klo 23- Louhensuu-Kallenautio Duo
Su 31.7.
Pinkoa, visailua ja
House Band
KÄENPESÄ
Haarlantie 1, Perniö
Pe 29.7. heinäkuuta 2016
Saaristoterassi Särkisalossa
Avoinna joka päivä 11-20 (02)
Perinteinen kesäpäivä jo vuodesta 2016
La 30.7. Polkupyörän Peräkärryjä
40?
Polkupyörän
Koreja
10?
grillimakkaraa kahvia&pullaa Skootterin Renkaita
10?
EUROLLA
TOISELLA eurolla Polkupyörän Pumppuja
alk. Barkman, p. & 28. 50. 30?
REKISTERÖITÄVISSÄ! Käytettyjä
Polkupyörän Ulkorenkaita alk. klo 20-00.30
Sinirytmi ja Pispalan Sälli
Terassille vapaa
pääsy.
10?
tr3
Tervetuloa!
Bingo maanantaina klo 18.30
Vapaakellunta
(Paras alus palkitaan YLÖSTALON vkl mökkilomalla)
Puujalkakävelyä
Lasson heittoa
-Spälttäri
Tarkkuusammuntaa
Klo 21
Heinäkuuta vielä tämä viikko...
Elokuuta koko kuukausi jäljellä ;))
www.kp-ravintolat.fi
ZET-BAR
Rummunlyöjänkatu 16, Salo
Ke 27.7 / 3.8.
MusaVisa ala Tuomas ja
Pyle (Joku Paikallinen Bändi)
Pe 29.7. klo 23- Ismo Haavisto One Man
Band show
Tervetuloa! Välkomna!
Perniön Reumayhdistyksen
myyntipiste Laurin Markkinoilla
6.8.2016 klo 9.00
Terv
etulo
Myytävänä: Kahvia, leivonnaisia,
a!
LAUANTAI 6.8.
klo 08.00-15.00
klo 09.00-16.00
klo 09.00-15.00
klo 09.00-14.00
klo 10.00-14.00
klo 10.00-11.00
klo 11.00-12.00
klo 12.00-13.00
klo 20.00-00.30
SUNNUNTAI 7.8
klo 10.00-11.30
klo 11.00-18.00
klo 14.00-15.30
Kahvia ja ia 3,50 ?
leivonnais
Taiteilijaprofessori
Tervetuloa!
ARMAS HUTRIN
veistosten esittelytilaisuus LainaMakasiinissa
perjantaina 29.7. 040 524 8273 tai 044 552 2139
www.mmsahko.fi
Uudet verkkosivut:
LAITURIT.FI
040-726 7403
INFO@LAITURIT.FI
SALON SILMÄLASIKESKUS SYNSAM
Turuntie 14, Salo. Jokaloora-jakelu!
Varaa ilmoitustilasi 02 7352 300 tai ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi. 5?
Erä Pikatelttoja
10?
Uudet Solifer Polkupyörät 24. 0400 418 299
firmabbarkman@gmail.com
www.piristeel.fi
MM-Sähkö
Kaikenlaiset sähkötyöt,
paikalliselta urakoitsijalta.
Soita. 5?
Polkupyörän Mittareita
alk. 149. 5?
HINNAT
KAIKKI MOPOT Trimmereihin Siimapäitä alk. Eteläisen Salon paikallislehti
6 414880 299913
Irtonumero 1,50?
Perniönseudun Lehti
www.pernionseudunlehti.fi
N:o 30
NIXOR
Alvan Grilli 1 vuotta ma 1.8.
Kahvitarjoilu!
Ruokatarjouksia!
Torstaina 28. klo 21- Karaoke
La 30.7. Varrasgrillejä
20?
Sähköpyörät TEE-SE-ITSE Miehille Alk. klo 12
La 30.7. Maitokärryjä
99?
30 kpl erä Huollettuja Ompelukoneita 50. klo 21- Karaoke
La 30.7. klo 12.00
Perniön Kunnantalon Taidekahvilassa.
SUNNUNTAINA 31.7 TEHDASKADUN
hävitysPÄIVÄ KLO 12:00 - 16:00
PERNIÖN LAURIN MARKKINAT
5.-7.8.2016
klo 11.00-18.00
klo 15.00-01.30
klo 19.00-22.00
Hannu Nikanderin
taidenäyttelyn avajaiset
SISKONMIEHET
DUO
( erä ternimaitoa ), arpoja ( hyvät voitot )
PERJANTAINA 5.8.
TRIO HESE
Kuvataiteilija
Invataksi ja tilausliikenne
JALONEN OY
Seppo 0400 327 084
Petri 040 527 1181
Reetta 040 563 1164
1+8 1+10 1+12
pyörätuoli ja paarikuljetukset 24/7
www.jalonenoy.fi
Maurin
Makasiini
lomalla
1.-7.8.
KUHALAITURIT
Kelluvat laiturit
Kiinteät laiturit
Venetelakat
Laituritarvikkeet
Poijut
Sukellustyöt
Terassit
Portaat
Korjaustyöt
Asennukset
Ilmainen arviointi ja
suunnittelu
Saumaton räystäskouru ja tikkaita
perjantaina Perniön torilla klo 9.00-13.00.
Tmi B. klo 21- Karaoke
Pe 5.8.
Joku Paikallinen Bändi
La 6.8.
Pool Volley/
Sofia Zidan (Guerrera)
Lisää ohjelmista
www.kp-ravintolat.fi
TIIRANTA
Tiirantie 1, Särkisalo
La 30.7. KORJATTAVAKSI.
49?
TEHDASKATU 7, SALO (Wanha Loglift)
Näyttelyt LainaMakasiinissa, Lupajantie 8
Markkinapubi markkinatorialueella
Saappaanheittokisa toripuistossa
Markkinatori
Näyttelyt LainaMakasiinissa, Lupajantie 8
Markkinapubi markkinatorialueella
Markkinaposti LainaMakasiinissa
Tikkakilpailu Sisun markkinapaikalla
Puhallinmusiikkia markkinatorilla
Haitarimusiikkia markkinatorilla
Vekaroiden voimakisa alle 8-vuotiaille
Markkinatanssit Hallin lavalla
Harri Nuutinen & Tanssin Taika
Kansanlaulukirkko ja kirkkokahvit Pyhän Laurin kirkossa
Näyttelyt LainaMakasiinissa, Lupajantie 8
Historiallinen kotiseutukierros Perniössä.
Lähtö bussilla kirkon edestä, ennekkoilmoittautuminen
Toripaikkavaraukset ja ilmoittautuminen ajelulle 044 981 8113
LAURIN MARKKINAT
YHDISTYS RY
su 31.7. 1?
SKOOTTEREITA & MOPOJA, UUSIA, KÄYTETTYJÄ,
MALLIKAPPALEITA SEKÄ KULJETUSVAURIOISIA,
TOIMIVIA SEKÄ PUUTTEELLISIA. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
(02) 727 2800
salon.silmalasikeskus@synsam.fi
www.optikkosalo.fi
Laurin Markkinat viikolla 4.8. klo 18.00.
Tervetuloa
Perniökulttuuri-säätiö
TEE-SE-ITSE TAITOISILLE!
Pappatunturi (1 kpl)
1000?
Senior Sähköskootteri (1 kpl) 2900?
Polkupyörän Irtokiekkoja alk. 10?
ALK.
Polkupyöriä alk
Jos siis metsätaloudessa syntyy 100 euron
tappio, saa vähentää vain
95 euron tappion. Hallituksen
esitysluonnos yrittäjävähennykseksi on valmistunut
18.7.2016 ja siitä on pyydetty tavanomaiseen tapaan eri
viranomaisten ja järjestöjen
lausunnot. Kun totuttelet nyrpistämään nenääsi valitsemallesi ainesosalle, ja
vaatimaan mahdollisimman
kovaan ääneen juuri sinulle
sopivaa annosta huoltoaseman kahvilassa, voit siirtyä
eteenpäin.
Kun olet tullut tutuksi uuden ruokavalion kanssa ja
naapurikuppilan kokkien
tietämättömyys ajan tren-
deistä ja ruokailutottumuksistasi kuuluu päivittäisiin
päivittelyn aiheisiisi, voit
alkaa levittää propagandaa.
Esimerkiksi sosiaalinen
media ja vaikkapa muiden
jakamat ruokakuvat ovat oiva kommenttikenttä asiasi
julistamiselle. Torstaina 28. Liike- ja
ammattitoiminnassa sekä
maataloudessa kuitenkin
koko 100 euron tappion
saisi vähentää.
Ehdotus kääntää asiat
päälaelleen, kun yrittäjävähennys yllättäen karsisikin
verotuksessa normaalisti
vähennyskelpoisia metsätalouden tulonhankkimis-
menoja. Perniönseudun Lehti
2 . Myös
metsätalouden puhtaasta
pääomatulosta tehtäisiin
viiden prosentin yrittäjävähennys. Tämän kaikki
tietävät, mutta kaunaiselta
puheelta sen sijaan tuntuu
se, että ministeriö sanoo
ehdotuksellaan pyrkivänsä
ehkäisemään uuteen vähennykseen liittyviä menojen
ja tulojen eriaikaiseen kohdistumiseen perustuvia verosuunnittelumahdollisuuksia. Metsätaloutta on
kohdeltava samalla tavalla
kuin muutakin yritystoimintaa kohdellaan.
