050 511 8568
tai someronsp.pernio@saastopankki.fi tai kisapaikalla klo 17.30.
Kilpailujen järjestelyistä vastaa PeU Yleisurheilu.
. kesäkuuta 2015
Oma koti
kullan kallis,
rakentajalle
liiankin...
Paikka: Perniön yleisurheilukenttä tiistaina 30.6.2015 klo 18.00
Lajit:
Tytöt/Pojat 3 ja 5 v
40 m juoksu ja pallonheitto
Tytöt/Pojat 7 ja 9 v
40 m juoksu ja pituushyppy
Tytöt/Pojat 11 ja 13 v 60 m juoksu, pituushyppy ja kuula
Ilmoittautumiset: Someron Säästöpankin Perniön konttoriin
perjantaihin 26.6. klo 9-13
AUTO 52
Perniöntie 1967, Perniö
P. 22.30
Liput 15 . klo 16.00
su 5.7. Eteläisen Salon paikallislehti
6 414880 299913
Irtonumero 1,50?
N:o 25
Perniönseudun Lehti
www.pernionseudunlehti.fi
Säästöpankin
yleisurheilukisat
Torstaina 18. klo 16.30 mennessä puh. Lisäksi
teemme laskelmia yrityksen erilaisiin
tarpeisiin.
Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä
miten voimme auttaa!
puh. klo 16.00
Liput 15/12/8 ?
Varaukset: P. TR 2
ILMASTOINNIN HUOLTO 69 ?
Pe 26.6. 02 737 1700,
tilitoimisto@laskuri.fi
www.laskuri.fi. 045 121 3900 - kirakankesateatteri@gmail.com
www.kirakankesateatteri.fi - Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä
Tänään ja huomenna
TORILLA
Laatua arvostaville
erä nostotuoretta
Priimaa
pukkaa!
Kaikki alan työt
ja tarvikkeet.
Hinnasta
voidaan tinkiälaadusta ei
Kesä kaiken paremmaksi muuttaa?
Natasha avaa kahvila-ravintolan
Förbyn rantaan, Särkisalontie 1350!!!
Pyrimme avaamaan ennen juhannusta :)
Ruokaa, juomaa, musiikkia ja muuta ohjelmaa.
Varaukset ja tiedustelut:
+358 40 545 1000 Natasha Granlund
Klo 20 - 01.30
BINGO
maanantaisin
18.30
Terassille vapaa pääsy! JUHANNUSKOKKO
n. pullaa
Kaiklkkiitaan!
pa
Pe 19.6. 0500 535 313, 02 735 2356
SIIKLIÄ 4?/l
ANNA3?/l
BELLEÄ
Hyvää juhannusta!
Terv. Eemil
KUHALAITURIT
www.laiturit.fi
info@laiturit.fi
040-7267403
LASKURI
&
PERINTÄ
SAATAVAT SAAMATTA?
KIRJANPITOON APUA?
Laskurista nyt myös perintäpalvelut.
Hoidamme perintää maksuhuomautuspalvelusta aina oikeudelliseen
perintään asti, hienovaraisesti ja
tehokkaasti.
Muita palveluitamme ovat:
kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut
sekä tilinpäätökset ja veroilmoitukset kaikille yritysmuodoille. JUHANNUSTANSSIT
Kimmo Lindegren & Mika Raittilan yhtye
Käsikirjoituuss
Käsikirjoitus
Knutzon
Line Knutz
zoonn
Ohhjaus
Ohjaus
O
Arto Lindholm
Linndhholm
Esitykset Kirakan Kesäteatterissa Perniössä:
ti
ke
pe
su
23.6.
24.6.
26.6.
28.6.
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 16.00
ma
ti
ke
to
29.6.
30.6.
1.7.
2.7.
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
pe 3.7. klo 10-16 & la 27.6. mehua
. klo 19.00
la 4.7
Ilmastointilaitteen päälle napsauttamisen sijaan veivataan autossa ikkuna auki, Iphonen
sijasta yritetään tehdä vaikutus muita komeammalla
takatukalla ja Havaiji-paita
peittää muut ongelmat.
1980-lukua pidettiin hiljakkoin kyselyssä jotenkin
onnellisena vuosikymmenenä. Den
småbladiga syrenen är den
tredje arten som finns i
juhannusviikolla että multa
ehti jäähtyä ennen kylvämistä.
Juha Hirvilammi
Suomen maatalousmuseo
Sarka
På andra inhemska
bersån. sitäkin enemmän erikoisosaamista, joka näin
säilyy maakunnassa.
Julkisuudessa on jo ennakoitu sitä, että suurten risteilijöiden rakentaminen edellyttää tuntuvia satsauksia ja
investointeja myös Turun telakalle.
Jos hyvin käy, tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen kuin
uusien laivojen rakennus alkaa, on telakan porttien sisäpuolella töitä tekeville . rakennus- ja laajennustöitä
nimittäin. Jos
juontajaksi piti saada oikein
omahyväisen oloinen kaveri,
palkattiin tehtävään Timo TA
Mikkonen.
Toisaalta ei auta mollata;
osa jopa unhoon jääneiden
tai aikanaan naureskeltujen esiintyjien kappaleista
on oikeastaan varsin hyviä.
Puhumattakaan heistä, joita ei unohdettu; esimerkiksi
Tuula Amberlan pehmeästi
rullaavissa kappaleissa on
yhä jotain hiukan pintaa syvemmän oloista.
Tämäkö sen selvittää, miksi ne ovat usein 80-luvun
teoksia, joita tänäkin juhannuksena saunojen kuisteilla
ja nuotiotulilla hoilotellaan.
***
Matkailun aikaahan tämä
nyt on, ja lähimatkailuun
pitäisi rohkaista.
Läntisellä Uudellamaalla
eräs kiintoisa kohde on Mustion linna.
Ja kotieläinpihassa Musti
on koira.
***
Heip.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Kesäpäiväntasausta on
siirretty edestakaisin
Vieras kynä
Vuoden pisimmän päivän
ajankohta on siirtynyt vuosisatojen aikana kalenterissa.
Ajanlaskun alussa vuoden
pisin ja lyhyin päivä sattuivat Juhannuksen ja Joulun
tienoille. Gumman har valt
litet olika arter till sin
syrenberså. Yhdestä
kilpailukykyisestä alasta tulee veturi, joka kiskoo muita
mukaansa.
Meriteollisuuden puolella asia lienee juuri nyt näin.
Lähtisikö sen siivellä kasvamaan joku tyystin toinen
alakin.
Tupeerauksen taa
Tervepä terve. Byt vatten och
arrangera blomsterstjälkarna ihop med bladstjälkarna.
I gubbens och gummans
trädgård finns flera syrenarter. Palkkaratkaisu on toisaalta
vain askel tiellä, jolla työmarkkinoita yritetään vääntää
uuteen muotoon. Men i juni är
tiden inne att njuta av årets
blomning. Här delar gumman
med sig av goda råd som
hon läst i ?Lilla Trädgårdsboken?. Näin
kesäpäivänseisaus asettui
lähes nykyiselle paikalleen
kalenterissa.
Ennen ?seisomuspäivää?
pelättiin ukkosta, koska sen
sanottiin ennustavan kylmiä
ilmoja koko kesäksi. Jälkikäteen on selvinnyt, että
olivat ne uhkansa silloinkin.
Ehkä käsitys taloudellisesti
vauraasta ajasta osuu paremmin kohdalleen.
Vaan tämä viihdepuoli.
Tuolloin vedettiin täysillä.
Tähdellistä
Jos kappaleessa piti mennä
huonosti, kirjoitettiin tekstiin kaikille karu kohtalo
alle neljään minuuttiin. Ruotsin valtakunnassa tämä korjaus otettiin
käyttöön vuonna 1753. Toivoa sopii, että heijastevaikutus jo tästä
ulottuu Saloon asti.
Samaan aikaan toisaalla on saatu aikaan muun muassa
sopu maltillisesta palkkaratkaisusta. Mahdottoman paljon perinteistä ei autojen tai loistoristeilijöiden valmistamisessa
näet liene . Den har ljust lila
blommor och kan milda
höstar ännu ge en andra
blomning.
Efter blomningen skär
gumman bort alla vissnade
blomklasar, som hon kan nå,
då de stjäl kraft från nästa
års blomning. Muistathan liittää
kuvan yhteyteen yhteystietosi.
vatten och låt stå tills vattnet
har kallnat. Vanha
Naurismaata harvennetaan Loimaalla 1910-luvulla. Käytössä olleessa
Juliaanisessa kalenterissä
kuitenkin tuli ylimääräisen päivän virhe aina 128
vuodessa, jolloin kesäpäivanseisauksen ajankohtaa
täytyi vastaavasti muuttaa
aikaisemmaksi.
Agricola tiesi, että ?Vitus
(15.6.) peiuen pitä pitken?.
Katolinen kirkko korjasi
ajanlaskuaan vuonna 1572
kymmenellä päivällä, jolloin seisauspäiväksi tuli
22.6.. Lähetä
osuva otos Perniönseudun
Lehden lukijan kuvaksi.
Kuvat julkaistaan painetussa lehdessä tai lehden wwwsivulla. kuten
talvipäivänseisauksenkin
aikaan.
Pesäpäivinä oli otollinen
ajankohta kylvää lantut,
kaalit ja tupakantaimet. kesäkuuta 2015
PÄÄKIRJOITUS
18.6.2015
Toivottavasti
heijastuu
Varsinais-Suomessa teollisuuden puolelta on kuulunut
viime aikoina hyvää.
Uudenkaupungin autotehdas tekee menopelejä sen
minkä ehtii, ja varsinainen jättipaukku tuli Turusta,
missä telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin.
Carnival Corporation tilaa kaksi risteilyalusta Turusta.
Olisi varmasti väärin todeta, että perinteinen metalli on
maakunnan yhtenä tukijalkana. Bäst
trivs den i närings- och humusrik jord som gärna får
vara lerhaltig. Torstaina 18. Turvallisuuden aikana se
näyttäytyy ainakin tuolloin
lapsuuttaan viettäneelle. Lägg åt sidan alla
icke-vedartade skott som
bara har blad och inte blommor, men ställ dem i vatten.
Skär ett snett snitt i de vedartade blomsterstjälkarna
på minst 5 cm. Syrenen sprider sig via rotskott
och den är inte så krävande
vad gäller jordmånen. Den kan blir upp
till tre meter hög.
Blommorna är purpurlila,
rosa eller blålila. Kuvaaja Elias Hollo.
Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmat
kansa sanoi, että aurinko
oli taas ?pesässään. Toimituksen koilliskasvustojen viikkoruiskutukset tehdään tässä
seuraavaksi.
***
Lähihistoriaihmistä ilahduttaa se, mikä määrä lähihistoriaa lyödään tykö television ja internetin kautta.
Yle tälläsi hiljan nähtäväksi
tuntikaupalla 80-luvun Hittimittari-ohjelmia, eikä kaupallinen kilpailija jää Retrohelmet-ohjelmineen jälkeen.
Rikkansa rokkaan tuo sarja
Lomamatka 80-luvulle, jossa
vuosikymmenen asuissa ja
autoilla ja varustein tehdään
retki suvi-Suomeen. Ställ sedan
blomsterstjälkarna i varmt
Lukijan kuva
Tällaisiakin tuhisijoita voi
vastaan tulla puutarhassa.
Pieni supikoiran pentu kyhjötti kukkapenkissä.
Kuvan lähetti Anne Ihamäki.
Mitä muuta olet kesällä nähnyt meillä tai muualla. Ratkaisu on saanut
osakseen kritiikkiä, sillä palkkaratkaisun yleiskorotus
jättää nousun alle 20 euroon. De har
också hängsyren som känns
igen på de hängande blomklasarna i rosa och vitt. Ett soligt läge
ger oftast bättre blomning.
Gummans knep för att
lyckas med syrenbuketter:
det är trevligt att kunna ta
in några kvistar av syren i
stugan. Det gör gubben
och gumman när de dricker
sitt eftermiddagskaffet i
den doftande syrenbersån.
Kristina. Paras tae työllisyystilanteen paranemiseen on silti se, että on osaamista, jota myydä. Hon njuter av
sin berså både genom att
sitta där och att plocka in
blommor därifrån.
Förvildade syrenbuskage kan man finna längs
landsvägar, där det någon
gång har stått ett hus. Här finns bondsyren
som blommar rikligt på försommaren. Sanottiin, että ?Juhannuskaste
se lantut kasvattaa?.
