Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
klo 20.15 Perniön liikuntahallissa vs Yhteistyössä: Vilpas/PeU Rauma Basket Tule kannustamaan Vilpas/PeU voittoon! Tule kannustamaan Vilpas/PeU voittoon! Nurkkilan ty:n talolla MAANANTAISIN klo 18.30 Bingotaxi: klo 17.45 Perniö Salontie 20 – bussiasema – Nurkkila Tervetuloa! Runko ry SPR Perniön osasto Omapaikka / kirppis Avoinna toistaiseksi: tiistai-perjantai klo 10.00-15.00 Tapahtumia nyt: TalviALE talvivaatteet 5 €/kassi Ystävänpäivänä kahvitarjoilu. Vasemmalta takaa Onni Vuorinen, Veeti Kanerva, Eemeli Varemäki ja Alisa Niemi. E=D2013. Mahdollisuus tehdä lampi. Hiihtokoulu pyörii, oli maa luminen tai musta Sivu 14. ohjelmaa Kahvitarjoilu Tervetuloa! . TERVETULOA! Vanhan tavaran kauppa Avoinna to-su 10-17 maurinmakasiini@gmail.com Sähköasennukset Mauri 040 524 8273, Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput / kylmälaitteet Myynti, huolto, asennus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö LUE MISSÄ VAAN TILAA VERKKOLEHTI ! 6 414880 299913 1,70 € Pieni kasa tykkilunta olisi tehtynä, mutta hiihtäjille siitä ei ole vielä iloa. Ohjelma: Muistetaan v. Ennen juhlan alkua kerätään v. Laitettaisiinko nyt Sinun kohteesi myyntiin – Soittele 0400 122261 ! Terveisin Esa Lindgren, kiinteistönvälittäjä LKV Kiinteistökolmio Oy, Helsingintie 14, Salo www.kiinteistokolmio.fi Kisko, Orijärventie 171 Metsätontti 1,5 ha OKT-/vapaa-ajan rakentamiseen. . Pe 17.1. . Tervetuloa! SPR Perniön osasto, Omapaikka Salontie 2, Perniö p. Tie perille. Maalämpö,autopaikka ja ulkovarasto. Mh 49.000 € Vh 53.795 € Miesten 3. 2019 poisnukkuneita yhdistyksemme jäseniä Someron Säästöpankin puheenvuoro, asiakaspalvelupäällikkö Petteri Elo Lausuntaa ja lauluesityksiä, vapaa sana ym. Soittimia ja soitinkorjausta. H.18.500 €/ tarjous Perniö, Heikkiläntie 6 A 2 Saunallinen RT 2h+k+s=62 m² keskustassa lähellä palveluita. 2020 jäsenmaksu. Vieressä ruokakauppa, linja-autoasema, pankki ja kirjasto. Edessä vasemmalta Anni Vuorinen ja Elina Varemäki. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN. Perniönseudun Lehti www.pernionseudunlehti.fi Eteläisen Salon paikallislehti Torstaina 16.1.2020 N:o 3 6 414880 299913 1,70 € Perniön seurakuntatalossa alkaen kello 12.00. Perniön yhdistyksen aloitusjuhla 22.1.2020 . div. Rakentaminen vaatii suunnittelutarveratkaisun. Kauppa on käynyt. Soita puh. 02-733 3405 spr.pernio@gmail.com Kiitämme menneestä vuodesta ja toivotamme onnellista alkanutta vuotta 2020! Spr Omapaikan väki SOITINKAUPPA WOODWINDS Salontie 1B, Perniö. +358 400 205 526, matti.helin@woodwinds.fi, www.woodwinds.fi MAURIN MAKASIINI Raitkorventie 2 A Perniö as
– Kahukärpäsen toukat söivät rukiin kasvustoa ja niinpä pelto on ajoittain aika laikukas. Kalenteria tai säätä vilkaisemalla kesä tuntuu vielä kaukaiselta. Raasepori moittii oikoratahankkeen valmistelua PsL-Anni Himberg Talven sateet ovat saaneet pellot lainehtimaan ja joet tulvimaan. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Lisäksi sade ja veden makaaminen pelloilla aiheuttaa maan liettymistä ja tiivistymistä, mikä on haitallista erityisesti savimailla, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgria Varsinais-Suomesta. Maanviljelijät ovat voimattomia sääolojen ja seurannaisvaikutusten kanssa. Omat pellot ovat sen verran kaltevilla mailla, että vesi ei ole maannut juurikaan eikä joki tulvinut. Nyt elokuusta joulukuuhun vettä tuli 600 milliä. alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2020 Ilmoitushinnat 1.1.2020 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Hakemuksia voi tuskin tehdä liikaa – ja oma vaivansa kannattaa nähdä senkin eteen, että hakemus on hyvä ja erottuva. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2020 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 61,00 / pohjoismaat 12 kk 71,00 Ulkomaat 12 kk 90,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 66,00 / 6 kk 40,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Verkkolehti 40,00 / 12 kk, sis. Lumipeite tuo taas homeongelman, joten Isotuvan mielestä paras sää olisi nollakelit ilman vettä. ” Hakemuksia voi tuskin tehdä liikaa. Uutisasioissa aukioloaikojen ulkopuolella päivystää: p. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Raaseporin kaupunki ei anna pelkkiä kiitoksia Espoo-Turkuoikoratahankkeesta. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16 (heinäk. Myös Perniössä Johannisbergin tilalla on huomattu ilmastonmuutoksen vaikutukset. Onnekseni tilan maat ovat aika kaltevia, joten vesi ei ole pahemmin päässyt seisomaan, sanoo Isotupa. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. Sitä se ei kuitenkaan yhdessä mielessä ole: kesätöiden haku alkaa olla hyvässä vauhdissa ja moni yritys tai muu organisaatio tietää jo, ketkä kesällä remmissä ovat. 044 735 2303 anni.himberg@pernionseudunlehti.fi Tekstiviestit / WhatsApp 044 735 2302 toimitus@pernionseudunlehti.fi Ilmoitukset, laskutus, tilaukset Tea Niinimäki p. – Nollakelillä maaliskuuhun, jolloin päästäisiin mahdollisesti ensimmäiselle lannoituskierrokselle. Raaseporin kaupunginhallitus antoi asiasta lausunnon Uudenmaan Ely-keskukselle maanantaina. Isotuvan elokuun lopulla kylvettyyn rukiiseen iskivät tuholaiset, mutta maa oli niin märkää, ettei pellolle ollut asiaa traktorin kanssa. – Tuholaiset söivät kasvustoa ja nyt vaarana on pakkanen. Yhtä kaikki kesän muutamaa viikkoa kannattaa tarkastella avoimesti: vaikka ykköshaave kesätöiden suhteen ei toteutuisi, voi lähtöjään vähemmän kiinnostava työ osoittautuakin antoisaksi, jos sille antaa mahdollisuuden. Asiantuntijan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana eteläisessä Suomessa on jo totuttu tämäntyyppisiin säihin. Ja kun työnsä tekee hyvin, voi olla, että työnantaja muistaa hyvällä myös seuraavan vuoden keväällä kesätyöläisiä haaliessaan. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Toisaalta se on palauttanut pohjavedet normaaliksi, mutta toisaalta taas vaikeuttanut nykytilannetta, kertoo maanviljelijä Kalle Isotupa. Syitä hakea kesätöitä on varmasti yhtä monta kuin nuoriakin; joku miettii tienestejä, joku on liikkeellä vanhempien patistamana. – Liiallinen sade on tässä kohtaa vuotta aina haitallista, koska kasvit eivät sitä käytä ja monella pellolla ei ole kasvillisuutta sitä käyttämäänkään. ma-ke 9-16), pe-su sulj. Lauhaa talvea sivuilla 8-9 Pellot pulassa sateiden vuoksi Johannisbergin tilalla toivotaan nollakelien jatkuvan Johannisbergin tilan isäntä Kalle Isotupa tutkailee syysruistaan. Jokainen tarjolle tuleva kesätyöpaikka ei ole vielä edes auki, mutta perinteinen oma-aloitteisuus ei ole edelleenkään vanhanaikaista. Neuvoja hakemuksen tekemiseen on tarjolla verkon täydeltä, mutta omaperäisyys hakemuksiin pitää löytää omasta itsestä. – Onko tämä se uusi normaali mistä paljon puhutaan, Pirhonen miettii. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 76. – Olen ollut vuodesta 2012 asti tilan ohjaksissa ja ainakin sen olen huomannut, että syksyt ovat pidentyneet. Yhtä lailla kesätöitä tarvitsevat julkisyhteisöt kuin erikokoiset yrityksetkin ja työn kirjo on laaja: jossain tarvitaan puhtaasti kausityöläisiä ja ihmisiä avustaviin tehtäviin, toisaalla taas kaivataan hyvin ammattitaitoisia tuuraajia lomaileville konkareille. Mahdoton ajatus ei ole, että antaa kaverin tai parinkin lukea hakemuksen läpi ennen sen lähettämistä. Tullessaan se tappaisi koko kasvuston. Ongelmana on vaan se, ettei kaikki kuitenkaan tuhoudu ja sitten minulla kasvaa 10 hehtaaria ruista ja jotain muuta sekaisin, Isotupa pohtii. Hyvä saa puhelun. Rukiin vaarana ovat vielä pakkaset, sillä jos vesipatja maan alla jäätyy, tappaa se juuret. Lausunnossaan hallitus toteaa muun muassa, että hankkeen esittelyssä mainitaan oikoradan edistävän sujuvaa liikkumista ja maankäytön tavoitteita, mutta samalla se kaupungin mukaan uhkaa näitä asioita Raaseporissa ja muuallakin läntisellä Uudellamaalla, jos rantaradan annetaan rapautua ja junaliikenteen sillä vähentyä. Sen sijaan sade aiheuttaa ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumista vesistöihin. Raaseporista pendelöinti sekä Helsingin että Turun suuntaan on vilkasta. (02) 735 2301 / 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Anni Himberg p. Kolmas haluaa tuntumaa tiettyyn alaan ja neljännen syy on jokin toinen. 044 735 2302 Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Jos pakkanen tappaa kasvuston, niin keväällä voi kylvää jotain muuta tilalle
– Tuholaiset söivät kasvustoa ja nyt vaarana on pakkanen. Veteraanikelkkoja Teijolle pitkä rivi Sivu 12 Hiiripöllö päivystää sähkölangalla. –Oikoratahanke ja rantaradan säilyttäminen ovat tärkeitä asioita alueen tulevaisuuden kannalta, lausunnossa todetaan. Hiirihaukat ja hiiripöllöt saalistavat Sivu 12. Kuva Eero Ketola. Tullessaan se tappaisi koko kasvuston. Raaseporissa närästää myös se, että oikorataa koskevia yleisötilaisuuksia ei ole pidetty Raaseporissa. Raasepori katsoo myös, että taajamajunaliikenteen elvyttäminen välillä Helsingistä Karjaalle ja jopa Saloon asti tulisi pitää tulevaisuuden vaihtoehtona. Omat pellot ovat sen verran kaltevilla mailla, että vesi ei ole maannut juurikaan eikä joki tulvinut. Kaupunginhallitus toteaa, että rantaradan parantamista mietittäessä pitäisi vaihtoehtona olla myös osittaisen kaksiraiteisuuden. Raaseporin lausunnossa todetaan, että oikoradan investointikulut suhteessa odotettuihin matkustajamääriin ovat isot. Raasepori moittii oikoratahankkeen valmistelua Pellot pulassa sateiden vuoksi Johannisbergin tilalla toivotaan nollakelien jatkuvan Johannisbergin tilan isäntä Kalle Isotupa tutkailee syysruistaan. Teijon alueen kylät yhtenä rintamana koulun ja päiväkodin puolesta Sivut 6-7 Apteekki on osa terveydenhoidon palveluketjua Sivu 10 Timo Stoor on Perniön uusi apteekkari. Perniönseudun Lehti toimitus@pernionseudunlehti.fi; (02) 735 2301 Torstaina 16.1.2020 N:o 3 TÄLLÄ VIIKOLLA @perkkari @perkka ri1944 @perkkari Kaupunginhallitus toteaa myös, että puheita päästövähennystavoitteista voidaan kritisoida, sillä hankkeen rakennustoimet aiheuttavat ison hiilijalanjäljen ja radan alta kaadettavien metsien myötä pienenevät hiilinielut
