. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 . +358 40 590 7470, aila.helin@woodwinds.fi, www.woodwinds.fi Kirakan tila/Savusärvin Oy kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää uutta vuotta! Kaikkea hyvää Kaikkea hyvää vuodelle 2021! vuodelle 2021! Käsillä tekemistä koko ikä Sivu 9 Villan värjääminen tuli Marja Launiksen elämään hänen oppilaansa kautta.. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN. Soittimia. . Soita puh. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 1,70 € 53 31.12.2020 Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2021! toivottaa JÄTEHUOLTO KULTA & PERNIÖN SEMENTTITUOTE Sähköasennukset Mauri 040 524 8273, Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput / kylmälaitteet Myynti, huolto, asennus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Turuntie 14, Salo. . T MI BASTMAN P INTAKÄSITTELYTYÖT METALLI-, PUUJA LASIKUITUTUOTTEET MAALAUS JA LAKKAUS Telakkatie 18, 25570 Teijo 0440 260 417 teresa.bastman@netti.fi Paljon kuvia katso Facebook: Tmi Bastman, Pintakäsittelytyöt SOITINKAUPPA WOODWINDS Salontie 1B, Perniö. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14
–Olen myös kuullut, että sen jälkeen koneita olisi käytetty kerran vuodessa aina niihin päiviin asti, kun Länsi-Voima lähti naapuri tontilta. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat Perniössä yhteiskoulu, Kiskossa Kiskohalli ja Särkisalossa Särkisalokoti. Sisäsivuilla on jouluviikolla tehty gallup siitä, mitä alkavalta vuodelta toivotaan. Pyhistä huolimatta kaupungeissa ja kunnissa tehdään töitä oman paikkakunnan rokotusten käytännön asioiden suhteen: missä, miten, kenelle ja koska. Nykyinen omistaja on Vesa Valto, jonka tarina myllyn historiassa alkaa 21 vuotta sitten, jolloin hän tuli kesälomallaan Perniöön vanhempiaan tervehtimään. Pääsin sitä vielä samana päivänä katsomaan, tein tarjouksen ja syksyllä tehtiin kaupat. alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2020 Ilmoitushinnat 1.1.2020 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Aika on pysähtynyt myllyn sisällä ja tuntuu siltä kuin viimeinen mylläri, Jorma Leppälahti olisi eilen sammuttanut valot ja sulkenut oven perässään. Uutisasioiden päivystyspuhelin: p. Yllätys ei ole, että ykkösenä ovat terveys ja se, että koronasta vihdoin päästäisiin. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Paljon riippuu siitä, miten suositukset ja rajoitukset purevat, puhumattakaan rokotuksista. Ostin myllyn, jonka kylkiäisenä tuli talo, Valto toteaa. Kun Perniönseudun Lehti tipahtaa varhaisjakelun piirissä olevien tilaajien laatikkoon, vuodesta on tähteellä päivä ja ilta. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. Etusijalla rokotusjärjestyksessä ovat hoitoalan työntekijät ja niin varmasti tulee ollakin. – Suojassa, mutta piilossa. Aikamatkalle pääset sivulla 6 Järvisen mylly säilyy jälkipolville Suorajauhatusmyllyn puolelta löytyy myös taidokasta puukäsityötä, sekä isot myllynkivet. Perniössä ennakkoäänet annetaan kirjastossa ja Kiskossa Kiskohallissa. Ennakkoäänet kirjastossa ja bussissa. päivinä. Sitä odotellessa jää jokaiselle edelleen vastuu toimia huolellisesti. Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Se oli yksi asia mikä myös vaikutti. Ennakkoäänestys on käynnissä huhtikuun 7.-13. – Tiedän, että tämä puoli myllystä valmistui ensin, kertoo myllyn omistaja Vesa Valto. Ennen joulua tiedettiin jo, että Tyks aloittaa rokotukset ehkä jo välipäivinä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Lienee ollut jotain 90-luvun alkua, kun koneet ovat viimeksi käyneet. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari PsL-Anni Himberg Metsäsaarekkeen suojissa, piilossa Perniöntien ja Kemiöntien katseilta, mutta silti vain kivenheiton päässä liikenneympyrältä kohoaa reilu 13 metrinen rakennus. Jos vanhoilla viitataan päättyvään vuoteen ja vähän kaikkea leimanneeseen pandemiaan, sopii toivoa että näin todella on. Nämä kaksi kulkevat toki käsi kädessä. 044 735 2302 Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Sitä vastoin toiveita voi aina esittää. Uudenvuoden juhlinta on usein perinteistä, tänä vuonna tavat näiltäkin osin taitavat mennä uusiksi monessa taloudessa. Varsinaisia uudenvuodenkemuja ei juuri järjestetä ja kaikesta huolimatta lienee parempi niin. Tinanvalanta taitaa olla katoavaa kansanperinnettä ja mahtaako ihan joka lupaus uudesta, terveemmästä elämästä olla sittenkään pitänyt. – Järvinen jatkoi toimintaa vuoteen 1976 asti ja sen jälkeen toimintaa pyöritti Järvisen oppipoikana ollut Leppälahti aina vuoteen 1987 asti. Salon kaupunginhallitus päätti äänestyspaikoista ennen joulua. 044 735 2303 anni.himberg@pernionseudunlehti.fi Tekstiviestit / WhatsApp 044 735 2302 toimitus@pernionseudunlehti.fi Ilmoitukset, laskutus, tilaukset Tea Niinimäki p. " Kemuja ei juuri järjestetä ja parempi niin. Vanha tokaisu kuuluu: ”uusi vuosi, uudet kujeet”. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Se tunnetaan Järvisen myllynä perustajansa Paavo Järvisen mukaan. Vuotta on jäljellä tänään vähän. Särkisalossa palvelee liikkuva äänestyspaikka, käytännössä äänestysbussi. Voin laittaa sunnuntaiaamuna sirkkelin käymään, eikä naapurit häiriinny. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2020 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 61,00 / pohjoismaat 12 kk 71,00 Ulkomaat 12 kk 90,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 66,00 / 6 kk 40,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Verkkolehti 40,00 / 12 kk, sis. Uusi vuosi, toivottavasti uudet kuviot PsL-Aku Poutanen Kevään kuntavaalien kuviot selkenevät asia kerrallaan. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. – Vanhemmat mainitsivat nähneensä myllyn myynti-ilmoituksen ja minä kiinnostuin heti. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton jäsen 76. Mylly toimi isona innovaattorina käsistään taitavalle Valtolle. Perinteisesti uutenavuotena on myös tehty ennustuksia ja lupauksia. (02) 735 2301 / 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Anni Himberg p. Valto ei ole lapsuudessaan koskaan kyseissä myllyssä käynyt, mutta silti hän kunnioittaa sen historiaa: kaikki on säilytetty, eikä mitään ole purettu pois