Myös nauriin kylvämiseen
ajankohta oli sopiva ja naurishalme täytyikin polttaa
Syrener i gummans trädgård
Det finns många, riktigt
många syrenarter att välja
mellan. Perniönseudun Lehti
2
Perniönseudun Lehti
Nro 25
Torstaina 18. Kun
juurikkaan hinta laskee, syysrapsi
kallistuu, summaa Wikström.
Avenan Matti Hämäläisen mukaan syysrapsin ostohinta on
parhaillaan runsaat 370 euroa
tonnilta.
Juha Wikström pitää syysrapsia
kuitenkin haastavana kasvatettavana.
?Kyllä se erikoiskasveihin kuuluu.
Esimerkiksi kylvöpäivässä aikaikkuna on varsin pieni; 10.
elokuuta mennessä siemen olisi
saatava maahan.
?Viimeistään viidentenätoista
päivänä, mutta kahdeskymmenes
päivä on sitten jo myöhäistä, Riski
sanoo.
Hän pitää yhtenä isona kysymyksenä sitä, että Suomen oloihin
sopivat lajikkeet löydetään.
Avenan Matti Hämäläinen uskoo
kotimaisten öljykasvien tulevaisuuteen.
?Siinä on kaksi puolta, kun
on elintarvikeöljyn tuotanto ja
toisaalta valkuaispuristeen tekeminen.
Hinta heilahtelee myös sen mukaan, mitkä ovat satonäkymät
Lomalainen, mene metsään!
maailmanlaajuisesti.
. Öljykasvien hinnat lähtivät pari, kolme viikkoa sitten nousuun
Kanadassa kasvustoja pilanneiden
yöpakkasten takia, kertoo Hämäläinen.
Öljykasveista voi vetää myös
linkin hallitusohjelman mainintaan biotaloudesta.
?On se tietyssä mielessä huoltovarmuuskysymyskin, sanoo
Wikström.
Hän toteaa, että sadon päätymisellä elintarvike- tai rehukäyttöön
tai biodieselin pohjaksi ei sinänsä
ole väliä, jos hinta on kohdallaan.
?Satotaso on saatava pidettyä
riittävänä.
Wikströmin isännöimällä Taamarlan tilalla tiistaina järjestetyn
pellonpiennarpäivän takana oli
Särkisalon maamiesseura.
Kuivurin kupeella yksi aiheista
oli kuluva kesä kummallisine
säineen; märkä kevät viivästytti
kylvöjä ja nyt koleus hidastaa
kasvua.
Navakat tuulet puolestaan ovat
kiusanneet esimerkiksi ruiskutuksia, ja puintien pelätään venyvän
pitkälle syksyyn.
. Rapsi kiinnosti lisänä viljelykiertoon.
Syysrapsi tulee Suomen pelloille
Keltaisena heilimöivä pelto voi
jatkossa olla myös muuta kuin
tuttua rypsiä.
Syysrapsi tekee tuloaan suomalaistiloille ja kysynnän odotetaan
lähivuosina vain kasvavan.
?Toistaiseksi sen viljelijät ovat
vielä tietyssä mielessä pioneereja,
tiivistää Tilasiemenen Aki Riski.
Yksi syysrapsin kokeilijoista on
särkisalolainen Juha Wikström.
Yksi peruste kokeilulle on, että syysrapsilla saadaan entistä
useampia kasveja viljelykiertoon.
Rapsi on esimerkiksi viljoille
hyvänä pidetty esikasvi.
Mukana on myös taloudellinen
näkökulma.
?Ruotsissa syysrapsi on noussut
juurikkaan verrokkikasviksi. Tästä voi tulla pitkä vuosi,
mietti Muurlasta tullut Juhani
Tamminen.
Koskella kuin kaistale Ranskaa
Sivut 8.9
Sivu 11. kesäkuuta 2015
Muurlalaiset Juhani ja Turkka Tamminen tutkivat syysrapsin kasvustoja Särkisalossa tiistaina
vuosikerta
Päätoimittaja Pekka Poutanen
Toimittaja
Aku Poutanen
Sähköposti
(02) 735 2301 Pekka/Aku ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi
Tekstiviestit 044 735 2300 toimitus@pernionseudunlehti.fi
Ilmoitukset, laskutus, tilaukset
Maija Poutanen
Toimitus
Avoinna ma-to klo 9.00-16.00
Lupajantie 1, 25500 Perniö
Hautaan siunatut
Helmi Gunilla Määttänen 99 v. Sukuselvitykset (02) 774 5208
Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi
Tilaushinnat
Kestotilaus kotimaa 12 kk 52 ?
Määräaikaistilaukset
12 kk 55,00, 6 kk 35,00, 3 kk 30,00
Verkkolehti 35 . kiinteistössä ma 29.6.2015 klo 18.00.
Kokouksessa käsitellään osakkeenomistajille
kirjeellisesti toimitetun työjärjestyksen sisältämät asiat.
Osakeyhtiön hallitus
myytävänä
La 20.6. 040 563 1164. 18.11.1931 Perniö
k. alv 24 %
Hinnat sisältävät alv 10 %
Levikki: LT 2013 4226kpl
(02) 735 2300
Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy
www.pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi
ISSN 0782-5714
Tämä lehti on painettu UPM:n valmistamalle paperille,jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek. (Kisko)
Margit Helena Saarinen 87 v. torsdagar kl. Lehti
s. 5.2015 Salo
Ei syki enää sydän lämpöinen
on poissa rakas, läheinen.
Kuvasi kultaisen suljemme
kätköihin sydämen.
Lämmöllä muistaen
Seija ja Pertti
Erkki ja Katri
Jorma ja Kirsi
lastenlapset
muut sukulaiset
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 1.6.2015 Taalintehdas
Rannalle himmeän lahden
aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
taakka jo laskettu on.
Kaivaten ja kaikesta kiittäen
Tuula
Janne ja Anu
Jouni
Kirsi ja Heikki
Tino, Aku, Roope ja Liinu
Heli ja Jani
Sisarukset ja ystävät perheineen
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Juhannusjuhla leirikeskuksessa, Kuivastontie 351.
Sauna lämpimänä klo 16?, lipunnosto klo 18,
ohjelma klo 19, mukana Pirkko Koivunen ja
Vesa-Matti Tastula. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus klo 18,
Lilja Kinnunen-Riipinen, Tastula; mukana
tanssitaiteilija Titta Tunkkari.
Ke 24.6. (Särkisalo)
Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. 11,
via Ekenäs FH kl. KTU
kokoukset
PERNIÖ
Pe 19.6. Suven iltahetki klo 19 pappilassa; Lilja KinnunenRiipinen, Tastula, teemana laulu ja veisuu
Raamatussa.
Su 28.6. Allsång och
spelmansmusik.
tapahtumia
o.s. Kahvia, leivonnaisia,
grillimakkaraa ja arpoja myynnissä lähetystyön
hyväksi. veron
Ilmoitusten jättöajat
Lehti ilmestyy torstaisin, aineistot toimitukseen
tiistaisin klo 16.00 mennessä.
Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä
ilmoitamme edeltävissä numeroissa.
Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen
ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.. 044 060 7691 / Leena Muuri
KESÄKAUDEN AVAJAISET ke 24.6. Perniönseudun Lehti
4 . Torstaina 18. Luontokirkko klo 12 Mathildedalin kesäteatterissa.
SÄRKISALO
Suokulman yksityistien VUOSIKOKOUS
pidetään to 2.7.2015 klo 19.00
Perniön aseman työväentalossa.
Hoitokunta
Ervelä-Huhti yksityistien VUOSIKOKOUS
to 25.6.2015 klo 19.00, Aarniolla, Erveläntie 499.
Käsitellään tieyksiköt ym.
Puheenjohtaja
Kiinteistö Oy Tuohitun kansakoulun
YHTIÖKOKOUS
pidetään em. Konfirmaatiomessu klo 10.
KIRKOSSA KUULUTETTUA
Kastetut
Ella Adalmiina Määttänen (Perniö)
SALON SILMÄLASIKESKUS SYNSAM
Turuntie 14, Salo. (Särkisalo)
Kari Kalevi Karimo 49 v. klo 14
Tervetuloa LainaMakasiinin kesään!
Rakkaamme
Kalevi Juhani
Niemi
s. 14; 18.6, 2.7, 16.7,
30.7, 13.8, 27.8.
Info om regelbunden verksamhet i infotidningen Mitt
i livet och på www.ekenasnejdensforsamling.fi
Ensimmäiset näyttelyt:
Marko Lammervon Lintu- ja luontomaalauksia
Maalauksia Korttilan Helmet
Eila Kallio, Liisa Metsävuori, Marjaana Murto,
Kyllikki Nurkkala, Heli Santavirta, Sinikka Tammi,
Soili Virtanen
Joka keskiviikko ?Kaffetreffit. Kiitos Ilolansalon Ainokodin henkilökunnalle
Aunen hyvästä hoidosta.
LAINAMAKASIINI
Perniön kirkon kupeessa
Kesäkahvila, käsityöpuoti
ja näyttelyt
Avoinna: 24.6. 18 i Bromarvs kyrka, S.Söderlund,
S.Lindroos. - 16.8.2015
ke - su klo 11 - 18
Puh. klo 18.00
Friluftsgudstjänst:
lö 20.6 kl. Messu klo 18.
Kesäkonsertti
"Juhannusruusuja" su 21.6. Kiitos kaikille
suuressa surussa myötäeläneille.
Lämmin kiitos teille kaikille,
jotka niin monin eri tavoin kunnioititte
rakkaamme
Kari Karimon
muistoa ja otitte osaa suureen suruumme.
Kiitos myös kotisairaalan ja saattohoitoyksikön
henkilökunnalle hyvästä hoidosta.
Omaiset
hautauspalvelut
Kiskon Orijärven Tanhumäen lavalla
tanssitaan juhannuspäivän iltana
20.6.2015 klo 20.00 - 1.00
Tanssiorkesteri Fernanda tahdittaa.
Liput 10?
Tervetuloa! Lavalla tavataan!
Järj. Muut sivut 0,90 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Pikkuilmoitukset käteisellä 11 euroa, sis. (Kisko)
Kalevi Juhani Niemi 73 v. / 12 kk, sis. Lämmin kiitos
osanotosta. Taksikyytivaraukset viimeistään to 18.6.
klo 20:een mennessä Seppo Jaloselle
p. Cleve, S. klo 20 Särkisalon kirkossa,
Kirkkopolku 4.
Heikki Rainio, tenori, ja Maria Rainio-Alaranta, sopraano,
esittävät Vesa-Matti Tastulan säestäminä Palmgrenin,
Kasken, Tanskasen ja Schraderin musiikkia sekä sooloina
että duettoina. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
(02) 727 2800
salon.silmalasikeskus@synsam.fi
www.optikkosalo.fi
Perniönseudun Lehti
Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 71. Kansanlaulukirkko klo 10 Punaisessa pappilassa;
Koivunen, Tastula.
Su 28.6. Buss avgår
från Bromarvs kyrka kl.
10.40, via Tenala FH kl. kesäkuuta 2015
kuolleet
seurakunnat
EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING
Rakkaamme
Aune Aulikki
Huhtala
Midsommarsamling:
fr 19.6 kl. (Kisko)
Pirkko Tuulikki Sarin 62 v. 12 i Ramsdal,
T.Wilman,
S.Lindroos.
Lunch efteråt. 27. Kyydin omavastuu 4 ?, alle 12-v.
2 ?.
La 20.6. Lindroos.
Matbanken i Ekenäs o.
Tenala: utdelning följ. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus klo 10;
Houttu, Räisänen.
Su 28.6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
Kirkkoa esitellään klo 19.30, ja konsertin jälkeen on tilaisuus
tavata taiteilijat iltateellä kirkon pihalla.
KISKO
La 20.6. 7.8.1941 Särkisalo
k. 18 Tenala kyrka KVM,
M. nro FI/11/001
Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2015
Ilmoitushinnat 1.1.2015 alkaen
Etusivu 1,05 ?/pmm. 11.20,
retur.
Högmässor/gudstjänster
21.6:
Kl
Jyrkästi laskeutuvalta
reitiltä katsoen jokimaisema
aukeaa hienosti.
. Perniössä on viimeksi investoinut uusiin myymälöihin
S-ryhmä.
kin valtion palveluja on
ajettu alas. Kaupalliset palvelut
ovat voineet kohentua, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun yliopettaja Eeva
Aarrevaara.
Kaupallisten palveluiden
lisääntyminen on monesti
tarkoittanut kuitenkin kaupan keskittymistä uusiin,
isompiin yksiköihin. Mutta sama
kehityshän on ollut nähtävissä jo 70-luvulta asti,
Aarrevaara tähdentää.