Mistä valtiovarainministeriö on sitten moisen
ehdotuksen keksinyt. Tämä on täysin menneen talven lumia
ja vääräoppista. (02) 735 2301,
PÄÄKIRJOITUS
TÄTÄ MIELTÄ
28.7.2016
Muun maan mustikka
Hyvää ruokaa
ja ihan ilmaista
Metsissä on nyt ruokaa tarjolla, parhaillaan mustikkaa ja
sieniä, puolukat ja karpalot tulevat aikanaan.
Viereisellä mielipidepalstalla naapuripitäjän mies, päivittäin metsissä kulkeva, moittii suomalaisten intoa kerätä
metsän antimia.
Oikeassa on, suurin osa marjoista jää metsään ja parhaat
poimijat tulvat maan ulkopuolelta. yllätys,
yllätys . Jopa linnut syövät
erään tiedon mukaan poimittua määrää enemmän metsämarjoja.
Vaikka onkin todistettu legendaksi, että ämpärillisen
mustikkaa pystyisi poimimaan puhtaaksi tunnissa, ei kaksikaan tuntia ole kovin pitkä aika. Tällaisessa sopassa mustikkalitran maksaa 12,50 euroa. Se on trendikästä.
Hätä ei kuitenkaan ole
tämännäköinen. Liike- ja ammattitoiminnassa,
maataloudessa ja porotaloudessa tämä nettotulo jakautuu ansio- ja pääomatuloosuuksiin.
Metsätalouden yrittäjävähennystä koskeva ehdotus
sisältää verotuksen yleisistä periaatteista poikkeavan
kummallisuuden. Poimijat ihmisiä,
joille marjojen ja sienien keräämin on tärkeä harrastus.
Ja kenellepä ei verovapaa lisätulo olisi tervetullut lisä.
Jostain syystä myyjien joukossa ei juuri näy nuoria.
Rahat vaikka uuteen puhelimeen ovat metsässä.
Vaikea ruoka,
parempi mieli
Kesuri haluaa jatkaa kansan valaisemista ja tuo perniönseutulaisille tietoa siitä,
mikä suuressa maailmassa
on nyt in, hip, pop, hop,
ja not.
Liikkuessani pitkin aluetta olen pannut merkille,
että monista alueen ravitsemusliikkeistä saa maittavaa kotiruokaa sekä hieman
krouvimpaakin apetta, ja
yleensä vielä aivan mukavaan hintaankin.
Tämä on pöyristyttävää ja
selkeä osoitus siitä, kuinka
kehityksestä jäljessä täällä
ollaan.
Mitä ilmeisimmin täällä
eteläisessä Salossa eletään
edelleen siinä käsityksessä,
että ruokailun kuuluu olla
jotenkin helppoa, hauskaa
ja mukavaa. heinäkuuta 2016
toimitus@pernionseudunlehti.fi
tekstiviesti 044 735 2300
Lupajantie 1, 25500 Perniö,
p. tulleen?
iidaliisa.pardalin@
pernionseudunlehti.fi
Mustikkasato, joka tänä
vuonna on poikkeuksellisen
runsas, odottaa poimijoita.
Marjastajia en ole metsässä nähnyt, mutta ruikutus
mustikoiden kalliista torihinnoista on lehtien mielipidesivuilla täydessä vauhdissa. Mutta . Toimituksen tietoon nimi
myös jää.
Mielipiteen saa perille toimitukseen helposti.
Voit kirjoittaa kotisivuillamme: www.pernionseudunlehti.fi
tai lähettää sähköpostia: toimitus@pernionseudunlehti.fi.
Myös paperiposti kulkee, toimituksen osoite on: Lupajantie
1, 25500 Perniö.
Lyhyemmät voi soittaa numeroon (02) 735 2302 tai tekstata numeroon 044 735 2302.
Toimituksessa voi tietysti myös poiketa jutun tuomassa.
Viikolla nähtyä
Opastus vai varoitus tai Suomen lyhyin luontopolku?. Muista linkittää perään tutkimuksia,
jotka eivät liity aiheeseen
oikeastaan mitenkään, mutta nopealla ja nurinkurisella
lukaisulla saattaisivat ehkä
jopa vaikuttaa asiaasi ajavilta.
Pikkuhiljaa voit alkaa laajentaa välttelemiesi ainesosien kirjoa, ja pitää syömisestäsi yhä suurempaa ja
suurempaa meteliä.
Jos mielikuvitus loppuu
kesken, voi vältettäviä aineita etsiä vaikka lehdistä.
Niin iltapäivä- kuin naistenlehdetkin kertovat yleensä
joka viikko uuden ravintoaineen, jota et tarvitse, koska
se lihottaa, turvottaa, on
epäeettinen, muodista mennyt tai muuten vaan väärä.
Voit tietysti kerätä koko
sarjan! Gluteeniton, hiilihydraatiton, proteiiniton,
e-kooditon, sokeriton, laktoositon, kypsentämätön,
mauton ja hajuton ruoka on
tulevaisuudessa se juttu.
Haastankin seudun ravintolat ja ruoan tuottajat
valmistamaan uutta reseptiikkaa, joka sopii näihin
kriteereihin.
Kuten kaikissa trendeissä,
piilee tässäkin itse asiassa
nostalgian havina. Omista
syömistottumuksistaan saa
helposti muokattua astetta
hankalammat, kun noudattaa seuraavia ohjeita.
Ensiksi kannattaa valita
joku ruoka-aine, ja alkaa
välttää sen syömistä. Kauhistellaan sitä, että
mustikkalitrasta pyydetään
jopa viisi euroa.
Samaan aikaan markettien
hyllyltä löytyvät tehdasvalmisteiset mustikkakeitot näyttävät kansalaisille
maistuvan. Kun vielä huomioidaan se, että maassamme
kauppaan tulevista metsämarjoista thaimaalaiset keräävät yli 85 prosenttia, niin
tällaisen marjanpoimijankin
näkövinkkelistä ymmärtää
sen, miksi me kansakuntana
elämme velaksi.
Tarvitaan huomattava
asennemuutos.
Ei nukkuvan kissan suuhun hiiri juokse.
Lauri Helle
SHMT
Yrittäjävähennyksen tarkoitus
on kannustaa riskinottoon
Hallitusohjelman mukaan
?otetaan käyttöön viiden
prosentin yrittäjävähennys
liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-, metsä- ja
porotalouden harjoittajille
sekä elinkeino- ja verotusyhtymille.?. Tosin tähän
hintaan saa lisäksi myös
stabilointiaineet E1442,
E442, väriaineen E 163,
happamuudensäätöaineen
E330, säilöntäaineen E220
ja tietenkin makua antavan
aromiaineen.
Tutkimani keiton marjat
on tuotu Chilestä ja Kanadasta. Syömisen
kuuluu nyt olla vaikeaa ja
monimutkaista. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosenttia
alennettiin viime vaalikaudella 26 prosentista 20 prosenttiin. Todelliset ruoka-hipsterit tietävät
näiden ruokatottumuksien
olevan hyväksi havaittuja jo
ammoisina aikoina.
Vai mistä luulet sanonnan
?On niin nälkä, että syö
vaikka pieniä kiviä. Tämä perustelu on sen
verran ontuva, että yrittäjävähennyksen käyttäminen
metsätalouden luonnollisten
vähennysten karsimiskeinona on poistettava esityksestä
jo ennen sen eduskunnalle
antamista.
Esko Kiviranta
kansanedustaja (kesk.)
Tätä mieltä- palstalla julkaistaan lukijoiden mielipiteitä.
Palstalla sopii ottaa räväkästi kantaa, ihmetellä, kysyä,
moittia tai kiittää.
Varsinaisten kiitosilmoitusten paikka se ei kuitenkaan ole.
Kirjoittaa saa nimimerkillä, mutta oikea nimi on liitettävä toimitusta varten jutun oheen. Puolen talven vitamiinit
pienelle perheelle ovat siinä.
Viime viikolla todettiin Perniön olevan merkittävä kurkkupitäjä, mutta lisäksi marjoja ja sieniä ja myös oman
puutarhan marjoja lähtee paikallisen yrittäjän kautta
maailmalle tonnikaupalla joka syksy. Esitysluonnoksessa todetaan
olevan tavanomaista, että
puun myyntituloa ei kerry
vuosittain ja että metsätalouden menoja syntyy vuosittain tuloja säännönmukaisemmin. Valittu
ainesosa voi olla myös esimerkiksi jonkinlainen ravintotyyppi, vaikkapa keltaiset
ruoat tai einekset, joiden
nimi alkaa s-kirjaimella.
