Perniönseudun Lehti 26.9.2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

-50 % -80 % Myös pakottain, isoina erinä 26.-27.9. Lampi mahd.tehdä. iso yksivärinen calluna 13 cm ruukussa vain 18 € / 5 kpl TERVETULOA OSTOKSILLE! Avoinna ma-pe 9-17,la 9-16, su 10-16 Kemiöntie 241, Perniö, p. Tontti 6500 m². Tie perille. LA 10-16 TL-TUKKU OY Hyvoninkatu 10 Salo Käteismyynti (alv 0%) Perniö, Asteljoentie 20 Remonttitaitoiselle hirsitalo, taloa kutsuttu vanhan ”Väkkärin” taloksi. iso yksivärinen calluna 13 cm ruukussa vain 18 € / 5 kpl REHEVÄT JA LAADUKKAAT CALLUNAT MEILTÄ! Paljon erilaisia tarjouksia! Esim. Perniönseudun Lehti www.pernionseudunlehti.fi Eteläisen Salon paikallislehti Torstaina 26.9.2019 N:o 39 6 414880 299913 1,70 € UUTUUKSIA OUTLETVARASTOTYHJENNYS AVOINNA VIIKOT 39-46 TO-PE 10.30-17.00, LA 10.30-14.00 Arkadiant. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Perniönseudun Lehden toimitus Lupajantie 1, Perniö Avoinna ma-to klo 9-16 Paljon uutta mm. H. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. (uusi painos) KIRJAHYLLY 6 414880 299913 1,70 € Muutto asemalle oli kuin tulo ulkomaille Sivu 11 Titti Bruun asuu keltaisessa kivitalossa Aimontapontiellä. TO-PE 11-18 28.9. Ei lain ed.e-tod. 8, Kemiö REHEVÄT JA LAADUKKAAT CALLUNAT MEILTÄ! Paljon erilaisia tarjouksia! Esim. Kunn.tekn. Tontti 1294 m². Perniön VPK naisosasto Turuntie 14, Salo. H.18.500 € Särkisalo, Förby, Metsolantie 114-1 Omakotitalo 4h+k+kph+s+pkh+at 93/181m². Rakentaminen vaatii suunnittelutarveratkaisun. Hänen mielestään asunnon isot ikkunat eivät kaipaa verhoja.. 58.000 € Olen tavattavissa myös toimistollani Perniössä, Salontie 1 A. Esa Lindgren, kiinteistönvälittäjä LKV 0400 122261 Kiinteistökolmio Oy, Helsingintie 14, Salo www.kiinteistokolmio.fi Kisko, Orijärventie 171 Metsätontti 1,5 ha OKT-/vap.ajan rakentamiseen. 02-735 2225 www.lehtisenpuutarha.fi KONKURSSIMYYNTI Salon markkinapäivinä OLEMME PAIKALLA HALLIMYYMÄLÄN TAVARAT -80 % Laadukkaat kankaat ja omp.tarv. Mh 137.000 € ITSEPALVELUKIRPPIS 27.-29.9.2019 Haarlantie 2, Perniö (ent. MTK Perniön historiikki Ihmisiä inhimillisyyden äärellä (Perniön huoltola) Nellyn reseptivihko Kuinast nei. Fysikan tila) pe 9-18, la 9-15 ja su 10-14 Järj. Ei lain ed.e-tod
VPK:n tavoitteena on saada talosta tukikohta omille tarpeille ja lisäksi ajatuksena on jatkaa talon vuokraamista juhliin ja muihin tilaisuuksiin kuten tähänkin asti. Sivu 6 Ilkivalta piinaa vanhaa lukiota Lavan takainen osuus työväentalosta ei olekaan hirttä, vaan rankarakenteinen ja sitä uusittiin kesällä. Suomi on ilmastoja ympäristöasioissa varsin hyvässä jamassa, mutta pohjoinen sijainti, pitkät välimatkat ja monenlaisen kuluttamisen mahdollistava korkea elintaso nostavat hiilijalanjäljen kansalaista kohti suureksi. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari Perniönseudun Lehti Työväentalo tietää VPK:lle töitä PsL-Aku Poutanen Perniön aseman työväentalon pihassa näkee heti, että jotain on tapahtunut: pihasta on kaadettu puita ja talon edustaa komistaa lähes valmis uusi terassi. (02) 735 2301 / 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Anni Himberg p. Kiinteistöpuolella on mietitty esimerkiksi riistakameraa seuraamaan liikennettä pihalla. Luokissa ei ole jäljellä juuri irtaimistoa. Kun yksi ikkuna peitetään levyllä, on kohta toinen ikkuna lyöty rikki, kuvaa kiinteistönhuoltoesimies Juha Engblom. Kukaan ei ole kieltämässä saunaeikä pihvipäiviä eikä bensanpolttoa, mutta esimerkiksi omia kulutustottumuksia ei aina ole pahitteeksi tarkastella, olipa motiivi mikä hyvänsä. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2019 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 61 € Määräaikaistilaukset 12 kk 66,00, 6 kk 40,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Verkkolehti 40 € / 12 kk, sis. ” Suomessa ympäristöasiat ovat hyvässä jamassa. Ympäristöpulmat ovat siitä kimurantti kysymys, että ne eivät noudata valtioiden tai maanosien rajoja. Rakennukseen on menty viime aikoina luvatta sisään useita kertoja ja kaupunki on joutunut tukkimaan rikottujen ovien ja ikkunoiden paikkoja vanereilla. PsL-Aku Poutanen Luvattomat käyttäjät runtelevat purkamista odottavaa vanhaa lukiota Perniössä. Esimerkin näyttäminen voi olla yksi porkkana. Hämärissä tiloissa liikkujat voivat esimerkiksi liukastua tai kompastua. –Erittäin turhauttavaa. Onneksi rajalle eivät pysähdy myöskään hyvät viestit ja osaaminen: se jo tiedetään, että energiantuotannossa ja teollisuudessa ovat kipeimmin muutosta tarvitsevat kohteet. –Lippusiimoja ja esteitä yritimme laittaa eteen, mutta niistä ei ollut tehoa, Engblom toteaa. alv 24 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2019 Ilmoitushinnat 1.1.2019 alkaen Etusivu 1,20 €/pmm. –Talo on vanha mutta ylläpidetty. Talossa sisällä on räävitty paikkoja ja Engblomin mukaan jopa ajettu mopolla sisätiloissa. 044 735 2303 anni.himberg@pernionseudunlehti.fi Tekstiviestit / WhatsApp 044 735 2302 toimitus@pernionseudunlehti.fi Ilmoitukset, laskutus, tilaukset Tea Niinimäki p. Perniön VPK osti rakennuksen työväenyhdistykseltä helmikuussa ja rakennuksessa on tehty talkoopohjalta ja omin varoin remonttia kesästä asti. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 57 000 euroa ja tukea yhdistys saa kuluista puoleen. Korjausvelkaa on toki, kun rakenteet ovat ikääntyneet ja tekemistä riittää. –Meillä on tietotaitoa ja osaamista omassa porukassa, Aaltonen kiittää. Silti voisi ajatella, että on itseisarvona tärkeää pitää huolta luonnosta ja ympäristöstä ja kuluttaa harkiten siinä missä yrittää pitää muutenkin rimaa korkealla – ei vain vedota siihen, että joku muu kuitenkin saastuttaa. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. –Vanhaa ei siellä ole kuin kivijalka, kärjistää talkoojoukoissa ahertanut Oskar Manelius. Isosti asiaa on käsitelty YK:n ilmastokokouksessa ja paljon huomiota on saanut ruotsalainen Greta Thunberg, jonka tulisen puheenvuoron on arvioitu jäävän historiaan, olkoonkin että nuorta aktivistia koskeva kommentointi on ollut paikoitellen ala-arvoista. Talkootöiden määrä lasketaan jo sadoissa, esimerkiksi Veli-Matti Uthede on maanrakennusalan ammattilainen ja tehnyt kesällä useamman pitkän työpäivän verran töitä pihalla. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. Ison askeleen talon kehittäminen otti viime viikolla, kun Ykkösakseli tiedotti yhdistykselle myönnetystä avustuksesta: VPK:n tarkoituksena on uusia keittiö ja kohentaa rakennuksen energiatehokkuutta muun muassa ilmalämpöpumpuin ja ulko-ovia uusimalla. Tieto kulkee päästöjen lailla. Perusrakenne on hyväkuntoinen, toteaa VPK:n päällikko Hannes Aaltonen. Juha Engblomia huolestuttaa tilanne myös mahdollisen onnettomuuden kannalta. Siellä, missä päästöt ovat suurimmat, on mahdollisuudet myös tuntuvimpiin päästövähennyksiin. Terassin kanssa yhtaikaa korjattiin näyttämön takaosaa, missä olivat ulkoseinän rakenteille tulleet tunnit täyteen. –Jos siellä kaatuu särkyneeseen lasiin ja se osuu valtimoon, niin siinä on vakava paikka, hän muistuttaa. Suomalaiset ovat maailman mittakaavassa pieni joukko, jonka tekemisillä ei kokonaisuudessa ole isoa merkitystä. Sähkö rakennuksen tyhjillään Kuluva viikko on kansainvälinen ilmastoviikko, eikä voi väittää etteikö asiasta olisi ainakin yritetty keskustella. Oskar Manelius, Veli-Matti Uthede ja Hannes Aaltonen esittelevät uusittuja seiniä. Suomessa voisi olla tähän liittyvää osaamista, joka viedään sinne, missä ympäristöasiat eivät vielä ole yhtä hyvin huomioituna. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9.00-16.00 Uutisasioissa aukioloaikojen ulkopuolella päivystää: p. 044 735 2302 Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. New Yorkista ja suuresta mielenosoituksesta on kartalla ja henkisestikin ehkä pitkä matka syksyiseen Suomeen ja eteläiseen Saloon, missä ilmastotekoja tehdään muutamaa pykälää pienemmässä mittakaavassa: esimerkiksi tässä lehdessä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja asentamalla aurinkopaneeleja. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Perkka ri Perkka ri Perkka ri Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 75. Muut sivut 1,00 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä
Ulkosauna tuhoutui palossa John Ujanen esittelee Kauppayhtymä Ujasen valmistamia tuotteita. Lukion takapihalla on ikkunoita jouduttu paikkaamaan vanerilevyin. Miljoonien tulppien yritys näkyy arjessa Sivu 9 Pelkillä säästölistoilla Salo ei selviä Sivu 10 Salon valtuuston puheenjohtaja Juhani Nummentalo on asunut vuoden päivät Särkisalossa virallisestikin. Perniönseudun Lehti toimitus@pernionseudunlehti.fi; (02) 735 2301 Torstaina 26.9.2019 N:o 39 TÄLLÄ VIIKOLLA Työväentalo tietää VPK:lle töitä Ilkivalta piinaa vanhaa lukiota PsL Ulkosauna tuhoutui tulipalossa Kirjakkalassa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Saunan ja asuinrakennuksen välissä ollut uima-allas esti palon etenemisen, joskin talon puinen terassi sai tulesta vaurioita. olevista osista on Engblomin mukaan katkaistu. Rakennuksen purkamisen on määrä alkaa vielä tänä syksynä. Paikalla olleet tekivät hälytyksen pelastuslaitokselle aamuyöllä, ja palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli jo täyden palon vaiheessa. Posliininuken tekijällä ei saa olla kiire eikä huono päivä Sivu 12 Tanja Huntus: "Ever wondered what`s behind the smile".