tammikuuta. Mitä muistat maaseudusta. Näin tehtiin Perniönseudun Lehteen valtuustojuttua keväällä: etänä kotitoimistossa. Liittyisikö juurikkaaseen Perniössä muisto jos toinenkin. Perniön lukiolla, Särkisalossa, Mathildedalissa ja Teijolla ja vielä seuraavana päivänä Särkisalossa. Ennakkoäänet kirjastossa ja bussissa Ensi viikon Perkkari tulee perjantaina PsL-Aku Poutanen Perniönseudun Lehden ilmestymiseen tulee joulun pyhien vuoksi vielä yksi poikkeus. Äänestysbussi on liikkeellä 9.4. Perniönseudun Lehti Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302, 044 735 2303 @perkkari @perkka ri1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: 53 31.12.2020 Perkkarin tekijöiden vuodessa koronaa mutta muutakin Sivu 7 Naulapojalle saattoi tulla kesätöissä hiki Sivu 8 Järvisen mylly säilyy jälkipolville Harri Haapasalo oli töissä lukion rakennuksella koululaisena. Aineistopäivä on tutusti tiistaina.. Ensi viikon lehti ilmestyy loppiaisen vuoksi perjantaina 8. Sivu 10 Maatalousmuseo Sarka kerää muistoja maaseudusta. Varsinainen vaalipäivä on huhtikuun kahdeksastoista
Koska ylioppilastutkinnon kielten kokeet siihen aikaan olivat vain kirjallisia, ne menivät suitsait. Tammikuussa viedään Suomesta myös 300 000 kiloa suolatonta voita Sveitsiin, kerrotaan meijeriteollisuuden tiedotustoimistosta. Taitaa Trumppikin olla tämän aivopesun tuote. Kurssit ovat nyt täyttäneet mainiosti koronan tuomaa toimettomuutta. Yleensä budjettikokoukseen on suhtautunut ainakin kolmella eri tavalla. Voit lähettää juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Ei ole hyvä lukea paperista, mutta pitää tehdä kätevä kämmeneen mahtuva muistilista. Kelpo kyvyistä huolimatta meillä kyse on enemmänkin uskaltamisesta. Tuhkalietettä saaneet jokivarret kasvoivat niin paljon heinää, että kunkin pientilallisen oli mahdollinen elättää talven yli nautansa, lampaansa ja perheensä. Tuhkalannoituksella biotalouden tarvitsema lisäpuu ryöhähtää kasvuun. Parhaiten tuhka sopii typpirikkaille suomaille viljellyille lyhytkiertopuille. Näitä meillekin opetettiin työn ohessa. Yleensä opettaja valitsi uhrit kärkipäästä. Kuvittele olevasi raikkaassa ulkoilmassa. Suomen runsaampi asutus levisi sisämaahan nimenomaan jokivarsia myöten. pajen.fi Vielä voi oppia Tuhkalla on arvoa metsän lannoitteena, muistuttaa kirjoittaja. Nykytekniikkahan on sikäli hienoa, että puhelin kytkeytyy auton soittimeen ihan itsestään ja napin painalluksella sai matkaviihteeksi soimaan autostereoista valtuuston kokouksen. Tuhka oli keskeinen osa myös kaskiviljelyssä. Jonkin sortin viivoja jättää jälkeensä myös pitkin selkää valuva hiki, jos milloin kokous täyttää seitsemän tuntia ja puheet tuntuvat lipsuvan nahistelun puolelle. Ohut jääpeite ulottuu nyt sisäja ulkosaariston rajoille ja nykyisilläkin pakkasasteilla jäätyminen tapahtuu jo nopeasti, sillä merivesi on tasaisen kylmää, kerrottiin saaristomeren merivartiostosta. Kuinka paljon mukavampaa olisikaan ollut asiakkaiden kanssa jutella arkisista asioista ja parantaa maailmaa, jos oppikoulun kielitunneilla olisi myös pälpätetty. Ettei vaan tulisi virheitä. Ne alkoivat kasvaa. Se kehitys mikä alkoi 1600-luvun maatilojen rantaniityillä ja sisämaan kaskenpoltosta, voi jatkua 2020-luvun metsätilojen kierrätyslannoituksena. Suomalainen hallitsee kieliopit ja rakenteet. Hengitä syvään, yksi, kaksi, pidä taukoa, hengitä taas. Tiedeykkösessä ammattivalmentaja opetti rentoutumista ennen tärkeää esiintymistä. Uutismielessä illan anti kerrottiin jo toissaviikolla, mutta jotenkin sitä jäi makustelemaan. Niillä eväillä pääsi heittämällä opiskelemaan haluamaansa alaa. *** Vuoteen mahtuu tieliikennettä ja sitten tietoliikennettä. Vieraalla kielellä selviytyminen on tietysti kiinni taidoista ja tottumuksesta. Perniönseudun Lehti 31.12.1970 Voita Ruotsiin Ensimmäiset erät Ruotsin ostamasta 1,5 miljoonan kilon voimäärästä toimitetaan Turusta heti uudenvuodenpäivän jälkeen. Kouluaikoinani itsevarmuutta ”opetettiin” luokan edessä suoritettavalla laulukokeella. Suorastaan hilpeä oli siirtymä töistä kotiin. Kuvan kanssa tapahtuva tietokoneelle ja sitä kautta jossain toisaalla istuvalle keskustelukumppanille juttelu ei sekään tunnu vieläkään oikein luontevalta ja mahtaako koskaan tuntuakaan. Kun ihmisten liikkeet ja tekemiset näkee silmiensä edessä, seuranta on paljon luontevamman tuntuista. Sitä Ruotsin sotavoimat hamusivat. Tulvavesien tuhka – mitä nykyään ravinnepäästöiksi kutsuttaisiin – lannoitti rantaniityt. Etäkokouksista ja -työstä tuli monelle arkea ja melko moni tuntuu siitä tykkäävänkin. Hivenravinteista tärkein on tuhkan boori. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Kyllä se hengittäminenkin siinä sitten sujuu. *** Heip. Tänään tuhka on kiertotalouden ihanteellinen lannoite. Niiden oli luovutettava vuosiverona navetan alla muhinutta, salpietarimullaksi kutsuttua typpipitoista kompostia. Hommaa helpotti aina tuttu aihe. On jo aikakin, sillä saariston talvi on tänä vuonna huomattavasti normaalista myöhässä. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Mutta voi sitä nöyryytystä, kun joku ei osannut säveltä eikä sanoja. Koulussa joutui myös luokan edessä lukemaan aineitaan. Ne eivät enää paljolti kerry haitallisiksi jäämiksi. En ole niinkään varma näistä hengityksistä mutta kylläkin parista muusta yksinkertaisesta seikasta. Tuhkat kannattaa viedä jatkossakin pesästä. Toisaalta kotoa käsin seurailu oli muuten kiristämätöntä, kun työasun saattoi vaihtaa kotiasuun eli symbaalitehtaan mainospaitaan ja pitkiin kalsareihin. Emme kuitenkaan tohdi keskustella vieraiden ihmisten kanssa. Vertailtiin meikäläisiä jenkkeihin. Hommasta on sittemmin onneksi luovuttu. Omalle kohdallekin osui usein esiintymistä vieraalla kielellä asiakkaiden tai muun yleisön edessä. Tuhkan fosfori on hitaammin liukeneva kuin Y-lannoksen fosfori, mutta tuhkan fosfori on riittävän nopea puille. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille. Se on myönnettävä jälkikäteen, että etänä seuraaminen oli kokeneellekin työlästä. Se sisältää ravinteita juuri siinä suhteessa kuin edellisen kasvukierron puut ovat ne maasta runkoihinsa ottaneet. Koilliskulmassa tästä ei ole vain ihastuttu. Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari osoitti, että Suomen asuttaminen rannikoilta sisämaahan päin ei olisi ollut mahdollinen ilman puutuhkan ravinteita. Etäkokoustamisen kuningaslaji menneenä vuonna oli valtuuston talousarviokokouksen seurailu ensin töistä ja sitten kotoa käsin, ruutua tihrustaen ja muistiinpanoja tehden. Mistä tämä johtuu. Vekottimiin puhuminen on aina tuntunut hiukan vistolta. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Teksti-tai WhatsApp-viestit voit lähettää numeroon 044-735 2302. Tuhka soveltui erityisesti kahden kauden satoa antavalle kaskirukiille eli pensasrukiille. Kiertotalouden vanhin iskulause on: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Ei kannata yrittää selittää sellaista, mitä ei oikein tiedä. Kyseessä on kehityskulku, mikä on Suomen maaseudulla edennyt jo pitkään. Ensimmäinen on se, että siinä on vähän kuin vuodenpäättämisjuhlan makua; kun nuija viimeisen kerran kopahtaa, tietää vuoden kalkkiviivojen jo olevan lähellä. Keski-ikäinen tai vähän vanhempi koulussa kieliä opiskellut taitaa vierasta kieltä hyvin kirjallisesti. Määrällisesti arvokkain tuhkan ravinne on fosfori. Toisaalta voi ajatella niinkin, että sama se, miltä itsestä tuntuu: vanhaan hyvään aikaan kirjoituskoneelle puhuvaa olisivat pitäneet metkana sivullisetkin. Se nyt toisaalta oli vähän kuin jotain mäkikisaa kuuntelisi: jännitystä riitti siinä, kuka saa parhaat tyylipisteet ja kuka esittää isoimmat luvut. Valtuustosalissa ei oikein voi keskittyä muuhun kuin asian seuraamiseen. Liekö tällaisen nujertamisen myöhempiä vaikutuksia tutkittu. Alkuaineita, esimerkiksi typpeä ja fosforia kierrätämme jokapäiväisessä taloudessamme. Kuuntelin juuri mielenkiintoista Tiedeykköstä, jossa käsiteltiin itsetuntoa, esiintymisvarmuutta ja jännittämistä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Kuulun vanhempaan väkeen. Ruotsiin on ostettava voita, koska maidontuotanto on maassa jyrkästi vähentynyt. Koska olin musiikista kiinnostunut, se meni kohtalaisesti. Kyllä ne koneet ja hilavitkuttimet tiedetään, mutta kun ei osaa puhua kukista ja mehiläisistä. Kun happaman suoperäisen maan tuhkalannoittaa, erillistä kalkitusta ei enää tarvita. 50 vuotta sitten. Jossain kohdassa mielessä kävi iltaglögin terästäminen, mutta kuka sitä nyt työaikana saati arkena. Mutta puhe tökkii pahasti. Kelirikko saapunut lounaissaaristoon Lounaissaaristossa alkaa olla aika puhua kelirikosta. Se ei myöskään valu vesiin samalla vauhdilla kuin apulannan fosfori. Opimme myös vieraiden kielten kieliopin ja kohtalaisen laajan sanaston niin perusteellisesti, etteivät ne hevillä unohdu. Näitä kaikkia sopivasti sekoittamalla ja tuotetta hieman jalostamalla syntyi ensimmäisen sukupolven ruutia. Toisaalta: siinä on vuosienkin jälkeen jotain kiinnostavaa, miten eri tavoin yksi ja sama esityslistan tai budjettikirjan kohta voidaan nähdä ja kyse on loppujen lopuksi ihan oikeista asioista ja siksi mielenkiintoisista. Palaan vielä kieliin. Oppikoulussamme etenkin matematiikan ja fysiikan opetus oli huippua. Eniten puun tuhkassa on kalkkia. 4 Torstaina 31. Nyt vasta eläkeukkona olen hakeutunut kansalaisopiston kielten keskustelukursseille. PRAAKATA Pajen Kiertotalous on ympäristöajatteluamme 2020-luvulla. Toimituksen koilliskulman viikkoneuvottelut paketoidaan tässä seuraavaksi. Seuraavan kevättulvan aikaan puun tuhkaa ajelehti, ravinteina, kairoista jokivarsiin. Puhelimeen on satojen ja tuhansien luuriin puhuttujen tuntien myötä tullut rutiini, mutta ovipuhelin on jo aika paha ja autokaistan mikrofonipömpeli vielä pahempi. Youtuben lukujen perusteella kokousta saattoi seurata ennätysyleisö; harvoinpa valtuustosalissa on kansaa pikkubussillista enempää. Ja hommaa pitää harjoitella parisen kertaa. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Viekää tuhkatkin pesästä, nyt metsänlannoitukseen Kalsarikokous Suomalainen osaa lukea ja laskea hyvin, mikä on monin tutkimuksin osoitettu niin aikuisten kuin lastenkin kohdalla. Ammattisanastoa kertyy työtä tehdessä ja asioihin paneutuessa. Liekö hyötyä. Taannoin niitä paloi joka kesä kairojen metsäpaloissa. Etäkokousta seuraillessa kelkasta putoaminen tuntui olevan paljon helpompaa; siinä ei tarvitse kuin hakea santsikuppi kahvia tai kotona istuessa antaa ruokaa sitä kärttävälle tai mitä vain muuta eikä kohta tiedä yhtään, mistä nyt äänestetään. Voiko tilannetta parantaa. Tuhka oli peräisin luonnonmetsistämme. Myös karjatalous tarvitsi puun tuhkaa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta. Verovoudille piti lisäksi antaa tuoreempaa lampaan lantaa, olkia – ja tuhkaa. Ja vau, siellähän käsitellään osaavien opettajien ohjauksessa asioita laidasta laitaan! Eikä maksa juuri mitään. Ruudin tekemiseen tarvittiin maatiloja. Tärkeimmät luonnontieteiden totuudet ovat edelleen hallussa niin, että voi kevyesti neuvoa nuorempia. Kaupallisiin lannoitteisiin verrattuna tuhkan fosfori on ystävällisempi ympäristölle. Vaikeaa se on joskus omankin väen kesken. USA:n sinänsä kehnon koulun alaluokilta alkaen oppilaille iskostetaan, että kyllä te tiedätte, kyllä te osaatte. Ja vitsitkin menevät yli hilseen. Mutta oli myös raukkamaisia lehtoreita, jotka nolasivat tarkoituksella heikompia kynäilijöitä
Suomen kylät aikoo kirittää maallemuuttoa asiamiehen voimin PsL-Aku Poutanen Salo pyrkii paitsi eroon kiinteistöistään, myös tekemään niistä ympäristöystävällisempiä. 10-11. PERNIÖ KIRKOSSA KUULUTETTUA Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. klo 12–17 VPK:n talo, Asemakatu 3 OJENNA KÄTESI. Osa kaupungin rakennuksista on jo liitetty kaukolämpöön tai öljy on vaihdettu maalämpöön. Loppuvelan lunastukset. Ajankohtainen tieto: www.salonseurakunta.fi Jumalanpalveluksia ja hartauksia tallenteina ja suorina lähetyksinä • To 31.12. 2000-2020 Kaikenkuntoiset, ajokm. ei väliä. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä sekä sisällä että ulkona. Lämmin kiitos osanotosta. Uudenvuoden aaton hartaus Perniön kirkosta klo 18 Facebookissa: Salon seurakunta Perniön alue. Oma taskulamppu on hyvä ottaa mukaan. Maallemuuttoasiamies olisi osa Suomen kylät ry:n viestintätiimiä ja vahvoja viestintäja verkostoitumistaitoja hakijalta edellytetäänkin. Loppiaishartaus Perniön kirkosta klo 11 Facebookissa: Salon seurakunta Perniön alue. Särkisalokoti voisi siirtyä maalämpöön 2023 Perniön liikuntahalli sai kaukolämmön viime vuonna. Muista virallinen henkilötodistus. Suunnitelma on tehty vasta talousarvioehdotusten laatimisen pohjaksi, kyse ei ole rakentamispäätöksestä. asti. Syvästi kaivaten Helmer Elisabet perheineen Jari perheineen Tuula perheineen Lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. OSTETAAN. p. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi Hyvää uutta vuotta! Joulun juhla-aika jatkuu, vaikka tilaisuudet kirkoissa on peruttu koronarajoitusten takia. Du kan också vända dig till Kyrkans samtalstjänst på numret 0400-22 11 90 varje dag kl. Rasteilla QR-koodien takaa löytyy lauluja. Aikataulun mukaan eteläisessä Salossa yksi muutoskohde voisi vuonna 2023 olla Särkisalokoti. • Joulupolku Särkisalossa, lähtöpaikka päiväkerhon leikkipuiston portilla. Tämä seuraavan kerran vasta vuoden ensimmäisessä lehdessä. Kontaktuppgifter på webbplatsen. Loppiaisen jumalanpalvelus Uskelan kirkosta klo 10 katsottavissa suoratoistona Salon seurakunnan YouTube-kanavalla. Joulupolkuja • Joulupolku Perniön pappilan puutarhassa. 