Karaoke
Tiiranta, Särkisalo
La 24.10. Nahkasaappaita (myös 1/2 varrella)
Kimmon Kenkä Kankaanpää
Kukkamaa Eija
Siivoukset
Peruspesut
Pihat kuntoon,
haravoinnit ym.
Joulusiivoukset
Remonttisiivoukset.
Kauppareissut ym...
Kysy lisää
P. House Band, visailua, pinkoa
Muistathan käydä noutamassa oman Kp-korttisi
www.kp-ravintolat.fi
TERVETULOA ! VÄLKOMMEN !
Lisää ohjelmista ja menoista löydät kätevästi
www.kp-ravintolat.fi
www.ipanema.fi
tony.hellstrom@gmail.com
050 572 6741
LOKAKUUN JA MARRASKUUN AJAN
LIIKE SULJETTU LAUANTAISIN
SALON SILMÄLASIKESKUS SYNSAM
Turuntie 14, Salo. 040 524 8273 tai 044 552 2139
www.mmsahko.fi
Liikenne
Strömmassa
uudelle
sillalle
Strömman ?vanhan kanavan. Pinkoa,visailua ja House Band stagella
Pe 30.10. 040 553 2113
Kotitalousvähennyskelpoinen yritys
Torstaina 22. Sievi
kevytsaappaita (useita malleja),
NOKIAN KUMISAAPPAITA
(myös lämminvuorisia). 029 041 2380
www.saastopankki.fi/someronsp
Mistä
kurkistetaan?
Sivu 8. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
(02) 727 2800
salon.silmalasikeskus@synsam.fi
www.optikkosalo.fi
MM-Sähkö
Kaikenlaiset sähkötyöt,
paikalliselta urakoitsijalta.
Soita. Tinkerbell
Su 25.10. Eteläisen Salon paikallislehti
6 414880 299913
Irtonumero 1,50?
Perniönseudun Lehti
www.pernionseudunlehti.fi
N:o 43
KENKIÄ JA
KUMISAAPPAITA
Perjantaina Perniön torilla 9-16
Kävelykenkiä ja nilkkureita
Tmi SIIVOUS JA
MONITOIMIPALVELU
(Rieker, Sievi, Pomar...)
Talvikenkiä, leveälestisiä
kitkapohjalla! ORTOKENKIÄ ja
erikoistossuja ongelmajaloille.
Työ- ja terveysSANDAALEJA
(myös omille pohjallisille).
KUOMA lenkkareita, myös
tarralla (myös talvimallit). uusi kiinteä silta avattiin liikenteelle perjantaina,
liikennevalot vilkuttivat viikonlopun keltaista.
?Nyt ne ovat taas käytössä, kun puramme uudelta
sillalta käsin tukirakenteita,
kertoo työmaan päällikkö
Tapio Railo.
Pitkään ei punainen enää
pala.
?Vielä voimme satunnaisesti joutua kierrättämään
tilapäisen sillan kautta, sanoo Railo.
Viimeistelytyöt ja sillan
kautta kulkevien kaapelien asennustyöt ovat vielä
kesken.
Silta jouduttiin uusimaan
rakenteista löydettyjen vetymurtumien takia.
Railo jatkaa tutuilla kulmilla, työt Tyskaholmenin
uuden sillan rakentamiseksi Taalintehtaalla ovat alkaneet.
?Siitä tulee tuplasti pidempi kuin Strömmassa, Railo
kuittaa.
Liikennevalot eivät
kohta enää kerää
jonoja Strömmassa.
Haarlantie 4, 25500 Perniö , p. Pinkoa,visailua, pokeria
ja illalla Heput
Pe 30.10. D.F.I
Su 1.11. Päiväkaraoke 16-20
Olethan ilmoittautunut jo
teemailtaamme 28.10.
(someronsp.pernio@saastopankki.fi)
Puhujavieraana Jethro Rostedt.
Zet-Bar, Salo
Pe 23.10. lokakuuta 2015
Tervetuloa
Säästöpankkiin viettämään
Tällä
viikolla
SÄÄSTÄVÄISYYSPÄIVÄÄ!
perjantaina 30.10.2015
Rahastot ilman merkintäpalkkiota 26.-30.10.2015
Kakkukahvit
tarjolla
koko päivän
Syksyn raikkauttta ja tunnelmaa
tarjoamme ilolla
Käenpesä, Perniö
La 24.10. Three Bullets
La 24.10
(02) 735 2301,
22.10.2015
Teijosta
vaikea pala
Teijon koulun jatko nousi, ehkä odotetusti, esille Salon
kaupunginjohtajan Antti Rantakokon talousarvioesityksessä. Nyt ollaan
taas tulossa tilanteeseen,
jossa paikkatarve asteittaan
lisääntynee, mutta vähenee
suurten ikäluokkien hoivatarpeiden vähetessä. Vain
riittävä ulkoistusosuus tarjoaa joustavat mahdollisuudet hankkia paikkoja tilanteiden vaatimalla tavalla
ja siten, etteivät myöskään
yksityiset yritykset joudu
ahdinkoon.
Ulkoistamisen hyötyjä ja
haittoja on arvioitava monesta näkökulmasta. Opettavathan näissä lukiotason
opettajat yleisesti myös peruskoulussa.
Kuntatalous jatkuu tiukkana myös koulutuksen osalta. Monet väestökadosta
kärsivät kunnat saattaisivat
hyötyä ympäri maata sijoitetuista turvapaikanhakijoiden keskuksista. Torstaina 22.lokakuuta 2015
PÄÄKIRJOITUS
TÄTÄ MIELTÄ
toimitus@pernionseudunlehti.fi
tekstiviesti 044 735 2300
Lupajantie 1, 25500 Perniö,
p. Kaupunginjohtaja esittää, että Teijo olisi yksi
kolmesta ensi elokuussa lakkautettavasta koulusta.
Kaupunginjohtajan niukkuutta jakava esitys ei ole
pelkkä matokuuri, vaan pysyvä lääkitys; koulujen
lisäksi esityksessä on mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksen palvelujen ulkoistamista. Riittävä tarjonta pitää hinnat
kurissa ja tarjoaa asiakkaille valinnanmahdollisuuksia.
Nykyistä suurempi yksityinen tarjonta ja kilpailu auttaisi myös niiden salolaisten
tilannetta, jotka omalla kustannuksellaan olisivat tulossa vanhushoivan piiriin ja
helpottaisivat samalla kaupungin kustannuspainetta.
Taloudellisesti merkittävin vaikutus riittävästä ulkoistamisosuudesta aiheutuu kuitenkin ulkoistusten
tarjoamasta joustavuudesta.
Uudisrakentamisena tehtävien hoivalaitosten optimikoko on yleissääntönä noin
30 paikkaa. Kaupungin
takausvelvoitteiden laajentaminen yleishyödyllisillekään toimijoille tuskin on
oikea tie.
Niin Ilolansalo kuin August-kotikin antanevat kuitenkin osviittaa hintatasosta, jota uudet yrittäjäriskillä
toimivat yrittäjät tuskin voivat olla huomioimatta.
Salon kuntaliitoksen yhteydessä harmonisoitiin myös
hoiva-alan palkkataso, mikä
asettui silloiseen taloustilanteeseen ymmärrettävästi, mutta nykyiseen täysin
sopimattomasti noin 10
prosenttia alan yleistä, yksityisen ja julkisen sektorin
palkkatasoa korkeammaksi.
Työvoimavaltaisella hoivaalalla se tarkoittaa käytännössä noin 8 prosentin li-
säkustannusta kunnalliselle
alalle yksityisiin toimijoihin
verrattuna.
Kaupungin ostaessa hoivapaikkoja yksityisiltä toimijoilta on vuorokausihinta
kiinteä, palvelut määritelty
ja laadun tarkkailu tiukka kuten kuuluukin olla.
Hoivayrittäjä sisällyttää
vuorokausihintaansa myös
henkilökunnan sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset. Perniönseudun Lehti
2 . Vastaavaa menettelyä
suositteli hallitusneuvotteluissa kuultu Ruotsin sotetilanteen hyvin hallitseva
suomalainen asiantuntija,
professori Mats Brommels
Karolinska Institutetista.
Brommelsin keskeinen
viesti vanhusten hoivapalvelujen riittävälle ulkoistusosuudelle oli se, että yksityiset palvelut tarjoavat
kirittäjän roolin julkisille
palveluille. Kaupungin ei
ole mahdollista ylläpitää
tyhjiä hoivapaikkoja odottamassa tulevaa tarvetta.
Hoivapaikkojen tarpeet
vaihtelevat ja viime vuosien
aikana on ollut perusteltua
vähentää kaupungin ostamia paikkoja. vpj
Tätä mieltä- palstalla julkaistaan lukijoiden mielipiteitä.
Palstalla sopii ottaa räväkästi
kantaa, ihmetellä, kysyä, moittia tai kiittää.
Varsinaisten kiitosilmoitusten
paikka se ei kuitenkaan ole.
Kirjoittaa saa nimimerkillä,
mutta oikea nimi on liitettävä
toimitusta varten jutun oheen.
Toimituksen tietoon nimi myös
jää.
Mielipiteen saa perille toimitukseen helposti.
Voit kirjoittaa kotisivuillamme:
www.pernionseudunlehti.fi tai
lähettää sähköpostia: toimitus@pernionseudunlehti.fi.
Myös paperiposti kulkee, toimituksen osoite on:
Lupajantie 1, 25500 Perniö.
Lyhyemmät voi soittaa numeroon (02) 735 2302 tai tekstata numeroon 044 735 2302.
Toimituksessa voi tietysti
myös poiketa jutun tuomassa.. Ylioppilastutkinnon
edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä
ja suurissa lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hyvin
ohjattuina kouluyhteisön
jäsenet kantavat yhdessä
vastuuta tulosten saavuttamisesta. Lukio vahvistaa myös perusopetusta,
koska pienissä kunnissa
lukio ja peruskoulu toimivat yleensä tiiviissä yhteistyössä, useimmiten sa-
man rehtorin alaisuudessa.
PISA-koulusaavutusmittauksissa Suomi on niittänyt
mainetta oppimistulosten
tasaisuudella läpi koko
maan, Hangosta Utsjoelle.
Osaselittäjänä saattaa olla nimenomaan Suomelle
ominainen pienten kuntien
lukioiden ja peruskoulujen
saumaton yhteys. Yhdistyksessä on
tällä hetkellä 162 jäsenlukiota, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta
Ilomantsiin. Niinpä tällä viikolla
vietetään sitten Turun yliopiston ja ylioppilaskunnan
junailemaa Pylly ylös-viikkoa.
Eipä sillä. Opetusryhmät ovat pienehköt ja
opintojen ohjaus ylenpalttista. Jos ne syystä tai
toisesta ovat merkittävästi
suuremmat kunnallisella
alalla tulisko myös ne ottaa
kustannusvertailussa huomioon?
Uudet hoivapalvelukiinteistöt tarjoavat merkittäviä
kustannusetuja vanhoihin
kiinteistöihin verrattuna
niin henkilökunnan mitoituksen kuin toiminnan
logistiikan suhteen. Tietysti hetkellisesti nivelen vertaaminen oi-
Tähdellistä
kean kipupotilaan elämään
on laittamaton teko, mutta
kuitenkin.
Ja istuminenhan on vaarallista. Edellinen
hallitus uhkasi panna kaikkien lukioiden järjestämisluvat uudelleenhakuun opetus- ja kulttuuriministeröstä.
Vaalien jälkeinen hallitus
on taas palauttanut normaa-
likäytännön uskoen koulutuskysymyksissä paikalliseen asiantuntemukseen.
Ratkaisu takaa nyt pidemmällä tähtäyksellä työrauhan
niin lukiolle kuin niiden
opiskelijoillekin. Tässä eräänä aamuna
houkuteltiin oikein radiomainoksen kanssa Volkkarin
omistajia tuomaan menopelinsä syyshuoltoon.
Se nyt on pelkkää arvailua,
että huoltokampanja toteutettaisiin yhteistyössä Nuohoojien keskusliiton kanssa.
***
Heip.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Pieni lukio on turvallinen vaihtoehto
Vuoden lopun lähestyessä
alkaa monessa perheessä
pohdinta nuorten kouluvalinnoista peruskoulun jälkeen.
Osa suunnistaa lukioon, osa
ammatillisiin opintoihin.
Suomen tiheä lukioverkko
tarjoaa lähes kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille mahdollisuuden jatkaa
opintojaan kotoa käsin aina
korkeakoulujen kynnykselle
saakka.