Miljoonien vuosien aikana sen luonto on vaihdellut aavikon ja savannin välillä. Mutta kuumaa siellä on. Tutkimusten mukaan Sahara on aina ollut lähes saharaa. Paikan johtaja toteaa, että ei sellaisia enää ole, on vain viihtyisiä vanhainkoteja ja palvelutaloja. Puuta riittää, ja sitä kasvaa lisää. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, josta sinut tarvittaessa tavoittaa. Ainakin Perniön asunnot olivat hyvää aikansa tasoa. Me eurooppalaiset olemme havahtuneet. Kuitenkin muistikuva oli, että joskus eli omana kouluaikana valtaosa opettajista asui kävelyellei näkömatkan päässä työpaikastaan. 4 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti Suomi ei ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. En tiedä, mitä takavuosien kansankynttilät vaativat; lukittavalla ovella varustettua suojaa säätä vastaan vai enemmänkin. Te pidätte meitä päättäjiä hereillä joka viikko, joka päivä ja niin pitääkin. Ääri-ilmiöt kuten tulvat, kuivuus ja metsäpalot koettelevat jatkossa ihmiskuntaa yhtä useammin. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Arktiset lajit ovat yhä ahtaammalla. Metsiä on kuitenkin käytetty tehokkaasti teollistumisen myötä. Historiaa peilaten voi hyvin ymmärtää, että Brasilian populistipresidentti Jair Bolsonaro närkästyy. Omalla mantereellakin painostetaan metsävaltaisia takamaita suojelemaan salojansa. Näin ammoin oli: vilja leikattiin lyhteiksi pelloilta, vietiin riiheen ja puinti eli jyvien irrotus tapahtui vasta tämän jälkeen. Yhdessä Mämmilä-albumissa pahansisuinen Toivo Rönkä hiissataan kotoaan hoitoon, ja Toivo puhuu paikasta vähätellen vaivaistalona. Puu ei ole siinä souvissa suinkaan jäänyt vähäisimmäksi. Esimerkiksi vesistöjen rehevöityminen, jota ilmastonmuutos vain kiihdyttää, on yksi esimerkki tästä. Samaan aikaan vietetään ilmastoviikkoa ja perjantaina koululaiset kokoontuvat jälleen mielenosoituksiin ympäri maailmaa. Liekö ketunhäntä vilahtanut kainalosta. Muutokset merissä sekä jääja lumiolosuhteissa koskevat myös Suomea. Joskus muinoin elettiin vauvasta vanhaksi tai edes vaariksi, raadollisemmin kehdosta hautaan. Eikä ihme, janan toinen pää on nimittäin kaukana. MIELIPIDE TÄ H D EL LI ST Ä Kämpän tenho Sehän on kuin pieru Saharassa. Valtalehden toimittaja piti lausuntoa nykyhallituksen toistaiseksi kauaskatseisimpana tekona. Kumpuilevien nummien ja muun joutomaan tulisi kasvaa puuta. Toimituksen koillisluokan viikkotunti pidetään tässä seuraavaksi. *** Jos vaikka kielenkäyttö uudistuukin, niin samalla historia toistaa itseään. Sitten tuli vielä harrastettua jälkipuintia eli mietittyä omia kouluaikoja toisenkin kerran. Perniönseudun Lehti 25.9.1969:. Kyseessä ei ollut kaunomuistelu. Ehkä vanhainkoti kuulostaa moneen korvaan nykyään kolkolta. Niin Perniössäkin. Hetken vapinan jälkeen siivosin kahvit lattialta ja jäin miettimään. Onko se aina ollut hiekkaa ja kiveä vai onko siellä joskus kasvanut metsää. *** Maataloudesta on jäänyt paljon kielenkäyttöön ja järjestyskin on oikea: juuri oli budjettiriihi, ja sen jälkeen alkaa talousarvion puinti. Rajuin ryöpytys kohdistuu kuitenkin Etelä-Amerikkaan, eritoten Brasiliaan, jossa metsää häviää kovaa vauhtia. Ja mitä vaaditaan. PAJEN Jutut mielipidepalstalle osoitteella toimitus@pernionseudunlehti.fi tai Lupajantie 1, 25500 Perniö. Ei se mitään, että oppii sijamuodot ja taivutukset, mutta kun vielä pitäisi oppia peiteilmaisutkin. Nyt sitten masuasukista ikärikkaaksi. Ei käy kateeksi esimerkiksi maahanmuuttajia kieliopinnoissaan. Sahelin alue viheriöityy, mitä edesauttaa paikallisten asukkaiden toiminta. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi meidän on samaan aikaan sopeuduttava muutokseen. Metsää ei siis ole kasvanut, joten Bolsonaron esi-isiä ei voitane syyttää Saharan metsien kaskeamisesta. Kaupungin houkutus taitaa olla niin iso, että siellä majapaikaksi kelpaa sekin, mikä maalla ei tulisi asumuksena kysymykseenkään. Suomen hiilijalanjälki on suuri ja meidän tulee olla esimerkkinä ja vastuunkantajana kääntämässä nykyisen, ihmiskunnalle tuhoisan kehityksen suuntaa. Täällä metsäisessä Pohjolassakin, erityisesti kehittyneessä Ruotsissa metsät alkoivat hälyttävästi vähetä viitisen sataa vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävillä myös meillä. Vastuu ei ole lasten, se on meidän, joiden käsiin valta muutokseen on annettu. Eurooppalaiset siirtomaavallat Britannia etunenässä ovat ammentaneet häikäilemättömästi alusmaidensa luonnonvaroja. Juttuhan syntyi siitä huomiosta, että melkein joka syksy opettajanhuoneessa on uusia pitkämatkalaisia. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista nopealla aikataululla. Nyt metsä peittää enää alle 15 % maasta. Vaikutukset ovat radikaaleimpia olemassaolostaan taisteleville saarivaltioille, mutta näkyvät jo Suomessakin. Teksti-tai WhatsApp-viesti numeroon 044-735 2302. Jotain maataloushenkistä oli viime viikon jutussa, jonka tein opettajien koulumatkoista. Nyt paljaassa ja tuulisessa Islannissa tuetaan tarmokkaasti puiden istutusta. Sahara ei suinkaan sijaitse pallomme eniten aurinkoa saavalla vyöhykkeellä eli päiväntasaajalla vaan selvästi pohjoisemmassa, Kravun kääntöpiirin molemmin puolin. Olen huolissani yhteisvaikutuksista, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Ruotsista siirrettiin rautateollisuutta Itämaahan, koska emämaan helposti hakattavat metsät ehtyivät. Opettaja ei tiennyt, eikä senaikaisesta maantiedon kirjasta löytynyt ratkaisua. IPCC julkaisi keskiviikkona uusimman meriä ja merenpinnan nousua kuvaavan raporttinsa. Suomen pinta-alasta metsää on kolme neljäsosaa. Nyt tiedetään vähän enemmän. Miksi te rikkaat eurooppalaiset tulette tänne neuvomaan, kun olette itse jo hävittäneet omat metsänne! Suomenkin ministeri väläytti tuontikieltoa brasilialaiselle lihalle. Saharan eteläreunan aavikoituminen ei näytä kuitenkaan pitävän paikkaansa. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Jotkut tutkijat väittävät ja todistelevat, että Sahara laajenee kiihtyvästi etelän suuntaan. Sahara kuivui nykyiseen muotoonsa vasta noin viisi tuhatta vuotta sitten. Saharan aavikko on lähes Euroopan kokoinen. Myös tähän koko hallitus on sitoutunut. Usea se paikkakunta, jossa on aikoinaan rakennettu opettajille asunto tai asuntoja. Vaan koskahan viimeksi on missään uutta koulua suunniteltaessa edes mietitty, että samassa paketissa voisi olla asunto tai muutama noin houkuttelun helpottamiseksi. Käytettäköön ja jalostettakoon sitä! Ei myydä pelkkää puuta eikä ainakaan polteta sitä! pajen.fi Suomi ei ole suojassa ilmastonmuutokselta Meneekö metsään Puuta pitää käyttää, sanoo kirjoittaja. Euroopan nykyinen ongelmamaa Britannia täyttyi myös ennen metsistä. Pieni Islannin saari oli sankkaa korpea, mutta puut käytettiin parempiin tarkoituksiin. Yhtälö on haastava, sillä samaan aikaan on huolehdittava ilmastotoimien sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesta kohdentumisesta. Haluan välittää kiitokseni nuorille ilmastoaktiiveille. Aikojen muuttuminen näkyy kyläkuvassakin. Suomi voi johtaa esimerkillä. Puiden istuttamiseen ja metsän hoitoon suunnattua kehitysapua voi todella tukea. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi VUOTTA SITTEN 50 ” On varauduttava ja ennakoitava esimerkiksi rakentamisessa. Arkistokuvassa talvista puunkorjuuta Perniössä. Maata yritetään nyt monin projektein metsittää uudelleen. Monet entisten siirtomaiden vehreät alueet ovat nyt paljaita ja alttiita maanpinnan kulumiselle ja tulvatuhoille. Tai paremminkin sen mahdollisella laajenemisella. Talvemme ovat leudompia. Näin sanotaan, kun jollakin asialla ei ole mitään merkitystä. *** Heip. Minua kiinnosti jo koulussa Saharan kohtalo. Korostamme metsien tärkeyttä ilmakehän hiilidioksidin kuluttajana ja hapen tuottajana. Se tarkoittaa varautumista ja ennakoimista esimerkiksi rakentamisessa sekä elinkeinoelämässä. Britit junailivat kotisaaressaan pienimuotoisen ekokatastrofin. Sattuipa tuossa näet silmien eteen mainos, jossa Turussa toimintansa aloittava alan yritys mainostaa itseään ”ikärikkaiden hoivakotina”. Poliittisen järjestelmän ja meidän päättäjien täytyy nyt koota voimansa ja näyttää, mihin pystymme. Katja Taimela kansanedustaja ympäristövaliokunnan sd-ryhmän vastaava Tervepä terve. *** Tätä tietenkään ei pidä tulkita niin, että jotenkin vanhoja aikoja ihannoitaisiin. Tarmo Koiviston Mämmiläsarjakuva on varmaan tarkkanäköisintä kirjallisuutta 70-80-lukujen kehityksestä pienessä kirkonkylässä, ja siitä tuli eräs kohta mieleen viikonloppuna. Saharalla sen sijaan on. Eurooppakin oli ennen metsävaltainen. Ja jos niin miksi metsä on tuhoutunut. Siemen kylvettiin keväällä, kesän ajan aihe sai kasvaa ja viimeisten parin viikon aikana se tuleentui
Arja Brita Tuulikki Lahtinen 75 v. klo 16–18 seurakuntatalon Piilossa. Olemme ulkotiloissa, säänmukainen vaatetus. KASTETUT Noel Kasperi Hakola Miisa Maria Kurki Armi Vilhelmiina Lindstedt Sampsa Eemeli Nurmi AVIOLIITTOON VIHITYT Albert Tapio Mentula ja Heidi Katarina Petersdotter Sibelius HAUTAAN SIUNATUT Matti William Ekroos 90 v. Paikkatiedustelut: nuketteri@gmail.com TERVETULOA! Ajankohtaisimmat tiedot: netissä pernio.mll.. Pekka Elis Ilmari Karimo 85 v. Muutkin ovat tervetulleita! :) YKSIÖ 35 m² Haarlantie 19 A. Jarmo Untamo Lindroos 70 v. YHTEINEN TOIMINTA Karlagruppen – ny grupp on 2.10 kl. Yhteislauluja klo 13 Särkisalokodissa, Koivisto. Kaikki toivotuimmat – konsertti uskosta, toivosta ja rakkaudesta la 28.9. 044-735 2302 Käyntiosoite: Lupajantie 1, Perniö (Kunnantalo) Perniönseudun Lehti Rakkaamme Jarmo Untamo LINDROOS * 24.9.1948 Perniö † 22.8.2019 Salo Hiljeni askel elontiellä. Sinikka Kaarina Sainio 84 v. Sanan ja rukouksen ilta klo 18 Perniön kirkossa; Pirkko ja Markku Koivunen. 044 735 8621. To 3.10. Kiireellisissä asioissa päivystää: p. To 26.9. Träffas en gång/månad, den här gången lagar vi mat tillsammans. Karl Fredrik Börje Forsström 64 v. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN. Su 6.10. Soittimia ja soitinkorjausta. Su 29.9. 1 . Messu klo 13 Perniön kirkossa. To 26.9. PERNIÖ SÄRKISALO KISKO KIRKOSSA KUULUTETTUA Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Su 29.9. 17 i Tenala förs. kl. Viljo Olavi Kurppa 85 v. Ylin kerros, parveke etelään (lasitettu). 13.30 i Bromarvs förs.hem. Esko Henrik Mikkola 85 v. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 5 Perniönseudun Lehti KUOLLEITA YHDISTYKSET SEURAKUNNAT Surun kohdatessa... Olli Kalervo Torjama 82 v. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi Su 29.9. Särkisalon Metsästäjät ry P.S. hem. Högmässor sö 29.9: kl. Nuoret Nuortenilta ke 2.10. Perhemessu klo 10; Hekkala, Koivisto, Korpi. 10 i Tenala kyrka, Yliportimo, Lindroos. Fem kandidater ryms med i vårt luciafölje. Messu klo 10 Perniön kirkossa; Alaranta, Rainio-Alaranta, Perniön laulukuoro. VIELÄ EHDIT MUKAAN! Terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä teemanumeromme ilmestyy ensi viikolla! Kerro lukijoillemme, mitä palveluita ja tuotteita alueemme tarjoaa ja auta heitä voimaan hyvin! OTA YHTEYTTÄ JA VARMISTA ILMOITUSTILASI TEEMASIVUILLA ILMOITUKSET@PERNIONSEUDUNLEHTI.FI (02) 735 2300. Eero Armas Laakso 87 v. Ps. 10 i Ekenäs kyrka, Westerholm, Wikström, Aittola. Aulis Rafael Aho 86 v. Onsdagslunch on 2.10 kl. Tapio Eerik Rauma 71 v. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys Ajankohtaisimmat tiedot: netissä pernio.mll.. 044 9711 417 OSTETAAN VANHOJA RANNEKELLOJA p. Vanhusneuvosto esittäytyy. Kuolinilmoitusja surukiitosmallit löydät sivuiltamme: www.pernionseudunlehti.?/surunkohdatessa Ilmoitusasioissa palvelemme ma-to 9-16, p. Soppa, bröd o. 12 i Snapppertuna kyrka, westerholm, Nygård. Liisa Annikki Mikkola 89 v. Mikkelin makkarat ja kahvit/mehut seurakuntakodilla messun jälkeen. Lämmin kiitos osanotosta. Ehtoollishartaus klo 13.30 Perniön vanhainkodissa. kl. Ti 1.10. Su 6.10. Kappalaisen kanslia avoinna torstaisin klo 15.30– 17.30 pappilassa p. fi eller till pastorskansliet i Ekenäs. puoli tuntia ja se on maksuton. Uusi hissi, S-Market 100m. till Wille tfn 0400640786. Juhani Pentti Simola 77 v. kaffe, 4€. Lounasvieraana klo 13 diakonian työalajohtaja Kaisa Rauma. NUKETTERISSA KE 2.10.2019 klo 10.30 ja 18.00 Pikku Aasin Nukketeatteri ja Nukketeatteri Kaisan Kontti esittävät: Esitys kestää n. p. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto (Torikatu 6, Salo) suljettuina ke 2.10. Lähetyspiiri klo 13 seurakuntatalossa, Koivunen. Anm. anländer till yvonne.lindstrom@evl. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys SUURET 1-VUOTISSYNTTÄRIT! Kutsumme kaikki 2018 syntyneet perheineen kakulle Pappilaan TÄNÄÄN klo 17-19. ekenasnejdensforsamling.fi Särkisalolaiset, tervetuloa hirvisopalle! Juhlistamme metsästysseuran 50-vuotista taivalta Lauantaina 28.9.2019 klo 12-15 Harjulassa, Niksaarentie 20 T. Yhteislauluja klo 13 Särkisalokodissa, Koivisto. 040 840 2919 MYYTÄVÄNÄ OSTETAAN TAPAHTUMIA Sähköasennukset Mauri 040 524 8273, Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput / kylmälaitteet Myynti, huolto, asennus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö SOITINKAUPPA WOODWINDS Salontie 1B, Perniö. Uuvuit, kun sairaus voimasi vei. Su 6.10. Leena-Maija Saarinen 84 v. 19 i Ekenäs förs.hem, K-G Sandelin. (02) 735 2300, ilmoitukset@pernionseudunlehti.. Känner du en eller flera flickor i nejden i åldern 16-23 år som du tycker skulle passa som lucia/luciatärna. Soita puh. Kiitokset kaikille Jarmon hyvästä huolenpidosta. +358 400 205 526, matti.helin@woodwinds.fi, www.woodwinds.fi SEKALAISIA TYÖSUORITUKSIA Terveys ja hyvinvointi T E E M A N U M E R O I L M E S T Y Y 3 . Yhteisessä pöydässä seurakuntatalossa: Ruokailu klo 12.15, vapaaehtoinen ruokamaksu. Jubilarfest i samband med pensionärsträff on 2.10 kl. Dags att anmäla kandidater till Ekenäs lucia 2019. Ke 2.10. Info: Mitt i livet nr 3/2019, www. Perhekirkko klo 10; Saarinen, Keinänen, Suominen. 12 i Ekenäs förs.hem. Kaipauksella muistaen Pirkko Katri ja Otto Nea, Santtu ja Sini Simo ja Arja Sauli ja Tuula muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Eläkeläisten iltapäiväkerho klo 13 seurakuntatalossa. To 3.10. tai Facebookissa MLL Perniön paikallisyhdistys Ajankohtaisimmat tiedot: netissä pernio.mll.. Messu klo 10. klo 18 Perniön kirkossa; Maria Rainio-Alaranta ja Vesa-Matti Tastula. Naisten saunailta klo 17 leirikeskuksen rantasaunalla, Kuivastontie 351; Koivunen. EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING På djupet to 26.9 kl. Yhteislähtö klo 16.30 seurakuntatalolta. Olet lähtenyt, mutt' vielä lähellämme tuhansin sitein meihin liittyen ja kotihin ja liki sydäntämme jäi kaiku askelten rakkaiden. Messu klo 10. Kandidaterna kan anmälas under tiden 7-20.10 och tas emot i den ordning deras foton och kontaktuppg. Pe 4.10
Perniöläiset ovat kaikesta huolimatta ahkeria muovin kierrättäjiä, sillä lajitteluasemalle tuodaan noin 600 litraa muovipakkauksia per aukiolopäivä. Yli 10 000 asukkaan taajaMuovinkeräys pysyy perniöläisten toivelistalla Työväentalon ilme pysyy Uusi jätelaki tuo helpotuksen vasta ensi vuonna VPK sai työväentalon myötä muun muassa valtavan määrän tuoleja. Mistä esimerkiksi kaksikko Uthede ja Manelius repii jaksamisen ja innon tulla talkoisiin vielä leipätyön, kotihommien ja perheen lisäksi. Muovinkin kierrättäisin, mutta keräyspiste puuttuu. – Kierrätän aktiivisesti kaiken: pahvit, metallit, lasit ja biojätteet. Silloin moni asukas sai kokonaan uuden keräysjakeen, mutta ehkä on mukavampaa puhua vain siitä mitä minulla ei ole, mutta naapurilla on. Salin ilme pysyy kutakuinkin ennallaan, sanovat Hannes Aaltonen, Veli-Matti Uthede ja Oskar Manelius. Uudistusta pohtinut työryhmä ehdotti pakkausjätteiden, kuten muovi-, kartonki-, metallija lasipakkausten laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Pääosin talo on hirttä, mutta yksi yllätys kohdattiin jo: lavan takana oleva osa onkin kevyemmin rakennettu. 6 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Jokainen vanhan talon omistaja tietää tunteen: pientä tai isompaa kunnostettavaa riittää aina. Direktiivipaketin tulisi pääosin olla täytäntöön pantuna en si kesänä, kertoo ympäristöneuvos ja työryhmän puheenjohtaja Anna-Maija Pajukallio. –Eikä voi olettaa, että kaikki aina ehtivät tulla mukaan, Aaltonen sanoo. –Kyllä se on kunnioitusta vanhaa polvea kohtaan, miettii Uthede. Tiistai-iltana taloa esittelivät Aaltosen kanssa VeliMatti Uthede ja Oskar Manelius, jotka ovat jo kirjauttaneet itselleen pitkän rivin talkootunteja talon kimpussa. VPK:n ringissä on monen alan ammattilaisia ja osaamista ja jaksamista jakaa osaamista vielä yhdistyksellekin, kiittää Aaltonen. Uusi jätelaki laajentaisi keräyspisteitä Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanoa. – Se on ihan luojan lykky, että on kotiseutuliitot ja muut, jotka ovat tällaisille hankkeille myötämielisiä. Nyt päätös on tullut eli talosta heivataan muun muassa vanhoja keittiövälineitä melkoinen määrä pois. Katonrajan lämmityspuhallin vaihtuu ilmalämpöpumppuun, joka talvella lämmittää ja kesällä viilentää. Yrityksen nettisivuilla voi täyttää palautelomakkeen ja sitä kautta toivoa muovipakkausten keräyspistettä asuinkuntaansa. Uthede on maanrakennusalan ammattilainen ja Manelius rakennusalan. Patanan mielestä on erikoista, että muovin keräyspisteiden perään kysellään niin paljon. –Tarkoitus on säilyttää vanhaa ilmettä, mutta keittiö muuttuu kyllä täysin. Ikkunat käytäneen nekin läpi aikanaan. – Tavoitteena on, että saisimme hallituksen esitysluonnoksen lausunnoille marraskuun alussa. Ykkösakseli tiedotti viime viikolla kolmesta avustuspäätöksestä: tällä kierroksella ainoa salolainen avustuksensaaja oli VPK. joka saa 57 000 euron remonttiin puolet tukea. Rinki vastaanottaa ja kirjaa toiveet ylös ja ne käsitellään noin kaksi kertaa vuodessa. Samalla on tehty sisällä maalaustöitä ja listattu säästettävää ja pois heitettävää tavaraa. –Ja kun itselleen tekee ja tietää että nämä ovat töitä, jotka on tehtävä, jatkaa Manelius. –Siivoamisen kanssa odotimme päätöstä hankkeesta, myöntää VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen. – Muovipakkauksille on velvoiteraja 500 pistettä niin, että jokaisessa 10 000 asukkaan taajamassa on oltava vähintään yksi vastaanottopiste. –Yllätyksiä tulee varmasti, lähinnä on kyse siitä että mistä, Hannes Aaltonen toteaa. –Pumppu tulee lokakuussa ja helmikuun viidentenä täällä on juhlat, joten silloin pitäisi olla vähän erinäköistä, Aaltonen naurahtaa. Toiveita muovinkeräyspisteestä on tullut Perniön ja Perniön aseman postinumeroiden perusteella tänä vuonna 24 kertaa ja Teijoltakin pari, kun koko Salon alueelta pyyntöjä on tullut 56. Tällä hetkellä olemme toteuttaneet yli 600 vastaanottopistettä niin, että sellainen löytyy jokaisesta yli 4000 asukkaan kunnasta. PsL-Anni Himberg Perniöön on kaivattu jo pitkään muovin keräyspistettä. Jo talkoissa huhkineiden ahkerien jäsenten joukko on isompi, mutta työt ja omat menot nipistivät tiistaina esittelijöiden määrää. Muovin keräyspisteen paikalla ei ole väliä, kunhan sellainen vaan tulisi, kertoo Lupajantien kierrätyspisteellä jätteitään lajitellut Veijo Väisänen. Keskeisiä linjauksia valmisteli laajapohjainen työryhmä, joka sai mietintönsä valmiiksi viime viikolla. –Tarkoitus ei ole sitoa kaikkea omaa pääomaa remonttiin, Aaltonen tähdentää. Yhdistys on tehnyt omina talkoina talolla töitä kesästä lähtien: uusinut rakennuksen eteläpäädyn seinärakenteita, rakentanut terassia, kohentanut esteeettömyysasioita ja aloittanut pihatyöt. Toistaiseksi muovijätteensä on voinut viedä Perniön lajitteluasemalle, mutta sen aukioloajat koetuvat ongelmaksi. Verkostoa kehitetään eteenpäin, kun uudistuvasta lainsäädännöstä saadaan lisää tietoa, Patana lupaa. Mietintö oli kuitenkin erimielinen. Perniössä ei valitettavasti asukasmääräraja ylity, kommentoi Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n aluepäällikkö Harri Patana. Seinärakenteilla olivat tunnit täynnä joten ne uusittiin alkuperäistä vastaavaan malliin. Eivätkä yllätykset ole varsinainen yllätys, kun kyseessä on vanha talo. –Nykyistä jätelakia ollaan uusimassa ja vielä ei ole tietoa siitä, mihin suuntaan pakkausten tuottajavastuun velvoitteita ollaan siirtämässä. Muovipakkausten osalta päätöksen lisäpisteistä tekee tuottajayhteisö ja Rinki toimii toteuttajana. Kesällä päivystysosasto teki talolla paljon talkootunteja. Silti muovinkeräyspisteelle olisi ottajansa, mutta lainsäädäntö ohjaa tuottajavastuuta. VPK:n tuottaja Mona Aaltonen toteaa, että yhdistysvinkkelistä tukijat ovat ensiarvoisen tärkeitä. – En muista nähneeni yhtään juttua siitä, kuinka kartongin keräys tuli jokaiseen 500 asukkaan taajamaan. Työväentalo on valmistunut vuonna 1904. Hankkeessa uusitaan keittiö ja kohennetaan energiatehokkuutta; ilmalämpöpumput siirtävät talviset lämmitystalkoot historiaan ja ulko-ovet uusitaan. Ajatuksena on uusia sähköjärjestelmää niin, että talo voisi poikkeustilanteissa saada käyttösähköä myös aggregaatista.. Hankkeen omarahoitusosuudesta puolet kuitataan talkoilla ja puolet lainalla. Tiedän, että Perniön lajitteluasemalle on mahdollista viedä muovijätteet, mutta sen aukioloajat ovat haasteelliset, eikä niitä tahdo koskaan muistaa. Samaa on ilmassa Perniön aseman työväentalolla, joka helmikuussa siirtyi Perniön VPK:n omistukseen
