Petäjävesi-lehti 03.03.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 01 - 04.01.2006 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Sivu 08 Irtonumero 1,50 euroa Nro 10 - 2015 Kaasuautolla vihreät ajatukset pääsevät käytäntöön Tiina Lamminaho Kintaudella asuva Nina Hirsiaho on ajanut kaasuautolla syksystä lähtien. - Autonvaihto tuli eteen yllättäen, kun jouduin hirvikolariin. - Haluan noudattaa vihreitä arvoja myös omassa elämässäni. Me reissaamme mielellämme Lapissa - siellä ei ole kaasuntankkauspisteitä ja bensa-asematkin ovat sen verran harvassa, että 55. Täytyy seurata, pääseekö tankillisella nyt pitemmälle. Kaasuauto toimii sekä biokaasulla että maakaasulla. - Ympäristön kannalta parempi vaihtoehto eli biokaasu on valitettavasti kalliimpaa. Hintaero on pieni, mutta ohjaa ihmisiä. TIINA LAMMINAHO Kunnanhallitus hyväksyi Ylämäen kyläkoulun lakkauttamisen Suvi Kallioinen Maanantaina kokoontunut Petäjäveden kunnanhallitus hyväksyi kunnanvaltuustolle esitettäväksi, että Ylämäen koulun lakkauttaminen laitetaan vireille 1.8. - Kaasuautoja ei vielä löydy kovin hyvin käytettyinä. Kunnanhallituksen jäsen Ritva Lehtonen (ps) jätti asiasta eriävän mielipiteen. Kunnanvaltuusto kokoontuu ensi maanantaina iltakuudelta auditorio Miilussa, ja asialistalla tärkeimpänä on juuri Ylämäen koulun lakkauttamisasia. Kunta perii eläkemenoperusteisia maksuja Petäjäveden kunnanhallitus velvoittaisi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tekemään toukokuun loppuun mennessä päätöksen asiaan, jossa Petäjäveden kunta karhuaa koulutuskuntayhtymältä lähes 350.000 euroa eläkemenoperusteisia maksuja, jotka kunta on oman käsityksensä mukaan joutunut maksamaan koulutuskuntayhtymän puolesta. Petäjäveden kunta aikoo laskuttaa käsi- ja taideteollisen opetuksen eläkemenoperusteiset maksut vuodesta 2005 alkaen Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä viivästyskorkoineen. Tiedotteessa kerrotaan, että Petäjäveden kunta on karhunnut aikaisemminkin eläkemaksuja takaisin ja pyytänyt koulutuskuntayhtymän hallitusta tekemään kunnan vaatimuksesta päätöksen. Pyynnöistä huolimatta kuntayhtymän hallitus ei ole tehnyt asiasta virallista päätöstä. Kuntayhtymän johtaja on lähettänyt Petäjäveden kunnalle kirjeen, jossa todetaan, ettei kuntayhtymä ole velvollinen maksamaan vaadittuja eläkemaksuja. Vasemmiston vaalikiertue PETÄJÄVEDELLÄ! Aika: ma 9.3. Olen yrittänytkin innostaa petäjävetisiä tilallisia biokaasun tuotantoon. Raha ratkaisee Kaasuauto on herättänyt kiinnostusta. Kalmarin tilan tankkauspisteestä saa biokaasua, Etelä-Suomen asemilta sekä bio- että maakaasua. Perusteluna kyläkoulun lakkauttamiselle on koulurakennuksen huono kunto, kunnan taloudellinen tilanne sekä siihen liittyvät rakenteelliset muutokset. Jos bensa-auto muutetaan kaasuautoksi, autoon jää yleensä isompi bensatankki ja tilaa otetaan tavaratilasta. - Tämä on siinä mielessä hyvä, että tavaratilaa on reilummin, mutta toisaalta pieni bensatankki asettaa haasteita. Kaasuntankkauspisteitä on harvassa ja kun kaasu loppuu, ei kymmenellä litralla bensaakaan välttämättä kovin pitkälle ajeta. Kaasuautot ovat vielä kalliimpia kuin bensa-autot ja vuotuista ajoneuvoveroakin joutuu