. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 tilaukset@pernionseudunlehti.fi p. .. alkaen: Haarlantie 2 B 16, Perniö Avoinna sopimuksen mukaan 040 593 9912 TARJAN HIERONTA JA KAUNEUSHOITOLA • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Perniön liikuntahallissa Su 2.2. Korihait 3 Yhteistyössä: Tervetuloa kannustamaan! Tervetuloa kannustamaan! ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 5 30.1.2025 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. U16 Tytöt 2.div Klo 14.00 PeU-Basket . SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Uusi osoite 4.2. .. 044 735 2300 pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Tiekunnilla tasapainoilun talvi Sivu 6 Kuluva talvi on ollut jatkuvaa kyttäilyä, tuumii Saarenjärventien hoitokunnan puheenjohtaja Kalle Kivelä.. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. . Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. RaPy Su 2.2. Miehet 4.div Klo 16.30 PeU-Basket . 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo
Esimerkiksi mahdolliset toimenpiteet pitää kuitenkin päättää tutkimustiedon pohjalta, ei susijahtiin mielivien huutamisen perusteella. –Paimiossakin rajoitus on satakaksikymmentä ja liikennemäärät eri luokkaa kuin viiskakkosella, Klang muistuttaa. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Salon ja Raaseporin susireviirin vahvistamisesta tulee kesällä kuluneeksi kymmenen vuotta. Hirvieläinten pitämiseen loitolla tiestä on kokeiltu erilaisia keinoja. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Nyt he ovat päättäneet työnsä ja hyvinvointialue on hakenut lääkäreitä virkoihin, mutta tuloksetta. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. Vuoden 2019 suunnitelmissa riista-aitaa oli merkitty Pakapyölin alueelle Perniöstä etelään ja toinen osuus Perniön ja Salon välille Ristinkulmalle. Kantatien riista-aidat ovat vielä vuosien päässä Aku Poutanen Perniön terveysasemalla ei parhaillaan ole paikan päällä lääkäreitä työssä. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Kommentit ovat monesti lällättelyä ja ivaamista, joka ei palvele mitään. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Jaakko Klang toteaa, että itse aidan lisäksi saattaa tulla rakennettavaksi esimerkiksi rinnakkaisteitä, jotta joka liittymän kohdalla ei ole aukkoa. Hän muistuttaa, että joskus aitahankkeita on toteutettu esimerkiksi eduskunnan ns. Susi oli pitkän tauon jälkeen uusi tulokas alueen luonnossa. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. joululahjarahoin. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Suunnitelmat ovat yhä voimassa, mutta toteutusaikataulussa edelle ajavat maakunnan muut kohteet. " Kommentointi monesti on lällättelyä, joka ei palvele mitään. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Eteläisen Salon alueella vakavin tapaus sattui syksyllä 2023, jolloin susi raateli lampaita Perniön Ylikulmalla. Jokainen rakennettava portti tai ritilä nostaa yksikköhintaa, samoin mahdollisesti tiealueen osaksi lunastettavat maa-alueet. Tenholassa tuon jälkeen pidetyssä tilaisuudessa Luken edustaja totesi, että susien ja ihmisten kohtaamisia tulee väistämättä; eteläinen Suomi on maaseudultaankin taajaan asuttua ja metsäalueet pieniä. Perniönseudun Lehti kertoi joulukuussa, että kaksi jo eläkkeelle jäänyttä lääkäriä työskentelevät Perniössä ja tuolloin tietona oli, että sopimukset jatkuvat helmikuun loppuun asti. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikuttavat muutamat tahot päivystävän lähes tauotta valmiina kommentoimaan jokaiseen susiaiheeseen. Susi käy myös keppihevosesta milloin milläkin tarkoitusperillä. Asiakkaalle tehdään aina hoidontarpeen ja kiireellisyyden arviointi, jonka perusteella päätetään, kuka on tässä tapauksessa Terveysaseman lääkärihaku ei taaskaan vetänyt Hyvinvointialue korostaa hoidon tarpeen arvionnin merkitystä Susista, mutta asiallisesti Pakapyöli Perniön kirkonkylästä etelään on toinen kohteista, joihin riista-aitoja on kaavailtu.. Ennen toteutussuunnitelman tekoa käydään läpi muun muassa se, missä kolareita on sattunut. Luonnolle susi ei ole uhka, kotieläimelle se voi sitä ollakin. Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang ei lähde toistaiseksi edes arvioimaan, minä vuonna kantatien riista-aitoja ehkä aletaan rakentaa. Monesti esimerkiksi Luken kantaarvioihin suhtaudutaan epäillen vain siksi, että arvio on tehty Helsingissä. Paikallisesti keskustelu on toistaiseksi ollut asiallista ja toivottavasti sellaisena pysyykin. Riista-aidan rakentaminen maksaa noin 40 000 euroa kilometriltä. Perniönseudun Lehti kertoi suunnitelmista kesällä 2019; toistaiseksi aidat eivät kuitenkaan ole edenneet toteutukseen asti. –Liittymäpaikoissa äänimajakoista ja aktiivisisista varoitusjärjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia, mutta ne vaativat myös ylläpitoa ja sähköä, Klang muistuttaa. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Vuosia sitten Tenholassa järjestettiin yleisötilaisuus, jonka aiheena oli susi. Klang nostaa esimerkiksi Saaristotien Kaarinasta Paraisille sekä ykköstien kohdat Turun ja Kaarinan välillä ja Paimionjokilaaksossa. Sittemmin kohtaamisia todella on tullut; valtaosa on ollut hamittomia havaintoja, mutta myös kotieläinvahinkoja on kirjattu. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen suunnitelmissa on ollut riistaaidat kantatielle jo usean vuoden ajan. Avoterveydenhuollon osastonhoitaja Riitta Ahqvist sanoo, että tässäkin tilanteessa ensisijainen yhteydenottopaikka Perniön ja Särkisalon alueen kuntalaisille on Perniön terveysasema. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Rambollin kartta-aineiston perusteella erityisen riskialttiit paikat löytyy ainakin Perniöstä Savikulmantien ja Korjärventien risteyksien paikkeilta. Aku Poutanen Tenholan ja Salon välillä kantatie 52:lla sattui viime vuonna ainakin 60 hirvieläinkolaria. Monesti kommentointi on alatyylistä töräyttelyä valtion rakeista ja niin edelleen. Ratkaisu on voimassa tietyn aikaa. Liikenneturvallisuusinsinööri muistuttaa lisäksi siitä, että perustienpidon rahoituksesta riistaaitoja ei yleensä rakenneta. Tietokantaan päätyvät ne onnettomuuspaikat, joilla on käynyt suurriista-virkaavun edustaja. Nyt havaintojen määrä on lisääntynyt siinä määrin, että Salon kaupunki katsoi parhaaksi järjestää osalle kaupungin alakoululaisista erilliset koulukuljetukset aamuisin. Tien perusparannushankkeisiin voi osana kuulua riista-aita, mutta pääsääntöisesti riista-aidat tehdään hankerahoituksella, Klang sanoo. Pelkoa ja huolta esimerkiksi kotieläinten puolesta ei voi väheksyä – saati huolta lasten koulumatkojen turvallisuudesta. Pelottelu ja lietsonta pitää kuitenkin jättää pois. Riista-aita on ratkaisuna huoltovapaa. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin
Ahlqvist muistuttaa, että hoitajan vastaanotolla hoituvat toimenpiteistä esimerkiksi erilaiset mittaukset ja injektiot, rokotukset ja tikkien poistot, korvien huuhtelut, pitkäaikaissairauksien määräaikaistarkastukset ja haavapotilaiden hoito. Näin siitä huolimatta, että monen tapana on mennä paikan päälle. Lisäksi työssä on muun muassa aikuisvastaanoton terveydenhoitaja ja myös neuvolapalvelut toimivat Perniössä yhä, samoin laboratorio palvelee päivittäin. –Laboratoriostakin on ollut epätietoisuutta ja moni Perniön seudulta on ajanut Saloon laboratorioonkin, sanoo Ahlqvist. Perniössä työskentelee parhaillaan kolme sairaanhoitajaa sekä sairaanhoitaja, jolla on lääkkeenmääräämisoikeudet. Nakkaa vinkki tai kuva viestillä! AKU 044 735 2302 NUUTTI 044 735 2303 TOIMITUKSEN WHATSAPP Susihavaintojen määrä pakotti kaupungin petokyyteihin Sivu 7 Petojen jälkiä etsitään porukalla, jos lunta saadaan Sivu 7 Silta vaatii lisärahaa Sivu 5 Kesätöitä on, mutta niiden löytäminen on joskus kiven takana Sivu 8 Sähkömies sai elämänsä keikan Etelämantereelle Sivu 10 Veturitallin seinillä hehkuu jo kadonnut saaristolaisuus Sivu 12 Perniön voimanpesä pokkasi lajinsa parhaan palkinnon Sivu 15 tarvittava ammattilainen – lääkäri, hoitaja tai joku muu. Terveysaseman lääkärihaku ei taaskaan vetänyt Hyvinvointialue korostaa hoidon tarpeen arvionnin merkitystä. Perniönseudun Lehti 5 30.1.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä ny. Ahlvist korostaa, että ensisijainen tapa on soittaa terveysasemalle, mistä soitetaan asiakkaalle takaisin. Perniöläisiä palveleva lääkäri löytyy tällä haavaa pääterveysasemalta