Niin tääl Suomes ain o ollukki, kun karja on piretty nii puolet pelloist on ollu heinämait. Toisaalta kieli kai kehittyy. Loppusoinnuista on nykyään sen verran pulaa, että toisesta klassikosta, riimihärästä, ei uskalla puhua. Meijänki naapuris ol muonamieheja souvarin perhe, mies vaa tienas ja vaimo hoit koti huusholli. Kokemukset kotiavustajatyöstä ovat olleet kunnissa, joissa toimintaa on ollut, pelkästään myönteisiä. Ja kun nyt innostutte aidan taakse, muistetaan oikea käyttäytyminen. Ruok enne tehti kotosist tuotteist ja nyy se osteta ilmatiivis looras. On alettu syömänki ruohoi, et kyl hiilinielui on. Lehmä sont on samalaist, ku kaikitte muittenki elukoitte, puhrast luonnon tuotet ja maattu pia. Ku mä kakar oli,ei olnu sähkö valoka, ei ratiotaka. Mutta missä yleisö nyt, se tässä jäi mietityttämään. Liha ja kala on syötty jo kivikaurest asti ja viel suola o käytetty säilöntäainena. *** Heip. MIELIPIDE TÄ H D EL LI ST Ä Koulupäätösten seurauksista ei ole mitään tietoa Perniönseudun Lehti 22.1.1970 Kotiavustajien palveluksia vanhuksille ja sairaille Perniössä Kodinhoitoavun kokonaistarpeen ja sen tarkoituksenmukaisuuden tyydyttämiseksi on kotiavustajatoiminta alkanut myös Perniön kunnassa, toteaa sosiaalisihteeri Aronen lehdellemme. Ny kun muutama suur navetta viel on jelil, ruokinta on menny vihreäl linjal. Kyl ne ilma voiva pilata enemä ku lehmät. Lisäksi luin opettajasta, joka pisti oppilaansa tekemään muistiinpanot käsin ja oppimistulosten koettiin parantuneen. Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302. Koulus kyl sit kiusatti paremp-osassi, taik kehnoi ja hiljassi. Kokonaan ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Sit ku mää oli 7-vanh nii muutetti Mäkisauru pappila vuokrajiks, meilläki ol sähkövalo ja ratioki ostetti tuppa. Ja kaiken lisäksi olisi saatu vielä nyt toteutettua parempi selvitys. Ei vaatteika enä pal tarvit, vaa kuljeta puol paljanas vaik vähä kylmemp ilmki olsis. Koulus kaikki kehotetti vanhempi ihmissi tervehtimä ku siel tiel vasta tuliva, koulpoja otiva laki päästäs ja kumarsiva, koultytö niiasiva vasta tulevil ihmisil. Vaan kun lehtiöön kirjoittaa vaikka vain olennaiset, painuu mieleen kokonaisuus ja se kuuluisa jutun juoni paljon paremmin kuin jos muistiinpanonsa tekisi nauhurilla tai edes tietokoneella ja tätä ei toistaiseksi ole kumonnut mikään. Luodaan Saloon uudenlainen päätöksentekomalli, jossa verkostoidutaan kuntalaisten kanssa. Tavaksi on tullut ottaa paikalta kuvia, vaikka käyttöä ei olisikaan; tuleepa dokumentoitua. Useimmat kuntalaiset ovat tyytyväisiä kaupungin suorittavan tason työntekijöihin. Perinteisestihän on rakennustai purkutyömaiden aidan takana ollut ikämiesten ja miksei –naistenkin rivi. Navigaattorin kanssa ajeleminenhan on kuolettavan tympeää: laite kertoo, mistä on käännyttävä, mutta parin mutkan jälkeen sitä on tippunut kelkasta eikä tiedä edes mihin ilmansuuntaan on menossa. Kyl vanha ihmise senttä kavaja ylläs pitävä. Tässä työssähän teen muistiinpanoja, yleensä kynällä lehtiöön. Laadukas purkutyömaa vastaa hyvinkin keskiverron komediasarjan toista uusintakierrosta. Kyl se o nii, et mitä tää viisas ihmine ilmasto rikko, aik sen korja. Selitän. Sukupolvilla on yhteinen kieli, mutta siinä eri sanat. Nauhuri on käytössä harvoin ja kökkö. Virkamiehet vielä korostivat, ettei kyseessä ole kouluverkkoselvitys vaan halutaan selvittää koulujen johtajuutta, pedagogiikkaa ja tilojen monipuolista käyttöä. Toimituksen koillistyömaan viikkonaulat jaetaan tässä seuraavaksi. Samoin omien työmaiden muistelu ja meneillään olevan suorituksen arviointi. Aidalla tulee seistä rivissä, kädet selän takana ja pieni, keinuva liike päkiöillä edestakaisin on suotavaa. Mä epäle ettei tair onnistu. Kuka tahansa kodinhoitoapua tarvitseva voi tätä apua saada. Jutut mielipidepalstalle voi lähettää osoitteella toimitus@pernionseudunlehti.fi tai Lupajantie 1, 25500 Perniö. Ihmise kävivä meil ratiost kirkomeno kuutelemas ja saiva meilt kirko kahvet kans ja kyl uutissi myös keitti kuutelemas, etenki sota-aika. Enne joka pykninki korstenist lykäs paksu sauhu avaruutte, eikä ilm pilantunu. Ylen sivuilta otti silmään analyysi ihmisten kirjoitusvalmiuksista: jutun mukaan epäselvyyttä on esimerkiksi isojen kirjainten käytössä tai kappalejaossa ja tämähän on vasta perustekniikkaa. Tervepä terve. Mul on simmone käsitys, et ihmise terveytte kaasu voiva olla haitallissi, mut ilmasto ne ei mittä vaikut. Ja lentokonei, jokka kilometrie korkeures lykkävä kaasujas avaruutte. Maapallo remontist mun pit kirjottama. Yksnäsist vanhuksist piretti huolt, oltti lähimmäiserakkai ja uskovaissi. En ole kuullut, että aplodeja olisi montun laidalla annettu, mutta oikein notkea kaivinkoneen käyttely on niin mielenkiintoista seurattavaa, että antaa läpsyttää vaan. Kuka haistaa palaneen käryä. Kummone ilm sillo mahroi olla ja kuka sen korjas. Elämine on kyl tesä 90-vuore aika pal paremaks tulnu. Kun karja on lopetettu nii heinämait ei enä ol tarvittu. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, josta sinut tarvittaessa tavoittaa. Näin meina maalaisjärjen kans vaa Vaarnumme Faar Mitä viisas ihmine ilmasto rikko, aik sen korja VIERASKYNÄ. Sehän ei vielä ole varsinaista kirjoitustaitoa, että osaa raapustaa ostoslistan, Suomi-rappia tai Tähdellistä-palstaa. Lisäksi on niin, että jos ei kynällä ole raapustanut edes apusanoja paperille, ei nauhalle menneestä jutustelusta useinkaan muista paljoa. Liha mää ole syöny 90-vuot, mut ku mä lapsena sairastusi lavantautti , mu ruokan ol lypsylämmin maito ja maitovellink. 4 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti Reilut kaksi vuotta sitten päätettiin kaupunginhallituksessa aloittaa oppimisympäristöselvitys. Selitän. Ja konsultin selvitystyössä sanotaan heti alussa toimeksiannon olleen palveluverkkoselvitys. Nyt poliittiset päättäjät pakotetaan huonon virkamiesvalmistelun seurauksena tekemään päätöksiä, joiden seurauksesta ei ole mitään tietoa. Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta on todellinen sosiaalipalvelulaki. Ihmissi on kuitenki kesketty käyttämä luonnovaroi hyväkses ja hoitama sitä, ei ilmasto hoirost ol mittä puhuttu. Ny ruveta troferama jo avaruutki, ku jo ilmastoki korjama aleta. Koulutetuista 13 kotiavustajasta on 4 tehnyt kirjallisen työsopimuksen kunnan kanssa. Napeista ja katkaisijoista on luovuttu kosketusnäyttöjen hyväksi, mutta ei pieni nupinkäyttö edelleenkään pahasta ole. Ehkä johtavien virkamiesten kannattaisi verkostoitua muiden kuin kollegoidensa kanssa ja asua paikkakunnalla niin, että pääsevät osallistumaan kylien elämään. Osa kuntalaisista on erittäin valveutuneita ja tiedonjanoisia ja osaavat Internetin ihmeellisestä maailmasta etsiä tietoa ja päätellä niiden merkitystä. Se ol sitä vanha hyvä aikka, jost on muisto vaa jelil. Heinämailt korjatanki vihreä säilörehu, kolmeki kertta kesäs, et koko kesä on vihreä luont ja hyvä hiilinielu. Nykyä sanota vihreä luonno oleva hyvä hiilinielu. Tuossa naapurissa puretaan lukiota. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi ” Erityisesti kyläläiset ovat todella pettyneitä johtavien virkamiesten toimintaan. SPR:n Perniön osaston kouluttamat kotiavustajat valmistuivat jo tosin runsaat puoli vuotta sitten tiiviiltä 150:n tunnin mittaiselta peruskurssilta. Nyy ei tervehrit ku vastuksi tulla, vahrata sivul, taik kytätä kännykkä, kevellä päite. Luotetaan kuntalaisiin myös siinä, että vaikeina aikoina heillä on kykyä joustaa mutta myös nähdä uudenlaisia ratkaisuja tilanteisiin. Osa tekee työkseen samoja asioita kuin johtavat virkamiehet. Kaikil ol asunt, lehm, sika, perunja kasvimaa. Talost sai karja ruakka ja jauhoi työt vasta, vaik käymäl lypsämäs. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kuntalaiset, ja erityisesti kyläläiset, ovat todella pettyneitä johtavien virkamiesten toimintaan ja tämä tulee heijastumaan myös poliittisiin päättäjiin. Tämmöst on tääl jäykäs Perniös kummiski. Tällä olisi säästetty saman verran kuin yhden koulun lakkautuksella, siis ainakin 40 000€. VUOTTA SITTEN 50 Kielenkääntötemppu Kylmar ihmise jerk ny jo o äärirajoil ja keikatta koht tyhmyre puol. Ehkä ilmiö on sukua suunnistamiselle. Eikä konsultilta tilattu mitään kouluverkkoselvitystä vaan ulkopuolisen selvitys koulujen tilanteesta. Kieli kiinnostaa muutenkin kuin keittiössä, missä kyseessä yleensä on naudan kieli. Naapuris ol torviratio seinäs ja kaapist sitä kruuvatti. Nykyä rasvast maito ei sais juora, ku joppi vaa. Miten on siis mahdollista, että nyt yhtäkkiä selvitystyötä voidaankin suoraan käyttää kaupungin säästöjen toteuttamiseen. Jos reittinsä todella suunnittelee, on mahdollisuudet tietää itsekin, minne on matkalla. Vai miten paljon säästettiinkään Rekijoen koulun lakkauttamisella. Jouluna kuultiin eräidenkin nuorempien ”unboxaavan” lahjoja ja joku vanhempi tiedusteli varmasti, että mitä. Yksittäisen (johtavan) virkamiehen ei ole mahdollista sisäistää ja hyödyntää kaikkea sitä tietoa mitä tarjolla on. Salon väkiluku jatkaa vähenemistään ennusteiden mukaan, jos kuntalaisia ei oteta paremmin mukaan päätöksentekoon. Metkaa on tämäkin. Mää luule, et aik on sen korjan. Toimituksessa tarvittaessa lyhennetään ja otsikoidaan tekstit. Jos kaupunginhallitus alunperin olisi sanottu työn olevan kouluverkkoselvitys, olisi suoraan voitu ottaa käsittelyyn vuonna 2014 laadittu selvitys ja päivittää se nykytiedolla. Ny on miljoni autoi Suomeski ajamas ja lykkävä myrkylist kaassu avaruutte. Mailmas on joskus olnu miljoni tulivuori, ku maa on merest noussu ja kaasu on sillonki tullu hiukkase paljo. Entäs sit kilometrie korkuise jäävuore, ku ova sulane ja taas takasi kasvane uurestas. Olin isän kans kuutelemas siel ratiot, ku Kallio presitentiks valitti. Muodollinen kuntalaisten mielipiteen kuuleminen ja osallistaminen, ilman, että tuloksia otetaan huomioon päätöksenteossa, alkaa olemaan jo sitä luokkaa, että asialle on jotain tehtävä. Tieteellinen tutkimus tämä ei ollut, mutta tekisipä mieli hihkaista, että jäljillä ollaan. Öljylamp roikkus katos ja myrskylyhry kans mentti navetta. Suomen Kuvalehdessä kirjailija-opettaja Tommi Kinnunen huolestui siitä, että esimerkiksi sanojen ”kuulas” tai ”anorakki” merkitys on joskus oppilaille hämärä. Se ulottuu meihin kaikkiin. Marianne Bonn ex-työryhmän jäsen opetuslautakunnan jäsen Vihreät ry. Sen sijaan johtavilla virkamiehillä on valta selvästi noussut hattuun ja he surutta viis välittävät kuntalaisten mielipiteistä. Kyl nauruks pistä tää nyaikane touhu. *** Työmaalla lyyti kirjoittaa ja kieleen liittyen kirjoittamisesta on puhuttu viime aikoina. Vaan ei sillä. *** Huonoksi on mennyt, mitä viihteen löytämiseen tulee. Toiminta ei ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle järjestöllisenä. Ei riittänyt, että vajaan kolmen vuoden aikana kuntalaisten on pitänyt vaatia oikeuksiaan aluehallintoviraston kautta ja opetuslautakunta on saanut moitteet virkamiesten toiminnan seurauksena. Ei sillo kukka koska valittanu, vaik vähä köyhiki oltti
Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 5 Perniönseudun Lehti kuolleita kaupunki tiedottaa seurakunnat Rakkaamme Helmi Sanelma ALVE * 26.11.1931 Äyräpää † 30.12.2019 Salo Väsyneenä silmät suljit, siihen hiljaa nukahdit. Sanan ja rukouksen ilta klo 18 Perniön kirkossa; Sirkka-Liisa Ollikainen-Heinonen, laulu; Pirkko ja Markku Koivunen. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Oppimisympäristöselvitykseen liittyvät kuntalaiskuulemiset 20. Lisäksi Salon keskustan ja Halikon kärkiyritykset ovat mukana. Psalmeditation, vi bjuder på bekanta angloamerikanska psalmer och pianoarrangemang över dem. Ung gudstjänst on 22.1 kl. Arr. Molemmat korostavat luontoa: Teijon kansallispuiston kävijämäärät kasvavat jatkuvasti, Kemiönsaari muistuttaa saaristomatkailun kestävyydestä. Matkamessuilla mukana on lähituottajia. Kässäkerho klo 12 seurakuntatalon takkahuoneessa, Koivunen. Käsityökerho klo 13 Valopilkussa, Kuusitie 8. Salon kansalaisopiston teatterisalissa (entinen Turun AMK, Ylhäistentie 2) klo 18.00 alkaen. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. klo 18 Perniön kirkossa. ja 21.1.2020 Helmikuussa päätöksentekoon tulevaan oppimisympäristöselvitykseen liittyvät kuntalaiskuulemiset järjestetään maanantaina 20.1. i samarbete med Ekenäs FilmFest. Yksi esiteltävistä tuotteista on Rannikkoreitti, jota tuodaan esille – samoin lähiruokaa: maisteltavaksi tulee esimerkiksi salolaista härkäpapua, spelttipuuroa ja hunajaa. Ennen muuta tarjonnassa näkyy eteläinen Salo: Mathildedal, Teijo ja Kirjakkala sekä Särkisalo ja sen rannat. Tilaisuudet ovat samansisältöiset ja tiistain tilaisuutta on mahdollisuus seurata verkossa. Kiitos Perniön kotihoidolle ja palvelukeskukselle huolenpidosta mamman viimeisinä vuosina. Lisäksi korostetaan talvea; ensi jouluna muun muassa Rosalan viikinkikeskus avaa ovensa vieraille. Fritt inträde, enkel servering. ja tiistaina 21.1.. Kesän 2020 matkailutärppi Salossa on pyöräily Rannikkoreitillä; viitoitettu väylä vie Salon keskustasta Teijon kautta aina Förbyyn asti. Mukaan kaikki kutomisesta kiinnostuneet! Su 26.1. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi To 16.1. Messu klo 13; Koivunen, Rainio-Alaranta. Professor och biskop em Gustaf Björkstrand och khde Anders Lindström diskuterar fenomenet Maria Åkerblom. Su 19.1. Gudstjänster sö 19.1: kl. Rakkaamme Sakari Johannes KORPINEN * 31. Ohjelmassa mm. spirituaaleja ja gospelia. Tervetuloa mukaan! yhdistykset PsL Salon kaupunki näkyy viikonloppuna Matka2020messuilla osana Saariston yhteisosastoa. Ami Aspelund & Good Times Jazz Band la 18.1. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys Uusi vuosi, uudet ja vanhat kujeet! ILTAPERHEKERHO jatkuu tänään torstaina klo 17-19 Pappilassa. Filmen om Maria Åkerblom i regi av Zaida Bergroth visas fr 17.1 kl. Su 19.1. Messu klo 12. Lämmin kiitos osanotosta. Tervetuloa! Ajankohtaisimmat ?edot: ne?ssä pernio.mll.. Tuotteiden myyntituotto Suomen Lähetysseuran kautta Lasten pankille. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Aittola, Edman. Kiitos Salon terveyskeskussairaalan os. Musikandakt Amazing Grace sö 26.1 kl. Eteläinen Salo on kaupungin keihäänkärki matkamessuilla Rannikkoreitin polkija pääsee muun muassa Särkisaloon lintuja ja maisemia ihailemaan.. Tehdään yhdessä välipalaa. Frisk * 9.4.1925 Perniö † 8.12.2019 Perniö Kun Luojamme niittää kypsää viljaa ja noutaa matkaajan väsyneen, kun sydän lämpöinen nukkuu hiljaa, oisko aihetta muuhun kuin kiitokseen. Lenkin jälkeen kahvit ja aamun sana. Su 26.1. Ti 21.1. 2:n henkilökunnalle. Allkristen bönekväll to 23.1 kl. Tema: ”De visade oss särskild omsorg.” I samarbete med flera lokala församlingar. 18 i Tenala kyrka, kvällsmässa, Yliportimo, Lindroos. Myös kulttuuri näkyy: SaloJazz musisoi sekä perjantaina että lauantaina ja Salon Teatteri antaa näytteen osaamisestaan lauantaina. Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit. KASTETUT Aleksi Oskar Erkintalo, Lenni Oliver Lindroos, Luca Benjamin Mitrunen, Hilla Ulriikka Oksanen, Väinö Mikael August Pölönen, Veikko Antti Elmeri Räsänen, Jan Erik Söderman HAUTAAN SIUNATUT Leevi Johannes Ruohonen 95 v., Vappu Sisko Isotupa 94 v., Sakari Johannes Korpinen 94 v., Maija Helena Rannikko 91 v., Pentti Pekka Lensu 85 v., Unto Sakari Ylimaa 83 v., Anneli Marjatta Vahtermaa 79 v. Videolinkki tilaisuuteen löytyy kaupungin verkkosivuilta tiistaina 21.1.2020. Ke 22.1. 19 i Ekenäs kyrka, Wikström, Edman. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys Ajankohtaisimmat ?edot: ne?ssä pernio.mll.. Messu klo 10 Perniön kirkossa; Alaranta, RainioAlaranta. 17 i Bio Forum, Ekenäs. PERNIÖ SÄRKISALO KISKO KIRKOSSA KUULUTETTUA Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Rakkaamme Vappu Sisko ISOTUPA o.s. To 23.1. Kiitos Salon Tk1:n henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Ystävänkammari klo 13 seurakuntatalossa, mukana Martti Rouhiainen kitaroineen. 10 i Ekenäs kyrka, högmässa, Yliportimo, Aittola. To 16.1. Kiittäen ja kaivaten Mervi perheineen Helena ja lapset perheineen Marketta sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Perhekirkko klo 10 seurakuntatalossa ja sen jälkeen puurolounas ja tapahtumapisteitä Yhteisvastuun hyväksi. Aamulenkki klo 8.30, lähtö seurakuntatalolta, mukana Hanna Hannula. kl. Lähetyspiiri klo 13 seurakuntatalossa, Koivunen. 5.1925 Perniön Mutaisissa † 30.12.2019 Salossa On elo kuin ulappa suuri ja muistot on saaria sen, niin hiljaa me kuiskaamme sulle: Sua unhoita koskaan emme! Kaipauksella muistaen Ritva Arto Atte ja Okko veljen ja siskon lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 16 i Snappertuna kyrka. 18.30 i Missionskyrkan i Ekenäs. Lämmin kiitos osanotosta. Ti 21.1. Yhteislauluja klo 13 Särkisalokodissa, Koivisto. Ehtoollishartaus klo 13 palvelukeskuksessa ja klo 14 Perniökodissa; Koivunen, Koivisto. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys Ajankohtaisimmat ?edot: ne?ssä pernio.mll.. Kiittäen, kaivaten ja rakkaudella muistaen Markku sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Perniön kappelissa la 25.1.2020 klo 13.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Perniön seurakuntatalolla. Info: Mitt i livet nr 4/2019, www.ekenasnejdensforsamling.fi Turuntie 14, Salo. 18.30 i Ekenäs förs.hem. Kemiönsaaren osastolla korostuu paikkakunnan asema porttina Saaristomerelle; esiin tuodaan muun muassa Kasnäs ja Taalintehdas ja Bengtskär haahkoineen. Pe 17.1. EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Diskussionskväll om filmen Marias Paradis to 16.1 kl. Kemiönsaari herkut edellä Kemiönsaaren tarjonnassa korostuu ruoka: messuilla julkaistaan ensimmäinen Kemiönsaaren lähiruokaopas, joka esittelee tuottajia ja jalostajia ja sisältää Puotipassin, joka ohjaa tilapuoteihin
