Petäjävesi-lehti 02.05.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tänä keväänä hän nikkaroi ensimmäistä kerToivo Pienräihä on har- taa kimalaisen ja lepakon rastanut linnunpönttöjen pöntöt. - Saa nähdä saarakentamista, huoltamista daanko niihin asukkaita. ja niiden asukkaiden seuPienräihä kertoo, että raamista jo pikkupojasta netistä saa nykyisin hyviä asti. Etenkin kurkiperhe viereisellä pellolla on tuttu näky viimeiseltä kymmeneltä kesältä. Pienräihä on rakentanut korkean mäen päälle myös oman näkötornin, joka sopii syksyisin ja keväisin lintujen muuttoseurantaan. Eri lintulajit ovat tulleet Pienräihille tutuiksi ja harvinaisuuksiinkin on törmätty melkein kotiovella. Esimerkiksi harvinainen viitasirkkalintu siritti yksi kesä öisin niin paljon, että ikkunat oli pakko pitää kiinni. Toivo Pienräihän mukaan linnunpönttöjä ei tarvitse joka vuosi huoltaa, vaikka sellaistakin ohjetta annetaan. päivänä Sivu 08 53. Vain kattiin. PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 18 - 2013 Keskiviikkona toukokuun 2. - Hyaikana mies on tehnyt vin tehty pönttö kestää linnunpönttöjä kotinsa vuosia. - Maalla räihä muuttivat noin 12 rakennetaan aina jotain, vuotta sitten Kintaudelle joten jätelautaa on hyvin kesäasuntona toiminee- tarjolla ja sitä voi hyödynseen Toivon lapsuudenko- tää tekemisessä. Katon pitää olla pihapiiriin, lähimetsään ja hyvä, ettei sinne pääse pellon reunaan komean vettä, hän kuvailee. Tällä hetkellä pöntössä pitää kotia oravaperhe. Toivo Pienräihä on 15 vuoden aikana pystyttänyt noin 80 linnunpönttöä Kintaudella sijaitsevan kotinsa lähistölle. Jokakeväinen homma on tuonut paljon uusia lintulajeja pihapiiriin. Paluumuuttajien tilaan totarvikkeita on tarvinnut kuuluu noin 17 hehtaaria joskus ostaa. maata ja lintujen asumuksia on vuosien varrella Maaseudun ripoteltu kodin ympärille kottaraiskato noin 20 hehtaarin alueelle. Kun joka kevät on teh- Pikkupoikana Pienräihä ty muutama pönttö lisää, aloitti harrastuksen tekeniin huimat 80 ?mökkiä. Yhteen pönttöön saattaa tunkea jopa kymmeniä lepakoita. Varpuspöllön jyhkeä talo ja sinitiaisen pikkupönttö ovat Toivo Pienräihän ?vakiotuotantoa?. - Vielä on ennenaikaista sanoa onko kevät tänä vuonna myöhässä vai ei. Muuttolinnut ovat ainakin tulleet ajallaan, Toivo Pienräihä toteaa.. Asu- Maaseudulla kottaraiskantus ei ole kuitenkaan liian ta on kuitenkin 70-luvun tiheää, nelisen asumusta jälkeen vähentynyt huoper hehtaari. Viimeisen 15 vuoden rakennusohjeita. Esimerkiksi kirjosieppo on kova siivoamaan, mutta rosvolintuna saattaa heittää pois myös muiden pesätarpeet ja tehdä oman pesän tilalle. Tämän kevään mallistossa on kaksi uutta pönttömallia. Vasemmalla on asumus kimalaisille, joita houkutellaan puutarhan hedelmäpuiden kimppuun. vuosikerta Linnunpöntöt tekevät Toivo Pienräihän kevään Suvi Kallioinen Suvi Kallioinen kunta. Tässä pöntössä on ollut 20 vuoden aikana asukas joka kevät. nykyisellään tapaa. Varsinaiseksi lintubongariksi Pienräihä ei tunnustaudu, mutta vaimon kanssa on mukava seurailla pihapiirin lintuelämää muuten vain. - Voi laittaa pöntön, vaikkei sitä tyhjentäisikään, hän tuumaa. - Ne linnut lisääntyvät, joille asuntoja on tarjolla. Tyhjentämätön pönttö kerää syöpäläisiä ja kirppuja, mutta Pienräihän mielestä tyhjennys parin vuoden välein riittää. Irrotettava kansi tai etulauta auttavat puhdistamisessa. - Jotkut linnuista osaavat itse siivota, jotkut eivät. on paras paikka linnunpöntölle, siellä on sateelta Kuusi on paras paikka se suojassa jo ihan linnunpöntölle, siellä luonnostaan ja se on sateelta suojassa kestää paremmin. jo ihan luonnostaan. Pienräihä vahvistaa kaToivo ja Inkeri Pien- tot huovalla. Punaisen lepakkopöntön mitoituksessa on huomioitu se, etteivät pikkulinnut pääse häiritsemään niiden päiväunia. mällä kottaraispönttöjä. on kertynyt helposti. Yli puolet mattavasti karjalaidunten ja niittyjen vähentyessä. on nytkin asuttuja. Erilaisia pönttömalleja Pienräihänkään pihapiiPienräihällä on kymmen- rissä ei kottaraisia enää Piharakennuksen katonrajassa on tuulihaukan pönttö, vaikka paikka ei sille Pienräihän mielestä ihan ihanteellisin olekaan. - Kuusi määrän: kaikkiaan noin 80
Tule kanssamme ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaankin uusia, innostavia toimintamuotoja, jotka on erityisesti suunnattu naisille. Tunsimme piipputupakan hajun, kun seisoimme rautatiepysäkin takana. Opettajakin näytti katselevan kunnioittavasti näihin Haapasen tyttöihin päin. Luokkatoverimme Hilja ja Sirkka Haapanen asuivat Latvalammen rannalla ja tarpoivat kuuden kilometrin koulumatkaa joka päivä. Kunnalla on käytössään yhteistyökumppaneita ja luvassa on tämän vuoden aikana yritysneuvonnan lisäksi monenlaista ajankohtaista tilaisuutta ja koulutusta. PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Puolees, Jeesus, rukouksin, huokauksin käännyn, köyhä syntinen.? (Virrestä 353) Su 5.5. Tarkoitus on koota uudet Petäjäveden yrittäjyyden kotisivut. Meistä koululaisista se oli ihmeellistä, että kylän pysäkillä istuskeli sellainen kuuluisuus. Varmaa on, että kansainvälisyyttä tarvitaan. Lähetystyössä on varmasti tehty virheitä siinä, että paikallisia ei ole kuunneltu ja lähetystyöhön on sekoittunut tiettyä maailmanvalloittamisasennetta. Kristus kuitenkin kutsuu meitä nöyryyteen ja pienuuteen. (014) 854 240, 050 366 7691, www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Hän kiinnitti huomion näihin Suomessa sukupuuton partaalle vähenneisiin lintuihin. Lisäksi Eino Leino kirjoitti kauniin runon ?Lapin laulu?, jossa hän runoili näin: Te valkolinnut, vieraat Lapin kesän, te suuret aatteet, teitä tervehdän, Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä, jos muutattekin maihin etelän. Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinta tunturin.. Kristus kutsuu unohtamaan itsemme ja vastaamaan toisten tarpeisiin, tarvitsijan viitekehyksistä käsin. Joskus paras apu on huovan tai suojan tarjoaminen kylmyyteen, joskus raamatun antaminen tai lohdutuksen sanojen lausuminen. - Ollaan luettu Myös Kintauden yrittäjiä on kartoitettu kyläyhdistyksen Kylä tutuksi -hankkeen kautta. alv 24 %) Tähdenlennot ylsivät toiseksi Virsivisan hiippakuntavaiheessa Lähdimme Lapualle kello 6.40 tuomari Jukka Hassisen kyydissä. Uusia yrityksiä toivotaan syntyvän tänne koko ajan lisää ja olemassa olevien yritysten hyvinvoinnista halutaan huolehtia. Ilm. (sis. Hän auttoi siinä missä apua tarvittiin. - Hieno juttu. Toinen tehtävä oli oikein-väärin -väitteet. Kolmannessa piti tunnistaa virsiä kanttorin soittamista pätkistä. Se oli ihana hetki, kun niiden ääni kuului, sillä se ilmoitti, että ne olivat pelastuneet. Mukana kanssasi ovat Kaisa Pihlajamäki ja Leena Giers- Koljonen. Häneltä kyseltiin, hän keskusteli, välillä osoitti tunteensa, välillä opetti. - Kaisa Pihlajamäki Sinikka Aaltolan pakina JOUTSENTEN PELASTAJA Raahen lähellä Relletin pysäkillä poltteli piippuaan 1950-luvulla Yrjö Kokko nojaten kyynärpäillään polviinsa. Jeesus eli jatkuvassa vuorovaikutuksessa häntä ympäröivien ihmisten kanssa. Tuohon aikaan suosituimmat radiokanavat olivat länsimaista musiikkia soittavat asemat. Tänä vuonna tämä yhteisöä kuunteleva ja yleisön kanssa vuorovaikutteisuuteen pyrkivä radiokanava on suosituin. Kun tavallisista ihmisistä välitetään ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, se koskettaa. Saavuimme perille vähän ennen yhdeksää. Joskus he olivat poissa koulustakin, kun joutsenten seuraaminen oli kiivaimmillaan. Sillä tavalla joutsenista tuli meille kaikille suuri tunne- Nro 18 - 02.05.2013 - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Lehti perustettu vuonna 1961. Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen, toimittaja Hanna Mäkinen Yhteystiedot: puh. Lähiön ihmiset otettiin mukaan ohjelmasisältöjen tekemiseen. Heitä haastateltiin, tehtiin kartoitus alueen tarpeista - ja pyrittiin vastaamaan kansalaisten tarpeisiin tulla huomatuksi, kuulluiksi, rakastetuiksi, välitetyiksi. klo 14 Lähetysnaiset srk-kodilla. - Klo 18 Naistyön suunnittelupalaveri srk-kodilla. Ti 7.5. Joskus se on rukoileminen. Kuvassa vasemmalla Linnea Saulio, keskellä Veera Torkki ja oikealla Oskari Lahtinen. kokemus. Kunnan yrityspalvelujen yhteyshenkilönä toimiva kunnanjohtaja on pistänyt tuulemaan: Petäjävedelle rakennetaan parhaillaan uudenlaista yrittäjästrategiaa, jonka ensimmäinen vedos tulee keskusteltavaksi maanantain kunnanhallituksen kokoukseen. Oikeastaan se luettiin koulussa. Se oli siihen aikaan tavatonta, että näin pieni kylä sai sellaisen kunnian, varsinkin kun mainittu kirjailija oli tekemässä lähitienoilla kirjaa joutsenista, Suomessa sukupuuton partaalle vähentyneestä lintulajista. klo 10 Helatorstain messu kirkossa / IP, LGK, Lehterilaulajat. Viikon 19 diak.päivystys ti 7.5. Tiedot on nyt koottu ja toimitettu eteenpäin myös kuntaan. Kintaudelta löytyikin peräti 42 yritystä. Kaikenikäiset naiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan suunnittelemaan. Yrjö Kokko oli antanut Hiljalle tehtäväksi kirjoittaa joka päivä huomioita näistä linnuista. Hän sanoi tulleensa maailmaan, jotta meillä olisi tulevaisuus ja toivo. Se tarjoaa myös oman markkinointikanavan pienille yrityksille. Samanlaista yrityslisTavoitteena on taa halutaan jatkossa nostaa yrittäjyys koota myös muilta kyliltä. yhdeksi kunnan Petäjäveden Petäjäveden Yrittäkärkihankkeeksi. Ja tämä on vasta alkusoittoa. Sen jälkeen lähdimme tutustumaan Lapuan tuomiokirkkoon, jossa on Suomen suurimmat urut. Urkupillien määrä oli 6666. Pienimmät urkupillit olivat kymmenen sentin pituisia ja isoimmat metrien pituisia. Visan ensimmäinen tehtävä oli laulutehtävä, jossa nostimme virren (Kiitos Jumalamme kolmannen säkeistön) ja lauloimme sen. Kisan voitti Seinäjoki ja kolmanneksi tuli Jyväskylä. Rohkenimme vähän kerrassaan tulla laiturille ja ihan kirjailijan eteen. - Mitäs tytöt. jät ry:llä on ollut vilkas talvi. Heidän lammelleen oli tullut pesimään joutsenpariskunta ja siitä oli kirjoitettu lehdessäkin, että kirjailija Yrjö Kokko majoitettiin heille valokuvaajansa kanssa ja he tekivät kirjaa joutsenista. Mukana oli myös opettajamme AnnaMaria Huuskonen. Helluntaisrk Naisideointia Minkälaisia tapahtumia, konsertteja, vierailijoita sinä naisena kaipaat seurakuntaan. Tänä keväänä ilmestyy kuntalaisille tuttu Petäjäveden Palveluhakemisto, jonka tekeminen kilpailutettiin uudestaan ja nyt se toteutetaan yhdistyksen oman väen voimin. Petäjävesi-lehti ei osallistu tällä kertaa luettelon tekemiseen. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa / IP, LGK. Ma 6.5. Kuudennessa tehtävässä piti näytellä ja piirtää. Tällaisia mallimaita on esimerkiksi Mongolia. Tietenkin menimme häntä katsomaan. Paikallinen puhelinluettelo kokoaa näppärästi paikkakunnan ihmiset ja palvelut yksiin kansiin. Kirkkokahvit srk-kodilla. klo 18.30 Ankkuri-Ilta: Sanaa ja rukousta Rantatie 3. klo 12 Hartaushetki Pekanmäessä / IP. To 9.5. Tarvitaan molemminpuolista oppimista ja kuuntelemista. Lähetystyö -sanana saattaa olla harhaanjohtava - se käsittää yhdensuuntaisen liikkeen - lähetetään viesti, ihmisiä, tavaroita, apua, ja vieläpä niin että se on työtä. Voiko tätä kutsua vuorovaikutukseksi. Voittajajoukkue jatkaa valtakunnalliseen finaaliin Kuopioon. - Kintauden koulun oppilaat Hanna-Maria Huuskonen Joukkue valmistautuu kisaan. Tervetuloa! Järj. Kokoonnumme kahvien kera maanantai-iltana seurakuntakodilla, lisää kirkollisissa ilmoituksissa. petajaveden.seurakunta@evl.fi Viime viikolla Petäjävedellä toimivat yritykset saivat kunnalta yrittäjäkirjeen, jossa pyydettiin toimittamaan yrityksen ajankohtaiset tiedot. Linnea Saulio näytteli virren Kiitos Jumalamme ja Oskari Lahtinen piirsi virren Kiitos sulle Jumalani. Molemmat menivät oikein. Mielestämme helpoin tehtävä oli ensimmäinen ja vaikein viides tehtävä. Tulimme toisiksi ja voitimme luokallemme 125 euroa. - Mitäs me, tultiin vain junaa katsomaan, joku meistä vastasi ujosti. Saa nähdä, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan. Omat tiedot voi tarkistaa oikovedoksesta vielä huomenna ja valmis luettelo jaetaan joka kotiin toukokuun lopussa. Petäjävedellä 2.5.2013, Suvi Kallioinen Eila Murphy TAPULIN TAKAA Pitäisikö lähetystyötä tehdä, ja miten. klo 9 -11. Vuonna 1963 ripille päässeiden juhlamessu su 9.6.2013 klo 10 Petäjäveden kirkossa. PETÄJÄVESI Sivu 02 Pääkirjoitus YRITTÄMISEN MEININKIÄ www.petajavedenseurakunta.fi . Yrjö Kokko sai sen aikaan kirjoillaan ?Joutsenet? ja ?Ne tulevat takaisin?. Raija Rinteelä, p. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii nyt myös oma yrittäjyyttä kehittävä jaostonsa. Tempausten tavoitteena on nostaa yrittäjyys ja sen tukeminen yhdeksi Petäjäveden kunnan kärkihankkeeksi. Neljännessä tehtävässä kanttori lauloi virsistä pätkiä ja ne piti tunnistaa. Viidennessä tehtävässä kanttori näytti tavaroita ja asioita (vesi, leipä ja enkeli), ja piti muistaa mahdollisimman monta virttä, jossa kyseinen asia mainittiin. Asematie 6, Petäjävesi Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN 2242-2463 Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e / pmm, sisä- ja takasivu 0,75 e / pmm + alv 24 %, laskutuslisä 5 e, toistoale 10 % Tilaushinnat: kestotilaus 48 e, 12 kk 52 e, 3 kk tarjous 19 e Irtonumeromyynti: Petäjävedellä R-Kioski, Kyläseppä, Grilli 23, lehden toimitus: 1,50 . Kymmeneltä alkoi infotilaisuus. Nyt olen kirjoittamassa joutsenista. Varmaan tiedätte missä. Tiesimmehän me. Ne huomiot julkaistaisiin siinä kirjassa joka pian ilmestyisi. hän kysyi ja koputteli piippuaan nahkasaappaan varteen. Reilu kymmenen vuotta sitten siellä aloitti toimintansa radioasema, joka pyrki olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tarvitaan sitä, että olemme vuorovaikutuksessa naapurikansojen ja vähän kauempanakin olevien kansojen kanssa. Joskus se on pelon poistaminen tarjoamalla informaatiota. teidän kirjanne ?Pessi ja Illusia?. Se ei jätä ketään kylmäksi. Piiritimme Hiljaa ja Sirkkaa koulussa ja heistä tuli meidän silmissämme suorastaan julkkiksia, niin kuin nykyään sanottaisiin. 040 8333108. Kastettu: Saga Sofia Syvänen Torstaina 2.5. Hankkeen tarkoituksena on antaa tietoa oman kylän palveluista niin uusille kuin nykyisillekin asukkaille. Siitä lähtien kuuntelimme keväisin, kuuluisiko joutsenten torvien törähdykset, kun ne kaulat ojossa lensivät tänne pohjan perille pesimään. Hänessä Jumala inkarnoitui. Työssäni löydän jatkuvasti esimerkkejä siitä, mitä hyvää maailmassa tapahtuu