maksamaan enemmän. Tässä on vähän sama kuin luomuruoassa; moni ostaisi mielellään puhdasta ja terveellistä luomuruokaa, mutta kun se maksaa enemmän, ei kaikilla ole varaa siihen. alkaen. Monet ovat sanoneet, että voisivat itsekin ajaa kaasuautolla, jos tankkauspisteitä olisi enemmän, Hirsiaho sanoo. - Toinen kaasuautoilun yleistymistä rajoittava tekijä on raha. - Autoon tehtiin nyt remonttia, joka saattaa vaikuttaa kulutukseenkin. Autoilussakin moni haluaisi tehdä hyvän teon, mutta rahat eivät riitä. Talven aikana Hirsiahon kaasuautolla on päässyt tankillisella kaasua eli noin 25 eurolla 275 kilometriä. Niitä on lähinnä Etelä-Suomessa. Kintautta lähin tankkauspiste on Leppävedellä, Erkki Kalmarin tilalla. Tämän löysin Hyvinkäältä. Tankille on pitkä matka Hirsiahon kaasuauto on VW Touran 2.0 Ecofuel vuosimallia 2008 - seitsemänpaikkainen tila-auto, jossa on noin 19 kilon kaasusäiliö ja reilun kymmenen litran bensatankki. - Tämä on siis alun perinkin tehty tehtaalla kaasuautoksi, joten bensatankki on pieni. päivänä täytyy ehkä ottaa varakanisteri bensaa mukaan. Hirsiaho valitsi kaasuauton, koska hän haluaa ajaa mahdollisimman vähäpäästöisellä kulkupelillä. vuosikerta Keskiviikkona maaliskuun 4. Tytöt harrastavat taitoluistelua ja kuskaan heitä harjoituksiin, tankkaukset hoituvat samalla. - Toki tankkaisin omassa kunnassa, jos meillä olisi tankkauspiste. Lisäksi haluan vähäpäästöisellä autolla kompensoida pahettani eli moottoripyöräilyä; moottoripyörien puolella ei oikein vielä löydy ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Ajaminen kaasuautolla ei Hirsiahon mukaan poikkea bensa-autolla ajamisesta. - Kyydissä olleet miehetkin ovat sanoneet, että eivät huomaisi olevansa lehmänlannalla käyvässä menopelissä, jos eivät tietäisi. Hankaluuksia kaasuautoiluun Hirsiahon mukaan tuo kaasuntankkauspisteiden vähyys. klo 14.30 - 15.15 Paikka: Kyläsepän Kahvila ST1, tarjolla kahvia ja ajankohtaista asiaa. Nina Hirsiahon perhe on autoillut kaasuautolla syksystä asti. - Meiltä on sinne 50 kilometriä. - Ihmiset ovat kyselleet tästä ja olen saanut esitellä tätä monessa paikassa. Ajatuksissa kaasuauto oli minulla jo ennen kolaria, mutta nyt jouduin etsimään sellaisen lyhyessä ajassa, Hirsiaho kertoo. Eihän tässä olisi mitään järkeä, jos en kävisi joka tapauksessa useita kertoja viikossa Jyväskylässä. Nicon ja Tinon mielestä auto on ihan kiva. Mukana puheenjohtaja, kansanedustaja PAAVO ARHINMÄKI. an Tule tapaama ia is keskisuomala ! e ehdokkaitamm
On omastakin tahdosta kiinni, tulkitaanko ne naurun ja ilon synnyttämiksi vai sururypyiksi. Kasvamiseen tarvitaan joka tapauksessa paljon valoa ja tietty määrä lepoa piemässä. - Erna Karppinen S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Ma-pe klo 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Muistathan POPPIHIIHDOT la 7.3.2015 Urheilukentällä! Ilmoittautuminen ja numeroiden jako klo 11.00. Ensimmäinen startti klo 12.00. Yleensä vain me lapset jäimme yöksi jokisaunalle. Alapetillä nukuimme me sisareni kanssa ja yläpetillä vanhin veljeni. Äiti oli käynyt illalla ja aikaisin aamulla lypsämässä lehmät ja kotiutunut ennen lähtöämme. Oli puhuttu myös näkistä, joka sieppaisi valtakuntaansa