Uutena katsoo asioita kauemmalta ja huomaa puut metsästä. Juhlasaliin oli kokoontunut valtava määrä senioreita seurustelemaan, kuulemaan tietoiskuja ja nauttimaan lounasta. Mietin miellyttävässä pöytäseurassa istuessani suomalaista yhdistysperinnettä ja sen tulevaisuutta. Piirustukset saattoivat olla liian kalliit tai tilaajat mamoilivat, mutta Aallon kanssa ei kauppoihin päästy. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Tein noin tuhat vuotta sitten lehteen jutun siitäkin, miten Alvar Aallolta tilattiin suunnitelmat Perniön museoksi. Toimituksen itäkaapelin viikkoeristeet katkaistaan tässä seuraavaksi. *** Kirjasto taas voi olla monelle ensimmäinen tai ainakin toinen kesätyöpaikka. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Kaikkeen tuskin on varaa, mutta jos edes ruiskulaatikkoon euro tai äkkiä piikki löytyykin sen päiväkodin hiekkalaatikosta. Nuoria on nykyään vaikea saada mukaan yhdistystoimintaan. Toisaalta mielessä kävi sekin, että onko kukaan koskaan käynyt oikeastaan epäviihtyisässä kirjastossa. Tekijän vinkkelistä keikka ei-jokapäiväisiin maisemiin on päivään kuuluvasta työnteosta huolimatta joka tapauksessa melkein kuin vapaapäivä. Tervepä terve. Kurkattuani yhdistyksen kotisivuja huomaan, että puhutaan vuonna 1970-luvulla Halikossa syntyneestä perinteestä. Viime perjantaina retken tärkeä välietappi Helsingissä oli Vallilan kirjasto, jonka piirsi 1990-luvun taitteessa arkkitehti Juha Leiviskä. *** Sitä kävivät jotenkin kevään vaalitkin mielessä toissaviikolla, kun tie vei Helsinkiin. Jos olisi käynyt toisin, museonmäelle saisi myydä lippuja muulloinkin kuin kesäsesongilla ja myös japaniksi. Täpliä voisi tiputella kartalle sinne, tänne. Hyvin rasvattu palvelujärjestelmä tarvitsee julkista, yksityistä ja eritoten kolmatta sektoria. Sellaista koin Salon seniorit ry:n kuukausitapaamisessa 15.1. Vau. Vaalit taas tulivat mieleen retken arkkitehtuuriosion kautta. Yhtä kaikki nykyiselläkin rakennuskannalla voisi olla mahdollista visioida jonkinmoinen rakennustaidekierros, edes virtuaalinen, vaikka moni kohde ei ollenkaan yleisölle avoin tai paraatikunnossa olekaan. Jos joku näiltä main etenee aiheeksi Voguen juttuun, hänet pitää ottaa työn alle. 4 Torstaina 30. Kuntavaalit tulivat mieleen siinä kohtaa, kun sitä tajusi että päättäviin asemiin taatusti pyrkii joku sellainenkin, jonka tulilinjalla ovat kirjastot, olipa paikkakunnan nimi mikä hyvänsä. Ansioita oli kerätty niin yleisurheilukentiltä kuin laduiltakin.. Tenholan kunnanviraston suunnitteli melkein paikallinen Hjalmar Åberg, joka ehti sittemmin piirtää lyseoita sinne ja tänne. Tästä katsoen lähin hänen piirtämänsä rakennus on mitä ilmeisimmin yksityistalo Tammisaaressa. Listalle kertyy lähteitä penkomalla pituutta, vaikka jättäisi ne iänkaikkiset ruukkija kartanomiljööt välistä. Ei huolta. Astrum-keskuksessa marssiessani ensimmäistä kertaa paikalle. Tekevät myös palkitaan: tammikuussa 1995 palkittiin parhaat perniöläiset urheilijat. Johan siitä on laulettu iät ja ajat, että ei mummitaloa lukita yöksi. Hyvinvointialueiden vaalit taas tulivat mieleen siinä kohtaa, kun yleisessä vessassa tuli vastaan käsipyyhetelineen päälle asemoitu käytetyille ruiskuille tarkoitettu purkki. Tuntuma on, että mielenkiintoisiin töihin tai muihin tehtäviin päätyneet täkäläissyntyiset ihmiset kiinnostavat jutun aiheena lukijoitakin tai jos eivät, niin kertokaa nyt sekin. Joskus on aloitettava perusasioiden kertomisesta kuten siitä, että työntekijällä pitää olla antaa verokortti ja töistä pitää tehdä sopimus. Kaiken tunnustetun ja koukeroisen rinnalla voisi tietysti olla myös esimerkkejä uudemmasta arkisesta, esimerkiksi otsikolla ”Valesokkelitalojen valiot” tai ”Elintasosiipi aikamme peilinä”. Jatkuvuutta on ja pitääkin olla. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Puhumattakaan isoäidin työajoista. Kemiössä on tietysti talon verran Bryggmania ja Tammisaaressa Aaltonsa ja Hangossa Revellinsä ja Sonckinsa, mutta eihän se laji ihan noihin ukkeleihin jää. Esimerkiksi Perniön entisen alkoholistihuoltolan, nykyisen kuntoutuslaitoksen rakennukset piirsi Väinö Vähäkallio. Julkinen sektori kaventaa koko ajan kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Miehen kynänjälki osuu omaan makuhermoon mitä parhaiten ja sen teki tuo pieni kirjastokin, jonka jatkona on päällisin puolin kodikas päiväkoti ja sen jatkona mitä kiehtovin rivitalonpätkä. Raili Hilakari varatuomari Mathildedalista Nokian henki elää salolaisessa senioritoiminnassa Tekevälle sattuu: kolmekymmentä vuotta sitten jäi otsikkoon lyöntivirhe ja se muistuttaa kiireestä vanhassa lehdessä vielä tänä päivänäkin. Huolen aihettakin on. Draivi, rajojen rikkovuus, ylpeys ja yhdessä tekemisen meininki. *** Heip. Työ, perhe, harrastukset eli ruuhkavuodet ovat usein syynä. Kokemus, viisaus ja hiljainen tieto olivat vaikuttavasti läsnä. Olin mykistynyt. Odotin muutaman kymmenen aktiiviosallistujan kohtaamista. Ja sitten voidaan palata takaisin esimerkiksi Perniön asemalle, missä yhden entisen kaupan suunnitteli Alex Nyström. Hänen rakennuksiaan näkyy ennen muuta Turussa, missä listalla ovat esimerkiksi rakennusja kiviosuuskunta Alun jugend-talo ja viime viikolla ahmaa majoittanut Park-hotellin rakennus. Kaupungin puolelta muistutettiin siitä, että oma perhe kuten isovanhemmat voivat olla hyvä työllistäjä, mutta kaupungin kesätyöseteliä siihen pestiin ei saa. Täällä itätoimistossahan on aina kiinnostanut rakennettu ympäristö; heikkona hetkenä kaavoituskin ja rakentamispuolelta etenkin asuinrakennukset ja muu arkinen. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Kun tullaan seesteisempiin vuosiin, tarjolla on paljon yhteisöllisiä toimintoja. Tarkemmin ottaen sinne vei rautatie ja syyn keikkaan näitte jo viime viikon lehdestä. Tietoahan löytyy museoviranomaisten sivuilta, mutta harva satunnainen matkailija niille päätyy. Toivo vuoden etenemisestä elää sikäli, että tiistai vei yläkoululle ja kesätyötapahtumaan. Eräs niistä on senioritoiminta. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Loota tai loota Tiesittekö, että Salossa Nokian henki on edelleen voimissaan. Siinä menisi vipuun, jos väittäisi, että eteläisessä Salossa on varsinaisen nimekästä arkkitehtuuria vähän. Kannustan tulemaan mukaan
Varha käynnistää yt-neuvottelut PsL Hyvinvointialue Varha aloittaa laajat yt-neuvottelut. Salon kaupunki pyysi tarjouksia Salontien ja Leskenkujan välisen kävelysillan urakan toteutuksesta. • Yhteisessä pöydässä -ruokailu to 6.2. Hyväksytyt kymmenen tarjousta asettuivat kustannusarvioiltaan 321 000 euron ja 415 000 euron väliin. Varha tavoittelee kaikkiaan noin 28 miljoonan euron säästöjä tämän ja ensi vuoden aikana. Lämmin kiitos osanotosta. Hylkäyksen pohjalla olivat muun muassa puutteet yrityksen aiemmassa urakan hoidossa. Valtuusto päättää Perniönjoen kävelysillan tarvitsemasta lisärahasta Yli 40 vuotta palvellut puusilta uusitaan tänä vuonna. KYNTTILÄNPÄIVÄN HARTAUS VALOPILKUSSA Su 2.2. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. klo 18 Muurlan seurakuntakoti (Kiskon ja Muurlan alueneuvostot). MUUTA TOIMINTAA • Kiskon käsityökerho ti 4.2. nettisivulla (salonseurakunta.fi/aikuisille/retriitit) tai Henna Seppälä, p. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Perniön Riistaveikot ry:n VUOSIKOKOUS 20.2.2025 klo 18.00 Pitopastan?ssa. klo 18 Halikon seurakuntatalo (Halikon alueneuvosto). www.pernionseudunlehti. • Su 9.2. klo 11.30 Kiikalan seurakuntatalo (Kiikalan ja Suomusjärven alueneuvostot). 