–Voi miettiä, mitkä ovat ne vetovoimatekijät. Takana on vanhemmilla päivä töissä, Saimilla päiväkodissa ja illalla edessä on vielä sählykerho läheisessä urheilutalossa. Maisa Kaitilaa huvittaa muistella, miten koulutoimistossa puheluun vastannut ihminen oikein ilahtui, kun kuuli lapsiperheen muuttavan Saloon. Tie Kirjakkalaan toi Helsingistä; Heikki Pullon juuret ovat Kuopiossa ja Maisa Kaitilan Kuusjoella. –Teijon maine oli kuulunut korviin, Heikki Pullo toteaa. –Se oli ihan keskeinen kriteeri, että on kylä ja yhteisö lähellä. Teijon alueen hyväksi vaa´an kallistivat lopulta peruspalvelut omalla kylällä ja muuten oiva sijainti: lisää palveluja löytyy Perniöstä tai Salosta ja viimeistään tunnin matkan päästä Turusta. Heikki Pullo toteaa, että maalla kiehtoo tietty väljyys, asumiskulujen pienuus ja se, että entistä useampi voi tehdä töitään myös kotoa käsin. Munakasta syödään Kirjakkalassa, mutta yhtä hyvin tämä voisi tapahtua jossain muualla. päivänä. www.sso.fi Koulu ja kylä ratkaisivat muuttopäätöksen PsL-Aku Poutanen Mahtaako arkinen alkuilta tästä tavallisemmaksi päästä. Heikki Pullo nostelee kaksija puolivuotiaan Saimin lautaselle munakasta ja äiti Maisa Kaitila viipaloi samalle lautaselle kurkkua. Tytär Saimi löysi paikkansa ja kaverinsa Teijon päiväkodista. Kaiken päällä leijuu kysymys siitä, miten jatkossa. –Jos Teijolla ei olisi koulua ja päiväkotia, emme varmaan olisi tänne muuttaneet, sanoo Maisa Kaitila. Hallituksen kautta asian on määrä edetä valtuustoon helmikuun 24. –Ja tästä aiheesta kyllä puhutaan Helsingissä, ainakin meidän lähipiirissämme. Töiden lisäksi arkea täyttää rintamamiestalon ja piharakennuksen remontointi.. Salon oppimisympäristöselvitystä laatinut työryhmä katsoo, että sekä Teijon koulun että päiväkodin voisi lakkauttaa. Hakusessa oli uusi koti oikeastaan mistä vaan Varsinais-Suomesta; kohteita perhe kävi katsomassa muun muassa Paraisilla. Päätöksiä asiasta ei ole tehty; parhaillaan ovat käynnissä lapsivaikutusten arvioinnit ja ensi viikolla järjestetään kaksi kuntalaisten kuulemistilaisuutta. 6 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti Kiitokseksi vuodesta 2019 Suur-Seudun Osuuskauppa SSO tarjoaa omistajilleen ja kaikille asiakkailleen KAKKUKAHVIT TORSTAINA 16.1.2020 KLO 10-19 SSO:n Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa, Salon Sokoksessa, S-Rauta-Maatalouden toimipisteissä sekä PP-Auton ja Lohjan Autokeskuksen autotaloissa aukioloaikana. Esimerkiksi löytyy koulun ja päiväkodin lisäksi muun Kirjakkalassa harmitellaan, että Teijon alue kelpaa Salolle vain markkinointikuviksi Koulu ja päiväkoti näyttelivät isoa osaa, kun Maisa Kaitilan ja Heikki Pullon perhe päätti muuttaa Kirjakkalaan. Viidestä läheisestä perheestä kolme on muuttanut maalle, takaisin juurille, Maisa Kaitila summaa. Saimin päiväkotipaikka varattiin jo ennen kuin taloakaan oli ostettu. Kakkutarjoilu myös SSO:n ABC-liikennemyymälöissä ja lounasravintoloissa lounaan yhteydessä. Maisa Kaitila ironisoi, että Teijon alueelta otetuilla kuvilla markkinoidaan Salon matkailua, mutta kylillä asuvat toivoisivat myös satsauksia palveluihin
Molempiin tulee osanotto Teijolta, ja lisäksi kaupungille on Perniön länsilaidan kylistä lähdössä yhteinen vastine ennen oppimisympäristöselvityksen etenemistä päätöksentekoon. Hän miettii, että jos uudenlaista ajattelua halutaan, voisi esimerkiksi esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyö olla entistä tiiviimpää ja näiden toimintojen osoite sama. Pienille arjen turvallisuus ja ennustettavuus on tärkeää. Sen ikäiset voivat hyötyä enemmän valinnaisuudesta tai aineopettajuudesta, Kaitila puntaroi. Teijolla on tehty vuodenvaihteen ympärillä jalkatyötä vastineen aikaansaamiseksi ja kysytty muun muassa yritysten näkemyksiä siitä, miten koulun loppu vaikuttaisi. Keskustaan ei ole esimerkiksi Kirjakkalasta pitkä matka ja rautatie vie isompaan kaupunkiin äkkiå. –Koulu hakee varsinaista jäsenyyttä ja yhdistys tietysti toivoo, että näin tehdään, Ranta toteaa. Tarvitaan vain hyviä #paikallistoiveita ja halukkuutta vaikuttaa! Onko sinulla #paikallistoive. –Petyimme selvitykseen kyllä. Helmikuussa päätöksentekoon tulevaan oppimisympäristöselvitykseen liittyvät kuntalaiskuulemiset järjestetään maanantaina 20.1. Luontokoulua sivutaan oppimisympäristöselvityksen materiaaleissa, mutta esityksiä siihen liittyen eivät konsultti tai työryhmä ole tehneet. Kirjakkalassa harmitellaan, että Teijon alue kelpaa Salolle vain markkinointikuviksi PsL-Aku Poutanen Salossa puhutaan ensi viikolla kouluista kahdessa kuulemistilaisuudessa. Nimenomaan opetuksen sisältö on Teijon alueen kyläyhdistyksen kannanoton keskeistä sisältöä. Suutari ottaa esimerkiksi Hajalan, minne toisaalta kaavoitetaan ja missä toisaalta koulu on lakkautusuhan alla. Sinun ei tarvitse olla kaupanalan ammattilainen ryhtyäksesi ehdolle oman osuuskauppasi edustajistoon. Aiemmin Maisa Kaitilan työmatka Helsingin Käpylästä Eiraan oli pyörällä yhdeksän kilometrin mittainen. –Sen se vaatisi, että saamme viisi, miksei kymmenen vuotta varmaa jatkoaikaa ja sinä aikana alamme todella tehdä töitä asukashankinnan ja markkinoinnin eteen, Ranta toteaa. Videolinkki tilaisuuteen löytyy kaupungin verkkosivuilta tiistaina 21.1.2020. Oppimisympäristöselvitystä tehnyt konsultti ja työryhmä esittävät Teijolta sekä koulun että päiväkodin lakkauttamista. Esityksenä onkin, että kaupunki ottaisi kopin luontokoulutoiminnasta ja ottaisi kylien koulut huomioon ennen muuta siitä vinkkelistä, että ne voivat erikoistua ja kehittyä omilla vahvuuksillaan. Kerro meille oma #paikallistoiveesi osoitteessa OSUUSKAUPPAVAALIT.FI/SSO Koulu ja kylä ratkaisivat muuttopäätöksen muassa Paikku-liikenne. Maisa Kaitila toteaa, että vissi arvonsa on sillä, että opettaja oppii katraansa nimeltä ja vähän naapuriluokkaakin. –Etenkin alkuopetuksessa yhteisön merkitys korostuu, esimerkiksi se, että vanhemmat tuntevat toisensa. Asetu ehdolle Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n edustajiston vaaleissa ja lähde edistämään sitä. Ei ole katsottu, miten muilla paikkakunnilla toimitaan, Ranta moittii. Toisaalta ei tunnu mahdottomalta, että viitos-kuutoset kävisivät koulua jo Perniössä. Pullon ja Kaitilan ruokapöydän ääressä ovat paitsi vanhemmat, myös kasvatusalan ammattilaiset. Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 7 Perniönseudun Lehti NÄIN PUNALAPPUTUOTTEET OLIVAT JOSKUS VAIN OLIVAT JOSKUS VAIN #PAIKALLISTOIVE ASETU EHDOLLE SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA SSO:N EDUSTAJISTON VAALEISSA JA VAIKUTA Oletko kiinnostunut omistamasi kaupan asioista. Teijolaisia kuultiin, mutta ei kuunneltu Luontokoulu tuodaan esiin vastineessa kaupungille Teijolla palaveerattiin kouluasioista tietysti koulussa. Salon kansalaisopiston teatterisalissa klo 18.00 alkaen. Ranta toteaa, että asuntopoliittinen ohjelma tähtää vuoteen 2030, mutta koulujen suhteen tähtäin on paljon lähempänä. –Yhteinen vastine edustaa niin vanhempia, yrityksiä kuin kyläyhdistystäkin, kertoo Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta. Päiväkoti saa täydet pisteet käyttäjiltä; tilat ovat kotoisat, piha mukava ja henkilökunta koettu erittäin ammattitaitoiseksi. Naiset toteavat, että kaupungissa oikea käsi ei tiedä vasemman tekemisiä. Tilaisuudet ovat samansisältöiset ja tiistain tilaisuutta on mahdollisuus seurata verkossa. Piti tehdä oppimisympäristöselvitys, mutta siitä tuli kouluverkkoselvitys. Voi sanoa, että ääni ei kuulunut, Ranta toteaa. Koulu ja päiväkoti näyttelivät isoa osaa, kun Maisa Kaitilan ja Heikki Pullon perhe päätti muuttaa Kirjakkalaan. Hänen tietonsa mukaan ruukinkyliin on muuttanut viimeisen puolen vuoden aikana kolme tai neljä lapsiperhettä. –Selvityksessä on unohdettu benchmarkkaus täysin. Heikki Pullo toteaa, että päiväkodin kautta hän täysin uutena kyläläisenä on solahtanut porukkaan hyvin; naulakoilla on tultu tutuksi. –Siellä on tutustunut muihin vanhempiin. Mietitkö oman asuinalueesi kehittämistä. Tytär Saimi löysi paikkansa ja kaverinsa Teijon päiväkodista. –Siinä todettiin, että 1990-luvulta Meri-Teijon konkurssista lähtien on tehty töitä kylien eteen, Ranta toteaa. –Mathildedalin nostekin alkaa sataa Salon laariin vasta nyt, Ranta toteaa. Teijon koulu on koejäsenenä Suomen Luontoja ympäristökoulujen liiton luontokouluverkossa. EHDOKASASETTELU KÄYNNISSÄ 7.-31.1.2020. –Sen anti oli yksi dia koko loppuraportissa. Eräässä kommentissa todettiin, että hukkaan menisi valtava määrä työtä. Uudenlaista ajattelua voi hakea esimerkiksi Raaseporin Fiskarista, missä säätiö osti koulurakennuksen ja pitää sitä yllä ja kaupunki on talossa vuokralaisena. Suutari ja Ranta peräävät ennen muuta pidempää tarkasteluaikaa. Saimin aiempi päiväkoti oli 150 lapsen yksikkö eikä muista vanhemmista tullut tuttuja. Luovuutta puuttuu Naiset toteavat, että uudenlaiset avaukset, luovuus ja positiivisen kautta eteneminen loistavat poissaolollaan selvityksessä. Oppimisympäristö on muutakin kuin seinät ja fyysinen ympäristö ja ajattelimme, että selvitys koskee enemmän opetuksen sisältöä, Suutari toteaa. Heikki Pullo on työskennellyt teknisen työn opettajana ja Maisa Kaitila on erityisluokanopettaja; parhaillaan työpaikka on Halikossa. –Meitä kuultiin, mutta ei kuunneltu, tiivistää kyläyhdistyksen koulutiimiin kuuluva Stina Suutari. Lapsiluku valtakunnallisesti laskee, mutta Ranta ja Suutari uskovat, että Salo voi tehdä siitä poikkeuksen erinomaisen sijaintinsa vuoksi. Kylillä aikeet närästävät ja kyläyhdistys yritti osaltaan muuttaa suuntaa jo selvitystä tehneen työryhmän järjestämässä työpajassa. ja tiistaina 21.1. Ratikalla sama väli kotipihasta työhän vei aikaa 50 minuuttia. Pariskunta miettii, että jos joku maaseutu Suomessa menestyy, niin Salon. Marja-Sisko Ranta pisti tuolin takaisin paikoilleen pulpetin kannen väliin. Konsultin sanomisilla oli iso painoarvo siinä. Töiden lisäksi arkea täyttää rintamamiestalon ja piharakennuksen remontointi.