erityisesti lapsia ja palan painikkeeksi veljeni oli kertonut pääkalloista, joita hän muka oli löytänyt vastarannalta. Isä veti ohjaksista ja hevonen pysähtyi. klo 14.30 Lähetysnaiset srkkodilla. Ke 11.3. Istuin kärryjen perällä niin, että jalkani roikkuivat polvista alaspäin heinäiselle tielle. Pidimme joen rantamättäistä kiinni ja porskuttelimme joen ruskeaa vettä jaloillamme keskipäivän tauolla ja illalla ennen nukkumaan menoa. - Sinikka Aaltola. ja Kalevi Vainikka, 88 v. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Lähde 11.-15.4. 050 366 7691) toimittaja Hanna Mäkinen (puh. Vanhemmat menivät kotiin. 050 592 9006 Tapulin takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Ma-la klo 7-21 ja su 10-21 ?Tässä lepää kuvastin vapaana ja valoa täynnä ylhäältä virtaavan valon ja syvyyden kajastuksen vuoroleikissä.? Peili on heijastava pinta, josta näkee oman kuvansa - ei kuitenkaan oikeata kuvaa, vaan käänteisenä heijastuvan. Ihmettelin jo silloin lapsena, miten se äiti jaksoi nousta ylös niin aikaisin, kun itsekään en tahtonut herätä, vaikka minut kiskottiin ylös pari tuntia myöhemmin. Ihanasti puntarpäät, marunat ja koiranputket soljuivat säärteni ympärillä ja tuijotin mesiangervojen kuohuvaa shampanjaa muistuttavia kukintoja ojan vierellä. Vedosta laitetaankin kevään aikana asukkaiden tutkittavaksi ja korjattavaksi, ja toivomme, että tätä kautta saamme mahdollisimman ajantasaiset yhteystiedot kaikille, jotka tietonsa kyytiin haluavat. Ikkunan ääressä oli pieni pöytä ja sen kummallakin puolella tuoli. - Klo 14.30 Rauhanyhdistyksen alueseurat srk-kodilla. Ma 9.3. Kolhuitta kukaan ei selviä, mutta useimmiten ihminen oppii luottamaan siihen, että apua on saatavilla. alv 24%) Sanomalehtien Liiton jäsen www.petajavesi.net - www.facebook.com/petajavesilehti Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. keväiseen Puolaan: Gdansk, Malborkin linna, Stutthoffin keskitysleiri. Tällä kertaa mukaan päivitetään myös paikallinen yhdistysluettelo ja lehden toimitukseen voi jo nyt jättää yhdistysten ajantasaisia tietoja. Tiedotamme kevään edetessä kaikesta tarkemmin Petäjävesi-lehdessä. - Suvi Kallioinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 - Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki 2046 (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. juhlavuosi ja keväällä ilmestyy ainakin 15. paikallinen puhelinluettelo. Niiden seassa kulki myös aita vuoroin harmailla orsilla ja sittemmin piikkilangalla vahvistettuna. Tyyli vapaa tai perinteinen. alv 24%): www.petajavedenseurakunta.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA "Pysykää yhä Jeesuksessanne." (Virrestä 310) Su 8.3. klo 13 Sanajumalanpalvelus srkkodilla /Rahkonen, Kulju. Yrittäjät taas voivat kevään aikana kysellä ilmoituspaikkoja ja näin varmistaa oman esillä olemisensa. klo 12 Pengerjoen lähetyspiiri Aira Kivelällä. To 12.3. Usein negatiiviset arviot saavat yliotteen. Aita palveli myös maaomistuksien rajana. Jotenkin sen myös käsitin, että aidan toiselle puolelle ei ollut meidän lehmillämme asiaa. Päästiin pitkän pellon päähän ja saavuttiin joen varrelle, jossa hevonen ja kärryt tekivät suoran kulman. Joki oli minusta pelottava, kun se