25.12.2024 Salo Tuli taivahan enkeli vuoteesi luo ja kuiskasi sinulle hiljaa: Lähde kanssani taivaisen Isän luo, sinä olet jo kypsää viljaa. Valtuusto käsittelee asiaa ensi maanantaina. • Ke 5.2. Seurakuntatoimisto p. Kuusitie 8, Toija. 02 774 5200, hauta-asiat p. Kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran ensi viikon maanantaina kello 18. Kaksoisalueilla mukana ovat molemmat alueneuvostot. Tämän vaalitavan käyttäminen edellyttää seurakuntalaisten kuulemista, ja kuulemistilaisuudet tulee järjestää ennen 14.2. Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuudesta huolehdimme kaikissa uudistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen sanoo tiedotteessa.. Oli muuttosi tyyni ja rauhainen, kun lähdit sä luokse Jeesuksen. Viime vuodelle sillan kunnostukseen osoitettuja määrärahoja jäi käyttämättä, sillä sillan paalutus oli tarkoitus aloittaa jo viime vuonna, mutta töitä ei päästy aloittamaan. Surun kohdatessa... diakoniatyö. 044 774 5214. 31.1. • Ma 10.2. Alueneuvostot kirjaavat kuulemisten tulokset, joten kuulemisiin liittyy kokous. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 11 eri yrityksiltä. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä: tiedossa on sekä irtisanomisia että myös esimerkiksi työn sijainnin muuttumisia. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntai 2.2. • Ma 10.2. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. klo 13 Valopilkussa, Kuusitie 8. Näin ollen tekninen lautakunta joutuu anomaan valtuustolta lisämäärärahaa hanketta varten. Kirkkovaltuusto on esittänyt, että vaali toimitetaan välillisesti. Kaupungin hankintayksikkö hylkäsi LM-Infra oy:n jättämän tarjouksen. Varhasta myös irtisanoutuu tai eläköityy vuosittain noin tuhat työntekijää. 16) to 6.2. Tervetuloa! V I I K K O 8 Alueemme lomalaiset tavoitat mainostamalla Perkkarissa! Ota yhteyttä! ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Nuutti Ruokangas Perniöjoen ylittävän kävelysillan uusii MVP Infrarakennus oy, mikäli urakan toteutukseen myönnetään esitetty lisämääräraha. klo 18 Perniön seurakuntatalo (Perniön ja Särkisalon alueneuvostot). 02 774 5206, taloustoimisto p. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viim. • Ehtoollishartaus Alholassa (Alhomäent. – Asiakkaille muutokset näkyvät vaiheittain, kun palvelut saattavat muuttaa uuteen paikkaan tai palvelutasoon tehdään muutoksia. • Perniön kirkossa messu klo 10; Rainio-Alaranta, Hurtig. Kyseinen tarjous ylittää kuitenkin kaupungin sillan kunnostamiseen tälle vuodelle varaaman 240 000 euron määrärahan. /surunkohdatessa Perniönseudun Lehti kuolleita seurakunta hautauspalvelut ostetaan kokoukset Rakkaamme Ismo Ilmari VIHINIEMI s. Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Rakkaudella muistaen Anneli Jaana, Timo ja Jesse Johanna siskot ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 18 Kosken seurakuntatalo (Kosken ja Marttilan alueneuvosto). • Ke 12.2. klo 18 Kuusjoen seurakuntatalo (Kuusjoen ja Perttelin alueneuvostot). klo 13 hartaus; Huhtasalo, Sirén. • Ke 12.2. Tilaisuuksista voi valita itselleen sopivan. klo 12–18. klo 12 Perniön srk-talossa, klo 13 lounasvieraana Hilkka Virtanen. • Hiljaisuuden päivä Kiskon srk-talossa ja kirkossa su 9.2. klo 18 Salon seurakuntatalo (Salo-Uskelan alueneuvosto). 5 Torstaina 30. • Iltaperhekerho torstaisin Särkisalon srk-kodissa klo 17–19. • Ke 12.2. P. Neuvottelut kestävät vähintään 2–6 viikkoa riippuen siitä, kuinka laajaa henkilöstöryhmää ne koskevat. klo 13.30; Koivunen, Hurtig. Kaupungin hankintayksikkö päätti valita vertailuhinnoiltaan halvimman tarjouksen, eli MVP Infrarakennuksen jättämän 321 442 euron tarjouksen. 30.1.1937 Pertteli k. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Lotta Katariina Järvinen, Jeeli Pyry Sorvari, Amalia Aune Helena Tuomi, Unto Sakari Virtanen, Väinö Eelis Väkiparta Avioliittoon vihityt Viljami Henrik Mettala ja Ella Maria Matilda Nummela Hautaan siunatut Kirsti Johanna Junnila 97 v, Anja Aleksandra Launiainen 96 v, Kaarlo Fredrik Koskenmäki 96 v, Eino Nikolai Salmi 95 v, Kerttu Kaarina Tuomela 94 v, Erkki Jalmari Koivisto 93 v, Pentti Alvari Pirttikoski 89 v, Leila Anneli Sintonen 89 v, Aimo Juhani Oksanen 87 v, Ismo Ilmari Vihiniemi 87 v, Mirja Onerva Niemi 85 v, Ville Oiva Ura 82 v, Markku Pellervo Pulli 80 v, Laila Orvokki Salo 78 v, Markku Juhani Lehtiö 78 v, Reijo Tapio Tammisto 77 v, Sinikka Anneli Ahonen 76 v, Seppo Johannes Hakonen 72 v, Matti Juhani Lehtonen 69 v, Jouko Tapio Rauman 68 v, Aimo Juhani Järvi 63 v, Marko Tapio Rantala 56 v KIRKKOHERRAN VAALI Seurakuntalaisten kuulemistilaisuudet kirkkoherranvaalin vaalitapaan liittyen Tänä vuonna Salon seurakunnassa toimitetaan kirkkoherranvaali. Järj
Lämpötilan vaihtelun myötä hiekoituksen osalta joutuu ennakoimaan mahdollisten liukkaiden kelien varalta. Olosuhteet olivat Saarenjärventiellä hyvin jäiset viime torstaina. –Talvikunnossapidon menot ovat varmaan puolitoistakertaistuneet siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Kivelän mukaan jos tien pinnalla on nähtävissä jäätä, joutuu autoilija ottamaan sen huomioon ajaessaan ja ajaa tällöin usein varovaisemmin. Silti vaaratilanteilta ei voi täysin välttyä. Tietä oli hiekoitettu edellisenä iltana kulkuolosuhteiden parantamiseksi. –Kaikilla teillä tulee vaaratilanteita. Teijo-Joutna tiekunta vastaa Teijosta Joutnaan johtavan tien ylläpidosta, tien aurauksesta ja hiekoituksesta vastaa taas kemiöläinen urakoitsija. Miltei koko ikänsä Saarenjärventien varrella asuneen Kivelän mukaan hiekoittamistarpeet ovat lisääntyneet verrattuna takavuosien lumisiin talviin. Tällainen heilunta on tuonut mukanaan lunta ja jäätä, sulattanut niitä ja taas jäädyttänyt uudestaan. –Ennen oli lumi tien päällä, niin ei tarvinnut mitään. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Tiehoitokunnan puheenjohtaja Kalle Kivelä kertoo, että hiekkaa on ajettu tielle hoitokunnan osakkaan toimesta jo yhdeksän kertaa tälle talvea. Kuluvana talvena elohopea on hissin tavoin liikkunut nollan lämpöasteen molemmin puolin säännöllisin väliajoin. Toisaalta tien ajoittaisessa liukkaudessa voi olla myös hyvät puolensa. Heiluriliike on tarkoittanut etenkin pienempien teiden kohdalla tiiviimpää ylläpitoa, kun tiet ovat olleet ajoittain tämän seurauksena peilijäässä. Saarenjärventiellä on 40 nopeusrajoitus, mutta nopeus voi helposti kohota sen yli. –Tällaiseen tiehen pystyy käyttämään rahaa melkein niin paljon kuin haluaa. Toisaalta koko ajan ei voi olla hiekoittamassa, sillä se maksaa. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Lämpötilojen osalta oikeutteleva talvi aiheuttaa ongelmia yksityisteiden kunnossapidosta huolehtiville tiekunnille, kerrotaan perniöläisistä tiekunnista. Yksityisteillä tasapainoillaan budjetin ja sään välillä Lämpötilojen vaihtelu mittaan on luonut teille niin kuivia kelejä kuin peilijäätä. Yli seitsemän kilometrin mittaisen Saarenjärventien hiekoitus myös maksaa jonkin verran. Kyseinen hiekoitus oli Saarenjärventen tiehoitokunnan puheenjohtaja Kalle Kivelän mukaan jo yhdeksäs tälle talvea. Voisi tätä leventää vielä hiukan ja tehdä koko runko joistain paikoista uusiksi, Kivelä sanoo. Toisaalta jos tie olisi täysin hiekan peitossa, voisi autoilija kuvitella, että tiellä voi ajaa lujempaa, mikä voisi aiheuttaa vaaratilanteita. Laine arvioi, että tietä on hiekoitettu kolmesti tämän talven aikana, mikä on poikkeuksellinen määrä tässä vaiheessa talvea. Tie on kuin peili nyt kun on suojasäätä ja sadetta, Laine sanoo. Tiekunnat joutuvat elämään vaihtelun mukaan.. 6 Torstaina 30. Sitten kun tie on hiekoitettu, se on ollut hyvä, toteaa Teijo-Joutna tiehoitokunnan jäsen Rauno Laine. –Erittäin liukasta on ollut. Onnettomuuksien välttämiseksi Saarenjärventiellä ajetaankin mutkiin ja mäkiin enemmän hiekoitusta. Ainoat tiet missä ei tule vaaratilanteita ovat sellaiset tiet, joilla kukaan ei aja yli kahtakymppiä, Kivelä toteaa. –Se on sellaista jatkuvaa kyttäilyä, Kivelä kuvailee hiekoitustarpeen seuraamista. Kivelä kuvaileekin tienhoitoa jatkuvaksi kompromissiksi hoitokunnan tien kunnossapitoa koskevien toiveiden ja hoitokunnan budjetin välillä. Jäinen tie voi myös auttaa vähentämään vaaratilanteita Perniön eteläosassa Uudenmaan vastaisella rajalla sijaitsevaa Saarenjärventietä on myös jouduttu hiekoittamaan tänä talvena tavallista enemmän. Se voi siis tarkoittaa sitä, että hiekat ajetaan tielle edellisenä iltana, jos seuraavana aamuna on odotettavissa liukkaita kelejä