–Voisi sanoa, että jos hiihtolomaviikollakaan ei ole jäätä, sitten saa pilkkivavat jättää naulaan. Kuluvana talvena on satanut paljon ja jokien virtaamat ovat olleet isot. Toisaalta joinain talvina pysyvä jää tulee vasta, kun jonain toisena talvena se on jo sulanut. marraskuuta ja varhaisin pysyvä jää joulukuun alussa. Vainio toteaa, että helmikuun alussa viikon napakka pakkasjakso voi saada aikaan hyvät luistelujäät. Sitten tuli ihan parin päivän päästä polaaripyörre, joka ei näkynyt ennusteissa. Äkkiä tuli todella kylmää ja saatiin jäätäkin, Vainio muistelee. Jos lauantaiaamuna mielii jäälle, eikä ole tietoa siitä, onko jääkansi muodostunut edellisenä päivänä vai alkuviikosta, on melkeinpä syytä odottaa seuraavaan lauantaihin. –Satama-altaat jäätyivät nopeasti ja toisaalta selillä jää oli ohutta ja hajoili ja kasaantui ja jäänmurtajien apua tarvittiin, Vainio muistelee. Jäätalven hyvyys tai ankaruus riippuu siitä, keneltä kysytään. –Pengersillan pielessä sulassa on heitelty talvellakin. –Luonnonjää ei kuitenkaan ole koskaan ihan tasapaksua. –Miesmuistiin ei ole tässä asiassa luottamista, Vainio toteaa. –Jos joskus oli tieto, että joen virtaama tuntuu jäässä tietyn saaren kohdalla, nyt se voi vaikuttaa pitkälle ohi sen saarenkin, Vainio sanoo. Muukin kuin veden kylmyys pitää pitää mielessä: ylävesi saattaa muuttaa kalojen käytöstä ja oleskelupaikkoja. Nyt ei yhtään. Hän toteaa, että tilastojen perusteella talvi on lyhentynyt keskimäärin viikolla molemmista päistä. Pilkkikausi on tältä talvelta vielä korkkaamatta, mutta viehemiehet pääsevät asialle avovedessä. Selvä ero on siinä, että joskus talvi alkoi kerran, nyt siinä on kuin monta alkua, Vainio puntaroi. Tilanne näkyi hyvin Förbyn venesatamassa, ponttonilaiturien kulkusillat olivat ylämäkiä. 8 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Lauha ja sateinen talvi näkyy myös merellä ja järvillä: muutaman pakkasaamun jälkeen järvissä ja lahdissa on ollut kevyt jääriite, mutta muuten eteläisen Salon vedet kimmeltävät vielä avoimina. Talvesta voi silti tulla vielä jäinen, toteaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio. Toisaalta esimerkiksi vuonna 2008 meri jäätyi myöhään, mutta merenkululle siitä oli silti omat hidasteensa. Vainion tilastot Taalintehtaalta viimeisten 30 vuoden ajalta osoittavat, että vaihtelua on paljon. –Kala on laiska syömään kylmässä vedessä. Pilkkijäät voivat vielä tulla Taalintehtaalla myöhäisin jäätyminen on ollut helmikuussa Pekka Poutanen –Aikamoinen tuuli eikä ainuttakaan kalaa, tiivisti Esko Reima Niksaaren eteläpuolisella luodolla. Vedenkorkeus oli tiistaina puolisen metriä plussalla. Saaliitta jääminen kovasti kismittänyt. ”Traileriporukat” pitivät ainakin arkena talvitaukoa, Niksaaressa trailereita oli yksi, kun niitä on Finbyssä ja Förbyssä on parhaaseen aikaan kymmeniä. Edelleen pätevä on viikon sääntö. –Muutosta on tapahtunut. Virvelikausi alkoi ilman kalaa LAUHA TALVI Kalalle pääsee eteläisessä Salossa avoveden äärellä. Kumpikaan ei muistanut, olisiko koskaan aikaisemmin heitelty uistinta tammikuun puolivälissä. –Sitäkin kuulee paljon, että tutut turvalliset reitit jäällä kulkemiseen eivät enää päde. Vielä helmikuussa aurinko ei juuri sulata jäätä, mutta maaliskuussa tilanne on jo toinen. Kylmässä vedessä kala on hidas, tarvitaan viehe, jota voi uittaa hitaasti, opasti Reima. –Otetaan sitten pakastimesta. Aikaisin jäätyminen on kirjattu 12. Reima oli poikansa Anssin kanssa kokeilemassa onneaan, mutta tuloksena vain yksi epämääräinen tärppi. Taalintehtaan havaintopisteellä jää on joskus sulanut jo tammikuussa pysyvästi ja joukkoon mahtuu myös vuosi, jolloin myöhäisin pysyvä jää on saatu vasta helmikuun puolessa välissä. Anssi Reiman tiistainen käynti Särkisalossa vain jäi tuloksettomaksi.. Teräsjäätä riittää viisi senttiä ihmisen kulkuun, mutta Vainio toteaa, että kymmenen ei ole liioittelua. Mitä vaan voi siis vielä tapahtua jäiden suhteen. –Siitä ei ole montaa vuotta, kun totesin, että ei tule kunnon talvea. Tämä osaltaan pistää uusiksi sitä, miten jäätä esimerkiksi Särkisalossa muodostuu
Tarkkana täytyy olla. Syysruista kylvettiin vähemmän kuin ennen Elokuun lopulla kylvetty ruis on kokenut kovia Kalle Isotuvan pellolla. Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 9 Perniönseudun Lehti PsL-Anni Himberg Syysviljojen talvehtimisessa on tänä talvena isoja eroja. Parhaillaan australialaislukijoita ilahduttaa se, että apujoukkoja on tullut Uudesta Seelannista, Kanadasta USA:sta, Singaporesta ja ehkä muualtakin. lupaikkoja. Anssi Reiman tiistainen käynti Särkisalossa vain jäi tuloksettomaksi.. Itse olin kuitenkin päättänyt laittaa sitä viljelykierron ja kevään työtaakan vähentämisen vuoksi. – Sen sijaan syysvehnät kylvettiin ikään kuin väkisin sateiden lomassa ja näyttävät nyt huomattavasti hentoisemmilta. Monelta taholta on esitetty vaatimuksia palkata aboriginaaleja palontorjuntatehtäviin ja näin voitaisiin hyödyntää heidän taitojaan, Perniönseudun Lehden lukijat Australiasta kertovat. Kysymys on saanut myös kansan entistä äänekkäämmin vastustamaan hallituksen nykyistä linjaa. Viljelykierrosta ja ympärivuotisesta kasvipeitteestä Pirhonen antaa pisteitä viljelijöille. Se riittää, jotta oma mieli pysyy jotenkin järjestyksessä, Mattila, Penttilä ja tämän vaimo Sonja kertovat. Oville tulee ihmisiä keräämään varoja tarkoituksenaan kerätä rahaa palossa menettäneille, mutta tosiasiassa rahat menevät omiin taskuihin. Elinkeinot vastaan ympäristö Tulipalojen seurauksena asiantuntijat ovat ryhtyneet entistä voimakkaammin painostamaan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Palorintamalta leviävä kipinäsade on ylittänyt jokia tai muita vesialuita. –Kerrotaan tapauksista joissa pankki on myynyt useamman sukupolven omistuksessa olleen maatilan pilkkahinnalla, Penttilät ja Mattila kertovat. Varkaat tyhjentävät paloalueella säästyneitä taloja. Kokemukset jaetaan ja katsotaan eteenpäin, sanovat Kaija Mattila, Eric Penttilä ja hänen puolisonsa Sonja. Rakennuksia on tuhoutunut arviolta yli 6000. Pilkkijäät voivat vielä tulla Taalintehtaalla myöhäisin jäätyminen on ollut helmikuussa PsL-Aku Poutanen Siinä, missä eteläisessä Salossa ihmetellään vetistä ja lauhaa talvea, luetaan Perkkaria toisella puolella maapalloa aivan toisenlaisissa oloissa ja pelokkaissakin tunnelmissa. Jossakin vaiheessa lopetin uutisten kuuntelemisen ja katselun. Valinta kahden pahan välillä näyttää olevan liian suuri politiikoille. –Kuitenkin kivihiilen katsotaan olevan eräs suurimpia saasteiden ja päästöjen aiheuttajia. Palot eivät ihan ovella Suurimmat tuhot ovat aiheutuneet Uuden Etelä-Walesin ja Victorian osavaltioissa. Maastopalojen laajuudeksi on ilmoitettu lähes 12 miljoonaa hehtaaria. Aluksi katselin ja kuuntelin uutiset tarkkaan, missä palaa ja mitä tapahtuu. Tilanne näkyi hyvin Förbyn venesatamassa, ponttonilaiturien kulkusillat olivat ylämäkiä. Paloissa on menehtynyt tähän mennessä ainakin 29 ihmistä. –Meidän kohdallamme lähimmät palot ovat olleet noin 60-70 kilometrin päässä. Australian laajat ja tuhoisat maastopalot ovat saaneet maailmanlaajuisen huomion. Ensin iskivät tuholaiset ja sitten 600 milliä vettä. Päivitin tapahtumat ehkä kerran päivässä. Saaliitta jääminen kovasti kismittänyt. Paloalueilta on jouduttu evakuoimaan tuhansia ihmisiä. Kumpikaan ei muistanut, olisiko koskaan aikaisemmin heitelty uistinta tammikuun puolivälissä. Tilannetiedoitus toimi hyvin, ihmisiä kehoitettiin lähtemään hyvissä ajoin pois vaarallisilta alueilta, kolmikko summaa. Kansalliseksi ongelmaksi on muodostunut kysymys siitä, mihin ja kuinka tullaan sijoittamaan tuhansia kodittomia ihmisiä. Niissä kerrottiin palojen lukumäärää ja tuhoja. Maastopalot eivät sinällään ole vieras asia Australiassa, missä aboriginaalit ovat käyttäneet maaston polttamista hyödyntävästi tuhansia vuosia. – Vuosi 2019 oli rukiin huippuvuosi, joten rukiin hinta romahti ennen kylvöjä. Yli 40 asteen lämpötilat, kova tuuli sekä rutikuiva maaasto edistävät palolinjojen nopeaa etenemistä. Palot ovat tuhonneet paljon luontoa ja omaisuutta ja niillä on myös kerrannaisseurauksia. Vedenkorkeus oli tiistaina puolisen metriä plussalla. Monipuolista viljelykiertoa kannattaa toteuttaa, vaikka kannattavuus kaikkien kasvien osalta ei aina olekaan kohdallaan, opastaa Pirhonen. Suurilla alueilla sadetta ei ole saatu yli kuuteen vuoteen. Palot on osaltaan mahdollistanut Australiassa vuosia jatkunut kuivuus. –Kuivuuden vakavuutta osoittaa sekin, että niillä alueilla on kouluikäisiä lapsia, jotka eivät ole nähneet sadetta koko elämänsä aikana. –Viime aikoina on syntynyt ajatus siitä, kuinka aboriginalien kulttuuria voitaisiin hyödyntää estämään nykyisen kaltaisia tilanteita. Perniönseudun Lehden australialaiset lukijat Kaija Mattila ja Eric Penttilä toteavat, että paloihin on jopa turtunut. Tulojen puutteessa farmarit velkantuvat ja pankit takavarikoivat farmit velkojen suoritukseksi. –Katastrofin syitä on jo lähdetty ruotimaan ja poliittinen sormella osoittelu on alkanut. Maanviljely ja karjanpito näillä alueilla on nykyisellään mahdotonta. –Uutisissa kuulee palojen tahallista sytyttämisistä. ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhosen mukaan ruiskasvustot ovat hyviä, koska ne kylvettiin pääosin elokuun lopulla ja syyskuun alussa, jolloin säät olivat suotuisia ja oraat ehtivät kehittyä vahvoiksi. Aurinko oli usein harmaan pilven peitossa ja astmaatikoilla hengitysvaikeuksia. Tällaiseenkin turtuu. Virvelikausi alkoi ilman kalaa Perkkarin lukijoiden talvi Australiassa on pelottavakin Ystävien tapaaminen on tärkeää kaikkina aikoina. –Tulipalojen kanssa eläminen on ollut surun ja kauhun aikaa. Uudessa EteläWalesissa oli eräässä vaiheessa yhtenäisen rintaman pituus oli yli 100 kilometriä. Yhteiset järkyttävät kokemukset menetyksineen yhdistävät ihmiset kylissä ja kaupungeissa jälleenrakentamaan. Lahjoitusvaroin tuetaan uusien talojen rakentamista, tarvikkeiden hankkimista sekä toimivan yhteisön jälleenrakentamista. –Toisaalta hallituksen asenteen saattaa ymmärtää siltä kannalta, että Australia on eräs maailman suurimpia kivihiilen tuottajia. –Ilma oli sumuinen savusta ja pölystä. Valtion talous perustuu paljolti kaivosteollisuudelta koituviin tuloihin, Eric ja Sonja Penttilä ja Kaija Mattila miettivät. Perniöläisen Johannisbergin tilan Kalle Isotuvan mukaan ruista kylvettiin viime syksynä vähemmän kuin aikaisemmin, sillä kylvöintoa laski hinta. Queenslandissakin on ollut tuhoisia maastopaloja, mutta ei siinä mittakaavassa kuin muualla. Niiltä osin lohkoa, johon vesi on kerääntynyt saattaa kasvusto tuhoutua kokonaan, jos se on edes kunnolla orastanutkaan, Pirhonen kertoo. Asiantuntijoiden arviot luonnon eläinten ja karjan menetyksistä liikkuvat noin puolen miljardin paikkeilla. ”Traileriporukat” pitivät ainakin arkena talvitaukoa, Niksaaressa trailereita oli yksi, kun niitä on Finbyssä ja Förbyssä on parhaaseen aikaan kymmeniä. –Australialaiset ovat tottuneet tällaisiin katastrofeihin. Kalalle pääsee eteläisessä Salossa avoveden äärellä. –Pengersillan pielessä sulassa on heitelty talvellakin. –Otetaan sitten pakastimesta. – Viljelijöiden keinot vaikuttaa ovat harvat, mutta maan rakenteesta ja ojituksesta huolehtiminen sekä lohkojen pitäminen kasvipeitteisenä ympäri vuoden ovat ympäristölle ystävällistä viljelyä. Nyt ei yhtään. Palot, tulvat ja pyörremyrskyt tulevat ja menevät, mutta aussit eivät anna periksi