Tämä kertoo sekä koulutuksen arvostuksesta että
alueellisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta maassamme. Henkilöstö voidaan mitoittaa
ydintoimintoja varten.
Salossa vanhusten ulkoistettujen hoivapalvelujen
osuus on 10 prosenttia, kun
esimerkiksi Kouvolassa ja
Raumalla osuus on noin 40.
Näissä kaupungeissa katsottiin vanhusten näkökulmasta parhaaksi ratkaisuksi olla
satsaamatta enempää kaupungin omaan tuotantoon.
Säästöillä kyettiin edistämään vanhusten kotona asumista. Pienissä lukioissa
opiskelijat suorittavatkin
keskimäärin ottaen enemmän kursseja kuin suurissa.
Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä
lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon.
Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä
kaikki alle 150 opiskelijan
lukiot. He tietävät,
että paikkakunnalle muuttoa
harkitsevat yrittäjät pitävät
tärkeänä saada lukiokoulutuksen omasta kunnasta
sekä omille että työntekijöidensä lapsille. Salon vanhuspalvelujen merkittävimmät ulkoistusyksiköt ovat
yleishyödylliset
Salva
ry:n Ilolansalo ja Halikon
vanhustenkotiyhdistyksen
August-koti, joiden kummankin lainoja kaupunki
on takaamassa. Koulun jatkaminen
lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen
perheelleen huomattavaa
kustannusten ja päivittäisen
ajan säästöä.
Valtiovallan suhtautuminen lukiokoulutukseen on
vuoden aikana kokenut
täyskäännöksen. Tilastoista olisi varmasti kaivettavissa esiin,
käykö lapsiperheiden muuttoliike sittenkään kyliin vai
kohdistuuko se kaupunkien keskustojen tuntumaan.
Ovatko maalle muuttajat yksittäistapauksia tai niitä
ihmisiä, joilla ei enää ole kouluikäisiä lapsia.
Teijolla kehitys on siinä mielessä isompi arvoitus, että
kylässä on työpaikkojakin. Suora
hintavertailu on merkittävä,
mutta vain yksi kriteeri.
Hyvä yhteistyö kaupungin
oman tuotannon ja yksityisten palvelujen kesken
on vanhusten etu.
Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. Jotain rohkaisevaa
on siinäkin.
***
Teemaviikkoja riittää. Tämä on
erityisen tärkeää kuluvana
lukuvuonna lukioiden valmistautuessa syksyllä 2016
käyttöön otettaviin uusiin
opetussuunnitelmiin.
Kun parin viime vuosikymmenen aikana kyläkouluista on lakkautettu
yli 60 %, pieniä lukioita
on lakkautettu koko maassa vain keskimäärin yksi
vuodessa. Työttömyyskin
kuormittaa taloutta kahta kautta; työllisyyden hoidosta
kertyy kuluja ja toisaalta verotulopohja vain ohenee.
Veikkaus tuskin menee paljoa pieleen, jos arvaa, että
eniten tänä syksynä puhuttavat koulut. Tämä on yli
40 % maan päivälukioiden
kokonaismäärästä.
Pieni lukio on hyvä ja
turvallinen vaihtoehto.
Jukka O. Lukioiden ja perusopetuksen
opetusvoimien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää
kotouttamiskoulutuksessa.
Pienissä lukioissa toiminta
on välitöntä ja mutkatonta.
Opettajat tuntevat yleensä
nimeltä nekin nuoret, joita
eivät itse opeta. Tarkoituksenmukaisissa kiinteistöissä toiminnot kyetään
organisoimaan tehokkaasti
ilman, että kodinomaisuudesta ja asukkaiden viihtyvyydestä tingittäisiin. Päättäjien käsissä on, onko koulujen lakkautuksesta arvioitu säästö kaupungin mittakaavassa niin
iso, että lappu kannattaa pistää luukulle.
Tuskain viikko
Tervepä terve. Pienen kuntien
päättäjille oma lukio onkin
paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. Kun itseään,
keskivertokankeaa kyrmyniskasuomalaista miettii,
niin tulee mieleen, että tässä jos tulee oikein ahkerasti
takamusta kohoteltua ja taukojumpattua, niin kohta on
taas seuraavan kipuviikon
aiheet käsillä.
***
Volkkari on viime ajat ollut
otsikoissa, kun kävi ilmi, että
autojen putkesta tulee ulos
enemmän saastetta kuin piti.
Mutta elämä jatkuu sielläkin. Päätösten
taustalla nähtiin ideologiaa
ja epäilyä siitä, että yksityinen yritys pystyisi aina
tuottamaan palvelut halvemmalla ja tehokkaammin
kuin kaupunki. Sananmukaisesti sattuvaa on,
että hiljan vietettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ammattilaisille
suunnattua kipuviikkoa juuri samaan aikaan, kun itse
tuskailin kipeän olkapään
kanssa. Koulun jatkamisesta tulee
näin väistämättä myös tietyssä mielessä elinkeinopoliittinen kysymys.
Kolmas muuttuja on pedagoginen puoli; minkä rajan alapuolella pieni koulu ei enää ole tältä kannalta
perusteltavissa.
Tilanteessa ei tietenkään oltaisi ilman, että kyse on
rahasta. Todellista kilpailuasetelmaa vailla olevassa tilanteessa julkinen
sektori pakon edessä vain
säästää ja supistaa toimintaansa ilman, että se lähtee
uudistamaan rakenteitaan.
Ulkoistettujen palvelujen
osuuden tulee olla riittävän
suuri, että alalle voi syntyä
aito kilpailuasetelma. Teijon ja Pajulan
koulujen tulevaisuus on ollut puheena ennenkin.
Teijosta puhutaan toisaalta kehittyvänä alueena, toisaalta koulun oppilaskehitys ei ihan yksiselitteisesti tue
puheita. Toimituksen
koillisaseman viikkoseisahdus tehdään tässä seuraavaksi.
***
Ilahduttaa tämä työkin.
Maanantaina kävin jututtamassa Suomen kovinta
FMX-kuskia Särkisalon
etelälaidalla ja iltapäivällä
piti käymän luontokuvakilpailun voittajia tapaamassa
Koskella.
Illalla kotiin ajellessa tuli
metka oivalluksentapainen
siitä, että kaikenmoista osaamista seudulla muhii, joskus hyvinkin pienten teiden
päässä ja keskellä metsää.
Maanantain taitureille yhteistä on, että osaaminen on
kasvanut pikkuhiljaa, halusta
tehdä jotain ja kehittyä siinä.
Ja tämä kaikki ilman, että
joku tämän päivän sarasvuo
olisi käynyt lässyttämässä itsensä tsemppaamisen merkityksestä. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys
Hattula
Ulkoistamisella on useita ulottuvuuksia
Salon kaupungin pääluottamismiehet esittivät huoltaan kaupungin toimintojen
ulkoistustahdista. Ajankohtaista on tuore vanhusten
22 hoivapaikan hankintapäätös Esperi Care Oy:ltä.
Tavallisena väitteenä ulkoistamista vastaan törmätään siihen, että yritykset
hamuavat voittoa ja siksi
ulkoistaminen tulee kalliimmaksi
Salon päättäjien käsissä on koulun jatko ensi elokuun jälkeen.
Teijon koulun epävarma tilanne
ajaa perheitä kylältä pois
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon eilen julkistama talousarvioesitys ei yllättänyt Teijolla.
Rantakokko esittää kolmen koulun, Teijon, Hajalan ja Pajulan
lakkauttamista ensi vuonna.
?Oli meillä jonkinlainen ennakkohaju, että koulun lakkauttamista
esitetään taas, kertoo kyläyhdistyksen koulu- ja päiväkotitiimin
vetäjä Jonna Ruohonen.
Koulu sai puolitoista vuotta sitten aikaa vuoteen 2017 saakka.
?Saimme silloin tehtyä nykytilan
arvion.
Arviota päivitetään nyt ja neuvotteluja virkamiesten kanssa käydään ensi viikolla.
?Se on varsinainen kasvun este,
jos koulu on vuodesta toiseen
lopetusuhan alla. Salon tuloveroaste on parhaillaan 20,75.
Sivu 9
PeU-Basketilla kahden ottelun viikonloppu
PeU-Basketin miehet urakoivat
viikonloppuna kaksi ottelua.
Lauantaina joukkue matkustaa
lähes viisi tuntia Lappeenrantaan,
sikäläisen Namikan kotihalliin.
Sunnuntaina on vuorossa kotiottelu Espoo Basket Teamia vastaan.
Ottelu alkaa Perniön liikuntahallissa kello 17.
Lappeerannan Namika on sar-
jakakkonen tasapistein Tapiolan
Hongan kanssa. Pelkkä toivomus ei riitä.
?Teijo on ainoa positiivisen kasvun alue muuttotappiokunnassa,
kunhan on tontteja tarjolla ja
palveluja.
Kolmen koulun lakkauttamisen
on arvioitu tuottavan vuositasolla
800 000 euron säästöt.
Teijon koulun lakkauttamista perustellaan muun muassa väärään
suuntaan kulkevalla oppilasmäärällä.
?Oppilasmäärä on painumassa
alle kolmenkymmenen ja koulu
olisi enää kaksiopettajainen, Ran-
takokko muistuttaa.
Apulaiskaupunginjohtaja Kai
Saarimaa on samoilla linjoilla.
?Teijon kehittymisestä on ollut
kauan lupaus, mutta oppilasmäärässä se ei näy.
Toisaalta lapsiperheisiin myös
satsataan eteläisessä Salossa.
Noin 14 miljoonan euron nettoinvestoinneista suurin eteläistä Saloa koskeva on uuden päiväkodin
rakentaminen Perniöön.
?Varhaiskasvatuksen kulut Perniössä ovat isot, Rantakokko täh-
dentää.
?On järkevää koota toimintoja
yhteen rakennukseen.
Seuraavaksi kantaa talousarvioon ottaa kaupunginhallitus.
Vaikka kaupunginjohtajan punakynä on käynyt, talousarvioesitys
on edelleen yli viisi miljoonaa
euroa alijäämäinen.
Veroprosenttiin ei Rantakokon
esityksessä kajota. Perniönseudun Lehti
Nro 43
Torstaina 22.lokakuuta 2015
Koulutaksi pyörähtää Teijon koulun pihassa vielä ainakin tulevan talven ajan. Espoo Basket
Team on puolestaan voittanut yhden ottelun neljästä pelatusta ja
saanut kokoon kaksi pistettä.
PeU-Basket on sarjassa viidentenä kuudella pisteellä, saman verran voittoja on Lahti Basketballilla
ja Raholan Pyrkivällä.
Viime sunnuntaina kotiottelussa
perniöläiset voittivat PuHu Juniorin 68-62.
Urheilut sivuilla 14-15. Lapsiperheitä
on jo muuttanut pois epävarman
tilanteen takia, Ruohonen kertoo.
Hän ennakoi viikonlopun olevan
työntäyteinen.
?Meillä pitää olla kunnon perusteet, miksi koulun olisi saatava
jatkaa
Program för vuxna fr.o.m. ?Den älskande . kl. 19
i Ekenäs kyrka. Eläkeläisten iltapäiväkerho klo 13 seurakuntatalossa, Jyllilä.
La 31.10. saakka päivittäin klo 10?18. 24.9.2015 Perniö
Ei mikään voi kuolla,
ei kukat, ei tuuli,
ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.
Kiittäen ja ikävöiden
Esko
Eija, Timo, Pasi ja Jaana
Eila ja Olli
Sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu.
Lämmin kiitos osanotosta.
seurakunnat
Konsert: to 22.10. kl. kl. 12 Snappertuna kyrka,
M.Cleve, N.Burgmann.
Välgörenhetskonsert: sö
25.10. alv 24 %
Hinnat sisältävät alv 10 %
Levikki: LT 2013 4226kpl
(02) 735 2300
Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy
www.pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi
ISSN 0782-5714
Tämä lehti on painettu UPM:n valmistamalle paperille,jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek. 10 Tenala kyrka, M.Cleve,
P.Nygård.
Kl. Perhekerho torstaisin klo 9?11 pappilassa,
Lupajantie 7.
Lähetyspiiri klo 13 seurakuntatalossa, Koivunen.
Pe 30.10. Torstaina 22.lokakuuta 2015
kuolleet
tapahtumia
seurakunnat
Bönekväll: to 22.10.kl 18-20
i Tenala FH.