Myös ilveksen vuoden 2024 kanta-arviossa arvioitiin vuonna 2023 olleen mahdollisesti pentuja eteläisen Salon alueella. Suurpetojen kanta-arviot tekee Luonnonvarakeskus. Myös ilveksiä paljon Luonnonvarakeskuksen tekemisen suden ja ilveksen kanta-arvioiden mukaan kyseisiä suurpetoja liikkuu myös eteläisen Salon alueella. –Tieto ei tavoita viranomaisia koskaan, jos ne laitetaan oman alueen some-ryhmään, Marko Laine tähdentää. Susikyytipäätöksiä on tarkasteltu alueittain ja on huomioitu esimerkiksi metsäiset alueet, joissa sudet yleensä viihtyvät. Tempauksessa pyritään havainnoimaan suurpetojen lumeen jättämiä jälkiä ja mahdollisesti susien dnanäytteitä laajalti eri puolilta Varsinais-Suomen maakuntaa. Ihan tämän takia pyrimme saamaan porukkaa liikkeelle, kertoo Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen puheenjohtaja Marko Laine. Varsinais-Suomessa etsitään suurpetojen jälkiä porukalla Petoyhdyshenkilöille tulee miltei viikoittain yhteydenottoja suurpetohavainnoista. Alueilla, joissa lapset pystyvät turvallisesti kulkemaan kouluun kyytejä ei järjestetä. Jotta tempaus voidaan järjestää, täytyy olosuhteiden olla kunnossa. –Se käytännössä toteutetaan siten, että metsästysseurat omilla alueillaan ajavat metsäteitä tai kävelevät tietyt alueet ympäri, jotta tiedämme mitä sinne sisälle jää, kuvaa Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Reine Rinne prosessia. päivinä järjestämän tempauksen tarkoituksena on varmistaa, että suurpetojen kanta-arvioita varten saadaan tarpeeksi dna-näytteitä ja havaintoja. 7 Torstaina 30. helmikuuta saakka. Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen Varsinais-Suomen piirien helmikuun 8.–9. Viime vuoden kanta-arviossa suden todennäköiseksi yksilömääräksi arvioitiin koko maassa 295 sutta. Yläkoululaisten katsotaan jo tietävän kuinka toimia suden kanssa. Marko Laine arvioi, että koko maakunnan alueella tapahtumaan voi osallistua tuhansia ihmisiä. Edellisvuoden tapahtuma oli ensimmäinen kerta, kun tapahtuma järjestettiin nykymuodossaan. –Kyllä ilveksiä liikkuu tosi paljon. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Varsinais-Suomessa järjestetään suurpetojen jälkien keräystempaus helmikuun alussa. –Näillä halutaan katkaista susien epätoivottua käytöstä, Hermansson toteaa. Petoyhdyshenkilönä hänelle tulee ihmisten ilmoituksia suurpetohavainnoista melkein viikoittain. Yhteydenotot painottuvat juuri talviaikaan, jolloin havainnointi on helpompaa. Varsinais-Suomessa arvioitiin ennen metsästyskautta 2024–2025 olleen vähintään 170 yksilöä ja koko maassa vähintään yli 2 250 yksilöä. –Niitä on myönnetty eri paikkoihin seitsemän tai kahdeksan tämän syksyn ja talven aikana, Hermansson kertoo. Toki suurpedoista tehdyistä havainnoista voi ilmoittaa petoyhdyshenkilöille kuka vain ympäri vuoden. Reine Rinne otti tämän kuvan tekemästään jälkihavainnosta. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Monella muulla VarsinaisSuomen alueella tapahtuman järjestäminen kuitenkin onnistui viime vuonna, mutta muuallakin tapahtumaa jouduttiin siirtämään alkuperäisestä päivämäärästä keliolosuhteiden vuoksi. Me emme oikein tiedä niiden määrää, sillä ne liikkuvat enemmän yksin tai kaksin. Päätös on voimassa 19. Poikkeuksellisia susikyytejä järjestetään ainoastaan aamuisin ja vain alakoululaisille. Susikyytejä voidaan jatkaa myös nyt päätetyn kolmen viikon jaksoa pidemmäksi ajaksi, riippuen riistakeskuksen karkotuslupapäätöksen jatkosta. Tapahtuma pyritään taas järjestämään samanaikaisesti koko maakunnassa, jotta samat yksilöt eivät tulisi lasketuksi useaan otteeseen. Kaupunki aloitti Perniössä susikyyditykset alakoululaisille. Suden kanta-arviossa laji keskittyy yhä vahvemmin Lounais-Suomeen ja Perniön, Särkisalon ja Kiskon alueella on jopa kaksi eri reviiriä. Mukaan yritetään saada paikallisia metsästäjiä ja metsästysseuroja. –Mitä enemmän ja parempaa ajantasaista tietoa meillä on suurpetokannoista, sitä suurempi hyöty siitä on kanta-arvioihin, viranomaisille ja riistanhallinnointiin. Samanlaisia toimenpiteitä Salon alueella on ollut aiemmin Hajalassa vuonna 2023. Susikyytejä ei yläkoululaisille Susikyytejä saavat taksilla päätöksen myötä myös esimerkiksi sellaiset lapset, jotka kulkevat koulukyytejä normaalisti linja-autoilla tai joilla ei ole ollenkaan kuljetusta. Jälkien havainnoimiseen tarvitaan lunta. –Silloin osa Hajalan oppilaista noudettiin kotoa, koska se karkotustilanne on sellainen, että ei sudesta ei tiedetä mihin se menee. Nuutti Ruokangas Perniössä aloitettiin koulukyyditykset aamuisin alakoululaisten suojelemiseksi susilta. Karkotuspäätöksiä ovat hakeneet metsästysseurat. Metsästäjäliiton Marko Laineen mukaan olisi tärkeää, että havainnosta todella tehdään oikeille tahoille ilmoitukset, jotta tieto liikkuu. Yhteensä muutokset koskevat Perniössä noin neljääkymmentä oppilasta. Esimerkiksi viime vuonna havainnointitapahtumaa ei voitu järjestää Perniössä. Mikäli olosuhteet eivät ole havainnoinnille suotuisat, siirretään tempausta alkuun eteenpäin viikolla. Ensimmäiset kyditykset ajettiin eilen keskiviikkona. Asiasta kertoi ensin Salon Seudun Sanomat. –Karkotuksen vaikutusta seurataan ja riistakeskus arvioi onko havaintoja riittävästi ja onko vielä tällaista epätoivottua käyttäytymistä, jos uutta lupaa haetaan, Hermansson kertoo. Syynä niin sanottujen susikyyditysten alkamiseen on Varsinais-Suomen riistakeskuksen Perniön alueella tekemä susien karkotuslupapäätös, minkä seurauksena osa Perniön alueen alakoululaisista noudetaan kouluun kotoa. Riistakeskuksen Varsinais-Suomen pisteen riistäpäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan karkotusluvat eivät ole maakunnassa kauhean yleisiä, mutta vuoden sisällä niitä on ollut kohtuullisen paljon. Pyrimme suojelemaan lapsia, kertoo Salon alueen koulukyytikoordinaattori Sanna Salmi. Se vaatisi tällaisen laskennan, jotta saamme kokonaismäärää selville, Rinne toteaa. —Se vaatisi, että olisi tuoretta lunta, joka on ollut muutaman päivän, jotta eläimet ovat ehtineet liikkua, Rinne sanoo. Ne myös vastaavat susien karkottamisesta
Kesätyötapahtuma koulussa alkaa olla jo perinne. Kun työelämää on takana vasta rajallisesti, tiistaista koettiin olevan hyötyä myös perusasioiden kertaamisen vuoksi. Kaupungin kesätöistä ja kesätyöseteleistä kertoi nuorten palveluohjaaja Mervi Niemi ja 4H:n mahdollisuuksista toiminnanohjaaja Anna Laakkonen. Tiistaina kesätyömahdollisuuksista ja työnhakemisesta kertoivat särkisalolaisen Cafe Vinssin yrittäjä Nina Nummentalo, Vuorovetten jäätelökioskeja pyörittävät Jonas ja Taija Jokilehto ja Suur-Seudun Osuuskauppaa Perniön S-marketin nimissä edustivat Anssi Lahti ja Sari Niittynen. Kesätöitä on ja niitä halutaan tehdä, mutta paikkojen löytäminen koetaan vaikeaksi Eeli Hämäläisellä ja Kalle Peltosella alkavat olla kesätyöt selvillä: ohjelmassa on muun muassa kiinteistönhoitoa Mathildedalissa ja maatilan töitä. Helmi Lindstedtillä, Brianna Tiksillä ja Julia Jokisella on toiveet toisesta kesästä kaupassa.. Tiksiä, Lindstedtiä ja Jokista yhdistää se, että jokaisella on jo kokemusta kaupan alan töistä, tässä tapauksessa S-marketissa. Mervi Niemi muistutti esimerkiksi siitä, että töistä on aina tehtävä kirjallinen työsopimus ja verokorttikin pitäisi kaivaa jostain esiin. Taustalla Salon kaupungin palveluohjaaja Mervi Niemi vetää ryhmähaastattelua. Salon kaupunki työllistää suoraan 130 nuorta, lisäksi tuetaan yrityksiä ja yhteisöjä kesätyösetelein. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Kesätöitä on kauniistikin sanottuna joka lähtöön ja joka makuun. Tänä päivänä olisi mahdollisuuksia tehdä itseään tykö ja viestitellä vaikka miten monin tavoin, mutta kasvokkaisen kohtaamisen puolesta puhui myös Helmi Lindstedt; naamatusten jää hakijasta rehellisempi kuva. Suvivirteen on aikaa vielä nelisen kuukautta, mutta kesätöiden suhteen on monella jo monta rautaa tulessa tai peräti selvät sävelet. –Viesteissä voi paljon enemmän esittää sitä, millainen on. Jokinen mainitsee hyvän työporukan. Osalla oli jo kesätöistä varmuus tai ainakin vahva aavistus, mutta turhaksi päivää ei koettu. 8 Torstaina 30. Vähemmän kanssakäymistä toivovien onni voi löytyä vaikka puutarhatöistä kaupungin leivistä. Perniössä istui tiistaina kesätöiden tiimoilta kuulolla ennen muuta lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Samoihin töihin he hakevat myös ensi kesäksi, mutta tuttuunkin paikkaan pitää hakea, tässä tapauksessa kun valinnatr tehdään keskitetyn rekrytoinnin kautta. TÄÄLTÄ Kesäpomon vakuuttaa parhaiten kasvotusten Aku Poutanen Kesä siintää jo monen yläkoululaisen ja lukiolaisen mielessä, ei loman vuoksi vaan päinvastoin. Kolmantena penkillä istui Julia Jokinen. Cafe Vinssin Nina Nummentalo on saanut haastattelunsa päätökseen. –Ja se tuntuu hyvältä, kun on saanut auttaa asiakasta, Lindstedt miettii. Kesää kaupassa odottavat Brianna Tiks, Helmi Lindstedt ja Julia Jokinen nostavat plussapuoliksi työn ihmisten kanssa, sen ettei tyhjää hetkeä ole ja vaihtelevuuskin mainitaan. –Jos mahdolliselle työnantajalle pääsee esittäytymään, se tietysti kannattaa tehdä, sanoo Brianna Tiks. Yrityksen ei tarvitse olla edes salolainen, kunhan sillä on suomalainen y-tunnus. Opinto-ohjaaja Markku Kaartinen toteaa, että työnantajat ja -hakijat törmäyttävä päivä on koettu toimivaksi ratkaisuksi
Maanantain ratsiassa pelkkiä nollatuloksia Aku Poutanen Lounais-Suomen poliisi piti maanantaina Perniössä puhallusratsiaa. Esimerkiksi Eeli Hämäläinen tienaa ensi kesänä kiinteistönhoitotöissä Mathildedalissa, missä hänen siskonsa on työskennellyt aiemmin. Paikat auki TikTokissa. Työryhmä sai 9000 euroa. Tähän juttuun valikoituneet viisi lukiolaista sanovat, että kesätöiden hakuun ei kotoa ole erityisesti patisteltu vaan se tuntuu itsestäänselvältä. Facebook alkaa olla varttuneemman väen palvelu eikä sinne laitettu työpaikkailmoitus lukioikäisiä tavoita Ja jos tavoittaa, mahdollisesti vasta vanhempien vinkkaamana ja siitä on vielä matkaa hakemiseen. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Opinto-ohjaaja Markku Kaartinen toteaa, että työnantajat ja -hakijat törmäyttävä päivä on koettu toimivaksi ratkaisuksi. TÄÄLTÄ Kaupunki tukee muinaispukukirjaa 2000 eurolla Aku Poutanen Salon kaupunki muun muassa Perniön maaja kotitalousnaisten muinaispukukirjahanketta 2000 eurolla. Entä onko jokin työ, joka saa jäädä muille. Provinssin kesäteatteri toimii Mathidedalissa. Samoin seutua koskettaa esimerkiksi Työryhmä Taidekapseli, jonka aikeena on toteuttaa lainattava teoskokonaisuus, joka kiertäisi esimerkiksi kouluissa ja hoivakodeissa. Jos teillä on kesätyö kiikarissa kauempaa, voitte työllistyä salolaisena nuorena kauemmaksikin, evästi Mervi Niemi. Toisaalta moni paikka löytää tekijänsä ilman ensimmäistäkään ilmoitusta, tiedon kulkiessa suusta suuhun ja tuttavalta toiselle. Työryhmään kuuluu särkisalolainen Andrea Vannucchi. Perniön kirkonkyläyhdistys saa 2000 euroa ja särkisalolainen Meripirtin kerho 2800 e kulttuurija kotiseututapahtumien järjestämiseen. Ehkä, myöntää Brianna Tiks. Tiistaina kasvokkaisen kohtaamisen arvoa korostettiin niin työntekijäkuin antajapuolellakin, mutta joka tapauksessa ratkaistavana on kohtaanto-ongelma. Pitäisikö työantajien rantautua TikTokiin. Tähän asti venepaikka Teijolla on maksanut 163 euroa, mutta lautakunnan päätöksellä hinta nousee 183 euroon. Työnantajapuolella tuumittiin päivän jälkeen, että kerran kunnialla kesänsä hoitaneen nuoren palkkaaminen seuraavanakin kesänä on monella tavoin perusteltua. Niin kaupungin puolelta kuin 4H:n puolelta muistutettiin myös yrittäjyydestä vaihtoehtona. Tekninen lautakunta päätti asiasta viime viikolla. Tällä kerralla jälkiseurauksia ei tullut: kaikkiaan 97 autoilijaa puhalsi ja kaikki heistä olivat selvin päin eikä muitakaan epäkohtia kirjattu. Eteläiseen Saloon lautakunta myönsi muitakin avustuksia. –No joku viemärihomma ehkä, heittää Kalle Peltonen pilke silmäkulmassa. Cafe Vinssin Nina Nummentalo on saanut haastattelunsa päätökseen. Eteläistä Saloa koskettavat myös esimerkiksi Teatteriyhdistys Vinssin saama 50 000 euron avustus. Avoimien työpaikkojen löytäminen koettiin vaikeaksi. Kalle Peltonen taas muistuttaa, että kuluja tulee lisää iän karttuessa: autolla liikkuminen saati sen omistaminen vaativat euroja eri tavalla kuin mopo. Sitten tuli varaus: isoäidiltäkin voi löytyä kesätöitä, mutta jos y-tunnusta ei ole, jää kesätyöseteli saamatta. Työryhmä Teijon katujamit jäi ilman rahaa, mutta sille esitetään ideatukea. Entä palkan painoarvo tai onko mitään työtä, joka ei houkuttele. Vapaa-ajanlautakunta päätti kulttuuritoiminnan tukemiseen tarkoitetuista avustuksista viime kokouksessaan. Eeli Hämäläinen kertoo huomanneensa, että monelle kesätyön haku ei ole ollenkaan kaikkien mielessä ja kesätöitä jopa vältellään, jotta kesä olisi vapaa. Lautakunnan listalla todetaan, että palvelutasoa on parannettu, mikä tarkoitaa esimerkiksi sitä, että Teijolla on uusittu laituri pari vuotta sitten. Eteläisessä Salossa kaupungilla on venepaikkoja Teijolla. Helmi Lindstedtillä, Brianna Tiksillä ja Julia Jokisella on toiveet toisesta kesästä kaupassa.. 9 Torstaina 30. Suurimmat saajat olivat Teatteriyhdistys Vinssi sekä Salon teatteri ry, joka sai niin ikään 50 000 e. –Meiltä on työllistytty Rovaniemelle asti. –Paitsi jos hinnoista sovitaan, virnistää Hämäläinen jatkoksi. Omia vahvuuksia ei kannata unohtaa: Anna Laakkonen otti esimerkiksi 4H:n hoiva-avustajan tehtävät, joihin voi kuulua monenlaista miksei sitten vaikka musisointia hoivakodissa, jos jokin soitin käsissä pysyy. Palkka ja omat käyttövarat painavat paljon ja esimerkiksi kaupungin kesätöistä saatavaa noin 1300 euron summaa pidettiin hyvänä. Taskussa on traktorikortti, joten esimerkiksi kärryjen siirrot ja muut ajohommat käyvät. Teijon venepaikkojen hintaan parikymppiä lisää Aku Poutanen Salon kaupunki kiristää vähän vuokraamiensa venepaikkojen vuosimaksuja. Odotuksissa on itsenäistä ja vaihtelevaakin työtä. Toisaalta Peltonen havittelee myös työtä ABC:lta. Samaa uumoilee kesältään Kalle Peltonen, joka sanoo työtä löytyvän muun muassa perheensä maatilalta. Helmi Lindstedt muistuttaa, että kotona asuvalla nuorella ei ole liikaa pakollisia kuluja. Lukiolaiset toteavat kuin yhdestä suusta, että olennaista on hankkia työkokemusta; vain kokemuksen kautta aukeaa seuraavakin paikka