mustana virtasi syvällä jyrkkien töyräitten välissä. Takkaa vastapäätä oli ns. ylisängyt, jossa yöt vietettiin. Töyräät olivat täynnä kaikenlaisia putkikasveja ja pajuja. Isä sen sieltä haki ja näytti meille jokisaunan ovea avatessaan miten korkealle tulva oli ulottunut keväällä. Sarjat tytöille ja pojille 2003-2011 ja myöhemmin syntyneet. Kaikki osallistujat palkitaan! Puffetti! Pakkasraja -15 C. LIIKUNNAN ILOA JA RIEMUA! - Yhteistyössä, Petäjäveden Osuuspankki, K-market Porkkana ja Petäjäveden Petäjäiset ry Hengelliset kotiseurat To 5.3. Tällainen muistikuva minulle on jäänyt. Emme jokisaunalle tulleet huvittelemaan. Heinänkorjuuaikana olimme polkemassa heiniä kuormaan ja latoon, haravoimassa pyörtänöitä jne. Isä huolehti siitä, ettemme olleet laiskoina. Lopulta peilistä näkyvät elämän kuluttamat kasvot: ilon ja suruntuomat uurteet ja rypyt. 014 854 240) toimitus@petajavesi.net, etunimi.sukunimi@petajavesi.net Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 55e, määräaikainen 3kk 25e Tilausasiat: puh. Pääsääntöisesti 90-luvulta saakka Petäjävesilehti on saanut tehdä yrittäjäyhdistykselle hakemiston ja toimitus iloitseekin nyt, että saa taas tänä keväänä tehdä sen yhdessä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa. Yhdessä saamme enemmän ja parempaa - ja sama pätee hakemiston kokoamisessa. Tänä vuonna on siis 30. Siinä se oli jokisauna, joka harmaanruskeana odotti meitä. Jokisaunalla olo oli sitä ekoelämää - oltiin lähellä luontoa ja kaikki ylimääräinen oli karsittu minimiin. Sen katolla sojotti savupiippu ja pieneen hirsirakennukseen oli sivuun lisätty laudoista rakennettu polttopuusuoja. Siinä oli myös ulko-ovi, josta pääsi sisälle. Hinta n. 260e. ?Kukaan ei ymmärrä minua - kukaan ei ikinä tajua, miltä tuntuu.. Pelkäsin jokea. Jokisaunaa vastapäätä oli harmaista laudoista tehty liiteri, jonka oven kamanan päällä oli avain. Itseään ihminen määrittelee muiden kanssakulkijoiden kautta, peilaa itseään toisten silmin. Toteamus lienee tosi. Meitä oli varoiteltu hukkumisvaarasta, jos uimataidottomina uskaltautuisimme sen mustalta näyttävään veteen. Minut oli aamulla ravisteltu hereille syvästä unesta ja olin vieläkin lievästi unenpöpperössä. Joskus lautojen raoista pistimme olkipatjasta vetämillämme korsilla veljeämme, joka tietenkin kosti sen mitä katalimmin myöhemmin. Kaikki tehtiin joko kumisaappaat jaloissa tai paljain jaloin ja sääret olivat täynnä ?variksensaappaita?, joita sitten öiseen aikaan kirveli. Soita Juha Niiles p. klo 12 Hartaus Pekanmäessä. - Klo 18 Körttiseurat Luiskalassa Martti Niemisellä. Kuollut: Veikko Arvid Kukkamäki, 99 v. Mukavaakin oli. Takka vei suurimman osan sisätilasta. Näkihän sen aivan selvästi, vedenpinnan jättämän vanan hirsien väristä. Itse jokisauna oli savun mustuttama sisäpuolelta. Itsenäiseksi kasvaminen vaatii myös irrottautumista turvasatamasta, omille jaloilleen nousemista. Valon ja varjon heijastuksista syntyy koko eletty elämä. Heijastus on samalla tuttu ja tuntematon minä. Pitkät heinät hyväilivät sääriäni, hyönteiset surrasivat ympärilläni ja lämmin aurinko uumoili hyvin lämmintä heinäkuista päivää. Korkealla taivaalla kiuru lauloi sitä ihanaa sävelmäänsä, joka ei voi olla vaikuttamatta ihan sielun syövereihin saakka. Siinä tehtiin ruoka ja keitettiin kahvit. Nro 10 - 04.03.2015 Sivu 02 Paikallinen palveluhakemisto tulee taas Petäjäveden Yrittäjät ry on julkaissut vuodesta 1985 asti noin joka toinen vuosi Petäjäveden Palveluhakemiston. Suruja haudotaan ja märehditään. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai tilaajapalvelu@yap.fi Lehden näköisversio www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis. klo 18.30 Pentti ja Sirpa Survolla Hirvenhiihtäjäntie 2. Tule sinäkin! Yleisönosastokirjoitukset voi lähettää osoitteeseen toimitus@petajavesi.net Viikon pakina: Jokisaunalla Hevonen klopsotteli pitkin aidan viertä kulkevaa uraa Ilmajoella Kyrönjokea kohti. Jos ei aina kykene ymmärtämään itseään, ei voi olettaa muidenkaan ymmärtävän. Lapsuuden ehjät kokemukset, perusturvallisuus ja luottamus ovat asioita, joiden varaan tasapainoista minuutta on hyvä rakentaa. Kärryjen lautalaverilla istuivat myös isäni ja sisareni. Vanhin veljeni oli jo edellisenä päivänä passitettu lehmien kanssa niin sanotulle Alajoelle, jossa oli meillä maata kymmenisen hehtaaria
Yrittäjän kanssa mietimme yhdessä, mikä olisi parasta juuri hänen yritykselleen ja mitä kautta hänen kannattaa lähteä tukia hakemaan. Tällainen klinikkapäivän tapaaminen on helppo ja nopea tapa saada tietoa, kun meitä on paikalla täällä kolme asiantuntijaa; yrittäjän ei tarvitse miettiä, kenelle soittaisi ensin. Keulink on hoitanut petäjävetisten yritysten neuvonnan vuoden alusta lähtien. Se voi olla myös jokin aivan pieni kohta, tai pusikko, eikä sen tarvitse olla aina kaunistakaan. Luontoa on lähelläkin Vanninen, 55, työskentelee musiikkiterapeuttina. Myös luonto on eräänlaista terapiaa - siinä missä musiikkikin. Nyt jäljel- lä on pari varajäsenyyttä lautakunnissa. Olen aikaisemminkin halunnut yhdistyksen imagon vuoksi vaihtaa puheenjohtajaa ja nyt saimme hyvän johtajan. Anja Vannisen aloittaessa, Ojala jatkaa edelleen yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Niillä halutaan Leila Piipan mukaan tuoda alueelle tietoa yritystuista. - Yritystukia on haettavissa ja jos yrittäjällä on idea investoinnista, kannattaa ottaa yhteyttä meihin. Yleensä näistä klinikkapäivien tapaamisista yrittäjä saa muitakin vinkkejä kuin vain rahoitukseen liittyviä ohjeita. - Petäjävedellä olimme tapaamassa yrittäjiä kolmestaan, mutta voimme tarvittaessa kutsua mukaan muitakin asiantuntijoita. - Kaikki yhteis- työstä kiinnostuneet tahot ja etenkin lasten ja nuorten kanssa toimivat, saavat ilomielin ottaa meihin yhteyttä. Tuttuun tapaan luontoyhdistys järjestää tänäkin vuonna valokuvauskisan. - SK Avustuksista nipistettiin Neuvoja jaetaan maksutta Panu Kässi Ely-keskuksesta, Leila Piippa Keulinkista ja Raisa Saarilahti-Kulju Vesuri-ryhmästä kävivät viime viikolla Petäjävedellä keskustelemassa yrittäjien kanssa investointitukimahdollisuuksista. - Myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden suuntaan on ideoitu uutta toimintaa ja yhteistyötä, vaikkei vielä olekaan mitään konkreettista. Vanninen korostaa omaa sitoutumattomuuttaan ja sitä, ettei luontoyhdistyksen toimintaan liity puoluetoimintaa millään muotoa jatkossakaan. - Luontoyhdistyksessä