Rakkaamme
Eeva Inkeri
Lagerström
o.s. Pyhäinpäivän messu klo 10 Perniön kirkossa ja
klo 13 Yliskylän kirkossa.
Su 1.11. Lämmintä lähimmäiselle -käsityöpiiri klo 18
seurakuntakodissa.
PERNIÖ
Mimmi Meriluodon akvarellinäyttely pappilassa
25.10. kl. Ystävänkammari klo 13 seurakuntatalossa.
Pe 23.10. klo 18 seurakuntatalossa
Martti Santakarin lintukuvien äärellä. Ohjelma
15 ?. Hinta 10 ?.
Ohjelmassa kaikenlaista kivaa syksyistä
puuhastelua. 10-årsjubileet. Messu klo 10.
Kaj Chydeniuksen ja Taru Nymanin konsertti
su 25.10. Fritt inträde,
program 10 ?.
Intäkterna går oavkortade till
diakonins flyktinghjälp.
Familjekväll: on 28.10. Jean Sibelius 150
år. Rukoushetki perjantaisin klo 11 Teijon kirkossa.
Ti 27.10. Aluksi kahvit.
Ti 27.10. kl. 19 i
Ekenäs FH. Västnyländska kammarkören, Manskören Raseborg,
dir. 13 i Ekenäs kyrka.
Esbo blåsorkester, dir. Perniönseudun Lehti
4 . Aamulenkki klo 8.30, lähtö seurakuntatalolta,
Rouhiainen.
To 29.10. Teijon raamattu- ja rukouspiiri klo 18
Veka Helinillä, Santatie 3.
La 31.10. Arpajaiset
lähetystyön hyväksi, pääpalkintona Meriluodon
maalaus.
Su 25.10. päiväpostin mukana, ellei luukussa tai
laatikossa ole mainoskieltoa. Bibeldiskussion,
K-G.Sandelin.
Info: Församlingstidningen
Mitt i livet och www.ekenasnejdensforsamling.fi
Tervetuloa
juhlimaan kanssamme
Perniön Urheilijoiden
75-vuotista taivalta
su 1.11.2015 Perniön liikuntahallilla
klo 13-14
klo 13-14
klo 14
VAPAA PÄÄSY
Juhlakahvi
Mahdolliset tervehdykset
Juhla alkaa
Perniön Urheilijat ry johtokunta
Perinteiset syysmarkkinat Tuohitussa
sunnuntaina 25.10. nro FI/11/001
Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2015
Ilmoitushinnat 1.1.2015 alkaen
Etusivu 1,05 ?/pmm. Samtliga konfirmander i hela församlingen
samlas till gemensam träff.
På djupet: to 29.10. veron
Ilmoitusten jättöajat
Lehti ilmestyy torstaisin, aineistot toimitukseen
tiistaisin klo 16.00 mennessä.
Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä
ilmoitamme edeltävissä numeroissa.
Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen
ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.. Pyhäinpäivän messu klo 10.
YHTEINEN TOIMINTA
Seurakuntasanomat 5/2015 jaetaan koteihin
pe 23.10. klo 15 kirkossa. vuosikerta
Päätoimittaja Pekka Poutanen
Toimittaja
Aku Poutanen
Sähköposti
(02) 735 2301 Pekka/Aku ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi
Tekstiviestit 044 735 2300 toimitus@pernionseudunlehti.fi
Ilmoitukset, laskutus, tilaukset
Maija Poutanen
Toimitus
Avoinna ma-to klo 9.00-16.00
Lupajantie 1, 25500 Perniö
Tilaushinnat
Kestotilaus kotimaa 12 kk 52 ?
Määräaikaistilaukset
12 kk 55,00, 6 kk 35,00, 3 kk 30,00
Verkkolehti 35 . i
Ekenäs FH. 19-21 i
Ekenäs kyrka. Tiedustelut Timo Sjöblom
044 774 5294, timo.sjoblom@evl.fi.
Ilmoittautuminen viimeistään ma 26.10.
www.salonseurakunta.fi/koululaiset.
SÄRKISALO
La 31.10. 044 735 8621.
KISKO
Lintuilta to 22.10. Muut sivut 0,90 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Pikkuilmoitukset käteisellä 11 euroa, sis. Rokka
* 5.1.1936 Uusikirkko
. 17.30-19.30.
Servering.
Storsamling för konfirmander: to 29.10. kl.
18 i församlingssalen, där
publiken från en meny med
12 tänkespråk, riktlinjer eller
recept för en god parrelation
och ett gott familjeliv får
välja vad den önskar höra om.
Vokalgruppen Nonette medv.
Lek och pyssel för barnen i
nedre vån. Jakeluhäiriöistä
pyydetään ilmoittamaan seurakunnan viestintään
puh. Sukuselvitykset (02) 774 5208
Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi
Perniönseudun Lehti
Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 71. klo 11-15.
Perinteinen kahvila auki!
Raja-ahteentie 458 TERVETULOA!
Lisätietoja: www.tuohittu.fi tai tuohittu@tuohittu.fi
Perniön kirkonkyläyhdistyksen
JOULUMYYJÄiSET
Kunnantalossa la 7.11.
Varaa paikkasi 044 526 7856 Susanna.
BINGO
Su 25.10. Askartelupyhäkoulu klo 10 seurakuntakodissa.
Ma 26.10.Haravointitalkoot klo 9 hautausmaalla.
Talkooväelle ruoka ja kahvit.
Ke 28.10. Niels Burgmann. Barbro Näse
och Ann-Sofi Storbacka från
familjerådgivningen besöker
oss m.a.a. / 12 kk, sis. Konsertin jälkeen kahvit pappilassa.
Paikkavaraukset harriet.corin@yhres.fi tai
riipinenkinnunenl@gmail.com.
Nurkkilan ty:n talolla
maanantaisin klo 18.30.
KIRKOSSA KUULUTETTUA
www.pernionseudunlehti.fi
Hautaan siunatut
Eeva Inkeri Lagerström 79 v. Pyhäinpäivän ilta klo 18 siunauskappelissa
yhteistyössä Perniön karjalaiset ry:n kanssa.
Pikkubussi:
Perniön asema klo 17.45 linja-autoasema - Nurkkila.
Tervetuloa!
Runko ry
SISU BINGO
KEMIÖSSÄ TORSTAISIN
KLO 18.30
Tervetuloa!
Bussikuljetus Perniöstä
klo 17.30
Kemiön Sisu ry
hautauspalvelut
Aluekappalainen tavattavissa pappilan kansliassa
torstaisin klo 15.30?17.30 puh. Musik av Bach,
Strauss, Wagner, Davies,
Whitacre, Roman. Vähän
linnuista Raamatussa ja virsissä, enemmän
linnuista Suomen luonnossa. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 18.
Su 1.11. Fritt
inträde, program 10 ?.
Hög m äs s o r /gu d s tjänster
25.10:
Kl. Sanajumalanpalvelus klo 10 Perniön kirkossa,
Perniön Urheilijoiden 75-vuotisjuhlajumalanpalvelus.
To 22.10. Vapaa pääsy. 044 774 5212 tai 044 774 5305.
Nuoret Piilossa (seurakuntatalon nuortentilassa) to 29.10.
avoimet ovet klo 14?18 ja nuortenilta klo 18.
Poikaleiri 7?13-vuotiaille 31.10.?1.11. Simo
Kanerva. (Perniö)
Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Juhlamessu klo 10 Ylikulman rukoushuoneessa;
talon satavuotisjuhla; Timo Hukka, Hekkala,
Alaranta, Rainio-Alaranta, Perniön Laulukuoro.
Juhla jatkuu messun jälkeen ruokailulla ja
ohjelmalla.
La 31.10. 10 Ekenäs kyrka,
A.Lindström, N.Burgmann.
Kl. Naarilan
leirikeskuksessa, Naarilantie 369
Perniönseudun Lehti
TÄÄLTÄ
Perniön Kunnantalo
- kaiken kansan olohuone
Kahvila, kuntosali, tilaussauna, atk-huolto,
hienot kokous- ja juhlatilat, teatteristudio,
elintarv.laboratorio, Ukuli, taidetta, kirppis,
ayurveda-hoitoa, paikallislehti, yhdistyksiä?
Torstaina 22.lokakuuta 2015 . 5
Palaute, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Lupajantie 1
www.propernio.fi
Aino, Jenni, Nathalie, Jaada ja Joonas ovat innoissaan uudesta harrastuksesta.
?Osaan olla varovainen tulen kanssa?
Perniön VPK:n Teijon
paloasemalta on sammutusauto ajettu ulos jalkapallokentän laidalle.
Paloaseman täyttää iloinen meteli, nuoriso-osaston
harjoitusilta on alkamassa.
Tällä viikolla kuusitoista nuorta oli oppimassa.
Nuoriso-osasto aloitti viime keväänä ja jatkoi tänä
syksynä. Tämä
voi johtaa vesimassojen
kuormitukseen.
Uudenmaan ELY-keskus
on varannut Raaseporin
kaupungille lausuntomah-
ta.
Förbyn nuoriso-osasto on
hiipumassa ainakin hetkellisesti, mutta Aaltosella on
siihen selitys.
?Yksi ikäluokka lähti yläasteelle.
Perniön asemalla nuoria
on kolmessa ryhmässä reilut kaksikymmentä.
?Seitsemän nuorta on
nousemassa hälytysryhmään.
dollisuuden.
Kaupunginhallitus päätti
puoltaa hakemusta.
Aivan äkkiä rajoitusta ei
järvelle saada. Hakemus
on jätetty ELY-keskukseen
tammikuussa 2014.. Joukko on selvästi ylpeä asuistaan, kypärä, takki
ja housut.
?VPK on hankkinut ne,
kertoi poikkeuksellisesti
Teijolla tiistaina ollut Ca-
hevosvoiman venemoottorit, jotka voivat vaikuttaa
haitallisesti veden laatuun
ja pienellä järvellä isommista moottoreista syntyy
myös meluhaittaa.
Puontpyölinjärvi ei myöskään ole yleinen kulku-
rita Ojala.
Myös kyläyhdistys on
osaltaan mukana. Mitä on jo opittu?
?Olen oppinut olemaan
varovainen tulen kanssa,
kertoi Nathalie.
?Tämä on kiva harrastus,
jatkaa Jaada.
Aino oli tyytyväinen ensiapuopetukseen, osaa tarvittaessa auttaa.
?Sitten tiedämme, mitä
kukakin tekee palopaikalla.
Samaa selvitti Noora Vainio nuorimmille ja taas
kerrattiin.
?Mitä tekee konemies,
Mopo voroille
Puontpyölinjärvelle haetaan vesiskootterikieltoa
Toijantien varrelta huoltoaseman pihasta on viime
viikon lopulla anastettu
Solifer-merkkinen mopo,
jonka rekisteritunnus on
53-OGZ.
Tapahtumaa tutkitaan
moottorikulkuneuvon käyttövarkautena.
Puontpyölinjärvi?Frankböleträsket suojeluyhdistys
ry on hakenut järvelle rajoituksia moottorikäyttöisille
vesikulkuneuvoille.
Hakemuksen lähtökohtana on kieltää järvellä vesiskootterit ja yli kuuden
ykkönen ja kakkonen.
?Entä tämä?
?Se on jakoliitin, kuului
lattialta.
Lopulta joukko pääsi kokeilemaan, palokunnassa
nuoret myös oikeasti tekevät. Rebekka
Ruutikainen oli tuonut vuorostaan mehua ja välipalaa
paloasemalle.
?Vanhemmat tuovat usein
keksejä tai jotain.
VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen on tyytyväinen kyläyhdistyksen kädenojennuksesta.
?Se on hyvä, kun kyläyh-
väylä.
Raaseporin ympäristötoimisto toteaa muun muassa,
että kierrosluvultaan suuret moottorit voivat vaikuttaa negatiivisesti järven
pohjaympäristöön, koska
potkurit nostavat mata-
distys koordinoi harrastustarjontaa, mikään ei mene
päällekkäin.
Aaltosella on vaan pelko,
että kun lumi tulee maahan
porukka harvenee.
?He olisivat valmiita tulemaan vaikka kesällä, kun
mahdollisuuksia talviurheiluun on vähemmän.
Toisaalta nuoriso-osastojenkin kouluttaminen on
vapaaehtoista harrastamis-
lammista, mutta ajettavista järvistä, pintaan aineita
pohjakerrostumasta
Metsää
pitäisi polttaa 3-4 vuoden
välein.Metsäpalot olivat aikojen alussa ainoa metsänuudistaja. Into lähtee
ajatuksesta.
