Kemiöntie 51, Perniö. Os. Hiekkaranta on pitkään matala, mutta laiturin nokasta löytyy hyppysyvyys. Varustukseen kuuluu muun muassa pukukopit ja puucee. MAURIN MAKASIINI AVOINNA MA-TO 10-17 PE 10-20 LA-SU 10-17 Raitkorventie 2 A Perniö as. Suomen ympäristökeskuksen välittämä satelliittikuva näyttää tilanteen, pitkin Suomenlahden rannikkoa on vahvoja leväpyörteitä, suurin Ahvenmaan eteläpuolella. salo.fi/kesayhdessa Särkisalo-päivä 21.7. ja Salon iltatori 9.8. Levätilanteesta saa viikoittain päivitettyä tietoa verkkosivuilta jarviwiki. 2018 N:o 29 6 414880 299913 1,50 € Tiirantie 1, Särkisalo puh. aukioloajat: ma-pe klo 8-22, la klo 9-22(02), su klo 10-20 La 21.7. Sisäsaaristo säästynyt paksuimmilta levälautoilta Levä ei ainakaan vielä haittaa uimista Särkisalossa. klo 19 Satamarannan Tanssit HYVÄN PALVELUN KAUPPA JA RAVINTOLA! TERVETULOA! 1.6. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN. Lapsiperheiden suosikki Meripirtin ranta oli levätön samoin Förbyn ranta, eikä Petun ja Ulkoluodon vesillä ole silminnähtäviä lauttoja. Soita puh. Soittimia ja soitinkorjausta. klo 21-02 Iltakaraoke Lippuja saat meiltä: 10 € kpl Ruoan kanssa 15 € kpl Tervetulo a! 10 € tr 2 La 21.7. Lounaisrannikolla on levää, mutta pahimmalta on sisäsaaristossa säästytty toistaiseksi. SOITINKAUPPA WOODWINDS Salontie 1B Perniö. Kiskonjoessa on pitkin matkaa esiintynyt levää ja Hakkalan lahdessa, mihin joki laskee. 02 732 465 La 21.7. Suoritusta seuraavat Monica Byman, Elvi Aaltonen ja Eeva Ylinen.. Sisäsaariston kapeisiin salmiin ja pitkiin lahtiin ei levä ole levinnyt kaikella voimalla ainakaan vielä. klo 11-18. Meripirtin ranta ei ollut mukana viime viikon uimarantaotoksessa. 15.8. Paljon tavaraa, paikalla kahvio. Sivuilla voi ilmoittaa omista myös levähavainnoistaan, jotka voi antaa yleiseen käyttöön. Meripirtti klo 10–14 P.s. Särkisalossa vielä kirkasta Alkuviikolla Särkisalon rannoilla oli kirkasta. 0440 260 417 teresabastman@netti.fi Telakkatie 17, 25570 Teijo KIRJAHYLL Y Perniönseudun Lehden toimitus Lupajantie 1, Perniö, Perniön Kunnantalo ma-ke klo 9.00-16.00 PsL Sinilevätilanne Suomenlahdella ja saaristomerellä on paha. Kertauksen vuoksi, ranta on urheilukentän ja punaisen Meripirtin kohdalla Särkisalon mennessä vasemmalla ennen pengersiltaa. Laita jo kalenteriin Laurin markkinat, Perniö 4.8. +358 400 205 526, e-posti: matti.helin@woodwinds. TERVETULOA! Tmi Bastman Pintakäsittelytyöt P. fi. Meripirtin laiturin päästä mereen menossa Jere Alden ja Marko Junnila. alk. Perniönseudun Lehti www.pernionseudunlehti.fi Eteläisen Salon paikallislehti Torstaina 19.7. klo 20-00.30 Anu Keronen & Saturnus BINGO maanantaisin 18.30 Terassille vapaa pääsy! Kultalan kotikirppis su 29.7. , Internet sivut: www.woodwinds
Vihiniemen kylätalon koukeroisia dokumentteja katsellessa mieleen tulee, että tällaisten pienten yhdistysten digitoiduille dokumenteille voisi olla joku keskitetty tallennuspaikka. Sillä on nyt hankittu monitoimilaite ja palkattu kesätyöntekijä. Kosken asemaseudun kyläyhdistys on ryhtynyt mittavaan dokumenttien digitointiin. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9.00-16.00 Uutisasioissa aukioloaikojen ulkopuolella päivystää: p. Erika Henrioud painaa nappulaa jos toistakin. Työ ei ole loppumassa ihan heti, sillä kylätalon vintiltä löytyneitä Perniön Työväenyhdistys Riennon dokumentteja on tuhansia. 044 735 2301 Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Eteläisestä Salosta mukaan on lähdössä seitsemän joukkuetta. Särkisalon Urheilijat osallistuu sekasarjaan kahdella joukkueella, kolmaskin joukkue lienee tuttu, vaikka nimi on uusi: Kopparöl Team. Perniön Urheilijoiden joukukeita on lähdössä kaksi, naisten 2-sarjan joukkue lisävahvistuksilla osallistuu kilpasarjaan nimellä PeUwatch Babes ja toinen joukkue harrastesarjaan. Dokumenttien sijainti oli varmasti jo aiemmin tuttu monelle etenkin työväenyhdistyksessä aikanaan toimineelle. Seitsemällä joukkueella Salo Volleyhin. Vaikka ne eivät olisikaan valtakunnallisesti merkittäviä, niillä voi olla suurtakin merkitystä esimerkiksi erilaisten tutkimusten lähdemateriaalina kymmenien, miksei jopa satojen vuosien päästä. Lentopalloilijoiden kesän huipennus, kolmipäiväinen Salo Volley käynnistyy Salossa huomenna perjantaina. vuosikerta Päätoimittaja Pekka Mäenpää p. Muut sivut 0,90 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Usein puuttuu myös henkilö, joka saisi siirrettyä ideat hakemuksiksi avustuksia jakelevien tahojen suhteen. Kylätalon remontti on vienyt oman aikansa, toteaa kyläyhdistysaktiivi Elina Kotilainen. 050 342 3963 Toimittaja Aku Poutanen p. Perniön Sisulta lähtössä on myös kaksi joukkuetta. alv 24 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2018 Ilmoitushinnat 1.1.2018 alkaen Etusivu 1,05 €/pmm. Tuhannet jopa aivan 1900-luvun alusta peräisin olevat Perniön Työväenyhdistys Riennon paperit saavat sähköisen muodon tänä kesänä, kun yhdistys sai Museoviraston apurahan turvin ostettua monitoimilaitteen ja palkattua kesätyöntekijän. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2018 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 57 € Määräaikaistilaukset 12 kk 60,00, 6 kk 35,00, 3 kk 30,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Verkkolehti 35 € / 12 kk, sis. Molempien kyläyhdistysten asioiden pariin tuli työskentelemään muualta muuttaneita, työelämässä menestyneitä ihmisiä, jotka katsoivat asioita eri näkökulmasta kuin maaseudulla aina asuneet. Kesätyöntekijäksi palkatun Henrioudin on määrä tallettaa ne digitaaliseen muotoon. Monilla muillakin yhdistyksillä on varmasti aineistoa, joka olisi tallentamisen arvoista. Lisää Vihiniemen kylätalon dokumenteista sivulla 10 Laatikkokaupalla ruskeaksi muuttuneita hauraita papereita odottaa Vihinimen kylätalolla Erika Henrioudin skannausta. Perkka ri Perkka ri Perkka ri Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 74. –Tavoitteena on pitää hauskaa ja parantaa viimevuotista sijoitusta naisten harrastesarjassa, paljastaa valmentaja Mikko Venhomaa. Jo parikymmentä vuotta sitten Teijon alueen kyläyhdistyksessä oli nähtävissä sitä innovatiivisuutta, joka nyt on tarttunut myös Kosken kylälle. (02) 735 2301 Tekstiviestit / WhatsApp 044 735 2302 toimitus@pernionseudunlehti.fi Ilmoitukset, laskutus, tilaukset Tea Niinimäki p. Viime vuonna kyläyhdistys sitten haki ja sai Museovirastolta 3000 euron apurahan asiakirjojen järjestämiseen ja tallentamiseen. Myös Tieksmäki-Metolan kyläyhdistyksen tukikohtaa Lainerantaa on kehitetty vuosien ajan systemaattisella Leader-rahoituksen hakemisella. Yhdistysten tiedot turvaan ” Usein puuttuu henkilö, joka saisi siirrettyä ideat hakemuksiksi. Työkalut vain saattavat puuttua. Särkisalosta mukana on kolme joukkuetta. Erika Henrioud aloitti työnsä heinäkuun alussa. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. Kosken asemaseudun kyläyhdistys kiinnitti huomiota kylätalon ullakolta löytyneisiin papereihin pian sen jälkeen, kun se oli ostanut talon vuonna 2013. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Dokumenttien tuleva säilytyspaikka on sen sijaan vielä avoin. Juuri tällaisia nykyään tarvitaan. – Monesti oli puhetta, että dokumentit tulisi koota, mutta vasta nyt siihen löytyi aikaa. www.pernionseudunlehti.fi Perniönseudun Lehti Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Tuhansia dokumentteja digitaalisiksi ”Yksi osa Vihiniemen kylätalon historiaa” Minna Urpo Skanneri on kovilla Vihiniemen kylätalon keittiössä. Niiden merkityksen saattaa huomata vasta sitten, kun kaivattua tietoa ei enää löydykään. B ja C-tytöistä kerätty joukkue sekä ”Kaveriporukka, joka on pelannut sisun nimissä useampana vuotena
Tanssia joka lauantai sivut 8-9 Kaksi uutta yritystä sivu 11 Leena Muuri asetteli kanavatöitä maanantaina lainamakasiinin seinälle. Torstaina kärkisijoille kurottivat 80 cm esteissä perniöläisen MeRaTa -ratsastusseuran Iida Helin Casabella -hevosella ja Salo Riding Clubia edustava perniöläinen Hanna Nurmi Variini -hevosella. Hannu Bastmanilta sujuu rakentaminen. Jasmin Engblom osallistui 140 cm luokkaan. Lauantaina Engblom selviytyi ensimmäiseksi Racing Trophy 135 cm luokassa, johon myös Timgren-Forss osallistui. Aiempien kesien tapaan Salon Ratsastajien esteratsastuskilpailu Salo Horse Show järjestettiin viikonvaihteessa torstaista sunnuntaihin Salon Urheilupuistossa. 2018 N:o 29 TÄLLÄ VIIKOLLA Tuhansia dokumentteja digitaalisiksi Lainamakasiinin seinät täyteen sivu 14 Vuoden 1951 luokka koolla sivu 6 Saunomista vanhaan malliin sivu 7 Samuli Harttio ja Ritva Eriksson löysivät jotain yhteistä vanhasta kuvasta. Neljän päivän aikana esteitä ylitti useita eteläisestä Salosta ja sen tuntumasta kotoisin olevia ratsastajia eri joukkueissa. Viikko huipentui sunnuntaiseen kansalliseen korkeiden esteiden Grand Prix -sarjan osakilpailuun. Samassa luokassa kilpaili Timgren-Forss. Mukana oli yli 400 hevosta. Kilon Ratsastuskerhoa edustava kemiönsaarelainen Jessica Timgren-Forss voitti Tanja -hevosella 120 cm luokan. Perjantaina Julia Engblom oli kolmas 130 cm esteillä. Perniönseudun Lehti toimitus@pernionseudunlehti.fi; (02) 735 2301 Torstaina 19.7. Eteläiseen Saloon menestystä Salo Horse Showssa. Sunnuntaina hän kilpaili 135+135 cm sarjaesteluokassa. Torstaina esteillä olivat myös MeRaTan Iida Hietanen Pedrolla, Wiurilan Hevosurheilijoiden perniöläinen Marika Hietanen Ciya de el Amarnalla ja kiskolainen Kiia Lindgren Peekaboolla. Samoin perniöläiset Salo Riding Clubin Jasmin Engblom Wish of platina -hevosella ja Julia Engblom Glodykaat -hevosella
heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti VUOTTA SITTEN 50 Jutut mielipidepalstalle osoitteella toimitus@pernionseudunlehti.fi tai Lupajantie 1, 25500 Perniö. Viikonlopun mittainan SVUL:n Varsinais-Suomen piirin painonnostajien leiri oli kerännyt 25 osallistujaa. Alarivissä vasemmalta: Pilli eli Onerva Jääskeläinen, Saloska eli Aili Salonen, Alli Jäntti ja takarivissä kolmas vasemmalta Roope eli Pauli Korpela.. Ja vaikka me oppilaat emme sitä silloin täysin ymmärtäneetkään, opettajamme olivat järjestään kaikki huipputyyppejä – kärkinelikkona tietenkin Jäntti, Pilli, Saloska ja Roope. Raskas liikenne jyräsi arkipäivinä tietä niin tiheään tahtiin, että se ei ollut enää kivaa. Saloska opetti ruotsia ja saksaa ja tunneilla mentiin täsmälleen samaa tahtia kuin Jäntin tunneilla: ei puhettakaan, että kukaan olisi uskaltanut tulla tunnille osaamatta saksan sanaläksyjä. Oppilaat ovat siis maailman sivu hallinneet kiusaamisen vastenmielisen taidon – niin heikompia oppilaita kuin opettajiakin kohtaan. Toisten mielestä oli, toisten ei, mutta kukaan ei kuitenkaan koskaan uskaltanut olla osaamatta historian tai suomen läksyjä, sillä jo Jäntin silmien kapeneminen sai oppilaat vapisemaan. Sauliakaan ei ole jostain syystä nähty valokuvattuna luistelemassa pitkään aikaan. Molemmat opettajat, Jäntti ja Salonen, olivat kuitenkin ankaruudestaan huolimatta erittäin loistavia ja oikeudenmukaisia opettajia. Vai säilyttikö hän. En ole vielä tänä kesänä törmännyt yhteenkään rullaluistelijaan liikenteessä. Muodista en tiedä mitään, olenhan introvertti johon trendit eivät vaikuta tippaakaan. Alle kaksikymppiset todennäköisesti vastaisivat, että aikansa sometähtiä varmaankin. Nuoria rullalautailijoita kyllä löytyy. Olin innoissani, kun aseman suoran kevyen liikenteen väylä päätettiin vihdoin päällystää muutama kesä sitten. Sekä Jäntti että Ojala lähtivät koulusta vuonna 1970 – toinen eläkkeelle ja toinen Tampereelle kohti uusia seikkailuja. Aivan vuosikymmenen viime hetkillä mukaan ehti vielä täysin uudenlainen, uuden polven kuvaamataidon opettaja Ossi Ojala. Kyllä Perniön yhteiskoulun kuusikymmentäluku sisälsi monia muitakin hyviä opettajia kuin edellä mainitut neljä, mutta jotenkin nuo neljä legendaa kuvaavat osuvasti tuon vuosikymmenen koulun hengen: toisaalta uskomattoman kovaa kuria ja auktoriteettia ja toisaalta oppilaiden taholta tapahtunutta niiden opettajien armotonta kiusaamista, jotka antoivat siihen mahdollisuuden. Jos näette jonkun luistelemassa aseman suoralla, se joku on 99 prosentin varmuudella minä. Toista on nyt. Oliko Jäntti pelottava opettaja. Niitä ei void muuttaa ilman sotaa, on nimenomaan naapurimaamme Neuvostoliiton taholta jatkuvasti todettu. Se riitti luokkien pahoille pojille: Roopen kiusaamisesta tuli kansanurheilua. Keitä olivat Jäntti, Pilli, Saloska ja Roope. Perniön Urheilijat on lopullisesti päättänyt ottaa elokuussa vastaan länsiberliiniläisen yleisurheilujoukkueen. Minna Urpo Muinaisjäännöksenä liikenteessä Rajantakaiseen Karjalaan jääneen Uudenkirkon pitäjän sunnuntaisille pitäjäjuhlille oli saapunut 1500 ihmistä. Teksti-tai WhatsApp-viesti numeroon 044-735 2302. Juhlapuheen piti opetusministeri Johannes Virolainen: ”Eurooppaan ja myös Pohjois-Euroopaan toisen maailmansodan jälkeen muodostuneet rajat ovat lopullisia. elokuuta Osuuskunta Pro Perniön valtuustosalissa kello 12. Jääskeläistä kiusattiin tunneilla – sellaista ei voinut kuvitella tapahtuvaksi Jäntin ja Saloskan kohdalla edes villeimmissä unissa. Vielä pyydetään paikkakuntalaisia ilmoittautumaan vieraiden majoittajiksi. Auton torvet tööttäsivät, kun yritin jossain väärissä paikoissa. Kari Hannunen Hannusen tekemä dokumentti Perniön yhteiskoulun opettajista esitetään Laurin markkinapäivänä 4. Sinänsä on aika vaikea sanoa, mihin Jäntin mittaamaton auktoriteetti perustui. Rullaluistelu oli ilmeisesti ”muodissa” 90-luvun lopulla. Mutta eipä sitä onneksi tarvinnut miettiäkään, koska kukaan ei koskaan asettanut sitä kyseenalaiseksi. Se, joka keksi pirullisimman tempun, oli luokan sankari. VIERAS KYNÄ Perniön Yhteiskoulun legendat 1960-luvun alussa. Sen jälkeen laskettiin seppeleet sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Samaan raskaaseen sarjaan kuului Saloska eli Aili Salonen. Oli aivan käsittämätöntä, että Roope säilytti mielenterveytensä tuon kaltaisissa opetusoloissa. Ja kun se mahdollisuus kerran annettiin, oppilaat eivät armoa tunteneet ja peli oli lopullisesti menetetty. Töötätkää merkiksi siitä, että olette huomanneet lajinsa viimeisen edustajan. Mutta yhtä kaikki, kuusikymmentäluvun Perniön yhteiskoulun opettajakatras oli kirjava ja monipuolinen. Alli Jäntti oli Perniön Yhteiskoulun legenda: neljäkymmentä vuotta opettajana ja koulun johtajana, sittemmin rehtorina. Siihen loppuivat luistelut sillä päällysteellä. Omat luistimeni ostin vuonna 1999. 1968: Opetusministeri Perniössä ja painonnostajat Särkisalossa Jos kysymyksen esittää nelikymppiselle perniöläiselle, vastaukseksi saa hölmistyneen ilmeen, joka kertoo, että vastaaja ei ole ikinä kuullutkaan moisista henkilöistä – siis jos nuo nyt yleensä ovat edes henkilöitä. Nyt olen saanut luistella jo pitkään hyvissä olosuhteissa. Korpela oli ystävällinen opettaja, mutta hieman hajamielinen ja jonkin verran originelli. Ainoa kaatumiseni sattui juuri aseman suoralla vuosia sitten juuri siksi, että pyörä vajosi varovaisuudesta huolimatta järkyttävän isoon routavaurion monttuun. Nykyään puhutaan paljon karismasta, mutta ei se mikään uusi keksintö ole: Alli Jäntillä, jos jollain, oli karismaa vaikka muille jakaa, mutta ei hän sitä jakanut – itsellään piti ja hyvä, että piti; kyllä sille käyttöä löytyi neljänkymmenen vuoden rehtorimaratonilla. Kun näin on, niin on väärin, jos meidän keskuudestamme yhä esitetään ajatuksia, että Karjalan kysymys pitäisi taas ottaa esille”. Mahtoiko tuohon suosioon vaikuttaa nykyisen tasavallan presidentin vahvasti julkisuudessakin näkynyt rullaluisteluharrastus. Ja jos näin onnettomasti joskus sattui käymään, nuhtelu oli armotonta ja ankaraa. Sitten oli Pilli. Hyvät ohi viuhuvat autoilijat. Yritin välillä Särkisaloon johtavalla suoralla, mutta silloin reippailu piti rajoittaa viikonloppuihin. Reilun tunnin reippailu pari kertaa viikossa mahdollistaa taas muutaman päivän tietokoneella istumisen. Voisin taas aloittaa useiden vuosien takaisen lempiharrastukseni rullaluistelun. Torstaina 18.7. Pillin oikea nimi oli Onerva Jääskeläinen ja opetusaineina englanti ja ruotsi. Juhla alkoi jumalanpalveluksessa Perniön kirkossa. 4 – Torstaina 19. Ehkä hänkin on lopettanut. Muutaman vuoden päästä tilanne on jo toinen. Yksityishenkilö Jäntti lieneekin sitten ollut huomattavasti tuntemattomampi tapaus. Muualla oli joko huono päällyste, mäkinen tai mutkainen tie ja muutoin vain vilkas liikenne. Eivätkä he siinä täysin väärässä olisikaan. Rullaluistelu ei ole enää muotia vaan muinaisjäännös. Yli viisikymppisiä ja varsinkin yli kuusikymppisiä perniöläisiä helppo kysymys naurattaa: otsikon henkilöthän olivat Perniön yhteiskoulun 1960-luvun kuuluisimpia opettajia, varsinaisia koulun ikoneja. Pilkkanimi Pilli tuli Jääskeläisen pillikintuista, jotka olivat huomattavan ohuet. Rehtori Jäntin tunsivat tai ainakin tiesivät melkein kaikki perniöläiset 1930-luvulta 1970-luvulle. Luistimet olivat seisoneet lähes käyttämättöminä useamman vuoden. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, josta sinut tarvittaessa tavoittaa. He tulivat eri puolilta piiriä kuten Turun Atleetttiklubista, Salon Viestistä, Kosken Kaiusta ja Perniön Urheilijoista. En aseman suoralla, en missään Perniössä enkä muuallakaan. Pillin kiusaaminen oli kuitenkin lasten leikkiä siihen vainoon verrattuna, jonka kohteeksi Roope eli Pauli Korpela joutui. ”Nämä vieraat eivät tarvitse mitään erikoishoitoa, vaan he varmasti mukautuvat tavalliseen, jokapäiväiseen elämänmenoon”. Routa nakertaa joka talvi ylimääräistä uraa tien pintaan. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Onerva Jääskeläinen oli hyvä opettaja, mutta ei kuulunut millään muotoa samaan sarjaan kuin Jäntti ja Saloska. Hän harmaannutti tempauksillaan rehtori Jäntin hiukset lopullisesti, mutta meillä oppilailla oli Ossin kanssa hauskaa