Kuusisen mukaan viemärit kyselyn saaneella alueella toimivat oikein. Kuva Pia Hellström.. Vanhempikin linja on vuodelta 1979, mutta käyttöikää sillä on vielä jäljellä. Apteekissa on pysyttävä niiden tuotteiden, Vitsi apteekkarinpaikasta Perniössä muuttui todeksi jotka vaativat enemmän neuvontaa. Perniön viemärihajut lautakunnassa ensi viikolla Timo Stoor toteaa, että apteekin neuvontapalvelut ovat tärkeitä, samoin se, että keskusteluyhteys esimerkiksi terveysaseman kanssa on välitön. Stoor ottaa esimerkin siitä, että lentopallotreeneissä polvi ottaa osumaa.Apteekista saa paitsi lääkärin mahdollisesti määräämän lääkkeen, myös kylmäpussin tai siteen siihen polveen ja vielä neuvojakin. PsL-Aku Poutanen Perniön viemärit ovat Salon rakennus – ja ympäristölautakunnan edessä ensi viikolla. Keväällä ei passaa viittoihin ihan luottaa ennen kuin niiden paikat on tarkastettu, hän myhäilee. Käsiteltävänä on kirjelmä kirkonkylän alueen mahdollisista hajupäästöistä. Perniön apteekissa riittää reseptivapaiden tuotteiden hyllyjä, joiden väliin apteekkarin voi kuvaan asetella. Timo Stoor on syntynyt Kokkolassa ja valmistui proviisoriksi vuonna 1993 Kuopiossa, minkä jälkeen tie vei Vaasaan. –Kiviä siellä riittää eikä väärältä puolelta viittaa juuri kannata oikaista. Siitä, mihin suuntaan sortimentti ja apteekki ehkä kehittyvät, Stoor ei tohdi vielä sanoa. Hän jatkaa yhä myös Perhon apteekkarina siihen asti, että Fimea valitsee seuraajan tämän kuun lopussa. –Rannikko vetää puoleensa, Stoor toteaa. –Se on ollut iso muutos omana aikana, että vapaakaupassa olevien tuotteiden määrä on lisääntynyt ja neuvonnan osuus kasvanut, Stoor puntaroi. Viemärilaitospäällikkö Markku Kuusisen mukaan kysely päätettiin tehdä sen jälkeen, kun hajun tiimoilta oli tullut yhteydenotto vielä viemärien pesun ja kuvauksen jälkeenkin. Stoor tulee Perniöön Keski-Pohjanmaalta Perhosta. PsL Perniöläisellä toimittajalla Hannu Brusilalla on kohta täynnä puoli tusinaa dokumenttielokuvaa. Syy Perniöön päätymiseen on koko lailla inhimillinen. Timo Stoorin avopuoliso asuu Salossa, ja pariskunta oli jo pidemmän aikaa miettinyt saman katon alle muuttamista. – Asenteellaan ja toiminnallaan Alaranta murtaa Uusin perniöläisdokumentti kertoo pönötystä kaihtavan papin tarinan Hannu Brusila kuvasi dokumenttinsa viime vuoden loppupuolella. Timo Stoor vaihtaa Perhon Perniöön TREFFATTI Juttusarjassa tavataan eteläisen Salon asukkaita ja kulmakuntaan liittyviä ihmisiä kauempaakin. Perniön uusi apteekkari on niin tuore mies talossa, että maanantaina iltapäivällä takana oli vasta pyöreästi päivä uudessa apteekissa. Alaranta toteaa hävenneensä taustojaan ensimmäiset 35 vuotta, kunnes tajusi, että kasvaminen kiinni lestadiolaisuuteen ei ollut oma valinta. –Lääke ei ole koskaan karkkia. Sivujuoni tarinassa on, että Salon kaupungilla työskentelevä puolisokin ehti jo saada työtarjouksen Pohjanmaalta, mutta yhteistuumin tehtiin päätös siitä, että yhteinen elämä on Salon alueella. Jos se ostetaan apteekista, tuoteseloste luetaan ehkä vähän tarkemmin, Stoor toteaa. 10 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Kuvauspaikan valitseminen todistaa sen, mitä Timo Stoor on hetkeä aiemmin sanonut. Stoor toteaa, että apteekki on osa terveydenhoitoa ja tiivis yhteydenpito lääkärien ja hoitajien kanssa on jatkossakin keskeistä. Vapaa-ajanpaikka pysyy Vaasassa ja vapaa-ajan harrastuksista tärkeitä ovat ulkoilu ja veneily – tosin Vaasan edustalla veneilyssä on omat knoppinsa. Hän innostui lyhytelokuvista Salon kansalaisopiston kautta; alan ammattilaiset Andréa Vannucchi ja Tarja Lapila ohjasivat Brusilan dokumentintekoon ja viime vuonna mies käsikirjoitti ja oli mukana toteuttamassa muun muassa lyhytdokumenttia Mathildedalin persoonallisesta asukkaasta Toivo Forsbomista, Mambosta. Rajan marketin valikoiman ja apteekin valikoiman välillä hän pitäisi edelleen selvänä. Kyselyjä lähetettiin 34 kappaletta. Kyseessä ovat viettoviemärit, molemmat 160-millistä muoviputkea. –Olemme ajelleet Perniön seudulla ja Tammisaaressa ja olen usein vitsaillut, että Perniössähän olisi hyvä apteekki minulle. –Asiakkaankin etu on, että tässä on kaikki tarvittava saman katon alla. –Meillä on jopa 40-luvun viemäreitä, jotka vielä toimivat, Kuusinen toteaa. –Dokumentin ytimenä on prosessi, jonka aikana Alaranta suhtautui kriittisesti lapsuudenkodistaan perintönä saamaansa lestadiolaisuuteen, Brusila avaa. Ja nyt paikka siinä sitten tuli haettavaksi, Stoor kertaa. Salon ympäristöterveydenhuolto lähetti osalle kirkonkylän asukkaita marraskuussa kyselyn, jossa se tiedusteli havaituista hajuhaitoista. Monelle tuttu mies on aiheena myös Brusilan uutukaisessa: Johanneksen evankeliumi –dokumentissa seurataan Perniön aluekappalaisen Johannes Alarannan elämää ja kysytään, miten tähän on tultu. –Liikkeestä hänet erotettiin ja sen aiheuttamista traumoista hän pääsi irti vasta puolenkymmentä vuotta sitten. Näin pitää ollakin, jos häneltä kysyy
Kohta 12 vuotisen historian aikana säätiö on myöntänyt stipendejä sekä apurahoja muun muassa ylioppilaille, kuorolle ja partiolle. Tarvittaessa pidetään vielä toinen näytös klo 18. Jääkiekkoilu on yksi Johannes Alarannan monista harrastuksista. Touranista kaivataan havaintoja. Virasto syntyy tarvittaessa autotalliin. Auto on vuosimallia 2013 ja sen rekisteritunnus on NJM-515. Säätiö siirtyy someaikaan Säätiöllä on halussaan lukuisia perniöläisten tekemiä tai Perniö-aiheisia taideteoksia. – Uusia nettisivuja on jo tovi rakenneltu ja loppukuusta Facebook-sivutkin pitäisi olla valmiina, kertoo Perniökulttuuri-säätiön asiamies Marjukka Härmälä. huhtikuuta. Uusia nettisivuja varten Muurlan valokuvauslinjan opiskelijat ovat kuvanneet kaikki taideteokset, jotta niistä pääsee jatkossa nauttimaan myös netin kautta. – Kiitos loppiaiskonsertin meillä on nyt jonkin verran enemmän rahaa jaettavana paikallisille kulttuurin tekijöille, perinteille tai tutkimusja julkaisutoimintaan. Alaranta on muun muassa järjestänyt arkuntekokurssin ja pinkaissut keskiyöllä hiljentämään Perniön Pyhän Laurin kirkon oikutelleita kelloja. Toivomme hakemuksia postitse, Lindstedt kertoo. Dokkarin ensi-iltatilaisuuden järjestää Kirkonkyläyhdistys, ja se pidetään lauantaina 8. Hakuaikaa on runsaasti, sillä hakuaika umpeutuu vasta 15. Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 11 Perniönseudun Lehti PsL-Anni Himberg Perniökulttuuri-säätiön tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perniöläistä kulttuuria. Johanneksen evankeliumi on syntynyt pala palalta loppuvuoden 2019 aikana. Paljonko säätiö varoja jakaa, sitä he eivät vielä tiedä. helmikuuta klo 17 Perniön Kunnantalossa. Varkaus tehtiin illalla klo 19.45 ja 22.05 välisenä aikana. – Hakemuksesta tulee ilmetä mihin tarkoitukseen rahaa haetaan, millainen projekti on kyseessä, tekijät, aikataulu ja miten se liittyy Perniöön. Perniökulttuuri-säätiön puheenjohtaja Esko Lindstedt ja asiamies Marjukka Härmälä kertovat, että hakukriteerit täyttäville hakijoille on avustusta tarjolla. Perniöläiselle kulttuurille rahaa tarjolla Perniökulttuuri-säätiö julistaa avoimen haun Hakemukset 15.4.2020 mennessä osoitteeseen: Perniökulttuuri-säätiö Lupajantie 1, 25500 Perniö NÄIN eteläisessä Salossa mielikuvia, joita usein liitetään pappeuteen. Vajaan puolen tunnin mitUusin perniöläisdokumentti kertoo pönötystä kaihtavan papin tarinan ELOKUVA tainen elokuva vie katsojan niin papin kotikulmille kuin jäähalliin ja kuntosalillekin. Yleisölle niitä on esitelty kesäisin Lainamakasiinissa. Sen vuoksi päätimme julistaa avoimen haun, kertoo Perniökulttuuri-säätiön puheenjohtaja Esko Lindstedt. Havainnot volkkarista voi ilmoittaa vihjepuhelimeen 0295417259, WhatsAppilla 0504117655 tai sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi. Valkoinen Volkswagen Touran varastettiin tiistaina Salohallin parkkipaikalta. Apurahan saadessaan edellytämme myös tiivistä loppuraporttia projektista. Dokumentissa oman puheenvuoron saaneiden nuorten silmissä hänet mielletään koko kylän sankariksi, Brusila muotoilee. PsL Poliisi kaipaa havaintoja eilen Salossa anastetun auton liikkeistä