Tämä on ensimmäinen
vaihe. Viiden prosentin
yrittäjävähennys tehtäisiin
yrityksen nettotulosta. yrittäjävähennys
tehtäisiin viiden prosentin
suuruisena myös metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta. Hallitusohjelman
mukaan niissä yritysmuodoissa, joita viime eduskuntakaudella toteutetut
yhteisöverokannan alennukset eivät koskeneet, otetaan
käyttöön yrittäjävähennys.
Näitä muita yritysmuotoja
ovat yksityisliikkeet, henkilöyhtiöt, maataloudet,
metsätaloudet ja porota-
loudet. Yrittäjävähennys
on tarkoitus saattaa voimaan
ensi vuoden alusta lähtien.
Esityksen tavoitteena on
hallitusohjelman linjausten
mukaisesti kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen
Viimeistelty, kukkasineen
kaikkineen, kuin oikeiden hevosten kisoissakin. Leiri on
perniöläisen Auroran idea.
?Olen jo kerran järjestänyt päiväleirin, kertoo Aurora.
Nyt leirillä on kuusi hänen kaveriaan.
Pelkkiä esteitä ei kaksipäiväisellä leirillä ratsasteta, ohjelmassa on koulutunti ja maastorata. Kaupungeissa se on
tavallista.. Majoitustilana
on puolijoukkueteltta.
Ensimmäinen hankittiin matkalta Espoosta.
?Siitä lähti.
Nyt kaupan kepparit ovat vähemmistössä, ilmeikkäät ratsut
syntyvät omissa käsissä.
?Ne ommellaan käsin, neljä tuntia meni näiden meksikolaisten
suitsien tekemiseen.
Kilpakeppareissa keppi on lyhyt,
Särkisalopäivässä
taidetta, tietoa ja
urheilua
sivu11
Vasemmalla Taina Tornin
akvarelleja Meripirtin näyttelyssä.
Kuovilassa
etsitään tekijöitä
ja koululle
käyttöä
sivu9
Oikealla kyläseuran aktiiveja Kuovilan koulun
pihalla
eittei se pudota estettä.
Leiriluettelossa on kolmentoista
hevosen nimet, paikalla on kuitenkin paljon enemmän ja jokainen
oman näköisensä.
Leirin ?johtajaa" ilahduttaa yksi
juttu erityisesti.
?Perniössä ei keppariharrastajia kiusata. Leiriläisten majoitustilana
on puolijoukkueteltta kotipihalla,
Leiriohjelmassa lukee: Hiljaisuus
klo 24 (ehkä).
?Aadan kanssa tehtiin maastorata, vaelletaan Piilokallion suuntaan, Veeran kanssa tehtiin esteet.
?Minua ei ole juuri ole vaivattu, myöntää äiti Sanna Heinistö,
ruokaa laitan.
Heinistö pitää tyttöjen harrastusta hyvänä, mutta joskus menee
aikaa liikaa.
-Pari tuntia oikeiden hevosten
kanssa Melkkilässä, sitten pari
tuntia kepparilla tässä ja sitten vielä maastossa, kello voi lähennellä
kymmentä.
Aurora on harrastanut ratsastusta
yhdeksän vuotta ja kepparit tulivat
vähän myöhemmin sattumalta.
?Hypin mökkinaapurin kepparilla ja innostuin siitä, sitten hypin
kotona ilman heppaa.
Leiriläiset valmiina parin päivän hyppelyyn, Vasemmalta Veera, Aurora, Siiri, Inka, Aada, Aura ja Essi. Perniönseudun Lehti
Torstaina 28.heinäkuuta 2016
Nro 30
Aurora järjesti kavereilleen kepparileirin
Perniössä ei
keppariharrastajia
kiusata
Melassuon keinonurmelle nousi
keskiviikkona esterata keppihevosille. Rata on osa eilen
alkanutta kepparileiriä
Sukuselvitykset (02) 774 5208
Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi
EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING
myydään
Westerholm, P. Kansantanssikirkko klo 15 kirkkopuistossa.
Varasto
avoinna
ti, to ja su klo 17-19
Kesäkonsertti "Madrikaalista McCartneyiin"
su 31.7. Naarilan leirikeskuksessa. Ilmoitt. Vapaa pääsy; ohjelma 10 ?.
Diakonialeiripäivä ja näkövammaisten
leiripäivä ti 9.8. Lindroos.
Info: Mitt i livet nr 2/2016,
www.ekenasnejdensforsamling.fi
www.
pernionseudunlehti.fi
Tilaushinnat
Kestotilaus kotimaa 12 kk 55 ?
Määräaikaistilaukset
12 kk 58,00, 6 kk 35,00, 3 kk 30,00
Hinnat sisältävät alv 10 %
Verkkolehti 35 . 18 Tenala kyrka KVM. W.
Perniönseudun Lehti
Toimitus
Avoinna ma-to klo 9.00-16.00
Lupajantie 1, 25500 Perniö
Päätoimittaja Pekka Mäenpää (02) 735 2301 Pekka/Aku
Toimittaja
Aku Poutanen
Tekstiviestit 044 735 2302
Ilmoitukset, laskutus, tilaukset
Maija Poutanen (02) 735 2300
Varhaisjakelun häiriöt
Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy
(02) 269 3434
ma-pe 06-16.30, la-su 07-12
Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 72. Messu klo 10 Perniön kirkossa;
Koivunen, Rainio-Alaranta.
Su 7.8. 12 Snappertuna kyrka. 044 774 5354.
Kastemekkoja ja niihin liittyviä tarinoita esillä
Perniön kirkossa. 10 Ekenäs kyrka. ja pe 29.7.
klo 12?18: uida, saunoa, paistaa makkaraa, syödä
eväitä, pelata ja seurustella muiden kanssa.
Vapaa pääsy! Tiedustelut Pirkko Koivunen
044 735 8622.
Ke 3.8. I samarb. 16 i Bromarvs kyrka. Hinta
10 ?, kuljetus 5 ?. Hinta 15 . Sonores Castelli -kvartetti:
Maria Sirén, Pirkko Kriikku, Pekka Sallinen ja
Heikki Seppänen. / 12 kk, sis. veron
Ilmoitusten jättöajat
Lehti ilmestyy torstaisin, aineistot toimitukseen
tiistaisin klo 16.00 mennessä.
Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä
ilmoitamme edeltävissä numeroissa.
Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen
ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.. Kansanlaulukirkko ja kouluun lähtevien
siunaaminen klo 10 Perniön kirkossa.
Musiikkihartaus klo 18 Teijon kirkossa.
Ti 2.8.
Valopilkkuilta klo 18 kerhotilassa, Kuusitie 8, Toija.
Keskustelua, kahvia, lauluja.
Su 7.8. Esillä
sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!
Johtokunta
seurakunnat
ostetaan
METSÄ- JA
PUUTARHAMARJOJA
&
KANTARELLEJA
KISKO
PERNIÖ
Su 31.7. Laulamista,
saunomista, uintia, hyvää ruokaa ja leppoisaa
yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 4.8. Nygård.
Kl. Laurin markkinat: Punaisessa pappilassa kahvia,
hernekeittoa ja käsitöitä lähetystyön hyväksi.
Leiripäivä sekä kotona että laitoksissa asuville
ti 16.8. Laurin markkinoiden leipomistalkoot klo 9?
seurakuntatalossa.
Ehtoollishartaus klo 11.30 terveyskeskuksen
vuodeosastolla ja klo 13.30 vanhainkodissa.
La 6.8. sisältää ruuan, kyydin ja
ohjelman. Näyttelyyn voi tutustua kirkon
aukioloaikoina ke?su klo 12?18 sekä jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien yhteydessä.
SÄRKISALO
Su 31.7. Sofia
Lindroos, piano, orgel, sång.
Föredrag lö 30.7. 0400 - 773 447
Kotiseutukirjat ja
muut paikalliset
merkkiteokset
myynnissä:
Perniönseudun Lehden
toimituksessa Perniön
Kunnantalossa Lupajantie 1.
Avoinna ma-to klo 9-16.
Hautaan siunatut
Lempi Timonen 93 v.
Aino Raakel Lehti 90 v.
Pirkko Maria Halonen 85 v.
Aatu Kalervo Hyväkkä 83 v.
Eila Orvokki Hinkka 79 v.
Liisa Marjatta Larvanto 78 v.
Jukka Verner Lehtonen 71 v.
Markku Antero Laukkanen 68 v.
avgift.
Högmässor/gudstjänster
sö 31.7:
Kl. nro FI/11/001
Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2016
Ilmoitushinnat 1.1.2016 alkaen
Etusivu 1,05 ?/pmm. Messu klo 18; Hekkala, Rainio-Alaranta. Tove
Holmström berättar om Caminon - kristen pilgrimsrutt i
Spanien. A-S.
Storbacka, P. Messun
jälkeen kansantanssikirkon poloneesiharjoitus
kirkkopuistossa, ohjaajana kansantanssiyhtye
Revanssi.