19 i Ekenäs kyrka. Högmässa/Andakt/ Kvällsmässa sö 22.7. Messu klo 10 Yliskylän kirkossa. Su 29.7. Yhteiskristillinen tapahtuma la 21.7. Leiripäivä naisille mussukasta mummoon to 26.7. Puheet Esa Asikainen ja Seppo Niemeläinen, juontajana Eero Ketola. mukana diakoniatyöntekijä Hanna Hannula. TERVETULOA Perniön Maamiesseura Kaikenlaiset sähkötyöt, paikalliselta urakoitsijalta. klo 10.30 Salon torilla. mennessä verkkolomakkeella www.salonseurakunta.fi tai Hanna Hannulalle, hanna.hannula@evl.fi, puh. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Kaikille halukkaille Salon Tilausmatkojen järjestämä SOKKOMATKA tiistaina 14.8. A. Inkeri Vilhelmiina Skogström 87 v., Ritva Riitta-Liisa Rauhalinna 85 v., Raili Anneli Alarakkola 77 v. Allsångskonsert: Sjung för livet och spela som folk to 26.7. klo 10–15.30 Naarilassa. Ilm. 18 i Snappertuna kyrka. Kl. klo 10–18 leirikeskus Reilassa, mukana laulaja-evankelista Jaana Pöllänen. kl. heinäkuuta 2018 – 5 Perniönseudun Lehti kuolleita seurakunnat kokoukset sekalaisia taPaHtuMia PERNIÖ KIRKOSSA KUULUTETTUA SÄRKISALO KISKO YHTEINEN TOIMINTA Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Cleve, Nygård. 044 735 8624. Matkan kokonaishinta 55 €. 12 i Bromarvs kyrka. Kesäkirkko klo 11 Slätholmassa. Tervetuloa jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet Johtokunta Perniön Maamiesseura järjestää TYÖMESTARIKILPAILUN Kankkonummella (hiekkakuopassa, raviradan vieressä) maanantaina 23.7.2018 kello 19.00. Miesten reisitaskuhousut, bokserit, pellavasukat ym. Musiikki Jaana Pöllänen & band sekä Erkki Kiiski, saksofoni. Mahdollisuus uida ja saunoa. Lunchkonsert on 25.7. Kotitanhusi surussa valittaa sekin kaipaa rakasta kulkijaa. kl. Saunailta keskiviikkoisin klo 17.30–20 leirikeskus Reilan rantasaunalla, Kuivastontie 351. Talkootyötä tarjolla! Laurin markkinoilla la 4.8. Rukoushetki torstaisin klo 11 Teijon kirkossa. kl. Lounas klo 13, vapaaehtoinen ruokamaksu. Fritt inträde, programblad 20€. Tervetuloa! NAARJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUS pidetään Kisarannassa, Uimarannantie 245, Perniö, lauantaina 4.8.2018 klo 16.00. Talkoissa voi olla itselleen sopivan ajan. Ilmoittautumiset lähetyssihteerille p. 040 524 8273 tai 044 552 2139 www.mmsahko.fi MM-Sähkö VAATEKAUPPIAS Perniön torilla perjantaina Kotimaiset naisten housut, joustofarkut, hameet taskuilla, neuletakit, puserot.. Messu klo 10 kirkossa; Hekkala, Koivisto. Info: Mitt i livet-nr 2/2018, www.ekenasnejdensforsamling.fi Rakkaamme Arvo Kalervo TOIVONEN * 27.3.1929 Uusikirkko † 10.7.2018 Perniö Kaivaten ja rakkaudella muistaen Eira Ismo ja Satu Suvi ja Riku Jani, Nadja ja Lianna Lari-Pekka ja Pauliina Jonna ja Kimmo perheineen sisaret Helvi ja Raili perheineen Muut sukulaiset ja ystävät On rakkaamme neuvot loppuneet ja tutut askeleet vaienneet. viim. EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Bromarvs kyrka är öppen för besökare fr. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, tuletko bussilla Naarilaan, sekä erityisruokavalio. Taimi Mäntylä 77 v., Juha Matti Lyytikäinen 70 v. Särkisalopäivässä Meripirtillä klo 10–14 mukana myös seurakunnan lähetystyö, nimikkolähetti Arja Koskinen ja aluekappalainen Juha Hekkala. På romantikens vågor från Londons konsertestrad to 26.7. Ehtoollishartaus, lounas, yhteislauluhetki, Elise Joron terveiset Nepalista, saunomista, uimista ja iltapäiväkahvit. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Rakkaamme siunataan Perniön siunauskappelissa lauantaina 28.7.2018 klo 11. Lauantain työtehtäviä ovat kahvinkeittäjä, kahvilan pitäjä(t), hernekeiton kuljettaja (käsikärryillä), leipomusten kantaja (seurakuntatalosta pappilaan) ja tiskikoneen käyttäjä. Sua muistamme aina kiittäen. seurakunta pitää kahvilaa ja myy hernekeittoa Punaisessa pappilassa. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi Su 22.7. Tiedustelut Pirkko Koivunen 044 735 8622. Kirkkokahvit. Hätönen, orgel. 19 i Bromarvs kyrka. K. Fritt inträde. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. Fritt inträde, programblad 20€. Eftermiddagsmusik fr 20.7. Ilmoittautumiset 7.8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Lassi Kari, kontrabasso, Hermanni Yli-Tepsa, viulu, Erno Aalto-Urantowka, kitara, ja Tua Hakanpää, laulu. Tule koko päiväksi tai oman aikataulusi mukaan. O. Yliportimo, Hätönen. La 21.7. Kl. Salon ev.lut. Torstaina 19. Su 29.7. Koivisto Markkinavieraat katsovat ensin lehdestä Ilmoittele ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2300 Laurin Markkinat markkinatori 4.8.2018 klo 8-15. Cleve, Nygård. Aini Onerva Autio 88 v., Alpo Olavi Kakko 88 v. Sääntömääräisten asioiden lisäksi Valonian jätevesineuvoja Ulrika Nordblom on kertomassa ajankohtaista jätevesiasioista. Kl. kl. klo 20 Kuusjoen kirkossa, Ylikulmantie 234. Yliportimo, Hätönen. 16 i Trollshovda kapell. 7.8. Kesäkonsertti su 22.7. Kesäkirkko klo 10 Toijan kivimakasiinissa. Tarja Jääskeläinen 0400 444 918 tai Ahti Keinonen 0500 982 601. 15-18. KASTETUT Arno Hakob Fagerholm, Rebekka Sigrid Iso-Kouvola Aili Helena Juntura, Leevi Edvard Henrik Kaarlela Eela Katariina Lehtinen, Timi Juhani Mansner Aksia Aino Kristiina Niemelä, Liina Inari Suomela Stella Eden Elisabeth Valjanen, Timi Antero Vasama AVIOLIITTOON VIHITYT Riku Petteri Mehtälä ja Satu-Pia Maria Kaskia Eetu Antti Aleksi Palomäki ja Emmi Aleksandra Knaapi HAUTAAN SIUNATUT Silja Aliisa Keskitalo 91 v., Kyllikki Johanna Lindholm 90 v. Messu klo 10 Perniön kirkossa; Koivunen, Parviainen. Molander, orgel. Hartaushetki noin klo 19. Vapaaehtoistehtävissä Salon seurakunnassa toimivien leiripäivä la 18.8. * Ke 25.7. / Särkisalon Martat + Särkisalon Eläkeliiton yhdistys yhdessä. seurakunta, vapaaseurakunta, Raamattu puhuu -seurakunta ja helluntaiseurakunta. Bussi klo 9.30 Salo-Uskelan srk-talolta, Kirkkokatu 6. Lähtö Niksaaren tienhaarasta klo 9.15 ja paluu noin klo 20.00. Sä aina muistit ja huolta kannoit et paljon pyytänyt vaan kaikkes annoit. 16 i Bromarvs kyrka. 20.7. kl. Su 29.7. Turuntie 14, Salo. 044 774 5214 (varmimmin tekstiviestillä), henna.seppala@evl.fi. Soita. Su 22.7. Järj. Lajeina työmestarikilpailussa ovat traktorin taitoajo ja kirjalliset tietokilpailukysymykset. Tämä ei onnistu ilman suurta talkoojoukkoa. Kl. Kahvia ja grillimakkaraa myynnissä lähetystyön hyväksi. 12.30 i Ekenäs kyrka. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Venla Määttänen 90 v., Martti Ilmari Kakko 88 v. Sarjat nuorille ja aikuisille. Jo perjantaina tarvitaan leipojia emännän avuksi. Fritt inträde. 10 i Ekenäs kyrka
PsL Salossa riittää rantauimakouluja, kursseja järjestetään Perniön Naarjärvellä, Kuusjoen Nummijärvellä ja kiikalan Härjänvatsassa. Uimakouluja on tarjolla tuplasti Janita Kylänpää opetti Särkisalossa pari viikkoa sitten.. Väestörekisterikeskuksesta sai sitten seitsemän euron hintaan ajantasaiset tiedot henkilöä kohti, kuvaili Samuli Harttio ihmisten löytämisen prosessia. Hänen äitinsä omisti kirkolta omakotitalon, jossa hänen tätinsä asui. Kaikki vanhemmat eivät ole törmänneet tietoon uimakouluista paljastuu vanhempien yhteydenotoista. Lehti-ilmoitusten julkaiseminen jäi Paloposken mukaan kiireen jalkoihin. Sitten pelastukseksi osoittautui koulun vuosikertomuksista löytyneet syntymäajat. Mukana olleet kävivät myös päivän aikana laskemassa kukat luokanvalvojansa Margit Niemelän haudalle. – Ensin kahlasin Fonectan puhelinnumeroita läpi. – Silti oli aamulla aina tosi kiire kouluun. Koulunkäynti vuonna 1951 oli varsin erilaista nykyaikaan verrattuna. Tältä näytti luokka 50-luvulla. 6 – Torstaina 19. Kaupungin osin kustantamista uimakouluista on tiedotettu kaupungin internetsivuilla ja Salon Uimareiden sivuilla. Kaukaisin kokoukseen saapunut tuli Porvoosta. Kokoukseen saapui lopulta 14 luokan jäsentä. Seitsemän luokkakokoukseen osallistuneista asuu edelleen Perniössä. Yhteen huoneeseen majoittui peräti neljä naisopiskelijaa. Yhden luokkatoverin jäljet johtivat Uuteen Seelantiin saakka, mutta hän oli valitettavasti jo edesmennyt. Häneltä sai hyvät pohjat ruotsin kieleen, hän opetti niin hyvin, muistelee Samuli Harttio. – Ruotsin opettajamme Aili Salonen oli hyvin fiksu nainen. Uimaseura Salon Uimarit järjestää uimakouluja yhteistyössä kaupungin kanssa, Uimaopetus Janita Kylänpää toimii yrityspohjalta. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti Minna Urpo Vuonna 1951 keskikoulun Perniössä aloittaneet kokoontuivat maanantaina luokkakokoukseen Perniön Lainamakasiiniin. Maanantaina tulimme bussilla kirkolle ja lauantaina puolenpäivän aikaan lähdimme vähäksi aikaa kotiin. Uimakouluja riittää pitkälle elokuuhun, melkein kuivien koulujen alkuun saakka. Lapset olisi pantu uimakouluun, jos tieto olisi kulkenut ja kurssien paikat täyttyneet. –Oppilaita on riittänyt ihan hyvin, vaikka keväällä pelkäsin etteivät rantauimakoulut vedä. Pelkkää auvoista nuoruutta ei kuitenkaan luokalla vietetty. – Ensinnäkin olimme erikoisasemassa, koska vanhempamme pystyivät maksamaan opintomme. Väen kokoon saaminen ei ollut ihan helppo tehtävä etenkään naisten kohdalla, useimpien nimet kun ovat muuttuneet naimisiinmenon myötä. Hän oli aina viimeisen päälle pukeutunut ja käveli kymmenen sentin koroilla. Vuonna 1951 aloittaneiden koulutaipaleeseen kuului myös surua Luokan jäsenet kävivät laskemassa kukat luokanvalvojansa Margit Niemelän haudalle Perniön hautausmaalla. Samuli Harttiolla ei tätä ongelmaa ollut, sillä hänen perheensä asui kirkolla. Erikssonilla ja Harttiolla oli kouluaikoina pientä vispilänkauppaa, mutta sen edemmäs ei päästy. Ja jossain välissä piti käydä tietysti kolistelemassa tyttöjen kämpillä, muistelee Harttio. Koska kotini oli Hästössä, minun piti asua viikot täällä kirkolla, koska sopivaa kuljetusta ei ollut, kertoi Ritva Eriksson (os. Liikunnanopettajana oli tuohon aikaan Pentti Perksalo, josta tuli myöhemmin oopperalaulaja. –Olemme tiedottaneet myös somessa, mutta sitä eivät kaikki seuraa, myöntää kurssivastaava Irene Paloposki Salon Uimareista. Opettajissa oli muutama mieleen jäänyt persoona. – Minähän sain häneltä lahjaksi keramiikkabambin, joka minulla on tässä kuvassa kädessäni, näyttää Ritva Eriksson. Tilannetta sotkee, kun rannoilla on kaksi toimijaa. Mukana olivat (naiset tyttönimillään) Samuli Harttio, Anja Hyttinen, Pekka Inkinen, Maili Kaukiainen, Seppo Kelonen, Sylva Nurmi, Simo Nurminen, Martti Peijonen, Taisto Salmela, Anja Saarinen, Ritva Sarin, Ritva Suvanto, Lea Vaanela ja Ellen Vogt. Vähän tämän jälkeen Taisto Salmela sairastui polioon ja halvaantui. Suvanto). Luokalla oli alun perin peräti 40 oppilasta, mutta 12 on jo edesmenneitä. Samuli Harttion veli menehtyi poikien omatekoisten tussareiden kanssa puuhatessa. Hän oli voimakas auktoriteetti, kuria ei tarvinnut pitää, se tuli kuin itsestään. – Tilaa oli todella vähän. Syömässäkin kävimme keskellä päivää tädin luona, eihän silloin mitään kouluruokailua ollut. Janita Kylänpäällä tiedotuskanavat ovat samat