pääsee suoraan toimimaan luonnon hyväksi ja luonto on meidän kaikkien yhteinen asia. Vanninen on petäjävetisille tuttu viime valtuustokauden vihreiden sitoutumattomana kunnanvaltuutettuna. Vaikka valtuustokausi oli mielenkiintoinen, ei se Vannisen mielestä oikein istunut hänelle. Ihminen usein sotkeentuu luontoon liikaakin, Vanninen miettii. Valokuvauskisan aihe onkin herkkä ja runollinen; mitä koskematon luonto edes tarkoittaa. - Samalla voimme kartoittaa millaista koskematonta luontoa meillä Petäjävedellä ehkä on. - Mietitään hyvin tarkkaan, lähdetäänkö laajentamaan tai investoimaan muuten ja investointien vaikutukset lasketaan tarkasti, Kässi toteaa. Tällä kertaa aiheena on koskematon luonto. - Tyttäreni kysyi lapsena käydessämme luonnonsuojelualueella, että onko tämä sellainen metsä, jossa luonto on saanut hoitaa omat hommansa. Ja täytyy sanoa, että Petäjävedeltä löytyy upeasti luontomyönteisyyttä yli puoluerajojen, Vanninen kiittää. Petäjäveden Luonto ry:n konsepti on ollut Vannisen mielestä hyvä tähänkin asti, mutta ehkä tulevaisuudessa se voisi ottaa hieman näkyvämminkin kantaa. - SK Mopoilua tuhdissa humalassa Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello yhden aikaan Petäjävedellä Kirkkotiellä vuonna 1968 syntyneen miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen mopolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen, jossa tavoitellaan koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistamista, mutta määrän vähentämistä. Mopokuskin alkometripuhalluksen tulos oli 1,94 promillea. - Olen mielestäni saanut kehitettyä yhteistoimintaa muun muassa kunnan, seurakunnan, Petäjävesi-lehden ja muiden yhdistysten kanssa ja haluan näiden yhteyksien edelleen toimivan, Aake Ojala toivoo. Uudenlaisestakin ideoita Anja Vanninen ei tunnustaudu kovin aktiiviseksi yhdistysjyyräksi, mutta Petäjäveden Luonto ry:ssä Petäjäveden Luonto ry:ssä on väki vaihtunut, kun Anja Vanninen (kuvassa) jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii Aake Ojala ja sihteerinä toimii Heli Laitinen. toimiminen tuntui heti itselle luontevalta. Luontoihmisenä Vanninen nauttii itsekin metsässä samoilemisesta, mutta toisaalta aina ei tarvita metsää. Määrärahasta jaetaan perusavustuksena suurin potti, 6.000 euroa, kohdeavustuksena 3.000, toimitila-avustuksena 1.000, yhteistoiminta-avustuksena 3.800, 4H:n palkkaavustuksena 3.000 ja stipendeinä 1.000 euroa. Viime vuonna perusavustuksena annettiin 7.000 euroa, kohdeavustuksena 4.000, toimitila-avustuksena 1.500, yhteistoiminta-avustuksena 3.500, 4H:n palkka-avustuksena 5.000 ja stipendeinä 1.500. - SK Luontoyhdistystä luotsaa nyt Vannisen Anja SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden Luonto ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Anja Vanninen. Aiempi puheenjohtaja Aake Ojala on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana perustusvuodesta 1997, ja puheenjohtajuutta on vuosien varrella vaihdeltu Ojalan ja Matti Pakkasen välillä. - Tehtävä ei ole ollut minulle rasitteena ollenkaan, mutta vaikuttaa, että koko yhdistys leimautuu liikaa minun persoonaani. - Klinikkapäivän aikana puhuttiin kuitenkin sekä laite- että rakennusinvestoinneista, jotka