Tiirannan olu?el?a . Perheen alle 12v. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 29 18.7.2024 Särkisalon koululaist en hyväksi SYÖTÄVÄÄ & JUOTAVAA ?. Kokonaisena palva?ua possua salaa?n kera Muurinpohjale?uja, kahvia ja virvokkeita bu?e?sta . klo 19-23:30 TR 3 Maanantaisin klo 18.30 2 PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 20.7.2024 KLO 13.00 PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 20.7.2024 KLO 13.00 LIPUT 10 ,Alle 12v. SATAMASSA TANSSITTAA Pääsyliput 10 € Liput ennakkoon: Tiiranta, Cafe Vinssi, Nixor, Petun kartanon Kahvila ja Puo?, Lepola Shop & Bar, Ihana Kioski Rannalla, Yhres... lapset ilmaiseksi sisään www.facebook.com/SatamaRannanTanssit www.facebook.com/SatamaRannanTanssit TT www.instagram.com/satamarannan.tanssit POSSULIPPU 15 € Sisältää tanssit ja annoksen palva?ua possua Maksu: Käteinen tai Mobilepay RAMI RAFAEL Juhani Rautiainen Trio La 20.7. ilmaiseksi Perniön-Finbyn HKY 50 ensimmäiselle kakkukahvit Tervet uloa! Lapsille poniratsastusta ja kepparikisa tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Paluu Pettuun Sivu 9 Jontte Sundberg remontoi itselleen Pettuun taidegrafiikan tekemiseen soveltuvan työtilan.
Voisikohan sanoa, että kesä on lakipisteessään. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Särkisalolaisiin tutustumista pariskunta silti odottaa. Nyt se löytyi Förbystä. Pariskunta arvioi vielä varovasti, kuinka paljon korjattavaa postitalossa on, sillä kaikkia pintoja ei ole vielä avattu. Pariskunnalla oli taloa ostaessaan tiedossa, että yksi talon kulmista on romahtanut. Sivulta 8 voi lukea lisää Hütereista ja heidän suunnitelmistaan talon suhteen. Moni poiminee kuitenkin korinsa täyteen omaa käyttöä ajatellen. Illansuun sienimetsässä voi tietysti ottaa kotiseutuja luontoretkeilynäkin. He olivat unelmoineet pitkään siitä, että oikeanlainen vanha puutalo tulisi vastaan. Tästä päätöksestä valitti viisi tahoa: Varsinais-Suomen Ely-keskus, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Perniön kirkonkyläyhdistys sekä Juhani Vuorisalo. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Hyvä niin: luonnonmarjat ja -sienet ovat monikäyttöistä herkkua ja lisäksi terveellistä syötävää. Kalenteriin katsominen on tietysti turhaa: täyttä kesää eletään säiden ja mielentilan puolesta joskus hyvinkin varhain keväällä tai toisaalta silloin, kun syksy päivyrin mukaan on jo pitkällä. Ensimmäinen askel myyntiilmoituksen löytämisen jälkeen oli etsiä paikka kartalta. Puuseppäpariskunta haluaa remontoida talosta itselleen kodin vanhaa kunnioittaen. Aku Poutanen Perniön Melassuolle kaavaillun aurinkovoima-alueen käsittely Turun hallinto-oikeudessa jatkuu. Vasemmanpuoleisen sivuoven avatessa pitää olla varovainen, sillä jäljellä ovat lattian sijaan enää kuoppaan pudonneet rakennusmateriaalit. Toissaviikolla kirjoitetut kauppakirjat toteavat Miisa ja Guido Hüterin sen uusiksi omistajiksi Uudenmaan puolella Pohjassa asuva kaksikko odottaa innolla, minkälaisia mahdollisuuksia talo tulevaisuudessa tarjoaa. Siihen menee kuitenkin vielä hetki, sillä talo kaipaa sitä ennen puuseppien parantavaa kosketusta. Salon elinvoimajaosto teki helmikuussa päätöksen suunnittelutarveratkaisusta voimala-alueen rakentamiseksi Melassuolle. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Kesä on joka tapauksessa siinä määrin pitkällä, että metsissä alkaa olla kerättäväksi niin mustikkakuin sienisatoakin. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2024 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. 044 735 2303 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Särkisalo oli silloin vielä täysin tuntematon paikka. Postitalo saa uutta elämää ympärilleen jo nyt, mutta tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän, sillä pariskunta haaveilee majoitustoiminnan aloittamisesta. Siinä samalla saa hyötyliikuntaa, mitä ei kai koskaan tule liikaa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Hüterit eivät ole säikähtäneet uutta projektia, sillä he olivat tietoisia talon asettamista haasteista. Metsään kannattaa todella nyt mennä, olipa oma mielenkiinto sitten sienissä tai marjoissa. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. Förbyn postitalosta tulee puuseppien koti Remonttityöt talossa on jo aloitettu. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Sekään ei pelota, sillä kosteudesta kärsineiden puuosien korvaaminen ja vaihtaminen on heille tuttua työn kautta. Onkiahvenensa kantarellikastikkeella höystävä pistelee ateriaa, joka ei ravintolasta ihan pikkurahalla irtoaisi. Niin ikään keltavahveroita eli kantarelleja on poimittavaksi paikoitellen runsaasti. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2023 Ilmoitushinnat 1.1.2024 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Jos luonnonantimet eivät jostain syystä itselle maistu, niillä voi tehdä vaikka pientä tiliä. Kosteuden hajua on tuntunut harjaantuneen parin nenissä talon keskiosassa liikkuessa. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari @perkkari1944 Liinu Nieminen Förbyn vanhan postitalon kohtalo on herättänyt kiinnostusta ja spekulointia kuluneen kesän aikana. Vierailuni aikana yhden ohiajavan auton kuski jo vilkutti. Arvoherkut metsästä " Metsään kannattaa todella nyt mennä. Tämä ei estä asian ratkaisemista. Pohjan voima ei jättänyt vastinetta Melassuo-valituksiin. Mustikkasato on toimituksen omien havaintojen ja toimitukseen tulleiden tietojen mukaan paikallisesti paikoin erinomainen. Kesäkuun alusta on nyt suunnilleen saman verran aikaa kuin on tästä elokuun loppuun. Energiayhtiö Pohjan voimalla oli myös tilaisuus antaa vastineensa, mutta yhtiö ei sitä ole määräaikaan mennessä tehnyt
Näillä tahoilla on aikaa vastata elokuun 9. Sukukokouksen kaukaisimmat vieraat tulivat Pohjois-Suomesta: Irja Törmänen Kuusamosta ja Merja Joro Oulusta. Nyt unelma kävi toteen. Alkujaan energiayhtiö kaavaili noin 65 hehtaarin aluetta, jossa paneeleja olisi ollut Erveläntien molemmin puolin. Perniönseudun Lehti 29 18.7.2024 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Historia tutuksi kävelevässä teatterissa Sivu 11 100 679 kynää ja lisää tulee Sivu 7 Förbyn postitalosta tulee puuseppien koti Remonttityöt talossa on jo aloitettu. Aurinkovoimahanke käynnistyi vuonna 2022. päivään asti. Melassuolla todettiin kartoituksessa myös merkkejä liito-oravasta. Pohjan voima ei jättänyt vastinetta Melassuo-valituksiin Vastineen jättämättömyys käy ilmi vastinepyynnöstä, jonka valittajatkin ovat tällä viikolla saaneet. Voimaloiden tuotto olisi enintään 30 megawattia. Nyt hanke käsittää noin 34 hehtaaria maata Erveläntien eteläpuolella. Miisa Hüter haaveili pitkään vanhasta puutalosta. Voitto Kavander sai maanantaina kokoelmaansa kolme uutta kynää. 150 ihmistä kokoontui Hallin Lavalle Sivu 12 Piiu Alen palaa esityksen loppupuolella nykyaikaan ja omaksi itsekseen. Arkistokuva Jarmo Markkasen ottama.
Jo korttelikaupassa tavaravalikoimaa on yleensä sen verran, että nälkäkuolema ei uhkaa kranttuakaan. Aidoksi yhteiseksi sukupolvikokemukseksi voisi nimetä esimerkiksi Dingo-yhtyeen vaikutuksen suomalaisiin nuoriin 80-luvulla. Pirstaloitunut kulttuuri, internetin luomat alakulttuurit ja yhtenäisyyden murtuminen maalaavat kuvaa jakautuneesta ikäpolvesta, joka kokee omissa kuplissaan omia pienemmän ryhmän lävistäviä ”sukupolvikokemuksia”. Särkisalossakin on siis kisattu triathlonin tapaan, tosin paljon menevämmällä nimellä. Laitakaupungin automarketissa voi olla tämmöistä maailman tavallisinta tuotetta tarjolla jonoksi asti ja kilpailu on kovaa. Köyhyyskertomuksissa halvin kaurapuuro on se viimeinen, mihin jollakulla on varaa, ja toisaalta vakavaraisen kaupunkikulttuurin vaalijan viikonloppubrunssilla nauttima kipollinen luomupuuroa mausteineen voi maksaa saman kuin yksinhuoltajan koko viikon lounaat. Eivät tosin ehkä ihan sillä tavalla kuin Dingo aikanaan. Pirstaloituneessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa oman alakulttuurin jakamat kokemukset voivat tuntua yhtä merkitykselliseltä kuin Dingo aikanaan. Maailma on muuttunut, kuten myös se kuinka yhteisöllisyyttä ja yhteyttä muuhun ikäpolveen koetaan. Mökeille halki maan on kautta aikain viety monenlaista jo palvellutta. Jokainen siihen aikaan elänyt muistaa bändin mahtavine hiuksineen. Kakkoskodissa ei syödä kakkoslaatua eikä lueta vanhoja lehtiä. Vaalit joka tapauksessa saavat miettimään logiikkaa tai sen puutetta. Tässäpä sitä nähdään, ovatko elämäntapajulkaisujen puheet totta. Johtoportaan huviloilla olivat vuosikertakamaa myös juomat. Mukavien sukupolvikokemusten jahtaaminen on nykymaailmassa turhaa ja jahdatessa väsyisi koko kroppa. Purimme ahdistustamme siihen, että vitsailimme sillä, että elämme ikäpolvemme sukupolvikokemusta. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Sukupolvikokemus tarkoittaa samassa paikassa ja ajassa eläneen ihmisryhmän jakamia vaikuttavia kokemuksia. Minunkin sukupolveni saanut nuoruutta värittävän ja yhdessä koettavan kokemuksen vaikka ei musiikin saralta. Tämä skaala on tarjolla useammalla tuotemerkillä ja kaupan omat brändit päälle. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Epätoivo alkoi hiipiä tykö jossain ketsuppikaapin paikkeilla ja otti lopullisen otteensa kaurahiutalehyllyn kohdalla. Opiskelijat olivat yksin yksiöissään, duunarit töissä varotoimien sanelemana ja ylempi luokka etätöissä Balilla. *** Heip. *** Mielenkiintoinen lehdistötiedote viikon varrelta liittyy ruokaan niin ikään. Eräänä päivänä isommassa kaupassa ajatus jäi nimittäin pyörimään nykyisen yltäkylläisyyden ympärillä. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Kieli-ihminen toki jää miettimään. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Toimituksen itärannikon viikkovaalitilaisuudet keskeytetään tässä seuraavaksi. Liinu Nieminen Hyvien sukupolvikokemusten aika taitaa olla ohi Kirjoittaja on toimittaja, joka opetteli korona-aikana soittamaan huuliharppua. Siinä ei tietenkään ole mitään hirnuttavaa, että ehdokkaista toinen sai viikonloppuna kampanjatilaisuudessaan luodista. Siellä taas ihmetellään tulevia presidentinvaaleja. Ensimmäisiin teräsmieskisoihin osallistui 17 kilpailijaa ja ne järjesti Särkisalon Urheilijat.. Ja kyllä me tulemme muistamaan koronan lisäksi myös muita yhteisiä ja jaettuja kokemuksia: ilmastokriisi, sodat ja hyvinvointivaltion lamaantuminen tulevat värittämään meidän aikuisuuttamme. Isossa automarketissa pelkkä kaurahiutalevaihtoehtojen määrä suistaa kävijän raiteilta. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Nykymusiikista ei ole mahdollista poimia sen kaltaista yhtyettä tai artistia, joka olisi noussut kaikkien tietoisuuteen ja jopa koko kansan läpäisevään suosioon ainakaan pitkäksi aikaa. Museosuolaa Merestä satulaan ja satulasta juoksulenkille Tämä arkistolöytö oli yllättää lehdentekijätkin. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Samaan aikaan tietyn matkan päässä maailman suunnilleen näkyvimpään ja äärettömän vastuulliseen tehtävään on vaaleissa löydetty vain kaksi patua, joita ei sivullinen kaiken näkemänsä perusteella palkkaisi kuin ehkä kaurahiutalepaketteja hyllyttämään. Kun tässä maassa mikään ei synny valvomatta, voi melkein sanoa, että kaurahiutale on hi-techiä sekin. Tiktokin ote näkyvyyden saavuttamisesta, vaihtuvuuteen perustuva algoritmi ja jatkuvasti muuttuvat trendit eivät mahdollista samalla tavalla yhden yksittäisen musiikintekijän pitkäaikaista pinnalle nousemista ja siellä pysymistä. Kaiken päälle tai kaikkea ennen joku on kaurat molempiin viljellyt: tehnyt pellolla työn, ottanut riskin, jännännyt säitä, korjannut välillä puimuria, vienyt sadon jalostettavaksi. Eipä sillä, pitkään haudutettu ja kunnolla maustettu puuro tietysti on eri tuote kuin mikrouunissa minuutissa vinkautettu. Joko tosiaan on siirrytty mökeistä vapaa-ajanasuntoihin ja kakkoskoteihin. Maskit päässä ja yksin kotona uutta myöhemmin koko kansaan vaikuttavaa mielenterveyskriisiä luoden. Viikoittain vaihtuvat some-trendit jäävät ehkä mielemme sopukoihin ja vanhainkodissa hoemme pakonomaisesti ”ai mun olkapää” ja ”brother eww” -kaltaisia heittoja, jotka ovat mädättäneet aivojamme puhelimen kautta jonain tavallisena torstaipäivänä 2020-luvulla. Siksi sitäkään on vaikea nimittää yhteiseksi sukupolvikokemukseksi. Ketju jatkuu myllyyn ja pakettiin ja kuluttajan pötsiin. Vuoden 1956 heteka, jolle vaari kuoli, Montrealin olympialaisiin ostettu televisio, miksei siis myös Lyyli-tädin maustekokoelma keväältä 1984. Yhteiskuntatieteissä on pitkään pohdittu sitä, saavatko nykysukupolvet kokea samanlaisia yhdistäviä kokemuksia kuin aikaisemmat polvet. Korona toisaalta koettiin hyvin eri tavalla riippuen siitä missä asemassa ja yhteiskuntaluokassa eli. Koronaviruksen aikaan aloitin opinnot yliopistossa. *** Väistämättä tulee seurailtua elämää muunkin veden kuin Saaristomeren laitamilla. Tiedote vieläpä vinkkaa kurkistamaan läpi niin kotien kuin kesämökkienkin keittiöt. Ketään ei yritetä listiä, ei nyrkein eikä torrakoin – mutta sano tämä nyt kaikille tämän maailman hämäräveikoille. Kokemukset lävistävät tietyn ikäryhmän ja jäävät elämään heidän muistoissaan vahvasti. Mutta siihen epätoivoon. Vanhainkodissa robottien meitä hoitaessa taustalla soivat varmasti nuoruutemme kappaleet Cheekiltä, JVG:ltä ja ehkä ironisesti jopa Korelonilta, vaikka kukaan heistä ei ole jättänyt kaikille asukkaille yhteistä muistijälkeä. Niiden lisäksi vanhainkodissa soivat tietysti myös Dingon Nahkatakkinen tyttö ja Autiotalo, sillä jotkut asiat eivät koskaan kuole. Katkeruuteen ei kannata jumittua. Kansallinen ja käsittämätön entinen mökkiperinnehän edellytti, että mökillä ei ollut niin väliksi siitä, millä nukutaan ja mitä syödään, vaikka rentoutua piti. Jos oikein vanhaa purkkia ei löydy, muutos on tapahtunut. Puhuttiin jopa dingomaniasta. Epäilemättä monella on luottotuotteensa. 4 Torstaina 18. Ja sitten siihen logiikkaan. Atlantin länsirantaan päätyvä löytää itsensä Amerikan ihmemaasta. Minun sukupolveni ei välttämättä koskaan saa sellaista kokemusta kuin he, jotka elivät nuoruuttaan vuonna 1985. Jos on tällä viikolla hurjassa suosiossa, ensi viikolla kukaan ei enää muista. Hän lopetti sen samalla viikolla kuin aloitti. Kansankerroksissa siis näin. Siinä peräänkuulutetaan suomalaisten maustekaapeista vanhinta maustepurkkia. Kun pahaa-aavistamatonta presidenttiehdokasta ammutaan, se on salamurha tai sen yritys. Niiden mukana jokainen senkin ajan vanhus osaa laulaa. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Peuran tai karhun puskan takaa ampuva suorittaa kannanhoitoa tai jatkaa perinnettä. On luomua ja ei, höyrytettyä ja ei, kuituisempaa ja vähemmän kuituista, pikaa ja hidasta, leseillä tai ilman, varakkaille mausteilla, myllärin parasta ja tavallisempaa, pusseissa ja lootassa, vähän joka maakunnsta. Kaurahiutale eli puhekielessä kauraryyni on varmasti arkisista arkisin tuote; se maistuu sadoissatuhansissa suomalaissuissa arkiaamuisin kuin hammastahna, joskin jälkimmäistä harva maustaa voisilmällä. Sukupolveni jäseniä oli varmasti jokaisessa edellä mainitussa ryhmässä
26.7. –Tässä kulmakivenä toimii kaupan palvelutiski, jota haluamme entisestään kehittää. asti ke–su klo 12–18. Perniön K-Supermarket saa kauppiaat Turusta. 12.10. . Ilm. Kaupan alalle hän tuli vuonna 2013 K-Citymarket Kupittaalle ollessaan 18-vuotias. 14 i Tenala kyrka. Lunchmusik ons 24.7 kl. asti ke klo 13–15. asti päivittäin klo 11–17. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TE RVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 21.7. • Teijon kirkko 31.8. 13-15 i Bromarvs förs. Bindande anmälan. Lisäksi tulemme vastaisuudessakin panostamaan valikoiman paikallisuuteen, johon Perniön lähialueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden, Isotupa ja Silvander toteavat K-ryhmän tiedotteessa. KIRKKOJA AVOINNA KESÄLLÄ • Kiskon kirkko 27.7. klo 17–20 Naarilan leirikeskuksessa, Naarilantie 369. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TAPAHTUMIA TYÖSUORITUKIA KOKOUKSET SEURAKUnnAT HAUTAUSPAlvElUT 044 735 2302 Pist viesti! EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING GUDSTJÄNSTER Sön 21.7. viim. Rajaton kesä ons 24.7 kl. 300 m. Vi bjuder på kaffe med tilltugg. Skjuts för dem som bor i BromarvTenalaområdet ordnas vid behov, kontakta Carola senast mån 22.7, tfn 0408396733. barn) Lippu.fi Ambient Arkipelag lör 27.7 kl. Janne Silvander ja Amanda Isotupa ovat hankkineet kaupan alan kokemusta viime vuodet K-Supermarket Förissä, joka sijaitsee aivan Aurajoen rannalla. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. asti keskiviikkoisin klo 18–19, ohjaajana Jenni Luodes. 13 i Ekenäs kyrka, Pia Nygård. 11.50, Tenala förs.hem kl. Hän on opiskellut työn ohella liiketaloutta. hem. • Unkariin, Nagykanizsaan 14.–21.10. Mika Snellmania tehtävässä seuraa pariskunta; Amanda Isotupa ja Janne Silvander. • Luontokirkko Särkisalon Slätholmassa klo 13; Hekkala, Saarinen. Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Kertamaksu 5 € tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa SLS:n kautta (käteinen, MobilePay). YSTÄVYYSSEURAKUNTAMATKOJA • Länsi-Viroon, Martnaan 14.–16.9. Högmässa kl. 500 m > vasemmalle n. 16 i Bromarvs kyrka, Anders Storbacka. Meren rantaan on parin sadan metrin kävelymatka. .. Hartaus n. Kaffe med dopp i församlingshemmet. Tervetuloa! Hallitus ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniön ja Särkisalon alue Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Ville Juhani Kakko Eden Helmi Irene Nummila Saarni Antti Taneli Ojala Jasmin Kemi Pedro Alvari Toivo Artturi Vuorenmaa Avioliittoon vihityt Santeri Juho Valdemar Ojala ja Saara Josefiina Junnila Pasi Juhani Ikävalko ja Jonna Maria Rantalaiho Eetu Onni Viljami Hautakangas ja Sofia Karoliina Liehu Hautaan siunatut Anja Orvokki Alm 92 v Aili Iida Hyttinen 87 v Anja Alise Salo 86 v Kalevi Johannes Ståhlström 84 v Elli Maria Elg 81 v Erkki Olavi Loukonen 79 v Jaakko Juhani Koski 78 v Riitta Liisa Maria Peltola 78 v Leo Akseli Harjunpää 77 v Jouko Elmeri Tuomi 73 v Risto Esko Juhani Ylenius 71 v Seppo Juhani Säilä 52 v MUSIK Eftermiddagsmusik fre 19.7 kl. Sångensemble Rajaton. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 putkimies50@gmail.com PERNIÖN JA SALON SEUDULLA • Viemärinavaukset • Minikaivinkone Bobcat E10 • Avant 220 -pienpyöräkuormaaja • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Perniön Ylikulman vesiosuuskunnan varsinainen OSUUSKUNTAKOKOUS pidetään Ylikulman Yhteistalossa maanantaina 31.7.2024 klo 18. Tfn 044-755 3619, kl. . Yhteislähtö srk-kodilta klo 12.30. lisätiedot ja ilmoittautumiset www.salonseurakunta.fi/matkatjaretket PERHENEUVONTA Perheasiain neuvottelukeskus suljettuna 22.7.–4.8. Esillä sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. 18 i Snappertuna kyrka, Yliportimo, Aittola Sommarcafé tors 25.7 kl. Start hemåt ca 14.30. Fritt inträde. • Messu Teijon kirkossa klo 10; Hekkala, Tastula. • Hintaym. Info : www.ekenasnejdensforsamling.fi SÄRKISALOPÄIVÄ LAUANTAINA 20.7 KLO 11.00 14.00 Meripirtin piha-alueella Klo 11 lasten juoksukilpailu Monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille Vuoden 2024 särkisalolaisen julkistus Runsaasti myyntipisteitä Meripirtin Kerho Aku Poutanen Perniön K-Supermarketissa vaihtuu syksyllä kauppias. klo 19.30 rannassa tai sateella leirikirkossa. Pariskunta kohtasi toisensa ensi kertaa Kupittaan Citymarketissa. 18 i Ekenäs kyrka. He aloittavat Perniössä varsinaisesti lokakuun alussa. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Seurakuntatoimisto p. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. • Särkisalon kirkko 14.8. Kauppiasvalmennuksen hän aloitti vuonna 2021, jolloin hän siirtyi K-Supermarket Föriin ja hän on työskennellyt siellä tähän asti. Kauppiaat kertovat tiedotteessa, että ruokavalikoima on jatkossakin kaupan ykkösasia. KESÄSAUNA KUUMANA Saunailta ti 23.7. Mukaan istuinalusta ja piknik-evästä. Meditativ och experimentell elektronisk ambient musik. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. • Messu Kiskon kirkossa klo 13; Airaksinen, Laakkonen. 11.30, Ekenäs förs.hem kl. Amanda Isotupa on koulutukseltaan erityisluokanopettaja. Fritt inträde. Ajo-ohje: Mantereelta tullessa srk-kodin ohi 500 m > vasemmalle Pensalontietä 2,6 km > vasemmalle Hiekkarannantietä n. KESÄJUMPPA Särkisalon kirkkopuistossa jumpataan 31.7. asti la klo 12–15. • Perniön kirkko 4.8. 10-12. Ruoan verkkokaupan palvelut, nouto ja kotiinkuljetus, jatkuvat. P. Molemmat työskentelevät parhaillaan Turussa K-Supermarket Förissä. 02 774 5200, hauta-asiat p. Biljetter från 40€/35€ (pens., stud. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. Sista anmälningsdag 7.8. Nuotiopaikka (metsäpalovaroituksen salliessa) ja grillikota käytettävissä omille eväille/grillattaville. Utfärden startar från Snappertuna förs.hem kl. .. Pris 10 €. Utfärd till Bromarvs kyrka ons 14.8. 5 Torstaina 18. Ilm. 10 i Ekenäs kyrka, Yliportimo, Aittola Kvällsmässa kl. 02 774 5206, taloustoimisto p. viim. Janne Silvanderin kaupan työura alkoi myös K-Citymarket Kupittaalta 2017, mistä hän siirtyi 2022 K-Supermarket Föriin. o. 15.8
Verkkokalastuskiellon laajentaminen antaa vaelluskaloille paremmat mahdollisuudet vaeltaa merestä jokeen sekä joesta merelle. Kuva on otettu Ranmarinan sataman laiturilta kohti Krailanselkää. Kiskonjokea pidetään hakemuksessa yhtenä arvokkaimmista Itämereen laskevista meritaimenen lisääntymisjoista ja joen alaosilla esiintyykin alkuperäinen meritaimenkanta. Levätilanne on pääosin samalla tasolla menneisiin vuosiin verrattuna, ja sen määrä on sisävesillä viime viikosta lisääntynyt. Manteretta ja Kaukassaloa erottava suntti on kieltoaluetta koko mitaltaan. Aku Poutanen Kiskonjoen edustan verkkokalastuskiellon alue kasvaa ja kieltoaika pitenee. Esitys kalastusrajoituksista sisältyy alueen käyttöja hoitosuunnitelmaan. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Menneellä viikolla ainakin Särkisalossa ja Kemiössä on nähty ja tunnettu sinilevää. Levän muodostuminen alkoi tänä vuonna lämpimien säiden takia aikaisin. Kalatalousalue toteaa lausunnossaan, että Kiskonjoella on viime vuosina tehty paljon toimenpiteitä, joilla vaelluskalojen elinolosuhteita pyritään parantamaan. Joessa on tehty muun muassa uomakunnostuksia ja poistettu nousuesteitä. Myös koko Soukonlahti muuttuu kieltoalueeksi, samoin salmi siitä etelään Krailanselän reunalle asti. 6 Torstaina 18. Vasta selällä saa verkoilla kalastaa.. Rannikolle levää on kertynyt Uudenmaan ja VarsinaisSuomen alueille enemmän kuin muualle Suomeen, mutta sen määrä on pysynyt viime viikkoon nähden samalla tasolla. Tämä mukailee myös kansallisen meritaimenstrategian ja kalatiestrategian linjauksia. Myös lohen on todettu lisääntyvän joen alaosilla ainakin pienimuotoisesti. –Epävakaa sää tekee sinilevätilanteen ennustamisesta vaikeaa. Vaellussiikaa sekä vimpaa nousee jokeen vuosittain lisääntymään merkittäviä määriä. Kiskonjoen edustan verkkokalastuskiellon alue kasvaa Kuvan vedet kuuluvat kieltoalueeseen. Muutosta oli hakenut KemiönsaarenSärkisalon kalatalousalue. Nyt alue laajenee niin, että verkkokalastus on kiellettyä koko Laukanlahdella ja siitä lounaaseen ohi jokisuun. –Satelliittikuvista näkee, että vaikka Salon alueella ei ole niin paljon sinilevää kuin esimerkiksi Naantalissa, niin kyllä sielläkin näkee vanat niissä kohdissa mistä laiva on mennyt, ELY-keskuksen asiantuntija Emilia Pohto kertoo. Silmämääräisesti ei voi tietää, onko levä myrkyllistä vai ei, joten kaikkea sinilevää kannattaa varoa. päivästä vuoden loppuun. Kiskonjoessa esiintyy muun muassa meritaimenta, merilohta, vaellussiikaa, vimpaa sekä nahkiaista. Lounais-Suomen kalatalousalue otti lausunnossaan kantaa asiaan ja totesi, että kielto voisi olla jopa ympärivuotinen, sillä tehdyn radiotelemetriaseurannan perusteella meritaimenet liikkuvat jokija merialueen välillä ympärivuotisesti, kunhan joessa on tarpeeksi virtaamaa. Nyt kun on tuulista ja sataa, niin se ehkäisee laattojen muodostumista ja rikkoo jo olemassa olevia sellaisia, Pohto pohtii. Asiasta on tehnyt päätöksen Varsinais-Suomen Elykeskuksen kalatalouspalvelujen yksikkö. Nykyinen kieltoalue on kilometrin pituinen ja perustuu lakisääteiseen vaelluskalavesistön edustan verkkokalastuskieltoon. Tällä päätöksellä verkkokalastuskielto on vuoteen 2029 asti voimassa vuosittain elokuun 15. –Jos se olisi pelkkää vettä, ei tietenkään näkyisi mitään jälkiä, Pohto jatkaa. Epävakaa sää tekee sinilevätilanteen ennustamisesta hankalaa Sinilevää näkyi keskiviikkona Kemiönsaaren Västanfjärdissä. Kalat ovat pääasiana myös Kemiönsaaren-Särkisalon kalatalousalueen aloittellisuudssa
heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Aku Poutanen Voitto Kavanderilla oli maanantaiaamuna kielensä päällä kaksikin kysymystä. Kaiken alku oli perin arkisessa tilanteessa. Kynä oli vastalahja grillinmuurausneuvoista. Kotimainen liikeja mainoslahjojen iso nimi oli takavuosina Leo Longlife. Samalla saattoi kartuttaa kokoelmaa. Vastaus ensimmäiseen oli kyllä ja jälkimmäiseen 100 673. Keskiviikkoaamuna piti vielä lähettää Kavanderille viesti: mikä on määrä nyt. Muurarin muhkea kynäkokoelma karttui Perniössä Voitto Kavanderin kokoelma karttui Perkkarin toimituksesta maanantaina kolmella kynällä.. Kyniä myös lähtee: omansa kokoelmaan antavalle pitää olla antaa tilalle käyttökynä. Toista ääripäätä on kokoelman ranskalainen kynä, joka tuli samettirasiassa ja jossa oli mukana kynän räjäytyskuva. Mieleen on jäänyt tarina esimerkiksi jo kuopatusta Eka-myymäläketjusta. Ystävät tietävät tuoda lahjaksi kyniä, joten kokoelma karttuu, vaikka mies ei tien päällä olisikaan. Kavander toteaa, että muutama kaksoiskappale voi joukossa olla. Perkkarista kokoelma täydentyi kahdella lehden mainoskynällä ja Perniön kirkonkyläyhdistyksen kynällä. Tämän kynän Kavanderille toimitti hänen ystävänsä, joka työskenteli suurlähetystössä. Vastaus oli 100 679. Tämä kynä tuli muurarille perinteisesti ostettavan savuviinapullon korvikkeena. Joskus pitää käydä kaukana päästäkseen likelle. Kyniä kertyy, kun takana on rapiat 38 vuotta keräilyä. Eräällä henkilöllä ei ollut antaa käyntikorttia, mutta olipa kynä, jossa oli yrityksen nimi ja yhteystiedot. Voitto Kavander on ammatiltaan muurari ja työ vei hänet vuonna 1986 Helsingin messukeskukseen. Oikeastaan Perniön-kierrokselle innosti toki vaimo, jolle kulmakunta oli vieraampaa. Kynäkokoelmassa on kyniä niin Bahamalta kuin Havaijiltakin – mutta Perniöön keräilyharrastus toi vasta nyt. 7 Torstaina 18. Lisäksi hän pyysi arvaamaan, montako kynää kokoelmassa parhaillaan on. Kavander kiitti kynästä ja samalla mielessä välähti ajatus: miksipä näitä ei alkaisi keräillä. Voitto Kavander on syntynyt Kiskossa, asuu Lohjalla, mökkeilee Suomusjärvellä. Kokoelman helmi on kynä, jota Yhdysvaltojen presidentti George Bush käytti Suomen-vierailullaan vuonna 1990. Kukkakaupasta oli evästetty toimitukseen, matkalta mieleen oli jäänyt Lehmirannan ystävällinen työntekijä. Kavander asteli Perkkarin konttoriin ja myönsi olevansa omintakeisella asialla: hän kysyi, josko lehdellä olisi mainoskynää. Toimituksesta löytyi kyniä ja alussa mainittu numero oli Kavanderin mainoskynäkokoelman kynien lukumäärä maanantaiaamuna. Kokoelmaan pääsevän kynän pitää olla ehjä. –Siihen voi sitten tilata varaosia, tähdentää Kavander. Kuulakärkikynä ei aina ole kovin kallis. Leon kyniä on kokoelmassa monta, myöntää Kavander. Lohjan Ekan myymälässä oli nuukailtu kynien kanssa, Kavander oli puolitosissaan letkauttanut lähtevänsä tästä sitten toisaalle ostoksille, ja työntekijä oli muistanut tämän vielä pitkään myöhemmin Kavanderin kohdatessaan. Kynäkokoelma kertoo samalla yritysja miksei paikallishistoriaakin