Sydän on vuorattu liki 500 graniittisella turkulaisella katukivellä, joista muodostuu myös kiukaan pinta. Muuraaminen vei viikon verran. Tänä kesänä se on ollut rutikuiva eikä saunan lämmitykseen uskalla ryhtyä kastelematta kattoa kunnolla. Seurakuntien saunat Leirikeskus Reila Ke 17.30 – 30 (heinä-elokuu) Maksuton, myynnissä kahvia ja grillimakkaraa Pieni hartaus klo 19 Osoite: Kuivastontie 351, Perniö Naarilan leirikeskus Ke 17 -20 (elokuun ajan) Maksuton, grillikatos Ohjelmatuokio klo 19.30 ja hartaus klo 20 Osoite: Naarilantie 369 Storfinhova Gård Pe 17 – 20 (4.8. Torstaina 19. – Useimpina kesinä katto on ollut oikein hyvinvoiva. saakka) Osoite: Lehmirannantie 121 Naarjärvi Ke-pe klo 13-20, la-su klo 14-20 (12.8. Kiukaan sydän, jossa tulipesä sijaitsee, on 800 kilon painoinen. Jos haluat saunomaan mökin tai kodin ulkopuolelle, se onnistuu seudulla useammassakin paikassa. Mikä hänelle on erityisesti jäänyt mieleen lapsuuden ja nuoruuden Särkisalosta. Hannu Bastman toteutti lapsuuden unelmansa Harmaahirsinen savusauna nousi Särkisaloon Savusauna lämmitetään ulkopuolelta. Katto on päällystetty kuntalla eli metsänpohjamatolla, joka nyt on vahvasti ruskeansävyinen. Rannasta lähti juurikkaita Salon sokeritehtaalle ja uitettiin tukkeja. heinäkuuta 2018 – 7 Perniönseudun Lehti TREFFATTI Juttusarjassa tavataan eteläisen Salon asukkaita ja kulmakuntaan liittyviä ihmisiä kauempaakin. Kaupungin saunoissa alle 16 -vuotiaat maksutta, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 1,5, aikuiset 3 € Lehmijärvi Ma-pe klo 11.30-19.30, la-su klo 12-18 (12.8. Pesuvesi kannetaan saunaan aivan kuin lapsuudessa, jolloin sauna lämpesi yleensä kaupan sulkeuduttua lauantaina. Tässä lähellä urheilukentällä oli seuran ohjaaja paikalla joka kesäilta. – Puukaton päälle vedettiin huopakatto, huovan päälle patolevyä eli sokkelimuovia ja lopulta sen päälle kymmenen peräkärryllistä metsänpohjaa Aisbölen metsästä puolen neliön paloina. . Kesäisin puulaakijalkapallo oli todella iso asia. – Vilkas urheilutoiminta. Entisen kaupan varastorakennuksessa ja nykyisessä vierastalossa on puulämmitteinen sauna, joka lämpiää joka päivä Bastmanin Särkisalossa ollessa. Siinä oli apuna kaukassalolainen kirvesmies Jukka Lindeman. Hannu Bastman viettää kakkosasunnossaan aikaa eniten kesällä ja syksyllä metsästysaikaan. Valinnanvaraa on kaupungin, yhdistysten ja seurakunnan saunoja. Seitsemän miehen ystäväporukka oli koolla Bastmanin kesäasunnolla. Se on hänen lapsuuden saunansa, sama jota kauppiasperhe käytti. Se oli pitkäaikainen haaveeni. – Isä myi kaikkea nuppineulasta leikkuupuimuriin. Nykyisin hänellä on siellä kolme saunaa. Lossirannan kaupankäyntikin hiljeni. Iäkkäämmät särkisalolaiset muistavat Hannu Bastmanin isän Oiva Bastmanin K-kaupan, jota isä piti 1930 -luvulta vuoteen 1972. Sen jälkeen kiinteistö jäi lasten kesäpaikaksi. Hänellä kuten Nietulalla oli kokemusta savusaunan rakentamisesta. Joukkueita oli kymmenkunta muun muassa Perniöstä, Särkisalosta ja Teijolta. saakka) Lapset 1 €, aikuiset 2 € Puulämmitteinen / Grillikatos Tieksmäki-Metola Kyläyhdistys Osoite: Pitkänniementie 119, Kisko www.laineranta.fi Teijon kyläsauna Pe klo 17-19 naiset ja klo 19-21 miehet Lapset ja eläkeläiset 4 €, aikuiset 6 , Teijon Alueen Kyläyhdistys Liput ostettavissa Teijon Kyläkaupasta (Teijontie 67) Osoite: Kyläsepänkuja, Teijo Mathildedal Ke 18-niin kauan kun saunojia riittää Vapaaehtoinen maksu lippaaseen Puulämmitteinen pienehkö sauna Mathildedalin työväenyhdistys Osoite: Tennistie 5, Mathildedal. Bastmanin kesäasunto on remontoitu hänen vanhempiensa aikoinaan pitämästä kyläkaupasta. Vielä seuraavana aamuna saa kunnon hien pintaan kun istuu saunassa puolisen tuntia. Hän välitti särkisalolaisten ammattikalastajien kaloja Saloon. – Rakensin savusaunani vuonna 2011. saakka) Grillikatos Osoite:Uimarannantie 245 Niksaari Ti ja to 18-21 su 15-20 (31.8. Kiuas kokonaisuudessaan painaa noin 5000 kiloa. Taustalla Bastmanin isän entinen lossirannan kauppa, joka on remontoitu kesäasunnoksi. Timo Kärkkäinen Naantalilainen Hannu Bastman seisoo Särkisalon entisessä lossirannassa ja harmittelee kesän helteiden aiheuttamaa saunapulmaa. 1970 -luvun alussa tulivat ihmisiä houkuttelevat valintamyymälät Saloon ja Oiva Bastman lopetti kaupan pidon Hän asui paikalla vaimoineen loppuelämänsä. Kivet täytyy saada kunnolla punahehkuisiksi. Pengersillan valmistuminen 1960-luvun alussa Kaukassalon ja Isoluodon väliin lopetti lossin. saakka) Liput 3, liput ostettavissa Tiirannasta (Tiirantie 1, Särkisalo) Laineranta Pe 17 – 20 (10..8. 2000 -luvun alussa Hannu Bastman lunasti ja remontoi sen kakkosasunnokseen. Bastmanin suku on vaikuttanut Särkisalossa 1600 -luvulta lähtien ja sukutila on edelleen olemassa. Vettä kun heittää, niin kiuas pikkuhiljaa sihisee ja löylyä tulee pitkään. Kiukaan on muurannut pertteliläinen muurarimestari Jouko Nietula. Kattopulma on rajoittanut savusaunan lämmittämistä tänä kesänä, mutta viime perjantaina se sai sihistä lempeää lämpöään. Bastman muistaa, että silloin oli yleistä saunakyläily. Porottava aurinko tahtoo väkisin polttaa hänen harmaahirsisen kuuden hengen savusaunansa katon. Aluksi kauppa oli vain muutaman neliön kokoinen, jota myöhemmin laajennettiin. Se lämmitetään saunan ulkopuolelta. – Saunan lämmittäminen kestää nelisen tuntia ja yleensä ryhdyn siihen, kun on vieraita. Kauppa perustettiin rantaan, jossa oli lossi ja kylän yhteinen laituri. saakka) 18€/henkilö tai 55€/perhe Savusauna, yhteissauna, ruokaa ostettavissa pitopöydästä Finnhovantie 163, Björkboda (Kemiönsaari) www.storfinhova.com Yleisissä saunoissa on valinnanvaraa. Siltä on voinut poimia mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Saunakylään lähdettiin lyhyelläkin varoitusajalla ja heidänkin lauantaisaunaansa saattoi ilmestyä tuttavaperhe. Muistan kuinka jo lapsena haaveilin tekeväni jonain päivänä savusaunan. Saunan hirret ovat haapaa. Mukana on myös yksi yleinen savusauna. Puurakenteet valmistuivat pikkuhiljaa. Asukkaita oli paljon enemmän kuin nykyään. Entisen kaupan ja nykyisen asuinrakennuksen sisällä on sähkösauna, jota Bastman ei juuri käytä, koska ei pidä ”grillissä istumisesta”. Saunan pesän luukut ovat kaupan jäämistöä. Perniön koulussa käytiin pelaamassa lentopalloa
– Yhtä pitkä ura kuin mitä Martin tyttären kanssa olen ollut, hän viittaa pitkäaikaiseen Perniön Sisun puheenjohtajaan Martti Peijoseen. Lattia on hyvä eikä sisäänpääsy maksa paljon, kiitteli Sören Österroos. Soittaa rytmi-sekstetti. Virvokkeiksi illan aikana riittävät kahvi ja vesi, syötävää Riittiset eivät yleensä osta. – Ainakin joka toinen viikko tulee käytyä. Oman parin kanssa tässä mennään, ei tule muiden kanssa tanssittua. – Näin perinteisiä paikkoja on aika harvassa, ihailee Liisa Riittinen. Oi Odessa, sä helmi Mustanmeren, laulaa Tonika lavalla. Vapaaehtoistyövuoro ei osu siis ihan joka viikonloppuun. Terassille pääsee ilmaiseksi, jos tanssiminen ei kiinnosta. Vakiotanssijat eivät kuitenkaan sään vaihteluista hätkähdä. Nyt olen tosin vasta ensimmäistä kertaa lipunmyynnissä tänä kesänä, Sainio huomauttaa. – Halpa harrastus tämä on. Hallin lavalla kuulee paljon ruotsin kieltä. Vakiokävijät saapuvat joka lauantai säästä riippumatta Joni ja Annika Holm saapuivat Hallin tällä kertaa lavan uudehkolle terassille ilman tanssiaikeita. – On se ihme, etteivät ihmiset lähde näin hienolle terassille, harmittelee Hallin lavalla jo 50-luvulla paljon aikaa viettänyt Lauri Helle. Kapakoissa ei näin halvalla pääse, emme kyllä sitä harrastakaan, kertoi Pertti Riittinen. ” Parit näyttävät viihtyvän vain toistensa seurassa.. – Aika myöhään lähdetään poiskin. Ja sitten on telkkarissa vielä se tangokuningatarfinaalikin, arvelee Juhani Vuorisalo järjestysmiehen keltaisessa liivissään. Tanssiminen ei jää Riittisillä yhteen kertaan viikossa, sillä keskiviikkoisin he käyvät usein Someron Esakalliolla. Foxi on paras tanssini, mutta tangokin on hyvä. – Vilkkain aika on yleensä siinä vähän ennen ja vähän jälkeen yhdeksän. – Tango, valssi ja foxtrot, kaikki käyvät, hymyili Henriksson. Nyt Österroosille löytyy toinenkin hyvä syy tulla lavalle tiheämmin. Seuraavat tanssiaiset helluntaimaanantaina 7.6. Sateella ihmiset eivät lähde liikkeelle, mutta eivät näin lämpimälläkään. Kolme vuotta tässä ainakin on mennyt, kertoi lippuluukulle jo vähän kahdeksan jälkeen tullut Marjatta Julin. Jarkko Sonckilla ei ollut tällä kertaa kiireitä makkarakojussa. Heinäkuussa 2018 samassa paikassa lämpötila hipoo 30 astetta, ja lavalla sävelistä vastaa Tonika Duo. – Olutta ja lonkeroa yleensä menee paljon, välillä taas siideriä, huikkaa Ulla Peijonen tyylikkään myyntirakennuksen luukusta. Tanssimisen lisäksi hyvä musiikki saa Riittiset lähtemään lavalle. Ei tällaista löydy ihan läheltä. Näin alkoi lehti-ilmoitus Hallin lavan ensimmäisistä tansseista 50-luvulla. Kaksi varsin nuorta vierasta muodostaa poikkeuksen. klo 20 lähiseutujen suurimmalla tanssilavalla Perniössä. Salon keskustassa asuvat Liisa ja Pertti Riittinen ajavat Hallin lavalle joka ikinen lauantai. Marjatta Julin käy Hallin lavalla melkein joka lauantai. Järjestäjät haluaisivat enemmänkin väkeä uusitulle terassilleen. Tanssilavalle saavutaan, tuli taivaalta sitten vettä tai paahtavaa aurinkoa. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti Minna Urpo Hallinlavan avajaistanssiaiset helluntailauantaina 5.6. Eikä ihme, sillä Tenholan väki on ottanut paikan omakseen. – Lattiakin on todella hyvä. Kumppani Mareanne Henriksson oli voittanut aivan tanssien lopussa järjestettävässä arvonnassa kausikortin. Hänen ”uransa” Hallin lavalla alkoi lähes 20 vuotta sitten. 8 – Torstaina 19. Tänä kesänä Sainio on viihtynyt grillihommissa. – Melkein joka lauantai käydään. Jalat tulevat kipeäksi, jos lattia ei luista, tietää Pertti Riittinen. Riittiset ovat yleensä lippuluukulla jo ennen kahdeksaa. Monenlaista on silti tarjolla. Annika ja Joni Holm tuliHallin lava pitää pintansa vuosien vieriessä ” Näin perinteisiä paikkoja on aika harvassa. Riippuu fiilingistä, lähdemmekö viimeisinä, naurahtaa pariskunta. Esa Sainio asettaa ranneketta Reino Keräselle. Lippuluukulla Esa Sainio pujottaa neonkeltaisia rannekkeita tanssijoiden ranteisiin. Perniön Sisu hoitaa Hallin lavan myyntiä kolmen työryhmän kautta. – Ei sitä juuri muualla tule käytyä, kun tämä on niin lähellä. – Vähän liian kuumaa on, se karkottaa ainakin ikäihmiset. Soittaa Tango-kvintetti