kuntaliitosten kannalla. - Uusista haasteista hyppään kolmiloikkaa, niitä minä haluan, Sirniö hymyilee. Voimassa olevan henkilökortin tai passin puuttuessa henkilöllisyys voidaan todentaa R-kioskilla sillä asiakirjalla, jonka passin myöntänyt poliisilaitos on merkinnyt tunnistamisen välineeksi passin hakemusvaiheessa. Myös alaikäisen passia noudettaessa huoltajan on todistettava henkilöllisyy- tensä, mikäli lapsella ei ole omaa henkilökorttia. Pikapassit, väliaikaiset passit ja merimiespassit luovutetaan edelleen poliisilaitokselta. Passien toimitustavan muutoksella pyritään helpottamaan passin noutamista. - Multialle jäi osa sydäntä. Läksiäisissä oli mukana myös Teppo Sirniön Vanhalle kirkolle avustusta Mus eov i r as t o on myöntänyt Petäjäveden vanhalle kirkolle 9000 euron avustuksen erillisen opastuskeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Opastuskeskuksen suunnittelu toteutetaan Aalto-yliopiston Puustudiolla. Opastuskeskuksen rakentaminen päästään aloittamaan näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2015. - HM vaimo Katri. Tosin kuntajakoselvittäjät. Petäjäveden sestä keskusteltiin hyvässä hengessä. Maanantai-iltana Multian kunnantalolla vietettiin Sirniön läksiäisiä nykyisen valtuuston, hallituksen, johtoryhmän sekä edellisen hallituksen puheenjohtajien voimin. Uusi kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies tarttuu ruoriin ja Sirniö voi nyt keskittyä Petäjäveden kunnan johtamiseen. Sirniö kertoo, että olo on haikea. Seuraava pyytää toukokuun lop- selvitysalueen kuntajohpuun mennessä kunnan- tajien tapaaminen on elovaltuustoilta lausunnot kuussa. Nuoret hoitavat keskusta-alueen siisteyttä Kesäkuun ajan keskustaalueen kevyenliikenteenväyliä ja yleisiä alueita on palkattu pitämään siisteinä kunnan kesätöihin hakeutuneita reippaita nuoria. Keskusta-alueen siisteys lisää kaikkien viihtyvyyttä, mutta myös turvallisuutta, kun kulkuväyliltä siivotaan esimerkiksi tapaturmia aiheuttavat lasinsirpaleet pois. Seuraavaksi on aika tarttua uusiin haasteisiin Petäjävedellä. Noutoilmoituksen mukana tuleva lähetystunnus on säilytettävä huolellisesti, sillä lähetystunnusta tarvitaan Jyvässeudun kunnanjohtajat kokoontuivat passia noudettaessa. R-kioskilla passin hakijan on myös todistettava henkilöllisyytensä voimassa olevalla henkilökortilla tai passilla. - Ja meidän nistymistä, valmistelua ja linjamme on selvä. seurantaa. - Petäjäveden kunPetäjäveden kunta ei ta ei missään missään nimessä ole nimessä ole kuntaliitosten kannalla. Kesätyneen nuorisotakuun työ mahdollistaa nuorelle tosissaan ja tästä osoituk- kokeilla erilaisia töitä ja ammatteja, jotka Tänä vuonna saimme kaikki kunnasta kesätyötä saattavatkin sitten hakeneet joko kuntaan tai vahvistaa tulevaipaikallisiin yrityksiin suuden kesätyöhön. suuntaa, m i h i n sena on esimerkiksi se, ammattiin haluaa. Työryhmän Sirniön mukaan tilanne tueksi ja vuoropuhelun on sitten aivan toinen, jos vahvistamiseksi on koot- valtiovalta tekee sellaisia tu Jyväskylän kaupunki- päätöksiä, että kuntien seudun yhteistyöryhmä, elinmahdollisuudet loppujohon myös Petäjäveden vat. Multian kunnan henkilökunta ja päättäjät tulivat ystäviksi. Näin se tulee olemaan ensi kesänäkin 73:n nuoren osalta. - Jaana Strömberg. luokan oppilailta, jotka kaikki saivatkin työn. Kesätyöllä on iso merTulevaisuuden kitys nuoren tämänhettyömiehiä ja -naisia kisessä elämässä, mutta Kunta on ottanut tämän sillä on myös vaikutuksia vuoden alusta käynnis- tulevaisuuteenkin. Tämän johdosta myös katupartioajatusta lähdettiin miettimään ja toteuttamaan tänä vuonna kokeiluluonteisesti. Kesäaikaan keskusta- hakeneet joko kuntaan tai paikallisiin yrityksiin kesätyöhön. Ilahduttavan paljon tuli hakemuksia muun muassa 8. - Matka oli mukava, nyt on hyvä tulla kotiin. Passit noudetaan pian R-kioskilta Hanna Mäkinen Valmis passi noudetaan jatkossa ilmoitettua toimitusosoitetta lähellä sijaitsevalta R-kioskilta. Uusi toimitustapa koskee 29.4.2013 tai sen jälkeen tilattuja passeja. Passin tilaaja saa noudettavasta passista tiedon tekstiviestillä tai kirjeellä. Myös että tänä vuonna saimme monet yrittäjät pitävät kaikki kunnasta kesätyötä merkittävänä asiana sitä, alueella liikkuu paljon matkailijoita ja on meidän kaikkien etu, että kylänraitti näyttää siistiltä ja kutsuvalta käyttämään erilaisia palveluja. että nuori on ollut aktiivinen jo kouluiässä. Suurin osa kesätyötä hakeneista haastateltiin, jotta nuoret saisivat kokemusta haastattelutilanteesta. Haastatteluissa kävi ilmi, että meidän nuoret Petäjävedellä haluavat kesällä tehdä jotain järkevää ja hyödyllistä ennemmin kuin jäädä kotiin. Haastatteluissa kävi ilmi myös se, että nuorilta löytyy jo nyt yläasteiässä hyvin monipuolisia arjen taitoja. PETÄJÄVESI Nro 18 - 02.05.2013 ?Matka oli mukava, nyt on hyvä tulla kotiin? Suvi Kallioinen Teppo Sirniön, 61, kaksi vuotta kestänyt kunnanjohtajuus Multialla on nyt päättynyt. Muutoksen toivotaan myös lyhentävän poliisilaitosten lupapalveluiden asiakkaiden jonotusaikoja. Lisätietoja saa netistä, osoitteesta www.poliisi. fi/passi. erityisestä kuntajakoselvityksestä. Petäjäveden kunnanViime torstaina Jyväskylän kaupunki kutsui yhdek- johtaja Teppo Sirniö kersän Jyväskylän kaupunki- too, että tällaisia yhteisiä seudun kunnanjohtajaa kollegoiden tapaamisia on yhteiseen tapaamiseen silloin tällöin. Kun kunnanjohtaja Teppo valtiovalta määrää tehdä Sirniön lisäksi mukana selvityksiä, niin silloin olivat Laukaan, Toivakan, niitä tehdään. - Nyt sitä tilannetta ei kunnanjohtaja kuuluu. kuitenkaan ole. Hallitus on varautunut Sirniön mukaan kuntaasettamaan tämän vuoden uudistusasiat ovat olleet aikana suurimmille kau- tapetilla aina silloin tällöin punkiseuduille erityiset 60-luvulta saakka. Monelle, erityisesti koiranomistajille, tämä