Märän puun voi aina korvata. Särkisalossakin uuden verstaan sijainnista on neuvoteltu, sillä läheltä löytyy tyhjillään olevaa tehdastilaa. Yläkerran keittiö on nähnyt elämänsä varrella paljon. Vanhat omaa aikaansa henkivät tapetit, keltainen keittiö ja hieman pelottava yläkerran vessa ovat kuin menneeseen aikaan pysähtyneet. Vaikka työtila tämän hetkisessä asuinkunnassa täyttää kaikki odotukset, pariskunta uskoo, että Särkisalosta löytyy yhtä sopiva. Tavoitetta muuttopäivälle on vaikea asettaa, mutta parin haaveissa olisi muuttaa keväällä lumien sulettua. Ideoita ja visioita Hütereilta löytyy, mutta talon asettamat rajoitteet selviävät vasta kun kaikki pinnat on avattu. –Täällä näkyy tämä romahduskohta. Hän lisää vielä, että heitä ei tarvitse vierastaa, vaan voi rohkeasti mennä juttelemaan. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Valkoinen lammasta muistuttava koira ilmoittaa lähitienoolle pihaan ajavasta autosta. Mutta mieti, miten kiva tämä on talvella, kun ei tarvitse tehdä niin paljon lumitöitä, Miisa Hüter nauraa. Siellä sijaintien välillä on alle kaksi kilometriä. Hüterit toivovat, että pääsevät pian tutustumaan särkisalolaisiin ja Särkisaloon paikkana, sillä sekä alue että ihmiset ovat vielä tuntemattomia. Suuret korvat heiluen se juoksee emäntänsä Miisa Hüterin jalkoihin. Vanhaa kunnioittaen Vanha talo vaatii tietysti paljon kunnostamista ennen kuin sinne voi asettua asumaan. Tässä iässä pitää aina olla joku projekti meneillään, hänen Saksasta kotoisin oleva miehensä lisää nauraen englanniksi. Vielä kaukana siintävä haave olisi joskus järjestää jonkinlaista majoitustoimintaa postitalon yläkerrassa. –Remontoidaan tätä rauhassa vanhaa kunnioittaen. Verstas ja koti ovat vielä Pohjassa Uudellamaalla. Talo kohoaa Särkisalontien välittömässä läheisyydessä. Piha, jolla koira juoksee, ei ole minkä tahansa förbyläisen talon etupiha. –Jos joku ajaa tästä ohi ja näkee, että olemme paikalla, niin saa tulla kertomaan tämän talon historiasta, Miisa Hüter toivoo. –Joskus nuorempana olisin pitänyt tien lähellä asumista hirvittävänä ajatuksena. Pihalla käyskentelevä Lumi-koira on omaksunut ihmistensä piirteitä, sillä se on yhtä puhelias kuin omistajansakin. Tämä on meille juuri sopiva, Miisa Hüter iloitsee. Arvuuttelun kohteena ollut Förbyn vanha postitalo saa taas ympärilleen elämää, kun sekä Lumi-koira että Miisa ja Guido Hüter aloittavat remonttihommat. Käymiskertojen vähyydestä huolimatta talolla näyttää siltä, että töitä on jo paiskittu. –Vuosia olen haaveillut vanhasta ja puisesta talosta ja selaillut vaihtoehtoja. 8 Torstaina 18. –I want people to know that we are not townies, we are rednecks, Guido Hüter sanoo virkistäen. Heidän kanssaan on heti helppo keskustella sekä aiheesta että sen vierestä. Aikansa värit Postitalon sisätilaa voisi kuvailla kahdella sanalla: retro ja värikäs. " Tässä iässä pitää olla aina joku projekti meneillään. Lahon puun voi aina korvata Miisa ja Guido Hüter remontoivat Förbyn vanhaa postitaloa sen menneisyyttä kunnioittaen Miisa ja Guido Hüter istuivat Lumi-koiran kanssa perjantaina kolmatta kertaa uuden talonsa portailla. Vapaasti suomennettuna hän tarkoittaa, että he eivät ole kaupunkilaisia vaan pesunkestäviä maalla asujia. Hemmo-kissa pääsee mukaan vasta remontin valmistuttua. –Ja tässä voi käydä niin, että talo ei tule kokonaan ikinä valmiiksi, kun aina sitten keksii jotain uutta, hän muistuttaa. Ei oteta mitään turhia riskejä, että talo ei kärsi, Miisa Hüter tähdentää. Talo herätti paljon mielenkiintoa niin paikallisissa kuin mökkiläisissäkin, sillä kiinteistövälittäjään ottivat yhteyttä kymmenet ihmiset. Työtä tässä on, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä, että olisimme säikähtäneet, Miisa Hüter sanoo ja osoittaa lattiaa talon kulmassa, joka on pettänyt ja romahtanut alas. Vanhan talon historia on heille vielä mysteeri, joka vaatii selvittämistä. Tontilla itsevarmana mutta vuosia nähneenä seisova talo on historiaa täynnä. Hüterit epäilevät, että loistava sijainti ja edullinen hinta innostivat ihmisiä pohtimaan talon mahdollisuuksia. Hüterit ovat kumpikin ammatiltaan puuseppiä, joten talon remontointi sujuu kokemusta hyödyntämällä. Perjantai oli kolmas kerta, kun pariskunta pääsi käymään uusilla tiluksillaan. Miisa Hüter muistuttaa, että vanhaa taloa remontoidessa aina tulee yllätyksiä vastaan. Siksi ei kannata tehdä liian tarkkoja suunnitelmia. Hütereista välittyy lämmin tunnelma. –En sanoisi tätä keskiiän kriisiksi, mutta olemme vielä sen verran nuoria, että jaksamme tarttua tällaiseen projektiin. Kosteutta on haistettu keskellä taloa, mutta siitä ei puuseppäpariskunta hermoile. Sen kohtalosta on arvuuteltu niin kaupan kassalla, kunnantalon parkkipaikalla kuin bensa-aseman mittarillakin. Vaurioiden selvittäminen ja kartoittaminen ovat ensimmäiset askeleet talon kunnostamisessa. " Vanhaa taloa remontoidessa aina tulee yllätyksiä vastaan.
Nähdään sekä pikkutarkkaa että suuripiirteisempää, kankaalla ja paperilla. Hän itse kokee löytäneensä taiteen verrattain myöhään. Hänen äitinsä on myös taiteellinen ihminen, minkä vuoksi erilaiset taiteenmuodot ovat olleet läsnä Sundbergin elämässä lapsuudesta asti. Tekniikoita on monia, mutta Sundbergin esittelemät teokset on tehty kaivertamalla puuhun haluttu yksityiskohtainen kuva. • Petun pajan avajaisnäyttelyn avajaiset pidetään 27.7. jonka jälkeen se on avoinna 28.7–11.8. Hänen uusi taidegrafiikan tekemiseen pyhitetty työhuoneensa alkaa olla valmis. 9 Torstaina 18. –Luulen, että meillä on etu järjestää kursseja tällaisessa miljöössä. Usein laji vie mukanaan niin, että kädet ovat kovettumilla ja vesikelloilla. Prässin ja vedosvärien avulla levyssä oleva kuva siirretään paperille tai kankaalle, johon se painautuu peilikuvana. Uusi taidegrafiikkapaja kantaa nimeä Petun paja. Taidegrafiikkapajan avaaminen ei ole ainoa suuri mullistus Sundbergin perheen elämässä. Muita suunnitelmia ei ole vielä tehty, sillä muutokset ovat keinuttaneet remontin, sukupolven vaihdoksen ja perhearjen aallokossa. Huone oli ollut ennen varastona ja Sundbergin sanojen mukaan ”romujen dumppaus paikkana”, mutta potentiaalia kaiken alta löytyi. Sundberg inspiroituu hänen omassa elämässään tapahtuneista asioista, reaktioista niihin tai ajatelluista ajatuksista. Ne voisivat olla sellaisia täysihoidollisia kursseja, että olisi myös ruoka ja majoitus, kun tässä on siihen mahdollisuus, Sundberg miettii. Esimerkiksi pikkutarkka piirtäminen, maalauksellinen jälki ja puun kanssa työskentely ovat minulle mieluisia. –Kyllä tuo remontointi alkoi maistua vähän puulta, kun olen vain odottanut, että pääsisin oikeasti tekemään taidetta täällä, Sundberg kuvailee prosessia. Yleensä, jos prässi tulee myyntiin, niin se menee heti, päätin tarttua tilaisuuteen ja täällä se nyt on, Sundberg iloitsee. Se kiinnostaa myös kovasti, niin en sulje pois, etteikö täälläkin joskus olisi siihen mahdollisuus, Sundberg pohtii. Nyt se saa olla juuri siinä mihin se koneen avulla laskettiin. Sundbergin työhuoneella on mahdollista sen kokonaan valmistuttua luoda taidetta kaikilla muilla taidegrafiikan teknikoilla paitsi litografialla. klo 12–17 Unelmien työtila rakentui kotisaarelle Jontte Sundbergin unelma kodin lähellä sijaitsevasta työtilasta on toteutunut. Prässin saaminen sisään huoneeseen oli työn takana. Petun pajassa on tarkoitus pitää jatkossa näyttelyiden lisäksi myös kursseja. Yksi tekijä lopetti ja luopui kaikista näistä. Taidegrafiikan ilo löytyi Turussa opiskellessa ja nyt se on vienyt mennessään. Sitä ennen on käytetty tunteja luonnosteluun. Nyt haave kodin lähellä sijaitsevasta työtilasta on toteutunut. Ne sijaitsevat nyt samassa rakennuksessa. Erilaisia tekniikoita tehdä taidegrafiikkaa on paljon, mikä näkyy pian Petun pajan seinillä. Siihen toisaalta pohjautuu moni muu menetelmä. –Olen seurannut tätä toimintaa aina läheltä, niin tiedän käytännön asiat. Sivuseinällä oleva kaappi taas on täynnä taiteessa käytettäviä värejä. Ahkeran remontoimisen päättymisen kunniaksi tilassa järjestetään seitsemän taiteilijan teoksista koostuva näyttely. Taidegrafiikan tekeminen alkaa ideasta, kuten muukin taide. On myös hienoa, että on tosi monia tapoja tehdä taidegrafiikkaa, Sundberg summaa. Sundberg kuvailee tulevaa näyttelyä monipuoliseksi. Lönnvikenin majoitustoimintaa kahdenkymmenen vuoden ajan pyörittänyt Sundbergin äiti Helena ikääntyy, joten sukupolven vaihdos on pikkuhiljaa tapahtumassa sillä saralla. Hyvin aikataulussa kuun lopussa aukeavaa avajaisnäyttelyä ajatellen. Tilan ensimmäisessä huoneessa seisoo huojumatta jopa 600-kiloinen prässi, joka on välttämätön osa taidegrafiikan tekemistä. –Olen sitä mieltä, että taide ja taiteellisuus ja se oma juttu pitää löytää itse, Sundberg miettii. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Liinu Nieminen –Viimeisen listan löin paikalleen eilen, Jontte Sundberg naurahtaa. Prässin päällä lepää vasemmalla valmis teos ja oikealla sen tekemiseen tarvittu puulevy.. Petun saaren mutkittelevien hiekkateiden seassa Villa Lönnvikenissä on ollut syksystä lähtien Sundbergin ja hänen perheensä koti. –Tässä yhdistyy tosi monta asiaa. –Kävi tosi hyvä tuuri, kun sain nämä kaikki välineet hankittua käytettynä. Se mikä jännittää on ne paperihommat ja yrittäjyys, Sundberg tiivistää. –Nykyään on sellainen trendi, että myös se paperi, johon painetaan, on itse tehtyä