10 gudstjänst Ekenäs kyrka är öppen för enskild andakt sö 3.1 och on 6.1 kl. Salon kaupunginhallitus hyväksyi ennen joulua suunnitelman siitä, millä aikataululla työtä voitaisiin jatkaa. Perniössä muun muassa liikuntahalli on kaukolämmön piirissä. Kirkonmenoihin voi osallistua Facebookin ja Salon seurakunnan YouTube-kanavan välityksellä. 5 Torstaina 31. Käytännössä kyse on esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisesta. Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi Perniö maanantaina 11.1. • Molemmat polut ovat kuljettavissa loppiaiseen 6.1. • Ke 6.1. Jumalanpalvelus Uskelan kirkosta klo 10 katsottavissa suoratoistona Salon seurakunnan YouTube-kanavalla ja kuunneltavissa Järviradion taajuudella 102,9 MHz. klo 14–18 seurakuntatalo, Lupajantie 9 a Salo keskiviikkona 13.1. 045 889 1944 PsL-Aku Poutanen Suomen kylät ry aikoo tarttua ihmisten haluun muuttaa maalle, joka on tutkitustikin lisääntynyt. Viime vuonna maalämpöön siirtyi jo koulu. 20-23. Välkommen in! Behöver du någon att tala med. Uudissana citymaalaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen asuu maaseudulla, mutta pitää kiinni myös kaupunkielämästä ja napsii molemmista elinympäristöistä niiden parhaat puolet. Info 0800 5801 • veripalvelu.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi HENKILÖJA PAKETTIAUTOJA Vuosimallit alk. KUOLLEITA SEURAKUNNAT Rakas puoliso, Äiti, Mummi, Isomummi Anna Kaarina BJÖRKQVIST o.s. Omatoimipolun lähtöpaikka on pappilaan johtavan tien reunassa. Suomen Kylät ry edustaa lähes neljäätuhatta järjestäytynyttä kylää, 54:aa seudullista Leader-ryhmää sekä osin kaupunginosien korttelitoimintaa. • Ke 6.1. • Su 3.1. EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Välkomna till våra digitala rum i kanalerna Ekenäsnejdens (svenska) församling i Youtube & Facebook: Sö 3.1 från kl. Huolehdithan hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Lindqvist * 11.12.1941 Perniö † 14.12.2020 Tammisaari Muisto kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Yhdistys julkaisi ennen joulua työpaikkailmoituksen: hakusessa on maallemuuttoasiamies, jonka tehtävänä olisi vastata maallemuuttokampanjoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta, toimia linkkinä kaupunkien ja maaseudun asukkaiden välillä, luoda kontakteja ja edistää myös citymaalaisuutta. Alustavassa suunnitelmassa muistutetaan, että pelkkä maalämpöön siirtyminen ei riitä; myös muut rakennusten energiaa tuhlaavat ratkaisut pitäisi käydä läpi ja korjata ja usein lämmönluovutusverkosto eli käytännössä patteriverkosto putkineen vaatii päivittämistä maalämpöön siirryttäessä. 10 Andakt Trettondagen on 6.1: från kl. klo 13–18 ja perjantaina 29.1. Rasteilla tekstit johdattelevat jouluun ja QR-koodien takaa löytyy lauluja. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti @perkkari @perkkari1944 Täältä. Du kan alltid vända dig till församlingens präster eller diakoniarbetare
– Se tärisee ja saa jauhot laskeutumaan. – Kaupanteon yhteydessä kuulin, että jotain isompaa huoltoa myllyllä olisi ollut edessä. – Sitä kautta opin, että vehnämylly on korkeampi, eikä siinä ole kiviä vaan valssirullat, jotka murskaavat jyvät. Vehnämyllyssä koreilee saksalaisen moottoripyörävalmistaja Zündappin nimi. Vastapainoa Harva voi sanoa omistavansa myllyn ja vaikka Valto ei asiaa mainosta, yllättäviä kontakteja on aina välillä tullut. – Olen koneista yrittänyt netin kautta etsiä tietoja. Rakennuksen piirustukset on kirjattu elokuulle 1950 ja tekijäksi Naantalin Myllykone, jonka omistaja oli Valton selvityksen mukaan saksalaissyntyinen. Sen jälkeen elevaattori kuljettaa ne ylimpiin kerroksiin ja sieltä ne tulevat alas sihtien läpi. Se miksi se rakentui Haarlan maista lohkaistun jämäkän kallion päälle, lienee arvattavissa. Laakerin huoltoa ja joidenkin osien vaihtamista, muuten kaiken pitäisi olla kunnossa. Olen korjannut ulkopuolella yläja alaosan kattorakenteita ja tehnyt niihin uudet pellitykset ja sadevesikourut. – Siitä taitaa tulla nyt aavistuksen vaaleampi. Lähin toimiva mylly saman valmistajan koneilla on Jämsänkoskella ja mielessä on käynyt tehdä kesäloma matka sinne. Hänestä jauhatusta olisi kiva kokeilla, mutta koneiden käynnistäminen ei ole enää ihan yksinkertaista – se vaatisi yhteistyötä sähköyhtiön kanssa. Vehnämyllyn toimintaperiaatteenkin Valto on jo opiskellut, soittamalla Myllyliittoon. Vierailu valottaisi Valtolle historiaa sekä koneiden käyttöä ja Leppälahti pääsisi näkemään miten Valto on kunnostanut rakennusta. Ruotsista löytyy enemmän tietoa. Järvisen mylly kohoaa reilun 13 metrin korkeuteen. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Anni Himberg Kun kevätaurinko paistaa, on Vesa Valto ajatellut kutsuvansa myllyssä viimeiseksi työskennelleen myllärin, Jorma Leppälahden entiselle työpaikalleen. Mylly rakennettiin kokonaan kallion päälle, niin ettei väliin jäänyt maata. Valtava rakennus vaatii huolenpitoa, eikä Valtolle riitä pelkkä lattioiden lakaisu. Huolelliselle ja tarkkasilmäiselle Valtolle kutsuun liittyy ehto itselle – ensin pitää siistiä paikkoja. Suorajauhatusmylly valmistui ensin ja tämä korkea osa, jossa vehnämylly sijaitsee vasta vuotta myöhemmin 1952, Valto jatkaa. – Suorajauhatusmyllystä en tiedä mitään. Jokainen yksityiskohta on tehty huolellisesti, eikä mikään repsota kohta 70-vuotiaassa myllyssä. – Työkaveri kertoi, että oli lapsena käynyt täällä isänsä kanssa. Alkuperäisessä taisi olla ruskeaa enemmän, Valto tuumaa. Pihan puoleisessa seinässä on jo uutta maaliakin. 6 Torstaina 31. Olisi kiva nähdä ja oppia miten mylly oikeasti toimii. Valto ei ole päättänyt, tuleeko myllyyn koskaan mitään kaupallista toimintaa. Koneiden opiskelua Mylly on sisältä puutöiden käsityönäyte: mäntypaneelit seinissä, lattioissa paksut lankut ja jopa putket ovat puuta, joissa on naulojen sijaan käytetty ruuveja. – Puu kestää hyvin kulumista ja hankaamista, Valto sanoo ja osoittaa vehnämyllyn säkitysputkia, joissa on sileät kulumajäljet. Rakennus resonoi koneiden käydessä ja savipohjalla maatessaan rakennus saattaisi vajota. Neljännestä kerroksesta aukenevat hienot maisemat Savikulman suuntaan.. – Joskus vitsailtiin perheen parissa, että tänne saisi hienon kahvilan, mutta se tosiaan oli vain vitsi. – Tie meni ennen tuosta myllyn alapuolelta ja onhan tämä edelleenkin keskeisellä paikalla, vaikka tien paikka muuttunut onkin. Itselläni on kovin vähän valokuvia, mutta jos vanhoja kuvia löytyy, niin otan kyllä mielelläni vastaan ja kuulen historiJärvisen mylly on käsityötaidon tyylinäyte Kakkoskerroksessa toimii Valton puusepän verstas ja kolmannesta kerroksesta löytyy tasosihti. Alkuperäinen väri palautetaan nyt ajan maalaamaan harmaaseen pintaan. Eri karkeuksia säädellään katosta roikkuvista vivuista. Kyllähän tämä paikkakuntalaisia kiinnostaa, mutta tässä on nyt hyvä todeta, että toistaiseksi mylly säilyy yksityisessä käytössä. Paitsi sen, että siellä jauhetaan kaikki muut viljalajit isoilla kivillä mutta kuorintavaiheet ja leseiden jauhaminen on minulle harmaata aluetta. Mylly on ollut aikoinaan iso investointi, onhan se sijoittanut keskikokoisten myllyjen kastiin. Malmössä oli vastaavanlainen mylly, mutta eri valmistajan konella