Hän puhuu tuoreen tutkimustiedon tuella. Vesistöistä voisi
saada useamman toimijan
yhteistyöllä paljon enemmän irti, Aarrevaara sanoo.
Yksi kehittämislinja voisi liittyä kevyenliikenteen
väyliin; taajamissa on
useimmiten ajateltu liikuttavan autolla.
Aarrevaara toteaa, että
yhteistä on myös se, että
paikalliset ihmiset tottuvat
omaan maisemaansa ja sen
arvokkaisiinkin asioihin.
Aarrevaaran toiveena on,
että koulujen yhteistyö voisi
jatkua ja seuraavaksi katsottaisiin tulevaisuuteen.
. He ovat:
Aaltonen Salli, Asklöf
Niklas , Danielsson Jenna
, Haanpää Jenna, Kaljonen
Niilo, Kanto Eino-Pekka,
Karimo Eetu, Keurulainen
Jimi, Koivisto Aaro, Lehti
Nuutti, Lehtinen Samuli,
Lehtonen Marjukka, Leikkonen Otso, Leino Anette,
Leino Linda-Maria, Lindholm Aleksi, Liukkonen
Pauliina, MacGill Emilia,
Mattsson Nenna, Niinivirta Sampo, Peltonen Elias,
Rantanen Verneri, Rietz
Lotta, Rokka Remu, Toivonen Jami, Wikström Bettina,
Zvaigzne Didzis.
Kirjakkalasta ja
huoltolasta
havitellaan
suojelukohteita
Kaupan alan rakentaminen on antanut maaseututaajamille omanlaistaan ilmettä viime vuosina,
ja myös siirtänyt taajaman painopistettä. 5
TÄÄLTÄ
Perniön Kunnantalo
- kaiken kansan olohuone
SI INEN
U
U ILO
KAHVILA
Tuoreita herkkuja joka päivä!
22.6. Kaavattomilla alueilla suojelu
hoidetaan rakennusperintölain nojalla.. ALKAEN MA- LA 10-16
Palaute, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Lupajantie 1
www.propernio.fi
Perniö pärjännyt
maaseututaajamaksi hyvin
Korkeakoulujen tutkimus kantaa huolta palveluista
Hyvät uutiset ensin; maaseututaajamien palveluista
osa on viimeksi kuluneiden
vuosikymmenien aikana jopa parantunut.
. Kolmas sektori tai kansalaisjärjestöjä on otettava
mukaan.
Kartan perusteella yhtei-
nen tekijä ovat myös vesistöt, joet ja järvet.
. Isot
kauppakeskittymät myös
hajauttavat taajamia.
. Pitäisi selvittää, mitä
voitaisiin tehdä. Jos isompaan keskukseen on pidempi matka,
palveluita ei lähdetä sieltä
niin herkästi hakemaan.
Eeva Aarrevaara miettii,
että paikallispalveluja järjestetään tulevaisuudessa
myös nykyiseen verrattuna
eri pohjalta.
. ELY-keskuksen
suojelupäätöksen vahvistaa
ympäristöministeriö, ja suojeluasian ratkeamiseen voi
kulua parikin vuotta. VarsinaisSuomen ja Satakunnan
merkittäviä rakennuksia on
käyty läpi, ja ELY-keskus
on ottanut vireille uusia
kohteita suojeluasioina. Kuntaliitoksen jälkeen
paikallisidentiteetti näyttäisi vahvistuneen. Kirjakkalan ruukki ja Perniön
entinen kuntouttamiskeskus
ovat kaksi näistä. Museovirasto
antaa kohteista lausunnot,
ja kunta, naapurit, omistajat ja haltijat sanovat myös
kantansa. Lahden
ammattikorkeakoulu, Aaltoyliopisto ja Oulun yliopisto
tutkivat seitsemän maaseututaajaman kehitystä viimeisten kolmenkymmenen
vuoden aikana.
Perniön lisäksi mukana
tutkimuksessa olivat Hauho, Multia, Kangasniemi,
Kälviä, Kaustinen ja Sysmä.
Tutkimusaineiston perusteella Perniö kuuluuu paremmin pärjänneisiin taajamiin.
. Teijolla asuva maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki katsoo
nyt Perniön kirkonkylää
uusin silmin.
. kesäkuuta 2015 . Mitä esimerkiksi biotalous ja resurssiviisaus maaseututaajamien kannalta tarkoittavat.
Uudet asuinalueet
yllättivät
Tutkimukseen käytetty
vuosi opetti tekijöilleenkin
uutta. Palvelut ovat
säästyneet sitä paremmin,
mitä pidempi matka niiden
pariin on.
. Meillä kotona on ollut
vahva Teijo-henki, mutta
Perniö on ollut vieraampi.
Nyt se on tullut tutummaksi.
Myönteiset havainnot liittyvät muun muassa uusien
asuntoalueiden kaavoitukseen ja esimerkiksi kävelyreitteihin.
. Perniö on
myös siinä mielessä kasvanut, että on tullut esimerkiksi uusia asuinalueita,
Aarrevaara tuumii.
Perniö on esimerkki siinä,
että omatoimisuus on avain
maaseututaajaman kehityksen kääntämiseen oikeansuuntaiseksi.
. Se toki vaikuttaa maisemakuvaan. Monesti niitä ei oikein
huomata, ja ne ovat saaneet
pusikoitua. Kaavoitus on kehittynyt.
Eräs Perniön helmistä on
Rautamäen mielestä kirkon
seutu ja toinen Pesän alue.
Kirjakkalan ruukkialuetta
ja Perniön entistä huoltolaa halutaan varjella suojelumääräyksin. Perniönseudun Lehti
Torstaina 18. Ei saa vaan todeta, että
kaikki menee.
Yhteinen tekijä taajamille
on se, että julkisia, eten-
27 aloittaa
Perniön
lukiossa
syksyllä
Perniön lukiossa opintonsa
ensi syksynä aloittavat on
valittu. Muita
kohteita ovat esimerkiksi
Bengtskärin majakka ja
Seilin saari. Rakennuksia suojellaan yleensä
asemakaavan avulla
Asiasta on oltu tähän asti
hissukseen, mutta nyt on
selvää että pesintä on onnistunut ja poikaset lähteneet
pesästä liikkeelle, kertoo
luontokuvaaja Ana Schorin.
Hän on päivystänyt kol-
legansa kanssa kojussa
Kiskonjoen penkalla parin
viikon ajan pesintää seuraamassa ja valokuvaamassa.
Schorin teki ensimmäisen
havainnon nyt pesineestä
kuningaskalastajasta talvella.
. Väritykseltään se on selkäpuolelta sininen, jopa turkoosinvärinen, vatsapuolelta
punainen.
. Minä jään elvyttämään
ja joku muu soittaa sitten
hälytyksen.
Kouluikäisellekin oppi
jää mieleen ja tiedossa on
tapauksia, joissa vaikkapa
koulusta saadut elvytystaidot ovat pelastaneet ihmishenkiä.
. Kuin kirkkaansininen
biljardipallo putoaisi ve-
teen, Schorin naurahtaa.
Kalojen lisäksi ravinnoksi
kelpaavat myös pienet elkärangattomat eläimet.
Poikasia kosken kuningaskalastajaparilla on todistetusti ainakin neljä. Sehän teillä on lapulla
kotona, kuten puhuttiin, eikö vaan, Forssén varmisti.
Hän suosittelee myös aikusia päivittämään tietonsa
ja taitonsa. Tehtävät jaetaan sen
mukaan, mitä kukakin osaa,
Forssén tähdentää.
Hän ottaa esimerkin tilanteista, joissa hän on itse
ollut mukana.
. Ja ääni
on sellainen, että se he-
rättää. Torstaina 18. Sitten tuli se kiitollinen tunne siitä, että jes, se
selvisi.
Vuonna 2010 kuningaskalastaja luokiteltiin erittäin
uhanalaiseksi.
Vuonna 1975 sen kannat
olivat huipussaan, jolloin
Suomessa arvioitiin pesivän muutamia kymmeniä
pareja.
. Lapset tekevät niin kuin
on opetettu, aikuiset sooloilevat herkemmin.
Maanantaina kerrattiin
myös sitä, mitä aiemmilla
oppitunneilla on käyty läpi.
Hätäkeskukseen soittaminen on yksi taidoista, ja
siinä pitää tietää esimerkiksi osoite.
. Maanantaiaamuna ensiavun
tiimoilta oltiin koolla kolmatta ja viimeistä kertaa.
Aiheena oli ennen muuta
puhallus-paineluelvytys,
joka on tekniikka- ja strategialaji.
. kesäkuuta 2015
Ana Schorin kuvasi alkuviikolla kuningaskalastajan, joka vie pikkukalaa pesäänsä nokassaan.
Kuningaskalastaja pesi Koskella
Perniön Koskella on saatu
todistaa harvemmin nähtyä
ilmiötä.
Kuningaskalastaja on eteläisen Suomen harvinainen
pesimälaji, ja Koskella se on
pesinyt tänä kesänä.
. Useimmin munia on viidestä kymmeneen.
Oma kysymyksensä on,
millainen joukko tämän kevään poikasista selviää yli
kesän ja ensi talven.
Ensiaputaitoja voi alkaa
opettaa jo ennen kouluikää
Ensiaputaitojen opettelun
aloittamista ei kannata suotta odottaa aikuisikään.
?Jo esikouluikäisen kanssa
voi leikin varjolla opetella
joitain taitoja, sanoo MarjaLeena Forssén SPR:n Salon
osastosta.
. Yksi kova pakkastalvi voi romahduttaa kannan
taas pitkäksi aikaa, Schorin
muistuttaa.
Kuningaskalastaja on pienikokoinen lintu; sen pituus
on alle 20 senttiä ja paino
jää 20 gramman paikkeille.
Kuningaskalastaja kuuluu
säihkylintujen lahkoon. Silloin tuli vähän liikuttunutkin olo, tiesin että se
on kovilla pakkasessa.
Seuraavan havainnon hän
teki vasta myöhään keväällä.
. Kaur Koppli katsoo mittarista, ovatko painallukset riittäviä.. Perniönseudun Lehti
6 . Esimerkiksi puhallus- ja paineluelvytyksen
ohjeistus on muuttunut vuosien saatossa.
Niko Nurminen harjoittelee painelua Marja-Leena Forssénin opastuksella. Oikein terävä tsiiit,
kuvailee Schorin.
Kuningaskalastaja on nimensä mukaan taitava kalastaja; se havannoi kaloja ja saalista nähdessään
pudottautuu nopeasti kohti
veden pintaa, sukeltaa pystysuoraan nokka edellä veteen ja nousee pärskeiden
keskeltä kohta ylös kala
nokassaan.
. Se on kuin sininen suihkuhävittäjä menisi. Sieltä tulee aikanaan se
rohkeus toimia.
Kouluikäiset saivat rautaisannoksen elvytystietoja
Mll:n kesäkerhossa
Talvisin on rauhallisempaa, mutta kesäisin kysyntä
ylittää tarjonnan, Elo kertoo.
Myös laskettelukeskuksen alueelle on kaavoitettu
hotellin paikka. Viimeinen asukas
muutti pois huhtikuussa, ja
nyt talosta remontoidaan
majataloa.
. Nykyiselläänkin vuodepaikkoja on mökkikylät lukuun ottaen pitkälti yli kaksisataa.
Sveitsiläisyritys PropDev
Oy laajentaa ja kehittää
Meri-Teijo Marinaa. Ympäristö tekee paljon,
Kotilainen vastaa.
. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden alkukeväänä kotimaan matkoja
on tehty lähes 20 prosenttia
enemmän viime vuoteen
verrattuna. Taina Kotilainen pistää vielä päiväpeiton suoraan.
kin alueen matkailuyrittäjät
ovat kiinnostuneita laajentamisesta. Avajaispäivää ei
ole vielä lyöty lukkoon.
. Tässä kun on vanha
ruukki ja kaunis luonto, niin
saman tunnelman täytyy jatkua sisälläkin, Kotilainen
sanoo.
. Meri-Teijo
Skin toimitusjohtaja Tapani
Kakko kertoo, että rakennustyöt aloitetaan yrittäjän
löydyttyä. Kysyntää
riittää, ja majoitus- ja muita
palveluja on tulossa lisää
muuallekin kuin entiseen
hoivakotiin. 7
Mathildedaliin mietitään
kymmeniä uusia vuodepaikkoja
Salaisuutena monipuolisuus ja yhteishenki
Salon seudulla ollaan luottavaisia siitä, että matkailu
kannattaa. Kakko uskoo kysyntää olevan, sillä aluetta
voi hänestä pitää Salon ainoana kasvavana alueena.