toteutuessaan toisivat uusia työpaikkojakin. Kässin mukaan yrittäjillä on ehkä patoutuneitakin investointitarpeita; maaseuturahoituksessa on ollut nyt reilun puolen vuoden tauko ohjelmakauden vaihtumisen takia. Maaseudun yritystukia voi hakea taas huhtikuussa. - Lisäksi olemme keskustelleet myös paljon energiatuesta. Samaan syssyyn toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uusitaan. Nyt päivätyön ohella Vanninen opiskelee jooganopettajaksi ja ohjaa Petäjävedelläkin kursseja. Vapaa-aika kuluu myös joutuisasti ratsastamisen, kirkkokuoron ja muun musiikin sekä kirjojen parissa.. Vesuriryhmän edellisen ohjelmakauden rahoittamat hankkeet on koottu kansien väliin; uuden ohjelmakauden hanke- ja yritystukia pääsee hakemaan huhtikuussa. Vastaavia klinikkapäiviä on pidetty ympäri KeskiSuomea. Sitähän saa esimerkiksi lämpökeskuksen rakentamiseen, jos muuttaa lämmitysjärjestelmänsä kotimaista energiaa käyttäväksi, Raisa Saarilahti-Kulju kertoo. TIINA LAMMINAHO Lukion vaihtoehtoja selvitetään Petäjäveden kunnan sivistyslautakunta nimesi edellisessä kokouksessaan työryhmän, joka kevään aikana valmistelee Petäjäveden lukiokoulutuksen järjestämisvaihtoehtoja ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Summa on tarkoitettu paikallisten järjestöjen ja yhteisöjen avustamiseen sekä stipendeillä palkitsemiseen. Nro 10 - 04.03.2015 Sivu 03 Klinikkapäivä toi esille investointihaluja Tiina Lamminaho - Yrityksillä on tälläkin hetkellä kiinnostusta investointiin ja kasvuun. Yrityksen kasvattaminen nähdään myös yhtenä keinona selvitä taloudellisesti huonoista ajoista, yritysneuvoja Leila Piippa Kehittämisyhtiö Keulink Oy:stä toteaa. Piippa sekä toiminnanjohtaja Raisa SaarilahtiKulju Vesuri-ryhmästä ja yritysasiantuntija Panu Kässi Ely-keskuksesta kävivät viime viikolla Petäjävedellä pitämässä yritysrahoituksen klinikkapäivää. - Pohdimme investointi-ideoita päivän aikana puolen tusinan yrittäjän kanssa. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kanssa tekisimme mielellämme yhteistyötä, Vanninen kuvailee. Taustalla kummittelee Petäjävedenkin kohdalla se, että nykyiset lukio-opetuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2016 loppuun. Sivistyslautakunnan nimeämään työryhmään kuuluu sivistystoimenjohtaja Timo Holm, lukion rehtori Heljä Nummela, lukion vararehtori Pirjo Kannisto sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jari Koskenranta ja lautakunnan edustajina Minna Taipale ja Raisa Kinnunen. Useampikin oli kiinnostunut, mutta aikoja ei ollut enempää, Piippa kertoo. Se on mielestäni oivaltavasti sanottu - jotain sellaistahan koskematon luonto juuri on. Määräraha on nyt 4.700 euroa edellisvuotta pienempi. Tämän vuoden avustukset laitetaan hakuun huhtikuun loppuun mennessä. - Luontoa on kaikkialla, eikä aina ole pakko lähteä kauas nauttiakseen luonnosta. Me emme kuitenkaan aina huomaa lähiluontoa, mikä arjessakin meitä ympäröi, kirkonkylällä asuva Vanninen miettii. Vannisen oma luontosuhde kasvoi aikoinaan vahvaksi lapsena Saimaan mökillä vietetyistä kesistä sekä partioharrastuksesta. Leila Piippa muistuttaa, että Keulinkin palvelut ovat yrittäjille maksuttomia. Kunnan vapaa-aikatoimen vuosiavustusten määrä on tälle vuodelle 17.800 euroa. - Seuraava samanlainen klinikkapäivä järjestetään Petäjävedellä huhtikuussa, mutta toki sitä ennenkin saa ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoja. Varovaisuutta ilmassa Panu Kässin mukaan yrittäjät ovat tällä hetkellä varovaisia