Siinä oli taite vuodenkulussa, jos minulta kysytään. Lehdentekijä pääsee väistämättä todistamaan sellaisia asioita, jotka myöhemmin otetaan osaksi historiankirjoitusta. Salaattiannoksia kokosivat Juho Kannari ja Rita Muurinen. Heinäkuussa juttua tehtiin Pitopastantissa, missä todettiin keväästä selvityn. Siinä se oli, yhdessä päivässä muutos entisestä normaalista siihen, mihin on sen jälkeen jouduttu opettelemaan. Taidokkaita yksityiskohtia myllyssä riittää. On tutkittu, hoidettu vesistöjä, sähelletty liikenteessä ja opiskeltu. Tartuntalukuja unohtamatta. Ravintolat myös eteläisessä Salossa olivat alkuvuodesta kovan paikan edessä. Yhtä lailla hurjasti tykkäyksiä keräsi kesän korvalla juttu, missä perniöläinen Leena Muuri oli siivonnut tienpenkkoja työmatkallaan ja jutussa kerrottiin, mitä kaikkea matkalta löytyi. Tätä juttua kirjoitettaessa takana on vuotta 50 viikkoa. Paikallisesti kurjin sellainen menneenä vuonna oli varmasti loppukesän uutinen Omyan tehtaan alasajosta. Perjantai. Olipa kuormassa joskus myös kauraryynejä. Perkkarin vuotta 2020 ei voi pistää pakettiin ilman, että koronavirusta sivutaan. Yleensä useimmat hellyttää positiivinen tarina, monesti sellainen juttu, jossa paikallinen yritys on menestynyt tai tekee hyvää. Perkkarin vuosi oli muutakin kuin maskeja Järvisen mylly on käsityötaidon tyylinäyte Sukupolvet aikamatkalla Järvisen vehnämylly teki vaikutuksen. Paluumatkalla pysähdyin marketiin tekemään juttua siitä, miten korona oli saanut asiakkaat hamstraamaan vessapaperia ja säilykkeitä. Elämän jatkumisen merkkejä nekin. Ja siitä se lähti: seuraavan maanantain aamuna olin jututtamassa ensimmäisiä etäkoululaisia Kuovilassa. Valto työskentelee naapuritontilla suunnittelijana ja pitää ison rakennuksen kunnostusta mielekkäänä vastapainona. Varsinkin keväällä korona tuppasi olemaan vinkkelinä joka aiheessa. Mitään tekniikasta ymmärtämättä vanhat koneet ja kädentaidot ovat aina tehneet vaikutuksen, mutta näin suuressa kaavassa toimittajalta jäi useasti leuka auki ja sana sanomatta. Reilu 60 vuotta myöhemmin muistellessaan myllyreissuja hän pääsee aikamatkalle äänija hajumuistin varassa ja kuulee yhä myllystä lähtevän kalkatuksen ja nenään leijailevan jauhopölyn tuoksun. Lehdentekijän vinkkelistä kevät oli välillä aavemainen: kylällä ei liikkunut koululaisen koululaista ja kun toimituksenkin ovi pysyi kiinni, oli työmaalla oleminen vähän kuin olisi eletty jatkuvasti joulun välipäiviä. Ja arki on rullannut silti, kun otsikoita katsoo: on rakennettu viemäreitä ja vesijohtoja, viljelty ja jalostettu, taiteiltu ja kaavoitettu. Sitä seurasi toinen ja kolmas etäkoulujuttu, välillä käytiin apteekissa kyselemässä maskien ja käsidesien riittävyyttä ja joka viikolla uutisoitavaa oli sekin, mikä tapahtuma tai tilaisuus nyt on peruttu: juhannusjuhlat, lakkiaiset, kesäteatterit ja muut. Maskeista tuli osa lehtikuvien sisältöä ja katukuvaa. Kesällä kerrottiin Vaanelan puutarhan laajennuksesta. Kesällä maailma näytti hetken valoisalta; ihmiset oikein pyrähtivät rannoille ja terasseille ja ulos kodeistaan. Joka viikon juttukansiossa on pyöreästi 20-28 juttua, yhteensä pitkälti toistatuhatta paikallista juttua eikä niistä loppujen lopuksi läheskään jokaisen nimessä esiinny sana korona. Teollisuusuutisiin, joskin hyviin, kuuluu sekin, että Teijon telakka vaihtoi omistajaa. Olisihan se kiva saada joskus vielä pyörimään, mutta haluaisin ensin selvittää itselleni sen käyttöä enemmän. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Maaliskuun kolmastoista vuonna 2020. Harmitti ja ahdistikin. Vain valot on sammutettu ja ovet suljettu. – Nämä kiviparit ovat menneet vaihtoon. – Se tärisee ja saa jauhot laskeutumaan. Kaikki ovat niillä sijoillaan kun myllyn ollessa toiminnassakin. Eteläisessä Salossa viljellään ja jalostetaan. anni.himberg @pernionseudunlehti.fi KOMMENTTI Kakkoskerroksessa toimii Valton puusepän verstas ja kolmannesta kerroksesta löytyy tasosihti. Kun astui sisälle ja antoi katseen kiertää myllyn koneissa ja lukuisissa taidokkaissa yksityiskohdissa, tuntui siltä kuin olisi palannut ajassa taaksepäin. Tuona aamupäivänä kävin haastattelemassa StrömmaDahlbyn kyläyhdistyksen puheenjohtajaa ja jutussa oli vähän se henki, että kaikki jatkuu kuin ennenkin. *** Vuotta voisi katsoa vaikka sen kautta, mikä juttu tai kuva on Perkkarin Facebook -seinällä kerännyt eniten tykkäyksiä, jakoja tai kommentteja. Niiden halkaisija on 107 cm ja toinen on selvästi ohuempi. Tykkäysten ylivoimainen ykkönen on arjessa ehkä iso asia: helmikuinen pikku-uutinen siitä, että Hyrräpyöräyritys sponsoroi ulkoilureitille uuden sillan. 7 Torstaina 31. Se oli viimeinen tai ainakin viimeisin kerta, kun olen kätellyt haastateltavaa. Vuoden loppumetreillä paljon tykkäyksiä keräsi uusi hampurilaiskioski, aiemmin syksyllä Hästön maatilan yrittäjäpalkinto, rullakebab-tehtaan aukeaminen tai puintien alku. Jotenkin vuoteen tuntuu mahtuneen myös monta sellaista henkilöjuttua, jossa kylille on muuttanut kiinnostavia ihmisiä, usein jonkin taiteenlajin ammattilaisia. Uteliaisuutta on kiva tyydyttää sitä kautta. Kotiin viemiseksi tuli jauhoa, josta leivottiin leipää ja pullaa. Sari Kanervan tunnilla eturivissä opiskelivat Sonja Suomi ja Camilla Lilja.. Toimituksen katolta näkisi parhaillaan melkein kolme rakennustyömaata.Tuolla tehdään uutta koulua, tuolla laajentaa Automäkinen ja välissä pistetään uusiksi kerrostaloa. Satuin puhumaan asiasta äidilleni, joka muisti esikoisena päässeensä isänsä kanssa Zetorilla myllyreissuille parin viljasäkin kera. Jopa paperinen säkki oli vielä niillä sijoillaan ja vehnämyllyssä oli kourallinen jauhojakin. *** Mutta tapahtui muutakin. Kaunis, jo enemmän keväinen kuin talvinen päivä. Kylän teollisuus on ollut monissa käsissä ja infotilaisuudessa kävi mielessä, että näinhän tämän pitikin mennä. Paljon on uutisoitu sellaistakin, mikä on yksiselitteisen väärin ja yli ymmärryksen menevää kuten joutsenten ampuminen, kaupoissa tehtävä ilkivalta ja ilman heijastinta kulkeminen. astakin. Ilmeisesti karkeapuoli rikkoo jyvät, Valto arvelee. Lukiolaisille tuli maskisuositus lokakuussa. – Onhan tämä harrastus siinä missä moni muukin