LUONTO Viime talvena oli etelässä tämän verran lunta. Se vain istuu ja odottaa. Olisi hienoa tavata esimerkiksi kalastajia, jotka ovat käyttäneet Winhaa, Reijo Juhola tuumii. Päiväpetolintujen lisäksi sähkölangoilla voi nähdä hiiripöllöjä. Myös korpeille kelpaavat myyrät. Osa hiiripöllöistä siirtyy paikasta toiseen varsin nopeasti. Aiheesta on tekeillä dokumentti ja Juhola näkee lauantain myös tiedonkeruupäivänä. –Olen enempi keräilijä kuin rakentaja. Veteraanikelkkakerhon järjestämässä Winhan 50-vuotistapahtumassa pääosassa ovat teijolaissyntyiset Winhat, mutta muutakin nähdään. Eero Ketola Hiirihaukka istuu sähkötolpassa räntäsateessa ja toisinaan pikkupakkasessa. Lähialueilla on havaittu myös piekanoja. –Viime huhtikuussa rämmimme Kemin loskassa, Juhola muistelee ja toteaa, että pyöräalustainen vanha kelkka itse asiassa on uutta kelkkaa etevämpi vetisessä hangessa. Kaikki hiirihaukat istuvat yleensä samoissa sähkötolpissa tai yksinäisten puiden latvoissa. Kärsivällisyys palkitaan. Teijolla nähdään lauantaina lähes täysi kattaus Winhoja Lumettomuus ei veteraanikelkkakerhon väkeä häiritse Kotimaisista kelkkaerikoisuuksista on paikalle tulossa mahdollisesti mietoislainen Tuisku ja harvinaisuudeksi laskettava Terhi. Muistoja ja tiedonjyviä saa siis kertoa. Myyrät tuovat haukat pelloille Tämä hiirihaukka on istunut samassa radan sähköpylväässä lähes joka päivä marraskuun alusta lähtien. Pöllöt huutelevat jo Hiirihaukkojen lisäksi Perniössä on nähty talvehtivia tuulihaukkoja. –Lähes kaikki mallit, mitä Teijolla on tehty. Itä-Suomessa on erittäin paljon myyriä ja suurin osa hiiripöllöistä on nyt siellä. Osa hiiripöllöistä jää samalle paikalle jopa maaliskuuhun saakka. Musta maa ei kelkkakerholaisia huoleta, siihen on jo totuttu. Haukka havaitsee myyrän, kiepsauttaa lentoon ja syöksähtää myyrän perään. Ensimmäiset pöllöt ovat myös huudelleet. Aina talvikelikään ei ole vain hyvästä. Ystäväni on loukuttanut autotallistaan tähän mennessä jo 47 metsähiirtä. Winhoja saapuu paikalle pitkä rivi. Näillä näkymin vanhin kelkka Teijolla on vuoden 1963 Ski-Doo ja nuorimmat 70-lukulaisia Kawasakeja ja John Deerejä. Ne kävelevät rauhallisesti eteenpäin ja etsivät myyriä. Vuosikymmeniin ei ole Perniössä nähty talvella näin runsaasti hiirihaukkoja. –Tarinat kelkkojen takana kiinnostavat, muualtakin kuin tehtaalta. Hän itse tulee Satakunnan Paneliasta ja arvelee, että yhdellä hänen omista kelkoistaan voidaan ottaa heinikossa pienet ajotkin. Ensimmäisille Winhoille antoi mallia ensimmäinen kotimainen sarjatuotantokelkka, Lumikko, jollainen sekin saapuu paikalle. Piekana on Lapin petolintu joka talvella liikkuu siellä missä on myyriä. –24 kelkkaa on näillä näkymin tulossa, kertoo kerhon vetäjä Reijo Juhola. Tummanruskea, suurikokoinen haukka ei tunnu välittävän sään vaihteluista. Oksalla hiirihaukka nauttii hetkessä kookkaan myyrän ja lentää jälleen tutulle paikalleen. MITÄ NY. Myyriä on nyt paljon kuten myös metsähiiriä. Myyrä kynsissään hiirihaukka lentää pellonreunan kookkaan männyn oksalle. Muun muassa tieosuudella Pohjanjärven ja kirkonkylän välillä saattaa nähdä kolme eri hiirihaukkaa. Missä on nyt myyriä, on siellä myös niitä ravinnokseen käyttäviä petolintuja. –Joskus olen pitänyt kesälläkin kelkkanäyttelyä, ja silloinkin on kiinnostuneita riittänyt, Juhola myhäilee. 12 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti VIERAS KYNÄ Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 PsL-Aku Poutanen Teijon laskettelukeskuksen alueella nähdään lauantaina moottorikelkkoja melkein joka merkkiä ja väriä. Kuva on Paimiossa järjesteystä veteraanikelkkojen tapahtumasta ja sen otti Jari Lehtovaara.. Korppeja saattaa nähdä sänkipelloilla. Veteraanikelkkakerhossa on, mistä ottaa; 90 jäsenellä on yli kolmesataa kelkkaa. Teijolla päätähtenä ovat kuitenkin lauantaina teijolaiset Winhat. On kapeatelaista 30-sarjaa ja leveämpi viiskakkonenkin. Yliskylässä kuultiin joulun pyhinä sarvipöllön keväthuhuilua. –Jäseniä on tulossa eri puolilta Suomea, Kittilästä ja Kemistä ja Liperistä asti, kertoo Juhola. –Winhat ovat pitkän vaivanneet mieltä ja voi olla, että lauantaina tiedonkeruu vasta oikein alkaa. Winhan 50-vuotistapahtuma lauantaina Meri-Teijo Ski Centerissä klo 11-16
– Tälläkin hetkellä moni salolainen lapsi, nuori ja lapsiperhe odottaa itselleen tukihenkilöä, jonka kanssa jutella, viettää aikaa, kokeilla uusia harrastuksia ja jakaa arjen iloja ja suruja, kertoo MLL:n Salon seudun vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sirpa Stenström. Toki sain olla mukana tekemässä sitä, mutta voihan olla, että joku päivä aktivoidun Perniön murresanakirjan kanssa uudestaan. Se on tiukassa, Peijonen nauraa. klo 11 Yhres -kävely. Lähtö Särkisalokodin parkkipaikalta. Jatkossa ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. klo 16-18 Perniön kirjastossa. Ikäkeskus Reimari To 16.1. Saattaa olla, että pyydän yleisöstä jotain lukemaan, jos tiedän että hän taitaa paremmin Perniön murteen kuin minä, Peijonen sanoo. – Minun on tarvinnut vähän treenata lukemista etukäteen. Soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta. Murteen puhuminen on helppoa, mutta lukeminen on yleensä vaikeampaa. Perniön murretta rennolla korvalla Kotiseutuneuvos Antero Peijonen taitaa Perniön murteen ja toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi sunnuntaina Galleria Levolaan. klo 16 Galleria Levolassa. klo 13 Yhteislaulua Riitta Koiviston johdolla Särkisalokodilla. Vuodet myyntitöissä ympäri Suomen karsivat kotipitäjän kieltä, mutta nykyään mies tekee somepäivityksiäkin perniöksi. Praakkamisest Pernjäm murttel sunnuntaina 19.1. Lapsena kuultu ja opittu kieli takertuu yleensä tiukasti kiinni. Uusi vertaistukiryhmä miehille, joiden läheinen sairastaa psyykkisesti tai on päihderiippuvainen. Tukihenkilöiksi sopivat kaikenikäiset aikuiset, joilla on mahdollisuus sitoutua tapaamaan tuettavaa lasta, nuorta tai perhettä noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Murteen lukeminen vaatii vähän enemmän, vaikka alkuperäisasukkaita olenkin. Perniön murteessa g-kirjain muuntuu k-kirjaimeksi, d-kirjain t-kirjaimeksi ja bkirjain p-kirjaimeksi. Pirkko 0400 700665 Perniön Maaja Kotitalousnaiset, SPR Perniön os. Vetäjänä Jaana Uusitalo, tied. Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 13 Perniönseudun Lehti ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Palsta on tarkoitettu yhdistysten sisäiseen tiedottamiseen ja ilmaistapahtumista kertomiseen. Vapaa pääsy. – Minusta on tärkeää, että murteita puhuttaisiin, sillä vain siten ne voivat säilyä. kello 9–16. Mumma Lupajantie 1 www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Tilavaraukset kokouksiin ja juhliin suoraan nettisivuilta kaiken kansan olohuone PALJON ONNEA To Kalamurekevuokaa, pinaattista juusto-munavuokaa, kermaviilikastiketta, perunaa, kaali-punajuurisalaattia, purjosilppua Pe Juusto-broilerkeittoa, kukkakaalisosekeittoa, paprikaa, pehtoorin perunalimppua Ma Kalkkunakastiketta, kookosmifua, perunaa, jäävuori-meloni-kurkkusalaattia Ti Härkäwokkia, herkkusieni-kasviskastiketta, tummaa riisiä, kaali-paprika-maissisalaattia Ke Kalamurekevuokaa, pinaattista juusto-munavuokaa, kermaviilikastiketta, perunaa, kaali-punajuurisalaattia, purjosilppua KOULUN KATTILA. Ilmoittautumiset p. Tukihenkilöt toimivat kaverina 6–17-vuotiaalle lapselle tai perhekummina lapsiperheelle, jonka tukiverkosto kaipaa vahvistusta. – Tarkoitus ei ole kinata mikä on oikea tai väärä tapa puhua, vaan rennolla korvalla kuunnella ja keskustella. Immi kunnostautui eritoten murrepakinoiden saralla. mennessä. klo 9.30-11.30 Käsityöja askarteluryhmä Klo 13-15.00 Omaishoitajien vertaistukiryhmä Perniön runopiiri Reimarissa ma 20.1 klo 17.30 19.30. FinFamin päivystys Salon terveyskeskuksessa keskiviikkoisin klo 13-15 ja Halikon sairaalassa torstaisin klo 12-14.30. Käsityökahvila toimistolla kerran kuukaudessa maanantaisin klo 17-18.30, seuraavaksi 20.1. 20.1.2020 t. Tärkeintä on into ja kiinnostus lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen. Ensimmäinen kokoontuminen 25.2. Tukihenkilöillä ei tarvitse olla mitään erityistä kokemusta lasten tai nuorten parissa toimimisesta. klo 9-9.45 Tuolijumppaa ja tasapainoharjoittelua ikäihmisille/ Salon kaupunki liikuntapalvelut Essi Kuivalainen, eläkeläisliikuntakortti (sotavet. kello 18–20. Särkisalokoti To 16.1. MITÄ NY. Sunnuntaina siihen on tarkoitus perehtyä, jotta uudet asukkaat ymmärtävät meitä vanhoja perniöläisiä, Kaarlonen nauraa. fi tai 044 793 0586. Mannerheimin Lastensuojeluliitto etsii uusia tukihenkilöitä Onnea Eelis 2 v. Ajatus Perniön murteen keskustelutilaisuudesta sai lisäpontta paikkakunnalle muuttaneista uusista tuttavuuksista. TÄL VIIKOL (02) 735 2301, toimitus@ pernionseudunlehti.fi Teijolla nähdään lauantaina lähes täysi kattaus Winhoja Lumettomuus ei veteraanikelkkakerhon väkeä häiritse PsLAnni Himberg Kaisa-Leena Kaarlosen mielessä on jo vuosia muhinut ajatus, joka saa päivänvalon sunnuntaina. Kansallisen rikkauden vaaliminen kulkee siis suvussa. Emme voi kuvitella puhuvamme 1850-luvun Perniön murretta. Ajanvaraus 040 722 4961/Jaana KnaapiLehtonen. Kotiseutuneuvos Antero Peijonen on luvannut esitellä asiaa tarkemmin ja lukea Perniön murteella vanhoja tarinoita. To 16.1. Mikä kuulostaa vieraspaikkakuntalaisen korvaan samalta, voi silti pitää sisällään sävyeron. ja Perniön kirjasto Kudo ja kuuntele 16.1. Somepäivitykset perniöksi Peijosen mummi ja isä osasivat Perniön murteen salat, samoin hänen setänsä Ilmari ”Immi” Peijonen. Vapaaehtoisten peruskoulutus Turussa 8.2. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry Avoin vertaiskahvila toimistolla perjantaisin klo 10-12. PsL Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri etsii uusia vapaaehtoisia tukihenkilöitä Salossa ja sen lähikunnissa asuville lapsille, nuorille ja lapsiperheille. – Vaimo korjaa aina, että se on tangokuningas, eikä tankokuningas. –Paikallisessa murteessa sävyerot voidaan jakaa kolmeen alueeseen: luoteiskulma, Keski-Perniö ja eteläinen Perniö, Peijonen opastaa. – Maailma muuttuu kaiken aikaa ja murteet sen mukana. Paikalle voi tulla myös ilman ajanvarausta. Murre muuttuu siinä missä sukupolvet vaihtuvat ja jokainen ottaa sieltä itselleen jotain sopivaa. – Haaveilin joskus Perniön murresanakirjan teosta, mutta Meripirtin Kerho ehti ensin Särkisalon murresanakirjan kanssa. 040 722 4961, 20.1. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen aloitusta, niko@finfamisalo. klo 9.30-11.30 Käsityöja askarteluryhmä Klo 13-15.00 Kyläbingo, Perniön Sisu ry / Eläkeliitto Ti 21.1. Aiheena: Tittamari Marttinen ja Aila Meriluoto Entiset ja uudet jäsenet tervetuloa. maksuton) Ke 22.1. Meillä on täällä Perniössä ihan oma murteensa ja kielensä. klo 13-14.30 Äijäkerho/ Miesten oma juttutupa To 23.1