heinäkuuta 2018 – 9 Perniönseudun Lehti vat nimenomaan terassille jo toista viikkoa peräkkäin. – Myös kannatuksen vuoksi haluamme käydä täällä, että pysyisi lava pystyssä, jatkaa Joni Holm. – Perinteemme on käydä täällä vähintään kerran kesässä. Aluksi toimintaa pyörittivät Perniön Urheilijat ja Perniön Metallityöväen ammattiosasto. Hallin lava rakennettiin vuonna 1954. Tanssijat Hallin lavalta vähenivät, ja tarinan mukaan vuoden 1959 juhannusaattona Hallille myytiin vain neljä pääsylippua ja niistäkin tanssijoista kaksi lähti pois. Järjestystä ei Hallin lavalla ole tarvinnut pitää kunnolla pitkään aikaan. – Hänen iltoinaan on voinut joskus mennä jopa 500 lippua, muistaa Esa Sainio. Kisakallion toiminta puolestaan hiipui 70-luvulla, ja Hallin lavalle virtasi taas enemmän väkeä. Mareanne Henriksson voitti lavalle kausikortin, ja Sören Österroos on kulkenut mukana. Nyt lapsenvahti oli kuitenkin löytynyt, juomaksi lonkerot ja syömisiksi makkarat. Miten käy tänä vuonna, se tiedetään parin viikon päästä. – Onhan täällä tullut aikaa vietettyä ja ”työnneltyä mummoja nurkasta nurkkaan”. Tenholasta saapuu paljon tanssijoita. Voit luottaa Mattiin ja Teppoon, kajahtaa nyt lavan uumenista taukomusiikkina. Parit näyttävät viihtyvät vain toistensa seurassa, eikä vieraiden tanssiin hakemista juuri näe. Torstaina 19. Kotona on kaksi pientä lasta, joten tanssiminen on jäänyt nyt vähemmälle, kertoo Annika Holm. Ei hän kuitenkaan siitä ehdotuksesta innostunut, kuvailee Juhani Vuorisalo. Jo samana vuonna Perniön Sisu osti lavan ja on pyörittänyt toimintaa aina tähän päivään saakka. Lähiseudulla mökkeilevä takavuosien tähti on lähivuosina saanut väen liikkeelle. Alikulmalta tultiin tänne polkupyörällä ja välillä kävellenkin. – Vielä 60-luvulla ensimmäisten joukossa tulleet kaverit tulivat tänne vahvasti humalassa ja sammuivat jo ennen yhdeksää tänne. FAKTA ” Alikulmalta tultiin tänne pyörällä ja välillä kävellenkin. Sivusta kuitenkin sai seurata ja katsoa, kun toiset tanssivat. Vielä viime vuosinakin olen toiminut Hallin lavan ”piirimyyjänä” Tenholassa. Sen jälkeen ei ole juurikaan ollut alkoholiongelmia. Olen halunnut välttää hakemasta samaa naista monta kertaa, että ei tule turhia puheita, tuumaa Helle. Ei se tuntunut pitkältä matkalta.. – Ennen lapsia kävimme jopa tanssikurssilla. Joskus puhuimmekin, että pitäisi varmaan kustantaa linja-auto hakemaan naisia Salosta sairaanhoitajaoppilaitoksesta. Tilaa löytyy. päiväksi Hallin lavalle on bookattu jälleen Eino Grön. Hän kävi paikalla jo alaikäisenä. Ilmankos tenholalaiset ovat löytäneet tansseihin. Liisa ja Pertti Riittinen eivät halua jättää yhtään tanssi-iltaa väliin. Yksin tansseihin saapuville ei kuitenkaan ole tarjolla paljon mitään. Elokuun 8. Anniskeluluvan Hallin lava sai 90-luvulla, ja nykyään terassielämä kulkee rinnalla tanssimisen kanssa. Tänään tanssilavan uumenissa ei tarvitse pelätä, että törmäilee pahasti toisiin. Jarkko Sonckilla ei ollut tällä kertaa kiireitä makkarakojussa. – Silloin oli paljon väkeä ja pojat tappelivatkin keskenään. Olen levittänyt mainoksia seudulle, mainitsee Tenholassa asuva Helle. Aivan 50-luvun lopussa lava sai kovan kilpailijan, kun Kisakallion lava nousi Perniön asemalle. Ihan nämä perinteiset suomalaiset tanssit kuten valssi, foxi ja humppa. Ei se tuntunut pitkältä matkalta ollenkaan silloin. –Yleensä puuttuu joko miehiä tai naisia. Hallin lava pitää pintansa vuosien vieriessä Joni ja Annika Holm saapuivat Hallin tällä kertaa lavan uudehkolle terassille ilman tanssiaikeita. – Niin, ainakin pöytäjuhlissa oli ennen tapana, että tanssitetaan muitakin kuin vain sitä omaa paria, lisää myös järjestysmiehen keltaisen liivin ylleen pukenut Merja Manninen. Asumme tuossa kolmen kilometrin päässä ja tulimme tänne polkupyörillä. Yksi kokeneimmista Hallin lavan kävijöistä on Ulla Ketonen. Holmit olivat aiemmin päivällä käyneet Hämeenlinnassa katsomassa isoja rekkoja yhdessä lasten kanssa. Lauri Helle oli lavan perustushetkellä 29-vuotias. Ja Tapio Alapurasen toimiessa lentopalloilijoiden päävalmentajana ehdotimme hänelle, että lentopalloilijat voisivat tulla tänne tanssittamaan naisia kuten kadetit presidentinlinnassa itsenäisyyspäivänä. – Eihän siihen aikaan alle 18-vuotiaat saaneet tanssia ollenkaan. Myöhemmin veljelläni oli auto, silläkin tultiin, muistelee Ketonen. – Tanssien keski-ikä laski heti roimasti, kun tulimme tänne, nauraa Joni Holm
Välillä haluaisin lukea enemmänkin, mutta sitten tämä varsinainen työ viivästyisi, harmitteli Erika Henrioud. Poliisilaitos näyttäytyy esityksessä varsin epävakaana paikkana, jossa miesten ammatillinen taitavuus on vähän niin ja näin. Reinikaisen äitiä esittävän nuorehkon Riikka Kolin maskeeraus vanhukseksi on onnistunut erinomaisesti. Nyt Reinikaista nähdään pitkälle elokuuhun Mathildedalin kesäteatterissa. Edellisen viikon olin täällä yksin, mutta nyt tuli isä ja koirakin seuraksi. Johannes Virolaisen äänen tunnistan kyllä, mutta muut poliitikot olisivat jääneet tunnistamatta ilman vanhempaa seuralaista. Nyt digitoitavat dokumentit jäävät kyläläisten käyttöön ja soveltuvilta osin viemme niitä myös nettisivuillemme kaikkien tutustuttavaksi, ennakoi Elina Kotilainen. No, kaiken ei varmasti tarvitsekaan avautua nuoremmalle ikäpolvelle. 10 – Torstaina 19. Kyläyhdistykselle dokumentit ovat osa kylän ja kylätalon historiaa. Reinikainen pysyy siis ikuisesti ja edelleenkin poikamiehenä. Myös hänen ”klenkkaamisensa” on hyvin uskottavan vanhusmaista. Komedia Reinikaisen esityksiä on Mathildedalin kesäteatterissa 19. Se on vain vähän puhuva, mutta eleillään hauskuuttava ylikomisario Rautakallio. Isompia opuksia löytyy sitten seitsemännestä laatikosta, jossa ovat lauluvihot ja näytelmät. Lisäksi ne kertovat paljon kylän historiasta, vaikka toki työväenyhdistyksen näkökulmasta, jatkaa Kotilainen. Lisäksi annan jonkun paperista löytyvän kuvaavan sanan, kuten esimerkiksi tässä ”päätös”, hän näyttää. – Perheelläni on täällä Koskella mökki, ja olen viettänyt täällä joka kesä jonkun verran aikaa aina yksivuotiaasta lähtien, syksyllä abivuotensa aloittava helsinkiläinen Henrioud kertoo. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti Minna Urpo jatkoa sivulta 2 Vihiniemen kylätalolta löytyneitä dokumentteja skannaavan Erika Henrioudin työ on urakkaluontoinen, varsinaisia työaikoja hänellä ei ole. Minna Urpo 80-luvun alussa telkkarin kakkoskanavaa katsoneet muistavat varmasti leveää tamperetta puhuneen Reinikaisen. Nuoremmat taas voivat katsoa teatteriesitystä ilman ennakkoajatuksia. Lehtilaatikosta hänen huomionsa kiinnitti esimerkiksi tuberkuloosilehti vuodelta 1928. fi). – Työväen arkisto on ollut kiinnostunut ottamaan dokumentit kokoelmiinsa ja viemään digitaaliset aineistot arkistokantaan (tyark. – Aika varovainen näiden kanssa saa olla, myöntää Erika Henrioud. – Aiempina vuosina vietin täällä ehkä juhannuksen ja pari viikonloppua, mutta en yhtään sen enempää. Erika Henrioud näyttää, miten nuorison suurarpajaisia mainostettiin vuonna 1938. Viitataan myöskin 80-luvun alun toiseen tunnettuun TV-sarjaan, Valehtelijoiden Klubiin. Sittemmin Neil Hardwick ja Jussi Tuominen tiivistivät materiaalista kesäteatterinäytelmän. Esimerkiksi nippu päätöksiä vuodelta 1953 näyttää todella kärsineeltä. elokuuta saakka. – Tallennan dokumentin ensisijaisesti vuosiluvun mukaan. Reinikainen kertoo vitsikkäitä tarinoitaan niin nopealla tahdilla, että on pakko pysyä hereillä kaiken aikaa. Kun joku yllättää hänet, ollaankin taas uudenlaisen huumorin äärellä. Suositulle hahmolle tehtiin lopulta oma TV-sarja. Reinikaista esittävän Lasse Karkjärven kasvon ilmeet ja paatos on hyvin samanlaista kuin Tenho Saurénilla aikanaan televisiossa. Osa papereista on jo hajoamispisteessä. Laatikosta löytyy mm. – Niiden kautta on hahmottuu sellainenkin kylätalon historia, jota kukaan ei ole enää kertomassa. Olemme olleet yhteydessä myös Työväenmuseoon. – Olisihan täällä vaikka mitä mielenkiintoista. Tästä ei kuitenkaan ole yhdistyksessä vielä päätetty. Nyt taas ajattelen, että kiva kun saa omaa rauhaa ja pääsee pois kaupungin vilinästä. "Haluaisin lukea enemmänkin" Hauraiden dokumenttien joukosta löytyi myös muutama vahvemmassa kunnossa oleva juliste. Meille lähes viisikymppisille ja sitä vanhemmille vertailu TV-sarjaan on väistämätöntä. – suosittu avaruusoliosta kertova elokuva vuodelta 1982. Ylikomisario nousi