Su 7.8. Torstaina 28. heinäkuuta 2016
kiitokset
hautauspalvelut
kokoukset
Ervelän
Metsästysseura ry:n
Lämmin kiitos
kaikille Teille,
jotka kunnioititte
rakkaamme
KESÄKOKOUS
Pirkko Halosen
pe 5.8.2016 klo16.00
Majalla.
muistoa ja otitte osaa
suureen suruumme.
Lapset perheineen
NAARJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N
VUOSIKOKOUS pidetään Lainerannassa, Pitkäniementie 119, Kisko sunnuntaina 14.8.2016 klo 16.00. med Tenala
Marthaförening som serverar
spanska tilltugg till frivillig
polttopuuta
kotiin tuotuna.
P. Nygård.
Kl. 050 555 6491
HUOM! UUSI OSOITE
Perniön kalakauppa
Salontie 1,
Siwan takana, alapiha
p. Kahvia ja
grillimakkaraa myynnissä lähetystyön hyväksi.
Hartaus noin klo 19. Saunailta klo 17.30?20 leirikeskuksessa. klo 20 Suomusjärven kirkossa,
Karjalohjantie 161. alv 24 %
Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy
www.pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi
ISSN 0782-5714
Tämä lehti on painettu UPM:n valmistamalle paperille,jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek. Mukana Johannes Alaranta.
Pe 5.8. . mennessä ti
klo 9?10 diakoniatoimistoon p. Muut sivut 0,90 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Pikkuilmoitukset käteisellä 11 euroa, sis. Messu klo 10.
YHTEINEN TOIMINTA
Kesäpäivä leirikeskuksessa
Leirikeskuksen rantasaunalla (Kuivastontie 351)
voi viettää lomapäivää to 28.7. W.
Westerholm, S. vuosikerta
Kuivaa
Avioliittoon vihityt
Jukka Tapani Kiminki ja Marjo Kristiina Lehtonen
Janne Antero Koho ja Sanna Elina Vuorela
Mikko Heikki Mikael Virtanen ja Emmi-Sisko Emilia Laine
Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. klo 10?15 leirikeskuksessa. Perniönseudun Lehti
4 . 17 i
Tenala församlingshem. kl. viimeistään 1.8.
Pirjo Harstiselle 050 381 1717,
pirjo.harstinen@evl.fi.
KIRKOSSA KUULUTETTUA
Kastetut
Elmi Signe Maria Havumäki
Lauri Juhani Junnila
Pinja Orvokki Aallotar Pakarinen
Eftermiddagsmusik fr 29.7.
kl
Kaija
Lindén, Daniela Sundberg ja
lapset Ronja ja Alfons tulivat
sinilevästä huolimatta viettämään hellepäivää rannalle.
?Ei tuo levä suunnitelmia
muuttanut, Lindén kertoo.
Lapset eivät vielä olleet
aivan uimaikäisiä, vaan kahlaaminen riitti. ELY-keskuksesta
arvioitiin silloin, että sään
lämpeneminen ja tuulen
tyyntyminen voivat lisätä
leväesiintymiä tällä viikolla.
Varsinais-Suomen ELYkeskus ottaa kansalaisten
ilmoituksia vastaan levähavainnoista Lounais-Suomen
alueella. Se on
voimassa kahdesta neljään
vuotta.. Runsaista esiintymistä voi lähettää näytteen
lajimäärityksiä varten. Havaintoja
voi tehdä esimerkiksi älypuhelimella Havaintolähettiverkkosovelluksen avulla.
maksuhäiriömerkintöjä
suhteessa eniten
Förbyssä
Ei houkuttele pulahtamaan.
Maksuhäiriömerkintöjen
määrä selviää Suomen
Asiakastieto Oy:n uusimmista maksuhäiriötilastoista.
Förbyssä asuvista yli
18-vuotiaista 13,1 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Perniönseudun Lehti
TÄÄLTÄ
Perniön Kunnantalo
- kaiken kansan olohuone
Tarjolla hienoja tiloja arkeen ja
juhlaan: taidekahvila, tilaussauna,
historiaa huokuva valtuustosali?
Torstaina 28. Sinne tallennetaan paitsi vakioseurantapaikkojen, myös kansalaisten ilmoittamat levähavainnot päivittäin. Saatavien mediaani
alueella on 397 euroa.
Koko Salon aluetta tarkastellessa maksuhäiriömerkintöjä on suhteessa
Förbytä enemmän ainoastaan Kiikalassa, jossa 14,1
prosentilla yli 18-vuotiaista on merkintä. Tuoreena oli viime viikolla tarjolla ahventa.
tajille.
?Keväällä pidimme verkkoja pyynnissä vain kaksi
viikkoa.
Petun länsipuolisilla vesillä kalastava Torbjörn Sundberg ei ole vielä hylkeitä
tavannut.
?Ne tulevat tähän vasta
elokuussa, kun täällä ei ole
yt kalaa.
Hylkeet jäävät salmipaikkoihin kalastamaan.
Sundberg muistelee, kuinka Saloon ui hylje ja sitä ihmeteltiin ja silitettiin
melkein.
Kuha on ammattilaiselle
tärkeä saaliskala ja se käytös ja kasvu on muuttunut.
?Se oli 90-luvulla, kun kuhaa tuli 50 millin verkolla,
nyt on menty 45 milliseen.
Samalla kalojen paino on
tippunut noin 800 grammasta 500-600 grammaan.
Myös kuhan käytös on
muuttunut.
?Kuhaa ei käyttäydy niin
kuin kaksikymmentä vuotta
sitten, silloin se eli syvänteistä, mutta nyt kalat tulevat rannoille.
Sundberg muistuttaa, että
hylje syö vuodessa parituhatta kiloa kalaa.
?Se on ammattikalastajan
tai ainakin kahden kalastajan vuoden saalis.
Sinilevä ajoi uimakoulun Gammelbystä Eteläisessä Salossa
Kemiönsaaren Folkhälsanin uimaranta Gammelbyssä
on saanut kiusakseen sinilevää. Merkintöjen määrä on Kiikalassa
noussut 2 prosenttia viime
vuodesta.
Perniön
Ylönkylässä
merkintöjä on kolmanneksi eniten, 10,5 prosenttia.
Määrä on sama kuin viime
vuonna.
Vähiten merkintöjä eteläisessä Salossa on Perniön
asemanseudulla, jossa yli
18-vuotiaista seitsemällä
prosentilla on maksuhäiriömerkintä.
Koko maan yli 18-vuotiaista asukkaista 8,4 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.
Knaapilasta, Aijalasta ja
Kosken asemanseudulta
tietoja ei ole, koska alueilla
asuu alle 200 yli 18-vuotiasta.
Maksuhäiriömerkinnän
voi saada, mikäli laskun
jättää maksamatta yli 60
päiväksi, mutta useimmiten siinä kestää kauemmin. Kun
vahtii, ettei sitä mene suuhun
tai silmiin, niin ei se niin
vaarallista silloin ole, Sundberg toteaa.
Varotoimet suoritetaan kuitenkin kotona.
?Heti mennään suihkuun,
Sundberg selittää.
Levä tuntuu olevan kiusana
muillakin uimarannoilla.
?Tuntuu, että joka rannalla
alkaa olla jo sinilevää, Sundberg harmittelee.
Kesään kuuluu uimisen lisäksi jäätelö, limsa, makkaranpaisto sekä muutama epä-
miellyttävämpikin vieras.
?Ampiaisia ja paarmoja on
ollut todella paljon, Sundberg toteaa.
ELY-keskus tiedotti viime
viikolla sinilevähavaintojen
runsastumisesta VarsinaisSuomessa. Uimakoulu jouduttiin
siirtämään Kiilan rannalle,
jossa levää ei ole.
Tiistaina rannalla ei uimareita juuri ollut. Siksi levääkään ei nähty vesileikkejä
estävän.
?Heillä vettä menee korkeintaan polviin asti. heinäkuuta 2016 . Desi sinileväistä vettä riittää.
Näytteen toimittamisesta
ELY-keskukselle on sovittava etukäteen leväpäivystykseen soittamalla.
Valtakunnallista levätilannetta sisä- ja rannikkovesillä
voi seurata internetistä löytyvästä Suomen Ympäristökeskuksen Järvi&Meriwikipalvelussa. 5
Lupajantie 1
www.propernio.fi
Palaute, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Hylkeet kiusaavat
kalastuselinkeinoa ja harrastajia
Sisäsaaristoon tulleet hylkeet kiusaavat niin ammattikalastajaa kuin verkoilla
kalastavaa harrastelijaakin.
Kalastaja Agneta Törnroos
tietää hylkeitä olevan pienissäkin lahdissa ja Bromarvin kylän rannassa.
?Yhdellä mökillä hylje tuli
melkein saunarantaan katselemaan, kertoo Törnroos.
Verkot ovat pyynnissä nyt
Ekholman selällä, kun aikaisemmin kalastus onnistui
Petun lähivesillä.