onkin varmasti ilouutinen - mutta toki muillekin. Kunnan kesätöitä haki kaikkiaan 73 nuorta ja näistä puolet halusivat ulkoalueiden hoitotyöhön. Esimerkiksi lähes kaikki ovat ahkeroineet metsä-, puu- ja puutarhahommissa, raksalla sekä tehneet kotitaloustöitä. Onkin hienoa, että vanhemmat antavat nuorille mahdollisuuden tehdä ja Jenni Kuhalainen oppia. Jokainen haastateltava nuori sai myös kotiläksyjä erittäin hankalaksi osoittautuneessa kysymyksessä koskien omia vahvuuksia ja hyviä puolia. Siitä Valtiovarainministeriö emme missään neuvoton asettanut työryhmän, teluissa peräänny, Sirniö joka tukee suurten kau- toteaa ja muistuttaa, että punkiseutujen kuntauudis- kunnanvaltuusto päättää tuksen selvitystyön käyn- näistä asioista. Meillä on Hankasalmen, Joutsan, valtuuston linja pysyä Muuramen, Luhangan ja itsenäisenä kuntana kunUuraisten kuntajohtajat. tayhteistyötä tehden. - Erkki on kokenut ja johtanut monenlaisia pieniä kuntia. Myös yhteistyötä tullaan tekemään. Sirniön mukaan pienen kunnan johtamisen haasteena on koko hallintoorganisaation hallitseminen. Kunkin nuoren pitää joka päivä miettiä vähintään yksi vahvuus ja positiivinen ominaisuus itsessään, koska jokaisesta niitä löytyy paljon ja on erittäin tärkeää oppia tunnistamaan ne. Kiitos kaikille yrittäjille, jotka tarjoavat kesätyömahdollisuuden nuorille! Ei ole liian raflaavaa sanoa, että koko kylä kasvattaa työelämään. - Laajalla sektorilla pitää pystyä johtamaan ja olla päällikkö joka taholla. Sirniö ei pidä mahdottomana, että voisi toimia uudestaankin kahden kun- Sivu 03 Jouko Laine Suvi Kallioinen Teppo Sirniö luonnehtii Multian uutta kunnanjohtajaa Erkki Pyökkimiestä kokeneeksi, luotettavaksi ja ammattimaiseksi kuntajohtajaksi. nan johtajana, etenkin jos oma kunta hyötyisi siitä ja haasteet olisivat sellaisia, että asioihin voi vaikuttaa. Kuntauukeskustelemaan kuntauu- distuksen etenemisestä ja distuksen tämänhetkisestä erikoiskuntajakoselvityktilanteesta. Lain nyt tilanne on vakava. mukaan valtiovarainminisJyväskylän kaupunkiteriön on kuultava kuntia seudun kunnanjohtajat ennen erityisen kuntajako- totesivat myönteisessä selvityksen määräämisestä hengessä, että valmiutta alueella. ja halua kuntauudistusValtiovarainministeriö keskusteluun on. - Hänellä on ollut iso merkitys tukemisessa ja rinnalla kulkemisessa kun olen tehnyt pitkiä työpäiviä, Teppo Sirniö kiittää. Sirniö jättää luottavaisin mielin Multian johtamisen Erkki Pyökkimiehen huomaan
Kesäkuun alussa vanhan kirkon maisemaan kotiutuvia lampaita odotetaan vanhan kirkon oppaan Annika Nyströmin mukaan jo innolla. Päivät pitkät pimittävät. Täällä nyt käteni ristiin liitän Ja hiljaa rukoilen Kaikesta Taivaan Isää kiitän Hän on niin ihmeellinen Tunteitansa tuonnemmaks siirtää koettavat. Orjat onnettomat lemmenpelin. Virkkovat ?Kun sais edes kauniin kesäkelin. Taikka jopa hieman sorjaa kauneutta rinnal?. Keskellä kauniin luonnon Käsi kädestä Luojan Nyt tunnen pyhyyden Niin suuren rakkauden Hän on kanssani täällä Keskellä kauniin maan On rakkautensa suuri Häneltä lohdun ja avun saan - Aila Helena Komeimman pystin eli CUP-kiertopalkinnon voitti Lea Lerkkanen. Nro 18 - 02.05.2013 Ennenkuin aika pois omasa korjaa. Eikä enää nähdä vois kauneutta. Tahi tuntea himoa. Hekumaa, hehkuvaa unta. - Sami Virtanen Kevättä Talven lumia pihassani siirtelin, kevään tuloa niin kovasti odotin. Järven rannassa on jo pieni sula, kohta joutsenet alkaa tulla. Yht'äkkiä voimakkaan läiskinnän kuulen, joko joutsenet tuli, luulen? Mitä nään, kun käännän pään? Joutsenpari lentää liihottaa ja rannan sulaan taapertaa. Riemun tuo mieleen kevään merkki tää, kesä tulee, ei hätää. - Salme Ollila. Melonta on seuraavana toukokuulla ja tennis alkaa myös piakkoin. - Ilpo Kukkonen Vanhan kirkon kesäkausi käynnistyy Hanna Mäkinen Petäjäveden vanhan kirkon kesäkausi on pikku hiljaa alkamassa. Viime vuonna kertyi sata osallistumiskertaa enemmän kuin edellisvuonna ja harjoitustoiminta oli huomattavasti vilkkaampaa. Toukokuulle onkin luvassa useampia aidantekotalkoita. Myöhemmin kesällä vanhan kirkon ohjelmassa on esimerkiksi kesäkonserttien sarja, joka alkaa Juri Pietiläisen kanssa vanhassa kirkossa vierraillut Alena Hanzlova piti kirkkoa ihastuttavana. 17.7. Arja Korisevan ja Jouni Someron konsertilla. Vanhan kirkon kesäoppaiksi vuodelle 2013 on valittu petäjävetiset Ella Wihinen ja Josefiina Harju sekä jyväskyläläinen Asta Eerikäinen. Töitä oppailla tulee riitämään, mikäli kirkon kävimäärät nousevat viime vuoden tasolle. Viime torstaina kirkon ovet avattiin jo kahdelle ryhmälle, joissa molemmisa oli sattumoisin vahva Tsekki-edustus. Hyvää suomenkieltä puhuva opettaja Alena Hanzlova vieraili vanhassa kirkossa yhdessä jyväskyläläisen Kuokkalan koulun opettajan Juri Pietiläisen kanssa. Biljardi on hyvällä alulla. Hanzlova tulee Zdaty nad Sazavoun kaupungista, jonka läheisyydessä sijaitsee Unescon maailmanperintökohteeksi Petäjäveden vanhan kirkon tapaan valittu Johannes Nepomukilaisen pyhiinvaelluskirkko. Samaan aikaan vanhassa kirkossa vieraili myös ryhmä