Selonteko tuotiin kaupunkikehityslautakunnan eteen tiistaina. Parhaillaan laitteisto ei vaadi asukkailta ylimääräistä vaivaa: paneelien on luvattu olevan huoltovapaita eikä niiltä saa lumiakaan harjata. Ilmastoviisas Salo -ryhmä käynnisti keväällä yhteishankinnan aurinkopaneeleista. Päivien piteneminen ei tuo vastaavaa kasvua tehoon, Korpinen muistuttaa. Todennäköisimmin sähkö virtaa Korpisilta kohti verkkoa kesällä päiväaikaan, jolloin tuotto on suurinta ja oma kulutus pienintä. Ilmalämpöpumppu voisi olla vaihtoehto pienempien tilojen viilentämiseen, mutta sekin on huoltokohde lisää. Akusto ei kuulu järjestelmään; yli tarpeen tuotettava sähkö lähtee myyntiin. Paperilla paneelien kokonaistuotto on enimmillään 3,3 kilowattia. Kuudensadan watin ottoteholla ilmalämpöpumppu vastaa peruslämmöstä talon alakerrassa. Sitä ei ole Salon kuntosalitiloissa muuallakaan. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 7 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Perniössä luetaan syksyn pimeinä iltoina entistä useammassa talossa dekkaria uusiutuvan energian avulla. Pisteitä kilpailutuksessa annettiin kotimaisuudesta, hinnasta, takuuvuosista ja asentajien sertifioinnista. Vuonna 2025 kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Aika tekee silti tehtävänsä ja esimerkiksi vanhat sähköjohdotukset talossa aiotaan uusia. Tarjouskilpailussa voittoisia olivat oman maakunnan yritykset: paneelit tulevat SaloSolarin tehtaalta ja asennuksesta vastaa turkulainen Solar Age oy. Sama lämmitysteho tietäisi kolmea kilowatin sähköpatteria. Muovinkeräys pysyy perniöläisten toivelistalla missa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Asumisessa ja palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet nousevat merkittävästi. Käyttövuosia voi odottaa olevan noin 30. Liikuntahalliin ei luvata ilmastointia Tukaluus johtui laiteviasta Asentajat Kari Kaarne (vas.) ja Krister Rintala töiden loppusuoralla Perniössä. Vastauksessa todetaan, että ilmastoinnin asentaminen jälkikäteen hankalaa ja kallista; hintaa tulisi kymmeniätuhansia euroja per kohde. Erilliskeräys tulisi järjestää myös liikeja yrityskiinteistöissä. Kuva Timo Korpinen. Taustalla oli lautakunnan jäsenen Taro Turtiaisen jättämä aloite, jossa hän toi esiin huolensa ilmanvaihdosta hallissa ja esitti myös, että kunnollisen ilmastointilaitteen asentamisen mahdollisuudet selvitetään. Pakastin ei ole pulma, mutta sähköhella ja -uuni vievät virtaa jopa yli kaksi kilowattituntia eli ruoanlaitto on arkisista tilanteista se, jossa verkkovirtaa kaivataan. –Eikä se ollut tarkoituskaan, että hankinnan jälkeen voimme katkaista yhteyden sähköverkkoon, Korpinen toteaa. Vastauksessaan talotekniikkamestari Juuso Aitio ja tilapalveluiden kaupungininsinööri Janne Lehto toteavat, että tunkkaisuus johtui laiteviasta, mutta ilmanvaihto vastaa aikansa vaatimuksia eivätkä rakennusmääräykset edellytä tilaan koneellista jäähdytystä. Eteläisessä Salossa innostuttiin aiheesta useammassa osoitteessa; esimerkiksi Perniön asemalle paneelit asennetaan kolmeen taloon ja Teijolle kahteen. –Nuoret lakkoilevat sen eteen, että tekisimme edes jotain konkreettista. Mietinnössä todetaan, että on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin. Tämä on nyt sitä. Vielä sunnuntain poutasäässä tuntiteho kipusi kolmeen kilowattiin ja päivässä viiteentoista. Ylimääräinen menee myyntiin; sopimus piti tehdä sekä verkkoyhtiö Carunan että varsinaisen sähköyhtiön kanssa. –Ja varmasti jatkossa porukassa seurataan, miten on mennyt, toteaa perniöläinen Timo Korpinen, jonka talon katolle 12 paneelia asennettiin viime viikolla. Keskeistä on, millaisia virrankuluttajia talossa on. Aloitteessa todettiin, että myös muut kaupungin vastaavat kohteet tulisi käydä läpi. Korpinen summaa, että yhteiskilpailutus säästi hankintahinnassa noin viidenneksen; maksettavaa kertyi pyöreästi 5000 euroa. –Olen laskenut, että kymmenessä vuodessa investointi maksaa itsensä, Korpinen toteaa. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein ja esimerkiksi vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. –Asennuskulma on ratkaiseva. Mukaan hankintaan ilmoittautui heti 20 pientaloa ja myöhemmin vielä viisi lisää. Omavaraisuuteen paneelien eli voimalan tuotto ei ympäri vuoden riitä, mutta etenkin kesällä ne tuottavat ajoittain sähköä yli oman tarpeen. Jäähdytystarve otetaan kuitenkin jatkossa huomioon, kun uusia kohteita suunnitellaan. Rakennusta aiotaan käyttää palokunnan omiin tarpeisiin mutta myös edelleen vuokrata juhlakäyttöön. Yhtä lailla asennuksia tehdään Perniön kirkonkylässä, Knaapilassa ja Kiskossa. –Siinä se tuotettu sähkö olisi tallessa, käyttää sen sitten ajellen tai talossa muuten. Parhaillaan vietetään kansainvälistä ilmastoviikkoa. Timo Korpinen puntaroi, että tulevaisuudessa pihassa voi olla sähköauto, jonka akku toimii välivarastona ja josta virta palaa myös takaisin talon suuntaan. PsL-Aku Poutanen Perniön liikuntahallissa aiemmin koettu tukala sisäilma johtui selvityksen mukaan laiteviasta: poistoilmakoneesta oli katkennut hihna eikä se näin toiminut. Timo Korpinen toteaa, että ympäristöasiat painoivat mukaan lähtemisessä eniten. FAKTA Perniöläiset innostuivat aurinkopaneeleista Yhteiskilpailutuksella voimala 25 talouteen Salossa Työväentalo on vanha, mutta perusrakenteiltaan ehjä ja ylläpidetty eikä paikkoja ole sudittu muotivärein edes 70-luvulla. –Talo on saanut viime aikoina mediassa hyvin näkyvyyttä ja se näkyy kysynnässä, Aaltonen sanoo. Tuloilmakone on toiminut kaiken aikaa normaalisti
Hajutyöskentelyssä koiran kuonon koolla on väliä. – Tunnistusetsintä tarkoittaa sitä, että koira on opetettu erottamaan etsittävän henkilön ominaishaju muiden ihmisten hajujen joukosta ja se pystyy etsimään sitä taajamasta tai taajaman ulkopuolelta välittämättä muiden ihmisten tuoreimmista tai vanhemmista hajuista. Koira seuraa hajuvanaa sekä maavainuisesti, että ilmaa haistelemalla pyrkien seuraamaan ydinjälkeä ja kulkemaan kohti tuoreinta kohdehenkilön hajua, selostaa Korpela. Kuonon koolla on väliä Illan viiletessä kurssilaiset jatkavat harjoituksia Kemiön keskustassa sijaitsevalla isolla parkkipaikalla, ruohikolla ja hiekkakentällä. Lisäapuja etsintöihin Laji vie mennessään, joten kurssilaisista useampi kokoontuu treenaamaan useita kertoja viikossa. – En harrastanut aikaisemmin koirani kanssa lenkkeilyä kummempaa, mutta nyt kun elämäntilanne on eri, niin aikaa jää enemmän tällaiselle. – Se on fksu kaveri ja tarvitsee paljon puuhaa. – Hajutyöskentely sopii toki kaikenlaisille koirille, mutta jos tavoitteena on Birgit Tuomisen 7-vuotias saksanpaimenkoira Rambo kulki etsittävän hajun perässä, löysi kohteensa ja sai siitä palkkion. Vuosien saatossa olen ollut koirieni kanssa etsimässä sekä ihmisiä, että koiria, kertoo Marika Björklund. – Lemmikkikoiran tai kissan kadotessa on usein soitettu meille, jos etsijäkoiraa ei ole saatu paikalle. 4-vuotias kooikerhondje Orwell ei vietä enää tavallista kotikoiran elämää, mutta se ei sitä haittaa. Kyse on tunnistusetsintäkurssista, jota vetää eläintenkouluttaja ja koirakouluttajayrittäjä Tanja Karpela. Siihen ja moneen muuhun saamme tältä kurssilta paljon lisää varmuutta, Holmberg sanoo.. Rikkoutuneesta maasta lähtee hajua ja kasvillisuuteen tarttuu kohteesta irronneita hajumolekyylejä ja nämä auttavat koiraa hajutyöskentelyssä, avaa Karpela. Laji vaatii ohjaajalta ja koiralta pitkäjänteistä työtä, mutta se on myös äärimmäisen kiehtova laji harrastajiensa mielestä. Kemiössä harjoittelevat jo konkarit: joukosta usealla on monen vuoden kokemus taustalla. Se on myös ärsykeherkkä, jonka keskittyminen herpaantuu helposti. – Ohjaajalle tämä on vaikeampi laji kuin koiralle. Ryhmä toimii usein lisäapuna esimerkiksi kadonneiden lemmikkien etsinnöissä. Metalliesineitä, pihtejä, vanulappuja ja koiranherkkuja. Ohjaajalle koiran lukeminen on tässä kaiken a ja o. Koirallehan tämä on luontaista ja kivaa. – Jälkeä tehdessään kohdehenkilö suihkuttaa omaa ominaishajuaan kulkemalleen reitille. Itse huomasin antavani vinkkejä koiralle, joten minulle siitä poisoppiminen oli vaikeampaa, kertoo Söderberg. Kadonneesta eläimestä annetaan koiralle lähtöhaju, jonka jälkeen koira voi paikantaa alueen missä kadonnut on viimeksi liikkunut. Ohjaajan pitää olla rauhallinen, ettei koira hermostu. Kaikilla koirilla on hajua aistivia soluja huomattavasti enemmän kuin ihmisillä, mutta lyhytkuonoisilla koirilla voi olla vaikeampaa nuuhkia voimakkaasti, sillä niiden hengitystiet ovat ahtaammat. 8 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti PsL-Anni Himberg Iso tyhjä parkkipaikka, sekä siellä täällä ihmisiä suihkuttamassa pulloista maahan nestettä. Reitin varrelle jätetään myös esineitä, sillä tunnistusetsintäkoiran tulee osata myös kohdentaa ja ilmaista jäljeltä esineet, jotka ovat saattaneet kohdehenkilöltä pudota matkan varrelle, Karpela opastaa. Hajureittejä tekevät kurssilaiset miettivät jopa tuulensuuntaan helpottaakseen koiriensa tehtäviä. Hajumolekyylien jäljillä Tunnistusetsintäkurssilla koulitaan ohjaajista ja koirista toimiva etsintäyksikkö Pernilla Holmbergin 4-vuotias walesinspringerspanieli Nemo rakastaa treenejään. Vuosien saatossa olen ollut koirieni kanssa etsimässä sekä ihmisiä että koiria. Kemiön keskustassa on syksyn aikana voinut törmätä kuono maata viistäviin koiriin, joiden perässä tulevat yhtä keskittyneen näköiset omistajat. – Viikossa tulee treenattua viitisen tuntia, mutta olen harrastanut lajia jo pitkään. Tällä kertaa kurssilla treenataan tuoreen jäljen seuraamista. Tunnistusetsintäkoira ei mene kadonneen viereen, vaan se jää riittävän kauas, jottei kadonnut pelästy ja karkaa kauemmaksi, selostaa Karpela. ” Jos edes yksi ihminen tai koira pelastuu, niin kaikki se aika,jonka olen tähän laittanut, on sen arvoista. – Asfaltti on koiralle haastava alusta, sillä siinä maaperä ei rikkoudu, eikä maassa ole kasvillisuutta, toisin kuin vaikka metsässä tai pellossa. – Naapurini Marika Björklund houkutteli minut ensin koirakouluun, siitä Nose Work -kurssille ja seuraavaksi olinkin jo ensimmäisellä tunnistusetsintäkurssilla. Huvikseni en tätä tee: jos edes yksi ihminen tai koira pelastuu, niin kaikki se aika, jonka olen tähän laittanut, on sen arvoista. Ihmisen kadotessa etsinnöistä vastaavat yleensä viranomaisten virkakoirat, mutta tunnistusetsintätoiminnassa voi toimia myös vapaaehtoisena Karpelan yrityksen tunnistusetsintäryhmässä. Tämä on ollut antoisaa, olen saanut paljon hyviä vinkkejä ja koira on oppinut nopeasti asiat, kertoo Kirsi Söderberg. Kurssilaiset oppivat tekemään jäljen eli toimimaan kohdehenkilönä, jota koira etsii