Sittemmin opinnot ja varusmiespalvelus ja työt veivät miehen maailmalle, mutta valmis koulu ei näyttänyt omaan silmään ollenkaan hullummalta. Haapasalon veli pitää nyt kotipaikkaa ja Harri Haapasalo käy edelleen Perniössä säännöllisesti. Naulapojan pesti kesti kesäloman ajan ja rakentaminen tietysti jatkui syksyllä. Ihan näin ei käynyt; nykyinen osoite on Raisiossa ja siellä papalla on papan kiireet kuten lastenlasten kyyditseminen harrastuksiin tarvittaessa. –Kieltämättä oli jännä lukea lehdestä, että koulu nyt puretaan, vaikka se oli Perniön uusin koulu, Haapasalo miettii. –Kesätöihin piti päästä ja aikanaan oli juttu, että pitää olla viidentoista. Hän viittaa siihen, että savinen pelto ei ehkä sittenkään ollut se paras koulun rakennuspaikka. –Muistan, että isäukkokin istui kokouksissa, kun kaavoitusta tehtiin. 1960-luvulla naulapoika painoi töitä ilman sen kummempia suojavarusteita. Aurinko paistoi kuten nuoruuden kesinä aina. Nyt oli päätetty, että Reino Lukanderin suunnittelema opinahjo alkaa nousta peltotontille Lupajantien varteen, paikkaan joka näkyi Haapasalojen pihaan. Muistelen, että rakennusliike Louhi oli se, joka siellä urakoi, Haapasalo kertaa. Edellisellä koulutyömaalla oli töitä naulapojallekin Harri Haapasalon kesätyöpaikka näkyi kotipihasta " Muottilaudoista väänsin nauloja irti. Leivän antoi pitkään TVH. –En usko, että rakennettaessa on fuskattu vaan on tehty sen ajan tiedon mukaan. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TREFFATTI PsL-Aku Poutanen –Tähänkö asti se rakennus tuli, kysyy Harri Haapasalo entisellä Perniön lukion tontilla. Tähän, ja oikeastaan Haapasalo taitaa seistä jo vanhan kirjaston tiskin paikkeilla. Harri Haapasalo seisoo suunnilleen vanhan kirjaston kohdalla.. Yksi syy rakennuksesta luopumiseen olivat sisäilmaongelmat. Nykypäivän rakennustyömaalle ei pääse vieras ilman opastusta ja kypärää ja ehkä turvaliivejä. Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin. Kuvaa otetaan paria viikkoa ennen joulua, jolloin tyhjän tontin kulmalle on juuri ajettu pari kaivinkonetta kertomaan siitä, että kohta alkaa uuden koulun rakentaminen. Mutta rakentajansa oli edelliselläkin ja Harri Haapasalolla oli sanamukaisesti kätensä pelissä siinä, että aiempi kansalaiskoulu tontille nousi. –Minä sitten menin ja kysyin ja mestari kysyi, pääsetkö huomenna aloittamaan. Harri Haapasalon isä neuvoi poikaansa menemään vastaavalta mestarilta töitä kysymään. –Oman ajansa tyyliähän se oli ja samanlaisia ne olivat omakotitalotkin silloin. –Ei meitä ihan valtavan montaa miestä ollut tekemässä. Historiaa ovat nyt sekä lukio että kirjaston majoittanut siipi. Sittemmin hän vieraili koulurakennuksessa ja myöntää, että taloa katsoo vähän eri silmällä, kun tietää olleensa mukana tekemässä. Mennään yli 50 vuoden taakse, kesään jolloin Harri Haapasalo on viisitoistavuotias. Ja niin pitäisi varmaan olla vieläkin, että käytetään uudestaan, Haapasalo miettii. –Muottilaudoista väänsin vasaralla ja sorkkaraudalla nauloja irti, hakkasin sellaisella petkeleellä betonijäämiä ja niputin laudat taas uuteen käyttöön. Hän on siltainsinööri ja suunnitellut siltoja eri puolille Suomea. Vuosista yli 20 hujahti Oulussa ja pitkään perhe asui myös Vaasassa. –Siltahommissa sitä aina mietti, että mistä löytyy se tukeva pohja ja rakentamisessakin olisi jo kaavoituksessa mietittävä, missä on kantavuutta, Haapasalo puntaroi. –Se oli selvää, että Turku on se minun kaupunkini ja sinne palataan. –Pohjat oli tehtynä ja vähän seiniä, kun minä sen työmaan jätin. Lapsuudenkoti oli Ilomäentiellä ja tiedossa oli, että koulun rakentaminen alkaa. Ja olihan se moderni, Haapasalo sanoo. Joulukuun toisella viikolla tulevan koulun tontilla näytti tältä. 1960-luvun rakennusta paalutettiin uusiksi 1990-luvulla isossa remontissa. 8 Torstaina 31. Poika pääsi ja seuraavakin jo huokuu mennyttä aikaa: Harri Haapasalon tehtävänä oli toimia naulapoikana. Seuraavaksi päästään siihen, miten mutkatonta ainakin lyhytaikaisen työn saaminen joskus oli. Varsinaisen elämäntyönsäkin Haapasalo on tehnyt rakentamisen parissa
Nukkeja Launis teki jo lapsena, mutta nukketeatterissa hahmoihin tuli uutta eloa.. He kutoivat myös kankaita, joita vanuttivat. TSen jälkeen on syntynyt montaa erilaista nukkea, niin isompaa kuin pienempää. Tässä toimii yksi värjäyspisteistäni kesäaikaan, Launis esittelee. Nyt kasvatan ja kerään kasveja, joilla värjään villaa. – Pidän väreistä, ne saavat minut iloiseksi. 69-vuotias Launis syntyi Helsingissä ja sai verenperintönä käsillä tekemisen taidon. Harmi vain, että tästä pitää vielä joskus johonkin muuttaa. Verstastiloja löytyy ja niitä vaihdellaan vuodenaikojen mukaan. Teen alihankintana muun muassa Ruukin kehräämölle villisilkin värjäystä, Launis valottaa työtään. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TREFFATTI Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin. Ehkä se on tietynlainen monimuotoisuus. Launiksen suku vilisee taiteilijoita. Yhdessä naiset tekivät erilaisia huovutustöitä aina vaatteista hattuihin ja korvaläppiin sekä osallistuivat näyttelyyn. Oli hienoa saada oppilaaksi ihminen, joka muutti ajatusmaailmaani, mutta opetti minut myös huovuttamaan. Oli tosi hyvä tunne, vaikka talo oli huonokuntoinen ja omaisuus meni remonttiin. PsL-Anni Himberg Joulukuun alun kylmä ja kaukainen aurinko on laskemassa mailleen, kun kemiöläinen taidekäsityöläinen Marja Launis huuhtoo värjäämiään lankojaan ulkona. Huovuttaminen on taas todella terapeuttista. Se on varmaan vanhenemista, Launis nauraa. Muutama vuosi sitten joulunalusaika oli Launikselle kiireellistä aikaa, tapahtumia ja markkinoita kierrellessä. Siellä syntyi poika Ville, mutta matka taidekäsityöläisenä jatkui edelleen. Tykkään tehdä alihankintaja tilaustöitä ihan rauhassa. Soile toi elämääni villahulluuden. Teen kausittain värjäystä sekä huovutusta, mutta värjäystä enemmän kesäaikaan. – Olemme asuneet tässä kohta 11 vuotta ja alkuaikoina minulla oli olo, että olen elänyt elämääni vain tullakseni tähän paikkaan. Olen itsekin saanut nyt tehdä töitä enemmän, joten tämä on ollut minulle hyvä vuosi. Korona myllertää mielessä vain rakkaiden harrastusten kuorolaulun ja aikidon poisjääntinä. – Pitää tyhjentää vesisäiliö, lupasivat pikkupakkasia. – Korona on nostanut käsityön arvostusta selvästi. – Nukketeatterin aikana tein ensimmäisen pehmolelun veljeni tyttärelle. Käsityön arvo Launis nappaa hahtuvan mustaa suomenlampaanvillaa ja pyöräyttää värttinällä siitä hetkessä lankaa. 