Reinikaisen tähdeksi "Tämä on Ketsun ensimmäinen kesäteatteri, tuumasi Seppo Pailos ketunnäköisestä käsinukestaan. Ja pitäähän näytelmässä aina olla jotain pientä rakkaudenpoikastakin. Erika Henrioudille kesätyö maalla on antanut toisenlaista näkökulmaa maalaiselämään. Mitä sitten digitoinnin jälkeen tapahtuu. Kerrotaan Tiina Lillakin maailmanennätyksestä ja Kalevi Sorsan ennätyksestä pääministeriyden pituudessa. Akkavalta -niminen yksinäytöksinen pila kaikkina vuorosanoineen. Sisällön lisäksi huomiota herättää monessa dokumentissa taidokkaan koukeroinen käsinkirjoitus. Myös esitelmä keuhkotaudista sattui silmään. Ele Alenius, Veikko Vennamo ja Aarne Saarinen kuulemma. Näin koukeroisesti pyydettiin "Perniön Herra Nimismieheltä" lupaa ohjelmallisten iltamien järjestämiseen vuonna 1931. Esimerkiksi vuonna 1931 on Perniön Työväenyhdistys Riento pyytänyt ”Perniön Herra Nimismieheltä” lupaa ohjelmallisten iltamien järjestämiseen. Mielestäni Reinikainen ei kuitenkaan ole tämän näyttämön tähti. Reinikainen tokaisee myös yhdessä kohtaa, ettei hän ole mikään E.T. Yksin ollessaan hän pelaa ristinollaa Tampereen kartalla, laittaa pingispalloja suuhun ja puhuu ”italiaa”. Teatteriseuraksi lähti myös Katri Pailos.. Sanomalehden tietokilpailupalsta on mielenkiintoisempi kuin virkavelvollisuuksien hoitaminen. Sitä syntyy selvästi Reinikaisen ja sosiaalityöntekijä Aili Hinkan välille, mutta ei etene alkua pidemmälle. Panttivankien oven takaa kuuluvien imitaatioiden tunnistaminen vaatii vieläkin korkeampaa ikää. Täällä on päässyt hyvin lenkkeilemään, ja olen lukenut myös paljon englanninkielisiä kirjoja ylioppilaskirjoituksia ajatellen, hän kertoo. Monta merkkiä kertoo, että olemme aivan 80-luvun alussa. Nyt hän pyöräilee työmatkat mökiltä kylätalolle. Reinikainen tuli telkkariin kuitenkin jo 70-luvun lopussa Tankki täyteen -sarjan myötä. Aloittaessaan työtä Erika Henrioud lajitteli aineiston ensin tiettyjen kriteerien mukaan, Yhteen laatikkoon päätyivät pääasiassa sosiaalidemokratiaan liittyneet paperit, toiseen Raittiusliiton ja Naisliiton kirjeet, kolmanteen oppaat ja mainokset, neljänteen lehdet, viidenteen laskut, kuitit ja tilitykset ja kuudenteen viranomaisdokumentit
Hänen erikoisosaamistaan ovat niin kalusteiden ja seinien kuin veneiden ja ajoneuvojen sekä niiden osien pintakäsittely. – Käyntiväli on yksilöllinen, mutta yksi käynti kahden tai kolmen viikon välein voi jo merkittävästi vähentää vaivoja. Työn ulkopuolella Bastmanin aika menee tyttären, koiran ja taloremontin parissa. Hierojalle hakeudutaan usein turhan myöhään, vasta silloin kun kivut ovat jo merkittäviä. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena Bastmanilla on oppia verhoilu ja kynäruiskutekniikka. Ilkka oli minulle suuri apu yritykseni käynnistämisessä, Bastman kertoo. Se ei ole niksauttamista vaan pehmeämpää nivelen liikelaajuuden palauttamista. Itse sain apua tuosta läheltä Fysikasta, Elina Muurilta, hän kehuu. Maalausprojekteja alkoi syntyä Teijon muidenkin yritysten kanssa. Teijon yrityspuistosta löytyi nopeasti uusia yhteistyökumppaneita. Opinnoissaan Johanna Breilin-Huoponen erikoistui nivelmobilisaatioon. Kämmenet unohdetaan usein kokonaan hieronnassa, mutta monilla ne ovat hyvinkin jännittyneet, tietää Breilin-Huoponen. Silti yleisin syy hakeutua hierojalle on Breilin-Huoposen mukaan niska-hartiaseudun ja selän vaivat. Ajoneuvojen ja veneiden ja niiden osien maalaus sujuu. Ja vielä jossain vaiheessa pelaamaan lentopalloa. – Pystyn samaistumaan hyvin selkäkipuun, sillä minulla oli alaselässä välilevyn pullistuma aivan opintojen loppuvaiheessa. Uusi koti Perniössä Yrittäjänä toimiminen on lähtenyt käyntiin hyvin. Kehon jumeistahan hierojalla pyritään eroon, siksi nimeksi tuli JumiVex. Asiakkaitakin on jo ehtinyt kertyä. Bastmanilla on tutkinnot puun pintakäsittelystä, ajoneuvon maalauksesta ja teollisesta pintakäsittelystä. Kun sopiva talo löytyi, asiat loksahtivat paikoilleen. Bastman sai keväällä valmiiksi myös yrittäjän ammattitutkinnon. Torstaina 19. – Eniten kysyntää on ollut iltaan sijoittuville hoitoajoille. Bastman on kotoisin Salosta ja hänen vanhempansa Särkisalosta. Ajatus kypsyi ja sain hyvän tilan Teijon Masuunista. Vapaalla hän yrittää ehtiä lukemaan, soittamaan pianoa ja piirtämään. Johanna Breilin-Huoponen on vasta toukokuussa valmistunut koulutetun hierojan ammattiin, ja toiminimen hän pisti pystyyn samoihin aikoihin. Uraan mahtuu henkilökohtaisen avustajan töitä. – Nykyaikainen istumatyö on raskasta ihmiselle. – Vuonna 2015 lähdin suorittamaan ajoneuvon maalaustutkintoa ja päädyin tekemään koko teollisen maalauksen tutkinnon tänä keväänä. Älypuhelimen runsas käyttö aiheuttaa vaivoja jo nuorille. Sen jälkeen hän teki alan töitä sekä varastotöitä Perniön Vilja-Asemalla ja Nokialla. heinäkuuta 2018 – 11 Perniönseudun Lehti Timo Kärkkäinen Teijon Yrityspuiston opasteisiin ilmestyi keväällä kyltti, joka ohjaa puu-, metallija lasikuitupintojen käsittelyä tekevän Teresa Bastmanin toimitiloihin Teijon Masuunin takaosassa. Erilaiset laitteet kuten ruiskut, telineet ja tarvikevarasto ovat olleet isoja hankintoja. Yksityisasiakkaitakin on alkanut tulla. Ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä heräsi, kun hän oli viime vuonna tehnyt maalaustöitä teijolaiselle metallinkäsittelyä tekevälle Asennustyö Landenille. Näitä töitä hän tekisi kotonaan omakotitalossa. Yrittäjyys on kyllä tuttua, sillä mieheni on yrittäjä. – Koulussa sain kiitosta etenkin jalkojen ja käsien hieronnasta. Yrityksen toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. – Pienen lapsen ja ison koiran kanssa kerrostaloasuminen tuntui jo hankalalta. – Jalkojen pituuserolta vaikuttava tila saattaakin olla esimerkiksi vain toispuoleista lihaskireyttä, hän huomauttaa. Johanna Breilin-Huoponen kiinnostui hieronnasta jo ennen koulutustaan. Teijon Yrityspuisto sai pintakäsittelyn ammattilaisen Minna Urpo – Yhtenä lauantaina olimme nuorison kanssa ostoksilla, siellä sen nimen vain keksin, tokaisee vasta reilut kuukausi sitten oman hierontaa tarjoavan yrityksensä perustanut Johanna Breilin-Huoponen. – Minulta voi tilata pintojen maalauksen, lakkaamisen, kevyen entistämisen, öljyämisen tai vahaamisen. Lounaalla käydessäni tutustuin Western Shipyardin telakkamiehiin, joilla kuulin olevan tarvetta alihankkijalle pienempiin maalaustöihin. Landenin ja Westernin lisäksi Bastman tekee yhteistyötä teijolaisen Marine Alutechin ja piikkiöläisen meriteollisuusyritys NIT:in kanssa. Jumeista eroon hierojalla Teresa Bastmanilla on syytä hymyyn. Työskentelyn uusilla asiakkailla Breilin-Huoponen aloittaa tutkimalla ryhdin. Johanna Breilin-Huoponen aloitti yrittäjänä heti valmistumisen jälkeen.. Hän suoritti puun pintakäsittelyn tutkinnon vuonna 1998 Salon ammattiopistossa. Aika ajoin tulee tilauksia asuntojen sisäseinien maalaamisesta Nuoruudessaan Bastman työskenteli Meri-Teijon Skicenterin kahviossa kiireapulaisena. – En olisi uskaltanut lähteä yrittäjäksi ilman, että käyn koulutuksen, Tutkinto antoi tietoa ja turvaa liiketoiminnan ja veroasioiden suunnitteluun ja markkinointiin, Bastman kuvaa yrittäjäksi ryhtymisen haasteita. JumiVexin hoitohuone löytyy Perniön entisen kunnantalon toisesta kerroksesta. – Alusta alkaen ajatukseni oli, että tuon työtä itselleni ja muille. – Ilkka Landen ehdotti, että perustaisin oman yrityksen. Pian yrityksen perustamisen jälkeen syntyi päätös vaihtaa asumismuotoa ja muuttaa omakotitaloon Perniön kirkonkylään. Kari Elo remontoi tilojani ja asennusapua sain Teijon Työkalusta. Hän on hieronut etenkin ystäviensä jalkoja ja jalkapohjia aina tilaisuuden tullen
12 – Torstaina 19. 0403 066 275 Myllyojankatu 11, Salo ma-ti 9.00-18.00 ke-pe 9.00-17.00 kesälauantait suljettu Honda CR-V 2,2 i-DTEC Executive A -11 175 tkm 19.400€ Mercedes-Benz C 200 CDI BE Premium Business -10 147 tkm 17.500€ Toyota AURIS Touring Sports 1,8 Hybrid Black Edition -17 14 tkm 31.400€ Volvo V60 D5 Momentum (MY13) -12 160 tkm 19.900€ Audi A3 1.6 Ambiente 5d -03 155 tkm 4.900€ Honda CIVIC Tourer 1,8i Executive ADAS A -15 42 tkm 21.400€ Toyota LAND CRUISER 3.0 D4D Executive 8h 121kw -04 233 tkm 22.500€ Audi Q3 Busin II 2,0 TDI 103 quattro S tro (MY14 -14 69 tkm 30.500€ Subaru FORESTER 2.0 NA AWD 5ov -05 207 tkm 8.700€ Kia SORENTO 2.5 CRDi VGT EX -07 204 tkm 9.700€ Citroen C4 e-HDi 112 Confort Stop and Start -13 183 tkm 8.900€ Toyota AURIS Touring Sports 1,2 T Active -15 23 tkm 21.800€ Toyota HILUX Extra Cab 2,5 D-4D 4WD 144 SR -10 111 tkm 27.900€ Toyota YARIS 1,5 Hybrid Launch Edition 5ov -17 9 tkm 20.200€ Ford FOCUS 1,6 105 Trend 5ov -11 157 tkm 10.400€ Citroen BERLINGO e-HDi 92 Edition BMP6 -13 78 tkm 12.800€ Toyota COROLLA 1,6 Valvematic Linea Sol (MY13) -13 16 tkm 16.900€ Volkswagen TRANSPORTER pitkä 2.5 TDI 96kw -06 360 tkm 6.400€ TOYOTA JOUSTO -RAHOITUKSELLA ESIM. Malli Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen CO päästöt EU-yhd. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Korko 2,95 %. Rahoitusaika 48 kk. 1500 € VÄHINTÄÄN HYVITYS AUTOSTASI ostaessasi yli 5000€ vaihtoauton Auton oltava ajokuntoinen, katsastus ei ajankohtainen ja kaksin renkain. KOTIRALLIN KUNNIAKSI KOKONAISETUSI JOPA 3 000 € Puuppolassa rakennettu TOYOTA GAZOO Racing WRC Yaris saapuu puolustamaan Suomen MM-rallin voittoa heinäkuussa. Perustamiskustannus 180 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 11 689 €. 0403 066 280 Huolto p. Käsiraha 20 % (5 366,82 €). Toyota Rahoituskasko sisältää liikenneja kaskovakuutuksen, jota voi täydentää lisäturvilla. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 21 647,27 € + 2 588,22 € = 24 235,49 €. kulutus Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Edition 25 744,09 € 600 € 26 344,09 € 95 g/km 4,2 l/100 km Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active Edition 29 128,35 € 600 € 29 728,35 € 99 g/km 4,3 l/100 km Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Black Edition 31 482,90 € 600 € 32 082,90 € 99 g/km 4,3 l/100 km Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. KOEAJA ITSELATAAVA HYBRIDI ja näe reittisi sähköajon osuus, kulutus ja päästöt. TOYOTA JOUSTO kk-erä 263 €. Kilometrit 60 tkm. Kuvan auto erikoisvarustein. talvirenkaat, tavaratilan suojapohjan ja kumimatot. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Esimerkkilaskelma: kk-erä =290,56€, Rahoitettava määrä 15.000€, käsiraha 2250€, maksuaika 48kk, luottosuhteen perust.kulu 195€, eräkohtainen käsittelykulu 10€, tod. Samalla osallistut arvontaan, jonka palkintona on rallipassit Jyväskylän MM-ralliin ja aamiaiset TOYOTA GAZOO Racing -tiimiläisten kanssa kahdelle. toimituskulut 600 € + Podium Pack 490 €). Todellinen vuosikorko 3,95 %. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti VIERAS KYNÄ Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 www.passeliauto.com Myynti p. SUOMEN SUOSITUIN HYBRIDI HYBRID PODIUM PACK METALLIVÄRI 490 € € Sis. Käsittelymaksu 9 €/kk. vuosikorko 4,56%, luottohinta 16.196,93€ 1,95 % RAHOITUSKORKO VAIHTOAUTOIHIN. Vakuutuksen myöntää If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. Edut koskevat uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan. Luototettava määrä 21 647,27 €. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. 263 €/kk + Toyota Huoltosopimus 23,51 €/kk ja Toyota Rahoituskasko 44 €/kk ESIMERKKILASKELMA: Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Edition 26 834,09 € (sis
Ystäväpiirissämme on joitakin aloittelijoita tai harrastelijoita. Kun huudamme hädässämme Herraa avuksi, Hän on luvannut auttaa meitä. Sen sijaan tyhmän miehen talo sortui, koska se oli rakennettu hiekalle. Päivä alkaa perinteisesti alle 12-vuotiaiden lasten juoksukisalla aamukymmeneltä. Mutta kun tekee sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvältä tavalta toimia, kuten jaokkeen teko keväällä, menettää sadon tai jopa koko pesän. Tansseilla Wanhemmat ry kerää varoja Särkisalon koulun oppilaiden leirikouluun. Torstaina 19. heinäkuuta 2018 – 13 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Menovinkit, tapahtumatiedot: (02) 735 2301 toimitus@pernionseudunlehti.fi PYSÄHDY HETKEKSI 17.5.2018 syntynyt tyttäremme sai 15.7.2018 kasteessa nimekseen Aksia Aino Kristiina Lapsestaan onnelliset Miia ja Toni Niemelä Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille Ulla Minna Urpo Lauantaina vietetään jälleen Särkisalopäivää Meripirtillä. Taidenäyttelyyn voi tutustua heinäkuun loppuun saakka. Viisaus ja nöyryys kulkevat käsi kädessä. Riinu Simonen ja Kiana Kukkonen ostivat viime vuotta vaatteita vauvanukeilleen Sirpa Rouhikoskelta. Viisas on myös se, joka oppii toisten virheistä eikä käy samoja erehdyksiä läpi kantapään kautta. – Päänäyttely on virolaissyntyisen, mutta nykyisin Särkisalossa asuvan Raul Aesman näyttely. Mukana on myös laulaja-evankelista Jaana Pöllänen. Särkisalopäivän ohjelmaa on Meripirtillä aina kello 14 saakka. Myös maataloustuottajilla on omaa ohjelmaa. Sisällä Meripirtissä on esillä monenlaista taidetta. Jeesus opetti tästä asiasta kertomalla vertauksen viisaasta ja yksinkertaisesta miehestä. Tyhmä on se, joka ei ota kuuleviin korviinsa Hänen sanojaan, vaan tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. – Vuoden särkisalolaisen valinnan tekee tänä vuonna Meripirtin kerho ja parhaat urheilijat valitsee Särkisalon Urheilijat. Päivän aikana on mahdollisuus saada myös ohjeita siitä, kuinka voisi tehdä sinilevätutkimuksen esimerkiksi omassa rannassaan. Vielä viime vuonna molempien valinnasta vastasi Kaukassalon Urheilupojat, kertoo Meripirtin kerhon puheenjohtaja Seppo Willgren. Lisäksi Meripirtissä nähdään Salon kotiseutuyhdistysten valokuvakilpailun satoa, kertoo Willgren. – Ihmisten kohtaaminen ja keskusteleminen on se tällaisen tapahtuman perimmäinen tarkoitus, tiivistää Willgren. Kun on kuuntelee, katselee ja seuraa heidän työskentelyään ja elämäänsä nöyrällä asenteella, oppii paljon. Viisaalla ihmisellä on nöyrä mieli kuunnella opettajaansa ja toimia tämän ohjeiden mukaan. Estekanit taas vauhdissa Viime vuonna paljon ihastusta osakseen saaneet estekanit saapuvat jälleen paikalle kisailemaan. Voi ajan myötä tulla jopa yhtä taitavaksi kuin oppi-isänsä. Tänä vuonna Meripirtin urheilukentällä pidetään myös kaninäyttely. Villa Landessa Konstrundan -taidetta kastetut kIItOkset Leiripäivä naisille. Kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joilla on opin lisäksi paljon elämänkokemusta. Viisas mies rakensi kalliolle vahvalle perustalle ja rakennus pysyi pystyssä myrskyn ja tulvan yllättäessä. Eipä siinä Mestari voi muuta kuin pudistella päätään: Voi, voi ihmisparkaa kun luulee olevansa Luojaansa viisaampi! Elämässä koetut haaksirikot saavat joidenkin kohdalla aikaan sen, että itseriittoinen ja ylpeä ihminen nöyrtyy ja tunnustaa heikkoutensa: ”Minä tarvitsen muita, tarvitsen apua.” Sanojensa mukaan Jeesus ei tullut itseriittoisia vanhurskaita vaan syntisiä varten. Särkisalopäivä jatkuu illalla kello 19 Satamarannan tansseilla Tiirannassa. Särkisalopäivässä ohjelmaa kaikenikäisille Lupajantie 1 www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Kokouksiin ja juhliin tilat suoraan netistä kaiken kansan olohuone Tuotteiden myynti Meripirtin pihalla kuuluu Särkisalopäivään. He ovat kuulleet oikean tavan toimia esimerkiksi talviruokinnassa tai jaokkeiden teossa. Itse Konstrundan-tapahtuma järjestetään syyskuussa. Olemme huomanneet joidenkin heistä epäonnistuneen vuosi toisensa jälkeen. Yleensä viisaus tuleekin pääomaksemme elämänkokemuksen myötä. Silloin Jumalan siunaus seuraa meitä koko elämänmatkamme ajan aina iankaikkisuuteen asti. Musiikista huolehtii Lauri & Pehmeät Vävyt. Viisas ei ole se, joka tietää paljon, vaan se, joka osaa käyttää saamaansa tietoa. PsL Salon seurakunta järjestää ensi viikon torstaina Reilassa leiripäivän naisille alkaen kello 10. Hänen kanssaan voi keskustella ja kysellä päivän aikana lintuja koskevista asioista, tietää Willgren. Vastavuoroisesti Hän odottaa meiltä kunnioitusta itseään kohtaan. Neuvoja ei voi kuin tuskastella, miksei hän kuunnellut ohjeitani. – Lintujen tuntija Hannu Ekblom saapuu myös Meripirtille. Juoksujen jälkeen lapsille on luvassa seikkailuohjelmaa, kun Kapteeni Koukun aarrejahti alkaa ulkona kello 11. Esillä on myös valokuvia Nils Helmroosin ja Leo Lindholmin taiteesta. Pirkko Koivunen Seurakuntapastori Viisaan siunaus PsL Kemiön ja Teijon Konstrundan-osallistujien taideteokset ja käsityöt ovat parhaillaan esillä Kemiön Villa Landessa. Parasta kunnioitusta on kuulla Hänen sanansa ja elää sen mukaisesti. Jeesus vertasi viisaaseen mieheen jokaista, joka kuulee hänen sanansa ja tekee niiden mukaan. Siihen taas kuuluu usein monia yrityksiä ja erehdyksiä. Eläkeliiton Särkisalon yhdistys esittää päivän aikana senioritansseja. Vuoden särkisalolainen ja vuoden parhaat särkisalolaisurheilijat julkistetaan iltapäivällä noin kello 13. Meripirtin pihalla on tuttuun tapaan monien paikallisten yhdistysten myyntikojuja. – Pysäköinti voi aiheuttaa hieman hankaluuksia, sillä paikalle tuodun siirtonurmen takia pysäköintiä ei voida tällä kertaa viedä urheilukentälle vaan viereiselle pellolle, hän jatkaa. Näyttelyyn osallistuvat keraamikko Tiina Harjola, valokuvaaja Kati Hemmi, lasipuhaltaja Jarl Hohenthal, sisustusarkkitehti ja taidegraafikko Liisa Ilveskorpi, kuvataiteilija Sara Ilveskorpi, kuvataiteilija Velipekka Lukka, luova tuottaja ja tekijä Paula PuikkoLaakso, kuvataiteilija, kuraattori ja tuottaja Lisa Roberts, keraamikko Britt-Marie Smeds, käsityöläinen Lenita Söderlund, taidegraafikko Aino Toivettula ja kuvataiteilija Johan Vestin. Mieheni hoitaa työkseen mehiläisiä ja on vuosien saatossa oppinut usein juuri virheiden kautta oikean tavan onnistuneeseen tulokseen. Myös mölkkyn peluuta on luvassa urheilukentällä