–Aikoinaan käännettiin baareissa tuolitkin ympäri ja vilkaistiin, millaiset tulpat siellä pohjassa on. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 9 Perniönseudun Lehti valita hajutyötä tekevä työkoira, on mietittävä koiran ominaisuuksia tarkemmin. –Ensimmäistä kertaa olin itsekin muovikoneen kimpussa joskus yhdeksänvuotiaana, Ujanen muistelee. –Ja tässä voidaan käydä läpi mitä vaatimuksia tuotteelle asetetaan. John Ujanen naurahtaa, että vuosikymmenien aikana maailmalle lähteneiden tulppien ja muiden muoviosien määrä olisi mukava tietää itsekin. Totta helkkarissa, Ujanen sanoo. –Pienten erien valmistamisessa työkalun hinta on merkittävä, Ujanen myöntää. Ujanen uskoo, että omalla alalla muovi pysyy valtamateriaalina vielä pitkään. Yrittäjä kantaa silti huolta muovijätteestä. Tärkeintä on oppia luottamaan koiran kuonoon ja siihen ettei omilla toimillaan häiritse koiran työskentelyä. Joskus asiakkaalla on tarvis sellaista tuotetta, johon ei vielä työkalua ole. Ujanen sanoo, että tehtaalla hävikki on minimoitu; materiaalia käytetään uusiksi se, mikä voidaan. – Se on fksu kaveri ja tarvitsee paljon puuhaa. Asiakkaina ovat muun muassa isot huonekalutehtaat, ikkunaja ovivalmistajat, veneveistämöt, talotehtaita ja puolustuslaitoskin on Ujasen tulppia ostanut. –Aina se näkyy tehtaalla, mikä suuntaus rakentamisessa on, Ujanen myöntää. Siihen ja moneen muuhun saamme tältä kurssilta paljon lisää varmuutta, Holmberg sanoo. Kun koira tekee hajutyöskentelyä sen stressitasot nousevat, mutta myös kehon lämpötila nousee. Työtä tarvittiin niin, että yhden kynän hinta oli kohtullisen kuukausipalkan verran. Joka tapauksessa puhutaan miljoonista. Riippuen siitä, millaisesta hajuharrasteesta tai -työstä on kyse, kannattaa miettiä myös koiran fysiikkaa ja säänkestävyyttä, jatkaa Karpela. Pelkästään kuorma-autojen aurinkolippojen kiinnityksessä käytettäviä ruuvinalusja päällistulppien määrä lasketaan sadoissatuhansissa. Siitä se alkoi bisneksen teko, hän hymyilee. PsL-Aku Poutanen Jutun voisi aloittaa veistelemällä siitä, että on monenlaisia tapoja aloittaa ulkomaanmatka. Hajumolekyylien jäljillä Tunnistusetsintäkurssilla koulitaan ohjaajista ja koirista toimiva etsintäyksikkö Pernilla Holmbergin 4-vuotias walesinspringerspanieli Nemo rakastaa treenejään. Parhaimmillaan tehdas työllisti pitkälti toistakymmentä henkeä, nyt noin kymmenen. Vain muovilaatuja vaihdettaessa tulee myös poisheitettävää materiaalia. Lähdin kylille kolme autoa narun päässä ja myin ne kavereille. Nyt tuotteita on katalogissa tuhansia, osa niin arkisia että niitä ei tule edes miettineeksi. –Vasta viimeisin lama 2008 tuntui meilläkin, Ujanen tiivistää. –Neljän vuosikymmenen jätteen hävittäminen oli pari kuormaa Saloon, Ujanen sanoo. Suuri merkitys lajissa on kuitenkin ihmisen koulutustaidoilla ja niiden kehittämisellä. YRITYS Juttusarjassa vieraillaan eteläisen Salon yrityksissä ja välillä kauempanakin. Ovistoppareita, ruuvien peitetulppia esimerkiksi ovenkarmeissa, huonekalujen jalkojen tulppia, kannattimia, taulukoukkuja ja ripustimia, avaimenperiä, veneiden osia, säätöjalkoja, nuppeja, altaantulppia ja vaikka mitä. Se on myös ärsykeherkkä, jonka keskittyminen herpaantuu helposti. –Totta kai. Koiran kuono on ainut asia joka meitä vie, vaikka meillä ei olisi kirjaimellisesti hajuakaan missä olemme, kiteyttää Karpela. Muovikasseja ja verkkoja ei missään nimessä saa jättää tuonne luontoon ja meriin. Idässä pusketaan tehtaista muoviosia suurina määrinä, mutta Ujanen nostaa perniöläisyrityksen salaisuudeksi pitkän kokemuksen ja katalogin laajuuden; monia tuotteita on valmius alkaa puristaa heti. Syynä tapaan on se, että esimerkiksi leikkipuistojen välineitä valmistava Lappset käyttää tuotteissaan perniöläisen Kauppayhtymä Ujasen muovitulppia. –Aikoinaan joka kone vaati ihmisen vierelleen, Ujanen muistuttaa. –Montaa sellaista kolkkaa ei maailmassa taida olla, missä ei olisi ainakin jonkun tuotteen mukana meidän osia. – Koiran ohjaajan pitäisi oppia lukemaan koiraansa ja ottamaan huomioon se yksilönä. Vaatimusten läpikäyminen ratkaisee muun muassa sen, mitä muovilajia käytetään. Yhteistyössä asiakkaan kanssa on mahdollista ratkaista myös tuotteen yksityiskohtia ja saada hintaakin näin alas. Muovit tulevat pääosin keski-Euroopasta. –Esimerkiksi Suomessa tehtävien risteilijöiden hyttien ovissa on tulpat meiltä, John Ujanen kertoo. Ujasen puheessa työkalu tarkoittaa puristuskoneen käyttämää eräänlaista muottia, jossa sula muovi puristetaan halutunlaisiksi kappaleiksi. John Ujanen aloittaa reissunsa painelemalla rannalle tai leikkipuistoon, jos niissä sattuisi olemaan Lappsetin tuotteita. Entä tulevaisuus, kun muovin käyttöä jo ympäristösyistä haluttaisiin vähentää. Ei juuri maankolkkaa ilman Ujasen tulppaa Perniöläisyritys näkyy arkisimmillaan ovenkarmeissa John Ujanen näyttää, millaisia tulppia viime torstaina oli yhdellä koneella tuotannossa.. –Sille ei oikein ole vielä korvaajaa. Työkalun valmistuttaminen ei ole halpaa. –Alussa tehtiin leluautojakin. Hänen isänsä valmisti täytekyniä, joiden materiaalina käytettiin bakeliittia. Automaatio jyllää tehdaskierroksella: koneet puristavat osia tasaiseen tahtiin ja työntekijät voivat käydä vaikka syömässä kaikessa rauhassa. –Sinne pitää mennä heti katsomaan, miten ovat muovit kestäneet ja värit pysyneet. Kauppayhtymää voi kutsua John Ujasen elämäntyöksi; yritys täytti viime viikolla 60 vuotta ja sen alku on jo John Ujasen vanhemmissa ja autotalliin perustetussa verstaassa Vantaalla. Materiaaliksi vaihtui sittemmin muovi ja ensimmäisiä tuotteita olivat muoviset kuulakärkikynät. Vuoden 1962 katalogissa ei ole montaa sivua. Nousuja laskusuhdanteet ovat silti kohdelleet yritystä kohtuullisesti. Lyhytkuonoisilla lämmönsäätelyjärjestelmä ei toimi yhtä tehokkaasti, joten se tulee huomioida lajia harrastaessa
Vanhan torpan viereen nousi uusi asuinrakennus, joka nyt on ympärivuotinen koti. Paikka Vähämaalla palveli perheen vapaa-ajanasuntona pitkään. –Toimenpiteitä tarvitaan, mutta pysähtyä ei saa. –Aikoinaan siellä oli hoidossa ihmisiä, joiden paikka ei nykyään missään nimessä olisi mielisairaala. –Ja sen tietää, että ambulanssi ei ole ihan halpaa ajamista kaupungille. Hoitotyöstä tuli elämäntyö kuin sattumalta; koulutukseen Nummentalo ajautui kaveriensa innoittamana. –Kuntaliitossopimuksessa meillä oli ihan selvät sävelet siitä, että oppilasmäärää tarkastellaan esimerkiksi jollain ajanjaksolla. –Siinä kohtaa oli jo politiikka mukana. Salon maantieteellistä laajuutta on joskus puheissa pidetty rasitteena, mutta se voi olla myös vahvuus, uskoo Nummentalo. Juhani Nummentalonkin tekemisten luettelo veisi paljon mittaa itse tekstiltä; kunnallisia ja muita luottamustoimia on pitkä lista. Nummentalo on Salon valtuuston puheenjohtaja, mielenterveyshoitaja, tänään kuusikymppinen – ja virallisestikin varsin tuore särkisalolainen, jonka kalenterista ei ole ihan helppo löytää tuntia jutuntekoon. Keskustelu kiertyi siihen koko ajan ja sillä on valtava merkitys esimerkiksi kyläyhdistyksen toiminnassa, Nummentalo sanoo. –Kouluaikaan oli kova aatteen palo, mutta kaipaan sitä, että silloin keskusteltiin ja asiat riitelivät, eivät ihmiset. Juhani Nummentalolla ja muilla päättäjillä riittää miettimistä siinä, millä Salon talouspulmat ratkaistaan ja mihin suuntaan kaupunkia viedään.. Koulut ovat Salossa kohta ajankohtainen asia; oppimisympäristöselvitystä on lupailtu joulukuuksi. Muutto Särkisaloon on luontevaa jatkoa tähän asti tapahtuneelle: Nummentalo on viihtynyt alueella käytännössä koko ikänsä ja Särkisalossa ovat hänen puolisonsa juuret. –Varsinainen liikunta on vaihtunut hyötyliikuntaan, Nummentalo myöntää. Oli teinikunnat ja kouluneuvostot ja melkein katsottiin enemmän, jos et ollut jossain mukana. –Siellä ei politiikkaa puhuta, mutta tietysti siitä on hyötyä, kun näkee hoitotyön arjen. –Tietyllä jännityksellä odotan, mitä sieltä tulee. Silloin on turha tulla vielä tästä kyselemään, hän naurahtaa ja vakavoituu sitten. Koulukeskusteluun hän perää selviä pelisääntöjä. Osin talousahdinko ei johdu kaupungista itsestään; sairaanhoitopiirin laskutus yllätti ja verotuloja on kateissa vähän joka kunnalta. –Meillä on kolmisensataa työpaikkaa auki näkyvissä palveluissa. Pienestä hyvästä huolimatta kaupungin pitää tarkastella toimintaansa. –Siinä on niin paljon tehtävää, että ei sitä millään omilla säästölistoilla ratkaista. En muista, että tällaista tilannetta olisi ollut pitkään aikaan. Politiikkaan puolestaan innostivat jo kouluajat. Alueiden vahvuudet esiin Ajatus niveltyy kaupungin talouteen, joka on painumassa pahasti pakkaselle. Pitäisi osata miettiä asioita ihan uudella tavalla, Nummentalo puntaroi. Nykyään mennään äkkiä henkilöön ja tehdään politiikkaa kovin yksilökeskeisesti. Neljän vuosikymmenen aikana ovat kehittyneet niin lääkitys kuin diagnosointikin. Nummentalo perää kokonaisuuksien katsomista. Jos ei olisi ollut, olisin voinut hakea lääkikseenkin, hän aprikoi. Omien resurssien leikkaaminen jostain voi aiheuttaa kuluja toisaalla: Nummentalo ottaa esimerkiksi psykiatrian, missä lähetteen saaminen sairaalahoitoon voi tietää Turun-keikkaa ambulanssilla. –Siitä on iltakoulu tulossa, mutta vasta synttärikahvien jälkeen. –Siinä ollaan samassa veneessä monien muiden kanssa, Nummentalo muistuttaa. Pelkkä säästölistojen tekeminen ei Salossa riitä ” Kouluaikaan oli kova aatteen palo. –Ilmastonmuutos saa parhaillaan paljon huomiota, mutta meren hyvinvoinnin pitää yhtä lailla olla kaupungin huomion