Mutta mikä on Mathildedalin ja Teijon salaisuus?
. Etenkin Mathildedalin ja Teijon alueella matkailupalveluihin
panostetaan toden teolla.
Uusimpia alueelle tulevia
yöpymispaikkoja on entisen
Mathildan hoivakodin tiloihin perustettava majatalo.
Siskokset Helena Ollikainen ja Taina Kotilainen ovat
pyörittäneet rakennuksessa hoivakotia viimeiset 16
vuotta. täällä on kaikkea. Tämän kesän aikana
avaamme, kunhan remontti
valmistuu ja lupa- ja rahoituskuviot lyödään lukkoon,
Ollikainen kertoo.
Kehnon taloustilanteen,
leikkausten ja maaseudun
kuihtumisen keskellä Mathildedal ja Teijo ovat menestyneet hyvin. Perniönseudun Lehti
Torstaina 18. Arvioksi hän asettaa
vuodepaikkojen triplaami-
Maastoa paloi
Piilokalliolla
Perniössä Piilokallion alueella paloi maastoa perjantaina iltapäivällä.
Hakkuuaukeaa ja taimikkoa paloi runsaan hehtaarin alalta. Valmiit vanhat
puitteet ovat kauniit ja sopivat ympäristöön.
. kesäkuuta 2015 . Mathildedalin
Ruukin Majatalon Krista
Gustafsson kertoo, että laajentaminen on suunnitelmissa. Muut-
Tukiasemalta
akut
varkaiden
matkaan
Järvenkyläntiellä Perniössä on viime viikolla anastettu tukiasemalaitteesta
kahdeksan kpl Power Safe 12V155FS-merkkisiä,
väriltään keltaisia akkuja.
Tapahtumaa tutkitaan varkautena.
Majatalossa on jo huone esittelykunnossa. Syttymissyystä
ei vielä tuoreeltaan ollut
tietoa.
Paloa oli sammuttamassa
Perniön VPK:n yksiköiden
lisäksi yksiköitä myös Kiskon VPK:sta.
Puuskainen
tuuli pitkitti
sammutustöitä.
sen seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Kirjakkalan ruukkikylän
majoitusyrittäjä Risto Elo
toivoisi voivansa laajentaa,
mutta vanhaa ruukin alueelle ei noin vain rakenneta
uutta.
. Alue on niin monipuolinen . Täällä voi rauhoittua, tunnelma on viipyilevä,
hän kuvailee.
Majataloon on tulossa noin 20 vuodepaikkaa.
Huoneita kunnostetaan erilaisten vierailijoiden tarpeisiin: on perhehuoneita sekä
huoneistoja pidempäänkin
asumiseen. Halusi sitten karaokea
tai kalastusta, täältä löytyy,
nauraa Ollikainen.
Siskokset pitävät tärkeänä myös yhteisöllisyyttä ja
yhteen hiileen puhaltamista.
Alueella on paljon yrittäjiä,
mutta kilpailu ei ole verenhimoista.
. ja voidaan
hyödyntää samalla tavoin
vielä lisää ja paremminkin,
tuumaa Kotilainen.
Suomalaiset matkailevat
kotimaassa entistä useammin. On
kulttuurihistoriallinen puoli ruukkialueineen, mutta
myös laskettelukeskusta ja
golfia. Muihin PohjoisEuroopan maihin verrattuna
ulkomailta Suomeen saapuva matkailu kehittyy hitaammin.. Rakentaminen on
tehty ympäristöä kunnioittaen, eikä mitään ole pilattu,
hän pohtii.
. mutta kaikki
ymmärtävät, että jokainen tänne tuleva vierailija
tuo euroja kylälle ja se
on kaikkien yhteinen etu.
Kun kaikki tarjoavat laadukasta palvelua, asiakkaat
haluavat tulla uudestaankin.
Satsataan paikalliseen, ja
arvomaailma on kohdillaan,
Kotilainen luettelee.
Kasvulle ei näy loppua.
. Terve kilpailu on tietysti hyvästä . Nyt saadaan pienemmät
henkilöstömenot, kun tässä
kahdestaan ollaan, Kotilainen nauraa.
Remontin tarkoituksena ei
ole muuttaa vanhaa kansakoulua moderniksi hienostohotelliksi. Puhdas luonto ja hiljaisuus, niitä täältä tullaan hakemaan. Aluetta on hyödynnetty
todella hyvin
Onko siellä kala. Simpukka avautuu. Järven rannassa havahdun heti kummalliseen
pulputukseen ja isoihin ilmakupliin. Heilautan kättäni
tervehdykseksi, kun samalla
kalliot oikealla kannustavat
kiipeämään. Ajan kuitenkin komeasti ohi. Muurahaisetkin ovat ottaneet polun
valtaväyläkseen. Ei, mutta jotain elävää
kuitenkin. Päädyn lopettamaan
tähän mennessä reilut kolme
tuntia kestäneen seikkailuni,
sillä vielä olisi vajaa kolme
kilometriä kävelyä maantietä pitkin autolle.
Kilometrin päästä havahdun. Juotavaa ja
pientä evästä mukaan, niin
kesälomatunnelmaan pääsee
pienelläkin panoksella.
T
o
s
m
m
p
v
K
r
l
k
k
l
m. Seikkailu metsässä saa arvoisensa
päätöksen.
Lähde metsään
Patikointi metsässä on
edullinen ja monipuolinen
harrastus, jossa liikunta kohtaa luonnon. Pitää lähteä oikealle,
sillä alhaalla on iso rotko.
Korkealla ollaan edelleen,
sillä Teijon kirkko näkyy alhaalla kaukana edessä. Eläin pelästyy huomatessaan liikettä
ja hyppää yli tien ?korkokengät. Liittymä on kuin
mikä tahansa metsäautotie.
Pysäköintipaikka on suuri,
mutta tieltä sitä ei näe. Myös
tikka koputtelee jossain
puussa. Siellä varoitellaan, että
kartta soveltuu vain suunnitteluun, ei maastokäyttöön.
Reittejä on tähänkin merkitty varsin hyvin, joten miksei
kartta kävisi?
Tietoisesti päätän pysyä
kaukana Matildanjärvestä ja
Kirjakkalan ruukin ympäristöstä, jotka ovat varsin tunnettuja alueita. Ah,
näitä maisemia! Hurmos näköaloista vaihtuu pieneen
huoleen, kun reittiä alas ei
oikein tahdo löytyä. kopisten. Lopulta
Luonto yllättää vielä
asfalttitielläkin valkohäntäpeuran muodossa.
päädyn poukamaan, joka
näkyy selvästi kartallakin.
Samalla kyltti toivottaa minut tervetulleeksi Sahajärven luonnonsuojelualueelle.
Pienen alamäen jälkeen
alan kuulla kosken kohinaa. Näköalojen
ja seikkailuhengen herättämiseksi harharetki kannatti.
Eksymispelkoa ei ollut, sillä
järvi ja tie olivat niin selvät
maamerkit.
Suopursujen kautta
Hamarinjärvelle
Sitten maantietä takaisin
aloituspaikkaan ja tien toiselle puolelle Hamarinjärven suuntaan. 15 kilometrin
automatka Teijon suuntaan
vaikuttaa turhan suurelta.
Ensimmäinen askel on tulostaa netistä kartta alueesta. Päätän lähteä katsomaan. kesäkuuta 2015
Simpukka ja järvimaisemat yllä
kansallispuistokierroksella
Simpukka viihtyi Sahajärven rannassa.
Myönnetään. Kun asetan sen takaisin
veteen, se sulkeutuu taas.
Jyrkänteeltä alas
Kauempaa kuuluu koiran
haukuntaa ja miesten puhetta. Edessä on lisää turvattomalta
näyttäviä kalliojyrkänteitä.
Myrskyissä puoliksi kaatuneista puista on hyötyä,
sillä niistä saa tukea laskeutumisessa. Perniönseudun Lehti
8 . Kaukana edessä on
joku eläin - aivan kuin
kenguru. Reitti kulkee Hamarinjärven padolle, josta
avautuvat kauniit maisemat
järvelle. Miksiköhän sitä ei voi osoittaa
liikennemerkillä?
Päätän kävellä aluksi Kalasuntin suuntaan. Muistutan itseäni
olevani Suomessa ja nappaan kameran zoomin avuksi. Sehän on simpukka! Kopautan varovasti
sen pintaa ja päätän ottaa
sen käteeni. Sahajärven
ja Hamarinjärven välimaastossa voisi olla sitä jotakin.
Päätän etukäteen pysäköidä
Laviakallion pysäköintipaikalle. Samalla
alkaa kukkua käki. Haluan katsoa
maisemia. Torstaina 18. Teijon kansallispuiston hyödyntäminen patikointiin on jäänyt
osaltani turhan vähäiseksi.
Vaikka kävelenkin paljon,
hyödynnän tuttuja reittejä
lähimetsissä. Maisemat korkealta
ovat vaikuttavia. Pian alkavat jälleen
kalliot ja nousu korkeammalle.
Ei aikaakaan, niin järveä
voi katsoa alaviistoon korkealta. Kun puiden
määrä edelleen harvenee,
reitti on merkitty kivikasoilla. Rantaan johtaa ylimääräinen polunkoukero, mutta siellä näkymä
ei ole kovin mieltä hivelevä.
Soutuveneellä täältä pääsisi
jatkamaan, mutta miksiköhän ranta on niin mutaisen
ja likaisen näköinen. Uimarannaksi tätä ei tietysti
olekaan tarkoitettu.
Joku tuijottaa
Matka jatkuu Nenustan
suuntaan perinteisempiä
metsämaisemia Hamarin-
järvi vasemmalla. Vähitellen puiden määrä
taas lisääntyy ja korkeuserojakin tulee. Kalastajat ovat
saaressa. Kohta pitää päättää,
käveleekö vielä lähes kaksi
kilometriä Nenustannokkaan vai käveleekö suoraan
sille toisella Sauruntien varrella sijaitsevalle parkkipaikalle. Retkeillä voi hyvinkin
pienimuotoisesti. Saareen
en pääse, mutta suunnittelen
tulevani sitten takaisin ja
lähteväni Hamarinjärvelle
päin. Eikä ihme
-kohta edessä on kaksi jät-
Kalliolta avautuu hieno näkymä Sahajärven yhteen poukamaan.
tikokoista muurahaispesää.
Samalla edessä näkyykin jo
Hamarinjärvi. Mikäli omistaa
auton, niin maisemien valintaan voi vaikuttaa enemmän.
Silti jokaisen kotikulmilta
löytyy reittejä, jotka eivät
välttämättä ole vielä tuttuja. Valkohäntäpeurahan se
vain tuijottaa. Niinpä hylkään
alkuperäisen suunnitelmani
ja alan kulkea järven suuntaisesti. Reitti alkaa
tasaisella kalliomaisemalla, jota tuskin metsäksi voi
kutsua. Kuivasta maastosta
huolimatta suopursut kukkivat kauniisti
Kansallispuiston karttoja löytyy parhaiten Teijon luontokeskuksesta. Esimerkiksi Kylämäenlehdon
Näillä siirtolohkareilla on pitkä historia.
Kylämäenlehdosta löytyy
jättimäisiä järkäleitä
Infokyltti Kylämäenlehdon luontopolusta Korjärventien kulmassa ennen tien
kaartumista kantatien suuntaan on sattunut silmääni
monilla lenkeillä. Vahva polku kertoo, minne pitää mennä.
Keltaiset reittimerkit puiden
varsissa ovat tässä vaiheessa
turhia. Laskeudun hiekkatieltä pellon
varteen ja näen jo Paarskylän kartanon rakennuksia. Vaan kohta
tulee vastaan kielojakin!
Reitti jatkuu selvänä eteenpäin. Ei hassumpi perjantailenkki.. Polku jatkuu kuitenkin
suoraan hakkuun toisella
puolella, nyt leveämpänä.
Tästä on ajettu traktorilla
joskus.
Tämän luontopolun tyypillisin kasvi on ilman muuta
metsätähti. Tosin
Erveläntien, Asteljoentien ja
Kaukurintien välimaastossa
erilaisia vapaamuotoisia polkuja risteilee siellä täällä.
Polut ovat etenkin koirien
ulkoiluttajien suosiossa.
Pidempien retkien suunnittelu etukäteen on paikallaan.