?Ajattelin, kun kansallispuisto tuli, ettei tätä voi
jättää tulevien polvien nähtäväksi niin, että sadan vuoden päästä näkyvät vielä
hakkuujäljet.
Liki Miilunnummea on
istutusaukea, joka lykkää
miehenmittaista koivua.
?Tämä oli laikutettu ja
laikkuihin on istutettu mäntyä.
Laikut on keväällä ennen
kasvukautta täytetty kaivinkoneella. Niistä ei
oli piitattu pienen metsätalousarvon takia. Metsä kasvaa
täältä alhaalta. Sitten hakattiin ennen kansallispuistoa.
Kalliolta kavutaan alas kuvion reunaan, missä on mallikelpoista talousmetsää.
?Tälle ei tehdä mitään,
männyt jäävät vanhoiksi
ylispuiksi. Perniönseudun Lehti
6 . Kohta koko
lohko lykkää kuusta koivun
kaveriksi.
Kiivetään kalliolle, jolle
ei ole nimeä kartassa, laskettelurinteen linkkimastot
ja hiihtohissin yläasema näkyvät hyvin, samoin Märyn
kolme tuulimyllyä.
Pettersson palauttaa paikan päälle.
. Tilalle
istutettiin kuusta.
?Niitä tullaan hiukan aut-
Kaj-Ove Pettersson tutkii, miten tämänvuotiset kuusen ja männyn taimet menestyvät laikutetulla aukealla.
tamaan, kaulataan isot kuuset tai raivataan pois.
Pettersson muistuttaa, että
ennallistamisessakin puita
kaadetaan.
Metsä ei ole pelkkää puuta. Torstaina 22.lokakuuta 2015
?Kansallispuistoa ei voi jättää
tällaisena tuleville sukupolville?
Ennallistamalla autetaan luontoa
Metsähallituksen suunnittelija Kaj-Ove Pettersson
kulkee kansallispuistossa
kuin omalla pihallaan. Viisikymmentä-sata vuotta on arvio.
Joidenkin hakattujen alueiden ennallistamista Pettersson haluaisi nopeuttaa.
?Ne pitäisi polttaa, niin ne
olisivat metsää sadan vuoden päästä, muuten menee
kaksisataa.
Kansallispuisto kuuluu
polttojatkumoon. Toistakymmentä vuotta töissä,
ensin retkeilyalueella, nyt
kansallispuistossa näkyy.
. Tässä on vanha miilunpohja, näyttää Pettersson ja
kuopaisee saman tien sammaleen alta malliksi hiilen
nokareen.
En ole Petterssonin kanssa
kansallispuistossa miilunpohjia etsimässä. Tässä laulaa kangaskiuru keväällä, tämä on sopiva
maasto sille.
Peurat ja hirvet ovat Petterssonin jokapäiväisiä vastaantulijoita. Hakattujen kuvioiden reunapuustoa
kaatui paljon. Kansallispuiston
seuraavaa polttoa suunnitellaan ehkä ensi kesäksi.
Pähkinälehdot vaativat
erityishuomiota. Suon laidassa
koivuun pyrähtää kaksi isoa
lintua.
?Täällä on pyitä ja valko-
Täytettyjen metsäojien jäljet näkyvät metsässä
muutamia vuosia.
Tämännäköiselle mäntykankaalle ei tehdä
mitää, vaan metsä saa kasvaa "alhaaltapäin".
selkätikkojen vaellus idästä
näkyy.
Pettersson on pahoillaan
monesta sattumuksesta.
?Hakkuita tehtiin sattumalta ihan väärään aikaan.
Ensin hakattiin ennen
Tapanin-myrskyä. Aikamoinen ongelma on
Lankkerin suunnan santakuopat.
?Voi reunat tietysti loiventaa kaivinkoneella, mutta se
on revityn näköinen kauan.
Täyttämiseen tarvittaisiin
tuhansia kuormia maata ja
se maksaa.
?Kansallispuiston varustamiseen on määrärahaa ja
osa siitä on korvamerkitty ennallistamiseen, mutta
kaikkeen se ei riitä.
Santakuopissa on toinenkin ongelma, lupiinit.
Teijolla on ennallistettu
vuosituhannen alussa noin
200 hehtaaria soita, nyt
tavoitteena on noin 150
suohehtaaria ja kuutisenkymmentä hehtaaria uudistusalueita.
Metsäautotiet jäävät.
Jotkut metsäammattilaiset
ovat suhtautuneet kriittisesti
ennallistamiseen.
?Ei metsä hätkähdä pienestä.
Eikä Pettersson.
?Kun tietää tekevänsä oikein, se riittää.
pekka.poutanen
@pernionseudunlehti.fi. Metsien
ennallistamisesta piti jutella
ja sehän sopii Petterssonille.
Kävellessä selviää paljon
siitä, mitä ennallistaminen
on.
Oikein paljon tiivistettynä
ennallistaminen on luonnon
avustamista.
?Suurin osa saa kehittyä
ihan itse aarniometsiksi,
Petterson sanoo.
Hän näyttää suolla esimerkin.
?Koivut kasvavat ikään
kuin sokkelin päällä, kummuilla, kuuset tasaisissa
välipaikoissa.
Suolle laskeva oja on täytetty. Kun pohjavesi sen
seurauksena nousee, kuuset
kuolevat ja koivuista kasvaa
suopuusto.
Eikä siinä kaikki, Pettersson näyttää vänkyrämännyn.
?Tuon mutkan jälkeen
kasvanut osa on kasvanut
ojituksen jälkeen.
Mies on todella omistautunut asialle
Kaupunkisuunnittelulautakunnan Leena Manner
ja Ismo Saari pitivät merkittävänä asiana sitä, että kaupungin järjestämään kyytiin
on päästävä mukaan.
Varsinkin Salon reunaalueilla tilastot ovat toisinpäin kuin valtakunnallisesti; kaikkiaan taksikyydeistä noin 40 prosenttia
on kuntien tai Kelan ajoja.
Petun saarella asuva Heikki
Liede arveli, että kaupungin
laidalla luku huitelee lähempänä sataa prosenttia.
Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo ennakoi, että
kutsupohjaisen palveluliikenteen osuus Salon joukkoliikenteestä vain kasvaa.
Salon Sytyn Eija-Riitta
Hilska korosti, että palveluliikenne vie asioille, mutta
muuallekin pitäisi päästä.
Kuljetustarpeet Jouni Mutasen mukaan vain kasvavat;
ikäihmisten määrä kasvaa,
eikä esimerkiksi uusia ky-
läkouluja rakenneta.
Kaupunginjohtaja Antti
Rantakokko korosti Anne
Bernerille junavuorojen tärkeyttä. Perniönseudun Lehti
Torstaina 22.lokakuuta 2015 . Äänessä olivat Vainion
lisäksi muun muassa liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner ja Suomen
Taksiliiton osastopäällikkö
Jouni Mutanen. 7
Meritalo hätyyttelee
miljoonan purkin rajaa
Yrittäjäpalkinto on tunnustus puurtamisesta
?Täällä on paljon yrittäjiä, on ihan kiva, kun
kerran vuodessa annetaan
tunnustus jollekin, miettii
Susanna Lindstedt.
?Yrittäminen on kuitenkin
aika puurtamista.
Susanna ja Olavi Lindstedt vastaanottivat lauantaina tämän vuoden kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon.
Yritys on Marjajaloste
Meritalo, jokseenkin tuttu
seudulla ja vähän kauempanakin.
?Hauskinta on ollut, kun
löysin Kuusamosta Käylän
kylän Salesta meidän lakkahilloa, kertoo Susanna
Lindstedt.
Meritalossa on purkitettu herkkuja parikymmentä
vuotta.
Alku on vielä hiukan kauempana.
?Olimme kumpikin valmistuneet agronomeiksi ja
työt pitivät Helsingissä.
?Kun vanhin lapsista
aloitti koulun, kerrostalon
viidennessä kerroksessa
Myyrmäessä mietittiin,
missä haluamme asua kun
lapset käyvät koulua.
Meritalo Perniöstä oli jo
ostettu ja täällä kuluivat
ensin lomat ja viikonloput.
Lopulta siitä tuli perheen
koti.
?Kolme vuotta kuljin Helsingissä töissä, sitten irtisanoin itseni 1991, juuri kun
Suomi eli syvintä lamaansa.
Samaan aikaan EU vapautti markkinoita ja tuonti
vapautui.
?Kolme päivää ihmettelin,
mitä tuli tehtyä.
Ihmettelyn tuloksena alkoi
mansikanviljely.
. Vr:n
päätös vähentää rantaradan
junavuoroja on ristiriidassa
tavoitteen kanssa, Rantakokko sanoo.. Vuonna 1994 jäi mansikkaa myymättä ja Susanna ryhtyi laatimaan reseptejä, kertaa Olavi Lindstedt.
Mansikat otettiin pakkasesta ja keitettiin hilloksi,
purkit pakattiin salkkuun
ja lähdettiin Keskon kes-
Olavi ja Susanna Lindstedtin käsien läpi voi sanoa kulkeneen pullon ja purkin poikineen; Meritalossa on jalostettu marjoja
mehuiksi ja hilloiksi yli kaksikymmentä vuotta.
kusvarastolle kokeilemaan.
Neuvo oli, ettei yhden purkin kanssa kannata lähteä
markkinoille, tehkää tuoteperhe.
Vastaanotto oli kuitenkin
kaiken kaikkiaan positiivista.
Lindstedtit ottivat neuvosta vaarin ja Meritalo- tuotemerkin alla purkitetaan
parhaillaan melkein kaikkea mahdollista luonnon-
marjoista viljeltyihin.
?800 000 -900 000 purkkia tai pulloa vuodessa,
riippuu vähän vuodesta,
laskee Susanna Lindstedt.
?Perusidea oli se, että kun
tuonti vapautui, suuret tekivät tuotteensa tuontimarjoista, mutta me mietittiin
kokonaan toisinpäin, jatkaa
Olavi Lindstedt.
?Enemmän marjoja, vähemmän sokeria.
Sitten aukenivat kanavat
myös S-ryhmän hyllyille.
Meritalo työllistää parhaillaan yrittäjäpariskunnan lisäksi neljä vierasta.
Marjat tulevat suoraan viljelijöiltä, omenat Kemiöstä
ja Karjalohjalta, tyrnit Pohjanmaalta luomuviljelijältä,
luonnonmarjat Kainuusta.
Marjat odottavat jalostamista pakastevarastossa
Turussa.
?Sieltä tulee nuppikuorma
viikossa.
Omena ja puolukka ovat
määrällisesti suurimpia purkitettuja.
Kallis lakka on rahallisesti
suurin tuote, raparperi, karpalo ja tyrni erikoisimmat.
Meritalossa jalostetan
marjoja ja pulletetaan mehuja myös ?rahtina?.
Ensimmäiset mustikkatuotteet ovat lähteneet Ja-
paniin.
?Meidän kotisivut ovat
englanninkieliset, se on niin
helppoa.
Kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon myönsi PerniönSärkisalon yrittäjät.
Kiikalan-SuomusjärvenKiskon yrittäjien kuntakohtaisen palkinnon sai
ML Ykkösasennus Oy ja
Kemiönsaaren palkinnon
D-Marin Taalintehtaalta.
Täysi auto on taloudellisin
Markkinaehtoinen joukkoliikenne Salossa kannattaa
Turun ja Helsingin suuntaan.
?Näillä väleillä käyttäjiä riittää, sanoo Vainion
Liikenteen toimitusjohtaja
Matti Vainio.
Muiden kolkkien osalta
kuviot ovat enemmän auki
ja uusia ajatuksia tarvitaan.
?Kannattavillekaan väleille ei saisi tuoda ostoliikennettä matkustajista kilpailemaan, Vainio korostaa.
Salossa mietittiin viime
viikolla porukalla sitä, millaista liikennettä kaupungissa tulevaisuudessa voisi
olla. Jouni Mutanen
herkutteli ajatuksella siitä,
että jo tilatut kyydit näkisi
esimerkiksi mobiililaitteella
ja niistä voisi varata paikan
itselleen.
?Katsoisi aamulla kotona,
että tällainen ja tällainen
kyyti on meidän kylälle
varattu, menenpä siinä.