kohteena. –Siellä taas näki, miten tärkeä asia koulu kylässä on. Siinä jää sille yhteisölle aikaa tarttua toimeen ja alkaa kehittää koulua, eikä niin että joka syksy joku koulu on löyhässä hirressä. Nummentalo sanoo olevansa vielä tietämätön siitä, mitä työryhmän laatimassa selvityksessä lukee. Selvityksen ykkösosan esitykset ammuttiin poliittisessa päätöksenteossa alas yksi kerrallaan ja Nummentalo toteaa, että valmistelutyötä olisi pitänyt ohjata poliittisesti laajemmin. Tärkeitä asioita viihtymisessä ovat ikkunan takana näkyvät meri ja metsät. Alku oli koulussa Psykiatria liippaa liki Nummentalon leipätyötä; hän työskentelee edelleen osa-aikaisesti hoitajana Halikon sairaalassa. Jos olisi saman verran tänne muuttajia, joilla on paikkoihin sopivaa osaamista, he työllistyisivät heti. Kärkihankkeissa pitää miettiä kulut vastaan hyödyt. Jos jotain hyvää halutaan, siitä pitää olla valmiina maksamaankin. Hän muistuttaa, että hyvääkin on vireillä esimerkiksi yritystoiminnassa. –Puhuisin kyläja lähikouluista, hän tiivistää. –Aika oli läpipoliittista. Viime torstaina aikaa oli, mutta edellisilta oli poliitikolle tuttuun tapaan venähtänyt, tällä kerralla lähidemokratiatapaamisessa Teijolla. Toisaalta nykyään on nuorillakin enemmän oireilua ja on masennusta ja siihen pitäisi osata puuttua. Keskityspolitiikka arveluttaa miestä muutenkin; hän nostaisi erilaiset koulut ja asuinympäristöt sittenkin mieluummin Salon vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi. Nuoruuden into ja suuret haaveet maailman muuttamisesta ovat jääneet, mutta keskustelua Nummentalo sanoo haluavansa herättää yhä. 10 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Siihen on syynsä, että merkkipäivähaastatteluissa usein listataan haastateltavan tekemiset erilliseen faktalaatikkoon
– Kaksi vuotta sitten olin työharjoittelussa burgundilaisella luomutilalla Ranskassa. Se oli niin mukava kokemus, että aion pysyä jatkossakin tässä 55 vuotta täyttäneiden kuntopiirissä. Voisiko hiljaisimpia päivävuoroja karsia ja järjestää niiden tilalle pari myöhäisempää vuoroa kaupungista Perniön suuntaan. Titti Bruunilla on ajokortti, mutta ratinkääntäjää ei hänestä koskaan tullut. Paikku pönkitti Titti Bruunin päätymistä Perniön asemalle TREFFATTI Juttusarjassa tavataan eteläisen Salon asukkaita ja kulmakuntaan liittyviä ihmisiä kauempaakin. Viljelykasveista Bruun on kiinnostunut erityisesti vihreistä lehtivihanneksista. "Kuin ulkomailla olisi" Titti Bruun asui ennen Perniöön muuttoaan 19 vuotta Korppoon pääsaaressa entisen miehensä kanssa. – Menekkiä on ollut myös kanelipullillani. Kaikki tarvittavakin on lähellä: tien toisella puolella on putkiliike ja naapurina samassa talossa monitaitomies. Titti Bruun sanoo, että hänellä on pakottava tarve ja vahva usko tekemiseensä. – Teattereissa ja konserteissa olisi välillä mukava käydä, mutta viimeinen bussi lähtee Salosta jo klo 19.15. – Siellä voisi olla myynnissä omien lehtivihanneksieni, juurileipieni ja pullieni lisäksi paikallisten kotipuutarhureiden ylituotantoa, hedelmiä, marjoja ja lisäksi vaikkapa metsäsieniä, hän suunnittelee. – Kaiken lisäksi tuntuu kuin olisin ulkomailla, koska täällä Perniössä kaikki puhuvat äidinkieltäni suomea. – Haluan asua kodissa, jota ei ole pilattu laminaattilattialla tai koneellisella ilmastoinnilla. Tukevan ja täyteläisen vehnäjuurileipänsä valmistamiseen Titti Bruun käyttää juurensa ohella vehnää, grahamia, spelttiä, suolaa sekä puhdasta perniöläisvettä. Tein niitä toissa kesänä Korppoossa 7 000 kappaletta. – Viime aikoina hän on ryhtynyt puhumaan siihen tyyliin, että jäisi jo pikkuhiljaa eläkkeelle. 1920-luvulla rakennetun kivitalon yläkerrassa oleva asunto vastaa häenn tarpeitaan. Bussilla pääsee päivittäin tunnin välein Salon kaupunkikeskukseen pysäkiltä, joka on uudesta kodistani vain kivenheiton päässä, hän hykertelee. Saaristolaisleipä on kokenut hänen mielestään jonkinlaisen inflaation, ja tällä haavaa hän on innostunut enemmän juurileipien leipomisesta. Elokuun alussa alkanut joukkoliikenne on saanut positiivista palautetta muiltakin eteläisen Salon asukkailta, joskin uudistuksessa on Bruunin mielestä vielä pientä hienosäädön varaa. Hän etsii parhaillaan asemanseudulta itselleen vihannesviljelyyn sopivaa, noin neljänneshehtaarin suuruista maa-aluetta. Talon omistajistakin hänellä on pelkästään positiivista kerrottavaa: uuteen kotiseutuun on tutustuttu asiantuntevassa ja innostavassa seurassa. – Kävimme myymässä niitä perinneveneellä Helsingin silakkamarkkinoilla 17 vuoden ajan. Työn alla on postimerkkejä. Titti Bruunin Helsingissä asuva 93-vuotias Erik-isä jatkaa edelleen graafikon ammattiaan. Juurileipiä leipova puutarhuri Titti Bruun on korkeasti koulutettu ravintola-alan ammattilainen ja toukokuusta lähtien myös puutarhuri. Nyt ainoa henkilökohtainen kulkuvälineeni on amerikkalaisvalmisteinen sähköpolkupyörä, jonka korin toin aikoinaan mukanani New Yorkista. Titti Bruun itse on mieltynyt erityisesti vihreisiin lehtivihanneksiin.. Suomenlinnaan Titti Bruun muutti kuusivuotiaana perheensä kanssa. Luonne, käytännöllisyys ja ajan patina korvaavat sen, mitä ehkä mukavuuksissa menetetään. Purjon sanotaan sisältävän kuitua lähes kaksi kertaa enemmän kuin muut sipulit. Ammattitutkinnon hän suoritti Överbyn puutarhakoulussa Espoossa. Uusi koti kuin lottovoitto Titti Bruun mieltää lottovoitoksi Perniön asemalta löytämänsä vuokrahuoneiston. Siellä sain alasta paljon arvokasta käytännön oppia. – Paikku oli yksi merkittävä tekijä siihen, että päädyin tänne. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 11 Perniönseudun Lehti Hannu Brusila Titti Bruun on iloinen, energinen ja puhelias nainen, jolla oli valmiina vastaus myös kysymykseen, joka olisi koskenut hänen runsaan kuukauden takaista muuttoaan Perniön asemalle. – Olen käynyt kahtena viime perjantaina seniorikimpassa Fysikan kuntosalissa Perniön kirkonkylässä. Se oli taloudellisestikin vuoden kohokohta, hän kertoo. Ihanan valoisassa huoneistossa on isot ikkunat, jotka eivät kaipaa verhoja. – Eli nyt asun mantereella ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen, hän intoilee. – Ajoin autolla 30 vuotta sitten pari tuntia ja totesin, ettei se ollut minun juttuni. – Tavoitteeksi voisi tässä vaiheessa asettaa sen, että paikan avajaiset olisivat pääsiäisenä tai viimeistään juhannusviikolla 2020. Samalla Bruun on iskenyt silmänsä muun muassa vilkkaan kantatie 52:n varrella sijaitsevaan, leipomoksikin soveltuvaan kiinteistöön. Titti Bruun on ylpeä ainoasta henkiökohtaisesta kulkuvälineestään, amerikkalaisvalmisteisesta sähköpolkupyörästään. Realiteetteihin kannattaa kuitenkin reagoida. Siellä hän pyöritti pientä leipomoa, jossa valmisti lähinnä saaristolaisleipiä
Nivelistä vaikein on ehkä yllättäen polvi; se ei saisi lonksua ja sen pitäisi kantaa nuken paino. Ensimmäinen valmistunut nukke lepäilee olohuoneessa, vaikka ei tekijältä armoa saakaan. Kiireisen harrastus nukenteko tässä muodossaan ei ole. Silti nuken tarinan tietää vasta työn edetessä; usein idea muuttuu matkalla ihan toiseksi. Nivelien yhdistämät osat pitää muotoilla yksi kerrallaan muovimassasta ja osien viimeistelyyn voi käyttää aikaa paljon. Nyt ollaan Tanja Huntuksen luona Perniön asemalla ja päät ja jalat ja muut ovat kämmenelle mahtuvia ja sitä paitsi posliinia. Huntus valmistaa nuket sananmukaisesti päästä varpaisiin. Tanja Huntus törmää nukkekulttuurin yhteen osaan, aasialaisiin pallonivelnukkeihin. 12 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti VIERAS KYNÄ Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 PsL-Aku Poutanen Tämän saisi kuulostamaan kolkolta. –Vaateteollisuus oli Suomesta silloin jo aika hävinnyt eikä suunnittelijoille ollut töitä. Nukke tuonee monelle mieleen ensiksi lasten leikit ja vasta toiseksi jotain muuta. Hyllyssä on Marjo Nurmisen kirja ”Tiedon tyttäret” joka kertoo tieteen parissa työskennelleistä mutta vähemmän tunnetuista naisista. –Moni hartsinukentekijä keksi nukelleen historian ja elämäntarinan, Huntus kuvailee. –Siinä pitää keskittyä täysillä tekemiseen, Huntus sanoo. Tanja Huntus hioo muovista torson mallia. Aihe alkoi kiehtoa entistä enemmän. Posliiniset pallonivelnuket olivat kalliita ostettavaksi, joten Huntus rohkaistui kokeilemaan valmistamista itse. Materiaalina posliini yhdistetään Suomessa helposti käyttöarkeen, mutta esimerkiksi Venäjällä taidenukkekulttuuri on vahvaa. –Se vaatii todella hahmottamista, miten moniosainen muotti tarvitaan ja vielä valussa voi mennä moni asia poskelleen, Huntus kertoo. Vasta muovin avulla tehdyssä muotissa valetaan posliini. Nuket jäljittelevät anatomialtaan oikeaa ihmistä. Muoviosien ympärille valetaan kipsi, tarvittaessa useassa osassa niin, että osat saa irti toisistaan ja muovin pois välistä. Huntus uumoilee, että kirjasta voisi löytyä ajatus uuteen nukkeen. –Ihan hirveähän siitä tuli, Huntus nauraa. Ihan pienenpienten nukkien vaatteiden teossa on omat knoppinsa; palkitsevimpana Huntus pitää 30-40-senttisten nukkien vaatteiden tekemistä: –Sen kokoisissa vaatteissa kangas alkaa jo laskeutua kauniisti. –Minivaatteiden teko kiinnosti, nuket eivät vielä niinkään. Anatomian tuntemisesta on apua, samoin keramiikkatekniikan hallinnasta: lopuksi osat poltetaan. Yrittäjiähän meistä yritettiin rohkaista. Kymppitonnien hinnat Huntus kaivaa hyllystään esiin kirjan venäläisen Maria Bychkovan nukeista. Rikospaikasta ei ole kyse,. Pala kerrallaan alkoi nukkekulttuuri avautua. Huonon päivän pelastajaksi rupeamasta nukkeverstaassa ei ole. Muovilaatikossa ikkunan edessä on laatikollinen päitä, jalkoja ja vartaloita ja viereisessä huoneessa hyllyllinen sarjamurhaajista kertovaa kirjallisuutta. Tanja Huntuksen äiti oli taitava ompelija ja herätti innon tyttäressäkin, joka ompeli vaatteita itselleen ja nukeille. Yksistään jalkaterien muotoiluun muovimassasta voi mennä viikko. Pikakelauksella päästään Kuopiosta Turkuun ja Helsinkiin, 2000-luvun alkuun. com/caracal72/ MITÄ NY. –Jos nyt aloittaisin tyhjästä, valmista olisi joskus ensi vuonna, Huntus kuvailee. Lukiota seurasi vaatesuunnittelijan koulutus, josta ei kuitenkaan tullut koskaan työtä. –Jos näitä voisi johonkin käyttää, mutta katsohan, kun tässäkin pyllyssä on valussa tullut ilmakupla, Huntus esittelee laatikon sisältöä. Päästä varpaisiin silkkaa käsityötä Tanja Huntuksen nuket syntyvät tunteesta ja tarinoista Tanja Huntuksen nukkeja on esillä syyskuun loppuun asti Perniön kunnantalossa ja kuvia nukeista on myös Instagramissa: https://www.instagram. Bychkovan nukeista maksetaan jopa kymmeniätuhansia euroja ja tämä ottaa nukeillaan kantaa esimerkiksi parisuhdeväkivaltaan tai hakee innoitusta kirjallisuuden klassikoista. Toisaalta aihe voi tulla myös ulkoa. Työkaluinaan nukentekijä tarvitsee esimerkiksi pihtejä, saksia, hammastikkuja, hammaslääkärin koukkuja ja kirurginveitsiä. Veikkakissa käväisi pöydällä hetken seuraamassa toimitusta. Hän itse haluaisi puhua esimerkiksi luonnon puolesta. Tähän liittyy se kirjahyllykin; Huntus on lukenut paljon sarjamurhaajista ja leikittelee ajatuksella siitä, millaisen nuken tai nukkesarjan tästä teemasta saisi aikaan. Ohjeita ja yhteisöjä nukentekijöille on verkossa pilvin pimein ja verkkokauppa toimittaa tarvikkeet kuten muovi-, kipsija posliinimassat. Tanja Huntus: Trust.. Tarina alkaa Kuopiosta noin neljän vuosikymmenen takaa. Tanja Huntus muistuttaa, että nukke on pienoisveistos ja voi ottaa taideteoksen lailla kantaaa, jos tekijä niin haluaa. Huntukselle nuket ovat harrastus, elämäntapa, käsityötä ja omien tunteiden purkua. Käsityöstä on varmasti kyse, taiteilijuutta Huntus jää miettimään: ammattitaiteilija hän ei ole, mutta ammentaa tekemiseen paljon itsestään