Välissä pappila oli seurakunnan päiväkerhona ja siltä ajalta moni muistaa saman huoneen valjastettuna pallomeren käyttöön. Ensimmäisten kuuden päivän aikana asiakkaita oli ollut yli kolmesataa. –Jokin yllätys tulee varmasti vielä vastaan, Hintsala uumoilee puoliksi tosissaan. Piha halutaan jatkossa rauhoittaa asiattomilta kulkijoilta, mutta lempeästi kehottaen. Vuosia sitten unet huoneessa ottanut oli kokenut kynnyksellä tunteikkaan hetken, kertovat Hintsala ja Varjomäki. Mikko Hintsala on työelämän parantamisen malleja kehittävän Aarni Healthin toimitusjohtaja, Elina Varjomäki näyttelijä. –Perniö-kytkösten määrä on todella yllättänyt, myöntää Hintsala. Rakennukset ovat perusteiltaan hyvässä kunnossa. Pappilalla on piipahtanut esimerkiksi talossa aikoinaan asuneen ihmisen jälkikasvua, samoin ihminen, joka on nukkunut vuosikymmeniä sitten valkoisessa pappilassa piispankamariksi nimetyssä huoneessa. Ihan osattomiksi tästä eivät ole jääneet Hintsala ja Varjomäkikään. Piispan unet pappilassa ovat jääneet historiankirjoihin ja talossa on kuorsannut muitakin merkkimiehiä kuten kuningas Kustaa kolmas. Pariskunnan koti on valkoisessa pappilassa, yhtä osaa siitä vuokraa yhä kerholleen seurakunta ja osa palvelee juhlatilana, jota on jo kysytty varsin vilkkaasti. Sen ovi on käynyt vilkkaasti, samoin tiskillä suut, ennen kuin ne on pantu makeaksi. Elina Varjomäki myöntää, että talvella remonttia työviikkojen välissä mielessä kävi ajatus siitä, mihin sitä on ryhtymässä ja tuleeko tästä koskaan mitään. Kahvila oivallettiin luontevaksi tavaksi avata pappilan ovet ja nyt kahvila on perustettu vanhempaan, vuonna 1732 rakennettuun punaiseen pappilaan. Nyt sen ilme on palautettu perinteiseksi. Viime torstaina jutunteon aikana käyneet vieraat toivat tullessaan muun muassa kysymyksiä mäkipappilasta. Valkoisessa pappilassa oli toki revittävänä esimerkiksi muovimatot ja eteisen lankkukattokin kaivettiin näkyviin. Ei kahvia ilman Perniö-tarinaa Valkoisen pappilan sisällä näkyvät kerrokset: lähinnä tunnelmaa palveleva takka lienee 1950-luvulta, esiin otettu katto kauempaa. Hänen pestinsä Keski-Uudenmaan teatterin johtajana päättyi tähän vuoteen, ja nyt tulee merkittävä yksityiskohta: Hintsala muutti kirjansa Perniöön kesäkuussa, Varjomäen kohdalla perniöläistyminen tapahtuu elokuun alussa. Vaikutelma ei ole muuttunut viime päivinä, päinvastoin. Sittenkin hyvää hoitoa Mikko Hintsala kiittelee seurakunnan ylläpitoa: mitään peruuttamatonta ei ole tehty ja rakennuksia on huollettu hyvin. Pienet posliinikupit kuuluvat asiaan mukien sijaan.. Nyttemmin Varjomäkeä jo naurattaa muistella tilannetta, jossa geokätköilijä oli astellut pihaan pappilan ikkunoita laskemaan – ja hän itse oli ollut yöpuvussaan yhden ikkunan takana voileipää tekemässä. Museoviraston kortin mukaan tämä uudempi rakennus on vuodelta 1839 – mutta ei tokikaan lainkaan sen näköinen kuin rakennusvuotenaan. Kahville tulijoille annetaan samalla mahdollisuus vieraillla myös uudemmassa, tänä päivänä valkoisessa pappilassa. Mikko Hintsala ja Elina Varjomäki hankkivat Perniön pappilarakennukset pihoineen viime syksynä. Mikko Hintsala ei puolestaan lakkaa ihastelemasta pihapiirin säilymistä ja sitä, miten pappilat puutarhoineen muodostavat kirkon kanssa kokonaisuuden. –Se painaa tosi paljon, että tässä ollaan taltioimassa rakennusperintöä. Talvella valkoisessa pappilassa järjestettiin muisteluilta, jossa pappiloissa eri vuosikymmeninä asuneet ihmiset kertoilivat tarinoita pappilan arjesta: monesti hauskoja, mutta elämä osin julkisessa kodissa saattoi olla myös raskasta. Jo talvella remonttia tehdessään pariskunta sai huomata, että pappiloiden miljöö kiinnostaa. Elina Varjomäki ja Mikko Hintsala viimeistelivät kahvilan tiskiä hetkeä ennen avaamista viime viikolla. Hän suorittaa taiteen ja kulttuurin johtamisen maisteritutkintoa Turun ammattikorkeakouluun, Hintsala puolestaan voi tehdä työnsä pitkälti etänä. Elina Varjomäki toteaa, että talo on ihan valmis brändättäväksi tarinoiden pappilaksi ja Kuninkaantien varrella se jo onkin. Ulko-ovet ovat mahdollisesti 1950-luvulta, mutta esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa tai muuta raskasta nykyaikaistamista ei ole tehty. 10 Torstaina 18. Toista on Perniön pappilan kesäkahvilassa, joka on tätä luettaessa palvellut parisen viikkoa. Hintsala ja Varjomäki ovat kartuttaneet tietojaan Suomen pappiloista ja pappilaelämästä pikkuhiljaa ja hyvin moni asiakkaista on myös tuonut tullessaan tiedonsirun tai muiston taloihin liittyen. Julkisivuun ei saa kajota, sisätilat palautetaan vanhaan asuun – ja se, millainen se voisi olla, pitää päätellä eri lähteistä. Pienet posliinikupit ja omatekoiset leivonnaiset vievät kiireettömään tunnelmaan. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Aku Poutanen Joissain kahviloissa ei juuri tiskillä turista; tilaus, kuppi tarjottimelle, vaihtorahat, kiitos
Useammin pöydällä on ollut jotain kuivempaa kylään liittyvää kuten kaava-asioita. Toki olin kuullut, että heinäkuussa kylässä on täyttä, jopa ruuhkaista – mutta se yllätti silti, että parkkipaikat ovat täynnä tiistaina puolenpäivän jälkeen ja kävelijöitä tienvarsi piukassaan. Kansallisbibliografia muistuttaa, että Bremerillä oli keskeinen rooli Suomen rautateollisuuden saattamisessa kotimaiselle Kierros päättyy ruukinalueelle ja näyttelijät käyvät – omana itsenään – läpi kylän vaiheet Bremerien jälkeen. Tiesittekö, että keltainen puurakennus oli aikoinaan sairaala ja siellä jopa synnytettiin – tai että puuhiilen polton loppuvaiheissa tärkeä tehtävä oli sillä pikkupojalla, joka lähetettiin kertomaan kylän naisille, että nyt pyykit pois narulta, kohta on hiilipölyä ilmassa. Juuri hänen mukaansa kylä sai nykyisen nimensä. Ruukkialueen omistajanvaihdos vuonna 2003 oli nykyisen loiston alkupotku. Historia on se, mikä tekee Mathildedalista Mathildedalin. –Ja täältä alkaa minun valtakuntani, julistaa Bremer korskeasti, kun kierros tuo varsinaiselle tehdasalueelle. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Matildan näytelmäkerhon historiakierros on loistoajatus. Rakennuksissa, joissa nyt herkutellaan, konsertoidaan, juhlitaan, yövytään ja tehdään kauppaa, tehtiin kerran rautaa. Laiturissakin näkyi olevan hyvin paatteja ja Terhon terassi täynnä. Hänellä oli näppinsä pelissä myös Strömman kanavan rakentamisessa: vesiyhteyksien piti olla kunnossa. Viktor Zebor Bremer otti ohjat Teijon ruukissa vuonna 1842 ja avioitui Ottiliana Mathilda Rehbinderin kanssa vuonna 1850. Nyt muutos on simppeli: tiistaina pariskuntaa esittäneet Petri Honkala ja Piiu Alen vain ilmestyivät paikalle ja jatkoivat siitä, mihin Bremerit jäivät. Bremerin aika oli tärkeä pätkä kylän aikajanaa. Juuri Viktor Zebor Bremer pisti paljon paukkuja ruukin kehittämiseen. Hyvä niin. Tietysti on arvailujen varassa, millä sanoin vaimo uutuuttaan hohtavaa rakennusta tarkkaan ottaen kuvaili, mutta suukopunsa oli myös 1850-luvun pariskunnilla. Matildan näytelmäkerhon kierroksilla Bremer rouvineen kuljettaa osallistujia pitkin kylää ja historiaa opitaan kuin varkain. Olet tässä -täplä johonkin ja sitten sellaiset maamerkit mukaan, jotka jokainen ymmärtää: alpakat, Anttipoffi, rukoushuone, mitä näitä on. • Lippujen varaukset ennakkoon os. En ole vuosiin ollut heinäkuussa töissä vaan kesälomalla ja yleensä jonkin matkan päässä levikkialueelta. Jore Penttinen kertoi, että tarkoituksena on tehdä kierroksista perinne. Jossain kohtaa alkoi melkein hävettää; näinkö huonosti sitä tuntee oman lehtensä alueen vilkkaimman kylän nykyistä arkea. Tiistaina aika moni porukka kulki kylällä kännykän surkea kartta edessään ja yritti tulkita esimerkiksi, mistä pääsisi rannasta takaisin ”ylös”. Toinen näyttelijäpari ovat Perttu Salovaara ja Sara Routarinne. Jore Penttisen käsikirjoittama draamallinen kierros tarjoaa sopivasti tietoa ilman turhia vuosilukuja, huumoria unohtamatta. Hän jäi pyörittelemään ajatusta siitä, olisiko ruukki hyvä ja hyödyllinen opintoretken kohde. Sittemmin Teijon tehtaina tunnetuista laitoksista on lähtenyt maailmalle niin maatalouskoneita kuin esimerkiksi kenttäkeittiöitä ja jopa lavaautoja. Yksi osanottajista oli perniöläissyntyinen Anu Penttilä, joka työskentelee kemian opettajana Otaniemen lukiossa Espoossa. Kierrokset ovat suosittuja ja jälkipelit ainakin tiistaina yllättävän vilkkaat. Olen tehnyt lehteä niin kauan, että muistan Mathildedalin toimittajanakin viime vuosituhannelta asti. • Esitykset ti ja la klo 13 elokuun 6. Samalla se muistuttaa, miten omavarainen kylä itse asiassa oli: oli sairaala, posti, koulutkin. Koulunsa 1970-luvulla aloittanut muistaa ajelleensa nuoruudessaan Matildassa pyörällä – ja sen, että silloin kylällä oli hyvin hiljaista nykyiseen verraten. Nyt saa yhä bensaa ja sämpylöitä, mutta sen päälle tulee kaikki muu: hyvää ruokaa joka lähtöön löytyy useammasta paikasta, olutta samoin, on puotia ja putiikkia, kahvilaa ja kampaamoa ja pitkä rivi tapahtumia. Opettavainen tiistain keikka oli itsellekin. Historiallinen hahmo oppaana ei ole ensimmäinen kerta lajiaan, mutta toimiva. Bremer oli luvannut rakentaa tälle toiselle puolisolleen komean kodin, mutta Sarvilahden mahtavan kartanon tytär ilmoitti, että hän ei tällaiseen kalamajaan muuta. Jälkikäteen yleisöä kiinnosti esimerkiksi kylän asukasluku ruukin loiston vuosina ja kylän tulevaisuus. Penttilä myönsi saaneensa kierrokselta uutta tietoa. 11 Torstaina 18. Tänä vuonna en voi pitää lomaa, ja näinpä työ vei tiistaina Mathildedaliin. Olisi, mistä katsoa paikkansa ja missä mitäkin on. Tiistaina sivukorvalla kuuntelu osoitti, että raittia kulkee ja rantaan suunnistaa sellaisia ihmisiä, jolle kylä on uutta ja ihmeellistä. Iisakinkirkkona tunnettu komea rakennus oli niistä suomenkielinen. Ilman patruunaa nykyään Mathildedalina tunnettu alue voisi olla pelkkää pusikkoa. Joka ravintolaan en ehtinyt kurkistaa. Siitä tulee mieleen yksi asia. Jore Penttinen myöntää, että päänvaivaa teetti sen miettiminen, miten aikahyppy toteutetaan. Ihmisten kartanlukutaito on nykyään olematon, samoin kai halu yrittääkään hahmottaa paikkoja. Monelle on ilmeisesti katastrofi, jos kävelee lomalla vähän harhaan. Tiistaina seisoivat nykyään Matildankartanona tunnetun rakennuksen pihalla ruukinpatruuna Viktor Bremer ja hänen vaimonsa Ottiliana Mathilda. Ilman pientä historiantietoa ja tarinaa talot olisivat vain taloja. Parkkipaikan laidalla olevan, Metsähallituksen repsottavan kartan voisi omistaja lahjoittaa vaikka näytelmäkerholle jonkin lavasteen pohjaksi. Lähdöt Terhon edestä. kolttamummo@gmail. Mainoskylttejä tämä ohjeistus ei kaiketi koske. Ja ennen muuta: miksi siellä ei ole sekä Terhon nurkalla että alhaalla rannassa kunnollisia, vaikkapa hauskaksi tehtyjä aluekarttoja, kylän ilmeseen sopivia. Kaikki tämä ilman, että on rakennettu varsinaisesti paljoa uutta. Viktorin ja Ottilianan matkassa on tänä kesänä päästy opiskelemaan Mathildedalia uudella tavalla. Tehdas työllisti jopa yli 350 henkeä ja vireillä jatkoa ajatellen on esimerkiksi hotellihanke. Tiistain kierroksella tämä herätti jo ajatuksia. Bremerin peruja ovat monet nykyäänkin maisemassa näkyvät tehdasja asuinrakennukset. com Ottiliana karsasti kalamajaa, mutta Viktor Bremerin valtakunta kasvoi kukoistukseen Tiistain esityksessä Bremeriä ja Ottilianaa esittivät Petri Honkala ja Piiu Alen.. Matildankartanon takapiha oli siinä määrin provencelainen näky, että voisinpa suunnata kylälle pitsalle ja pällistelemään itsekin, jos kauempaa katselisin. Siitä tuli mieleen yksi asia. Vähän kärjistäen voi todeta, että rannasta sai sesonkiaikaan bensaa ja sämpylää. Aku Poutanen Monin tavoin opettavaista ja repaleista Kommentti Aku Poutanen Ei kai ollut helppoa olla teollisuusmies ja merkkihenkilö, jos kotiväki kuitenkin purnasi. On helppo uskoa, että loppuviikosta saati tapahtumien aikaan väkeä ihan pursuaa. päivään asti. Paikallinen tarina, paikalliset tekijät, asiat kerrottuna sopivan tarkasti ja hauskasti. Mielessä ovat vielä silloiset kyläläiset ja ensimmäiset hapuilevat askeleet kohti matkailumenestystä.Vielä 2000-luvun alussa kylää saattoi sanoa kaunistellen hiljaiseksi. Kaava ja rakennustapaohjeet pitävät huolen siitä, että Matildassa ei rakenneta mitä halutaan
Sieltä jatkoimme Vantaalle tyttäreni luokse ja sieltä sitten tänne, kertoi Merja Joro. Näytti siltä, että myös monilta osallistujilta meni pää pyörälle mihin suurempaan haaraan he kuuluvatkaan. – Äiti tuli kotoaan Kuusamosta bussilla Ouluun, jossa minä asun. – Me sisarukset asumme kaikki täällä lähellä toisiamme ja olemme tekemisissä viikoittain, kertoi Mika Niittonen. Kirsi Kataisen äiti Kaija oli Kaarlo Leppälahden tytär. Kolmikon äiti oli seudulla pitopalveluyrittäjänä tunnettu Irma Niittonen, omaa sukua Leppälahti. Samalla eri sukuhaarojen edustajat saivat mainittaessa nousta seisomaan. – Veljekset Yrjö ja Kaarlo lähtivät aikoinaan Pielavedelle ja perustivat sahayrityksen, jonka parissa he kiersivät ympäri Suomea, kertoi Kirsi Katainen. Kokoukseen kutsujina olivat toimineet Jouko Leppälahti ja Pirjo Niittonen, omaa sukua Leppälahti. Toivo Kukkonen on puolestaan Kaijan sisaren Railin puoliso ja Markku ja Mervi heidän lapsiaan. Suku asui pitkään Pielavedellä. Sinne on lisätty sitten uusia nimiä heidän syntymänsä myötä, sanoi Toivo Kukkonen. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Minna Urpo 92-vuotias Irja Törmänen oli sunnuntaina Hallin lavalle kokoontuneen Leppälahden sukukokouksen vanhin ja samalla kauimpana asuva osallistuja. Kirsikin kävi vielä Pielaveden lukion, mutta asuu nyt Espoossa. Asuimme sen verran lähekkäin sen jälkeen kun olimme muuttaneet Karjaalle, jatkaa Toivo Kukkonen. Jouko Leppälahti toivotti vieraat tervetulleiksi kätellen jo pihalla.. Kuvassa Markku, Mervi ja Toivo Kukkonen sekä Kirsi Katainen. Raili menehtyi viime syksynä. Magnuksella oli neljä lasta, kaikki poikia. – Muistelen, että tuo suurin tehtiin silloin kun kokoonnuimme edellisen kerran. Edellisen kerran kokoonnuimme vuonna 1998 Halikossa, kertoi Pirjo Niittonen. Törmänen ja Joro istuutuivat samaan pöytään kuin Joron serkut Minna, Mika ja Ari Niittonen. Leppälahtien sukukokoukseen matkattiin Kuusamosta asti Tällä sukuhaaralla on juuria Pielavedellä. Vaan kyllä niitä on. Heillä oli myös sisaruksia, mutta nämä kaksi miestä olivat ainoat, jotka vaihtoivat aikoinaan sukunimensä Lindbergistä Leppälahdeksi. Kaarlo lähti Pielavedelle Kaarlo Leppälahden jälkeläisistä yhdessä sivupöydässä istuivat Kirsi Katainen sekä Toivo, Markku ja Mervi Kukkonen. 12 Torstaina 18. Kaarlolle lapsia ehti syntyä peräti 15. – Miehen perään muutin Kuusamoon ja siellä olen asunut koko ajan siitä lähtien, lisäsi ikäisekseen hyväkuntoinen Irja Törmänen. – Opettajani epäili minua aikanaan koulussa sanoen, ettei kenelläkään voi olla noin paljon serkkuja, päivitteli Pirjo Niittonen. Niittonen luki myös ääneen pääkohdat suvun historiasta, jonka tutkimuksessa oli avustanut Antero Peijonen. Kaksi isoa sukuhaaraa Sukukokoukseeen kokoontuneet olivat kaikki joko Magnus tai Kaarlo Leppälahden jälkeläisiä. Suku on suuri. Toivo Kukkonen muutti vaimonsa kanssa Karjaalle saatuaan sieltä rehtorin työn vuonna 1976. – Vaimon sedän Kauno Leppälahden kanssa olin paljon tekemisissä. Niittoset olivat kiinnittäneet rintaansa lapun, jossa näkyi neljä nimeä: alinna oma nimi ja ylinnä heidän isoisäisänsä Magnus Leppälahti. Hallin Lavan seinälle oli kiinnitetty kolmekin erilaista sukupuuta tai sen osaa. – Somen kautta löytyi aika paljon väkeä. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli nuorena, joten hän meni vielä uudelleen naimisiin. Kolme viimeisintä lasta syntyi tästä liitosta. – Minäkin vietin lapsuuden ja nuoruuden Karjaalla, ja viikonloppuisin tuli käytyä aika usein Perniössä sukulaisiakin tapaamassa, muistelee Markku Kukkonen. Syheröinen sukupuu ei avaudu helpolla, siinä on valtavasti nimiä. Etunimiäkin vaihdettiin ainakin puhekielessä: Magnus tunnettiin Maunona ja Kaarlo Kallena. Veljekset syntyivät 1800-luvun lopussa