Ei ole kivaa, jos parkkeeraa
autonsa pitkän luontopolun
lähtöpaikalle ja väsyneenä
perille päästyään toteaa, että
vielä pitäisi jaksaa kävellä
takaisin autolle. Perniönseudun Lehti
Torstaina 18. Pitäisiköhän mennä suoraan
eteenpäin. Ehkä ne ovat sekoittaneet merkinnät. Valkoisia tähtösiä on polun varressa miltei kaikkialla. Tilanne muuttuu, kun
polku katoaa saavuttaessa
kallioiseen maastoon. kesäkuuta 2015 . Infokyltti kertoo,
että Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys on kunnostanut polun vuonna 2012.
Alku on varsin sankkaa
metsää. Mistä polku
jatkuu. Jo ennen tätä tuoreesta
puusta tehty pieni silta kertoo ihmisen jäljestä luonnossa. Matkailijoille tarkoitetuista infopisteistä löytyy
myös jonkin verran alueella
patikointiin liittyvää tietoa.
Usein oma seikkailunenä on
kuitenkin se paras opas. Siispä mukavat kengät jalkaan ja
menoksi!
Minna Urpo,
tekstit ja kuvat
Siirrytään jälleen metsämaastoon. Muutama vilkaisu ympäristöön,
niin keltainen merkki löytyy
taas. I
nfotaulussa ehdotettiin
kulkemista takaisin kantatien kautta Korjärventielle.
Käännyn takaisin, koska
kävelen mieluummin metsässä.
Tällä kertaa kierrän hakkuualueen. Kallioisen maaston
loppupuolella vastaan tulee
muutama iso kivenjärkäle.
Nyt kulkija saa tutustua
myös alueen historiaan.
Infokyltin mukaan siirtolohkareet ovat jääkauden
noin 10.000 vuotta sitten
mukanaan tuomia.
Hakkuu katkaisee
kauneuden
luontopolku Korjärventieltä
Perniön asemalle on tällainen.
Melassuon urheilualueen kupeesta lähtee Ellun polku,
jonka Perniön Pirteät loivat
reitiksi piilopirtilleen. Vaikka
huomasin sen ensimmäistä
kertaa jo noin kaksi vuotta
sitten, vasta nyt lähdin katsomaan, mitä metsäreitiltä
Perniön aseman suuntaan
löytyy. Kantatien liikenteen
tasainen humina kieltämättä
häiritsee hieman luontoelämystä, vaikka linnunlaulu
välillä peittääkin sen alleen.
Missä merkit?
Keltaiset reittimerkit ovat
tässä vaiheessa vaihtuneet
puun rungoissa oleviksi pisteiksi. Päätän jatkaa suoraan kivikkoisella, erittäin
vaikeakulkuisella aukiolla.
Aluskasvillisuudesta johtuen on vaikeaa tietää, mihin
jalan uskaltaisi laittaa seuraavaksi. Huomattavasti vähemmän väkeä
patikoi esimerkiksi Sahajärven ja Hamarinjärven välissä.
Kansallispuiston merkittyjen
reittien lisäksi seudulta voi
löytää hienoja näköalapaikkoja, mikäli uskaltautuu polkujen ulkopuolelle.
Myös pienempimuotoisia
luontopolkuja löytyy. Pitää vain toivoa,
Pienen ojan yli on
rakennettu silta
Kylämäenlehdon
luontopolulla.
että nilkka ei nyrjähdä, ja
että kyyt eivät olisi tulleet
paistattelemaan päivää tänne. 9
ättävät
Matildanjärven kupeessa
Teijon kansallispuistossa
on moni käynyt ihailemassa maisemia ja kävellytkin
muutaman kilometrin. Sen katkaisee
kuitenkin äkkiä eteen ilmaantuva avohakkuu. S
itten vastaan tulee hiekkatie ja merkit katoavat kokonaan.
Infokyltit Kylämäenlehdon luonnonsuojelualueesta kertovat kuitenkin, että
olen ilmiselvästi jo poistunut luonnonsuojelualueelta.
Tien varressa on tukkikasoja
hakkuilta
Samankaltaisilla kokoelmilla voidaan saada aikaan
hyvin erilaisia museioita.
. Sen mukaan maahanmuuton kustannukset
vuonna 2014 Salossa olivat
noin 3,1 miljoonaa euroa.
Selvityksessä todetaan, että
nettokustannusten määrittäminen on haasteellista, eikä
siinä ole otettu huomioon
maahanmuuttajien kaupungille maksamia verotuottoja.
Vuorilinnan
viikonloppuhoito
päättyy
John Björkman korosti, että paikallismuseot opettavat historian olevan läsnä kaikkialla.
teutuu. Salossa
tutkitaan mahdollisuuksia
antaa nykyistä isompi osa
paikallismuseoiden toiminnasta kolmannen sektorin
harteille.
. Sosiaali- ja
terveyslautakunta käsitteli valmistunutta selvitystä
eilen. Jokainen muurlalainen
lapsi käy kerran tai kaksi
alakoulun aikana museossa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Maija
Saarimaa.
Yhdistys on voinut muun
muassa Osuuspankin tuella
palkata museoon kesätyöntekijöitä.
Museotoiminta on yhdistykselle siksi raskas sarka
jo nyt, että jos museorakennusta yhdistykselle tarjot-
taisiin, sen vastaanottamista
harkittaisiin Saarimaan mukaan hyvin tarkoin.
Aluemuseotutkija John
Björkman Turun museokeskuksesta korostaa paikallisuuden merkitystä.
. Taustalla on oltava joku,
jolla on vahva visio siitä,
mitä tehdään.
Björkman muistuttaa, että
museoilla on tärkeä tehtävä.
. Teknisenä johtajana viran perustamisesta
asti työskennellyt Nummelin jää eläkkeelle. Omistusoikeus
kuitenkin säilyisi kaupungilla, sanoo kulttuurituottaja
Jouko Kivirinta.
Ploomingin kohtalo huolettaa
Ploomingin torppa Perniön Lupajalla seisoo melkein
unohdettuna paikoillaan.
Nurmikko sen ympäriltä
on leikattu, mutta toimintaa
rakennuksessa ei ole ollut
vuosiin.
Vanhan hirsirakennuksen
omistaa kaupunki.
. Ainakaan lähivuosina
ole sen osalle mitään suunnitelmia, sanoo Salon historiallisen museon intendentti
Mia Juva.
Vanhassa satulasepän
torpassa toiminta keskittyi
aikanaan yksittäisiin tapahtumiin. Museot
eivät kuitenkaan voi olla
staattisia kohteita, sanoo
apulaiskaupunginjohtaja
Kai Saarimaa.
. Siinä on ihan se ajatus,
että esineet saavat enemmän
katselijoita kuin mitä museossa olisi. Simola
valittiin Raaseporin kunnanjohtajaksi huhtikuussa.
Hän on toiminut Kemiön
kunnanjohtajana vuosina
2001-2008 ja Kemiönsaaren
kunnanjohtajana vuodesta
2009. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennuksen
käytöstä pidättäydyttiin jo
vuosia sitten. Erityisen tärkeää
toppuuttelu on, jos seuraavana päivänä olisi tarkoitus istua veneen tai auton
rattiin.. Paikallismuseo opettaa,
että historiaa on juuri tässä,
ja että sitä ei tarvitse lähteä
katsomaan Eurooppaan.
Virtuaalinen kierros paikallismuseossa on haaveen
tasolla.
. Alas ei haluta museoita ajaa, vaan nimenomaan
kehittää toimintaa, linjaa
vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Leena AhonenOjala.
Museoista koituu kiinteistökuluja kaupungille parhaillaan vuositasolla noin
50 000 euroa.
Vs.vapaa-aikapäällikkö
Heli Antikainen-Pauna sanoo, että kulttuuritoimi voisi olla osa hyvinvointipalveluja, jolloin se niveltyisi
myös opetustoimeen.
. Satsauksia ja panostuksen sellainenkin vaatii,
mietti Ari Aalto.
Elina Seitzin toiveissa olivat teemapäivät niin lapsille
kuin aikuisillekin.
?Museoissa voisi olla museomummo tai museopappa, joka kertoisi ja näyttäisi ihan konkreettisestikin,
mitä erilaisilla esineillä on
tehty.
Kartanokierrosten oheen
voitaisiin räätälöidä myös
paikallismuseokierroksia,
heittää Seitz.
Yksi esiin tullut ajatus liittyy siihen, että museoiden
esineistöä voitaisiin myös
viedä nähtäväksi muuallekin sopiviksi katsottuihin
paikkoihin.
. Sehän oli varsin erillään
ja vain erilaisissa häppeningeissä auki, Peijonen
miettii.
Mia Juva totesi viimeksi
keväällä 2013 Perniönseudun Lehdessä, että torppa
vaatisi pikaisia toimenpiteitä.
Ploomingin sisäirtaimistoa on ollut jo vuosia tallennettuna museon varastotiloissa.
Opetuslautakunta päätti
tiistaisessa kokouksessaan
muuttaa Vuorilinnan päiväkodin aukioloaikaa. Junnila muistelee tuolloin homehtumi-
sen pysähtyneen ainakin
toviksi.
Rakennuksen kunto huolettaa muun muassa Perniön
kotiseutuyhdistystä.
. Perniön kunnan sivistystoimenjohtajana
työskennellyt Annastiina
Junnila muistaa Ploomingin olleen kiinni jo vuonna
2003.
Tuolloin talo olisi vaatinut
Maahanmuutosta
kolmen
miljoonan
kulut Salossa
Ploomingin ovet ovat kiinni.
muun muassa homeen pintapuhdistuksen.
Vuonna 2006 ilmanvaihtoa kohennettiin savupiippu
nuohoamalla. Kolmannelta sektorilta
voidaan saada lisävoimia.
Viime viikolla viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja museoalan ihmisten
tapaamisessa ei tehty päätöksiä, mutta tarkasteltiin
vaihtoehtoja.
Perniössä kolmas sektori
on jo mukana museon toiminnasssa. Kotiseutuyhdistys
ylläpitää Muurlan pientä
museota, ja tavoite on selvä.
. Kunnanjohtajan vira
on haettavana elokuun alkuun saakka.
Ruuhkat
keskittyvät
lautoille
Poliisi toivoo juhannusliikenteeseen pitkää pinnaa.
Varsinaiset ruuhkat Lounais-Suomessa keskittyvät
tänä vuonna lauttarantoihin Paraisille ja Kustaviin.
Vilkkainta liikenteen arvioidaan olevan kasitiellä.
Ruuhkassa ei kannata
lähteä ohittelemaan, muistutetaan Varsinais-Suomen
poliisilaitokselta.
Poliisi toteaa, että juhannusta kuuluu juhlia, mutta
fiksusti. Päiväkoti on aiemmin ollut
vuorohoitoa varten auki
5.30-22.30 viikon jokaisena
päivänä. Perniönseudun Lehti
10 . kesäkuuta 2015
Kaupungin voimista ei riitä
museoiden kehittämiseen
Perniössä puhuttiin viime
viikolla pitkä ilta museoiden kehittämisestä. Torstaina 18. Virkavalta muistuttaa, että osan juhannusjuomista voi säästää vastaisen
varalle. Vuonna 2009 Salo sai
niin monta museota, että
kaupungin resurssein ylläpito on mahdotonta. Museorakennus
on kaupungin, mutta museon toiminnasta on tehty
palvelusopimus SPR:n paikallisosaston kanssa.
Kaikkiaan näitä sopimuksia on solmittuna parhaillaan viisi.
. Elokuusta eteenpäin Vuorilinna on auki vain
arkisin.
Simola ja
Nummelin
lähtevät
samaan aikaan
Kemiönsaaren kunnanjohtaja Tom Simola sekä
tekninen johtaja Lars Nummelin poistuvat molemmat
kunnan palveluksesta syyskuussa. Toisen piipun juuressa
on ongelmia ja talon yhtä
nurkkaa ilmeisesti routa liikuttaa, kertoo puheenjohtaja Antero Peijonen.
Kotiseutuyhdistyksen piirissä pyöriteltiin vuosia sitten ajatusta Ploomingin siirtämisestä museonmäelle.
. Näyttelyiden pitäisi olla
avoimia oppimisympäristöjä.
Muurlassa tämäkin jo to-
Heikki Tamminen (ps.) jätti maaliskuussa kaupunginvaltuustolle aloitteen maahanmuuton kustannusten
selvittämisestä
Siinä on tietysti omat
paineensa mennä omien
töidensä kanssa sellaiseen
kulttuurin kehtoon.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi. Näin ei
kuitenkaan asia ole. kesäkuuta 2015 . Kaupunkilaistyttöhän
minä olen syntyjäni, mutta
täällä olen oppinut paljon
ympäristöstä.