Hylje syö saaliin ja aika
usein myös rikkoo verkon.
Ammattikalastajan kymmenmetriset verkot maksavat aika paljon enemmän
kuin mökkiläisen tarjousverkot.
?Kuhasta se jättää verkkoon päät.
Perjantaina tuoreena oli
tarjolla särkisalolaista ahventa, muuten kala ei vielä liiku. Määrä on kasvanut
0,9 prosenttia viime vuodesta. Useampi asiakas
kyseli kalamurekepihvejä.
Pihvejä ei ollut, kun ei ole
haukea.
?Siikaa tulee vasta syksymmällä.
Ainoa hyljeturvallinen
pyydys olisi lohirysä.
Teijo Lehtola Petusta sanoo hylkeiden olevan aivan
yleisiä niillä vesillä ja haitta
on suuri juuri verkkokalas-
Agneta Törnroosin kalavaunu kuuluu Lasse Virtasen perjantain vakioihin. Merkintä voi tulla
velkojan, käräjäoikeuden
tai ulosottomiehen ilmoituksen perusteella
Torstaina 28. heinäkuuta 2016
Olavi Kauppinen uskoo paikantaneensa kolikon. Suurin
löytö puolestaan oli hieman erilainen.
?Metrin montun ehdin kaivaa,
kun tuli auton katto vastaan! Isännän kanssa sitä tovi ihmeteltiin,
kunnes hän muistikin haudanneensa yhden vanhan auton mailleen,
Kauppinen naureskelee.
Vaikka vanhat kolikot ja muut
metalliesineet vuosien takaa ovatkin se, minkä takia ?piippailemaan. Suositulla
etsijien tai ?piippareiden. Harrastuksesta
on sekä huvia että hyötyä.
?Tämä pitää hyvässä kunnossa,
joskus olen kävellyt kymmenen
kilometriä pitkin peltoja yhdessä
päivässä. Aarremaan alla-foorumilla on noin 4500
jäsentä.
Lindholm löysi harrastuksen kaksi vuotta sitten.
?Sinä aikana olen löytänyt noin
500 kolikkoa, joista kahdeksan hopeakolikoita. Kuparisia sormuksia
on löytynyt myös, niitä sanotaan
kihtisormuksiksi. Maan alta paljastuu musketinkuula.
?Kartanon herrat ovat ammuskelleet huvikseen, Kauppinen naureskelee ja sujauttaa pienen kuulan
taskuunsa. Vaikka pellolta on nostettu jo
Vanha musketinkuula jäisi maallikolta huomaamatta.
useampi tilkku, ei sitä huomaa, kun
miehet jatkavat matkaansa. Seitsemän vuotta tulee
täyteen tätä pian, kertoo Kauppinen.
Vuosien varrella löytöjä on tullut
useita. Maa jää
entiselleen.
Metallinetsintä ei ole Suomessa
luvanvaraista, ja sitä saa periaatteessa tehdä jokamiehenoikeuksin.
Kaivaminen on kuitenkin toisten
mailla kielletty. Metallinetsijöiden hyviin tapoihin kuuluu, että
maanomistajalta pyydetään lupa.
Yleensä se on aina saatukin, vaikka ennakkoluuloja liikkuu jonkin
verran.
?Jotkut luulevat, että jos yksikin
kolikko pellolta löytyy, niin seuraavaksi on viljelykiellossa koko
tienoo, Kauppinen selittää.
Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä.
?Jos jotain oikein merkittävää
löytyy, Museovirasto tulee korkeintaan tekemään muutaman kuopan
ja tutkii alueen, ja sitten toiminta
saa jatkua. Faktat ja tarinat tulevat kuin apteekin hyllyltä.
Lopulta piippailu tuo tulosta.
Maasta nousee kuin nouseekin
kolikko. Nykyään Suomesta löytyy metallinetsijöiden oma yhdistys. Ensimmäiset metallinpaljastimet kehitettiin 1960-luvulla ja niitä käytettiin esimerkiksi
miinaharavoina. Hän kääntelee sitä
hetken, ja antaa sitten tuomionsa.
?Tämä on. Hetki voi
olla liikuttavakin, kun sellainen
sitten löytyy, Kauppinen kertoo.
?Minä olen hakenut hangesta
autonavaimia ja lompakkoja, muistelee puolestaan Lindholm.
Sitten paljastimen piippailu muuttuu taas lupaavammaksi, ja Kauppinen nostaa pienen kasan peltoa
ylös. 1600-luvun 1/6-öre!
Lindholm kiiruhtaa katsomaan.
?1650-, ehkä 1660-luvulta. Kaivamansa pienen
maapläntin hän nostaa paikoilleen. yleensä lähdetään, voivat
metallinetsijät saada myös toisenlaisia toimeksiantoja.
?Tilauskeikkoja on jonkin verran.
Lähdetään etsimään vaikka vuosia
kadoksissa ollutta korua. Hienoimmaksi löydökseen
Kauppinen nimeää kolmisen vuotta
sitten Kemiönsaarelta löytämänsä
pronssikautisen kirveen. Aarrekoira Vilma seuraa sivummalta.
Vuosien varrella Sami Lindholmin kokoelmaan ovat lö
nämä aarteet.
Metallinetsijä löytää kuparikolikot ja autonava
Kaksi miestä ja koira kävelevät
Hirvilahden kartanon pellolla verkkaista vauhtia.
?Aika paljon rautaromua, huikkaa
toinen.
Miehillä kulkee mukana lapio
toisessa kädessä ja toisessa on
eräänlainen keppi, jonka päässä on
pyöreänmallinen osa. Tapauksia, joissa alueelle olisi asetettu viljelykielto,
on tapahtunut vain muutama viime vuosikymmeninä, Kauppinen
sanoo.
Muinaisjäännösten ja niiden suo-
Kuparikolikon kuviot ovat vu. Noita
painettiin sellainen 33 miljoonaa.
Sen arvo on noin 25 senttiä, hän
tietää.
Kiinnostus historiaan olikin se,
mikä sytytti innostuksen myös
metallinetsintään. Perniönseudun Lehti
6 . Kauppinen nostaa pienen
lätyn käsiinsä ja alkaa varovasti
Sami Lindholm nostaa pientä maapalaa kolikon toivossa.
puhdistaa sitä. Piippailevaa
ääntä kuuluu miesten heiluttaessa
laitteitaan maankamaran tasolla.
Meneillään on metallinetsintä.
?Tämä laite ilmoittaa metallin
syvyyden, ja arvion siitä, onko se
esimerkiksi rautaa tai jotain muuta
kuten jalometallia, selittää kemiöläinen Sami Lindholm.
Hieman kauempana toinen miehistä, myös kemiöläinen Olavi
Kauppinen, pysähtyy ja kaivaa pienen neliönmallisen maapalan ylös.
?Nyt saattaisi olla kolikko, hän
toivoo.
Toisin käy, maasta nousee pullonkorkki.
?On ollut hyvät peltotalkoot,
kun näin paljon korkkeja maassa,
Kauppinen nauraa.
Metallinetsintä on harrastuksena
melko tuore. Niitä myytiin
1800-luvulla: kultasepät uskottelivat niiden parantavan liudan eri
sairauksia, Lindholm selittää.
Kaksikon historiantuntemus on
vailla vertaa. Vähitellen etsimiä
tuli myös kuluttajille tarjolle
Aina on saamapuolella, tuumii vuoden
Särkisalolainen.
Monen perhosen
lentoaika osuu
loppukesään
Loppukesän perhosia voi
nyt tavata pihoilta, niityiltä
ja metsiltä.
Perhosten vuotuiset lentoajat vaihtelevat lajeittain.
Esimerkiksi kuvassakin näkyvän sitruunaperhosen ensimmäinen sukupolvi lentää
varhain keväällä ja toinen
häin heinäkuun lopusta alkusyksyyn.
Myös nokkosperhosen toisen sukupolven lentoaika
ajoittuu juuri näihin aikoihin.
Muita tähän aikaan liihottavia lajeja ovat muun
muassa amiraaliperhonen,
sinisiipi, neitoperho ja horsmakiitäjä.
Tämän yksilön lento
päättyi pientareelle.
Oikaisu
Viime viikon lehdessä
(Perniönseudun Lehti nro
29, 21. heinäkuuta 2016 . Salminen oli juuri
onkikilpailuissa Paraisilla. Miehet jäävät pellolle.
?En lähde, ennen kuin löydän
edes yhden kolikon, kuuluu Lindholmin mutina.
Aarteenetsintä siis jatkuu.
iidaliisa.pardalin@
pernionseudunlehti.fi
uosien saatossa haalistuneet.
Kari Salminen on vuoden
särkisalolainen.
Förbyn rannassa jutellaan
merestä, kalasta ja Särkisalosta. Aina
silloin tällöin löytyy kolikko, pullonkorkki tai vanha nappi.
?Kun löytää vaikka jonkun 400
vuotta vanhan kolikon, on mielenkiintoista pohtia, että millainen
mattimeikäläinen on sitä viimeksi
pidellyt kädessään, Lindholm sanoo.