Useassa puheenvuorossa
toistui ajatus siitä, että mitä
täydemmät autot, sen taloudellisempaa liikennöinti
on. Raideyhteydet ovat
sen tae, että Salossa asuvat
osaajat voivat asua Salossa,
vaikka heidän työpaikkansa
olisikin muualla.
?Tunnin junaa odotellessa
on tehtävä muita pendelöintiä helpottavia tekoja. Seminaarin järjestivät Salon fiksu
kuljetusjärjestelmä-hanke
ja Salon liikennepalveluyksikkö.
Taksiliitto liputtaa kyytien yhdistämisen puolesta, kunhan vaan tekniset
sovellukset sitä palvelevat.
Esimerkiksi Kelan maksamia tai vammaispalvelulain
mukaisia kuljetuksia hoitavia autoja on koko ajan
liikenteessä
Katolle piti
päästä sen selvittämiseksi,
voiko sinne päästää nuohoojaa. Torstaina 22.lokakuuta 2015
Kyläsaunan lauteilla tulee tutu
Lisa Ressler-Gabrielsson nauttii Nurkkilan koulussa valosta
?Pidä vaan kengät jalassa,
lattia on kylmä, vinkkaa
Lisa Ressler-Gabrielsson
vieraalleen.
Niinhän vanhoissa taloissa
usein on, ja tällä kerralla
ollaan vanhassa koulussa.
Ressler-Gabrielsson osti
Nurkkilan koulun kesällä
ja on jo ehtinyt viettää siellä
vapaa-aikaa. Tie vei Helsingin Itäkeskukseen avatun CM:n
rautaosastolle ja sieltä vuonna 1988 Arabialle.
Vuonna 1997 silloinen
työpaikka Iruta Oy muutti
Riihimäeltä Saloon, eikä
pitkä ajomatka pääkaupunkiseudulta houkuttanut. Hän on
koulutukseltaan ekonomi ja
aloitti työuransa Keskolla
urheilutarvikkeiden ostajana. Voi, ja pitää, jos
suunnitelmat pönttöuunien
palauttamisesta puulla lämpiäviksi toteutuvat.
Lisa Ressler-Gabrielsson
kehaisee avuliaisuutta: naapureista löytyy monen sortin osaajia tai vähintään
tiedetään, mistä voisi apua
johonkin pulmaan kysyä.
Monen mutkan
kautta
Lisa Ressler-Gabrielssonin tarinassa on monen sortin virstanpylvästä. Kun yllättäen kaksi
hanketta meni puihin, piti
tarttua vaihtoehtoon; paljon
ruokaa ja kestityksiä tehnyt
nainen perusti pitopalveluyrityksen.
?Sillä tiellä ollaan edelleen, Lisa Ressler-Gabrielsson naurahtaa.
Työ pitää häntä osaltaan
Helsingissä, missä on edelleen myös vakituinen koti.
Vas. Pikkukoulun
iso luokka on niin iso, että
sen on voinut kalustaa niin
olo- kuin ruokahuoneeksikin ja sängytkin vielä mahtuvat samaan huoneeseen.
Ensimmäisen yön ResslerGabrielsson nukkui kuitenkin vielä varsin tyhjässä
koulussa.
Osa yöstä meni vielä vieraan talon ääniä kuunnellen,
mutta aamu palkitsi.
?Oli mahtavaa herätä siihen, kun oli niin valtavasti
valoa, Ressler-Gabrielsson
hehkuttaa.
Lokakuisena iltapäivänäkin syysaurinko valaisee
huoneen mahtavasti, eikä
se lattiakaan niin viileä ole.
Paljon jäi jälkeen
Mutta tehdäänpä pieni
kierros. Perniönseudun Lehti
8 . K-kauppa piti h
Viime viikolla harkinnassa
ta koululaisten ruok
oli, saapuako taas viikonlutottumuksista. Epäselväksi ei jää,
että koulussa ollaan; kauniiden ulko-ovien vieressä
on edelleen Maikki Harjanteen piirtämä Minttu-tyttö
julisteessa ja naulakoita
riittää pitkin eteisen seiniä.
Keittiössä ovat jäljellä koulun käyttämät hella ja uunit,
joista pitopalveluyrittäjänä
toimiva Ressler-Gabrielsson
ei ole pahoillaan.
Koulun jäljiltä jäi molempiin rakennuksiin paljon tavaraa jäljelle; huonekaluja,
julisteita, kirjoja, levyjä ja
kasetteja ja muuta opetusmateriaalia, puutyöluokan
käsityökaluja sekä valokuvia.
Suunnitelmissa on
järjestää koululla tapahtuma, jossa tullaan tutuksi ja
samalla antaa mahdollisesti
kuvia pois kyläläisille.
?Niille, joille ne kuuluvat,
Ressler-Gabrielsson miettii.
Toisaalta osa irtaimistosta
kuuluu kouluun; omistajan
aikomuksena on valjastaa
isompi rakennus monenlaiseen käyttöön, esimerkiksi kurssien, konserttien
tai retriittien pitopaikaksi,
ja tilassa voisi hyvin olla
esillä myös esineitä koulun
historiasta.
?Siitä on koulun väkeä
kehuttava, että vaikka vintilläkin on paljon tavaraa,
niin kaikki on hyvässä järjestyksessä.
Vintillä tulevat vastaan
niin koulun arki kuin juhla: tallessa ovat joulujuhlan
näytelmän lavasteet ja toisaalta askartelutöitä varten
säästetyt maitopurkitkin.
Vanhoja puhelinluetteloitakin löytyy aina 1980-luvulta
asti.
Vintteihin liittyy myös
ensimmäinen suuri remonttisuunnitelma; aikeena on
Treffatti
-juttusarjassa tavataan
eteläisen Salon asukkaita ja
kulmakuntaan liittyviä
ihmisiä kauempaakin.
muuttaa ne kesäkäyttöön
sopiviksi majoitustiloiksi.
Rakennuksia on tarkoitus
ehostaa ja korjailla pikkuhiljaa, kiireellistä laitettavaa ei ole. Lisa Ressler-Gabrielsson on a
Ressler-Gabrielsson perusti oman yrityksen ja oli
sen kautta muun muassa
käynnistämässä uusia yrityksiä. Taulu, koulukirjat ja laattalattia kielivät, että entisessä opinahjossa ollaan. Se taas kävi, kuinkas
muuten, kuin lähtemällä kyläyhdistyksen saunaan.
?Ihan mahtavaa porukkaa,
kiittelee kylään muuttanut.
Koulun lähellä asuvat Tarmo ja Liisa Niemi ovat
ehtineet tulla erityisen läheiseksi; heiltä on tullut
apua niin keittiön koneiden käyttöön kuin katolla
käymiseenkin. Ullakon kätkö
sekin.
tä löytyi muun mua
aku.poutanen
sa vanhoja aterimia
kynänteroitin.
@pernionseudunlehti.fi. Ju
loppuna Nurkkilaan, missä
jäi seinälle.
järjestetään työväentalolla
tanssit.
Tutuksi tulemisen paikka
Oik. Paikkoja ei ole
turhaan modernisoitu; pikkukoulun yläkerrassa opettajan asuntokin on kuin ammoin, puuhellakin nököttää
vielä paikoillaan.
Avoimien ovien kanssakaan ei ole tulipalokiire,
sillä Ressler-Gabrielsson on
jo ehtinyt alkaa tutuksi tulemisen
Kaikkiaan puheena olevissa kolmessa
koulussa on noin 200 oppilasta ja säästöä tätä kautta odotetaan saatavan noin
800 000 euroa.
Johtoryhmässä korostetaan, että rakenteellisia
muutoksia höyläämisen sijaan tarvitaan.
Silti hyvinvointipalveluista on saatu hiottua pois
miljoona euroa menoja.
?On käyty vielä kerran
kaikki läpi täikammalla,
Saarimaa arkipäiväistää.
Talousjohtaja Seppo Juntti
muistuttaa, että talouden
tunnusluvut ovat tylyt:
kuntalain mukaan voidaan
käynnistää arviointimenettely, jos kunta ei ole
säädetyssä ajassa kattanut
taseensa alijäämiä. 9
Perniön lukion ja
vuodeosaston
kohtalo vielä auki
Perniöläisittäin Salon ensi vuoden talousarvio jätti
vielä jonkin verran odotettavaa.
Eilen julkistetussa kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä lakkautuslistalla on Teijon koulu.
Kahdesta muusta aiemmin
puheena olleesta kohteesta,
vuodeosastosta ja lukiosta,
on vain ensinmainittu mukana tekstiosassa.
?Vuodeosasto kuuluu
selviteltäviin kohteisiin ja
otetaan puheeksi varmasti
kevätpuolella, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Kai
Saarimaa.
Lukion osalta tilanne on
muuttumaton; sen kohtalo
on sidottu toisen asteen
koulutuksen valtionosuuksiin. Salo
kiikkuu rajalla, sillä kuntakonsernin suhteellinen
velkaantuminen on yli 50
prosenttia ja veroprosentti
prosenttiyksikön verran yli
keskimääräisen.
Pohjilla on vanha tuttu ongelma; yhteisöverotulojen
romahtaminen ja samalla
veroprosentin tuotto.
?Parhaimmillaan prosentti tuotti yli kahdeksan mil-
joonaa euroa, nyt noin seitsemän, Juntti muistuttaa.
Palveluseteli tulee
Uusia virkoja ja työsuhteita ensi vuodelle on esityksessä 11.
Muutaman vuoden takaiseen nähden työntekijöiden
määrä on kuitenkin vähentynyt.
Sosiaali- ja terveyspuolella uusia vakansseja on
esityksessä neljä, lasten ja
nuorten palveluissa samoin.
Esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön esitetään kahta
uutta työntekijää.
Eilen puhutti sote-ratkaisu
ja tehtävien jako kunnan
ja itsehallintoalueen välillä.
Jo nyt hyvinvointipalveluissa osaa vastuuta siirretään toisaalle, Saloon on
esimerkiksi tulossa yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita ja niiden käyttöön
rohkaiseva palveluseteli.
?Se poistaa kunnalta kuluja, mutta paljon riippuu
siitä, miten palveluseteliin
suhtaudutaan, Saarimaa
puntaroi.
Pääluottamusmies Antero Leppänen on hyvillään
siitä, että esimerkiksi lomautuksia ei ole otettu nyt
puheeksi.
?Ne eivät ole rakenteellinen ratkaisu ja kaksi lomautuskierrosta on näyttänyt
niiden hyödyn tai hyödyttömyyden.
Perniön päiväkoti
pysyy investointilistalla
Salon investointiohjelman
loppusumma on ensi vuonna 17,6 miljoonaa euroa.
Varsinaista rahaa käytetään
esityksen mukaan pari miljoonaa vähemmän, sillä
katuvalojen vaihtaminen
ledeiksi kuitataan säästöllä.
Investointituloiksi on arvioitu 1,6 miljoonaa.
?Kaupungin kokoon nähden investointibudjetti on
pieni, kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi tähdentää.
Isoin yksittäinen kohde
on Perniön uusi päiväkoti,
johon varataan ensi vuonna 1,5 miljoonaa euroa ja
vuonna 2017 kaksi miljoonaa. uksi
asettunut taloksi Nurkkilan pienempään koulurakennukseen.
huolkaiuliste
öisasa ja
Perniönseudun Lehti
Torstaina 22.lokakuuta 2015 . Jos pienten lukioiden korotettu valtionosuus
poistuu, on lukion jatko
vaakalaudalla.
Kaupunginjohtaja Antti
Rantakokon talousarvioesitys on runsaat viisi miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunginjohtaja korostaa,
että jo hyväksytty sopeutusohjelma on talousarvion
pohjana, mutta se yksin ei
riitä.
?Meillä on alijäämiä ennestäänkin ja taseetkin kohta syöty.
Eniten keskustelua synnyttänee kolmen koulun ?
Teijon, Pajulan ja Hajalanlakkautusesitys.
Teijosta on puhuttu pit-
kään kasvualueena, jolla
on tekeillä muun muassa
kaavoja parhaillaankin.
?Koulun lakkautus ei erityisen hyvin istu kehityspuheisiin, kaupunginjohtaja
myöntää.
Oppilasennuste kuitenkin
on laskeva. Yhteisöveroja kertyy seitsemän
miljoonaa, joten verotuloja
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä toimintamenojen loppusumma on 371 miljoonaa euroa.
Kasvua edelliseen vuoteen nähden on alle prosentti.
Toimintatuottoja kertyy
seen.
Jo menossa olevien töiden
jatkaminen ja ylläpito leimaavat investointibudjettia.