tsekkiläisiä Hanna Mäkinen nuoria, jotka opiskelevat huonekalujen suunnittelua ja valmistusta Liberecissä. Seitsemän opiskelijan ja yhden opettajan pääkohde Petäjävedellä oli paikallinen Jyväskylän ammattiopiston Hyvinvointi- ja kulttuuriyksikkö, jonka vieraina tsekit olivat noin kaksi viikkoa. Vieraiden lisäksi yksi vanhan kirkon kevätkauden kohokohdista tulee olemaan uusien kesänaapurien saapuminen. Melomassa, pöytätenniksessä ja ?uro-golfissa kävi alle kymmenen henkilöä. Seurassa oli vuoden vaihteessa 193 jäsentä, miehiä 104, naisia 89 ja junnuja 32. Palkittuja olivat cup-järjestyksessä pojat: Valtteri Holm, Joona Kukkonen, Jasper Ristola, Roope Mäki, Valtteri Ristola, Viljami Viitanen, Elias Raikaa, Sami Simsiö, Severi Simsiö ja Samu Sointu. Tytöt: Sonja Kukkonen, Josefiina Kukkonen, Saana Huuskonen, Julia Kukkonen, Tyyni Huuskonen ja Iida Nokkosmäki. Miehet: Ilpo Kukkonen, Jari Mäkinen, JariPekka Kukkonen, Kimmo Raikaa, Pauli Kasén, Jouni Jussila, Timo Holm, Tapio Leppänen, Risto Lerkkanen, Risto Tomperi, Tommi Taipalus, Pekka Ekman, Vesa Asunta, Markku Kanervisto, Juhani Rientonen, Juho Jussila, Tapio Kokkonen, Niklas Jokinen, Jari Koskenranta, Arttu Rummakko, Tomi Rahikainen ja Kaarlo Nevala. Naiset: Lea Lerkkanen, Pirjo Kukkonen, Anu Alenius-Taipalus, Eija Kasén, Mirja Soanjärvi, Tuula Asunta, Merja Kukkonen, Eeva Roppola, Anna Kukkonen, Taija Nokkosmäki, Pia Palmu, Reetta Kilpeläinen, Asta Suomi, Leena Pekkanen ja Carita Autio. CUP-kiertopalkinnon voitti Lea Lerkkanen. Ahkeruuspalkinto arvonnassa seuran viidenkymmenen euron lahjakortin voitti Risto Tomperi ja sadan euron InterSportin kortin voitti Pirjo Kukkonen. Purjeseuran VIP-kortteja ansaitsivat Raimo Viitanen, Jari Mäkinen sekä tuplana Ilpo Kukkonen ja Pauli Kasén. Kisailut tänä vuonna ovat täydessä käynnissä, curling, pilkki ja ammunta ovat jo ohi. oisimme täynnä tarmoa. Kevään hiljainen pauhu lakoaa talven jäänteet. Häive koskien kohinasta kesällä kuvastuu sulavan jään pinnasta. Taivas on kirkkoni katto Sen kirkkaana taasen nään Ovat sammaleet lattiamatto Puiden varjoon yksin jään Talvi on hinta keväästä. Kesän hinta kaikuu ihmispolojen rinnast?. Jotka lempeä kaihoten riutuvat. Rakkautta toruen toivovat. PETÄJÄVESI Sivu 04 Purjeseura palkitsi onnistujia Ilpo Kukkonen Pilkki oli yksi viime vuoden suosituimmista lajeista. Seuraväki sai kylpeä palkintosateessa pilkkikisojen yhteydessä järjestetyssä palkintogaalassa. Vuoden 2012 koitoksista oli jäsenistölle iloista kerrottavaa, käyntikertoja kilpailuissa oli enemmän kuin koskaan. Annika Nyströmin mukaan vuonna 2012 vanhaan kirkkoon tutustui yhteensä 14 617 ihmistä, jotka edustivat 75 eri kansallisuutta. Lukijoiden runoissa soi kevät Keväisen lemmen kaipuu Täällä on kirkkoni pieni Keskellä metsäisen maan Tänne käy minun tieni Täällä on rauhaa vaan Aika ei anna armoa vaik. Suosituimmat lajit olivat biljardi (40 osallistujaa), ammunta (37), pilkki (36), curling (33) ja karting (24)
- Jos silmut eivät ole kevättöistä sen minkä vielä puhjenneet, niin voi kaksivuotiaan tyttären leikata, Lehtinen neuvoo. hoitamiselta ehtii. Leikkaamalla pyritään Tilan nuori emäntä on korjaamaan viat, paranopiskellut muun muassa tamaan puun rakennetta luontoyrittämistä. - Ihminen voi hyvin, kun ympäristö voi hyvin, sillä kaikki mihin koko ihmiskunnan toiminta nojaa, on pohjimmiltaan peräisin luonnosta. Kuohulla, Petäjäveden puolella sijaitsevalla tilalla on pitkät perinteet omenoiden kasvattamisessa. Tapio Karhu ajatteli jo nuorempana, että voisi joskus olla sukutilansa jatkaja, mutta muutto Kangasalalta takaisin lapsuudenkotiin kävi tilan onnettomien tapahtumien vuoksi turhankin aikaisin. Nuori perhe tyttärensä Auroran kanssa on nyt kuitenkin asunut tilalla vuoden verran ja ottanut sen hoitamisen ja uuden kodin haltuun. Monenmakuisia syönti- ja talousomenaa saadaan vuodesssa kolmesta viiteen tonnia. Tilaus- ja tilamyynnin lisäksi omenoita viedään Jyväskylän marketeille, Simolan tilan kevääseen kuuluu 500 omenapuun leikkaaminen. - Myös ajankohdan pitää olla oikea. Tästä on hyvä mennä eteenpäin. Edessä on perheen ensimmäinen kesä, kun tilan toiminta on taas aktiivisempaa. Yli satavuotias omenatarha Simolan tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle asti. Itse haluamme ylläpitää suoraa kontaktia siihen mitä syömme ja mistä ruoka tulee, Karhu toteaa. Tilalla on viisi kissaa. Kesäisin tarhurin seitsemän mehiläispesää takaavat pölytyksen. Tapio Karhu kertoo. - Luomu on yksinkertaisesti tulevaisuutta, emäntä Elina Lehtinen sanoo. Tämä on käsityötä, Tapio Karhu tuumaa. - Jokainen omena on kerättävä käsin, ei ole olemassa konetta, joka tekisi sen puolesta. - Nykyihmiset eivät myöskään ymmärrä enää ravinteiden kierrätystä. Nykyisellään on unohdettu myös tuo kiertokulku, ravinteiden lenkki on muuttunut yksisuuntaiseksi moottoritieksi. Sarvenperäntien varrella sijaitsevilla korkeilla mailla onkin näin keskisuomalaisittain harvinaisen hyvä ja suotuisa mikroilmasto juuri omenoiden kasvattamiseen. Tapio Karhu on tehnyt kotitilansa töitä pienestä pitäen ja nyt vuoden aikana on ehtinyt opettaa tärkeimmät työt puolisolleen, joka on maatilan pyö- rittämisestä innoissaan. Karhu käy kokopäivätyössä Jyväskylässä korjausrakentamisen alalla. Lehtinen on ottanut pää- tilalla järjestettiinkin omenapuiden leikkauskursseja - ja muita vastaavia tapahtumia tehdään jatkossakin. Omenapuiden leikkaamisessa tulisi Karhun Ravinteiden lenkki mukaan ottaa aina monta asiaa huomion muuttunut oon ja leikata puuyksisuuntaiseksi kohtaisesti, yksilöllimoottoritieksi. sesti. - Itsepoiminta on valitettavasti nykyisellään vähäisempää, Tapio Karhu kertoo. Ensimmäiset lajikkeet kypsyvät jo elokuussa. Omenoiden sadonkorjuu, kuten puiden leikkaaminenkin, on oma taiteenlajinsa. Haa- ja ohjaamaan sen kasvua. veita ja suunnitelmia tilan Karhun mukaan puuta on kehittämiseksi on runsaas- vaikea pilata leikkaamalla. ti: yrttitarhaa, herneitä, Jos puuta ei leikkaa, niin lampaita... Ainoastaan omenoita kasvaa reilun hehtaarin alalla.. Urakka aloitettiin jo helmikuussa ja nyt alkaa olla valmista. - Entinen emäntäkin tapasi sanoa, että ?omppo on terveysjuttu?, Tapio Karhu tuumaa. - Sukutilan jatkaminen tuntuu lähinnä luonnolliselta, Tapio Karhu kertoo. Kuvaan osunut puu on tuoreen isännän Tapio Karhun mukaan kasvanut liian sankaksi. PETÄJÄVESI Nro 18 - 02.05.2013 Sivu 05 Simolan luomuomenatilan uusi alku Hanna Mäkinen Suvi Kallioinen Tapio Karhu ja Elina Lehtinen ovat nyt Simolan luomuomenatilan uudet yrittäjät. Luomu tukee vahvaa ja monimuotoista luontoa. - Ihmiset erkaantuvat siitä ajatuksesta, mistä ruoka tulee. Ja jokaisen kerättävän omenan on oltava oikeanlainen. Omppo on terveysjuttu Suurin kevättyö omenatilalla on 500 puun leikkaaminen. Simolan Tapion, Elinan ja Auroran tuvan ja kodin ympärillä siintävät komeat16 hehtaarin pellot. - Ainakaan vielä tulee helposti paljon pieniä tilan ylläpito ei ole kannat- omenoita. Tilan uusi omenatarha on perustettu 1990-luvulla. Puita on yhteensä 500 ja päälajikkeita 12. Nykyinen päärakennus on tehty 50-luvulla 1800-luvun talon hirsistä. Tilaan kuuluu kaikkiaan 70 hehtaaria maata. Vanhin omenatarha sai alkunsa jo 1900-luvun alussa lasten maahan heittämistä omenankannoista kasvaneista taimista - ja niistä on jäljellä edelleen parinkymmentä hyväsatoista puuta. Leikkaamisen ajoitus on myös tärvastuun esimerkiksi tilan keää. Omenoiden lisäksi tila tuottaa rehuheinää. Ympäristöä ajatellen Omenapuutarhaa hoidetaan luomuna ilman kemikaaleja, eikä suomalaista luomuomenaa ole paljon saatavilla. - Hyvä satopuu on sellainen, että siitä voi heittää karvalakin läpi ilman että se takertuu oksiin, Elina Lehtinen kuvailee. ruokapiireille, pikkupuoteihin sekä viininvalmistajalle. Käytössä on luonnonmukaiset torjuntamenetelmät, kuten leikkaaminen ja aitaaminen. - Nyt on takana testivuosi, emmekä laittaneet puihin verkkoja suojaksi. Pienet puut tarvitsevat kuitenkin eniten suojaa, Perheen kaksivuotiaalla Auroratyttärellä riittää pihapiirissä kiipeilypuita. Lapsiperheen arkea eletään maaseudulla lähellä luontoa. - Pitänee paikansa, hyvää liikuntaa tässä työssä saa. Puiden leikkaaminen on taitolaji ja on hyvä tietää mitä tekee. Lannoittaminen on oikein, mutta ravinteet eivät saisi siirtyä kaatopaikalle ja mereen, vaan pyöriä pitkään pellon ja ruokapöydän välillä. - Tavoitteena on saada puu avoimeksi, niin että se saa mahdollisimman paljon valoa. Syksyllä sadonkorjuuaikaan on tilan väellä vuoden kiireisimmät viikot. - Parempi aina tavaa yritystoimintaa, vaan leikata kuin olla leikkaaperheelle harrastusluon- matta ollenkaan. toista, Karhu kertoo. Lehtisen vinkki on, että leikattavasta oksan kärkeen jätetään silmu ulospäin niin, että se osoittaa sinne mihin puun halutaan kasvavan
Ihottumanäytteiden otto . Tapaturmat . 050 411 9246 n Asunno ä Rakennusmyyj suunnittelu muista ! Laajavaara Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA) Kosteusmittaukset Rakennus- ja pääsuunnittelu Vastaava työnjohto, valvonta (RKM) 040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi Piispantie 1 Petäjävesi Toritie 2 Petäjävesi (014) 854 160 Soita tai tule käymään! www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi 25 vuoden ammattitaidolla SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Petäjävedellä Sinua palvelevat: Risto Sunila, VTS Puh. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT (myös IV ja KVV) . 32 27 N Ammattilainen asialle Sivu 06 Litman katuvalot uusitaan Litman asuinalueen noin 70 puista katuvalaisinta vaihdetaan metallipylväisiin lamppuihin. Työ aloitetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Litman katuvalaistuksen uusimiseen varattiin talousarviossa 180 000 euroa. Tulevana lauantaina LAPANEN järjestää taas toimintaa koko perheelle. Yläasteen pihalla on frisbeegolf-turnaus kaikenikäisille, ja Miilun aulasta löytyy sanaruno-rasti. Tapahtuma alkaa aamukymmeneltä ja päättyy kahdelta iltapäivällä. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä - Alumiinija RST-korjaushitsaukset jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . Nivel- ja selkäongelmat . Leppälä Kotileipomo Tiina Sulkula Majavatie Petäjävesi Lahjakortit, ripsien kestovärjäys, kulmien värjäys ja muotoilu. 