Löydöt kertovat paljon entisajan
elämästä. Yhdeltä kevään penkkitalkoissa syntyneeltä istuimelta
on hyvä seurata Förbyn venesataman menoa.
hidasliikkeisyyttä, muutokset kumpaakin suuntaan
ovat hitaita
?Neljäkymmentä vuotta ei
ole merelle edes pitkä aika.
Toinen murhe meren suhteen ovat tosiaan hylkeet,
verkkokalastus on paikoin
mahdotonta. Perniönseudun Lehti
pahoittelee virhettä.
Mölkkymestaruus Yläneelle
Eläkeliiton Mölkkymestaruudesta pelattiin tiistaina Lehmirannassa.
Kultaa vei Ylänne, hopeaa Vahto-Rusko ja pronssia
Loimaan joukkueet.
Joukkueita oli kaikkiaan
mukana kilpailussa seitsemän.
Perniö sijoittui viidenneksi.
?Ei se voitto ole aina
tärkeää, vaan reilu ja hyvä henkinen kilpailu, niin
kuin tänäänkin oli, kommentoi Eläkeliiton Perniön
yhdistyksen puheenjohtaja
Tauno Kanerva.
Perniön yhdistys järjesti
tämän vuoden kilpailun.. heinäkuuta 2016)
oli Hangon rintaman taistelusta 75 vuotta -artikkelissa
väärä päivämäärä. 7
Vuoden särkisalolainen
on huolissaan merestä
öytyneet muiden muassa
aimet
ja-alueilla ei saa etsiä metallia eikä
kaivaa maata ilman lupaa.
Kaksikko jatkaa kulkuaan. Kauppinen esittelee erilaisia koristeellisia heloja ja solkia,
joita on maasta löytänyt.
?Silloin ei ollut bemareita, joten
hevosen valjaita piti koristella, hän
virnistää.
Toimittajalla alkaa aikataulu painaa päälle. Ja kun hylje
ilmestyy vesille kalat lähtevät.
?Matkailu on ainoa kasvava elinkeino Särkisalossa ja
varsinkin kalastusmatkailu,
mutta jos ei ole kalaa, ei
tule kalastajiaan.
Vuoden Särkisalolainen
suhtautuu hiukan kulmik-
kaasti kaupungin hokemaan
merellisestä Salosta.
?Ei tämä ole mikään reservaatti, vaan kehittyvä
pitäjä.
Salmisen perhe, puoliso
Tiina viime vuoden Särkisalolainen ja poika Lauri,
tekevät säännöllisesti kalareissuja pohjoiseen.
?Siellä näkee, mitä kalavedet voivat olla.
Salmisen arjen täyttää
pitkälti jalkapallo, kolmen
junnujoukkueen valmentaminen yhdessä Pauli Luusalon kanssa vie arki-illat
ja pelireissut päälle.
?Kaukaisimmat pelimme
ovat Laitilassa, sinne on
lähdettävä puoli neljän aikoihin, kun tuntia ennen
pitää olla paikalla, peli,
siistiytyminen ja sitten
ensimmäinen Hesburger.
Kotona ollaan vasta puoli
yhdentoista tienoilla.
Salminen ei kuitenkaan
väitä, että pelireissut olisivat rasitus, päinvastoin.
?Siinä voi auttaa montaa
vanhempaa, kun autossa
kerran on tilaa.
Salminen toteaa tyytyväisenä, että Meripirtin kentän
käyttö on kasvanut, pe-
säpallo otti tuulta alleen
samoin jalkapallo.
Mitä vuoden Särkisalolainen on tehnyt tittelinsä
eteen. Perniönseudun Lehti
Torstaina 28. Viimeisiä reissuja isän kanssa kun
kävimme siellä, saalina oli
särkeä ja pieniä lahnoja.
?Pohjassa oli semmoinen
limakerros, tahdoin pois
sieltä.
?Tilanne on surkea.
Salminen on varma , että
jokainen voi tehdä jotain
tilanteen parantamiseksi.
?Ei niin puhtoista ihmistä
olekaan, ettei jotain voisi
tehdä.
Itse hän lähtee tekemään
käytännön työtä Pitäjänyhdistys Särfinin puitteissa.
?Lapsille pyritään luomaan välineitä, joilla he itse
voivat tutkia meren tilaa ja
saada ymmärtämään koko
asian vakavuus.
Aikuisille on tulossa seminaareja ja luentoja syksymmällä.
?Harmi, etten itse ymmärtänyt aikoinaan. Mitäpä
tuosta, jos pesaisen mattoni
tuossa.
Salminen murehtii meren
Vuoden Särkisalolainen on Kari Salmnen. Talvisota päättyi 13.3.1940, eikä
13.3.1941, kuten jutussa
luki. Särkisalon eläkeläisten
joukkue voitti, naisten joukkue tuli toiseksi.
?Oli vaikea kalapaikka.
Vaikeaa on kalastaa Särkisalossakin, kalaa ei yksikertaisesti ole.
?Hylkeitä on vähän joka
puolella.
Hyljeongelma on tullut
viime vuosina sisäsaaristoon, ulompana kiusaa levä.
Salminen muistelee, kuin
mökillä Örön naapurissa
näkösyvyyttä oli viisi metriä.
?Jos haluttiin kalaa, pantiin pari verkkoa mereen ja
kohta oli kampelaa, siikaa
ja pulleita ahvenia. Paljon perustelee
Pitäjänyhdistys Särfin.
Särkisalon silakkamarkkinat on Salmisen idea, samoin pitkälti kevään penkkiprojekti.
Särkisalossa on koko ajan
tekeillä jotain, mikä saa
jaksamaan.
?Jos täällä on talkoot,
ei koskaan tunnu, että on
antamassa
Juna menee
edelleen, aseman kohdalla
korkealla penkalla ja lähempänä kylää louhitussa
kanjonissa, mutta eivät ne
pysähdy.
Kuovilan koulussa jutellaan millaista kylässä on
olla ja elää. Torstaina 28. Pikkuposti viipyy, mutta toisaalta lähtevät postin nouto
onnistuu.
?Keltainen heijastin vaan
näkyviin, kertoo Elomaa.
Kuovilassa halutaan jatkaa koulun korjaamista, savupiiput käyttökuntoon ja
talolle lisää käyttöä.
?Täällä on ollut leirikoululaisia, mutta haluaisimme
vuokrata tätä myös yksityistilaisuuksiin ja muuhun
käyttöön.
Raha vaan on tiukassa.
?Saamme kaupungilta
parisataa euroa ja omaa
hankintaa on muun muassa
liikenteenohjaus Fiskarin
Antiikkimarkkinoilla.
?Siellä sai kyllä seistä aika
monta päivää, kun aktiiveja
ei ole.
Kuovilan rauhassa on yksi
uhka.
?Kylän laidalla on valtausalue, esiintymä hyvälaatuista kalkkia.
Se kauhistuttaa, jos kaivos
tosiaan avataan.
?Se olisi vielä avolouhos.
Toki kylästä on louhittu
ennenkin, lähimetsät ovat
kuiluja täynnä.
Pekka Poutanen. Urheiluseura Kuovilan
Kisatoverit vuokrasi koulun
1980 viideksikymmeneksi
vuodeksi. Koulu ei näytä
ihan perinteiseltä, punamullattu rakennus on tuotu
Karjalohjalta vuonna 1915.
Pohjan kunta lakkautti kou-
lun 1964 ja sen jälkeen
se toimi lähinnä vaalihuoneistona ja kokouspaikkana. Talo korjattiin
talkoilla ja hiljattain urheiluseurasta tuli Kuovilan
kyläseura 2015.
?Emme maksa tästä vuokraa, saamme käyttää koulua
ylläpitoa vastaan, kertoo
kyläseuran puheenjohtaja
Katja Stolt.
Kyläseura toimii, mutta
lisää aktiivista väkeä toivo-
taan mukaan.
?Heinäsuon suunnalta
Kiskon puolelta ollaan oltu
kiinnostuneita.
Kullaanjärven mökkiläisiä
on kosiskeltu mukaan, mutta tekijöitä ei oikein löydy,
tapahtumat kyllä vetävät.
?Patikkaretket lähitienoille ovat suosittuja.
Niitä vetää yhdeksän vuotta kylän vapaa-ajan asukkaan ollut seuran jäsen Esko
Elomaa, joka on palannut
lapsuuden maisemiinsa ja
tuntee maastot.
?Isä tunsi nämä metsät ei-
Kyläseuran taloudenhoitaja Roy Hellen sipaisi koulun piha siistiksi.
kä tarvinnut karttaa ja minä
opin siinä samalla.
Kyläseuralla on lisäksi
omat vuorot Kisakallion
Urheiluopistossa.
?Sunnuntaina sulkapalloa
ja torstaisin kuntosali.
Kosken asemaseudun ihmiset ovat myös tervetulleita kyläseuran vuoroille
liikkumaan.