Esimerkiksi vesihuollon
puolella saneerauksiin varataan 1,6 miljoonaa euroa.
?Sieltä tulee töitä syliin,
jotka on tehtävä, apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa toteaa.
Perniössä vesihuoltotyöt
ovat Matilda-Teijo-välinsiirtoviemäri ja KaukolaTuohittu välin yhteys.
kaikkiaan arvioidaan kertyvän 181 miljoonaa.
Valtionosuuksien kautta
tuloja arvioidaan kertyvän
ensi vuonna 108 miljoonaa
euroa.
Verotulojen,
valtionosuuksien ja toimintatulojen summaksi on laskettu
ensi vuodelle 343 miljoonaa euroa eli kuutisen miljoonaa tätä vuotta enemmän.. Lisäksi irtaimistoon
varataan vuodelle 2017
200 000 euroa.
Seuraavaksi eniten rahaa,
1,2 miljoonaa euroa, menee
Salo-Muurla ?vesijohtotyöhön.
Yli miljoona euroa menee
myös jo käynnissä olevan
ohitustiehankkeen jatkami-
Menoja 371
miljoonaa
arvion mukaan 93 miljoonaa euroa ja toimintakate
eli nettomenojen määrä
on 277,7 miljoonaa euroa.
Sillä on eroa raamiin 13
miljoonaa euroa.
Tulopuolelta kunnallisveron kertymäksi arvioidaan 160 miljoonaa euroa
ja kiinteistöveron tuotoksi
14,2 miljoonaa
Hän ei pu-
hu suden ulvonnasta, vaan
laulusta.
?Se on kauneinta, mitä on,
kun yössä sen äänen kuulee.
Luonnonsuojelun
asialla
Schorinille sydämenasia
on metso, etenkin urosmetso, joka kärsii rujosti
tehdyistä päätehakkuista.
Schorin toteaa, että luontokuva voi olla ja usein
onkin kannanotto, mutta
yksittäisen kuvaajan on viisaampaa kertoa luonnosta
positiivisen kautta; esittää,
mitä metsissä vielä on.
?Jos alan ottaa rujoja kuvia ja sitä kautta kantaa,
yksittäinen kuvaaja on helppo niitata. Lajituntemuksen, pitkän pinnan ja oikean
asenteen tärkeyttä korostaa
Pääkkönenkin;
mäyrien
seuraaminen oli kevään kes-
tävä projekti. Schorin palkittiin kuvasta, jossa koppelo ottaa
ensimmäisen katsekontaktin vastakuoriutuneeseen
poikaseensa. Perniönseudun Lehti
10 . Kuvaaajan pieni vihellys sai osan katsomaan kohti kameraa.
Hyvässä kuvassa on joku koukku
Perniöön kaksi palkintosijaa Vuoden luontokuva-kilpailussa
?Me olemme tällaisia
hämärähommien tekijöitä,
virnistää Ana Schorin.
Mikko Pääkkönen myöntelee ja selailee samalla
painotuoretta Vuoden luontokuvat-kirjaa.
Schorinin keittiössä jutusteleva perniöläiskaksikko menestyi komeasti Vuoden luontokuva-kilpailussa.
Pääkkösen käsissä kuluva
kirja ja pöydällä lepäävä
kunniakirja kertovat loput:
Koskella asuva Ana Schorin
otti voiton kilpailun lintukuvasarjassa ja Ylikulmalla
asustava Mikko Pääkkönen
kakkossijan nisäkäskuvien
sarjassa.
Pääkkönen menestyi kuvallaan, jossa mäyräklaani
on iltahämärissä liikekannalla. Sellaisessa toiminnassa pitää olla isompi
porukka, Schorin pohtii.
Myötäsukaisia, romanttisiakin kuvia toisaalta myös
suuri yleisö hänen mukaansa toivoo näkevänsä.
Mikko Pääkkönen miettii
olevansa osaltaan opetuksen
asialla; mäyrä on yleinen,
nokkela ja sympaattinenkin
eläin, mutta kovin vähän
kuvattu.
?Ja ketunkuvia sitten on. Molempia aihe
kiehtoo, mutta hyvän kuvan
saaminen onkin toinen asia.
Kaukaa otettu kuva sudesta
pellolla ei vielä riitä.
?Jos sudesta saa hyvän
kuvan, se on sama kuin
ilveksen kanssa, yläfemmat
ja jippii, Pääkkönen heittää.
Schorin myöntää, että sudet lumoavat ilman näköhavaintoakin. Torstaina 22.lokakuuta 2015
Mäyrät puuhasivat omiaan, vaikka Mikko Pääkkönen oli aivan lauman lähellä. Keväälle mahtui myös niitä
iltoja, joina kuvia ei tullut.
Luontokuvaaja on liikkeellä hämärän aikaan,
sumuisena aamuna, vesisateella ja pakkasellakin.
Pääkkönen ja Schorin korostavat sitä, että kuvaajan
pitää osata liikkua luonnossa sekä tuntea kohteensa ja
alueensa.
Miesten kuvat ovat samalla kuvia lähiluonnosta; Schorin liikkuu paljon
lähellä kotiaan, Salon ja
Raaseporin rajan metsissä.
Pääkkönen seurasi mäyrien
puuhia Kiskon Aijalassa.
Lähellä lääninrajaa ei voi
sivuuttaa myöskään susista
puhumista. Kun lapset oli
iltaisin pistetty nukkumaan,
Pääkkönen lähti muutamaksi tunniksi metsään. Hän sai lisäksi jäsenäänestyksessä
kunniamaininnan kuvastaan
hirvinaaraasta vasoineen
kurkisuolla.
Keittiössä viriää keskustelu siitä, mikä hyvän kuvan
tekee. Tekniikka yksin ei
vielä riitä.
Ana Schorin ja Mikko Pääkkönen toivat Vuoden luontokuva-kilpailusta
kaksi palkintosijaa Perniöön.
?Joku koukku kuvassa pitää olla, Schorin tiivistää.
Koppelokuvassa koukku
ja jippo on emon ja poikasen ensimmäinen yhteys ja
herkkä hetki.
Kuvan takia kamera oli
metsässä piilokojussa putkeen pari viikkoa.
?Ja hyvä kuva on hyvä kuva, vaikka siinä olisi
aiheena lapio, Pääkkönen
letkauttaa.
Ana Schorin miettiikin,
että hyvää kuvaa ei niinkään
oteta, vaan kärsivälliselle
se annetaan
Perniönseudun Lehti
Torstaina 22.lokakuuta 2015 . Auki on vielä,
missä muodossa ja milloin
kuvia käytetään.
?Eikä tarkoitus ole mässäillä, vaan fiksusti kertoa
tällaisestakin ilmiöstä.
Luontokuvaus on Pääkköselle harrastus, varsinaisesti
leipä tulee esimerkiksi hääkuvauksista.
Luontokuvaajiin yhdistetään usein suuret kamerakassit ja pitkät objektiivit.
Kalustossa voikin olla kiinni
kymmeniätuhansia euroja,
mutta luontokuvakilpailussakin on menestytty myös
Ana Schorin sai tällä
kuvalla kunniamaininnan; hirviemo
vasoineen käy halki
kurkisuon.
toa, kertoo Kuivala ja vastaa
puhelimeen Teijon Sahajärvellä.
Vapaapäivä kului harrastuksen parissa ja ulkoillessa.
?Siellä oli ihan tyyntä ja
hienot värit puissa.
?Eläinkuvaaja en ole, mutta jos hollille sattuu, niin
tietysti. Vuoden luontokuvan otti Antti Leinonen
hirvenvasaa esittävällä kuvallaan ?Äiti oota?.. Muutama kesä sitten pihapiirissä asusti sarvipöllö ja sitä tietysti kuvasin.
Valokuvaus ei ole hetken
keksintö.
?Kuvasin järjestelmäka-
meralla ja filmille jo ennen
lapsia.
Lasten ollessa pieniä
harrastus jäi luonnollisista
syistä vähemmälle.
?Lapsia kuvasin ja sitten
tuli digiaika.
Digillä kuvaaminen on
halvempaa ja helpompaa
kun kuvan näkee heti ja sitä
voi korjata tarpeen tullen.
Mutta mikä harrastuksesa
oikeasti vetää?
?Olen aina tykännyt liikkua luonnossa ja haluan
kehittyä kuvaajana.
halvemmalla laitteistolla.
Digitekniikka on osaltaan
tuonut mahdolliseksi paljon
sellaista, josta filmiaikaan
vain haaveiltiin. Tajusin, että
tätä haluan tehdä.
Vuoden luontokuva -kisaan osallistui kaikkiaan 11
503 kuvaa. 11
Onnistunut kuva ilahduttaa
MarieKristine
Kuivala
menestyi
maakuntaliiton
kilpailussa
Marie-Kristine Kuivala
aloitti valokuvaamisen jo filmikameroiden
kulta-aikaan.
Sahajärvestä laskevan puron syksyistä tunnelmaa.
?Se on aina kiva onnistua
ja vielä kivampi, jos joku muukin tykkää kuvasta,
perustelee Marie-Kristine
Kuivala valokuvausharrastustaan.
Harrastus toi kolmannen
palkinnon Varsinais-Suo-
men liiton valokuvauskilpailussa.
Kilpailun teema oli ?Virkisty-Villiinny-Vapaudu?.
Palkittu kuva on otettu
keväällä Perniön Latokartanonkoskesta.
?Mieluiten kuvaan luon-
vaikka miten paljon, hän
ihmettelee.
Toisaalta hänellä on vireillä myös kuvasarja liikenteen uhreiksi jääneistä
eläimistä. Esimerkiksi Pääkkösen mäyräkuvassa
kameran herkkyydeksi oli
asetettu ISO6400.
?Niin hämärää silloin oli,
että itse piti kyllä lähteä
pois otsalampun kanssa,
hän naurahtaa.
Keittiönpöydän ääressä
kuvaamisesta puhuvat eri
ikäpolvien miehet: Schorin kuvasi jo 1980-luvulla, kun taas Pääkkönen
on syntynyt vasta vuonna
1984. Pääkkösen innosti
luontoon isä, Schorinille
taas herätyksen antoi työ
Weilin+Göösillä,missä tekeillä oli luontokuvaaja Jorma Luhdan kirja.
?Näin niitä painoarkkeja
ja se kolahti
Ranskalaiset eivät
ole onnistuneet saamaan dijonilleen nimisuojaa kuten
samppanjalle ja konjakille.
On vieläpä niin hassusti,
että Ranskassa valmistettu dijon tehdään nykyisin
kanadalaisista siemenistä.
Suomalaisille ei kitkerän
katkera dijon oikein maistu.
Suuri osa sinapistamme
pursutellaan grillimakkaroille ja nakkikioskien herkuille. Alkoi suuri sinappisota.
Monet julkisuuden henkilöt
antoivat kuvansa ja nimensä
tempauksen tueksi. Joskus taas rottiin, että sinapin ainesosa neetonta, joka ei säily.
taan palkanneen kymmenen alkaa pian rajoittaa ruoan- julkaistaan tutkimuksia, joi- allyyli-isotiosyanaatti eli
uutta työntekijää. Sinappi
on meilläkin kymmenien
miljoonien eurojen bisnestä!
Ranskalaista Dijonin sinappia pidetään sinappien
kunkkuna. Kerttu
oikken peljästys, et mitä
hee siält nyy löysivä, ku
tommone riamu nous. Sen juju oli alkujaan raaoista rypäleistä
saatava hapan mehu, joka
nykyään on korvattu valkoviinillä. Keitetä kypsäks
ja laiteta sokeri simmot ku
hyvält tunttu ja iha hiuka
suala
Seija ihmettel, ku ei missä
reseptis ollu, et kuinpal vet
laiteta.
Kerttu meinas, et ei anopil
tullu varmast mielenkä, et
joku voisis olla niin pöpi,
ettei ymmär tarppeks vet
laitta, ku jottan keittä.
Kerttu ol kans sitä miält,
et see on tärkjä asja, mitä
lapsil koto syätetä. Mist mää
olsin arvanu, et hää ruppe
tommossi reseptei kyhämä."
Kerttu muistel "Kyl mää
sillo harmisan parkusi, ku
hää tommose toi, mut myähemi olen hunteranu, kuin
kova tyä hänel on toin kans
ollu. Syntyi uusia korvaavia tuotteita. Mutta ei tuotantoa. Silmämääräsest
hää ruakka lait ja ain tul hyvä. on oikeata elämän eliksiiriä.