Taina Hansson kannustaa miestään lähtemään uudelleen Etelämantereelle, mikäli mahdollisuus tarjoutuu. –Ne laivattiin Etelä-Afrikkaan syyskuun alussa, mistä ne lennätettiin Etelämantereelle, Hansson kertoo. Välimeri ja siitä ylöspäin, Hansson kuvailee normaaleja työmatkojen kohteitaan. Matka kulki monen maan kautta. Etelämantereella vietetään parhaillaan kesää.. Jylhistä maisemista pääsi nauttimaan jatkuvassa auringonpaisteessa. Hanssonin tehtävänä oli kahden uuden sähkögeneraattorin asentaminen Etelämantereella Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalle Suomen Aboa-tutkimusasemalle. Hansson vietti työmatkansa jylhissä maisemissa tutkimusasemalla satoja metrejä korkeiden kallioiden päällä. Pariskunta on asunut koko ajan kahdessa asunnossa. Retkikuntaan kuului hänen lisäkseen muun muassa erityisasiantuntijoita, lääkäri ja kokki. Korkealla ja kiintopisteiden puuttuessa jääaatikolla myös välimatkojen ymmärrys katosi. 10 Torstaina 30. Hän itse suuntasi asentamaan generaattoreita seitsenhenkisen Finnarp-retkikunnan mukana joulukuun puolivälissä. Taina ja Karl Hanssonin tarina alkaa vuodesta 2015. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Työreissut tuttuja Sinänsä työmatkat eivät ole puoliksi teijolaiselle Hanssonille mitenkään epätavallisia. Aurinko ei laskenut ollenkaan sinä aikana, kun olin siellä. Pariskunta ehtii viettää aikaa keskenään erityisesti viikonloppuisin. Vierailu jätti vaikutuksen. Valmistelu alkoi jo hyvissä ajoin Suomessa, sillä generaattorit tuli valmistella ja koeajaa ennen matkaan lähettämistä viime vuoden syksyllä. –Emme ole vielä menneet Afrikan puolelle. Jatkuva auringonpaiste Nyt ollaan pariskunnan Teijon kodin keittiössä. –Voin mä lähteä, oli sähköasentajana työskentelevä Hansson lyhykäisyydessään vastannut. Kun Kallea pyytää kuvailemaan suurelle osalle tuntematonta matkakohdettaan, hän keskittyy etenkin kertomaan ympäröivästä luonnonkauneudesta ja olosuhteista,. Aboa-tutkimusasema on Suomen 80-luvun lopussa rakentama tutkimusasema. Hänen esihenkilönsä kysyi tuolloin haluaisiko Hansson lähteä työreissulle Etelämantereelle. –Kalle reissaa paljon, Taina Hansson toteaa. Hanssonit Tainan Teijon asunnolla. Kalle on palannut hieman Teijoa lumisemmista maisemista Etelämantereelta vain viikko sitten. Hän työskentelee Suomen Venehuollon omistamassa Jonite-Elektrossa ja työhön kuuluu pitkälti sähkötöitä veneissä ja laivoissa usein muualla kuin kotimaassa Reissut painottuvat yleensä Eurooppaan, mutta Hansson on käynyt työmatkalla esimerkiksi Kiinassa. Lumi on valkoista ja taivas sininen, kun siellä on hienot kelit, hän kertoo kuvia esitellessään. Perilllä kohteessa. Nuutti Ruokangas Karl Hansson kohtasi eräänä päivänä parisen vuotta sitten kysymyksen yllättävästä työmatkakohteesta. Esimerkiksi 35 kilometrin päässä siintävä vuori vaikutti olevan aivan vieressä. Ilmatieteenlaitoksen julkaiseman digilehden Ilmastokatsauksen mukaan asemalla tehdään polaaritutkimusta esimerkiksi sääolosuhteista ja painovoiman muutoksista. –Se oli aurinkoinen. Tosin ei aina silloinkaan, mikäli Kallella työt kutsuvat. Tuona aikana Karl – tai tuttavallisemmin Kalle – tutustui myös puolisoonsa Taina Hanssoniin. Hanssonin puoliksi teijolaisuus on perua hänen yhteensä noin parista kymmenestä Teijolla viettämästään työkomennusvuodesta. Karl Hansson asentamassa generaattoreita. –Niitä matkoja ei tajua, koska ensinnäkin siellä Tehtävä Etelämantereella Osa-aikainen teijolainen Karl Hansson vietti vuodenvaiheessa kuusi viikkoa töissä Etelämantereella. TREFFATTI Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin. Hanssonit ovat jakaneet vuodesta 2015 lähtien elämänsä Kallen Loviisassa sijaitsevan kotitalon ja Tainan Teijon asunnon välillä. Jo lentomatka perille sisälsi välilaskuja useissa maissa ennen perille pääsyä
Onneksi tämä matka ei välttämättä jää ainoaksi mahdollisuudeksi vierailla Etelämantereella. Aika hurahti aivan liian nopeasti. Jatkuva auringonpaistekaan ei haitannut, Hansson kertoo olleensa siellä paljon virkeämpi kuin Suomessa talvella. Hansson kertookin innokkaasti koskemattomina kohtaamistaan kristalleista, värikkäistä sammaleista ja luonnon viipaloimista kivistä. Tosin aikaa riitti myös tutustua ympäröivään luontoon. Hanssonin halkaisemasta kivestä löytynyt fossiili.. Karl Hansson Taina Hansson kannustaa miestään lähtemään uudelleen Etelämantereelle, mikäli mahdollisuus tarjoutuu. Kotoakin tulee ainoastaan kannustusta uudelle matkalle. Kalle on valmis lähtemään uudestaan, mikäli häneltä kysytään. –Se on aivan eri maailma. Karuudessaan kaunis, Hansson sanoo. Osa-aikainen teijolainen Karl Hansson vietti vuodenvaiheessa kuusi viikkoa töissä Etelämantereella. Lämpötilat putosivat alimmillaan yöllä 15 pakkasasteeseen ja tuulen suojassa auringonpaisteessa oli lämmintä, vaikka pakkasella oltiinkin. " Se on aivan eri maailma. Etelämanner pärjääkin hyvin vertailussa hänen muille matkakohteille. Nyt asennetut generaattorit nimittäin tarvitsevat myös huoltoa. Karun kaunis paikka Kaiken kaikkiaan Karl Hanssoniin teki selvästi vaikutuksen hänen upeaksi kuvailemansa Etelämanner. Luonto on Etelämantereella varsin koskematonta. Tosin pitkän reissun aikana puolison puolesta myös jännitti välillä. Pariskunta on asunut koko ajan kahdessa asunnossa. –Minulla yleensä lähtee mielikuvitus laukkaamaan. Elämää mantereella ei kohdannut – ellei siihen kategoriaan lasketa alueella eläviä lintuja tai ajoittain tavattuja ruotsalaisia ja saksalaisia tutkimusryhmiä. Myös fossiileja saattaa löytää, kuten Hansson huomasi. Päivät kuluivat pitkälti asennustöiden parissa, kun generaattorit lopulta saapuivat kohteeseen tapaninpäivänä, noin viikko retkikunnan jälkeen. Olen nähnyt elokuvissa lumivyöryjä ja isoja railoja niin mietin, että hän putoaa sellaiseen, Taina naurahtaa. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Muistoksi noista hienoista luonnonmuodostelmista tosin jäi vain hänen ottamansa kuvat, sillä esimerkiksi kivien kerääminen ja sieltä pois vieminen ei ole sallittua. Yhteydenpito onnistui Whatssapin välityksellä. Missään vaiheessa aika ei ehtinyt käydä Kallella pitkäksi Etelämantereella, päinvastoin. –Tämä oli kyllä varmaan ihan niitä parhaimpia. 11 Torstaina 30. –Annan vielä potkun takapuolelle, että hän menee, Taina Hansson nauraa. on niin korkealla jäätikön yläpuolella, Kalle Hansson kuvailee. Hanssonit Tainan Teijon asunnolla. Toisaalta kesäauringon paistaessa kellon ympäri eivät olosuhteet olleet normaaleja Suomen talvikelejä poikkeuksellisemmat. Vierailu jätti vaikutuksen. –Halkaisimme yhden kiven ja siellä oli sisällä fossiili. Myös Taina Hansson on selvästi ylpeä miehensä vierailusta paikasta, jonka hyvin harva pääsee elämänsä aikana näkemään. Taina ja Karl Hanssonin tarina alkaa vuodesta 2015. Karuudessaan kaunis
Sivuraiteessa on esillä muun muassa video Haapalan matkasta siirtolaisten jäljillä. Koskinen vuokrasi Porsskärin tilan 1980-luvun alussa. Saaristolaisten, syntyperäisten tai saaristoon myöhemmin muuttaneiden, on pitänyt olla monitaitoisia ja myös neulan ja langan pysyä käsissä. Koskinen oli jo ennen Norrstun tilan vuokraamista liikkunut saaristossa ja kiinnostus talonpoikaisveneisiinkin oli herännyt. Se sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa Kumlingen pohjoispuolella, Kustavista lounaaseen. Näyttelyn kuvissa talonpoikaisveneet pumpulipurjeineen näyttävät siltä, kuin kuvat olisi otettu jo sata vuotta sitten. Siperiakin oli katovuosia parempi Veturitallin toinen näyttely on Galleria Sivuraiteella nähtävä Lilli Haapalan ”Utopian jäljillä”. Koskinen puolisoineen kunnosti ja vaali rakennuksia perinteisin keinoin, esimerkiksi maalasi seinät punamullalla, vaikka häntä varoitettiin, että väri ei kovissa oloissa kauaa pidä. Amanuenssi Mia Nieminen kertoi näyttelystä perjantain mediatilaisuudessa.. Samaisella koneella kuvataiteilija Harro Koskinen vuosia sitten ompeli purjeita veneisiinsä. asti. Koskinen muistetaan maalauksistaan ja veistoksistaan, joista Sikamessias -niminen teos synnyttti vuonna 1969 kohun ja johti jumalanpilkkasyytteeseen. • Aika saaressa ja Utopian jäljillä -näyttelyt avoinna 27.4. Etualalla on purjetta kiristämässä vanhan Olympiavenemoottorin vaihteisto. Elokuva yhdistää matkatunnelmia, päiväkirjamerkintöjä ja aikalaiskertomuksia. 12 Torstaina 30. Tuolloin Koskinen eli jo perheineen onnelassaan, kaukana mantereesta Porsskärin saarella. Koskinen kokosi jo vuonna 2020 kirjan talonpoikaisveneistä Saaristomerellä. Harro Koskinen haki omaansa saaristosta. Yksi heistä oli Haapalan näköinen. Veturitallissa on tänä keväänä auki ikkuna, josta aukeaa näkymä taiteilijan perhe-elämään saarella noina vuosina. Satakunta suomalaista tarttui täkyyn ja yksi heistä oli Haapalan kaukainen sukulainen. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Utopia tässäkin tapauksessa oli matkan päässä, Venäjällä Siperian itälaidalla Amurinmaalla. Kuvat kertovat jo nyt menneestä saaristolaiskulttuurista ja ympäristöstä: rakennuksista, käytössä vielä olevista verkkovajoista, käytön myötä auki pysyvistä maisemista, kirkkaasta merestä ja vuodenkierrosta sekä niin kovista jäätalvista, että merta pitkin saattoi ajaa autolla Merimaskusta Houtskarin kautta Porrskäriin. Tilan päärakennus oli ollut Koskisen sinne saapuessa vailla vakituista asukasta runsaat parikymmentä vuotta. Hän matkusti junalla, mutta nykyvinkkelistä voi vain arvailla miten 9000 kilometrin matka halki erämaiden on toistasataa vuotta sitten sujunut. Veturitallin kevään näyttelyt vievät kahdenlaiseen utopiaan. Siinä hän kertoo Porsskärin vuosista; rakennuksista, remonteista, kiviaidoista, vieraista, yksityiskohtaisesti tietysti myös veneistään. Tämänkin tarinan juuret ovat saaristossa: Haapala kirjoittaa blogissaan, miten hän oli vuonna 2016 Örön residenssissä törmännyt kuvaan siperialaisista naisista. Keisari Aleksanteri II lupasi Siperiaan lähteville ilmaista maata ja verovapauden. Lilli Haapalan näyttelyn osana on myös kartta Amurinmaalta. Koskisella ehti olla niitä useita. Taiteilijan äiti tiesi kertoa, että suvusta todella on vuonna 1968 lähtenyt yksi jäsen yli neljänkymmenen muun varsinaissuomalaisen kanssa Siperiaan. Porsskär on jo Koskiselle historiaa, mutta hän asuu edelleen sisäsaaristoon kuuluvassa Merimaskussa ja on pyörittänyt siellä purjeneulomoa viime vuosiin asti. NÄYTTELY Aku Poutanen Salon taidemuseo Veturitallin yhden näyttelysalin lattialla ei vahingossa ole vanha ompelukone. Utopia käsitteenä tarkoittaa onnellista ihanneyhteisöä ja historia tuntee enemmän ja vähemmän onnistuneita kokeiluja tähän suuntaan. 1980-luvulla otsikoihin nousi maailmalta ympäristökatastrofeja kuten Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja Exxon Valdez -tankkerin karilleajo. • Aukioloajat salontaidemuseo.fi Onnelaan purjein, jäitse ja maitse Veturitallin kevään näyttelyt vievät jo kadonneeseen saaristolaisuuteen ja Amurinmaalle Kuvassa on otos Porrskäristä syksyisenä päivänä. Sittemmin Koskinen kritisoi veistoksissaan muun muassa suuryrityksiä: Esson logosta tuli Esto ja Shellistä Smell (haju). Viime perjantaina paitsi kerrottiin Veturitallissa näyttelystä, myös julkistettiin myös Koskisen kuvista ja teksteistä koottu kirja ”Aika saaressa”. Hykerryttävä on otos, jossa on venevajan viereen jäälle pysäköity perheen Volvo. Näyttelyssä sillä on virka punnuksena, esillä olevien vanhojen purjeiden pitämisessä oikeassa asennossa. Kohde kuulostaa oloiltaan karulta ja ankaralta, mutta vaihtoehtokaan ei ollut häävi: Suomessa elettiin vuosina 1866-68 ankaria katovuosia. Kirjassa on mukana niitäkin arjen kuvia, joita ei näyttelytilan seinille ole suurennettu
Oikealla olevan kuvan talvi-ilon tuojista Kaukurintiellä otti Raija Nurminen. Prof. Slagitiilestä on tehty navettoja, aittoja, hiilihuoneita ja kellareita. Anni Hietasen kuvassa pelto viheriöi, Lauri Helteen otoksessa Aasian hiekkapöly heijasti maankin punaiseksi. Mutta milloin keksittiin tehdä tästä kierrätysmateraalista käyttökelpoisia tiilejä. Maataloissa tarvittiin kalkkia moneenkin tarkoitukseen. Salmisen kirjasessa käydään myös Perniön pienillä kalkkikivilouhoksilla. Jo 1600-luvun lopulla Vihiniemessä alkoi kaivostoimintaa. Sen kävi lahjoittamassa Lindilän kirjastoon yksi tekijöistä Katariina Heikkilä. Ja onhan Lindilän kirjastossa vanhojakin vuoriteollisuuden opuksia. Hanskanpainoiset pikkupoikamme ovat innoissaan esitelleet ruukkien läheltä löytämiään värikkäitä kiviä: "Kato paappa, rubiini!" Nämä ovat jätteitä kuparimalmista. Mutta aika pian alettiin tuoda Perniöönkin Ruotsista malmikiveä, josta saatiin masuuneissammen hyvää rautaa. 13 Torstaina 30. Salminen kertoo, että Venäjän vallan alle jouduttuamme Ruotsin malmista oli pakko luopua ja Perniön oma kaivostoiminta käynnistyi uudestaan ja nyt kukoistukseen. Perniössä oli siis ruukkeja, joiden eräänlaisista valtavissa uuneissa eli masuuneissa irrotettiin kovalla tulella rauta kivestä. Esitellessämme kaunista Perniötä vieraillemme olemme kuulleet tämän kysymyksen usein. Reijo Salmisen kirjanen Perniön kaivostoiminnasta auttaa varsinkin kesäisille patikkaretkille entisille louhoksille. Jo puuhiilien teko vaati kovaa työtä. Niin, täällä onkin saatu todellisesta kierrätysmateriaalista, perniöläisen malmiteollisuuden jätteestä eli slagitiilestä rakennusmateriaalia. Perniössä toimivat 1800-luvun puolivälissä maamme "suurimmat ja merkittävimmät rautakaivokset". Siinä tarvittiin paljon puuta ja siksipä metsämme eivät olekaan ikimetsiä.Kahden kankirautatonnin valmistaminen rautamalmista on vaatinut arviolta kuusi tonnia puuhiiltä. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Kirjakkala, Teijo ja Koski olivat toiminnassa parisataa vuotta 1900-luvun alkuun asti. Perniön läpi kulkeva Kuninkaantie ei ole ainoa selittävä tekijä sille, että tänne syntyi paljon aateliskartanoita ja suurtiloja. Lindilän neljästä kellarísta osa on slagitiilestä. LUKIJOILTA Lukijoiden kuvat Talven vilinää, lunta ja lauhaa Lukijoiden kamerat ovat taltioineet tammikuuta sen eri muodoissa: välillä on talvisempaa ja välillä kuin lokakuuta elettäisiin. Sakari Lindilän lukulampun alla Sarjassa Sakari Korpinen nostaa esiin helmiä paikallishistoriasta Mistä tuo aitta on tehty?. Mutta koska Perniö tunnetaan ruukkien, masuunien ja kaivosten pitäjänä, olisi pitäjän arvolle sopivaa, jos museaaliset voimat alkaisivat koota kokonaisvaltaisempaa teosta pitäjämme vuoriteollisuudesta ja sen ympärille syntyneistä ruukinkartanoista. Tämä on viljavaa seutua ja kaiken lisäksi Luoja on suonut maaperäämme louhittavia mineraaleja. Liukasliikkeisen lumikon (vas) ikuisti Tuula-Maija Merihuhti. Nämä ovat myös kasvillisesti mielenkiintosia retkikohteita! Kosken ruukista on Perniön hienoin kirja. Kuonatiilessä näkyy sinertävänvälkkeistä tai vihertävää lasipintaa ja se antaa ainutlaatuisen vaikutelman
Järj. Presidentti Niinistö on suhtautunut ehdotukseen, joten Salon Urheilupuiston uudelleen nimeämisen käytännön valmistelutyö voi alkaa. Liikuntaneuvonnan aktiivisuustunti klo 10 Särkisalokodissa. Aiemmin allekirjoitus oli pitänyt tehdä painamalla sormenjälki. Ma 3.2. Voihan joku innostuksissaan kertoa olevansa kuin liekeissä. Ajatus nimikkopuistosta syntyi, kun Niinistö teki viimeisen maakuntamatkansa Saloon viime vuoden helmikuussa. Mamma, pappa ja kotiväki paljon onnea Ensi sunnuntaina on kynttilänpäivä. Ekkin korttirinki klo 14. Äijät leipoo klo 10 Särkisalokodissa. Keskiviikkokkaffet klo 13 Särkisalokodissa. Vuohensaari muuttuu kesällä Hovimäeksi. Yhres kävely klo 11. Seurakuntamme tukee tätä työtä Pipliaseuran kautta. Tervetuloa rupattelemaan. Ti 4.2. Järj Yhres. Mukana ”Veljesten Kurkut”. kello 18.00 osoitteessa Erveläntie 422. Huippuhetki on, kun oppilas oppii kirjoittamaan nimensä. klo 17 Särkisalokodilla, Jennynk. Ke 5.2. Jennynkuja 2. Jennynkuja 2. Eläkeliiton Perniön yhdistys Keskiviikkokerho 5.2. Harjoitteet toteutetaan kehonpainoharjoitteina ja/tai lisäpainojen avulla. Kilpinen käsikirjoitti ja ohjasi Vuohensaareen myös viime kesän Kellokosken prinsessan. Tulkinnan tv-sarjasta ja elokuvasta on tehnyt Hanna Ojala. Lähtö Särkisalokodilta. Vuohensaaren kesäteatterissa nähdään tvja kirjasarjanakin tuttu Hovimäki. Mummu & eno Paljon onnea Kosti 1 vuotta! Onnea Pinja 17 v. Aikoinaan tänä helmikuun alun pyhäpäivänä siunattiin kirkossa käytettävät koko vuoden kynttilät. Järj Yhres. Pensalontie 1. Kirkas kynttilänliekki kuvastaa minusta myös iloa ja voimaa. klo 12.00 OP:n kokoushuoneessa. Se oli ollut nöyryyttävää. Toiminnallinen musiikkituokio klo 13 Särkisalokodissa. Tervetuloa! Onnea Bea 8 vuotta T. Boccia klo 17 Särkisalon koululla. Puoliltapäivin lähetetään televiossa tasavallan presidentin puhe, jossa hän avaa kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräyksen. Henna Seppälä Salon seurakunnan lähetyssihteeri Kynttilän valoa PsL Presidentti Sauli Niinistö saa Saloon nimeään kantavan urheilupuiston. Jennynkuja 2. Ohjaaja Lauri Kivelä Salon Sytystä. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Koulun kattila Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Tällä halutaan osoitaa kunniaa Niinistön presidenttikausille.Salolaissyntyinen Niinistö toimi presidenttinä vuosina 2012-2024. Teija Kalevo. Tällaista tapaa ei ole enää. Tervetuloa jäsenet ja jäseniksi haluavat! Ervelän pienviljelijäin yhdistys Tupailta Hallbergilla torstaina 6.2. Moni kuvailee jälkeenpäin, että sinä hetkenä hänen elämänsä muuttui totaalisesti. Järj Yhres Pe 31.1. Jennynkuja 2. Järj Yhres. Järj Yhres. Siinä kerrottiin kuulumisia lukutaitohankkeesta Afrikasta. Tavoitteena on, että uudelleennimeämiseen liittyvä tilaisuus järjestettäisiin kevään 2025 aikana. 2. Näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä käyvät Suomesta sotaa. Arvonta. Kaffet keittää Särkisalon Martat. klo 18 alkaen. Järj Yhres. Itse yhdistän kynttilänpäivän Yhteisvastuukeräykseen. Jennynkuja 2. Näytelmän harjoitukset alkavat huhtikuussa ja ensi-ilta on heinäkuussa 2025. Särkisalon-Finbyn Marttayhdistys Marttailta maanantaina 3.2. Arvontaa. Soita p. Kynttilän liekki kuvaa rukousta. Sauli Niinistön nimi jää Salon urheilupuistoon Sauli Niinistön Salon-vierailu viime helmikuussa täytti torin yleisömassoilla. Kun siihen lisätään Antti Ainolan musiikki ja Vuohensaaren tunnelmallinen ympäristö, niin hyvän kesäteatterin ainekset alkavat olla kasassa, toteaa Kilpinen tiedotteessa. Jo pelkkä kynttilän sytyttäminen voi olla hiljainen rukous. To 30.1. Särkisalon EL, Yhres Ke 5.2. Järj. To 6.2. Toimintatapa on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Salon kaupunginhallitus päätti maanantaina, että Salon urheilupuisto nimetään Sauli Niinistön urheilupuistoksi. Pe 7.2. Järj Yhres. Uusimmassa saamassani viestissä kerrottiin parikymppisestä nuoresta miehestä, joka oli myös hakeutunut lukutaitoluokalle, siitä huolimatta, että matka oli pitkä ja se oli kuljettava jalan. Hän toivoo, että lukutaitoluokka voitaisiin perustaa myös hänen kotikyläänsä. Ohj. Jennynkuja 2. Andrea Vannucchi esittelee ja kertoo uuden kirjansa ”Horisonttiin soutajat” tarinan. 14 Torstaina 30. Jennynkuja 2. Ti 4.2. Jennynkuja 2. Niinistö itse on tuuminut Salon urheilupuiston olevan maailman monipuolisin. Aiemmin hänelle oli naurettu, kun oli käynyt ilmi, ettei hän osaa lukea. Silloin myös muilla lukutaidottomilla aikuisilla olisi mahdollisuus saavuttaa sama kuin hän. Kahvitarjoilu klo 17.30. Liikkeille ohjeistetaan useita eriasteisia vaihtoehtoja. Ohjaus Nikolas Björklöf. Nykyään loukkaavat muistot ovat enää historiaa: Hedge osaa lukea ja kirjoittaa. Digitaidot klo 11 Särkisalokodissa. Aiheena Whatsapp. Itseäni ilahdutti pari päivää sitten saamani sähköpostiviesti. Yhres, Särkisalon Eläkeliitto ja Martat. Särkisalokoti, Jennynkuja 2. Paikalliset lukutaito-opettajat opettavat kylissä aikuisia, pääosin naisia, jotka eivät ole lapsena päässeet kouluun. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Näytelmän Salon teatterille ohjaa Alina Kilpinen. Tuleen katsomalla ihminen rauhoittuu. t. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Lähtö Särkisalokodilta. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Särkisalokoti To 30.1. Hovimäessä on historian havinaa, mutta tuoreella ja tunteita herättävällä otteella. To Nepalilaista broilerikastiketta, punajuuri-linssikastiketta, ohrahelmiä, salaattisekoitusta, tomaattikuutioita, ananasta, luomuruisleipää Pe Juustoburgerlasagnettea, meksikolaista perunapaistosta, marinoitua kaalisalaattia, kurkkusuikaleita, herneitä Ma Broileriviillokkia, kookosmifua, ohrahelmiä, porkkanaraastetta, kurkkusuikaleita, maissia, mustaherukkahilloa Ti Makaronilaatikkoa, kreikkalaista kiusausta, jäävuorisalaattia, kurkkukuutioita, tomaattikuutioita Ke Kasvissosekeittoa, raejuustoa, grahamlihapiirakkaa, porkkana-grahampiirakkaa, banaania PsL Salon Teatterin tulevan kesän ohjelmisto on vahvistunut. Yhres kävely klo 11. Tervetuloa! Laurin Markkinat yhdistys ry Kaikille avoin ideointija keskustelutilaisuus kirjaston alakerrassa ke 5.2
Perniöön tulee tunnustuksista kolme: lajinsa parhaana palkittiin voimanostaja Remu Rokka, joka saavutti syksyllä SM-hopeaa ja on aiemmin nostanut muun muassa PM-pronssia. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Nuutti Ruokangas Perniön Urheilijoiden miesten edustusjoukkue kärsi vierastappion ja otti kotivoiton kiireisenä tuplapeliviikonloppuna koripallon ykkösdivisioonan B-lohkossa. PeU:lta palloa upottivat ottelussa eniten koriin jälleen tutut nimet, sillä PeU:n pistetilastoa tällä kaudella johtava Tino Yli-Junnila nakutti 23 pistettä ja Patrik Poutiainen teki jo toistamiseen saman viikonlopun aikana 22 pistettä matsissa. PeU pääsi hyville paikoille, mutta pallo ei mennyt ensimmäisessä erässä kuin kerran korin renkaasta läpi. PeU:lta eniten pisteitä kirjasi Vantaan Energia Areenalla Patrik Poutiainen ja Daniel Rantapaju, 22 pistettä kumpainenkin. PeU Basket onnistui kuitenkin katkaisemaan kahden ottelun tappioputken sunnuntaina voittaessaan kotiyleisön edessä sarjajumbo WB Pantterit lukemin 99– 79. Leivonen ampui toiseksi tuloksella 1082, voiton vei Arcuksen Susanna Helin tuloksella 1106. 15 Torstaina 30. Sanna Leivonen tähtäsi hopealle Kupittaalla Ura vei pisteet U16-tytöiltä PeU:n Alex Mäkikokko rynnisti korille Panttereita vastaan sunnuntaina.. Suomen jousiampujain liiton järjestämässä kilpailussa muotona oli 120 nuolen kisa ja sarjana naisten tähtäinluokka. tammikuuta 2025 80 vuotta täältä. Ottelu keräsi sunnuntaina Perniön liikuntahalliin 176 katsojaa, mikä on PeU:n toiseksi paras yleisömäärä tälle kautta. Seurojen nimeämistä seuratyöntekijöistä paikallisen tunnustuksen sai Heidi Parviainen, joka antaa panoksensa Perniön Urheilijoiden yleisurheilutoiminnassa. Kolmannessa erässä Ura alkoi pelaamaan paikkapuolustusta eikä PeU saanut koreja aikaiseksi. PsL PeU-Basketin U16joukkue jäi vieraskentällä sunnuntaina pisteittä. Remu Rokka palkittiin lajinsa parhaana Martti Peijoselle ja Heidi Parviaiselle Perniöön vuoden seuratyöntekijän tunnustukset PsL Varsinais-Suomen urheilugaalassa palkittiin lauantaiiltana kymmeniä urheilijoita ja taustajoukkoihin kuuluvia ihmisiä. Martti Peijonen esitteli lehtijutussa seuraa koskevaa lehtileikekokoelmaansa. Toisen erän PeU vei 7-13. Poutiainen keräsi ottelussa myös yhdeksän levypalloa. Kauden avauskisassa käytiin niin ikään naisten tähtäinluokan kilpailu ja sen Leivonen Espoossa voitti. PeU avaa kotiotteluputken sunnuntaina Perniön liikuntahallilla Rapyä vastaan. Tulevana viikonloppuna PeU hävisi ja voitti tuplapeliviikonloppuna PeU:lla on tiedossa tauko otteluista; perniöläiset pelaavat seuraavan kerran sunnuntaina 9. PsL Jousiammuntaseura Ascellaa edustava perniöläinen Sanna Leivonen oli hyvällä suorituspäällä Kupittaalla viikonloppuna. Kiireisen viikonlopun jälkeen PeU on sarjassa viidentenä. Ensimmäinen erä meni Uralle 9-2. helmikuuta kotona sarjakärki Ura Basketia vastaan. Joukkue on voittanut kuudestatoista pelatusta ottelusta kymmenen. Ensimmäisessä erässä PeU puolusti hyvin, mutta Ura käytti paikat hyväkseen. Lopputulokseksi taululle kirjattiin 95–85 PuHun hyväksi. Ascellan Heidi Lähde oli neljäs. Salon kaupungin nimeämänä vuoden seuratyöntekijänä palkittiin Perniön Sisussa aiemmin pitkään puheenjohtajana toiminut Martti Peijonen, joka on vaikuttanut paitsi valmentajana, myös seuran johtokunnassa ja esimerkiksi talkoissa. Tiukan alun jälkeen PuHu otti johtoaseman ensimmäisen neljänneksen lopussa, eikä menettänyt johtoasemaa enää ottelun aikana, vaikka perniöläiset kävivät parhaimmillaan vain kahden pisteen päässä. Pantterit ei ole ottanut tämän kauden runkosarjassa vielä yhtään voittoa viidestätoista ottelusta. PeU pääsi lähtemään peliin täydellä rosterilla mutta ei päässyt korinteon makuun. Rokan seura on Salon Voimailijat. Lähde oli Espoossa kolmas. Ottelu loppui näin Uran voittoon 53-44. PeU Basketin kevätkauden ainoa runkosarjan kahden pelin viikonloppu alkoi perjantaina vierasottelulla Vantaalla sarjakolmosta PuHu Junioreita vastaan. Perniön Sisu juhli 70-vuotista taivaltaan vuonna 2022. Lisäksi Thomas Rönnholm keräsi ottelussa ”tupla-tuplan”, eli kirjasi 14 pistettä ja 12 levypalloa
tammikuuta 2025 80 vuotta täältä.. 16 Torstaina 30