– Kilpailuja tulee paljon vähemmän kuin viime talvena. Nuorille hiihtäjille musta maa tarkoittaa myös pidempiä matkoja sinne, missä lunta on. – Osa innostuu tulemaan mukaan vasta hiihtokelien tullessa, vaikka harjoitukset alkavatkin jo syksyllä, tietää Jenni Varemäki. – Me olemme käyneet hiihtoputkessa Paimiossa, ja Tammisaarestakin löytyi muutaman sadan metrin latu, kertoo kahden innokkaan hiihtojuniorin äiti Mari Vuorinen. Perheen vanhemmat Jussi ja Jenni Varemäki ovat hiihtokoulun vetäjiä, Jussi myös PeU:n hiihtojaoston puheenjohtaja. Nyt harjoituksia on pidetty vain vähän vanhemmille junioreille, joita on mukana toistakymmentä. Vähemmän lunta, vähemmän kilpailuja Viime viikonloppuna Tampereella pidettiin hiihtokisat, joihin oli kokoontunut paljon juniorihiihtäjiä harvinaisten tykkilumien äärelle. Lumitykillä pari viikkoa sitten tehdystä lumesta ei ole hiihtämiseen vielä apua. Varemäen perhe vietti joululoman Ylläksellä hienoissa lumiolosuhteissa. Jos saamme lunta, niin aloitamme kyllä, tuumaa Jenni Varemäki. Eemeli ja Elina Varemäki palasivat lumisista Lapin maisemista takaisin pimeään Perniöön. – Jos olisi lunta, opettaisimme hiihtotekniikkaa alle kouluikäisillekin. Enimmäkseen hiihdin vapaata, vaikka muuten pidänkin perinteisestä enemmän, kertoi Eemeli Varemäki. Jäiseksi muuttunut pieni tykkilumikasa on pimeyden ohella ainoa talvesta muistuttava merkki, kun Perniön Urheilijoiden hiihtokoululaiset kokoontuivat joululomatauon jälkeen ensimmäistä kertaa. Mari Vuorinen muistaa myös, miten edellisenä talvena hiihtämään päästiin Perniössä jo joulukuun yhdeksäntenä. Viime talvena hyvien lumiolosuhteiden vallitessa hiihtokoululaisia oli parhaimmillaan 35. – Hiihdin 205 kilometriä yhteensä, lasken aina hiihdetyt kilometrit. Varemäen ja Vuorisen perheet majoittuivat kaupungissa pystyäkseen kilpailemaan molempina päivinä. 14 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti Juttuvinkit, tulostiedot: (02) 735 2301 toimitus@pernionseudunlehti.fi URHEILU Minna Urpo – Tylsältä tuntuu, kun ei ole lunta eikä pakkasta. – Ei olisi ihme, jos olisi kotona taju pois, pohti yksi itsensä piippuun vetänyt. Monille hiihtoperheille vetiset tykkilumet eivät ole riittäneet, vaan tie on vienyt kauemmas. Kahdeksanvuotiaalle pikkusiskolle Elina Varemäelle kilometrejä kertyi myös kiitettävästi, 140. Testiin suhtauduttiin kilpailun tavoin. Useimmat hiihtokoululaiset paransivat juoksutestissä syksyn aikaansa. Hiihtokoulun ohjelmaan lumen puute on luonnollisesti vaikuttanut. – Valopilkku oli se, kun joulukuun alussa päästiin kolme päivää hiihtämään tuossa tekonurmikentällä, mainitsee Jussi Varemäki. Sitä ennen käytiin vielä tarkistamassa reitti ja venyteltiin. Ei pääse hiihtämään eikä luistelemaan, harmitteli 11-vuotias Eemeli Varemäki viime viikolla Melassuon urheilukeskuksessa. Hiihtokoulu jatkuu, vaikka maa on musta Ennen juoksutestiä venyteltiin. Vaikka lunta ei ole näköpiirissä edelleenkään, hiihtokoulu on jatkanut harjoituksiaan ilman suksia. Myös uudet harjoittelijat ovat tervetulleita mukaan. Hiihtokoulua pidetään kevätkaudella tiistaisin kello 18 Melassuon urheilukeskuksessa. Eemeli Varemäellä yksi tavoite on helmikuussa Kalajoella pidettävien Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa. ” Valopilkku oli, kun joulukuun alussa päästiin kolme päivää hiihtämään tekonurmikentällä,. Pitkiä matkoja lumen perässä ei voi jatkuvasti ajaa, toteaa Jussi Varemäki realiteetit. Hiihdon puutteesta huolimatta lasten kunto on harjoittelun myötä kasvanut. – Siellä jos pääsisi kymmenen parhaan joukkoon, niin se olisi hyvä, hän toivoo. Viime viikolla koululaiset testasivat juoksuvauhtiaan samalla matkalla, jonka he olivat juosseet testimielessä jo viime syksynä. Nyt emme pidä harjoituksia näin pienille, kun emme pysty hiihtoa opettamaan
Joona Soininen Espoon Hiihtoseura 9:42,8 8. Ensi sunnuntaina perniöläiset matkaavat Pyynikille Pyrintö Akatemian vieraaksi. Valtteri Heinimaa Kangasalan Kisa 26:41,1 5. Ottelun loppupuolella nahisteltiin turhaan rikkeistä. Vieraiden Veeti Amegbedsi oli tarkka vapaaheitoissa. SANOMALEHTIVIIKON 2020 TEEMANA ON ILMASTONMUUTOS. Anni Rohila Rasti-Lukko 9:41,0 23, Greta Aarnio Perniön Urheilijat 12:25,2 M12 3km V: 1. Wilma Aarnio Perniön Urheilijat 6:43,5 N12 3km V: 1. Numerolla 16 pelaava Niko Huoponen lienee kuvassa jo päättänyt, mitä kautta ohittaa vastustajansa.. Anni Rohila Rasti-Lukko 14:36,6 21. Lassi Vuorinen Skiteam 105 37:58,1 Naisten lentopallo jatkuu tänään PeU.n naisten lentopallojoukkueen ottelut kolmosarjan ylemmässä jatkosarjassa jatkuvat tänään. Petra Rautiainen Valkeakosken Haka 5:39,0 6. Greta Aarnio Perniön Urheilijat 19:30,3 M12 4,5km P: 1. Onni Vuorinen Perniön Urheilijat 10:17,8 19. Vaikka äänioikeus alkaa vasta 18-vuotiaana, kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää. Antti Kartano Ilmajoen Kisailijat 37:07,2 5. Helmi Pietinalho aloitti kansainväliset kisat Ruotsista PsL Perniöläinen Helmi Pietinalho kerää kokemusta ampumakilpailuista. Tuloksia Tampereelta: La 11.1.2020 N10 3km P 1. Kotijoukkueessa kaikki pelasivat hyvin, Jussi Savolainen ja Niko Huoponen erottuivat hyvän vauhdin ansiosta. Elina Varemäki Perniön Urheilijat 6:29,7 10. Elina Varemäki Perniön Urheilijat 13:19,6 10. Ensimmäisen jakson perusteella olisi pitänyt arvata, miten koko ottelu menee: jakso päättyi PeUBasketin hyväksi 25-8. Torstaina 16.tammikuuta 2020 – 15 Perniönseudun Lehti Juttuvinkit, tulostiedot: (02) 735 2301 toimitus@pernionseudunlehti.fi URHEILU Perniöläisten suksi luisti Tampereella PsL Hiihtokausi jatkuu ja viime viikonlopun kisat käytiin Tampereella ja Jyväskylässä. Weikoille ei kotiinviemisiä PeU-Basketin pisteet: Saku Ahonen 8, Taneli Lindström 11, Trenton Thompson 27, Juhana Melkkilä 2,Patrik Poutiainen 5, Timur Emaldynov 3, Niko Huoponen 4, Oskari Raute 15, Jussi Savolainen 4. Wilma Aarnio Perniön Urheilijat 14:01,1 N12 4,5km P: 1. Lisäksi käytiin nuorten SM-esikisat Jyväskylässä. Joona Soininen Espoon Hiihtoseura 14:12,8 10. Uutismedia tekee töitä sen eteen, että sinulla on käytössäsi luotettavaa tietoa maailman tapahtumista, läheltä ja kaukaa. Leevi Vuorinen Skiteam 105 27:55,4 Ja Jyväskylästä: MYL 15km P: 1. Vasta alakouluikäinen Salon Seudun Ampujien jäsen otti osaa ensimmäisiin kansainvälisiin kilpailuihin Ruotsin Sävsjössä järjestetyssä Swedish Cupissa. Hätäisimmät perniöläiset sivakoivat kärkikymppiin Tampereen talvikisojen KristaCup -osakilpailussa. Voiton jälkeen PeU-Basket siirtyi sarjakakkoseksi ohi Raholan Pyrkivän, Tapiolan Honka pitää ykkössijaa puhtaalla pelillä. Eemeli Varemäki Perniön Urheilijat 11:05,8 M18 10,5km V: 1. Kotihallissa vastaan tulee Koijärven Kunto. Tuloksia: Swedish Cup, Sävsjö, Ruotsi 10m ilmakivääri. NÄIN Jyväskylän Weikot oli Perniössä vastaantulija. SaSalla oli kilpailuissa myös muita edustajia. I päivä Sarja Junior Women: 1) Julie Johanssen (NOR) 248,9 (620,5) 2) Josefine Lindfors (SWE) 247,6 (620,9) 3) Rozhan Jalalian (SWE) 226,3 (619,7) 28) Minea Terkola (FIN, SaSA) 613,1 60) Mira Terkola (FIN, SaSA) 603,5 108) Anni Suominen (FIN, SaSA) 579,1 112) Helmi Pietinalho (FIN, SaSA) 566,0 Sarja Women: 1) Katrine Aanestad Lund (NOR) 247,8 (623,0) 2) Jeanette Duestad (NOR) 247,0 (631,0) 3) Emmi Hyrkäs (FIN, Hahlo) 226,0 (621,5) 21) Julia Rannikko (FIN, SaSA) 617,8 59) Tiina Kontinen (FIN, SaSA) 581.8 II päivä Sarja Junior Women: 1) Viivi Kemppi (FIN, MyA) 250,1 (620,7) 2) Julie Johanssen (NOR) 248,2 (621,3) 3) Emma Koch (DEN) 227,2 (623,7) 71) Mira Terkola (FIN, SaSA) 598,9 77) Minea Terkola (FIN, SaSA) 598,2 104) Helmi Pietinalho (FIN, SaSA) 584,7 113) Anni Suominen (FIN, SaSA) 573,0 Sarja Women: 1) Isabelle Johansson (SWE) 248,9 (624,2) 2) Jeanette Duestad (NOR) 247,9 (628,0) 3) Andrea Wick (NOR) 227,1 (622,4) 14) Julia Rannikko (FIN, SaSA) 617,9 62) Tiina Kontinen (FIN, SaSA) 578,2 III päivä Sarja Junior Women: 1) Mari Bårdseng Lövseth (NOR) 249,1 (619,3) 2) Julie Johanssen (NOR) 248,6 (620,6) 3) Viivi Kemppi (FIN, MyA) 227,8 (622,4) 51) Mira Terkola (FIN, SaSA) 606,8 72) Minea Terkola (FIN, SaSA) 600,1 111) Anni Suominen (FIN, SaSA) 573,3 113) Helmi Pietinalho (FIN, SaSA) 559,1 Sarja Women: 1) Ingrid Marie Håkensen (NOR) 249,9 (624,8) 2) Jeanette Duestad (NOR) 249,1 (627,4) 3) Marianne Palo (FIN, IMAS) 228,5 (625,3) 16) Julia Rannikko (FIN, SaSA) 619,4 64) Tiina Kontinen (FIN, SaSA) 566,9. Perniönseudun Lehti PERNIÖ Haarlantie 21 AVOINNA ma-pe 8-17, la 9-14 9 90 VARASTOLAATIKKO Basic, 50 l väri: musta Pekka Poutanen Koripallon divisioona ykkösen kevään kotiottelut alkoivat Jyväskylän Weikkojen vierailulla Perniön halliin. Hilla Ruokostenpohja Ski Jyväskylä 12:02,8 9. Ottamalla selvää asioista voit saada kipinän pieniin tai suuriin tekoihin, kohti parempaa maailmaa. Isokokoinen Weikkojen joukkue yritti, mutta ei onnistunut. Pyrintö on voittanut vain kaksi ottelua kauden aikana. Eemeli Varemäki Perniön Urheilijat 15:58,6 Su 12.1.2020 N10 1,5km V: 1. Helmi otti osaa 10 m ilmakiväärikilpailuun junior women -sarjassa. Oskari Raute oli pisteissä toiseksi paras Trenton Thompsonin jälkeen 15 pisteellä. Kolmannen jakson lopussa numerot olivat jo 63-40 ja ottelun lopussa 85-60. OPETTAJA, TILAA SANOMALEHDET MAKSUTTA OPETUSKÄYTTÖÖN! toimitus@pernionseudunlehti.fi 28.1.2020 mennessä. Hongan lisäksi sunnuntain voittajia olivat Westside, Pussihukka Juniorit ja Äänekosken Huima
0401769451 Palvelemme ark 7-21, la 7-20, su 10-18 Paikallisesti parasta rakkaudella! Tarjoukset voimassa TO-SU 16.-19.1.2020 ellei toisin mainita. 16 – Torstaina 16.tammikuuta 2020 Perniönseudun Lehti Tykkää meistä facebookissa! Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. PAULIA 3 kpl/kassi, Suomi 6.KASSI PS PKT MUMMON AIDOT POIMUTETUT RANSKANPERUNAT 450G (2,22/KG) YKSITTÄIN JA ILMAN PLUSSA-KORTTIA 1,19/PS (2,64/KG) 2.2 PS -15% PLUSSA-KORTILLA 3 PKT. Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio TO-LA PAIKALLISTA! PERNIÖLÄINEN KERÄKAALI VILJELIJÄ:SALMINEN ERKKI 99 KG RASILAISEN HAPANKAALIT 400 G (3,23/KG) 1 29 RS SIPULIMIX KELTAINEN JA PUNAINEN SUOMI, 1 KG (1,29/KG) 1 29 PS 19 95 KG K-RUOKAMESTARIN KARITSAN HERKKUPIHVIT PAISTISTA UUSI-SEELANTI 9 95 KG K-RUOKAMESTARIN PAREMPI NAUDAN KEITTOLIHA SUOMI 12 95 KG K-RUOKAMESTARIN PAREMPI PORSAAN WIENINLEIKE SUOMI SUOMI Kyläka uppiaat Anette ja J-P SUOMI FINDUS MUHKEAT KARDEMUMMAPULLAT 480 G( 7,48/KG), PAKASTE 3 59 29 95 KG K-RUOKAMESTARIN NAUDAN LEHTIPIHVIT ULKOFILEESTÄ SUOMI SUOMI KULTA KATRIINA KAHVIT MYÖS LUOMU 450-500G (6,67-7,41/KG) YKSITTÄIN 3,69/PKT (7,38-8,20/KG) 10.PS ROSTEN SEITSEMÄN SORTIN SÄMPYLÄ 7 KPL/350 G (5,69/KG) 1 99 FINDUS PANEROIDUT KALAFILEET 225-250G (9,96-11,07/KG) 2 49 SAARIOINEN KAALIKÄÄRYLEET SUOMI 9 95 KG KG ERÄ! TUORE, SUOMUSTETTU PUNA-AHVENFILEE ISLANTI, VASTUULLISESTI KALASTETTU 24 95 KG ERÄ! SAVUSTETTU SILAKKA SUOMI,SÄÄVARAUS 8 95 NAPPAA IHANAN HAPANKAALIPIIRAKAN OHJE KAUPALTA tai osoitteesta www.k-ruoka.fi/reseptit/ mummin-hapankaalipiirakka ST