Ennen kuin tarttuu tut-. Jotain oli tehtävä, ja nimet purkkien kylkiin muistellaan tietysti pelikentiltä.
Unilever teki.
Suomalaisen sinapin toistakymmentä vuotta jatkunut
odysseia päättyi. Toinen on Turun
Sinappi ja toinen on ...?
oli pohja murenemamassa.
Suomen suosituimman sinapin valmistaja Jalostaja
oli myyty ulkomaille, ja
maailmanlaajuinen ruokafirma ryhtyi tehostamaan
tuotantoa.
Turkulaista puolustamaan
kehkeytyi laaja kansanliike. Perniö-Tenniksen jouluperinteisiin kuuluu sinapinkeittotalkoot - ja
rehtyi. Jouluna käytetään noin neljännes koko
vuoden määrästä. Firman kerro- monista kasveista, mikä vaarallisiksi. Perniönseudun Lehti
12 . Vaikka Turun sinappi ei todellakaan
ole mitään gurmeeta, kansa piti siitä. Ennakkoluulot
olivat vahvat. Hää
pelkäs vissi, et poik näkke
nälkkä mun kansan. Makeutus- Siitä saa jopa kotikonstein Sinapista ei ole silmiini tuun tuubiin kaupan hyllylpalasi harharetkiltään ta- siirappi on korvattu oikealla hyvää dieseliä. Unski
meinas vaa "Ei siin niin kovi
merkilist asja tarvit, ku hee
saava kriakkumise aikaseks.
Ikkä ja kokko olsis, ku ols
järkke vaa."
Flika tuliva alas ja Seijal ol
must, kiiltäväkantine vihko
käresäs "Kuka tämmöse on
kirjottanu?"
"Ai tee löysit toi Sylvimamma reseptvihko. Röökfiski ei
voit mikkä."
"No ei se ny kunnon perunlaukmakkara voit. lä, kannattaa vielä odotella.
kaisin, ei nyt kotiinsa mut- sokerilla!
sinappimme ole vaarassa?
Päinvastoin, vanha lääke on Saataville voi ilmaantua
ta lähimaille. Tero
tul juur sillo sisäl ja Maiju
tiuskas "Saisis ite korjata
nää ku oles rikkonukki."
"Hölö hölö, kaffepuiks
vaa" vastas Tero ja men
kamarisas.
Flika menivä taas vintti ja
siält rupes kuuluma seelaine naurunkäkätys. Reseptiä- mainio ja satoisa öljykasvi. Kaikkien tuntemalta
mainoslauseelta ?Kahta en
vaihda. Ja paljon
tehdään kotona.
Reilut kymmenen vuotta
sitten valtakunnassa kohistiin. Hää
kiikut see mul sillon, ku oltti
juur mentty naimissi. Hei,
tääl o holomuussi reseptiki,
kuulkkas."
Pari kohtalaise kokost
juuriska sama verra perunipualen kilo klönt luist
sikka, miäleläs palvattu jos
o.Juuriska ja peruna kuarita
ja keitetä lihan kans kypsäks
ja muussata, liha leikata piäneks ja laiteta takas muussi
joukko ja sualata sopivast
jos tartte.
"Eik holomuussis ol lanttu, kui täs o juuriska" kysys
Maiju.
"Juurisk ja lanttu o sama
asja, siin teitil o hyvä ohje,
ruvekka laittama vaa" neu-
vos Kerttu.
Seija löys makjoje ruakkie reseptei " Tääl o, et
kaik makja sopa täytty olla
makjoi ja sakjoi, ei mittä
huisliarui."
"No nii just, see o iha
oikke" sanos Unski.
"Niinpä, anop keit simmost väskynsoppa, et siin
pysys lusik pystys, varmast
sil ols tapetikki seinä kliistranu" Kerttu väit.
Omenpuuro reseptiks hää
ol kirjottanu:
Pesufariline vähä hapossi omeni, pari kaffekuppi
riiskryynei. Sankari kin on muutettu. Anop ei ollu mikkä kynäihmine, eikä hänel mittä
mitoi ollu. Sinappi on myös den mukaan jopa alkoholi AITC voisi ehkäistä syöpää.
pajen
tässä vielä kaikki. Varsinainen huippukausi, joulu koittaa kohta.
Suomessa kuluu sinappia
vuodessa lähes kolme miljoonaa kiloa, siis puolisen
kiloa henkeä kohti. Vaik
nyt kyl huama,et on pojal
ruakka piisanu."
Maiju kysys Unskilt silmä
pyärjänä "Valitik sää äitiles,
ettei sun vaimos os ruakka
laitta?"
Unski ol harmisas "Ääi se
ny simmone ollu, kuka noi
iäikussi asjoi nii tarkka enä
muista. Sitten sitä ruvettiin
keittämään Puolassa, mikä
vaikutti vieläkin hämärämmältä. Ku
otta uunist oikke rasvas tirisevä ja reiluste sualatu
laukmakkara ja pistä sitä
muussin pääl, nii see on
poikka, siit ei enä ruak paran" väit Unski.
Maiju rupes hunterama
"Ku äit o röökfiski syäjie
sukku ja isän pualelt olla
perunlaukmakkara mussuttaji, nii mitä mee sit olla?"
"Tee olet hölömuussi syäji," kuulus Teron kamarist.
Mantar
Sinapin odysseia päättyi melkein kotiin
Pienempi sinappisesonki
alkaa olla menneen suven
sateita. Jos
nee kelppava, nii siit vaa."
Flika tömistelivä vintintrapui ylös ja rupesiva traijama
tomussi tualei alas. Arvos- kunnollista kirpeää kotisiMaustaja valmistaa nyt Tu- mistaa melko edullisesti toaineet on joskus tuomittu tetussa tiedelehdessä ker- nappia, siis sellaista lisäairun sinappia. Ei kai vaan sattunut mitään varoituksia. Torstaina 22.lokakuuta 2015
VIERAS KYNÄ
Tulokset, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Holomuussi, laukmakkara ja röökfiskei
Metänperä flika tuliva kotonas käymä ja kysysivä,
jos hee saisiva otta vintist
nee talonpoikaistuali oma
huushollisas.
Unski ihmettel, " Onk meil
simmossiki, vai tarkotak tee
niit, mikä Tero o flintteläisiks kitkuttanu, sillonku
hänel ol see älli, et täytys
ain tualin kans keikku. Puolalaisen
?Turun sinapin. "Mun
miälestän tuareltas savustettu kala on ain vaa mailman
parast ruakka. Äit tais kyssy, et
laittak Kerttu jotta ruakka
kans ja mää taisin sano,
et kyl hää laitta, mut sitä
hauksoppa ja uunlahna o
vähä turha usse. Silloin
on myös tarjolla mitä mainioimpia erikoissinappeja,
jotka poikkeavat tavallisista
jauhomössöistä. Komeili
siellä Karitakin. Helsingin Lasipalatsin kulmalla kökötti 60-luvulla kuuluisa nakkikioski.
Sen tukevalla tädillä oli tapana kysyä laitamyötäisessä
kulkevalta herrasmieheltä,
että pannaako sinapit tähän
nakkien päälle vai suoraan
kravatille.
Leijonanosa Suomen sinapista kuluu kinkkujen
huntuihin. Maiju
koit istu niis, mut niitte jala
fletkusiva aika pahaste. Pyhäntäläinen
Polttoaineita voidaan valKaikki ruoka- ja nautin- saanut uutta potkua. Mun kotonan kalastetti
ja hee toiva ain hyvä hyvyttäs meitil kaloi, ku koittiva
autta meitti elämise alkku.
Ku ei sillon kukka ollu
juttuka kuullu mistän pakastimist, nii pakko niit kaloi
sit ol laitta, mut ku Unski
ei ollu tottunu kalaruakki
syämä, nii hänel ol ain ruato
kurkus tai jotta muut vikka."
Maiju rupes lukema "Tääl
on papusoppa, perunsoppa, perunloora, perunpuuro, flesksoossi, lihapulli ja
kaikki tavalissi ruakki. Ulkomaista
vierastettiin.
Turun sinapin valmistus
siirrettiin ensin Ruotsiin,
mikä ei suomalaisia sytyttänyt. myynti ty- Joulu on sinappisesonki
ja
somepäivityksiä. 450-kuutioisessa Kawasakissa on muun muassa vahvistettu iskunvaimennus ja
madallettu satula, jotta siitä poistuminen ja puikkoihin palaaminen käy nopeasti.
Ammattilainen tietää, mitä tekee
Sebastian Westberg pyrkii FMX:n maailmanmestaruustaistoon
Tottumattomalla ottaa
katsellessakin vatsanpohjasta, kun Sebastian Westberg ajaa pienen näytöksen
omalla harjoitusradallaan.
Ikään kuin ei siinä olisi
kyllin, että moottoripyörä
lähtee rampilta ilmalentoon,
kuskikin tekee lennon aikana pyörän selässä vielä
vaikka mitä; esimerkiksi
roikkuu pyörän perässä ja
vielä näyttää peukaloakin
yleisölle.
Särkisalon Ulkoluodossa
asuva Westberg on Freestyle Motocrossin eli FMX:n
Suomen kärkinimiä.
Lajin voi selittää lyhyesti:
FMX:ssa tehdään motocross-pyörästä muokatuilla
moottoripyörillä hyppyjä,
joihin yhdistetään erilaisia
temppuja.
Westbergin nousu on ollut
nopeaa; mies itse laskee
ammattilaisuransa alkaneen vuonna 2012. Isä
vei pojat vuonna 2006 Helsinkiin katsomaan monsteriautonäytöstä, jonka väliajalla esitettiin FMX-näytös.
Sebastian
Westbergiä
naurattaa nyt muistella,
miten vaatimattomia temppuja tuolloin esitettiin.
?Laji on mennyt ihan älyttömästi eteenpäin tänä aikana.
Kipinän pikkupojan mieleen hypyt kuitenkin sytyttivät. Yllätys
ei ole, että venähdyksiä, revähdyksiä ja muutama murtumakin matkalle mahtuu.
Vaikka katsojaa saa ja
pitää jännittää, Westberg
korostaa, että temput on
harjoiteltava ajan kanssa,
niin että suoritusvarmuus
on korkealla tasolla. Sekin on mielenkiintoista, mutta ei kehitä
itseä. Tuolloin
hän voitti lake jumpingkilpailujen maailmanmestaruuden ja perusti Salo
Freestyle-yrityksen yhdessä
stunt-kuski Niko Säkkisen
kanssa.
Seuraava iso tavoite on jo
kirkkaana mielessä; vuoden
2017 MM-sarja Night of the
jumps. Kotona mopo vaihtui
ensimmäiseen crossipyörään, se aikanaan seuraavaan ja temput kasvoivat
taitojen edetessä. Westbergillä on esimerkiksi Instagram-kuvapalvelussa 13 000
seuraajaa.
Lajin harrastajat pitävät
yhteyksiä ja myös yhtä.
Westbergiä naurattaa kysy-
mys siitä, voisiko omaa rataa myydä harjoituspaikaksi
muillekin kuskeille.
?Vähän paha siitä on hintaa pyytää, kun ne ovat
kavereita kaikki.
Vaikka talvella on haettava vauhtia ulkomailta, ei
pysyvä ulkomaille muutto
ajatuksena innosta; Suomessa on koti ja Särkisalon
rannat rakkaat.
Ja kotipihan tuntumassa
on lisäksi se rata; rampit on
tehty itse, laskukumpareet
muotoili sorasta kaivinkoneurakoitsija.
Pehmeä laskualusta on
vielä kesken; kyseessä on
suuri kehikko, joka täytetään pehmusteilla, tässä
tapauksessa vaahtokumipatjoista leikatuilla paloilla.
Tähän liittyen tukitoive on
arkinen:
?Jos vanhoja patjoja jollain on, niitä otetaan vastaan, Westberg virnistää.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi. Vasta itseään paremmilta voi
saada neuvoja, vinkkejä ja
ottaa vaikutteita, ja Suomessa taso loppuu auttamatta
kesken.
?Siinä käy helposti niin,
että minä päädyn opettamaan muita. Perniönseudun Lehti
14 . Sen rahoittamiseksi
on joka tapauksessa sitten
ajettava keikkoja, Westberg
miettii.
Seuraava iso näytös on
edessä Tampereen
Supercross-tapahtumassa,
missä Westberg ajaa FMXshown kilpailujen välissä.