9 Torstaina 31. – Siitä se värjääminen lähti. – Teen paljon kaikenlaista, enkä itsekään tiedä mikä on se pääasia. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui valokuvaajaksi 70-luvun lopussa, mutta teki vain hetken alan töitä, kunnes lavastajana toiminut veli houkutteli hänet nukketeatterin pariin. Nyt hän on tietoisesti vähentänyt niitä. On kesäja talvihuovutuspisteitä sekä värjäyspaikkoja. Kotimaan matkailun lisääntyessä uskalletaan laittaa rahaa kotimaiseen tuotteeseen, kun sitä rahaa ei voi käyttää matkustusylellisyyteen. Koti on täynnä oman käden jälkeä; tekstiilit, vaatteet, sisustusesineet ja jopa keittiöstä löytyy rukki. Kun Kaalimaan kakarat rantautuivat Suomeen, ajattelin tehdä kotimaisen vaihtoehdon, joka sitten jalostui ja pääsi Lilla O och Molly -nimiseen lastenohjelmaan. Liperissä meren läheisyyteen tottunut Launis kaipasi merta ja niin perhe muutti Särkisaloon, josta matka pysähtyi viimeksi Kemiönsaarelle. Hän yllytti minua rikkomaan rajojani ja tekemään erilaista sekä vaihtuvaa muotoa luomiini nukkemalleihin. Taidekäsityöläisen tuloihin se ei ole oleellisesti vaikuttanut. Elämänpolkuna käsityöt Värit saavat taidekäsityöläisen Marja Launiksen tanssimaan. Oppilas opetti Launiksen matka jatkui Helsingistä Pohjois-Karjalan Liperiin, josta hänen miehensä on kotoisin. On vaikea nähdä Launista missään muualla kuin tekemässä käsitöitään. Seuraavaksi Karjalainen keksi pyytää opinnäytetyöhönsä värjättyjä lankoja ja yksi uusi kiinnostava projekti oli taas Launiksen käsissä. – En halua osallistua nettimyyntitapahtumiin. – Minulle tuli harjoittelijaksi Soile Karjalainen, joka halusi oppia nukentekoa
Sitten saat sinä syödä ja juoda.’Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. Lisätiedot ja ilm. Ehkä juuri siksi ihastelemme syksyisin kauniin helakkaa omenapuuta, että emme itse siihen mitenkään pystyisi. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat tervetulleita. Tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Ei, te sanotte: Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. Meri velloo, vaikka emme sen rannoilla ihastuksesta huokailisi. 10 Torstaina 31. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista ja muistiaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon sekä valokuvat Suomen maatalousmuseon Sarkaan. 8.1. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa, lapsuudesta vanhuuteen. Omaisten tietoilta tauolla tammikuussa ja jatkuu 4.2. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen PsL Oulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita. 1.1. 11.1. Ä, I, R & 3 x K PALJON ONNEA Akseli täyttää 6 vuotta 5.1.21 ! Mummi ja Pappa sekä kotiväki onnittelevat. Gallup tehtiin jouluviikolla Perniössä ja Särkisalossa. mennessä, 044 793 0586 / toimisto@finfamisalo.fi. Osallistua voi omalla nimellä tai nimettömästi ja keruu päättyy 31.7.2020. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Sarkan toiminnassa. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302 tai 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Heidi Tuominen Toivon, että korona menisi ohi ja pysyttäisiin terveenä. • Osallistua voi osoitteessa www.sarka.fi/minun-maaseutuni joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oman tarinansa. Toivon myös uskoa tulevaan. Yli muiden on pyyntö olla hyvä Nyt kerätään muistoja maaseudusta ONNEA TOMMI! 30 v. ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: Käy pöytään, saat heti ruokaa. Toisten ihmisten keskellä meiltä pyydetään ylitse kaiken muun sitä seikkaa, että olisimme toisillemme hyviä. Jos laineen on vain määrä lyödä ja puun on määrä tuottaa hedelmää, mikä on ihmisen perimmäinen tehtävä. Me haluamme vähintään kuulla kiitoksen sanat, jos olemme toteuttaneet ihmisyyden vähimmäisvaatimukset. Avoin chat mielenterveysomaisille on joulutauolla ja jatkuu 13.1. Yhteiskunnissa lienee väistämättä hierarkioita, mutta ihmisyydessä niitä ei pitäisi olla. Ihmisen ihmisyys kukoistaa tai kuihtuu suhteessa toisiin ihmisiin. Terveys on ensi vuoden ykköstoive Eeva Koiranen Toivon rauhaa maailmaan, ihmisille terveyttä ja jaksamista. Ja samalla sitä ei ymmärrä meistä kukaan. Inger ja Peter Lindholm: Tähän on vain yksi vastaus: saisi koronarokotuksen ja pääsisi koronasta eroon. Armo ja Riitta Suni Toivomme terveyttä ja koronan loppumista rokotusten myötä, sekä työtä ihmisille ja jaksamista vuodelle 2021. Me kaikki olemme vain palvelijoita toisillemme. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” Omenat eivät kasva puuhun syksyllä siksi, että sinä ja minä saisimme niistä iloita. Ilm. Merimaisema ei ole rannassa seisojalle kaunis, koska meren kuuluisi ihmistä miellyttää. t. Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Omenat kasvavat siltikin, vaikka ihminen ei ole puun alla niiden makeutta ylistämässä. Muuta en toivo. Rakasta lähimmäistäsi. Mutta ihmisen puun on niin vaikea kantaa hyvää hedelmää. Kantamaan kiitoksetta makeita hedelmiä iloksi ihmiskunnalle. Bergvikin kartanossa Salossa. Jeesuksen pyyntö ihmisille on radikaali tasa-arvon vaatimus. Toivon myös henkisen hyvinvoinnin lisääntyvän, että ymmärrettäisiin maailmassa olevan muutakin kuin rahaa ja itsekkyyttä. Halikon sairaalan omaisneuvontapiste on joulutauolla ja jatkuu 14.1. Ole toisille ihmisille hyvä. Kaikki ihmiset ymmärtävät, että ihmisen pitäisi olla toisille hyvä. Vertaistukiryhmä päihderiippuvaisten läheisille avoinna uusille osallistujille. PsL-Anni Himberg Vuotta 2020 ei ole tänään paljoa jäljellä. www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Turvallista vuodenvaihdetta ja antoisaa uutta vuotta 2021! kaiken kansan olohuone OSUUSKUNTA Lupajantie 1 FinFami Salon seudun mielenterveysomaiset ry Vertaisviikonloppu omaisille ja läheisille, joiden arkea kuormittaa läheisen mielenterveystai päihdeongelma, 23.–24.1. Hanke on kiinnostunut kaikkien suomalaisten maaseutuun liittyvistä muistoista ja ajatuksista. mennessä, 044 726 1991/johanna@finfamisalo.fi. Lisätietoja: www.finfamisalo.fi. Mutta mitä toivovat ihmiset eteläisessä Salossa ensi vuodelta. Ne kasvavat siksi, että se on omenapuun elämää sellainen. Mutta ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Jos perkaa läpi kaikki maailman aforismit ja viisaiden lausumat lentävät lauseet, jos puristaa kaikkien suurien maailmanuskontojen kultaiset opit yhdeksi mehuksi, niin mitä jää jäljelle. En tiedä onko omenapuu yksinäinen, jos se kasvaa etäällä toisista puista