Juttelemassa on myös hallituksen jäsen Satu Porkka
ja tytär, maanantaina vuoden täyttänyt Elsa.
?Vähän olin hiipumassa,
mutta kun Satu tuli mukaan
sain uutta virtaa, kehaisee
Katja Stolt.
Molemmat ovat tulleet
miehen perässä Kuovilaan,
millainen paikka kylä on
asua.
?Täällä on kiva asua, jos
haluaa olla rauhassa..
Stolt kertoo, kuinka hänen
silloin kaksi- ja nelivuotiaat
poikansa leikkivät pihalla
ja ryntäävät ovelle. heinäkuuta 2016
Katja Stolt, Esko Elomaa, Satu Porkka ja Elsa kertoivat mitä Kuovilassa puuhataan.
Kuovilassa saa elää rauhassa
?Koski, Kuovila, Karjaa,
toitotti konduktööri kauan sitten, kun junat lähtivät Perniöstä pääkaupungin suuntaan. Perniönseudun Lehti
8 . ?Äiti,
äiti, tule katsomaan mikä
täällä on?.
?Siellä oli ihminen.
Satu Porkka muutti viitisen vuotta sitten Keravalta.
?Kyllä minä myös tykkään, kun tykkään sienestää
ja marjastaa.
Äitejä huoletta kulmille
palanneet sudet.
?Siellä ne taas ulvovat,
tietää Elomaa.
?En ole uskaltanut Elsaa ulkona nukuttaa, kertoo
Porkka.
Muutkin pedot ovat liikkeellä.
?Ilves oli tuonut peuranraadon ihan rapun pieleen.
Pelko susista on aitoa.
Raasepori järjesteli koulukyytejä uudelleen ja sai
Katja Stoltin kimppuunsa.
?Lasten olisi aamuin illoin pitänyt kävellä kaksi
ja puoli kilometriä tuonne
tienhaaraan, ilmoitin, etteivät kävele.
Ala-aste on Fiskarissa ja
yläaste Karjaalla. Taksi vie
Fiskariin ja yläasteen oppilaat Pohjan linja-autoasemalle.
?Koulumatkaan voi mennä jopa puolitoista tuntia ja
se on aika paljon.
Koulutaksi saa kohta pitää
taukoa, seuraavaksi kouluun
menee Elsa ja toinen kylän
lapsista puolitoistavuotias
poika.
Kuovilan ainoa palvelu on
Kisakallion lisäksi palveluliikenne, jonka järjestää
yksityinen taksiyritäjä.
?Ei hän siitä mitään tienaa, mutta hän haluaa tehdä
sen, kiittele Stolt.
Ainoa julkinen palvelu on
posti, joka ei sekään ihan
saa kehuja kolmikolta
Taiteilija Hannu Nikander maalasi sen vain pari päivää
sitten.
välillä ulkomaillakin.
Eläimiä kuvaavissa töissään Nikander ei ole kos-
kaan tyytynyt maalaamaan
niin sanotusti pelkästään
eläimen kuvaa. Jos alkaa tuntua siltä, etten löydä enää mitään
sanottavaa niiden kautta,
etsin jotain muuta maalattavaa, taiteilija toteaa.
Näyttely on auki 26.8.
saakka arkisin kello 10?17.
Kastemekot kertovat sukujen historiaa
Perniön Pyhän Laurin kirkossa on asetettu näytteille
35 kastemekkoa.
Lisäksi esillä on vanhoja
valokuvia, kasteliinoja ja
-todistuksia, muutamia ristiäisistä säilyneitä muistoja
sekä kirkon vanha kastemalja.
Näyttelyn järjestämisen
idea syntyi Satu Torstilalla,
joka otti yhteyttä Perniön
alueen seurakuntapastoriin
Pirkko Koivuseen.
?Aloimme tiedottaa asiasta ja koota näyttelyä yhdessä. Laajempia pintoja, hän kertoo.
Nikander menetti molemmat kätensä onnettomuudessa 1970-luvun alussa.
Kuvataiteilijaksi hän ryhtyi
vuonna 1978. Torstaina 28. Kallio on tehnyt jokaiselle 11
lapsenlapselleen oman mekon, sekä 7 mekkoa sisarustensa lapsenlapsille. Eläinten
ilmeet ovat hyvin tunteikkaita, ja monessa työssä
realismia vaikuttavampaa
onkin se, miten taitavasti Nikander on onnistunut
kuvaamaan eläimen tun-
netilaa.
Sama teema on vahvasti
esillä tässäkin näyttelyssä.
?Sinänsä mitään tietyllä
tapaa uutta tässä näyttelyssä ei ole, Nikander toteaa.
Monet työt ovat kuitenkin
uusia . 10 . uusin jänistaulu
maalattiin kaksi päivää
sitten.
Mallina taiteilija käyttää
yleensä valokuvia, mutta
poikkeuksiakin on.
?Takapihalla mellastaa
oravia ja jäniksiä, hän hymyilee.
Oma koirakin voi joskus
toimia tunteiden tulkkina.
?Saatan joskus huomata,
että koirallahan on aivan
sama ilme kuin maalauksessa, vaikka olisin maalannut aivan eri eläimen,
Nikander sanoo.
Vaikka hän on maalannut
eläimiä jo kolmatta vuosikymmentä, ei aihe tunnu
vielä loppuun käsitellyltä.
?Niin kauan, kun löydän
jotain uutta eläinaiheiden
kautta, jatkan niiden tekemistä. Usein mekko
kulkee perheessä lapselta
toiselle ja sitä ovat saattaneet käyttää monet suvun
pienokaiset.
Seurakuntapastori Koivusen mielestä on hienoa,
että kastemekkoja on saatu
koottua näin mittava määrä
Pirkko Koivusen esittelemä vaaleanpunainen kastemekko on vuodelta 1931 ja sen ensimmäinen
käyttäjä on hankolainen Terttu Iisalo (nyk. Esillä
olevan kastemekon omistaa
Aatos Valdemar Kallio ja
sitä on käytetty ristiäisissä
viimeksi itsenäisyyspäivänä
2015.
Hienoissa, käsityönä tehdyissä kastemekoissa on
mukana perheiden ja suvun
historiaa. Mekossa on
kastettu Forsstenin kolme
omaa poikaa sekä kolme
sisarenlasta.
Myöhemmin
mekkoa
käyttivät myös hänen neljä lastenlastaan. Se muistuttaa
meitä siitä, mitä Jeesus on
tehnyt puolestamme. Mekko on
käynyt toimittamassa virkaansa jopa Amerikassa,
jossa yksi lapsenlapsista
syntyi ja kastettiin.
Valkoisen kastemekon
historia ulottuu alkuseurakuntaan, jolloin kastettavat pukivat ylleen valkoiset
vaatteet. Eläinmaalausten lisäksi hän on maalannut lukuisia muotokuvia
ja hänen töitään on ollut
esillä ympäri Suomea ja
Jänisaiheinen maalaus ripustui puuhun. Joissakin voi nähdä kirjailtuna kaikkien siinä
kastettujen lasten nimet ja
heihin liittyvät päivämäärät. Pääsiäispäivä oli varhaiskirkossa
suosittu kastepäivä.. heinäkuuta 2016
Perniönseudun Lehti
Eläimiä jäniksestä jääkarhuun
Hannu Nikanderin näyttely avautuu sunnuntaina
Hannu Nikander täyttää
Perniön kunnantalon ensi
sunnuntaina eläinaiheisilla
maalauksillaan.
?Annoin näyttelylle nimeksi Jäniksestä jääkarhuun, taiteilija kertoo.
Ja paikkansa pitää: eläinten kirjo on Nikanderille
ominaiseen tapaan jälleen
laaja. Mukana oli myös
suntiomme Marko Välläri, joka on tehnyt telineet
kastemekoille. Huldén).
Sota- ja evakkovuosien
muuttokuormissa säilynyttä mekkoa ovat käyttäneet
hänen kaksi omaa lastaan
ja viisi lastenlasta.
Useassa kastemekossa on
käytetty hyväksi äidin hääpuvun tylliä tai pitsiä.
Tällainen on esimerkiksi
esikoista odottaneen Raili Forsstenin vuonna 1959
ompelema kastemekko.
Hän päätti tehdä kastepuvun osittain omasta vihkimekostaan. Jokaiseen mekkoon
on liitettynä myös tarina
mekon alkuperästä ja sitä
käyttäneistä lapsista, Koivunen kertoo.
Eräs esillä olevista, neulotuista kastemekoista on
Mailis Kallion valmistama
mekko vuodelta 1988. Tämän tyyppinen kastemekko on peräisin vuodelta
1931 ja sen ensimmäinen
käyttäjä on hankolainen
Terttu Iisalo (nyk. Valkoisen ja pitkähelmaisen kastemekon historia Suomessa on lähes 200
vuotta vanha. Edellä mainittujen
eläimien lisäksi taiteilija
tuo näytille muun muassa
leijonia ja tiikereitä kuvaavia töitä.