Edessä häämöttää kuitenkin jo Espanja, minne
Westberg matkustaa harjoittelemaan talvella. Torstaina 22.lokakuuta 2015
URHEILU
Tulokset, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Sebastian Westberg tekee temppuja koivun yläoksien korkeudella. Vasta
silloin temput myös näyttävät helpoilta.
?Ei voi vain kehua ja
puhua, pitää tekojen kautta
näyttää, että taso on korkea,
Westberg miettii.
Hän huomauttaa, että lipun keikalle ostaneelle katsojalle näkyy vain pieni osa
tehdystä työstä; yrittäjän
arki on harjoittelua, varustehuoltoa, keikkapaikalle
matkaamista, sponsorisopimusten haalimista . Ja aina
on vedettävä täysillä ja yritettävä tehdä vielä hiukan
isommin.
Monster showssa
oli alku
Kahvipöytään seuraksi istuvalla Sebastianin isällä
Kurtilla on vissi osuus siinä,
että poika tekee työkseen
temppuja yläilmoissa. Sarjaan voi kuka
vaan hakea, mutta mukaan
päästään vasta karsintojen
kautta.
Jos pääsy varmistuu, edessä on osakilpailuja eri puolilla Eurooppaa.
. Se on se juttu, että
saa ajaa muiden kanssa,
Westberg toteaa.
Kehittyä pitää, vaikka jo
nyt repertuaarissa olevien
temppujen lista pitkä; on
esimerkiksi niitä, joissa
kuski roikkuu ilmalennon
aikana pyörän takaosassa ja
temppuja, joissa päästetään
koko pyörästä hetkeksi irti.
Voltintekijöitä onkin kuskien joukossa vähemmän.
?Se nosti omaa tunnettuutta ulkomaillakin, kun aloin
tehdä taaksepäinvolttia, myhäilee Westberg.
Yksi temppujen virstanpylväs on ollut Tsunami
backflip, jossa pyörä päästetään takaperin volttiin,
mutta kuski jää hetkeksi
roikkumaan ohjaustangosta
kiinni pitäen kohti maata.
Ennen kuin pyörä ehtinyt takaisin oikeinpäin, on kuski
heilauttanut itsensä pyörän
päälle kuin rekillä.
?Mutta koskaan en aja
ihan samaa showta
PeU-Loimu 2
PeU-Basket sarjaturnaus
ostetaan
SUPPILOVAHVEROITA
JA PUOLUKKAA
Varasto
ti, to ja su klo 16-17
Perniön kalakauppa
Lupajantie 2,
alapiha
p. PeU-TIsku, 21.11. Myös
tällä kaudella nuorimpien
sarjojen tyttöjä riittää: sekä
E- että F-tyttöjen joukkueissa on molemmissa noin 20
jäsentä. Useimmat
D-tytöistä olivat mukana jo
muutama vuosi sitten, kun
Sisuun syttyi varsinainen
nuorten tyttöjen lentopallobuumi E- ja F-tytöissä.
D-tytöt pelaa nyt LounaisSuomen Tiikerisarjaa. / 3 . Perniön Ratsastajista
Ida Hiltunen ponilla Munsboro Cecily sijoittui toiseksi
luokassa 70/80cm ja kolmanneksi samassa luokassa
ratsasti Oona Loimulahti
hevosella Perran Merlin.
halutaan vuokrata
Otteluiden välissä maistuu terveellinen välipala. klo 13.
Tulevat ottelut:14.11. Tuuli Rokka
kertoo alottaneensa kolme
ja puoli vuotta sitten, Patitta
Natomploi vasta viime vuoden keväällä.
. Turnaukset ovat kivointa
ja tietysti voitot. Johtokunta
PeU:n naisten
pistetili auki
PeU:n lentopallonaiset vei
voiton Someron Pallosta luvuin 3-0.
Valmentaja Kalle Virtanen peluutti tasaisesti kaikkia kahtatoista pelaajaa ja
PeU:n peli pysyi ilahduttavasti kasassa joka osaalueella.
Pelaavaan kokoonpanoon
saatiin mukaan myös uusi
kuopus, nyt joukkueessa on
jo viidellä eri vuosikymmenellä syntyneistä naisia. Silloin napattiin kassista terveellistä
välipalaa.
?Meillä on sellainen sääntö, että kesken turnauksen ei
syödä karkkia. Nyt vain
tarvittaisiin valmentaja,
jolla olisi aikaa luotsata
poikajoukkuetta, kannustaa
Mikko Venhomaa.
Valmentaja löytyy usein
pelaajien vanhemmista.
Myös Mikko Venhomaan
kaksi tytärtä pelaavat Sisun
joukkueissa.
?Minä pelaan lentopalloa
jo kuudetta vuotta, aloitin
viisivuotiaana, muistaa Julia
Venhomaa.
. Toisilla paikkakunnilla
on kivempi pelata. ( alle 15 v.)
Kausikortit 60?/30. PeU-SoPa,
25.11. Perniönseudun Lehti
Torstaina 22.lokakuuta 2015 . Vastaanottoon ja passarityöskentelyyn pitäisi nyt
panostaa enemmän. Kuitenkin
kaikissa tappio-otteluissaan
Sisu taisteli tiukasti ja vei
ottelun kolmanteen erään.
Voitto-ottelussaan Sisu oli
2-0 Piikkiön Kehitystä parempi.
. Siinä mielessä kotipelit ovat vähän tylsiä, arvioi
Tuuli Rokka hymyssä suin.
Lentopalloinnostus on levinnyt koululuokissa vauhdilla.
. mukaan!
Krista Eriksson,
Tuire Suvanto,Satu
Lindegren, Vilma
Kaljonen, Eveliina
Innilä ja Teresa
Kuokkanen tuulettavat voitettua palloa,
tilanteen ollessa 15-9
PeU:n hyväksi.
kokoukset
Perniön Eläkkeensaajien
SYYSKOKOUS Narikassa
maanantaina 2. 040 500 5176.
urheilua
Sisulla jo lähes 60
lentopallon tyttöjunioria
Salaattia, raejuustoa, banaania ja sämpylää. Vasemmalta Juliet
Ristimäki, Patitta Natomploi, Milla Kesälä ja Julia Venhomaa
PELTOA
10-150 ha.
Maksetaan hyvä hinta. Syöttö
meillä on jo varsin hyvä,
mutta olemme muita joukkueita selvästi pienempiä,
arvioi Mikko Venhomaa
kehityskohteita.
Isänpäivänä D-tyttöjen
joukkue matkaa Piikkiöön
pelaamaan seuraavaa turnausta.
Minna Urpo
Lentopallon naisten 2-sarja
-Kataja A 2
Tervetulo
a!
Perniön liikuntahallilla su 25.10. 15
URHEILU
Tulokset, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Tyhjennä kaapit itsellesi
tarpeettomista tavaroista ja myy ne
MLL Perniön yhdistyksen
kirpputorilla
(Heikkiläntie 4, ent. 0400 - 773 447
Suppilovahveroa
Karpaloa
päivän hintaan
Postin parkkipaikalla
su, ti, to klo 16-17.
Rokka 0400 609 065
kirppikset
Lauantai 24.10.
Perniön liikuntahalli
klo 10.30 Minitytöt
klo 10.30 Minitytöt
klo 13.00 Minitytöt
klo 13.00 Minitytöt
PeU
Vilpas 05
TuRi 04
TuRi 05
VS
VS
VS
VS
TuRi 05
TuRi 04
PeU
Vilpas 05
PeU
Basket
VS
EBT
(Espoo)
Su 25.10. Kun ottelut
ovat ohi, voi lähteä kanttiinista hakemaan vaikka
mokkapaloja, sanoo joukkueen valmentaja Mikko
Venhomaa.
Perniön Sisu on täksi vuodeksi saanut kasaan uuden
tyttöjoukkueen. Ensimmäisessä pelissä Korihait,
joka viimekaudella pyrki
myös c-tyttöjen SM -sarjaan. klo 10-12.
Paikkavaraukset mllpernio@gmail.com 7.11. Niillä
matkoilla on kaikkea muutakin. Kun Perniön Sisun
D-tytöt oli saanut lauantaina
kotihallillaan kolme ottelua
pelattua, edessä oli parin
tunnin tauko. Peleissä vastaan
tulivat sarjan odotetusti kovimmat joukkueet, Korihait
ja Raholan Pyrkivä. mennessä.
Paikkamaksu 5 eur/jäsen, 10 eur/ei jäsen.
Oma pöytä tms. Pisteiden metsästys jatkuu ensi
ensi sunnuntaina Perniön
liikuntahallissa klo 13.00,
kun vastaan asettuu Maskun
Kataja.
Kovimmat
C-tytöt
olivat kovia
PeU-Basketin C-tyttöjen
toinen koripalloturnaus pelattiin sunnuntaina Perniön
liikuntahallissa ennen miesten peliä. Sunnuntaina
PeU oli altavastaaja koko
pelin ajan ja hävisi lopulta
lukemin 31-65.
Pisteet: Iina Arell 7/12,
Nea Huoponen 10/-, Saara
Erjala 3/8, Aada-inkeri Juvonen 2/-, Nea Heinonen
4/3, Olivia MacGill 3/6,
Jonna Liimatainen 2/2.
Ratsastajat
Marttilassa
Viime sunnuntaina Nooran
tallilla Marttilassa järjestettiin 1.tason esteratsastuskilpailut. Jännityksen kyllä tuntee, kun pelataan turnauksessa.
Vierasturnaukset
mukavampia
Kaikilla harrastus ei ole
kuitenkaan alkanut alle
kouluikäisestä. Sähkö-Lindroos)
la 14.11. Melkein kaikki luokkakaveritkin pelaavat jo.
Lentopallon lisäksi käyn
yleisurheiluharjoituksissa,
kertoo Noora Lindholm.
Lauantain kotiturnauksessa Perniön Sisu joutui
tyytymään yhteen voittoon
neljästä ottelusta. Kysyntää olisi
sillä puolellakin. klo 17.00
Perniön liikuntahalli
Liput 7 . (14 runkosarjan peliä)
YHTEISTYÖSSÄ:
/PEUBASKET
/PEUBASKET
WWW.PEUBASKET.FI
Otteluisäntänä
Tmi Timo Lindstedt 040 147 9633. D-tyttöjen joukkueeseen saatiin kokoon reilut
kymmenen pelaajaa.
. Niistä
on ottelujen väliset eväät
tehty. Meillä on myös useita
poikia, jotka ovat käyneet
nuorimpien pelaajien harjoituksissa. Korihait hallitsi peliä
ja voitti sen lukemin 56-31.
Toinen vastustaja Raholan
Pyrkivä jolle viime kauden
finaalissa PeU hävisi kahdella pisteellä. Etelärinteestä erittäin hyvä hinta.
Ami Junnila/Hannu Suominen p. päivä marraskuuta 2015 klo 11.30.
Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat
7-21, la 7-18 ja su 12-18.
kg
TÄ
Ä MEIS
TYKKÄ OOKISSA!
B
E
FAC. Torstaina 22.lokakuuta 2015
r
Ta
k
jou
se
SU
t
i
vo
.
22
- t
TO ellei
sa
Syksyn sato
poimittuna!
.
10 .
.
5 a
s
ma
-2 ainit
in
ois
m
Herkkutorilta:
voimassa to-la
Tuore kokonainen
Saaristomeren SIIKA
Naudan luuton KEITTOLIHA
Suomi, kasvatettu
1295
795
990
1695
Suomi
KG
KG
Tuore
LOHIFILEE
Naudan takuumurea
ULKOFILEE
vakuumi, Norja
Palana, Suomi
KG
KG
K-ruokamestarin
MAUSTETUT
LOHITASKUT
Porsaan
SISÄPAISTI
990
Suomi
1990
KG
KG
099 199
Persimon
Pekan Leipä
Espanja
CIAPATTA
280 g (3,54/kg)
129
kg
kg
Uuden sadon
OMENA
Jonagold, Hollanti
kpl
Suomalaiset
JUURESPUSSIT
2 kg (0,80/kg),
porkkana, lanttu ja punajuuri
159
099 199
ps
Fazer
BERLIININMUNKKI
125 g (7,92/kg)
Suomalainen
RUOKAPERUNA
5 kg (0,40/kg)
Perniöläinen
KERÄKAALI
kg
Suomi
Viljelijä: Salminen Pirjo
kpl
PERNIÖ
Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ
puh. (02) 727 4200
059
Tavallista parempi ruokakauppa
PALVELEMME
ark. Perniönseudun Lehti
16