Jos nämä asiat eivät vielä ole sinulle tuttuja, voit lähteä muuttamaan tapojasi pikkuhiljaa! Näin uuden vuoden aluksi hyvä lahja Itämerelle voisikin olla vaikkapa rahalahjoitus Itämeren hyväksi. ”Onko pientilallani tulevaisuutta. Emmehän tahdo, että tämä hieno laji katoaa meremme eteläosista kokonaan. Tosin 1900-luvulla, kun ilmastonmuutos ei vielä uhannut itämerennorppia, ympäristömyrkyt ja metsästys saivat aikaan norppakannan räjähdysmäisen hupenemisen. Kuinka minun käy. Tuhoutuuko maapallo. Miten järjestän työni, että saan riittävästi aikaa lasteni kanssa?” Sarianna, 29 vuotta, lypsykarjatilallinen Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. Itämeri on tänä vuonna kahdeksasluokkalaisten monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena. lisääntyvästä laivaliikenteestä aiheutuvat ympäristö myrkyt ovat tosin edelleen uhka itämerennorpille, sillä ne voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä norpille, sekä kehityshäiriöitä kuuteille. Mitä tapahtuu suomalaiselle maataloudelle. Itämerennorpan suurin uhka on ilmastonmuutos, joka pahentuu kaiken aikaa. Mm. Lisäksi muita helppoja tapoja vaikuttaa on esimerkiksi Itämeriystävällisten kalalajien (mm. Nostamalla esiin aitoja huolenaiheita, synnyttämällä keskustelua ja herättämällä päättäjien huomion, laadukas journalismi tekee positiivisesta muutoksesta mahdollista. Kahdeksasluokkalaisten juttusarja jatkuu ensi vuonna.. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Perniönseudun Lehti haaste. Entä lihan syönnille tai maidon juonnille. 11 Torstaina 31. Saaristomeren ja Suomenlahden itämerennorppakannat ovat pienentyneet huimasti ja eteläisiltä merialueilta ne ovat katoamassa kokonaan. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti VIERASKYNÄ MAALIT • TAPETIT LAATAT • LATTIAT KYLPYHUONEKALUSTEET Haarlantie 21B, Perniö puh. Siksi muovijätteiden kierrättäminen voisikin olla hyvä tapa aloittaa suloisen ystävämme suojelu. ahven ja hauki) suosiminen ja etenkin punaisen lihan vähentäminen ruokavaliossa, kimppakyytien järjestäminen yksilöautoilun sijaan ja vaikkapa vaatteiden ja muiden käytännönasioiden ostaminen käytettynä. Lämpenevistä talvista johtuvat pesintäongelmat koskettavat niitä tänäkin talvena. Itämerennorpan tulevaisuus näyttää huonolta. Yksi näistä on varmasti monille tuttu, suloinen itämerennorppa. Yhdessä voimme vielä toimia monien lajien puolesta! Noora Liias ja Iida Hakko Kirjoittajat ottavat kuvassa iloa irti kesäisestä Itämerestä. Voit tarjota vieraskynä-sivulle kirjoituksia osoitteeseen toimitus@ pernionseudunlehti.fi Itämeressä elää monia kiehtovia, mutta uhanalaisia lajeja. Yksi uhkaava tekijä itämerennorpille on myös kalaverkot, joihin ne jäävät jumiin valitettavan usein. Tämä tarkoittaa, että asiaa käsitellään eri oppiaineiden tunneilla eri näkökulmista. 020 743 6180 Palvelemme: ma–pe 8–17, la 9–14 Kävisikö kynä, napsuisiko näppäimistö. Nyt on siis aika toimia! Muovijätteet ovat Itämeren ja kaikkien sen eliöiden suuri Juttusarjassa Perniön yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset pohtivat Itämerta, ja mitä sen hyväksi voisi tehdä. Norppa on arka laji, mutta tämä hylkeeksi pieni ja pullea otus on elementissään vedessä, sillä silloin sen aistit ovat parhaimmillaan ja se voi uskaltautua lähellekin ihmistä. Suurin osa itämerennorpista elää Perämerellä. Norpan suojelu alkaa pienistä arjen teoista Kirjoittajat ottavat iloa irti Itämerestä
14 g CO e Tämän tuotteen hiilijalanjälki per 100 g tuotetta Kesk o.?/Vastuull isu us TUOTTEEN HIILIJALANJÄLKI HYVITETTY Lue lisää: Rakettitukku on nyt hiilineutraali! 24 95 KG ERÄ! TONNIKALAFILEE ESPANJA, VARASTOITU PAKASTETTUNA . 12 Torstaina 31. VASTUULLISESTI PYYDETTY! 24-pack Ilman Plussa-korttia 2,89/ps (8,89-12,30/kg) Taffel JUUSTOSNACKS JA RAFFEL SEKÄ SIPS, BROADWAY JA GRILLS 235-325 g (4,62-6,38/kg) 3 00 2 ps DLN Nötti Frutti PÄHKINÄHEDELMÄSEKOITUS 400 g (12,48/kg) 4 99 69 KPL RANSKALAINEN PATONKI 220 g (3,14/kg) Ilman Plussa-korttia 0,79 kpl (3,59/kg) -12% PLUSSA-KORTILLA 2 69 PS Vaasan THE DOG NAUGHTY HODARISÄMPYLÄ 6 kpl/300 g (8,97/kg) 69 69 2 25 PS 22 Vaasan THE BRGR NAUGHTY BURGERSÄMPYLÄ 4 kpl/320 g (7,03/kg) 4 99 RS MANSIKKA 400 g (12,48/kg) Egypti 79 RS KIRSIKKATOMAATTI 250 g (3,16/kg) Espanja/Marokko 1 99 RS GUACAMOLE DIPPI 150 g (13,27/kg) 6 99 KPL TULPPAANIKIMPPU 15 kpl värimix, Suomi SUOMI -27-30% PLUSSA-KORTILLA Mahtava uutuus Poppamieheltä! Tuliset cheesy jalapenos tai hot habanero perunalastut nyt meillä!. Symbolen för kolavtrycket anger de totala verkningarna av växthusgaserna som frigörs i atmosfären under produktens hela produktionskedja . från åker till Keskos lager. 7-20, palvelutiski 7-17 Su 3.1 9-20, palvelutiski suljettu RAKETTITUKUN MYYNTIPISTE PALVELEE MA-KE 10-20, TO UUDEN VUODEN AATTONA 9-18! Rakettitukun myyntipisteessä noudatamme tehostettuja hygieniatoimenpiteitä, esimerkiksi erillinen käsidesipiste ja turvavälimerkinnät. pellolta Keskon varastoon. Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio Hyvää uu a vuo a 2021! Kyläka uppiaat Anette ja J-P TO PS Ilman Plussa-korttia 10,99-11,49/15-pack (1,77-1,87/l)sis.pantit 2,25 17 95 KG K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE PALANA SUOMI 19 95 KG K-RUOKAMESTARIN KARITSAN PAAHTOPAISTIPIHVIT 9 95 KG PERNIÖN LIHAN NAKIT SUOMI -34-37% PLUSSA-KORTILLA Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 15 x 0,33l (1,16/l) sis.pantit 2,25 Rajoitus 2erää/talous 7 99 Palvelutiskiltämme uuden vuoden juhlintaan mahtava valikoima erilaisia salaa eja, täyte yjä patonkeja, valmiita hampurilaisia sekä Denniksen pikkupizzoja! Vuodenvaihteen aukioloajat: Ma-Ti 28.-29.12 7-21, palvelutiski 7-18 Ke 30.12 7-21, palvelutiski 7-19 To 31.12 7-20, palvelutiski 7-17 Pe 1.1.2021 9-18, palvelutiski suljettu La 2.1. Suosittelemme käyttämään kasvomaskia, kiitos! Hiilijalanjälkimerkki ilmaisee ilmakehään vapautuneiden kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksen tuotteen koko tuotantoketjussa . joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 0401769451 Tykkää meistä facebooki a! Palvelemme ark 7-21, la 7-20, su 9-20 Tarjoukset voimassa TO-SU 31.12.2020-3.1.2021 ellei toisin mainita