussa 134 täyttämäänsä lintua Salon Hermannin koululle. Sodankylässä rengastin heinäkuussa 1960 keräkurmitsan poikasen. Kiintoisa oli myös rengastamani tuulihaukka, joka löytyi Tunisiasta, muistelee Nurmi. Erikoinen oli myös toinen lapintiiralöytö. Toin yksijalkaisen harakan ja nyt sillä on kummatkin jalat. Varsinkin petolintujen pesät ovat korkealla, muistelee Jukka Nurmi. Mielenkiintoinen on myös rengastamani lapintiira, joka löytyi Angolasta. Noin sata rengaslöytöä tuli ulkomailta. Kerran eräs naishenkilö toi täytettäväksi yksijalkaisen harakan, joka oli muutenkin lähes räjähtäneessä asussa