Tiedon myötä on kasvanut
myös huoli.
. Merellä en ole paljoa
liikkunut, mutta jo sen katsominen on niin rauhoittavaa.
Maalauksillaan Halonen Leena Halosella on myös Koskella piharakennuksessa pieni ateljee.
Ilpo ja Leena Halosen pihalta avautuvat näkymät joen yli Uudenmaan puolelle.
on tuotu muualta.
Oma tarinansa on se, miten Leena Halosesta tuli
ammattitaiteilija. Leena Halonen on kuvataiteilija
ja myöntää Kosken myötä
luonnon tulleen myös maalauksiinsa.
. Yksi merkkipaalu oli Taidemaalariliiton jäsenyys. 11
Koski toi luonnon mieleen ja maalauksiin
Leena ja Ilpo Halosen kesäkoti tuli Savosta
Maisemissa ei ole valittamista; vaahteroiden välistä
avautuu viheriöivä jokilaakso, jolla lehmät laiduntavat.
. Käännekohta oli työmatka vuonna
1985. Talon
ensimmäinen elämä alkoi
vuonna 1894 lähellä Mikkeliä, Hietasen aseman pesula- ja leipomorakennuksena.
Nykyisille sijoilleen Kosken
asemalle se tuotiin hirsinä.
Talo koottiin uudestaan ja
nyt se on Leena ja Ilpo
Halosen vapaa-ajanasunto
ja myös kolmen lapsen ja
kuuden lapsenlapsen mieluinen käyntipaikka.
Siellä täällä näkyvät vanhat hirret ja alakerran jako
kahteen isoon huoneeseen
kertovat jotain talon historiasta.
. Aina minulla on se halu
kertoa asiat toiveikkaasti ja
tunteiden kautta.
Meri teemana oli mukana
jo vuonna 2002, jolloin sattui Prestige-öljytankkerin
onnettomuus Espanjassa.
Se antoi aiheen kuviin.
. Kaikki tukivat ja kannustivat ja opettajat olivat
hyviä.
Halonen laskee ammattilaisuutensa alkaneen vasta
vuodesta 2000. Ympäristö on tärkeintä,
mitä meillä on.
Halosen töistä kootaan
näyttely
Sinisimpukan
opastuskeskukseen Kasnäsiin. Hän on ihan oman genrensä huippu.
Näyttely Kasnäsissä ava-
taan kesäkuun 30.päivänä
ja se on avoinna 31. Taiteilija ei toista
näkemäänsä vaan tekee tulkintoja.
Terveiset menevät perniöläiselle Sampsa Sarparannalle, jonka maalaustyyliä
Halonen suitsuttaa.
. Mutta joku toivon pilkahdus niihinkin piti saada
mukaan.
Halosen tunnusmerkit,
vahva viiva ja väri, pitävät
töissä pintansa teemaan katsomatta. Kun on vielä nuo pyöreät
puut, niin tuttavat sanoivat, että tämähän on ihan
kuin etelä-Ranskassa olisi,
hehkuttaa Leena Halonen
punaisen mökin pihalla.
Mökki on oma lukunsa.
Punainen tupa seisoo Koskenkartanontien varrella
metsänreunassa kuin olisi
ollut siinä aina. Pihan
Treffatti
-juttusarjassa tavataan
eteläisen Salon asukkaita ja
kulmakuntaan liittyviä
ihmisiä kauempaakin.
kesähuoneet puolestaan on
tehty niin ikään Savosta
tuotuun vanhaan aittaan,
jonka ikkunoista kurkistamalla näkyy Uudenmaan
puolelle asti.
Meri rauhoittaa
ei halua pelotella, herätellä
toki.
. Aiemmin oli toisessa
huoneessa iso leivinuuni
ja toisella puolella pesulan
pata, kertoo Ilpo Halonen.
Uutta on suuri kuisti ja
hiukan korotetun parven alle tehty makuusoppi. Ajattelin, että lapset ovat
nyt niin isoja, että voin lähteä kohti uutta.
Alkuun auttoivat aikuisopiston kurssi ja läheiset.
. Näyttelyitä
on tulossa Kasnäsin jälkeen
kauemmaskin, muun muassa Firenzeen.
. Niissä yksi kantava
teema on meri, sisämaankin
kasvatille rakas.
. Perniönseudun Lehti
Torstaina 18. Valtiolla työskennellyt Halonen jäi työmatkallaan kuorma-auton alle.
Onnettomuuden seurauksena oli vakava loukkaantuminen ja invaliditeetti, joka rajoittaa liikkumista edelleen.
Jo nuorena Halosella oli
ollut kiinnostus piirtämiseen ja maalaamiseen. Kun
toipuminen oli edennyt, oli
aika miettiä, mitä nyt.
. heinäkuuta asti.
Toinen ura
Punaisessa taloon tuovat
monenlaiset tiet; Leena ja
Ilpo Halonen tapasivat jo
kouluaikanaan Lahdessa,
ison osan elämästään he
ovat asuneet pääkaupunkiseudulla, ja rakennuksetkin
Koskella luonto on lähellä,
linnut ja muut eläimet tulevat aivan pihaan asti
Tänä
vuonna sitten tulee ruumiita, virnistää ohjaaja Arto
Lindholm.
Rakentajat?näytelmän on
käsikirjoittanut tanskalainen näytelmäkirjailija Line
Knutzon. Pari kesää sitten kanniskeltiin ruumista,
joka ei ollutkaan kuollut,
ja viime kesänä näytelmässä oli hautauspalvelu. Kymmenes vuosi menossa, hän
kertoo. Kuntosalillekin pitäisi
ehtiä, ja kirkkoon!
Liisa Porralla riittää
tekemistä kesällä,
vaikka keskiviikkokahveissa pidetäänkin pieni paussi.
. Torstaina 18. Rakennusyrityksen kanssa tulee kuitenkin hieman takapakkia,
pimeät duunarit kun yrittävät vetää välistä eikä rakennusjälki ole ihan priimaa.
Komedia alkaa saada farssimaisia piirteitä, kun hahmo toisensa jälkeen kohtaa
kohtalonsa.
. Tämä on taiteilijana
minulle juhlavuosi. Perniönseudun Lehti
12 . Liikemies Vihtorin
kaupanteko ei oikein suju,
mutta se ei saa miestä silti
poistumaan konttuurista,
ei vaikka Klaara-vaimokin
lähtee matkoille. Kouluikäiset jaksavat
varmasti jo katsella loppuun
asti, Lindholm lupailee.
Tyylilajiltaan näytelmä on
ohjaajalle mieluinen monipuolisuutensa vuoksi.
. Provinssi, Vaskio, Vuohensaari. Kaikilla riittää tekemistä, ja muutama näyttelijä
tekee kaksoisroolin, hän
kertoo.
Näytelmän hän uskoo kutkuttavan erityisesti kaikkia, joilla on kokemusta
rakennusprojekteista. Tämä on tavallaan jatkumoa kahdelle edelliselle
näytelmälle. Tulevaa ensi-iltaa varten alkaa kaikki olla jo hyvässä
mallissa, vaikka Kirakkaan
päästiinkin aikaisempia
vuosia myöhemmin.
. Helsinkiläinen, Särkisalossa
kesää viettävä Porra iloitsi
aurinkoisesta säästä. Onhan noita.
Täällä en kuitenkaan ole
ennen ollut, Virtanen muistelee.
Jokaisessa teatterissa on
Virtasen mukaan omat tapansa, kulttuurinsa ja käytäntönsä, joista oppii aina
uutta. Tämä ei ole puhtaasti
musta komedia, suora parodia tai farssikaan . Särkisalo on pääkaupunkiseutulaiselle tuttu paikka.
. Näytteleminen
on kuitenkin jo tuttua.
Heikki Paavilaisen ja
Heikki Salon käsikirjoittama näytelmä Satumaa
kertoo tangosäveltäjä Unto
Monosesta. Tykkään juuri siitä, että
aina oppii uutta, hän toteaa.
Kaiken kaikkiaan Rakentajat?näytelmässä on näyttelijöitä kahdeksan. Aivan
perheen pienimmille hän ei
esitystä suosittele.
. Puutarhatöitä aion tehdä,
sukulaisia pitää tavata, teen
ehkä pienen matkan ja menen teatteriin, Porra luetteli.
Kiirettä siis piisaa.
. kesäkuuta 2015
Kirakassa rakennetaan
vauhdikasta komediaa
Kirakan kesäteatterin 29.
kesä tuo estradille aviopari
Manfred ja Liisan (Kimmo
Lehto ja Taija Jokilehto).
Pari rakennuttaa taloa, jonka pitäisi valmistua parin
viikon päästä. Puolivuotiaana minut
tuotiin tänne ensimmäisen
kerran, ja edelleen tulen
tänne näin kahdeksankymppisenäkin, Porra nauroi.
Keskiviikkokaffet ovat olleet mieluisia päiviä laajan
ohjelmatarjontansa vuoksi.
. vaan
hyvä sekoitus kaikkia näitä,
Lindholm summaa.
Rakentajien ensi-ilta 23.6.. Musikaali kertoo
Monosen elämästä ja hänen
intohimoisesta suhtautumisestaan musiikkiin, aina
traagiseen loppuun saakka. Ohjelma vaihtelee aina
sen mukaan, kuka on järjestämässä. Oman haasteensa
kesän esitykseen tuo se,
että näytelmä on kirjoitettu
sisänäytelmäksi, ja sen tuominen ulos kesäteatteriin on
vaatinut rakentamista näytelmän työryhmältäkin.
. Vanhan
kaipparin kohtaaminen saa
Vihtorin kuitenkin lähtemään lentoon ja ainekset
huumorintäytteiseen iltaan
ovat valmiit.
Klaara ja hänen Vihtorinsa
Vuohensaaren kesäteatteri
27.6.-24.7., 16 näytöstä
Taija Jokilehto ja Kimmo Lehto ovat Kirakan lavalla aviopari, jonka rakennustyömaalla eivät
asiat mene ihan putkeen.
. Hänet tunnetaan paitsi näytelmän nimikkokappaleesta, myös
monista muista ikivihreistä
tangoista, joita ovat vuosien
varrella levyttäneet iskelmätähdet Reijo Taipaleesta
Rauli ?Badding. Ei ole viime hetken paniikkia, ainakaan minulla.
Kysy ennemminkin näyttelijöiltä, Lindholm nauraa.
Monet näyttelijät ovat
yleisölle tuttuja Kirakan aiemmilta kesiltä tai muista
alueen Teattereista. Somerjokeen. Työryhmä on pieni, mutta ohjaaja
Lindholmin mielestä juuri
sopivan kokoinen.
. Näin suurta lavastetta ei taida olla Kirakkaan
rakennettu ennen, tuumaa
Lindholm.
Harjoitukset alkoivat helmikuussa, ja peruskorjatulle
näyttämölle siirryttiin toukokuun puolivälissä. Peter Nyberg esittää
Monosta, ja näytelmän on
ohjannut Joonas Suominen.
Satumaa-tangomusikaali
Mathildedalin kesäteatteri
3.7.-14.8., 19 näytöstä
Vuohensaaressa
Tatu
Pekkarisen käsikirjoittamassa ja Mika Kujalan
ohjaamassa näytelmässä
liikutaan vanhojen SuomiFilmi-komedioiden tunnelmassa. On yhteislaulua,
josta me eläkeläiset tietysti
pidämme kovasti, ja on mu-
kavaa tavata ihmisiä joita ei
muuten tapaisi, Porra sanoi.
Vaikka kahvittelut jäävätkin pienelle tauolle, ei Porralla ole tekemisestä pulaa.
. Virtanen on kiertänyt Salon teattereista lähes
kaikki.
. Ryhmähenki tulee
nopeasti ja porukkaan pääsee aina helposti mukaan.
Martat kestitsivät Särkisalossa
Sirpa Rouhikoski
paistoi kahvittelijoille
letun poikineen.
Matildassa
Satumaata,
Vuohensaaressa
komediaa
Särkisalokodin sisäpiha
täyttyi eilen keski-iältään
keski-ikäisistä. Päiväkotilaiset söivät lettuja sulassa
sovussa vanhusten kanssa
Marttojen paistamia lettuja
perinteisillä lettukesteillä.
Tapahtuma oli samalla Yhres etteskesin keskiviikkokaffien kevätkauden päätös.
Kovin kauaa ei sumpitta tarvitse kuitenkaan olla, sillä
keskiviikkokaffet palaavat
vielä heinäkuun puolella.
Liisa Porra oli yksi lettuja
nauttimaan tulleista. Rakennusyrityksen toista pyörittäjää esittää Arvo Malin, joka
on ollut Kirakan näytelmissä mukana alusta saakka.
Hänen velipuoltaan näyttelevä Jari T. Virtanen puolestaan on ensikertalainen
Kirakassa
ja yleisurheilija voi
harjoitella itsekin. Sunnuntaina mittelivät aikuiset
ja tiistaina vuorossa olivat
nuoret.
?Täällä voi ottaa vähän
rennomminkin, ja isoissa
kisoissa ollaan sitten ihan
tosissaan, mietti T13-sarjan
keihäskisassa iltansa aloittanut Erika Kuusijärvi.
Rennommin ottaminen ei
kuitenkaan tarkoita pelleilyä tai lekkeriksi heittämistä; tuloksia seurattiin
tarkkaan. Keihäänheittoa voi harjoitella sopivilla pitkillä puunoksilla.
?Ja uimassa käyn myös.
Meiltä ei ole Nartsille pitkä
matka, kertoo Erika.
Molemmat tytöt ottivat
osaa keihäskisaan ja pituuteen ja lisäksi eri juoksumatkoille.
Juliet Ristimäki aloitti kisailtansa T13-sarjassa keihäänheitolla.
?Korkeus on suosikkejani,
sanoo Juliet.
Juhlakisoihin osallistujia
tuli Loimaalta ja Koskelta
asti, samoin lääninrajan takaa Raaseporista.
Tulokset,
yleinen
T4v 40m; 1)Alena Vesa 11,1 2)
Anisa Veseli 11,1 3)Claudia Manninen 14,3 4)Eveliina Jokela PernU
14,7
T4v
pallonheitto;
1)Eveliina Jokela PernU 3,32 2)Alena Vesa 2,98 3)Anisa Veseli
2,68 4)Claudia Manninen 2,19
T6v 40m; 1)Agnesa Krasinqi 8,6
2)Marja Jääskeläinen PernU 9,6 3)
Senja Kärhä LoimJa 10,0 4)Suela
Hajdini 10,2 5)Minja Lindholm 10,6
6)Aida Alijevic 11,1
T6v pallonheitto; 1)Minja
Lindholm 7,70 2)Senja Kärhä
LoimJa 5,14 3)Marja Jääskeläinen PernU4,28 4)Suela Haydin 4,12 5)Aida Alijevic 3,94
T8v 40m; I erä, 1)Pinja Kärhä
LoimJa 7,1 2)Venla Kärhä LoimJa 7,6 3)Iida Saario 8,0 4)Milla
Lindeman 8,3 5)Merete Kuusijärvi
PernU 9,0 6)Julia Augustsson IF
Raseborg 9,0 , II erä, 1)Linda Rättö
SalVil 7,9 2)Julia Jokinen PernU
8,2 3)Adele Koskinen 8,5 4)Miisa
Lindeman 8,5 5)Tarleena Palmunen
8,7 Loppukilpailu 1)Pinja Kärhä
LoimJa 7,1 2)Venla Karhä LoimJa
7,4 3)Iida Saario 7,7 4)Linda Rättö
SalVil 8,0 5)Milla Lindeman 8,1 6)
Julia Jokinen PernU 8,4
T8v pallonheitto; 1)Pinja Kärhä
LoimJa 19,01 2)Venla Kärhä LoimJa 16,32 3)Iida Saario 13,77 4)Miisa
Lindeman 11,37 5)Julia Augustsson
IF Raseborg 11,18 6)Merete Kuusijärvi PernU 8,67 7)Milla Lindeman
8,25 8)Adele Koskinen 7,64 9)
Linda Rättö SalVil 7,59 10)Julia
Jokinen PernU 6,42 11)Tarleena
Palmunen 5,95
T9v 40m; 1)Aivika Kullas
PernU 6,8 2)Lili Jokela PernU
6,9 3)Aino Saario 7,2 4)Pamela Rantala LittTYöUrh 7,3
T9v 1000m; 1)Aivika Kullas PernU
4.14,3 2)Noora Lindholm PernU
4.36,9 3)Lili Jokela PernU 4.41,4
T9v pituus; 1)Aivika Kullas PernU 350 2)Pinja Kärhä LoimJa 333
3)Aino Saario 323 4)Noora Lindholm PernU 322 5)Lili Jokela PernU
322 6)Pamela Rantala LittTyöUrh
314 ki.ul.p. Julia Augustsson IF
Raseborg 204
T9 kuula; 1)Aivika Kullas PernU
5,73 2)Pamela Rantala Litt.TyöUrh
5,53 3)Noora Lindholm PernU 4,64
4)Aino Saario 4,42 ki.ul.p. Torstaina 18. Perniönseudun Lehti
14 . Venla
Kärhä LoimJa 5,00, Pinja Kärhä
LoimJa 5,74, Minja Lindholm 2,28
T11 60m; 1)Adele Jalonen SalVil
10,3
T11 1000m; 1)Sara Syrjälä KosKa
4.18,1
T11 pituus; 1)Adele Jalonen SalVil 382
T11 keihäs; 1)Adele Jalonen SalVil 18,30
T13 60m; 1)Julia Matchenkova
SalVil 9,1 2)Sofia Piispa SalVil
9,4 3)Alisa Punta SalVil 9,6 4)
Erika Kuusijärvi PernU 9,6 5)Olivia
MacGill PernU 9,7 6)Teea Kainulainen SalVil 10,2 7)Edona Junuzi
PernU 10,4
T13 1000m; 1)Anni Virta ForSa
3.45,7 2)Julia Matchenkova SalVil
3.49,1 3)Sofia Piispa SalVil 3.49,1
T13 pituus; 1)Julia Vuolli KosKa
442 2)Julia Matchenkova SalVil 409
3)Sofia Piispa SalVil 403 4)Teea
Kainulainen SalVil 377 5)Alisa
Punta SalVil 370 6)Erika Kuusijärvi
PernU 364 7)Olivia MavGill PernU
340 8)Veera Helkama PernU 321 9)
Edona Junuzi PernU 321 10)Juliet
Ristimäki PernU 288
T13 keihäs; 1)Julia Vuolli KosKa
22,50 2)Erika Kuusijärvi PernU
14,51 3)Julia Matchenkova SalVil
13,52 4)Juliet Risimäki PernU 10,46
T15 1000m; 1)Ruth-Marja Pesonen SalVil 4.04,8
T15 pituus; 1)Ruth-Marja Pesonen SalVil 382
P4v 40m; 1)Miko Heinonen 10,5
2)Jaakko Ranta 10,8 3)Patrik Rantala 11,0 4)Kaius Collan 15,3
P4v pallonheitto; 1)Jaakko Ranta
5,36 2)Miko Heinonen 5,19 3)Patrik
Rantala 3,95 4)Kaius Collan 1,70
P6v 40m; 1)Julius Collan 8,0 2)
Rudolf Koskinen PernU 10,1 3)
Mikael Tuomarmäki 10,4 4)Roni
Turtiainen 10,5 5)Vilho Haapaniemi
PernU 10,7
P6v pallonheitto; 1)Rudolf Koskinen PernU 12,28 2)Julius Collan
8,53 3)Roni Turtiainen 5,96 4)Vilho
Haapaniemi PernU 5,43 5)Mikael
Tuomarmäki 4,22
P8v 40m; 1)Joose Halonen SalVil
7,3 2)Jonne Aho SalVil 7,5 3)Jere
Jokinen PernU 7,9 4)Iiro Turtiainen
8,4 5)Tuomas Vataja 9,2
P8v pallonheitto; 1)Joose Halonen
SalVil 17,73 2)Jere Jokinen PernU
12,44 3)Iiro Turtiainen 10,22 4)
Jonne Aho SalVil 9,82 5)Tuomas
Vataja 9,43
P9v 40m; 1)Otso Rokka PernU
7,1 1)Enis Veseli 7,1
P9v 1000m; 1)Otso Rokka PernU
4.13,3 2)Otto Syrjälä KosKa 4,51,7
3)Joosef Pesonen SalVil 5.13,8
ul.pu.k.Iiro Turtiainen 5.13,8
P9v pituus; 1)Enis Veseli 308 2)
Otso Rokka PernU 303 ul.pu.k.
Jonne Aho SalVil 290
P11v 60m; 1)Jimi Aho SalVil 9,1
2)Einari Tiainen VantSal 9,9 3)Aarni Eijs SalVil 10,2 4)Vili Sundberg
PernU 10,6 5)Casper Parviainen
PernU 12,9
P11v 1000m; 1)Aarni Eijs SalVil
3.42,1 2)Sampo Helkama PernU
3.56,8 3)Niilo Virta ForSal 4.03,6
P11v pituus; 1)Aarni Eijs salVil
386 2)Jimi Aho SalVil 386 3)Sampo
Helkama PernU 350 4)Vili Sundberg PernU 333 5)Joosef-Joakim
Pesonen SalVil 295
P11v keihäs; 1)Jasper Aho NaanLöy 23,35 2)Niilo Virta ForSal
22,76 3)Casper Parviainen PernU
22,41 4)Jimi Aho SalVil 18,14
5)Vili Sundberg PernU 15,41 6)
Joosef-Joakim Pesonen SalVil 15,23
P13v 60m; 1)Arttu Taurianen PernU 8,5 (+2,2)
P13v 1000m; 1)Aapeli Leppä
RaisKu 3.41,4
P13v pituus; 1)Arttu Tauriainen
PernU 440 (+0,1)
Perniön joukkue pelasi Salon mestaruussarjassa viime
viikolla vahvoin ottein.
Oolelaisuus United kaatui
perniöläisten käsittelyssä
Kuusjoen kentällä selvin
luvuin 4-0.
Perniö on sarjassa toisena
tasapistein Kiskon kanssa.
Molemmilla joukkueilla on
kolme voittoa ja yksi tasuri,
mutta ei yhtään tappiota.
Kiskolaiset pitää sarjan keulilla parempi maaliero.
Perniö jatkaa pelejään 25.
kesäkuuta kotikentällään.
Aikuisurheilijoiden kansalliset
avoimet PeU:n 75v juhlakilpailut
14.6.2015 Perniön urheilukentällä
M(yleinen) pituus; 1)Timo Broman IF Raseborg 620 (+1,4)
Kuula:
M40 1)Aki Kullas PernU 9,44
M50 1)Ari Kittilä VSVU 12,61
M60 1)Raimo Majuri Spove 10,94
M65 1)Markku Virta TSU 9,00
M70 1)Jouko Teinilä PernU 8,29
M75 1)Kaarlo Valasjärvi HKV 10,07
M90 1)Lauri Helle PernU 8,11
N55 1)Senja Lukkaroinen VSVU
8,74 2)Seija Hellman VSVU 8,10
N60 1)Helena Laine VSVU 10,52
N65 1)Sirpa Vahtera TSU 7,24
Keihäs:
M50 1)Ari Kittilä VSVU 51,11
M60 1)Raimo Majuri Spove 38,88
M65 1)Ismo Rastas VSVU 30,72
2)Markku Virta TSU 20,64
M75 1)Tauno Tukkinen LohUrh
29,15 2)Tarmo Laine VSVU 27,92
M80 1)Mauri Piironen VSVU 26,60
N55 1)Senja Lukkaroinen VSVU
21,87 2)Seija Hellman VSVU 17,42
M65 1)Sirpa Vahtera TSU 17,49
K
i
e
k
k
o
:
M50 1)Ari Kittilä VSVU 38,12
M60 1)Raimo Majuri Spove 35,51
M65 1)Markku Virta TSU 22,51
M70 1)Heikki Jaarinen TSU 24,11
M75 1)Tauno Tukkinen LohUrh
30,64 2)Kaarlo Valasjärvi HKV 24,50
M90 1)Lauri Helle PernU 14,56
N55 1)Senja Lukkaroinen VSVU
20,84 2)Seija Hellman VSVU 18,40
N65 1)Sirpa Vahtera TSU 18,10
P
i
t
u
u
s
:
N55 1)Seija Hellman VSVU 307
(+0,7)
Tulokset, nuoret
Adele Jalonen kisasi T11-sarjan pituudessa.
Perniölle taas voitto
mestaruussarjassa. kesäkuuta 2015
URHEILU
Tulokset, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Juhlakisoissa hyviä suorituksia ja hauskanpitoa
Perniön urheilukentällä
urheiltiin tiistaina hiukan
juhlavammissa tunnelmissa
ja löysin rantein.