Rikoksesta ilmoittaneen omistajan alueella ilmeisesti tuuli oli kaatanut puita polulle, ja niitä oli luultavasti sahattu kulkemisen helpottamiseksi. Kodin teknologisoituminen on keventänyt erityisesti historiallisesta näkökulmasta katsottuna naisten työtaakkaa. Rannekellosta ei näe enää vain aikaa, vaan myös vaikka kaverin lähettämän viestin, viesti on laitteella näpytetty teksti eikä käsin kirjoitettu kirje, kirja on digitaalinen ja jonkun toisen lukema eikä fyysinen teos, johon keskittyä. Tila näyttää makuuhuoneelta, jonka värisävyt houkuttelevat peremmälle. 13 Torstaina 18. Näyttelyssä käsitellään teknologian tuomaa yhteiskunnallista muutosta kiinnostavalla tavalla. Rutasen rakentama Digihinkki-niminen teos on aseteltu sinertävän pöytäliinan päälle toiselle sivupöydistä. Mustikan kypsymisolosuhteet ovat sen myötä olleet keskimääräistä paremmat. Kesäkuu oli koko maassa tavallista lämpimämpi, ja myös suurimmalta kuivuudelta vältyttiin melkein koko maassa. Kuivumassa olevat pyykit liukuvat narulla edestakaisin. Perinteisesti naiselle on jäänyt lasten ja kodin hoitaminen, mistä myös näyttelyn sukupuolitettu nimi Kodinhengetär kielii. Toisen ihmisen omistamassa metsässä puita ei saa sahata, vaikka puut olisivatkin jo kaatuneita. Maitotonkasta, johdoista ja tuttipullosta koostuva laite täyttää ja tyhjentää itse itseään 10 minuutin välein. Poliisi epäilee, että sahaukset on tehty moottorisahalla jo kuukausia aikaisemmin. Puolukka ei ole helteille ja kuivuudelle kovinkaan herkkä, joten sääolot eivät ehdi enää vaikuttaa satoon. Dystopiaa vai utopiaa Kodinhengetär saa kävijän pohtimaan suhdettaan teknologiaan Eevi Rutasen Digihinkki-teos innosti katsojaa odottamaan, kuinka 10 minuutin välein tapahtuva tuttipullon täyttö ja tyhjennys tapahtuu. Siitä oli ilmoitettu merkinnöillä alle 100 metrin päässä tapahtumapaikalta. Toisaalta teknologia on tuonut valtavasti helpotusta arjen askareisiin, mutta samaan aikaan se on vallannut alaa hirvittävän suuren määrän ihmisille tärkeissä ja henkilökohtaisissa paikoissa kuten kodissa. Ruudulliset pöytäliinat peittävät sivupöytiä ja vaaleankeltainen matto rauhoittaa harmaata lattiaa. Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Raaseporin Rådalintiellä sattunutta tapauksta, jossa Naturaja luonnonsuojelualueeksi määritellyllä alueella on katkottu polulle kaatuneita puita. Marjahavainnot.fi -sivustolla voi kuka tahansa käydä ilmoittamassa omat marjahavaintonsa, mikäli ei halua pitää niitä salassa. Sekin on toisaalta houkutteleva ajatus laiskalle pyykkääjälle, mutta samalla pelottava mielikuva tiedon keräämisen ja yksityisyyden näkökulmasta. Se jättää aikaa muille asioille ja sitä kautta voi lisätä hyvinvointia. Pyykkikorin vaatteet liikkuvat laitojen yli, samoin siivouskorin reunalle lojumaan jätetty keltainen kumihanska. Mustikkakoira Rocky näyttää mallia.. Arkiset kotityöt näyttäytyvät eloon herätettyinä dystooppiselta ja utopistiselta samaan aikaan, riippuen mistä kulmasta teosta katsoo. Luonnonsuojelurikoksesta Kuivastolla pyydetään havaintoja Liinu Nieminen Mustikasta sinertäviä sormenpäitä on voinut nähdä eteläisessä Salossakin kuluneella viikolla. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Esineet liikkuvat Salon taidemuseossa itsestään kuin Disney-elokuvissa. Myös muualla maassa sato tulee olemaan joko tavanomainen tai jonkin verran tavanomaista parempi. Eevi Rutasen ”Kodinhengetär”-näyttely on muutakin kuin kaunista seesteisyyttä ja taikuutta. Rutasella on ollut näyttelyä kootessaan mielessään kodin työnjako ja tilassa vallitsevat roolit. Kaikki huonekalut ja tavarat lepäävät lattialla pastelliväreissä keltaisesta siniseen ja vaaleanpuneiseen. Robottiimurit, jääpalakoneelliset jääkaapit ja itsestään parkkeeraavat autot ovat vielä vain hyvätuloisten huvia. Vielä kuluu kuitenkin viikkoja ennen kuin sadosta päästään nauttimaan. Salon taidemuseon näyttelyhuoneen perällä aukenee Galleria Sivuraide, joka näyttää pastellisävyin sisustettuna seesteisen rauhalliselta. Liinu Nieminen Poliisi pyytää havaintoja Kuivastolla sattuneesta luonnonsuojelurikoksesta, jonka ajankohta on vielä epäselvä. Metsä on luonnonsuojelualuetta. Roolin muutos näkyy yksinkertaisissa ja arkisissa tilanteissa. Pölytyksen keskimääräistä parempi onnistuminen ja sääolosuhteiden suotuisuus viittaavat siihen suuntaan, että mustikkasato on hyvä. Mustikan satokausi on alkanut koko eteläisessä Suomessa. Digihinkki saa pohtimaan naiseutta ja teknologiaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta nauttia teknologian tuomasta helpotuksesta yhtä korkealla tasolla. Ehkäpä joskus vaatteisiin rakennettu teknologia mahdollistaa pyykkien kulkeutumisen pyykkikorista koneeseen ilman ihmisen apua. Ajanvietto pyörii teknologian ympärillä, ja se on jopa osittain rakentanut muureja ihmisten välille. Myös sängyssä liikkuu jokin. syyskuuta saakka. • Kodinhengetär-näyttely nähtävissä Salon taidemuseo Veturitallin Galleria Sivuraiteessa 1. Huone sisältöineen kysyy yhden kysymyksen: mikä on teknologian rooli yhteiskunnassamme ja kodeissamme nykyään. Ennusteen mukaan myös puolukkasadosta voi odottaa hyvää. Rutasen teoksissa teknologian avusteisuutta on viety nykyhetkeä pidemmälle. Luonnonvarakeskus ja Suomen 4H-liitto ovat yhteistyössä jatkaneet marjahavaintojen keräämistä tänäkin vuonna. Eteläisen Suomen mustikkasadosta tulossa tavallista parempi Mustikka-aika on käsillä. Nykyään toki sukupuoleen katsomatta on mahdollisuus antaa koneiden hoitaa kotityöt samalla kun keskittyy itse johonkin mielekkäämpään
klo 9. Meripirtin Kerhon järjestämät perinteiset Särkisalopäivät. Muistathan ottaa juomapullon mukaan. Pe 26.4. Heidän lisäkseen lavan valtaa Masa Saloranta & Rock’n Roll Trio. Leppoisaa yhdessä oloa. Laulamme ja Jukka Saarinen säestää harmonikalla ja palveluksen jälkeen nautimme piknikistä rantakalliolla. • Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta alueen A-oikeuksien vuoksi. tuo näyttelyyn neuletöitä Kaffetreffit keskiviikkoisin klo 14 , tutustutaan uusiin näyttelyihin 8.8 asti ONNEA! 80. Viljellä olemme osanneet mutta varjelun olemme unohtaneet. Paikun liikennöintipäivät ovat maanantaista perjantaihin. Järj. Se on lähimmäisen huomioon ottamista ja hänestä huolehtimista. Arkipyhinä ei liikennöintiä. V t: Lähisuku 24.7.2024 10 vuotta 17.7. Kun viime päivinä on lukenut uutisia ja katsonut taivaalle niin ei voi välttyä siltä , että jotakin on mennyt vikaan. Adalmiina Ristimäki Perniö paljon onnea Pidän ensi sunnuntaina saarnan Särkisalon Slätholmassa meren rannalla. ovatko ne kaikki ilmastonmuutoksen aikaansaamia, vai eivät. Viime vuonna Särkisalopäivässä tehtiin yleisöennätys. • Särkisalopäivää vietetään lauantaina 20.7. Se on kiistatta Kiskon suurin musiikkitapahtuma. • Satamarannan tanssit samana päivänä kello 19 Tiirantorilla. Paikalla lapsia viihdyttämässä on myös Kapteeni Koukku. Itse ajattele evoluution olevan Jumalan väline luoda uutta ja olla maailmassa mukana. Aikataulut ovat voimassa ajalla elokuun 8. Auto lähtee Niksaaren th klo 17.45 Perniön Maaja Kotitalousnaiset Perniön Lainamakasiini avoinna 23.7 -10.8 ti-la 12-17 Oman näyttelyn pystytys ma 22.7. päivästä vuoden loppuun. 14 Torstaina 18. Kumpikin lähtee kello 01:45, mutta niiden reitit eroavat hieman. Mitä silloin tapahtui ja miten sitten kävi. Tapahtumassa kuullaan myös kesäsärkisalolaisen kansanedustajan Jarno Limnellin ja valtuuston varapuheenjohtajan Juhani Nummentalon mietteitä Särkisalon tulevaisuudesta ja alueen kehittämisestä. Yhres Martat tiedottaa: lauantaina 20.7. Lenkin pituus n. Tapahtumaan luvataan markkinatunnelmaa, joka syntyy musiikista, nukketeatterimaisesta esityssarjasta sekä lukuisista myyntipisteistä. Tulkaa paikalle jo klo 10.30. Järj. Vai olemmeko. Lähtö Särkisalokodin pihalta klo 13.30. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi PESÄNTORI PERNIÖN YTIMESSÄ PESÄNTORI PERNIÖN YTIMESSÄ Haetaan myyjiä Tule mukaan joukkoomme! Vaihtuva, monipuolinen valikoima käsitöitä, elintarvikkeita ym. Kyselyt ja varaukset: 040 5033066 tai 0400 530415 SALONTIE 1 A SALONTIE 1 A Liinu Nieminen Suvirock vuosimallia 2024 juhlitaan lauantaina Kiskon Tanhumäellä. Pizza omakustanteisesti. Pientä ohjelmaa, mukavaa turinan täytteistä yhdessä oloa. Ohjelman lisäksi tapahtumapäivässä on tarkoitus tavata uusia ja vanhoja tuttuja sekä tutustua Särkisaloon alueena. Rocki soi Elviksestä Gene Vincentiin. klo 19. Takaisin busseja lähtee kaksi kappaletta. Tästäkin meidän tulisi tehdä parannusta. Yhtye on nokkamiehensä tavoin palkittu. Tämän sunnuntai teksti tekevä samalla kertaa iloiseksi, kiitolliseksi suuresta rikkaasta maailmasta jonka olemme saaneet lahjaksi. La 20.7. Voit mennä paikalle myös suoraan. Yhres. Meidän tulisi yhdessä tehdä jotakin ilmaston suojelemiseksi. Turinatupa Ritvan ja Ekkin tuvas klo 14. Yhres Pe 19.7. Jumala asetti luomansa ihmisen Eedeniin ja käski Ihmisen viljellä ja varjella sitä. Salorantaa kuvaillaan Suvirockin luottoesiintyjäksi. • Suvirock lauantaina 20.7. Vaikka tapahtuma on koko perheelle, sen keskiössä ovat lapset. Lähtö Förbyn sataman parkkialueelta klo 9. Tapahtuma on Särkisalon Wanhemmat Ry:n järjestämä ja suunnattu koko perheelle. Se on niin lähipiirin kuin luomakunnan viljelemistä ja varjele Juha Hekkala Särkisalon aluekappalainen Luomakunnan sunnuntai Särkisalopäivällä on pitkät perinteet. Kiskossa rockataan jo 15. Halutessasi voit ottaa eväät lenkin jälkeen nautittavaksi. Myös ovella on myynnissä lippuja. Aamukävely ” Merakan lenkki” n 3 km. PsL Salon joukkoliikenteen loppuvuoden aikataulut on julkaistu Paikun nettisivuilla. Niksaarentie 340, Särkisalo. Turinatuvan pizzaperjantai Petun kartanokahvilassa klo 11. Jo perinteeksi muodostuneilla tansseilla kerätään varoja Särkisalon koululaisten hyväksi. Yhres. Vietämme luomakunnan sunnuntaita. Tiedämme paljon mitä tehdä, pitää lähteä yhdessä liikkeelle. Lippu maksetaan 5 euron tasarahalla. Päivässä Ke 24.7.Ohjelmalliset Yhres aamukaffet kesäravintola Nixorissa klo 10. Irwin vain elämää Esakalliolla (ilmoittautuneille) tiistaina 23.7. Bussi 1 kuljettaa Toijan kautta Saloon, kun taas bussi 2 kiertää myös muiden menomatkan välipysäkkien kautta. Lauantaina lavalle nousee idols-voittaja Koop Arponen Flute of shamen kanssa. Ennakkolippuja tapahtumaan myyvät Kiskon Neste, Muurlan M-Market ja Salon Autohuolto Hagström. klo 19:30–02:00. Särkisalopäivän päätteeksi julkistetaan vuoden 2024 särkisalolainen. Vuosi vuodelta suosiota kasvattaneen tapahtuman yleisöennätys pyritään taas rikkomaan, kertoo Meripirtin Kerhon johtokunnan jäsen ja kahvilamyyntivastaava Hannu Bastman Särkisalopäivän tiedotteessa. Meripirtissä klo 11-14. Aamukävely Förbyssä.. 