Kuvassa näkyvät jutut, jotka tehtiin Perniönseudun Lehteen lokakuussa 2009.. Sittemmin aiheesta on tehty elokuva ja jopa ooppera. Kaiken takana on ollut halu pitää esillä nukketeatteria ja kohottaa sen arvostusta. Akvarellien lisäksi Levolassa on nähty vuosien aikana muun muassa miniatyyrejä, lasimaalauksia, pienoisrautateitä sekä tekstiilija puutöitä. –Ehkä se on vuosien aikana muuttunut, että pitää olla kauhean suunnitelmallista. Ajatusta vastaan voi taistella esimerkiksi muistuttamalla siitä, että marraskuussa vietetään Turussa jo kymmenettä kansainvälistä Turku International Puppetry Festivalia. Talossa pitävät tukikohtaa Kaisan Kontin lisäksi salolainen nukketeatteri Saara sekä salolainen Taikasauva. Entä tälläkin hetkellä Teatteri Jurkassa esitettävä näytelmä. Minkälainen mahtoi olla Suomen Kansallisteatterin Puhdistus aikoinaan. Toisaalta lapsista kaikki lähtee; Kaarlonen on tehnyt nukketeatteria yhdessä lasten kanssa ja kutsunut myös lapsiryhmiä katsomaan esityksiä. Muualla se on ollut ihan poliittisen vaikuttamisenkin väline. Ja kellariin pääsee kaapin takaa vähän rumasti repsottavan teräsverkon kautta. Nuketterissa on nähty kauempaakin tulleiden taiteilijoiden esityksiä ja saatu ihailla muun muassa alan uranuurtajan Kirsti Huuhkan nukkeja. Kokonaisuus muodostuu teräsverkoista, joita peitellään valkoisilla lakanoilla aina tilanteen mukaan. Kaisan Kontille Nuketteri on kotipesä ja sen vetäjälle Kaisa-Leena Kaarloselle tässä syksyssä on erityistä merkitystä: tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Levolan talo avasi ovensa ison remontin jälkeen. Rajua ehkä, mutta harkittu esittämistapa. Hänen uransa nukkien parissa on kestänyt kohta puoli vuosisataa, ja vuosien aikana syntyneet yhteydet ovat näkyneet talossa. Zaran (Anni Salomaa) piileskely puolestaan saa jo varttuneen ikään ehtineen Aliiden palaamaan nuoruutensa kipeisiin muistoihin. Nukketeatterin talosta tuli kymmenessä vuodessa monenlaisen taiteen talo Puhdistus nostaa tunteet pintaan TEATTERI Aliiden ja Martinin välit eivät ole Puhdistuksessa ihan kitkattomat. Rooleissa Sonja Leino ja Jyrki Nurmi. –Kun lapset tulivat ensimmäistä kertaa katsomaan Minna Urpo Mitähän tästä saa irti, onko liian vaikeaa. Niin käy lokakuun toisena päivänä Nuketterissa. Aikoinaan riitti kun soitti päiväkotiin ja kysyi, että kiinnostaisiko teitä tulla käymään tai ottaa esitys vieraaksi. ”Voin tukkia ilmareiät” sanoo Aliide molemmille illan aikana. Ensimmäinen juttu lähes valmiista talosta oli Perniönseudun Lehdessä lokakuussa 2009. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 13 Perniönseudun Lehti PsL-Aku Poutanen Nukketeatteri on ihmellinen asia. Koskettavien tapahtumien juonenkäänteiden kokonaisuus ja nivoutuminen todellisuuteen on ilmeisesti seikka, joka on tehnyt Puhdistuksesta maailmankuulun. Tämän tosin kertovat Aliidelle Zaraa jahtaavat miehet ( Aki-Matti Kallio ja Mikko Polojärvi), ei hän itse. Pari pientä vinkkiä seuralaiselta riittää. Kaappia saadaan siirtää näyttämöllä useita kertoja eri aikakausina, kun menneisyyden Hans ja nykyajan Zara laskeutuvat salaiseen kellariin piileskelemään. ”Makuuhuonettakin” käytetään niin bordellina, Zaran pukeutumistilana kuin unilääkkeellä huumatun Martinin ( Jyrki Nurmi) nukkumiseen samalla kun Aliide hoivaa haavoittunutta Hansia. Kaiken takana oli haave, ajatus omasta talosta nukketeatterille. –Suomen historia nukketeatterissa on vielä niin nuori. Tiedän vain, ettei Virossa mennyt kovin hyvin neuvostovallan aikana. Niistä en tiedä, mutta ainakin Salon Teatterin Puhdistus on kiehtova kokonaisuus, joka ei jätä kylmäksi edes aiheeseen etukäteen perehtymätöntä. Vuosikymmenien erottamat ajanjaksot vaihtuvat sujuvasti. Niin, Nuketterista puhuttaessa on pakko puhua myös Levolasta. Nykyajan ja menneisyyden saumattomassa yhteensovittamisessa on onnistuttu hyvin. Tunteet ovat voimakkaasti läsnä vanhan Aliiden ( Merja Koivaara) seuratessa taustalta itseään nuorena (Sonja Leino). Nuketterista ovat saaneet kodin muun muassa EevaLiisa Kinnunen-Holman nuket. Pääosin harrastuspohjalta on saatu aikaan jotain, jota kehtaisi esittää suuremmissakin kaupungeissa. Yllätyksekseni huomaan, että en tarvitsekaan niin paljon taustatietoa. Levola on talon nimi ja antanut nimensä myös taidenäyttelytoiminnalle; Kaarlonen laskeskelee, että taidenäyttelyitä Galleria Levolassa on ollut vuosien mittaan yli kolmekymmentä. Sitä ennen Zara on jo nähnyt Aliiden käsilaukussaan säilyttämät valokuvat, josta hän on näkevinään jotain tuttua. Nukketeatterin ohella hän on vaikuttanut kuvataiteen piirissä ja luotsasi muun muassa Suomen akvarellitaiteen yhdistystä. Pikku Aasin nukketeatteria vetää Nuketterissa tuttu vieras: italialaissyntyinen Cosimo Galiano. Ulkona on syksy kohta värikkäimmillään, mutta nukkien matkassa voi päästä keväiseen metsään. Nyt pitäisi tietää jo vuosi etukäteen, Kaarlonen muotoilee. Pitkään tyhjillään ollut, vuonna 1901 rakennettu talo kunnostettiin kauttaaltaan. Vähän syyllisinkin aatoksin istahdan Salon Teatterin katsomon penkkiin. Aliiden kodin läheisyydessä Hans kuitenkin piileskelee olosuhteiden pakosta. Lavastus on yksinkertaisen tehokas karuudessaan. Näytelmä tempaisee mukaansa ja tylsää hetkeä ei olekaan. esitystä, niin kyllä se oli huikea tunne, Kaarlonen herkistyy. Paikkavarauksia toivotaan etukäteen. Kaikki yhdessä metsään esitetään 2.10 klo 10.30 ja 18. Niiden liitoskohdissa ei tule kertaakaan se tunne, että missäs nyt mennään. Muokattuna tarinana tilanne oli toinen. Vapaa talonpoika Hans ( Jerry Sarlin) on sekä Aliiden että hänen siskonsa Ingelin rakkauden kohde tosin Hansin rakkaus kohdistuu vain siskoon eikä Aliideen tämän suureksi harmiksi. Vähitellen vanhan Aliiden mieltä painavat asiat selviävät katsojallekin. Kaarlonen sanoo, että aikuisille tarkoitettuja esityksiä olisi halu saada taloon enemmänkin; moni mieltää nuket edelleen vain lastenteatteriksi. Syyllisin siksi, etten reilussa kymmenessäkään vuodessa ole saanut luettua laajasti palkittua Sofi Oksasen Puhdistus-kirjaa, enkä ole perehtynyt Viron historiaan. Maineeseen tarina nousi kuitenkin vasta kirjana, ei näytelmänä, joksi se alun perin tehtiin. Tunteet nousevat pintaan myös katsojalla. Historian tapahtumat nivoutuvat samalla myös ajattomaan teemaan mustasukkaisuuteen. Alun taidokkailla varjokuvilla esitetään naisten kokemaa seksuaalista väkivaltaa eri aikakausina. Myöhäissyksyksi Levolaan tulossa on näyttely huovutustöistä. –Ajattelin, että pitää olla myös paikallista tarjontaa, ettei kaikki valu Perniöstä tuonne keskustaan, Kaarlonen tiivistää. Näytelmän loppupuolella aiheeseen perehtymättömällekin selviää, että Zara ei ole hakeutunut Aliiden luo sattumalta. –Ransun serkkuja on täällä iso porukka, myhäilee Kaarlonen. Kuva Mikko Pääkkönen. Levolan toiminnasta kertoo se, että lehtileikkeitä on kertynyt Kaisa-Leena Kaarloselle useampi kansiollinen. Asialla ovat vaasalainen Pikku aasin nukketeatteri ja perniöläinen nukketeatteri Kaisan kontti, jotka esittävät lastennäytelmän ”Kaikki yhdessä metsään”
Isossa salissa on laatikoittain muovirasioita, joita tarroitetaan paikalliselle yritykselle. PsL Salossa vietetään markkinaviikonloppua. 14 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL (02) 735 2301, toimitus@ pernionseudunlehti.fi ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Palsta on tarkoitettu yhdistysten sisäiseen tiedottamiseen ja ilmaistapahtumista kertomiseen. Toimintakeskuksen avoimet ovet avaavat talon arkea Mikko Kuivala työskentelee Perniön toimintakeskuksessa purkutöissä. Halikon sairaalan hoitajien ja yhdistyksen vertaisten toteuttamat kaikille avoimet omaistenillat pidetään Halikon sairaalassa joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17-19, seuraavaksi 3.10. Naisen suosikkityöt ovat alihankintatyöt. PsL Kirakan Kesäteatteri hakee ensi kesäksi uusia tekijöitä uudella tavalla. Mm. Kirakan kesäteatterissa nähtiin viime kesänä Vaahteramäen Eemeli, jonka ohjasi yhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva Lisamaria Markula. klo 9.30 Särkisalokodin talkoot. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry Kaikille omaisille ja läheisille avoin vertaiskahvila kokoontuu toimistolla perjantaisin klo 10-12, seuraavaksi 27.9. Lähtö Särkisalokodin parkkipaikalta. Käsityökahvila on kerran kuukaudessa toimistolla klo 17-19, seuraavaksi 7.10. La 5.10. Täällä on kivoja työkavereita ja paljon tehdään kaikkea muutakin kivaa yhdessä. Markkinahumuun kuuluu myös tivoli, joka tänä vuonna saa käyttöönsä kaksi kenttää markkinaalueelta. ja 4.10. maksuton) Ke 2.10. Kirakan kesä kiinnostaa, mutta tarjouksia uupuu vielä Viime kesänä Kirakassa oltiin Vaahteramäessä, Kissankulman talossa ja Eemeli metkuili. harava, lapio kotikärryt jne. – Me olemme tehneet tätä jo 30 vuotta, joten tämä on meille todella tuttua. klo 19. Riippuen tuotteesta ne joko puretaan, käytetään uudestaan tai kierrätetään. –Tarjouksia ei ole vielä tullut, mutta kiinnostusta on ollut, Kirakan kesäteatterin hallituksen jäsen Kimmo Lehto sanoo. – Ideoista meillä ei ole pulaa. klo 11 Yhres -kävely. Vuosittain myyjiä on ollut yli 300. Etenkin lenkkeily on kivaa, kertoo Heinonen. klo 14 Ekkin korttirinki Särkisalokodilla. Pe 4.10. päivään asti sähköpostilla osoitteeseen kirakankesateatteri@gmail.com. Toimintakeskus saa paljon lahjoituksena erilaisia tuotteita, kuten kirjoja, tapetteja, videoita, kankaita tai esimerkiksi pientä kodin elektroniikkaa. Vielä lauantaina pääsee ostoksille aamuseitsemästä päiväneljään. – Työpaikka on heille oleellinen asia ja he kokevat työnsä myötä itsensä tärkeiksi. Pe 4.10. Työ on tärkeä osa toimintakeskuksen asiakkaille. – Tällä hetkellä mukavinta on tarroittaminen, sillä se on kiireistä työtä, paljastaa Heinonen. Tervetuloa! Eläkeliiton Perniön yhdistys Kerho 2.10.2019 klo 12.00 Op:n kokoustila, keskustelemme ajankohtaisist asjoist, tietovisa, tarinoita, lauluja ja mukavaa yhdessäoloa. klo 9-9.45. Tarjolla on tietoa ja vertaistukea. – Väki saa kokeilla tuotteidemme tekoa tai tarttua vaikkapa imurin varteen, kertoo Perniön toimintakeskuksen ohjaaja Minna Nieminen. Salon markkinat käynnissä aamuvarhaisesta alkaen To Hernekeittoa, juuressosekeittoa, ruisrouheleipää, pannukakkua, mansikkasurvosta Pe Rapeita kalapyöryköitä, punajuuripyöryköitä, sitruuna-tillikastiketta, perunaa, porkkanaraastetta Ma Kalkkunakastiketta, kookosmifua, tummaa riisiä, kaali-kurkku-melonisalaattia Ti Makaronilaatikkoa, kreikkalaista kasviskiusausta, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaattia Ke Lohikeittoa, bataattisosekeittoa, kurkkuviipaleita, ruiskiekkoleipää, banaania KOULUN KATTILA. Keskus on ollut vuosikymmeniä edellä aikaansa, sillä rahasta ollaan tarkkoja ja pienetkin asiat hyödynnetään uudestaan. To 26.9. Opastus pääovelta. Avoimia ovia on valmisteltu pitkään, niin myymälän puolella kuin muutenkin. PsL-Anni Himberg Perjantaina Perniön toimintakeskuksessa on avoimet ovet. Teatterissa ollaan avoimia kaikenlaisille ehdotuksille, olipa ohjaajien mielessä lastenteatteri tai aikuisille suunnattu esitys. Ti 1.10. – Puran laitteista kuparijohtoa talteen, kertoo Kuivala. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. klo 17 Senioritanssi Särkisalon koululla. Toiminnallisessa tapahtumassa pääsee itse osallistumaan toimintakeskuksen arkeen. Lupajantie 1 www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Tilavaraukset kokouksiin ja juhliin suoraan nettisivuilta kaiken kansan olohuone Särkisalokoti To 26.9. klo 13 Yhteislaulua Riitta Koiviston johdolla Särkisalokodilla. To 3.10. Ke 2.10. Torikauppaa Salossa on tehty 1800-luvun lopulta lähtien ja syysmarkkinoiden perinne on pitkä. Myymälän hyllyille tehdään yhteistyössä erilaisia tuotteita, joskus yhtä tuotetta voi olla tekemässä viisikin eri henkilöä, kertoo Nieminen. Tuolijumppaa ja tasapainoharjoittelua ikäihmisille/ Salon kaupunki liikuntapalvelut Essi Kuivalainen, eläkeläisliikuntakortti (sotavet. Ohjaustarjouksia otetaan vastaan lokakuun 20. 16.10. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus Lukupiiri kokoontuu Särkisalon kirjastossa perjantaina 27.9. klo 9.30-11.30 Käsityöja askarteluryhmä Klo 14-16 Tupailtapäivä/ Perniön karjalaiset Teijon Seudun Eläkkeensaajat ry Kuukausikerhon kokoontuminen torstaina 3.10.2019 klo 14 Teijon Masuunilla (huom. Toimintakeskuksessa tehdään työtä, jolla on tarkoitus. Meillä kierrätetään jopa lahjoituksena saatujen kynttilöiden sydänlangat uudestaan käyttöön, naurahtaa Nieminen. Tarjouksen jättämiseen liittyen lisätietoja voi kysellä Arto Lindholmilta sähköpostilla lindholm.arto@gmail.com. klo 13-14.30 Äijäkerho To 3.10. Omia välineitä mukaan. Esitystä kävi katsomassa yli 2 000 katsojaa 12 esityksessä. Lähtö Särkisalokodin parkkipaikalta. klo 9.30-11.30 Käsityöja askarteluryhmä Klo 13-15.00 ”Kyläbingo”, tule pelaamaan bingoa! Perniön Sisu ry / Eläkeliitto Ti 1.10. Myymälä pullistelee erilaisia käsitöitä: kortteja, pyyhkeitä, tauluja, kynttilöitä, kuvakollaaseja. Niitä tulee työntekijöiltä koko ajan uusia ja ne mitkä eivät pääse heti käyttöön säilötään joskus -kansioon, kertoo Nieminen. kerhos alustaja Euroopasta, tarkemmi pariviiko pääst. – Tykkään olla täällä töissä. Syksyllä haravoidaan, talvella kolataan lumet, pestään pyykkiä ja imuroidaan. Merja Heinonen on käynyt toimintakeskuksessa sen perustamisvuodesta 1983 alkaen. Ikäkeskus Reimari To 26.9. Perinteiset syysmarkkinat alkavat tänään torstaina aamuseitsemältä ja kauppaa tehdään tänään ja perjantaina iltakahdeksaan asti. paikka ja aika) Salon omaishoitajat ry:n edustus tulee kertomaan ajankohtaisista asioista. To 3.10. Teatteri hakee ohjaustarjouksia ja ohjaajilta pyydetään myös ehdotuksia näytelmäksi. Ke 2.10. Kannattaa tulla mukka, meitil on aikast mukava meininki. klo 13 Vertaisohjattu kuntosali Särkisalokodilla. klo 12 HyvänOlon iltapäivä Särkisalokodilla. Yhdistyksen säännölliset omaispäivystykset Salon terveyskeskuksessa ja Halikon sairaalassa ovat tauolla syyskuun ajan. Tervetulo! Ps. klo 13 Yhteislaulua Riitta Koiviston johdolla Särkisalokodilla. Emme vain askartele, vaan olemme tuottavia. klo 14 Keskiviikkokaffet Särkisalokodilla. Kaffen ja paakelsin kaa aloitellaan. klo 11 Yhres -kävely. Mielen hyvinvointia yhdessä
(02) 735 2301 Rallin SM-sarjan finaali alkaa Kiskon syheröissä Eteläisessä Salossa erikoiskokeiden sulkuajat ovat seuraavat:: EK 1 Aijala: Sulkuaika klo 18.00-00.15. Lue Omasta maastaliitteemme, niin tiedät. Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen, kotimaisen maaja metsätalouden merkityksestä kertova liite. Torstaina 26.syyskuuta 2019 – 15 Perniönseudun Lehti Juttuvinkit, tulostiedot: (02) 735 2301 toimitus@pernionseudunlehti.fi URHEILU PERNIÖ Haarlantie 21 AVOINNA ma-pe 8-17, la 9-14 -50% KAIKKI PUUT JA PENSAAT (ei syyskasvit) PsL-Aku Poutanen Eteläisen Salon sorateillä päästellään huomenna hämärtyvässä illassa isoa kovaa. Eniten huomiota kuskeista herättänee kuitenkin rallicrossin maailmanmestaruudesta taisteleva Niclas Grönholm, joka toimii rallin VIP-auton kuljettajana. Jokaisen SM-luokan mestari on vielä selvittämättä, joten lopputulokset ovat selvillä vasta viimeisen EK;n jälkeen. Tätä lajia on luvassa Kiskossa ja Perniössä huomenna. Mad-Croc SM Ralli on Ralli SM-sarjan kauden 2019 seitsemäs ja viimeinen osakilpailu, jonka järjestävät yhdessä Turun Urheiluautoilijat ry ja Salon Urheiluautoilijat ry. Auto 1 lähtee klo 19.42. Tule sinäkin viestilläsi mukaan liitteeseen! Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi / p. Ensimmäistä kilpailuaan R5-autolla ajavat Jarkko Hosike ja Eerik Pietarisen kartturina näkemään totuttu Juhana Raitanen tuovat oman mausteensa kilpailuun. Rallin suomenmestaruussarjan kauden viimeinen osakilpailu tuo kisat Salon seudulle ja täällä ensiksi Kiskoon. Noin kymmenen kilometrin rata vie aikaa kahdesta neljään tuntiin. Perniönseudun Lehti Liite julkaistaan viikon 41 (to 10.10.) lehdessä ja se sisältää valtakunnallisten sivujen lisäksi oman alueemme toimijoiden ilmoituksia sekä toimitettuja juttuja. Teijo Uphill Challenge on estejuoksutapahtuma, jossa voi ottaa mittaa itsestään tai osallistua pareittain tai joukkueena ja lisäksi oma sarjansa on yritysjoukkueilla. Kuva: Taneli Niinimäki Teijon rinteillä juostaan esteitä lauantaina PsL Teijon laskettelurinteillä ja kansallispuistossa juostaan lauantaina ylimääräisen haasteen kera. Mitä kaikkea meillä tuotetaan. Siitä kisaajat suuntaavat ensimmäiselle erikoiskokeelle, joka ajetaan Kiskon kirkonkylästä Aijalaan tulevalla tiellä. Ralli päättyy Turkuun. EK 2 Tieksmäki: Sulkuaika 18.15-00.40. Vielä iltapäivällä ajetaan Liedossa. Ralli alkaa perjantaina klo 19 Salon kaupungintalolta. MITÄ NY. Vajaan kymmenen kilometrin pätkälle mahtuu niin mäkiä kuin mutkiakin. Toinen erikoiskoe ajetaan jo varsin hämärässä; EK2:n ensimmäinen osuus on Kivilinnantiellä, mistä kisa jatkuu Yhdystietä pitkin kohti Salo-Kisko-tietä. Auto 1 klo 20.00. Varsinaisiin järjestäjiin kuuluu useita yrityksiä ja paikallisista mukana ovat teijolaiset Koolle sekä rinneyhtiö Teijo Ski & Action park.. Kuvassa Juha Salo vauhdissa Laitilan SM-rallissa. (02) 735 2300 Juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi / p. Esimerkiksi SM1-luokassa tilanne on tiukka Juha Salon johtaessa luokkaa vain neljän pisteen erolla toisena olevaan Teemu Asunmaahan. Urheiluvaikuttaja Martina Aitolehti kuuluu tapahtuman taustajoukkoihin ja crossfit-ammattilainen Emilia Leppänen on paikan päällä tsemppaamassa kisaajia. Yötaukoa pidetään Paimiossa ja lauantaina kisat jatkuvat Sauvon Pöylässä, mistä siirrytään Halikkoon Tiskarlan ja Vaskion erikoiskoikeille. Paikallisista kuskeista mukana on muun muassa SM1luokan Erkka Korpiaho (Salon UA). Kurveja ja hyppyjä riittää myös tällä noin 15 km erikoiskokeella
2 KPL/TAL. Palvelemme ark 7-21, la 7-20, su 10-18 Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio ERÄ Kyläka uppiaat Anette ja J-P HERKKUTORI-tarjoukset voimassa TO-LA 26.-28.9. 0401769451 Tarjoukset voimassa TO-SU 26.-29.9.2019 ellei toisin mainita. 9 95 KG K-RUOKAMESTARIN NAUDAN KULMAPAISTI PALANA SUOMI SUOMI 24 90 KG K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREAT NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT SUOMI 5 99 ÄMPÄRI NAWARRA SUKLAASUUKOT 30 KPL/650 G (9,22/KG) 29 95 KG TUORE, RUODOTON BENELLA SIIKAFILEE KASVATTAJA: BRÄNDÖ LAX, AHVENANMAA 11 95 KG TUORE, RUODOTON, KASVATETTU KIRJOLOHIFILEE RAJ. TUORE, RUODOTON, KASVATETTU ERÄ SUOMI 7 95 KG TUORE, PERATTU MUIKKU ERÄ TUORE, PERATTU TUORE, PERATTU SÄÄVARAUS! SUOMI ERÄ! Palvelutiskiltä minkä tahansa kalan ostajalle ARLAN UUSI LEMPI FRAICHE-KERMA KAUPAN PÄÄLLE! VOIMASSA NIIN KAUAN KUIN ERÄÄ RIITTÄÄ! 1 99 KG PERNIÖLÄINEN TOMAATTI VILJELIJÄ: VAANELAN PUUTARHA 1 69 KG PERNIÖLÄINEN MAKEA VESIMELONI VILJELIJÄ: ROMULAN TILA 3 99 KG FENKOLI SUOMI 99 KPL JÄRVIKYLÄ TILLI-, PERSILJATAI RUOHOSIPULIRUUKKU SUOMI Roosa nauha! Ostamalla autat! 4 99 KIMPPU REILUN KAUPAN ROOSA NAUHA RUUSU KENIA 1 99 KPL MAALAISJA SIEMENPATONKI 325 G (6,12/KG) Kaupalla myös Roosanauhoja sekä muita ihania Roosanauhatuotteita myynnissä! SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI Lahjoitus 0,20€ kappale Lahjoitus 0,10€ kappale 5 99 KG PINTAMAUSTETTU PORSAAN ULKOFILEEPALA ERÄ SUOMI. 16 – Torstaina 26.syyskuuta 2019 Perniönseudun Lehti PAIKALLISESTI PARASTA SYKSYYN! Tykkää meistä facebooki a! facebooki a! Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh