Nestehukka
meinasi iskeä, ja sitten
meinasi alkaa kramppaamaan.
Jatkuu sivulla 8.
ILMALÄMPÖPUMPUT
lämmitykseen ja viilennykseen LämpöYkköseltä
94%
asiakkaistamme
SUOSITTELEE
LÄMPÖYKKÖSTÄ
AVAIMET KÄTEEN -toimitukset
luotettavasti ja vaivattomasti
ILMALÄMPÖPUMPPU
asennettuna
alk./kk
65?
Pyydä tarjous! www.lampoykkonen.fi tai soita 040 197 0834
80 ammattilaista - 4000 asennusta vuodessa - 94% asiakkaistamme suosittelee
Puhelun hinta 0,0835 ?/puhelu + 0,1717 ?/min.. 89,30)
- Neljäsosasivu
3x185pmm 400 euroa (norm. Nro 01 - 04.01.2006
Nro 14 - 2014
PETÄJÄVESI
- Puolueeton kotiseutujulkaisu -
Sivu 08
54. Päitsin
luokkavoittoa ensiyrittämällä voidaan siis pitää
loistavana suorituksena.
Kaksipäiväiseen kisaan Halla-aho lähti luottavaisin mielin. Kokonaiskilpailun
maalissa Päitsin ensikertalainen palkittiin B2-luokan voittajana.
Petäjäveden mies
vauhdissa Päitsillä
Hanna Mäkinen
Petäjävedeltä kotoisin
oleva KTM-kuski Jarno Halla-aho kaasutteli B2-luokan voittajaksi
sunnuntaina päättyneessä
Päijänteen Ympäriajossa.
Nykyisin Pieksamäellä
asuva Jarno Halla-aho , 29,
osallistui legendaariseen
Päitsiin ensimmäistä kertaa. Tavoitteet
oli asetettu korkealla.
- Aina kun kypärän
päähän kisassa laittaa,
niin tavoitteena on päästä
podiumille. Mies ja kalusto ovat kunnossa, kertoi
Halla-aho viime viikolla
muutama päivä ennen
Päitsin starttia.
Kisan jälkeen maanantaina Halla-aho vastasi
puhelimeen kipeänä mutta
tyytyväisenä.
- Maalissa oli aika helpottunut olo. 619,40)
- Puoli sivua
6x185pmm 750 euroa (norm. 1 238,80)
(hinnat sis.
2x40pmm 60 euroa
(norm. Ensimmäisen endurokisansa mies ajoi vasta
kuukausi sitten. Tunnelmat
ruutulipulla olivat hienot,
oli vielä niin nätti sääkin.
Vaikka joka paikka oli
kyllä niin kipeänä, että
ajattelin, että ensi vuoden
kisaan en enää lähde mukaan, Halla-aho nauraa.
- Kisapäivät olivat
melkoista vuoristorataa.
Välillä tuli onnistumisia,
välillä epäonnistumisia.
Esimerkiksi nestetankkauksen kanssa oli vähän
vaikeuksia. päivänä
HANNA MÄKINEN
Petäjävesi-lehden kevään 2014
teemalehdet
RAKENNUSTEEMA 16.4.
Keskiviikkona 16.4.2014 ilmestyvässä lehdessä on teemana
rakentaminen! Ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on torstaina 10.4.
Huom! seuraavalla viikolla (23.4.) pääsiäisen jälkeen ei ilmesty
Petäjävesi-lehteä!
kesälehti 14.5.
Keskiviikkona 14.5.2014 ilmestyy tuhti kesänumero!
Tilaajien lisäksi se jaetaan Petäjäveden joka talouteen sekä kunnan
kesäasukkaille. alv:n 24%)
Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin Pieksamäellä asuva Jarno Halla-aho piiskasi KTM:n lentoon Päitsin Taipaleen lenkin Kuusikkomäellä. vuosikerta
Keskiviikkona huhtikuun 2. Ilmoitusten viimeinen jättöpäivä torstaina 8.5.
Ilmoita edullisesti oman kylän paikallislehdessä ja varaa
paikkasi pian! Kevään 2014 teemalehtien
tarjouskoot:
- ?Käyntikortti
Oltaisiin menty katsomaan Liinun
siskontytön vauvaa, mutta ei meitä otettu vastaan,
kun kuulivat lunssasta. Järripeippo
30.3. Olen kylässä. on paheksuttava.
Haluamme olla monikulttuurisia ja moniarvoisia, jopa niin että haluamme luopua siitä mikä on
ollut itselle rakasta ja tärkeää.
Jos vaikka ajatellaan Indonesiaa, jonka väestöstä 85 prosenttia on islaminuskoisia, ei tulisi
mieleenkään, että rukoushuudon kuuluttaminen
kiellettäisiin sillä perusteella että ollaan moniarvoisia. Melkein
kuin yksityinen lastentarha ja meno on kuulemma
sen mukaista, sanoi Liinun sisko. Se on yhteisöllisyys, nimeltä
?kekeluargaan. Tuntui, että kaikki katsoivat: Suvi
suloinen! Paras ystäväni ymmärsi kauhean silmätikuksi joutumiseni ja monena keväänä tirskuen laulaa
hoilotimme ?jo joutui armas aika ja SuvijaSaara
suloinen!. Hartaudet: klo 12 Tuulentupa, klo 13.30 /
IP, LGK.
Ankkuri-ilta To 3.4.2014 klo 18.30.
pastori kyösti murtonen.
Rantatie 3. Tässä kun
hoitaa kuumeista lasta muutama huonosti nukuttu
yö mittarissa samalla kirjoittaen, ei ajatus ole kovin
sutjakka. 1961 ISSN: 2242-2463
Ilmestyminen: keskiviikkoisin,
levikki 2 046 kpl (LT 2012)
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen
puh. eli perhe-elämän periaate. petajaveden.seurakunta@evl.fi
Tällä viikolla lehden juttuja yhdistääkin tahattomasti
hyvä olo ja sen tavoittelu.
Joku saa nautintoa vauhdista ja kilpailun huumasta, toinen panostaa ruokaan ja sen laatuun.
Yhdistyksistä haetaan mahdollisuutta vaikuttaa
lähipiirin ja samanhenkisten hyvinvointiin, ja toinen
uskoo puhtaaseen luonnonveteen seurauksia kaihtamatta. Kottarainen
- Mökkiläinen
28.3. Tekopyhästä sävystä huolimatta, totta se
on - vanhempana mahdollisuus omaan hyvään oloon
on vain silloin, kun lapsella on kaikki hyvin.
Suvivirsikohua pitää kommentoida vielä sen
verran, että oli kuulkaas ihan hirveän noloa siinä
alle kymmenvuotiaana, kun kevätjuhlassa laulettiin
omaa nimeä. Soitin nimittäin sinne
ja kysyin hinnan.
Enhän minä sitä tarvitse. Poika myy sitten jollekin muulle, tosin tiedän kyllä, ettei keneltäkään
muulta saa siitä täyttä hintaa kuin minulta. Ärsyttäviä sanoja voi siis tarvittaessa
vaihtaa - ja ystävän kanssa kipparassa kikattaminen
on takuuvarma hyvinvointikikka.
- Suvi Kallioinen
Sydämellinen kiitos Teille kaikille,
jotka kunnioititte rakkaamme
Pentti Lahnalan muistoa
ja otitte osaa suruumme
- Tytöt perheineen
Kevätkiikari
23.3. Suomessa
valtauskonnon kannattajien, eli kristittyjen osuus
on hieman pienempi kuin islaminuskoisten osuus
Indonesiassa, mutta minusta hyvin voidaan verrata
näitä kahta tilannetta toisiinsa.
Kun menen Indonesiaan, pyrin kunnioittmaan
ja arvostamaan heidän pääuskontoaan, ja elämään
niin että en loukkaa ketään. Isokoskelo
25.3. klo 10 Messu srk-kodilla / IP, MÖ.
Ma 7.4. Myy samalla hinnalla kuin kaupungissa oleva rautakauppa. klo 15 Lähetysnaiset srk-kodilla.
Ke 9.4. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net
Avoinna: ma-to klo 9-16, Asematie 6, Petäjävesi
Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja
takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Elämä voittaa siis kuitenkin!
Tuon sairastelun vuoksi peruuntui yksi suunniteltu kyläreissu. Seurataan yhdessä
muuton etenemistä!
Viikon pakina: Lunssaa
Loppuviikosta minuun iski oikein tornaado-lunssa.
Pärskin koko ajan ja yöt meni yskiessä. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen,
puh. Juuri siinä on maan suola. Kaksi sinisorsaa
27.3. Ilmeisesti sana
?perinne. Lapset on kyllä asiasta ihan toista mieltä ja joskus herkkänä hetkenä
ovat sanoneet
Liinulle ihan
suoraan, että
oli ihanaa
kun äiti oli
aina kotona.
No, joka tapauksessa
minä sain
nyt osakseni
lähes sisarhento-valkoisen hellää
hoitoa.
Ja niin
tehokasta se
oli, että viime yönä en enää yskinyt ja olen jaksanut
olla tolpillani ja tehdä muutakin kuin katsoa televisiota. Saan olla
se mikä olen ja indonesialaiset saavat olla sitä
mitä ovat. Nyt vaikuttaa siltä että suomalaiset haluavatkin olla niin eurooppalaisia, että haluavat
unohtaa kristillisen perinteen. 3kk 25e
Tilausasiat: puh. Helluntaisrk
Pakinoitsijamme Käpytikan tavoin minäkin
toivon, että kevätlenssut jo hellittäisivät. Toisin kuin Suomi, jonka väestö mahtuu
yhteen Bandungin kaupunkiin.
Indonesiassa ei kysytä niinkään sitä mitkä ovat
oikeuteni, kuin sitä mitkä ovat velvollisuuteni
tämän suuren perheen jäsenenä.
Ehkä me monikultturiset suomalaiset voisimme oppia jotain indonesialaisilta.
- Eila Murphy. Jämpti käytännön ihminen taas
tietää, että hyvä olo
ei tule hohhailemalla,
vaan kolmesta perusasiasta: ravinnosta,
levosta ja liikunnasta.
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Mä elän
laupeudesta ja
armon
antimista.?
(Virrestä 275)
Tänään klo 18 Naistenilta pappilassa.
Aihe: Naisen terveys ja hyvinvointi, Tuula
Asunta.
Su 6.4. No,
mietin vielä viikon tai kaksi.
- Käpytikka
- Puolueeton kotiseutulehti -
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry,
lehti perustettu v. Ja kyllähän sen ymmärtää,
vaikka ei olekaan perheen ensimmäinen lapsi
kyseessä - peräti seitsemäs jo on ja aika tarkkaan
puolentoista vuoden välein ovat syntyneet. klo 11 Näkövammaisten myyjäiset Ystävän Pysäkin yhteydessä.
To 10.4. Kumpikin
osapuoli arvostaa toistaan.
On kuitenkin yksi asia, joka erottaa Suomea ja
Indonesiaa toisistaan. Mikä lintulaji on
näyttäytynyt, missä ja milloin. Kerro muuttolintuja koskevista
havainnoistasi lehden toimitukseen. Niin, ja Indonesiassa on pancasilan periaatteen mukaan kuusi virallista uskontoa. Mennään sitten
kesällä uudemman kerran.
Vanhin poika oli voittanut jossakin arpajaisissa
skootterin ja yrittää nyt kovasti myydä sitä minulle.
En ole vielä luvannut ostaa, vaikka tietysti vähän
kutkuttaisi ajatus. Liinu kantoi vuorotellen kuumaa mehua ja jäävettä ja lisäsi
peittoja ja vaihtoi hionneita lakanoita.
Olen monesti sanonutkin, että siinä meni sitten
sairaanhoitaja hukkaan, kun alkoi vaan äidiksi. Ihmisenä, joka joutuu työssään kohtaamaan
erilaisia kulttuureja ja sopeutumaan maahan kuin
maahan sen vaatimalla tavalla, minusta tuntuu
erikoiselle että suomalaiset eivät uskalla olla
suomalaisia enää, eivätkä elää niiden arvojen
mukaan joita olen tottunut pitämään suomalaisina.
Tähän asti olen kuvitellut tulevani kristitystä
maasta. Vihervarpunen ja sepelkyyhkynen
31.3. Luonto, lintubongas ja valokuvaus on oma
hiljainen nautinto, ja
työssään voi kokea
onnistumisia kun saa
muutkin innostumaan
luomaan yhdessä jotain uutta. Kristillisyyteni ei vähene siitä laisinkaan. Tervetuloa!
Järj. Yhtenäisyyden
saavuttaminen varmasti onkin ollut haaste Indonesiassa, jossa reilu kaksisataamiljoonainen väestö
elää usella eri saarella ja kolmella aikavyöhykkeellä. Nro 14 - 02.04.2014
Sivu 02
Pääkirjoitus:
Hyvän olon etsikkoaika
www.petajavedenseurakunta.fi . Pulmunen
- Esa Särkkä
Kevät tulee ja Petäjävesi-lehti ottaa vastaan lukijoiden lintuhavaintoja. Yhdessä jaettu tuska ei tuntunut enää
niin pahalta. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai
tilaajapalvelu@yap.fi
Irtonumeromyynti: lehden toimitus, Petäjäveden
R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä,
sähköisenä www.lehtiluukku.net, hintaan 1,50e
Sanomalehtien Liiton jäsen
www.petajavesi.net
www.facebook.com/petajavesilehti
Tapulin takaa
Suvivirsi on puhututtanut mediassa, jälleen kerran. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Seija Lahtisella. Koko
valtio on tavallaan kuin perhe, kehittyvä organismi, tai aivankuin orkesteri joka soittaa yhteen.
Harmonisuuden ja yhtenäisyyden saavuttaminen
ja ylläpitäminen on arvo sinänsä.
Luomusta
luovasti -ruokakurssi oli
yksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ruokaketjuilla kasvuun -hankkeen
koulutustilaisuuksista.
- Hankkeen perim-
mäisenä tavoitteena on
lähiruokayritysten liiketoiminnan vahvistaminen.
Tarkoituksena on saada
lisättyä keskisuomalaisen
lähiruoan käyttöä, nostaa
jalostusastetta eri ruokaketjuissa sekä parantaa
mikroyritysten valmiutta
vastata kuluttajien ja ammattikeittiöiden tarpeisiin,
asiantuntijana projektissa
työskentelevä Sari Mäkinen-Hankamäki kertoo.
Hanke alkoi pari vuotta
sitten ja se kestää tämän
vuoden loppuun. Luomuruokakurssien lisäksi koulutusta on järjestetty muun
muassa riistaan liittyen.
- Meillä on ollut esimerkiksi makkarakursse-
ja. Olen myös
eräopas ja minulla on
oma yritys; siinä työssä
käytän paljon villiruokaa.
Tykkään oppia uutta ja
tällainen kurssi on myös
mahtava paikka tavata
ihmisiä, Jakosuo kertoi.
Koskenpääläisen YläPorkkalan tilan emäntää
Kirsi Porkkalaa vetivät
kurssille etenkin luomu- ja
villiruoka.
- Tällaisilla kursseilla
oppii valtavasti uutta asiaa, muun muassa makujen
yhdistämisestä ja ruokien
esillepanosta, Porkkala
totesi.
Ruokaketjuilla kasvuun -hankkeen koulutuksiin on osallistunut ihmisiä
noin sadasta yrityksestä.
- Olemme tavoittaneet
kohderyhmää aika hyvin
ja itse asiassa ylittäneetkin
tavoitteet koulutettujen
määrässä, Mäkinen-Hankamäki kertoo.
- Verkostoituminen on
myös edennyt positiivisesti. - Alkutuottajat ovat
myös keskeinen ryhmä.
Lisäksi olemme saaneet
mukaan matkailuyrittäjiä, Mäkinen-Hankamäki
kertoo.
Kumpusella ruokaa oli
laittamassa viitisentoista
kurssilaista. Järjestysmiehen hommat mies
aloitti Hippoksella 36 vuotta sitten.
Puheenjohtaja Rosala jatkaa
hyväksi havaitulla linjalla
Ylä-Kintauden kyläyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin reilu viikko sitten sunnuntaina
Juhani Rosala, 70. Pohjoiseen houkuttaa myös kullan kaivuu. - HM. Rosalan edeltäjä tehtävässä
oli Veikko Muhos, joka toimi puheenjohtajana
13 vuotta.
Juhani Rosala on ollut mukana kyläyhdistyksen hallituksessa sen perustamisesta lähtien.
Puheenjohtajana Rosala aikoo jatkaa Muhoksen
viitoittamalla tiellä. Pyrimme löytämään
riistan kaupallisia hyödyntämismuotoja. - Työt alkavat lähiaikoina,
lupaa Rosala.
Juhani Rosala on kotoisin Ylä-Kintaudelta.
Välivuosia kului maailmalla, Jyväskylässä ja
Ruotsissakin, mutta kymmenen vuotta sitten veri
veti miehen takaisin Ylä-Kintaudelle. Mitään isoja
projekteja meillä ei ole edessä, Rosala kertoo.
Paljon Ylä-Kintaudella onkin jo tehty. Lappiin mies suuntaa
asuntoauton nokan 4-5 kertaa vuodessa. - Samalla linjalla jatketaan.
Meillä on niin hyvästi asiat. Puolesta
äänesti myös Hanna Hautamäki (kesk) ja Anne
Kovanen (kok). Nro 14 - 02.04.2014
Sivu 03
Luomusta luovasti, läheltä
lautaselle
Laajakaistarintamat ennallaan ?
tiukkoja tasapelejä
Tiina Lamminaho
Kunnanhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan esittää valtuustolle laajakaistahankkeen
hyväksymistä ja osallistumista Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:n toimintaan. Hankkeen hylkäämistä esitti
Heikki Puhakka (ps) - Ritva Lehtosen (ps)
varajäsen Erja Horpion kannattamana. Opettajana
oli keittiömestari Leena Pölkki Jyväskylän
ammattikorkeakoulusta.
- Kurssi on ollut todella
innostava, pääsee kokeilemaan ihan uusia teknii-
koitakin, Minna Jakosuo
iloitsi. Hän kertoo työskentelevänsä Majatalo
Morvassa Juokslahdella.
- Käytämme siellä paljon lähiruokaa. - SK
Hanna Mäkinen
Minna Jakosuo, Kirsi Porkkala, Pia Taipale ja Marja Komppa tutustuivat keittiömestari Leena Pölkin johdolla luomuruokaan Maatilamatkailu Kumpusella viime viikolla. Tuotekehitysteeman alla yrittäjät ovat
päässeet osallistumaan
hankkeen messuosastoille; olemme mukana muun
muassa Helsingissä järjestettävässä Herkkujen
Suomi -tapahtumassa.
Uuden oppimista ja
verkostoitumista
Minna Jakosuo käyttää työssään paljon lähiruokaa.
Koulutustilaisuudet on
tarkoitettu lähiruokayrittäjille. Asia päätettiin
niukasti äänin 3-3 puheenjohtajana toimineen
Esko Karénin (sdp) äänen ratkaistessa. - Parasta
Ylä-Kintaudella on luonto, sieni- ja marjametsät.
Tämä on rauhallinen paikka asua.
Rosalan marja- ja kalareissut ulottuvat myös
kotikylän ulkopuolelle. huhtikuuta. Tasapelin ratkaisi puheenjohtajana toimineen Karénin ääni ja siirtoesitys
hylättiin.
Asia päätetään seuraavassa kunnanvaltuuston
kokouksessa 10. Kylätaloon tehtiin uudet sisävessat, Sallisten suolle
laavu ja Kylätalon pihaan kota. Hylkäämisen puolesta äänesti myös asiaan jäävin Tapio
Kokkosen varajäsen Jari Lehtinen.
Ennen äänestystä Puhakka esitti hankkeen
siirtämistä, jota Horpio ja Lehtinen kannattivat.
Päätöksenteon jatkamisen kannalla olivat Karén,
Hautamäki ja Kovanen. - Hienoa
kultaa on löytynyt, isompaa ei vielä, Rosala
nauraa. Kylätalo on hyvässä
kunnossa, samoin kuin raha-asiat. Riistaketjun kehittämisessä
on selkeästi liikahdettu
eteenpäin, samoin luomupuolella, MäkinenHankamäki toteaa.
- Keväällä meillä
on villiyrttikoulutusta,
jossa perehdymme sekä
villiyrttien keräämiseen
että ruoanvalmistukseen.
Ruokakurssien ja opintomatkan lisäksi meillä on
vielä tulossa digitaaliseen
markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvä
kurssisarja. Seuraava yhteinen projekti on liiterirakennuksen nikkarointi
kylätalon pihapiiriin. Mitään syvällisempää yhteenvetoa emme
ole vielä tehneet, mutta
uskoisin, että hankkeelle
asetetut tavoitteet ovat
toteutuneet.
Kurssin jälkeen Kumpusella pidettiin vielä
vuosi sitten perustetun
Keski-Suomen Luomuyhdistyksen vuosikokous.
Ylä-Kintauden kyläyhdistyksen uuden puheenjohtajan Juhani Rosalan rinnassa sykkii JYPmerkkinen sydän. Kurssi liittyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun
hallinnoimaan, EU:n maaseuturahastosta rahoitettuun Ruokaketjuilla kasvuun -hankkeeseen.
Tiina Lamminaho
Kylmäsavuhaukea, luomuvarpupaistia suppilovahverokastikkeella,
mesiangervonkukka-hunajajäätelöä mansikkakastikkeella...
Maatilamatkailu Kumpusella kokattiin viime
viikolla luomuruokia ja suurimmaksi osaksi
läheltä löytyneistä raaka-aineista, villiyrttejä
unohtamatta
Avajaisissa juhlaväki bongasi Petäjäveden seudulla
harvinaisen merihanhen. Tornin ?isäksi. Jämsän seudulta kohti
Laukaata suuntaaville
muuttolinnuille tämä on
käytännössä ensimmäinen
levähdyspaikka Jämsän
isojen aukeiden jälkeen.
Piesalan lintutornia
ympäröiville pelloille kertyy keväisin isoja lammikoita, jotka yhdessä
peltojen ja läheisten vesistöjen kanssa muodostavat
lintujen levähdykselle
suotuisat olosuhteet.
Piesalan lintutorni
houkuttaa lintuharrastajia
myös oman pitäjän ulkopuolelta.
- Yhtä korkeaa, tukevaa ja tuulilta suojaavaa
lintutornia ei taida löytyä
muualta Keski-Suomesta,
myhäilee Ijäs.
Piesalan lintutorni
- Keski-Suomen komein ja korkein?
Piesalan lintutorni sijaitsee keskellä Piesalankylän
laajoja peltoaukeita. Nämä peltoaukeat
ovat lintujen muuttoreitillä. nimetty Aake
Ojala muistaa hyvin rakennusprojektin vaiheet.
- Lintutornille oli tälläisellä paikalla kysyntää.
Piesalan Lasse, jonka maille torni rakennettiin,
totesi lupaa pyydettäessä, että täytyyhän joka
talolla lintutorni olla, Ojala muistelee hykerrellen.
- Altin Jarmo auttoi lahjoittamalla tukipylväät ja kaivamalla kaivurilla pylväille montut.
Varsinainen rakennustyö oli Petäjäveden luonto
ry:n, Metsäkulma seuran ja Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyötä. Asko Ijäs, (asko.ijas@gmail.com, 040 843 4783).
Tervetuloa perehtymään lintujen tunnistamiseen ja
seuraamaan lintujen kevätmuuttoa!
Petäjäveden luonto ry on lupautunut tarjoamaan
osallistujille pullaa ja virvokkeita!
Lintujen kevätmuutto houkutti Markku Kaarakaisen, Lauri Ijäksen
ja Aake Ojalan kiikareineen Piesalan lintutornille.
Piesalan lintutornin ?isä?Aake Ojala
viimeistelytöissä syksyllä 2005.. Kirjautumalla pääsee käsiksi
runsaampaan aineistoon
ja tietojen hakuun.
Lintuhavainnon oheen
voi Tiirassa liittää valokuvan, ääninäytteen tai
videopätkän bongauksen
kohteesta. Laulujoutsenten lisäksi telkistä, mustarastaista ja töyhtöhyypistä on
tehty runsaasti havaintoja.
Havainnot sepelkyyhkyistä, kottaraisista ja peipoista ovat myös lisääntyneet
viime päivien aikana.
Esimerkiksi viime sunnuntaina Piesalan kylän
pelloilla vieraili noin 1100
peipon parvi. Rakennustalkoisiin osallistuivat esimerkiksi Niileksen
Paavo ja Ijäksen Lauri, kertoo itsekin moninaisia
nikkarointitunteja tornilla viettänyt Ojala.
Komea lintutorni valmistui vuonna 2005. Petäjäveden
otoksia tiirassa edustavat esimerkiksi Markku
Kaarakaisen ottamat valokuvat.
Paikka bongailuun
Ijäs ja Kaarakainen ke-
huvat Piesalan lintutornia
hyväksi paikaksi kevätmuuton seuraamiseen.
. Nro 14 - 02.04.2014
Sivu 04
MARKKU KAARAKAINEN
Markku Kaarakaisen toissa keväänä ottamassa valokuvassa kevätmuuttoa tekevät mesähanhet kaartavat Piesalan lintutornin editse kohti seuraavaa etappia.
Kevätmuutto saa pian siivet alleen
Hanna Mäkinen
Piesalankylän lintutornia
ympäröivällä peltoaukealla oli vielä viime
keskiviikkona rauhallista.
Laulujoutsenet paikalla jo
päivystivät, mutta kurjet
ja hanhet antoivat vielä
odottaa itseään.
Piesalan lintutorniin
kavunneet Lauri Ijäs,
Aake Ojala ja Markku
Kaarakainen ovat muiden lintuharrastajien tavoin ehtineet merkata ylös
monia kevään tulokkaita.
. Harjakorkeutta tornilla on Ojalan mukaan hulppeat 9,5 metriä.
hanna mäkinen
aake ojalan kokoelma
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys järjestää
Piesalankylän lintutornilla
Lintutorniaamu 12.4.2014
Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 8-11.
Tied. Kaikille
avoimeen Tiira-lintutieto-
palveluun on ilmoitettu tämän vuoden alusta lähtien
jo noin 500 Petäjävedellä
tehtyä lintuhavaintoa.
- Tiirassa voi hakea
tietoa lintuhavainnoista
paikkakunnan, lintulajin
tai tarkan karttarajauksen
avulla, Ijäs selvittää.
Tiiran lintuhavaintoja
voi käydä katsastamassa
kirjautumatta. Västäräkki
ja punarintakin ovat jo
saapuneet paikkakunnalle,
luettelee Lauri Ijäs.
Ensimmäinen kurkipari nähtiin Ijäksen mukaan
sunnuntaina. Seuraavaksi
odotellaan lisää kurkia ja
ensimmäisiä hanhia.
- Paikallisten havaintojen perusteella useat lajit
ovat 3-5 viikkoa viime
vuoden tuloajasta edellä.
Viime vuonna kevät oli
myöhäinen, joten tähän
mennessä saapuneiden
lajien tuloajat ovat ehkä
kaksi-kolme viikkoa keskimääräistä tuloaikaa aikaisemmassa, Ijäs arvioi.
Lintuhavainnot
koottuna Tiirassa
Kiikaroinnin lisäksi muuttolintujen saapumista voi
seurata netissä. - Hanhi laskeutui tornin
lähistölle Aaken juhlapuheen aikana, nauraa Ijäs.
Suojaisan ja katetun tornin tasanne on peräti
kuuden metrin korkeudessa
- Naisen pitää olla
älykäs. - Hyvä
antaa voimaa, hän sanoo.
Muiden auttaminen on
ollut toisinajattelijalle yksi
voimanlähde. - Kun he tajusivat,
että asun siinä saunassa,
he häpesivät ja lähtivät,
Vaherto kertoo. - Ei ole ihme, että
niskat ja hartiat jumittavat,
kun pelataan pitkiä aikoja.
Kyselyn mukaan yli
kolmasosa nukkuu alle
suositusten: kasvava lapsi ja nuori tarvitsisi unta
8-10 tuntia vuorokaudessa. - Tärkeintä olisi
löytää se oma mielekäs
tapa ja ajankohta liikkua.
Meillä on hieno luonto
ympärillä, johon lähteä
liikkeelle, hän kannustaa.
kaksi aikuista lasta olivat
jo lentäneet pesästä.
Kaksi kesää ja kaksi
talvea Vaherto kyyhötti
eristämättömässä saunassa, piti itsensä lämpimänä
kiuasta lämmittämällä ja
nukkui lauteilla vanerilevyn päällä. kaikille avoin vesiasema, uksiin ajautuneella miesijohtoja, että hanaveden Terveysvesi -yrityksensä Huutokaupan aiheutta- jossa virtaa 16 000 litraa hellä ollut vakuutuksia.
Tulipalon syy ei selvinnyt.
juominen alkoi arveluttaa. Useis- viranomaisten määräyk- sä on järvi.
Kaikki rahat menivät myydä. - Läh- oli jo aikaisemmin muuton puhdas elimistö ja vain syvyydestä, graniittikal- amerikkalaisessa vesikil- den yksinomaan elämän tanut pois kyllästyneenä
elävä vesi mahdollistaa lion keskeltä. Päivät tuli pakkohuutokauppa, - ja jos ei ole varaa, niin Kolme vuotta sitten Esa
välaatuiseksi. Vuosikymmenet Vaherto on taistellut
vesiasiansa puolesta ja uskonut siihen vastoinkäymisistä ja kokemastaan
viranomaisten vastustuksesta huolimatta. - Moni nuori
pitää kännykkää päällä
yölläkin ja sanoo, että
kavereille on oltava koko
ajan saatavilla, muuten
?lakkaa olemasta?. Unettomuuden taustalla voi
toki olla muutakin, stressiä
tai mielipahaa.
Päänsäryt ovat yläkoululla lisääntyneet ja terveydenhoitajalta haetaan
päivittäin päänsärkylääkettä, ja myös itsehoito on
lisääntynyt. Joka päivä rakennusalan ammattilaista
kirpaisee, kun näkee murhenäytelmän ympärillään;
ränsistyneet rakennukset,
ja alkeelliset olot. Emännän
kanssa he löysivät Kuohulta mukavan vapaa-ajan Yksi Kintauden aluetta koskevan ympäristölupahakemuksen valituksen jättäneistä on Esa Vaherto, joka on
kodin, jonka pihapiirissä huolissaan mahdollisen murskaamotoiminnan vaikutuksista alueen pohjavesiin sekä kiinteistöjen arvoon.
oli paljon tilaa varastointiin. - Ei massa kansainvaellukses- vettä vuorokaudessa.
Kahden vuoden ajan
Tutkinta-analyysejä
Terveysongelmista sitä työtahtia kukaan olisi sa oli nieleskelemistä.
Vuonna 2005 Kuohun Vaherto ei enää teetä, Vaherto asui kuuden nekoko ikänsä kärsinyt Va- kestänyt, Vaherto miettii.
Porakaivojen vesi tulee Kirkas valittiin toiseksi vaan luottaa vedenlaa- liön pihasaunassa. Siihen elämä ja
vesiasiaan uskominen oli
vuosien saatossa vienyt.
Kolme poliisia tuli paikalle kyselemään kirjanpitoja. Yläkoulussa
välituntiulkoilun lisäämisellä pyritään saamaan
yleiseen vaivaan helpotusta. Vaherto myy sitä kaikki - paitsi vesi
sa Vaherton yliopistolta siä, täytti lupahakemuktilaamissa testeissä vesi sia, kehitti toimintaansa vesiasiaan. Vaimo
herto alkoi ajatella, että
ihmisen terveyden perusta keskimäärin 45 metrin parhaaksi luonnonvedeksi tuun muutenkin. Tontilla oli myös läh- sen. Kaartinen muistuttaa,
että unenpuute voi johtaa
krooniseen väsymystilaan ja vaikuttaa yleiseen
jaksamiseen, jopa kasvun
hidastumiseen ja oppimisvaikeuksiin. - Kun ihminen
löytää mielenkiintoista
tekemistä, nukkuu riittävästi ja saa hyväksyntää
ympäriltään, kokonaisuus
on kunnossa ja se kantaa
pitkälle, Kaartinen uskoo.
Nuoren tulisi syödä
viisi ateriaa päivässä.
Terveyskyselyn mukaan
perheissä ei kuitenkaan
aina kokoonnuta päivittäin
yhteiselle aterialle. Terveydenhoitaja on oppilaille nykyisin
harvemmin saatavilla kuin
ennen: kolmena päivänä viikossa yläkoululla
ja kahtena Kirkonkylän
koululla.
Kaartinen muistuttaa,
että hyvinvointi ei ole
mitään rakettitiedettä: se
syntyy tasapainoisesta
arjesta, johon kuuluu hyvä
ravinto, riittävä lepo ja
liikunta. Työssään hän teki rakennusmestarin joka Vaherton mukaan sitten saa ilmaiseksi. Sivu 05
Nro 14 - 02.04.2014
Usko puhtaaseen luonnonveteen muutti elämän suunnan
?Haaveilen, että voisin vieraalle kahvit keittää?
suvi kallioinen
Suvi Kallioinen
Kaikki kyläläiset tuntevat Esa Vaherton, 76,
osuvasti lempinimeltään
Vesi-Esa. Asia
on hänen mielestään sen
kaiken arvoinen.
Elävällä vedellä
maailmankartalle
Noin 40 vuotta sitten
jyväskyläläinen rakennusmestari Esa Vaherto,
joka ei koskaan juonut
vettä, etsi työnsä vuoksi
varastoaluetta. Ystävät ja
tuttavat keräsivät Vaherton hengenpitimiksi 7 000
euroa. - Kaistin- pailussa. Se riitti elämiseen.
Nyt kotina on parakki,
haaveena oma koti: ?että
voisi edes vieraalle kahvit
keittää?. 20 vuotta sitten silti viiden euron hintaan
varmistui erityisen hy- - maksoi ja hankki. - Jokainen
ihminen on niin rakas,
etten halua kenenkään
kärsivän.
suvi kallioinen
Kouluterveydenhoitaja Sari Kaartinen iloitsee siitä,
että Petäjäveden kouluissa on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota oppilaiden hyvinvointiin: on
perustettu hyvinvointiryhmiä, tarjolla on ilmainen
aamupuuro, taukojumppaa ja lukiolaisille on pidetty
oppitunteja stressistä.. Jotta omien kaivojen mäen kalliossa on vain luonnonvesinäytettä ym- en välitä, Vaherto miettii.
de - ja siitä alkoi Vaherton luonnonvettä saisi alkaa vaakahalkeamia, joten päri maailman. Elämän
taival on ollut paikoin
kovaakin kovempi, mutta
hän ei aio luovuttaa. Sar- Vaherton koti paloi maan
hän näki vanhoja taloja töitä, illat ja yöt hoiti vesi- kaatui kuitenkin omaan venperäntien varrella on tasalle, eikä talousvaikepurkaessa niin hirveitä ve- toimintaa Kuohun Kirkas m a h d o t t o m u u t e e n s a . Sarjassa oli 62 kunnioittamisesta, muusta miehensä vesihommiin, ja
Hyvinvointi ei ole rakettitiedettä
Suvi Kallioinen
Kouluterveydenhoitaja
Sari Kaartinen on huolissaan Kouluterveyskyselyn
tuloksista. Pienen eläkkeen, ystävien
ja veden avulla kuitenkin
selviää, tosin hiljalleen
velkaantuen.
Toivoa, huumoria ja
itseironiaakin vielä riittää.
Iloa elämään tuovat lapset,
heidän jälkipolvensa sekä
vaimo, vaikka erossa asutaankin. toimitusjohtajana. Jotkut ovat menten ajan tullut ainoas- itseni kipeäksi.
joiden puhdas pohjavesi vuodet hän noudattikin sanoneet, että maan sisäs- taan vastustusta ja kieltoja.
Vettä ei saa edelleenkään Tulipalossa meni
oli hyvänmakuista. Vaher- kallion sisässä kymmeniä taholta on silti vuosikym- tutkimuksia ja maksanut
pulta viisi porakaivoa, ton mukaan ensimmäiset kilometrejä. Vaherton - Minulle riittää, että olen
myydä, viranomaiset teet- vesi pystyy liikkumaan mukaan viranomaisten 30 vuoden ajan teettänyt
vesitarina.
Vaherto porautti lo- tivät lisää testejä. - Nykyään on hyviä valmisruokiakin, joita perheen äidit
ja isät voivat mielestäni
hyvällä omallatunnolla
tarjota, Kaartinen toteaa.
Myös aamupala jää hälyttävän usein nuorilta väliin
ja aamupuuroa onkin nykyisin yläkoululla tarjolla.
Päivittäinen ruutuaika
tuppaa monella nuorella ylittämään jopa neljä
tuntia. Mutta en pitäisi
älykkäänä sitä, joka minut
ottaisi, Vaherto hymyilee.
Kovia kokenut mies ei
enää jaksa välittää mitä
muut ajattelevat. Päänsäryillä tuntuu
olevan suora yhteys ainakin ruutuaikaan, vähäiseen
uneen ja liikuntaan.
Liikunta ja ulkoilu ovat
Kaartisen mielestä ihmisen hyvinvoinnin peruspilareita
Lapset kertovat,
että ikiomaan lehteen,
jolle ei vielä ole keksitty
nimeä, on tähän mennessä
tehty ainakin piirustuksia,
koottu vitsejä ja tehty tehtäviä. Neuvoston tehtäviin kuuluu myös edistää
palveluista tiedottamista
sekä valvoa palveluiden
laatua.
Tämän vuoden kuluessa ilmestyy kunnan
toimittamana ikäihmisten
Palveluopas ja syksyllä
on tulossa yleisötapahtuma, jossa pohditaan
miten ikäihmiset voivat
tukea kotona asumistaan.
Tilaisuuteen on tarkoitus
kutsua ikäihmisiä, virkamiehiä ja kuntapäättäjiä.
Jos sinulla on asioita, joita haluat esittää
vanhusneuvoston kautta
poliittiseen päätöksen tekoon, voit olla yhteydessä
vanhusneuvoston jäseniin.
- Vanhusneuvoston
puheenjohtaja
Seppo Ruoranen
Petäjäveden Petäjäisten jääkiekkojoukkueen
harrastesarjakausi 2013-2014 pelattu
PetPetin edustusjoukkue
pelasi kaudella 20132014, 21 joukkueen muodostamassa keskimaan
harrastesarjassa. Monimutkainen sarjajärjestelmä aloitettiin kolmessa
lohkossa. Pelejä kauden
aikana kertyi yhteensä 18
kappaletta. Nuorten omaa
lehtiprojektia luotsaa
vapaa-ajanohjaajan lisäksi nuorisovaltuusto.
Eskarit esittivät toimittajille hyviä kysymyksiä. Kysy lisää toimituksesta!
Kasvojen kiiteytys, ihonpuhdistus,
jalka- ja käsihoidot, geelikynnet ja
kavitaatio-selluliitinpoisto.
Tervetuloa!
Keuruuntie 11, Keuruu
p. Tämän
jälkeen joukkueet jaettiin
kevääksi kahteen lohkoon, ylempään yhdeksän
joukkueen ja alempaan 12
joukkueen lohkoon. Eino Takanen, Jari
Kovanen, Riku Ahonen,
Sami Kytölä, Tommi Taipalus. Eli
todella kokeneella joukkueella oltiin matkassa. Alhaalla
vas. Niistä voittoon päättyi 13, tasapeliin
kolme ja tappioon kaksi.
Tappioista karvaimmaksi
ja samalla viimeiseksi
peliksi tällä kaudella jäi
B-lohkon finaali.
Jääkiekkoliiton tulospalvelun ongelmat näkyivät myös tällä tasolla,
joten alkusyksyn peleistä
tilastotietoja ei ole lainkaan saatavilla. Petri
Jääskeläinen, Kimmo Silvennoinen, Juho Jaatinen,
Jarkko Taipale, Juha-Petri
Ahonen, Jarkko Koppeli,
Mika Nokelainen, Aki Savolainen, Harri Ilvonen,
Atte Kukkonen. Lastentarhanopettaja Leena Pekkanen kertoo, että lehden
teko ideoitiin alunperin
kunnan yrittäjyyskasvatuksen hengessä - ja yhteinen isompi projekti on
aina mukava ja opettavainen. Perusturvalautakunnan edustajana on
Nina Hirsiaho.
Vanhusneuvoston puheenjohtaja on Seppo
Ruoranen ja sihteerinä
vanhuspalvelujohtaja Anu
Tuikkanen.
Vanhusneuvoston tehtävänä on seurata ikääntyneiden näkökulmasta
kunnan toimintaa ja tehdä
esityksiä ja lausuntoja
ikääntyneitä koskevissa
asioissa. Maalissa joukkuetta piti pystyssä
Toni Saharinen.
Mailankatkojaisia
joukkue viettää PetPet
Ammattilainen asialle
Tällä palstalla ilmoitat edullisesti joka viikko oman
kylän paikallislehdessä. Pelit
pelattiin Jyväskylän ja
Tikkakosken jäähalleissa.
Petäjäveden luonnonjäällä
treenattiin kauden aikana
kokonaista kolme kertaa,
johtuen talven leudosta
laadusta. Pirkko Saarinen
toimii myös seurakunnan
edustajana. Lohkopaikan
joukkue sai valita itse arvioiden samalla omaa tasoaan. Näistä kummastakin ratkottiin
lopulta pudotuspeleillä paras joukkue. 0500 740 999
www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi
jääkiekon 30-vuotisjuhlaristeilyllä, joka suuntautuu
kesäkuussa Pärnuuseen.
Jos mielit matkalle mukaan lisätietoja antaa Ilpo
Kukkonen.
PetPet jääkiekko kiittää tukijoitaan Petäjäveden Paikallisosuuspankkia, Fingrid Oyj:tä, Taksi
Urpo Riikosta ja Petäjäveden Metallia.
- PetPet jääkiekko
Kuvassa takana vas. Myös nuorisotalo
Feenixin jo toista kertaa
ilmestyvää omaa lehteä
ollaan parhaillaan teke-
mässä. Lapset toivoivat lehteen lasten sivuja
ja sarjakuvia.
Petäjävesi-lehden
toimitus ottaa mielellään vierailijoita vastaan - tutustumaan puolin ja toisin.
petpet arkisto. Neuvoston tehtäviin kuuluu myös osallistua vanhuspalveluiden
suunnitteluun ja edistää
järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa sekä
auttaa ikääntyviä osallistumaan päätöksen tekoon.
hanna mäkinen
Lisäksi tehtäviin kuuluu
kiinnittää huomiota esteettömään ja turvalliseen
liikkumiseen elinympäristössä. Kuvasta puuttuvat
Seppo Koistinen, Ilkka
Laukkanen, Ossi Muurainen, Toni Saharinen sekä
joukkueen johtaja Ilpo
Kukkonen.
Eskarit tekevät omaa lehteä
Suvi Kallioinen
Kirkonkylän koulun
esikoululaiset kävivät
torstaiaamuna tutustumassa oman kylän
paikallislehteen, sen tekemiseen ja tekijöihin.
Eskarilaiset tekevät nyt
kevään aikana omaa
lehteä. Loppusijoitus
PetPetillä oli B-lohkon
kakkossija.
Joukkueessa (kuva oikealla) pelasi 19 pelaajaa,
joiden ikähaitari oli tällä
kaudella 25-52 vuotta,
keski-ikä 38 vuotta. Hyökkääjistä parhaimpina pistemiehinä niissä peleissä,
joista tilastot löytyvät,
kunnostautuivat Kimmo
Silvennoinen, Jarkko
Koppeli ja Eino Takanen.
Puolustajien pistepörssin
ykkönen sen sijaan oli
Seppo Koistinen. Nro 14 - 02.04.2014
Sivu 06
Tietoa Petäjäveden vanhusneuvostosta
Petäjäveden vanhusneuvosto on toiminut jo
vuodesta 2009 lähtien.
Vuonna 2013 voimaan
tullut vanhuspalvelulaki
velvoitti kunnat perustamaan vanhusneuvoston ja
huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä kunnassa.
Petäjäveden kunnanhallitus on nimennyt nykyisen vanhusneuvoston
25.03.2013.
Petäjäveden vanhusneuvostoon kuuluvat
edustajat kuudesta järjestöstä, seurakunnasta ja
perusturvalautakunnasta.
Järjestöt ovat Eläkeliitto,
Eläkkeensaajat, Kansalliset Seniorit, Kristilliset
Eläkeläiset, Opettajaseniorit ja Sotaveteraanit. Vanhusneuvoston toimikausi
on neljä vuotta.
Eläkejärjestöjen nimeämät nykyiset edustajat
ovat: Eläkeliitto Pirkko
Saarinen, Eläkkeensaajat
Liisa Kiivanen, Kan-
salliset Seniorit Seppo
Ruoranen, Kristilliset
Eläkeläiset Kerttu Laurikainen, Opettajaseniorit
Pirkko Lemmetty ja
Sotaveteraanit Eila Savolainen. PetPet valitsi alimman
C-lohkon ja selvittikin sen
puhtaalla pelillä
Alumiini ja RST-korjaushitsaukset
Liisan
Kukkapuoti
yrityksille
Rohulantie
33 ja. yrityskauppojen arviointi
Puh. 040 541 8485
Siivous Tomera
Siivous- ja kotiapupalvelu
Puhdas ja raikas koti!
Puh. 0400 933 274
Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa.
Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden.
Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta.
Siltatie 23, Petäjävesi, puh. ORNDSDOYHOX
ZZZ VLKYDUL À
KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ
- haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta
- siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua
Työ kotitalousvähennyskelpoinen.
Petäjäveden 4H-yhdistys ry
Puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . 050 414 7275
www.lemettilantila.fi
Origonova, Jyväskylä
www.heliheiskanen.fi
p. yrittäjäominaisuuksien arviointi
. 044 325 3363 / Heli
Fysioterapiaa ammattitaidolla
- asiakasta kuunnellen
Psykologi Heli Heiskanen
www.fysiocenter.fi
* Katso kevään kurssit netistä!
0400 600 115
berit.skytten@luukku.com
T:mi Väinö Räsänen
- Koti- ja mökkitalkkari
- Pienkonekorjaamo
Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi
Mielen hoitoa
ja koulutusta
kokonaisvaltaisesti
T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén
- Kotisiivoukset
- Toimistosiivoukset
PALVELUA
LIIKEKESKUKSESTA!
Naprapaatti Ossi Häkkinen
Hoitaa niska-, selkä- ja nivelkivut
www.naprapaattijkl.com
Puh.
Ajanvaraukset: 014 31 00775
041-5466498
0400 536 840
v.i.rasanen@luukku.com
RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI
41900 Petäjävesi, puh. Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
korjaus
- Sähkötyökalujen korjaus
?
Sähkötyökalujen
korjaus
- Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä 040 571 9996
- Alumiinija RST-korjaushitsaukset
. (014) 854 915
Ismo Jukola, puh. Pienet
sähköasennukset, S3-ryhmä
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
www.hitsauskoneasennus.fi
. 0400 472 378
SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA:
*OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä
*Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset
*Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit
*Kost. kokouksille
SOLARIUM . N
Petäjän Kaivurit Oy
Noin 30 vuoden kokemuksella
Pohjatöiden kaivuut,
salaojat, perustusten teko
045 184 5500
Pms 732
Pms 427
Rakentavasti
Kone & Rakennus Meronen Ky
044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi
PAPINTIE 2
APTEEKKI
PETÄJÄVESI
P. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ
P\\QWL MD YXRNUDXV
. tuote- ja liikeideoiden arviointi
Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä
. (014) 411 4233, (014) 411 4224
Petäjäveden Rakennustoiminta Oy
Rakennus- ja saneeraustyöt
Soita Alpo 0400 494 802
tai J-P 040 528 0541
www.kukkonen.nettisivu.org
Arvioinnit ja analyysit ArviCon?
. YDLKWRODYDSDOYHOX 1
. 0400 580 153
Rakennus- ja saneeraustyöt
HIILFIX
Timo Hiiliaho 0400 515 303
Petäjävesi
Vastaanotto k
www.naprapa
Petäjäveden hieronta Rennox,
Irja Viitanen, 0500 546 090
? Lisäksi perinteinen kuppaus
MA - PE 9-17, 050 544 1200
www.kahvilafreesi.fi
- Fysioterapia
- Hieronta
- Neuvonta
- Ohjaus
HitsausKoneAsennus
Petäjävesi puh. (014) 854 113
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
PALVELEMME:
(014)854113
1900 PETÄJÄVESI PUH.
ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14
014)854113
Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat.
KYLÄSEPÄN RAUTA
ja VARAOSAT
Puh. MlWHKXROWR
. 045 148 6300 / Erja Leppänen
TILITOIMISTOPALVELUT
Tilitoimisto T Pesonen Oy
PETÄJÄVESI:
Asematie 6, puh. 0400 853480
- selkä- ja niskak
- käsien ja jalkoje
- päänsäryt ja hu
- urheilu- ja rasit
KOULUTETUT HIEROJAT
Yrityskonsultointi
JonesCon
Naprapaatti O
www.khl.fi
32
27
Sivu 07
Nro 14 - 02.04.2014
- Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
myynti, korjaus
sekäsekä
huoltohuolto
. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?
S
. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt
Rakennustyökalut, asennusvaunut,
moninostimet, levynostimet ym.
Erilaiset varoituskilvet.
Valmistus ja myynti.
Jtm welding ky, Rautakyläntie 1, 41900 Petäjävesi
www.jtmwelding.com
Siltatie 1
jouni.hirvimaki@jonescon.fi
www.jonescon.fi
Kysy, ilmainen kartoitus!
Alakoulun Avoimet
Ke klo 14-16
To klo 13-15
*Ajankohtaisinta tietoa
Feenixin facesta!
Petäjäveden hieronta Tavax,
Marita Lehtonen, 040 763 3995
? Lisäksi jalkahoito
Juha Nokelainen, 0400 541 758
Juho Kivelä, 040 702 7902
? Lisäksi urheiluhieronta ja kinesioteippaus
Sampo Koivula, 050 349 2319
? Lisäksi jäsenkorjaus
?
?
?
?
Nuorten Avoimet
Ti-to klo 17.30-20
Pe klo 18.30-22
Kerran kuussa myös
lauantaisin klo 18-22!
KAHVILA
PAPERITARVIKEMYYNTI
KABINETTI esim. MATKAHUOLTO
HitsausKoneA
Jorma Tuppurainen
Vasarakatu 9,
40320 Jyväskylä
797 516. 0401 854237
Papintie 2, Petäjävesi
Keskussairaalantie 17, Jyväskylä
Käyntios. Pienet sähköasennukset,
S3-ryh
- Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut
. Sähkötyökalujen
korjaus
SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO
RINDESSO
OY
. HitsauskoneidenMetsä-Perälä
ja -laitteiden
ko
www.metsa perala.fi
. 040 838 8645
Avoinna ke 10 - 16.30, to 1015.30, pe 10-15, la 10 - 13
- Antenniasennukset
- @450- ja 3G-tehoantennit
- ATK-verkot
- Äänentoistojärjestelmät
- Valokuituhitsaukset
Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. 040
571 9996 & Hautaustoimisto tarjoaa
yksityisille
kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita
iloon
ja suruun.
41900
Petäjävesi
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
www.hitsauskoneasennus.fi
Palvelemme
Jorma
Tuppur
Puukauppaa ja puunkorjuupalvelua
TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806
Oy
. Alumiini ja RST-korjaushitsaukse
ti-pe klo 10-18
la-su klo 10-14
Asematie 6, Petäjävesi
Puh