elokuuta saakka. Perniön maaja kotitalousnaiset on erityisen aktiivinen kesäisin, kun yhdistys järjestää ”kaffetreffejä” keskiviikkoisin. Siitä voi tehdä vaikka kissaa tai muumia esittävän taulun. – Viereen tulee sama kartta, mutta latinalaisin aakkosin, kertoo näyttelyä tiistaina ripustanut Perniön kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Antero Peijonen. Yleensä joku lukee ääneen kirjaa toisten kutoessa. – Yleensä näissä on valmis malli pohjana. 14 – Torstaina 19. Vaikea näitä on alkaa tehdä, jos ei ole mitään mallia, tuumaa Leena Muuri. – Pitsinnypläystä meillä ei ole ollutkaan ennen, muistelee Varvikko. Vähän harvinaisempaa pitsistä ja kanavatöistä: Ylhäällä pitsikissa, alhaalla kolmiulotteiselta näyttävä soutavaa naista esittävä työ. Sinne olemme tehneet esimerkiksi ”toimintamuhvin”, jossa on sisällä esimerkiksi nappeja, narunpätkää ja jotain muuta tunnusteltavaa. Osa Gustav Tammelinin piirtämästä Perniön pitäjän kartasta vuodelta 1906.. Jos ei pääaiheena, niin ainakin pienenä jossain taustalla. Myös tyynyjä, pöytäliinoja ja ristipistoja on näytillä. Yhteen karttaan on määritelty Alikulman nuorisoseuran toiminta-alue vihreällä, toisesta taas selviää Perniön kaikki postinjakelureitit. – Huushollin tilpehöörit oli aika kiva. Näyttely on koottu kunkin kotoa löytyneistä esineistä ja tekstiileistä. Suuri osa niistä on itse tehtyjä tai sitten sukulaisilta saatuja. Kolmiulotteiselta näyttävässä työssä nainen soutaa järvellä. Yksi suurimmista näyttelyn töistä ei ole aivan perinteinen kanavatyö, sillä lankaa on käytetty poikkeuksellisen harvoihin osiin. Vanhoissa kanavatöissä kirkkoja näkyi usein. Näyttelyyn Lainamakasiinin yläkerrassa voi tutustua keskiviikosta sunnuntaihin kello 10–17 elokuun 5. päivään saakka. ”Kartta-Perniötä” -näyttely on esillä 5. Talvikaudella toimintaa on keskimäärin kerran kuukaudessa, kun Perniön kirjastossa kokoonnutaan kutomaan kirjojen pariin. Yksi harvinaisuuksista on Maanmittaushallituksen vuosina 1929–1930 laatima kartta takaseinällä. Maanantaina uutta näyttelyä koonneiden naisten mieleen on jäänyt vuosien varrelta monta kesänäyttelyä. Naisten hömpötyksetkin jäivät hyvin mieleen, muistelevat Varvikko, Ratia ja Muuri. Olen aina tykännyt eläimistä, ehkä ne aiheet tulevat sitä kautta, hän pohtii. Alakerrassa voi samaan aikaan nauttia Oseania Ratian pitämän kahvilan tuotteista. Ratia tekee mielellään kanavatöitä vielä tänäkin päivänä. Minna Urpo Kelloseppämestari Gustav Tammelin on piirtänyt omin käsin vuonna 1906 Perniön pitäjän kartan, jossa näkyy lukemattomia kylien ja paikkojen nimiä. Eilen avautuneessa näyttelyssä esitellään erityisesti nypläyksen ja kanavatöiden tuloksia. Vain väreissä on eroa. Vanhin esillä olevista kartoista on Perniön muinaistieteellinen kartta ajalta noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. – Tuossa on kolme keskeneräistä: kissa, hevonen ja delfiini. Kartta päätyi aikanaan Perniön kotiseutuyhdistyksen arkistoihin, kuten myös monet muut Perniötä kuvaavat kartat. – Teemme tuota yhteistyössä SPR:n kanssa. Maaja kotitalousnaiset esittelevät pitsiä ja kanavatöitä Perniötä on kuvattu karttoihin monin tavoin Hän ei tahdo mennä nyt paikoilleen, tuumasivat Leena Muuri (vas) ja Eija Varvikko enkeliä esittävästä pitsitaulusta. Laurin markkinoiden aikaan maaja kotitalousnaiset aikovat saada yläkertaan jonkun nypläämään pitsiä paikan päällä. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti Minna Urpo Pitsistä ei aina tarvitse aina tehdä pöytäliinaa tai reunusta lakanaan. Niin myös pyykkipäivä. Perniön maaja kotitalousnaiset ovat koonneet jo parikymmentä vuotta näyttelyn Lainamakasiinin yläkertaan Laurin markkinoiden alla. Nyt harvinaisiinkin karttoihin voi tutustua Perniön Lainamakasiinissa Perniön kotiseutuyhdistyksen näyttelyn myötä. – Nuo ovat lähes 90-vuotiaan tätini tekemiä, olen saanut ne syntymäpäivälahjaksi, kertoo Eija Varvikko. Sukkia olemme lahjoittaneet esimerkiksi vanhainkotiin. Onpa Tammelin merkinnyt siihen myös oman talonsa sijainnin aivan Perniön kirkonkylän keskustassa. Taulu on riippunut jo kauan Ratian olohuoneen seinällä. Väliin sijoittuu esimerkiksi Venäjällä vuonna 1870 tehty kartta, jonka tekstit ovat kyrillisin kirjaimin. – Tuo on mieheni äidin Parkanossa tekemä kanavatyö, näyttää Oseania Ratia taulua, jossa suojelusenkeli pitää silmällä lapsia. Perniön kirkosta on näyttelyssä kaksi saman pohjan mukaan tehtyä työtä. – Uskoisin tämän olevan 70-luvulta, koska niin paljon reittejä on ajettu vielä polkupyörillä, uskoo Peijonen. Kartta on kopioitu 1930-luvulla julkaistusta Perniön pitäjän historiikista. Niiden tunnustelu aktivoi muistisairaita, tietää Eija Varvikko. Silloin meillä oli ulkona pyykkärikin. Kartta päätyi kotiseutuyhdistykselle Perniön postin lopettamisen myötä 2000-luvulla. Muita vanhoja karttoja on esillä aina 1500-luvulta lähtien tähän päivään, uusimpana 2000-luvulla joka kotiin jaettu kartta
Maailman tasolla Kaisan suosikki on Hollanti, mutta joukkue ei pääsyt nyt MMkisoihin. Lopuksi yleensä päästään pelaamisenkin makuun. – Minä en ole nähnyt yhtäkään ottelua, kun olen ollut kaksivuotiaan kanssa kotona, harmittelee Tiia Paju. URHEILU Tulokset, juttuvinkit: (02) 735 2301 toimitus@pernionseudunlehti.fi Lauri Helteelle kolme kultaa ja kaksi hopeaa Janakkala Games 13.15.7.2018: T12 60m; 1) Sanni-Veera Viertola Riihimäen Kisko 8,53…5) Lili Jokela PernU 8,90 Tiia Paju (vas) ja Heli Sarparanta tulivat harrastuksen pariin vasta tänä kesänä. Viime viikolla selvisi, että naisten toiveet eivät lopulta käyneet toteen. Torstaina 19. Silloin kauden päättää Salossa järjestettävä Hymystä hymyyn –turnaus. heinäkuuta 2018 – 15 Perniönseudun Lehti Minna Urpo Jalkapalloa voi harrastaa myös ilman totisia tulostavoitteita. Salossa elokuun lopussa pidettävään Mimmicupiin olemme myös menossa pelaamaan, tietää Johanna Lindegren. – Kroatia voisi voittaa nyt maailmanmestaruuden. Hän pelasi nuorempana paikallisessa joukkueessa, mutta muutti myöhemmin muualle. Sarparannan perheessä myös mies ja poika pelaavat, joten laji ei ole aivan outo. – Lajista olen ollut aina kiinnostunut ja pelasinkin joukkueessa noin 15-vuotiaana. Höntsäilyä jalkapallon parissa Naiset pelaavat huvikseen jo kolmatta kesää Kaisa Villa (etualalla)oli ohjaavassa roolissa viime viikon harjoituksissa. Lupasin kuitenkin ryhtyä yhteyshenkilöksi, ja vähitellen kiinnostuneita alkoi ilmaantua. Kaisa Villalla ehti tulla pelaamiseen kahdenkymmenen vuoden tauko. Olenhan sarjaan jo kolme vuotta yliikäinen, kertoi 93-vuotias Helle. Naisten harjoitukset ovat maanantaisin Perniön yleisurheilukentän nurmella kello 19.15. – Luulen, että nyt voisi olla Belgian vuoro voittaa. Johanna Lindegren (vas) aloitti naisten ryhmän vetämisen komisen vuotta sitten. Nyt oma poika pelaa, ja valmensin ensin hänen joukkuettaan. muita joukkueita valmentavalta Pauli Luusalolta. Naisten ryhmän vetäjänä aloitti kolme vuotta sitten Johanna Lindegren. Syyskuun alussa Helle aikoo matkata myös yleisurheilun veteraanien MM-kisoihin Espanjan Malagaan. Maanantaiset naisten jalkapalloharjoitukset sisältävät aluksi tekniikkatreenejä. Naiset aikovat palloilla aina lokakuuhun saakka. Uusia harrastajia on tänäkin kesänä saatu kymmenkunta. – Tämä on kunnon kuntourheilua, vähän erilaista kuin mihin olen tottunut, pohdiskelee joogan parissa paljon aikaansa viettävä Heli Sarparanta. Tämä on hyvää kuntoilua. Hopeaa heittolajien erikoismiehelle tuli keihäässä ja moukarissa. – Aiemmin olen pelannut jonkin verran miesten kanssa. Tänne ovat myös miehet tervetulleita. Harrastajia on listoilla jopa kolmisenkymmentä, mutta kerrallaan yleisurheilukentän nurmelle kokoontuu yleensä hieman toistakymmentä pelaajaa. Enemmän ottelumeininkiä on keskiviikkoiltaisin, kun mukaan saadaan myös muutamia miehiä. Muutto takaisin kotiseudulle sai innostuksen taas heräämään. Tiia Paju ja Heli Sarparanta lähtivät mukaan yhteisellä päätöksellä. Lili Jokela Janakkalassa. Myös keskiviikkoisin pelataan ”höntsäjalkista” samaan aikaan. – Muuten en lähtisi, mutta tyttären perheellä on asunto lähistöllä. Ryhmällä ei ole varsinaista valmentajaa, mutta välillä on saatu vinkkejä mm. Kultaa 90-vuotiaiden sarjassa kisanneelle Helteelle tuli kuulassa, kiekossa ja painonheitossa. Pallon hallinta tässä on haastavinta, pohdiskeli Tiia Paju. Saa heittää huolet ja murheet nurkkaan, kun kentälle tulee, kiittelee Kaisa Villa. ”Puskaradion” kautta aika moni on tänne tullut, tietää Lindegren. Kannatan Kroatiaa, tokaisee Heli Sarparanta. – Aloin kaivata omaa harrastusta, mutta ensimmäisenä vuonna ei saatu vielä ryhmää kasaan. Jos jonkun mitalin sieltä kaulaan saisi, niin olisin tyytyväinen. Näin ovat tehneet naiset Perniössä jo kolmen kesän ajan. Harrastenaiset ottavat joukkoihinsa mielellään jatkuvasti uusia pelaajia. – Myöhemmin kesällä meillä on sovittuna yksi harjoitusottelu. Perniön Urheilijoita edustava veteraaniurheilija Lauri Helle saavutti noin kaksi viikkoa sitten päättyneissä veteraanien yleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuskisoissa kolme kultaa ja kaksi hopeaa
RUUKKURUUSU JA MUURIKELLO TANSKA 2 50 ELONEN PIENET KÄÄRETORTUT 200 G (6,25/KG) YKS. 1,55 KPL (7,75/KG) PKT 2 29 ROSTEN MAALAISLEIPÄ 400 G (5,73/KG) 2 95 PS PERNIÖLÄINEN KALLELAN TILAN LEHTIKAALI 200 G (14,75/KG) SUOMI 99 NIPPU SÄRKISALON KELTAJA PUNASIPULINIPUT VILJELIJÄ: AHLQVIST VIRPI SUOMI. 9 95 KG K-RUOKAMESTARIN JÄTTIPIHVIT PORSAAN KASSLERISTA SUOMI 2 KPL HEINÄKUUSSA PALVELEMME SUNNUNTAISIN 10-20! 26 90 KG K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREAT NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT SUOMI 3 99 PS PERNIÖLÄINEN KALLELAN TILAN VARSIPARSAKAALI 150 G (26,90/KG) SUOMI Palvelemme ark 7-21, la 7-19,su 10-20 18 95 KG K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE JA ENTRECÔTE PALANA, SUOMI 19 95 KG K-RUOKAMESTARIN GRILLIPIHVIT NAUDAN SISÄPAISTISTA SUOMI SUOMI KPL 3 99 ROSTEN JURMO SAARISTOLAISLIMPPU 500 G (8,87/KG) KPL 1 59 ROSTEN VALKOSIPULIPATONKI 260 G (6,12/KG) 24 95 KG K-RUOKAMESTARIN KATKARAPUKIMARAT SUOMI 15 95 KG K-RUOKAMESTARIN LIHAVARTAAT PORSAAN UKOFILEESTÄ SUOMI 22 95 KG K-RUOKAMESTARIN RUODOTON SAVULOHIFILEE NORJA SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI ERÄ Hästön Maatilan pensaspavut saapuneet Särkisalosta! 99 RUUKKU JÄRVIKYLÄ PERSILJA, TILLI JA RUOHOSIPULI SUOMI SUOMI SESONKISALAATTISEKOITUS 200 G (12,45/KG) 2 49 PS 8 90 KASSI KUKKAKASSI SIS. 0401769451 Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio Kesäiset, helpot helleherkut K-Supermarketista! ERÄ TO-LA Tarjoukset voimassa TO-SU 19.-22.7.2018 ellei toisin mainita. heinäkuuta 2018 Perniönseudun Lehti Tykkää meistä facebookissa! Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 16 – Torstaina 19