Kaikki eläimet ovat villieläimiä, mutta niin Suomen
luonnon asukit kuin eksoottisemmatkin tapaukset
esiintyvät sulassa sovussa,
vaikkakin eri töissä.
Ensimmäiset eläinaiheiset työt Nikander muistelee
tehneensä 1992.
?Silloin ne eivät vielä
olleet tällaisia realistisia
maalauksia, vaan hieman
erilaisia. Otin vastaan
kaikki näyttelyyn saapuneet
kastemekot ja niitä on kertynyt yhteensä 34 kappaletta. Huldén).
näyttelyä varten.
?Kastemekko kuvastaa
puhtautta ja tahrattomuutta.
Kasteen ydin ei ole kuitenkaan nimen antamisessa,
vaan siinä on kyse ihmisen
pelastuksesta ja iankaikkisuudesta
Lisäksi useimmilla
tiloilla turvaudutaan erilaisiin liitännäiselinkeinoihin,
Lausti sanoo.
Omalla tilallaan Laustilla on siemenviljaa, sokerijuurikasta ja ruokahernettä.
Puolison tilalla Perniössä on
omat viljelyksensä, minkä
lisäksi kumpikin käy tilan
ulkopuolella siviilitöissä.
Vaikka maatalouden tilanne on Suomessa haastava,
Lausti uskoo tulevaisuuteen.
MTK-Särkisalon yhdistyksen Marja Bastman, Lotta Lausti ja Juha Wikström jakamassa kasvien tunnistuskilpailun arvontapalkintoja. Kotieläintuotanto on Särkisalossa melko vähäistä, mutta
kasvinviljely on monipuolista. Perniönseudun Lehti
Torstaina 28. heinäkuuta 2016 . Me saamme olla
päivittäin luonnon kansa
tekemisissä.
Särkisalo ?päivän ohjelma
oli monin tavoin perinteinen.
Meripirtissä oli esillä
Taina Tornin akvarellejä
ja Tytti Lindhin ristipistotöitä. Esillä oli uskomattoman hienoja tauluja
ja mietelauseita, Willgren
sanoo.
Taina Torni oli tuonut esille tekemiään akvarellejä,
Tytti LIndhin ristipistotyöt ihastuttivat Meripirtin näyttelyssä
joita hän on opiskellut tekemään Helena Sundbergin
opissa.
Särkisalon parhaana tyttöurheilijana palkittiin menestyksekäs hiihtäjä Bettina
Wikström ja poikaurheilijana Jere Hurme, joka ei
ehtinyt palkintojenjakoon
Salo Volley turnauksesta.
Hiihtäjä Bettina
Wikström palkittiin
vuoden särkisalolaisena tyttöurheilijana.. Meripirtin
kerhon puheenjohtaja Seppo Willgren kertoo, että
ajatuksena oli saada esille
paikallisten tekijöiden töitä.
- Tytti Lindhillä on juuret
Särkisalossa. 11
Särkisalo?päivänä tunnistettiin kasveja
Maataloustuottajien Särkisalon yhdistys järjesti lauantaina Meripirtissä mielenkiintoisen kasvientunnistuskilpailun. Tänä vuonna
70-vuotta täyttävä yhdistys
juhlisti merkkivuottaan Särkisalo -päivänä esittelemällä toimintaansa ja pitämällä
maaseudun ja maatalouden
asiaa positiivisesti esillä.
- Kilpailussa oli tunnistettavana 27 kasvia, joista
19 oli viljelykasvia ja kahdeksan rikkakasvia, Lotta
Lausti Särkisalon Tuottajista kertoo.
Kasvit olivat esillä kokonaisina juurineen. Vaikka paljon
on epävarmuutta, paljon on
myös hyvää. Ei mitään työtä kannata tehdä hampaat
irvessä. Särkisalon Tuottajien tilanne
on hyvä, valtaosa alueen
viljelijöistä on toiminnassa
mukana.
- Maatalousyrittäjät ovat
melko kattavasti mukana
tuottajien toiminnassa. Lapsille järjestettiin
juoksukilpailuja ja myös
Vuoden särkisalolainen sai
kunniakirjansa.
Helsingissä asuvan kesäsärkisalolaisen Tytti Lindhin ristipistotyöt saivat
monia ihailevia katseita ja
kommentteja. Kuminan hain Perniön puolelta, kaikkia muita
kasveja kasvatetaan täällä
Särkisalossa, Lausti kertoo.
Hänen mukaansa tehtävä
oli melko haastava ja asiantuntijollakin oli vaikeuksia
tunnistaa esimerkiksi osaa
maanparannuskasveista.
Lausti kertoo, että Särkisalossa ovat tilakoot vuosien varrella kasvaneet kuten
muuallakin Suomesssa. Kuvat Pentti Palm.
- Tästä työstä saa ja pitää nauttia. Täytettävästä lomakkeesta löytyivät kaikkien lajien nimet,
kilpailijoiden oli osattava
yhdistää nimet oikeaan kasviin.
- Lomakkeita täytettiin
noin 60 ja ainoastaan kuusi
oikeaa
Perniönseudun Lehti
12 . Torstaina 28. (2,66/kpl)
Rapumestarin ?JÄTTI SATSI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
100kpl, koko +10cm
220. 7-21, la 7-19 ja su 11-18
TÄ
Ä MEIS
TYKKÄ OOKISSA!
FACEB. 040 1769 936 (arkisin klo 8-18) tai anette.holappa@k-supermarket.fi
Rapumestarin ?ISO SATSI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
30kpl, koko +10cm
80. (2,20/kpl)
Rapumestarin ?KYMPPI SATSI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +10cm
30?/laatikko (3,00/kpl)
Rapumestarin ?PERINTEINEN SATSI?
ELÄVÄ TÄPLÄRAPU
30kpl, koko +10cm
60?/LAATIKKO (2,00/kpl)
Rapumestarin ?PERINTEINEN JÄTTI SATSI?
ELÄVÄ TÄPLÄRAPU
100kpl, koko +10cm
180?/LAATIKKO (1,80/kpl)
Rapumestarin ?PERINTEINEN KYMPPI SATSI?
ELÄVÄ TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +10
25?/LAATIKKO (2,50/kpl)
Rapumestarin ?PAREMPI SETTI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +11cm
49?/LAATIKKO (4,90/kpl)
Rapumestarin ?ISOSTI PAREMPI SETTI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
20kpl, koko +11cm
90?/LAATIKKO (4,50/kpl)
Rapumestarin ?PAREMPI KYMPPI SETTI?
ELÄVÄ TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +11cm
39?/LAATIKKO (3,90/kpl)
Rapumestarin ?SPECIAL SETTI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +12cm
70?/LAATIKKO (7,00/kpl)
Rapumestarin ?TUPLA SPECIAL SETTI?
KEITETTY TÄPLÄRAPU
20kpl, koko +12cm
130?/LAATIKKO (6,50/kpl)
Rapumestarin ?SPECIAL KYMPPI SETTI?
ELÄVÄ TÄPLÄRAPU
10kpl, koko +12cm
59?/LAATIKKO (5,90/kpl)
PERNIÖ
Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ
Puh. heinäkuuta 2016
r
Ta
k
jou
se
o
tv
SU
i
s
ma
Kesä, mikä ihana
syy syödä hyvin!
sa
.
.7 .
1
3 ta
.- ini
28n ma
- o
TO llei t
isi
e
Konsulentit
Kouvolan Lakritsi
pe klo 10-18,
Makuliha la
klo 9-15
Herkkutorilta:
voimassa to-la
K-ruokamestarin
lehtipihvit
1990
1990
naudan sisäpaistista, Suomi
KG
K-ruokamestarin
entrecotepihvit
myös marinoituna, Suomi
KG
ERÄ! Ylönkylän kartanon
pensasmustikka
250 g (15,80/kg)
395
RS
Perniöläinen
suippokaali
viljelijä: Salminen Pirjo
279
KG
K-ruokamestarin porsaan
kasslerpihvit
995
995 795
myös marinoituna, Suomi
KG
K-ruokamestarin
porsaan rimpsuluut
Savukirjolohi
palana, Suomi
myös marinoituna, Suomi
KG
KG
UUTUUS! Kallelan Tilan
baby broccoli
150 g (21,93/kg)
Luumu tumma
Lepotica
Unkari
329
099
PS
KG
ERÄ! Valkoinen
suippopaprika
Auringonkukkakimppu
Unkari
Hollanti
189
490
KG
KG
Rapurallaa
MEILTÄ VOIT TILATA RAPUJUHLIEN YKKÖSVIERAAT ENNAKKOON.
SAATAVUUDEN MUKAAN RAPUTILAUKSET KOLME ARKIPÄIVÄÄ ENNEN NOUTOA!
RAPU HINNAT VOIMASSA KOKO RAPUKAUDEN,
SAATAVUUDEN MUKAAN
TILAUKSET JA TIEDUSTELUT:
p. 040 1769 451
Tavallista parempi ruokakauppa
PALVELEMME
ark