PeU:n 75-vuotiskisat jaettiin kahdelle päivälle. Juliet
Ristimäki treenaa pallonheittoa kivillä metsässä, ja
pituushyppyharjoituksissa
laskeutumispaikkana toimii
hiekkalaatikko. Navakka tuuli piti
osaltaan huolta siitä, että
heittolajeissa piti keskittyä
tarkoin.
Erikan ja Juliet Ristimäen
mukana kulkenut maalarinteippirullakin sai selityksensä.
?Tällä laitetaan kenttään
askelmerkit.
Iso osa kisojen viehätystä
ovat nimenomaan kaverit.
Kisoja on tiistaisin ja harjoituksia pari kertaa viikossa
Tauski
ke 1.7. Reitille
lähti lähes 1800 Jukolajoukkuetta.
Joukkueessa kisasivat
Risto Gustafsson, Jorma
Lindeman, Vesa Oksanen.,
Tomi Vuorinen., Osmo Saa-
ri, Lassi Vuorinen ja Ari
Pukki.
Perniöläinen Venlojen
joukkue suoriutui sijalle
698.
Joukkueessa juoksivat
Paula Saari, Arja Saari,
Päivi Särmäntö ja Essi Gustafsson.
Venlojen kisaan lähti yli
1400 joukkuetta.
Sisun tytöt vauhdissa
Power cupissa
Perniön Sisun F-tytöt
pelasivat mallikkaasti lentopallon Power cupissa
Vaasassa selviten jopa kärkikymmenikköön.
Sisu osallistui kahdella joukkueella E-tyttöjen
Tsemppi- sekä F-tyttöjen
sarjaan. 0400 412 767 /
Tuominen
urheilua
MAANANTAIRASTIT 22.6. Asiakkaat
hoidetaan Pääterveysasemalla, Sairaalantie 9.
Ajanvaraus ma-to klo 12?13, puh. Puhelinaika ma-to klo 12?
13 puh. /myös vuokraus
p. 044 772 3149.
Keskitetty hoitotarvikejakelu on avoinna
tiistaisin klo 13?17 ja torstaisin klo 13?16
osoitteessa Örninkatu 15, ovi 28, huomioi
muuttunut paikka. P2
la 20.6. Yhteydenotot
ma-pe klo 13?14, puh. Kiireetön
sairaanhoito toteutetaan kotikunnan laatiman
hoitosuunnitelman mukaisesti.
Perniön terveysaseman toimintaa
supistetaan ajalla 29.6.?16.8.
Tänä aikana ei ole lääkärin vastaanottoa
Perniössä. Adi L Hasla
Kotkanpesän rannassa tapahtuu tänäkin kesänä:
19.-20.6. Huomioi muuttunut paikka,
osoite Örninkatu 15, ovi 28. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja
reseptien uusinnat hoidetaan Pääterveysasemalla, Sairaalantie 9. Sisu1 kärsi
kaikissa kolmessa ottelussaan niukan 2-1 tappion.
Loppusijoitukseksi tytöille
tuli 85 joukkueen sarjassa
sija 40.
Sisu2:n sijoitusottelut
sujuivat paremmin. Mukana
paikallisyhdistyksiä iloisin mielin sekä puuhaa ja
touhua KOKO PERHEELLE!
Zet-Bar, Salo
pe 19.6. Kaksi
hienoa 2-0 voittoa ja yksi
tappio toivat joukkueelle
loppusijoituksen 45.
Power cup on suuren luokan tapahtuma: kisapassi
jaettiin peräti yli 7000:lle
lentopallon ystävälle, kun
876 joukkuetta taisteli 24
eri sarjassa.
Perniönseudun Lehti
TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN
HYVÄÄ JUHANNUSTA!
Ihana kesä ja ihanat ihmiset,
tervetuloa meille!
Tiiranta, Särkisalo
Café Bar Eugenia,
Västanfjärd
SALONTIE 3, PERNIÖ.
PUH. 010 50 50 500
la 27.6. Neljän päivän aikana
tytöt voittivat kymmenestä
pelistään kahdeksan ja saavuttivat hienon seitsemännen sijan.
Nuorempien F-tyttöjen
joukkue Sisu2, oli keräämässä kokemusta ulkokentistä ja suuressa turnauksessa pelaamisesta. 15
Kotitalousvähennysmahdollisuus
POLTTOPUUTA
kotiin tuotuna
P. Muut asiat ma-to
klo 8?16, pe klo 8?15 puh. 3900. 040 524 8273 tai 044 552 2139
www.mmsahko.fi
tiedote
Salon terveyskeskuksen
kesäajan 2015
toiminnan muutokset
Terveyskeskus joutuu kesällä sulkemaan
terveysasemiaan tämän tiedotteen mukaisesti.
Pyydämme asukkaita ja yhteistyötahoja
huolehtimaan hyvissä ajoin välttämättömät
seurantakäynnit, reseptien uusimiset ja hoitotarvikkeiden noutamiset. 044 772 3002.
Perniön hammashoitola on suljettu ajalla
22.6.?2.8.
Hyvää ja aurinkoista kesää!
vastaava lääkäri. Hämis
Cafe Shop Nixor, Niksaari
Avoinna joka päivä klo 12-20.
Anniskellaan C-oikeuksin keittolounasta,
kotileivonnaisia, jäätelöä, omatekoista saaristolaisleipää ym. 02 772 6225, muina aikoina yhteys
Salon päivystykseen puh. 02 772 3630.
Apuvälinelainaamon aukioloajat ovat ma,
ke, pe klo 9?12, tiistaisin klo 13?17, torstaisin
klo 13?16. 02 772 6225.
Päivystysasioissa yhteys arkena
puh. 02 772 6262 tai puh. eReseptit voi jättää uusittavaksi
apteekin kautta.
Tilanteesta johtuen viiveitä palveluiden
saatavuudessa ei voida välttää, palvelemme
mahdollisuuksien mukaan.
Päivystys toimii iltaisin, viikonloppuisin ja
arkipyhinä yhteisessä päivystyspisteessä
TYKS/Salon sairaalan ensiapupoliklinikalla
normaaliin tapaan.
Ulkokuntalaisille (kotikunta muu kuin Salo)
annetaan kiireellinen sairaanhoito. Toimisto on avoinna ma-to klo 8?16
ja pe klo 8?15, puh. 02 772 6263.
Kiskon terveysasema on suljettu ajalla
29.6.?2.8. 02 772 606. Pinkoa, visailua ja Houseband
Bar Ipanema, Salo
to 25.6. Perniönseudun Lehti
Perniöläiset
keskikastiin
Louna-Jukolassa
Rasti-Perniön joukkue kiri
keskikastiin Paimiossa viikonloppuna käydyssä valtavassa Louna-Jukolassa.
Joukkue oli lopputuloksissa sijalla 933. Radat 2,8km, 4km, 5km ja 6,7km.
Tervetuloa! RASTI-PERNIÖ
SÄHKÖASENNUKSET
KODINKONEET
PERNIÖSTÄ
la 27.6. LASTENPÄIVÄ Merirosvomeiningein. 0400 110 300
MM-Sähkö
Kaikenlaiset sähkötyöt,
paikalliselta urakoitsijalta.
Soita. Ajanvaraus arkisin
klo 8?11 puh. Perinteinen Kotkiksen juhannus.
Mukana Joku Paikallinen Bändi, ruokaa, juomaa
A-oikeuksin sekä hiton hyvä meininki!
26.-27.6. Erotiikkailta + Jösen Olutfestarit
su 21.6. Juke Poika
myytävänä
www.pernionseudunlehti.fi
Torstaina 18. Kokeneemmista
F-tytöistä koostunut Sisu1
pelasi hienosti läpi turnauksen. Perniön Pakapyölissä.
Opastus tieltä no: 52 Perniö-Tammisaari, noin 6km
Perniön liikenneympyrästä Tammisaareen päin.
Lähdöt klo 17-18.30. -00, ajettu 35000km
Hp. 0400 894 588 Karenius
työsuorituksia
Mullan, sepelin,
hiekan toimitukset
-Teiden kunnostukset
-Venesähkö- ja huoltotyöt
-Polttopuiden teko kohteessa
traktorisirkkelillä (ilman sähköä)
-Peltojyrsintää.
-Vaihtolavapalvelu.
-Perinteiset talonmiestyöt
P. 044 772 3396.
Sähköposti: hoitotarvikejakelu@salo.fi.
Tilanteissa, joissa potilas tarvitsee suuria
määriä hoitotarvikkeita tai tarvikkeiden kulutus
lisääntyy aiemmasta, pyydetään ottamaan
ajoissa yhteyttä hoitotarvikejakeluun puhelimitse.
Apuvälinepalvelut
Apuvälinearviot ajanvarauksella ma-to
klo 13?15 ja pe klo 13?14 puh. Pinkoa, visailua ja HouseBand
pe 26.6. Ratavenekisat SM-tasolla.
Ohjelmaa koko perheelle sekä
buffet-teltta C-oikeuksin.
Kp-ravintolat mukana myös Teijolla Pirtunranta
-teatterissa sekä Juhannusjuhlilla, TERVEMENOA!
TERVETULOA ! VÄLKOMMEN !
Lisää meistä:
www.kp-ravintolat.fi
www.ipanema.fi
tony.hellstrom@gmail.com
050 572 6741
sekalaisia
SALON RAKENNUS VARAOSA
NOSTALGIA Automuseo ja
kirppis
Avoinna joka päivä klo 10.00-17.00
P. Tytöt
saavuttivat kolme voittoa
ja 61 joukkueen sarjassa
sijoituksen 50.
Sijoitusotteluissa alkoivat
pitkän turnauksen rasitukset jo näkyä tyttöjen pelisuorituksissa. 044 772
3225, aikuisneuvonnan puh. Reseptien toimitusaika on viikko. kesäkuuta 2015 . ym.
5.7. 02 772 3611.
Laboratoriopalvelut sulun aikana avoinna ma,
ke, pe klo 8?11.
Hoitotarvikejakelu sulun aikana osoitteessa
Örninkatu 15, ovi 28.
Neuvolatoiminnot siirtyvät lääkärinvastaanoton
tiloihin 29.6.?2.8.
Terveydenhoitajan puhelinaika ma-to klo 12?
13, puh. Pepe Ahlqvist
su 28.6. 050 555 6491
Tmi Piha ja Puu
Hieno SUZUKI
Marauder VZ 800
Vm. 02 772 3243.
Neuvola on suljettu ajalla 29.6?2.8
Perniönseudun Lehti
16 . 7-21, la 7-18 ja su 12-18.
pack
TÄ
Ä MEIS
TYKKÄ OOKISSA!
B
E
C
A
F. Torstaina 18. pantit 0,80
2,99 2
KG
9,95 24
voimassa 4.5.2015 alkaen
pack
PERNIÖ
Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ
puh. pantit 3,60
Olut 4,5 %
Kivennäisvesi
2 x 1,5 l (xxx/l)
sis. (02) 727 4200
21,99 24
Tavallista parempi ruokakauppa
PALVELEMME
ark. pantit 2,40
naturel, sitruuna-lime,
villivadelma
24 x 0,33 l (xxxx/l)
sis. kesäkuuta 2015
k
jou
se
o
tv
i
s
ma
sa
.
.6 .
1
2 ta
.- aini
8
1 m
Yli 11 000 artikkelin valiokoiman, pieni suuri kauppa toivottaa
S Ut o i s i n
TO llei
r
Ta
Mahtavaa juhannusta!
e
350
2
pkt
Popsi Poprilli
GRILLIMAKKARA
099
HK Kabanossi
400 g (2,48/kg)
Grillimakkarat
360-400 g (4,38-4,86/kg)
rajoitus: 3 erää/talous
pkt
-23 %
Etu K-Plussa-kortilla
Ilman korttia tai yksittäin 2,29 pkt (5,73-6,36/kg)
Juhannuksena grillataan
Konsulentti
säällä kuin säällä
Saarioinen
ja
Leipomo Rosten
Porsaan rimpsuluut
Naudan sisäfilee
795
895
Suomi
2995
2495
Suomi
KG
TO klo 10 alkaen
KG
Porsaan ulkofilee
Naudan ulkofilee pihvit
palana, Suomi
Suomi
KG
Grilli
maissipalat
Minivesimeloni
119
Espanja
089
400 g (2,23/kg)
kg
pkt
Coca Cola
pack
Nektariini
ja Persikka
Kurkku
299
Espanja
159
Suomi
kg
kg
Bon Aqua
Lapin Kulta
24 x 0,33 l (0,95/l)
sis