050 546 9747 Petäjän Kaivurit Oy Kintaus, puh. 040 590 7360 Noin 30 vuoden kokemuksella IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt Pohjatöiden kaivuut, salaojat, perustusten teko Tapsa Härkönen p. ilma-aseammuntaa. RAKENNUSPALVELUT JA -MATERIAALIMYYNTI Soita ja kysy lisää 0400 509 660 Jorma Tuppurainen - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huolto . 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin. Os. Luu- ja tukikudossairaudet melanooma . Rakentaminen . IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT . 0400 645 527, risto.sunila@lahitapiola.fi Pirkka Syvänoro, VTS Puh. 0400 851 393 www.k-ssisailmamestarit.fi Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärit Plastiikkakirugian erikoislääkäri 2UWRSHGLDQ MD WUDXPDWRORJLDQ KIMMO TANTTULA JUKKA LUKKARINIEMI . Yläluomileikkaukset . Urakoinnin voitti jyväskyläläinen Jynet Oy 107 000 euron tarjouksellaan. Papintie 2, Petäjävesi. Katso lisää www.lahitapiola.fi LVI-Putkonen Oy 0400 545 229 - putki- ja ilmastointiasennukset - maalämpö- ja lattialämmitysasennukset - uudisrakentajille ja saneerauskohteisiin lviputkonenoy@gmail.com www.lvi-putkonenoy.com Pms 732 Ammattilainen Pms 427 palveluksessasi Jukka Kivelä 044 3338 486 Silmätautien erikoislääkärit: Vastaanotto joka viikko . Paikan päällä on myynnissä kahvia, lämmintä makkaraa ja keittoa. Mukana toimintaa järjestämässä ovat Naisvoimistelijat, 4H-yhdistys, Petäjäveden kunta, Purjeseura, Nuorisovaltuusto sekä Petäjäveden seurakunta. - Ossi Kettunen Tilaa Tiinalta kaikenlaiset herkulliset leivonnaiset! Nro 18 - 02.05.2013 Parturi-kampaamo T. KOSTEUSMITTAUKSET . - SK LAPANEN järjestää launtaina Koko kylän päivän LAPANEN -ohjelma on vuodesta 2008 saakka koonnut saman pöydän ääreen kaikki Petäjävedellä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät tahot. Määräaikaan mennessä saatiin kolme tarjousta. Litman katuvalaistus uusitaan kätevästi samalla kun Elenia Verkko Oy hoitaa alueen sähköverkkokaapeloinnit. Kuitukaapeloinnin osalta hankeen toteuttamiseen saattaa osallistua Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Ihomuutokset, ihokasvaimet, -8..$ /8..$5,1,(0, -$5..2 2.6$1(1 . Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus huolto - Sähkötyökalujen korjaus ? Sähkötyökalujen korjaus - Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä 040 571 9996 . Urheiluvammat . JETTA-TALOMYYNTI . Luomenpoistot, arpikorjaukset HULNRLVOllNlULW JARKKO OKSANEN . LVI-työt . Paikkana toimii Monnari ja sen ympäristö. Monnarin salista löytyy minigolf ja nurkan takaa ?kirjastoautotallista. Botox-pistokset, täyteaineet Acepoint Oy . Saneeraus- ja uudiskohteet www.ukonputki.fi PAPINTIE 2 Keuruuntie 15, Keuruu, puh. PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI Rakennus- ja saneeraustyöt HIILFIX PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 Jos edellisestä nuohouksesta on jo yli vuosi: TILAA NUOHOOJA! Nuohous Petäjävedellä: Keski-Suomen Sisäilmamestarit Oy Tarkasta kattoturvalaitteiden kunto ennen nuohoojan saapumista! Toimisto klo 9-15, puh. Tekonurmikentällä on kahvakuulajumppaa ammattitaitoisen ohjaajan vetämänä, sekä muuta tekemistä lapsille ja aikuisille. Alumiini ja RST-korjaushitsaukset HYVÄN PALVELUN HUOLTOASEMA: Rohulantie 33. Tarjouspyyntöjä lähetettiin kaikkiaan 17 urakoitsijalle
Sähkötyökaluj . 040 838 8645 BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. Asematie 6, Petäjävesi p. 040 571 9996 Poltto- ja voiteluaineet, autotarvikkeet, 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi 24 h kortti-seteliautomaatti, myymälä, www.hitsauskoneasennus.fi kahvio... kylpytilasaneeraukset Keuruuntie 21, 42700 Keuruu la ja su klo 10-14 os. 7-19, la 9-13 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ: . Pienet sähköa 040 580 4048. KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN PUH. tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . 040 748 8394. Alumiini ja RST Keuroil Oy Samuli Rantasen tie 9, Keuruu (014) 720 264, ark. Hitsauskoneid . laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . toisesta ympyrästä oikealle 1 km! Jo
8UKHLOXYDPPDW Liisan Kukkapuoti tarjoaa yrityksille ja yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. . 040 736 4283 www.moottorisahaveistokset.com jorma.tuppurain Konditoria Toppalantie 134 www.hitsausko Pekkarinen Petäjävesi LEIPOMOTUOTTEITA Puh. 040 413 5424, Rautakylä, Petäjävesi HitsausKoneAsennus Pientalorakentamisen asiantuntija. . 1LYHO MD VHONlRQJHOPDW Liisan Kukkapuoti palvelee . 040 571 9996 $-$19$5$86 puh. 7DSDWXUPDW . /XX MD WXNLNXGRVVDLUDXGHW ti-pe klo 10-18 ZZZ SXLVWRNOLQLNND ¿ HITSAUSTA, KORJAUSTA LQIR#SXLVWRNOLQLNND ¿ Katso tuoteet: www.jtmwelding.com .HXUXXQWLH .HXUXX Hitsau Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi AJANVARAUS 020 761 3805 020 170 5120 MOOTTORISAHAVEISTOKSIA Lahjaksi tai kotipihaan! T:mi E. 041 441 5253. Rautasaari Rajakankaantie 27, 41930 Kuohu Puh