4 km. kerran Liinu Nieminen Koko perheelle suunnattua Särkisalopäivää vietetään lauantaina Meripirtin ulkoja ranta-alueella. Raamatun ensilehdiltä alkaen kristityn tulisi olla luonnonsuojelija, luomakunnan varjeleminen tulisi olla tärkeä osa kristityn elämän mittaista kilvoittelua. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa kesätapatumien joukossa, sillä se järjestetään tänä vuonna jo viidettätoista kertaa. Särkisalopäivä aloittaa lauantain, ilta huipentuu tansseihin Särkisalokoti To 18.7. Yhres Särkisalopäivillä klo 11–14. Järj. Jeesuksen seuraaminen on elämistä, kokemista, itsensä kanssa kamppailemista. Halutessasi voit ottaa eväät lenkin jälkeen nautittavaksi. Järj. Heidän repertuaaristaan löytyy niin rockia kuin vuosien takaisia balladejakin. Tavataan Särkisalon koulun pihalla, Pensalontie 1, klo 8.45, josta siirrymme autoilla reitin lähtöpisteelle. Tiirantorilla tanssitaan koululaisten hyväksi Ohjelma ei Särkisalossa lopu tapahtumapäivän päättymiseen, vaan illalla Tiirantorilla tanssitaan Satamarannan tanssit. Järj. kello 11–14 Meripirtillä. Omakustanteiset kaffet. Mahdollista kävellä myös lyhyempi reitti. Se ei ole itseensä käpertymistä tai maailman pahuuden alle jäämistä. Vuonna 2015 Meripirtillä tehtiin muun muassa hunajakauppaa. Surulliseksi tämä sunnuntai tekee siksi, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee sen miten me tätä lahjaa olemme käyttäneet ja käytämme . Meidän maailmaamme. Painetut aikataulut ovat noudettavissa joukkoliikenteen palvelupisteeltä, kaupungin palvelupisteiltä sekä pääkirjastosta viimeistään viikolla 32. Päivä alkaa perinteisesti lasten juoksukilpailulla, johon saavat osallistua alle 12-vuotiaat lapset. Kävijöitä oli reippaasti yli 800. Salon torilta lähtee bussikuljetus tapahtumapaikalle kello 19. Musiikillaan yleisöä tanssittaa Rami Rafael. Helle , kuivuus, tulvat, metsäpalot. päivänä. Luomakunnan sunnuntain teksti kertovat luomisesta. Yhres To 25.7. klo 14 näytökseen! Auto lähtee Niksaaren th klo 12 Marttailta maanantaina 5.8. Hänen lisäkseen vieraita viihdyttää särkisalolainen nuori hanuristi Niilo Otava. Muistathan ottaa juomapullon mukaan. Bussi kulkee Muurlan lasin ja M-marketin, Lamminjärventien/Purolantien ja Toijan kautta perille saakka. Huom! Petun lossin tauko klo 11–11.30. Alussa oli Jumalan luova sana, joka synnytti maailman jossa nyt elämme . Tansseissa on luvassa itse tanssimisen lisäksi ruokaa ja elävää musiikkia. Ennakkolippu maksaa 15 euroa, kun taas lippu ovelta kustantaa 20 euroa. Paikku siirtyy talviaikoihin elokuun 8. klo 14 perinteisesti Ritva ja Ekki Sjöstrandin luona Huom! osoite muuttunut viime vuodesta! Kellokosken prinsessa Vuohensaaressa (ilmoittautuneille) tiistaina 6.8
Lisäksi Perniö-Finbyn Hevoskasvatusyhdistys pitää buffettia, joka palvelee ravien ajan. Hän ajaa kolmea salonseutulaista hevosta: Hanna Wahlroosin suomenhevosta Kaihon Sukkelaa, Annika Helsbergin lämminveristä Like Jerry Cottonia ja Arto Hammarin suomenhevosta Ypäjä Jallua, Melkkilä vinkkaa. Harjoitusravit alkavat lauantaina kello 13, joten mukaan ehtii vaikka olisikin aamulla viettämässä Särkisalopäivää. Ravirataa pitää ylläpitää, mikä tietysti vaatii rahaa, Melkkilä kertoo. Lähdöt ajetaan noin 20 minuutin välein kello 13 alkaen. Jos laskee yhteen kaikki luokat, niin yhteislukumäärä menee yli neljänkymmenen, Kalle Melkkilä iloitsee. Paikalla on metalliseppä, jonka tekemiä tuotteita voi käydä ihastelemassa tai ostamassa. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. –Tässä on kuitenkin aika pieni johtokunnan ydinporukka, jolla tätä tapahtumaa tehdään, niin on tosi helpottavaa, että on ulkopuolisia pitämässä oheisohjelmaa, Melkkilä kiittelee. Keli vaikuttaa paljon siihen kuinka paljon ihmisiä löytää paikalle. kerran. –Viime vuonna oli myös näin, että oli Särkisalopäivän kanssa päällekkäin, mutta molemmissa tapahtumissa oli ollut paljon väkeä, Melkkilä sanoo. Luvassa on sekä Hanna Nurmen järjestämää talutusratsastusta että Eguites ry:n pitämää keppihevoskisailua. Tärkeintä on, että ravit eivät osu kuninkuusravien kanssa samalle viikonlopulle. Lämminveristen tasoitusajo ajetaan Pentti Melkkilän muistolle ja sen voittajalle on tarjolla kiertävä pokaali. –Tänä vuonna on tosi kiitettävästi ilmoittautunut osallistujia. Lähtöjen yksityiskohdat löytyvät Perniön-Finbyn Hevoskasvatusyhdistyksen Facebook-sivulta. Raveissa tapahtuu myös hevosiin liittymättömiä asioita. Kenenkään kisaajan ei tarvitse lähteä kotiin tyhjin käsin, sillä kaikki osallistujat palkitaan yhdistyksen hankkimilla Voimaeläimen lahjakorteilla. Hän on iloinen myös siitä, että yhdistykseen on tullut uusia nuoria tekijöitä mukaan. • Harjoitusravit Kankkonummen raviradalla lauantaina 20.7. Kankkonummella pääsee tutustumaan hevosten kanssa harrastamiseen monesta kulmasta. Mukaan on ollut mahdollisuus ilmoittaa erilaisia hevosia lämminverisistä suomenhevosiin ja ponikokoisiin. Tänä vuonna ravit järjestetään 36. Lähtöjä on yhteensä 10: ponien laukkalähtö, A-ponien tasoitusajo, Lämminja kylmäverisille omat tasoitusajonsa ja montensa sekä laukkalähdöt puoliverisille ja suomenhevosille. Maalaisraveissa on ollut hevospulaa viime aikoina, mutta siitä ei näytä olevan huolta näin suurella osallistujamäärällä. Melkkilä ja muut järjestäjät toivovat hyvää säätä, jotta ravit houkuttelisivat paikalle mahdollisimman paljon ihmisiä. Maksu maksetaan portilla sisälle tullessa, jolloin mukaan saa myös käsiohjelman. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. –Lisäksi pitää kyllä olla kiitollinen myös kaikille mainostajille, jotka ovat antaneet panoksensa, jotta Perniössä voidaan järjestää ravit, Melkkilä jatkaa. –Nämä ravit on yhdistykselle tärkeä keino varojen keräämiseen. Harjoitusravit tarkoittavat sitä, että osallistujan ei ole tarvinnut juosta lähtöjä aikaisemmin. 0-sarjainen kylmäveristen tasoitusajo on VarsinaisSuomen Hevosjalostusliiton sponsoroima, kun taas enemmän tienanneiden kylmäveristen lähdön sponsoroi Voimaeläin. 15 Torstaina 18. Hevonen ja ihminen ovat lähekkäin, kun pääsee niin lähelle rataa seuraamaan, Kalle Melkkilä Perniön-Finbyn Hevoskasvatusyhdistykseltä tiivistää. –Itseasiassa viime vuonna oli yleisöennätys, kun jopa 400 ihmistä kävi katselemassa ravitunnelmaa, Melkkilä muistuttaa. Hevosurheilun seuraamisen lisäksi perheen pienimmät pääsevät hevostelemaan itsekin. –Entinen mäkihyppääjä Toni Nieminen on tulossa ajamaan raveihin. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Perniönseudun Lehti. Toni Nieminen ajaa Perniön raveissa kolmea hevosta Vuoden 2011 arkistokuvasta ei vauhtia puutu. Määrä pyörii yleensä 200–300 kävijässä. Melkkilä nostaa esiin yhden kiinnostavan raveihin osallistuvan nimen. Tapahtuma yhdistää ravihevoset ja laukkahevoset ja tietysti kummastakin lajista kiinnostuneet ihmiset. Jokainen käsiohjelma on arpa, jolla on mahdollisuus voittaa palkintoja. Kisassa mittelöitävät sarjat ovat perinteisten ravien lisäksi laukka ja monté eli raviratsastus. Sisäänpääsymaksu raveihin on 10 euroa, paitsi alle 12-vuotiaille, jotka pääsevät tapahtumaan ilmaiseksi. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Liinu Nieminen Lauantaina Perniön Kankkonummen raviradalla ravataan Perniön-Finbyn Hevoskasvatusyhdistyksen harjoitusravit. klo 13 alkaen. –Täällä on ehdottomasti sellainen perinteisten maalaisravien tunnelma
Nukahtamista myötävaikuttavaa kimeä kiljunta ei kuitenkaan ole. 16 Torstaina 18. Poikasten varttuessa ne suorittavat lentoharjoituksia ja liikkuvat laajalla alueella. Kun äänimaisemaan lisätään vielä hämyinen yö ja ympäröivän luonnon hiljaisuus on kokemus varsin mieliinpainuva. Paula Hairisto kuvasi keltaisena kukkivat rypsipellot. Eero Ketola LUKIJOILTA Kesäyön nälkäiset Lukijoiden kuvia Jukka Tähkäpää ikuisti luonnon oman maastopuvun. Esimerkiksi Yliskylässä sarvipöllöpoikueen ääntelyä ovat kyläläiset ihmetelleet. Äänellä lentopoikaset ilmoittavat vanhemmilleen paikkansa. Ääni kuuluu useita satoja metrejä. Laulusäkeiden lisäksi poikaset kerjäävät kovaäänisesti ruokaa. Niiden poikasten kerjuuääni on voimakas, ulvahtava piie-eh tai kliy-yyvh Ääni on salaperäinen, kummallinen, sydäntä riipaiseva. Myyriä ja muuta ravintoa on riittänyt sarvipöllöille. Osalla linnuista on meneillään toinen pesintä, tai ensimmäinen pesintä on epäonnistunut. Sarvipöllö pesii usein lähellä asutusta ja siksi ruokaa kerjäävien poikasten kerjuuääni kuuluu pihapiireissä. Mikäli ikkuna on avoinna, niin ääni kuuluu sisälle saakka. Sarvipöllön poikanen odottaa ruokaa kesäillassa.. heinäkuuta 2024 Perniönseudun Lehti Kesäyön äänimaailmaan kuuluvat vielä useiden lintulajien laulu. Kehrääjä jatkaa edelleen hyrräämistään