Toinen lähin treenipaikka on Hippoksella Jyväskylässä. - Petäjävedellä on hy- vät harjoittelupaikat, ja kuntosali on varmasti Suomen parhaita hintalaatu -suhteeltaan, eikä lämmitettäviä rinkejä ole joka paikassa, Järvinen kehuu. Muutakin pitää elämässä olla - Parasta harrastuksessa on tietysti ollut se, että on päässyt kiertämään kilpailuja ja saanut paljon uusia ystäviä, Järvinen hy- myilee. Armeijavuoden jälkeen nähdään, vieläkö moukari vie mennessään. heittoharjoitusta viikossa, kuntosalia ja lihaskuntoa. - Petäjävedellähän on aivan omanlainen tekniikkansa moukarin heitossa, Järvinen kuvailee. - Pienestä asti on tietysti ollut mielessä ne kaikkein isoimmat kisat, mutta sinne on pitkä matka; sen verran realismiakin on urheiluhommaan tullut. Nro 10 - 04.03.2015 Sivu 04 Gallup: Miten muistatte naisia sunnuntaina naistenpäivänä? Tuomas Kauppinen: - En muista millää tavalla. Kari Paunonen: - Ostamalla naisille kukkia. Eelis Paunonen: - En muista mitenkään. Tino Nyman: - Toivottelen hyvää naistenpäivää. Armeija pisti moukarihommat tauolle SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäisten ylpeydenaihe, viime vuosina menestynyt moukarinheittäjä Marko Järvinen aloitti armeijan harmaissa Tikkakoskella tammikuussa, joten urheiluharrastus on nyt tauolla. Järvinen sai urheiluseuran palkintogaalassa tammikuussa vuoden urheilija ja SM-mitalisti -pokaalit, ja mitalisaalista on 20-vuotiaalle Järviselle kertynyt tasaiseen tahtiin. Viime kesänä Järvinen viskasi 19-vuotiaiden sarjassa SM-pronssia, mutta tähän mennessä kirkkain saavutus on ollut vuoden 2012 suomenmestaruus nuorten sarjassa. Järvistä valmentaa isä Ari Järvinen sekä isoveli Mikko Järvinen, joka on myös heittänyt moukaria Petäjäisten riveissä - lennokkaasti hänkin. Heittoringin ketterät petäjäiset Petäjäisten riveissä on ollut jo pitkään vahvoja moukarimiehiä. Päijännettä on koluttu omalla veneellä yksin ja yhdessä veljen kanssa ja viime kesänä nousi Keuruulta 10,9 kilon hauki. Kuluva armeijavuosi kuljetuspuolella verottaa muun elämän kuitenkin pienelleen. - Täällä heittäjillä on ehdottomana vahvuutena nopeus, ei niinkään lihasvoima. Petäjävedellä on lämmitettävä heittorinki, jossa voi treenata myös talviaikaan. Heti alkuun on aloitettu muun muassa pitkillä, palelevilla metsäleireillä ja viikonloppulomilla kotona uni maittaa. Armeijasta nuorimies saa vielä rekkakortin, jolla voi osaltaan osaamistaan laajentaa. Marko Järvinenkin on urheillut aina ja monipuolisesti aina jalkapallosta yleisurheiluun, mutta isoveljen esimerkkiä seuraten moukaririnki alkoi vetää enemmänkin. Järvinen heitti ensimmäisen moukarinsa 8-vuotiaana ja pienestä pitäen kiersi treeneissä ja kisoissa, arvokisoissakin 16-vuotiaasta asti. Ja pitää elämässä muutakin olla. Urheilun lisäksi Järvinen harrastaa kalastusta ja vetouistelua. Treeniohjelmaan kuuluu kolme Moukarinheittäjä Marko Järvinen uskoo, että elämässä pitää olla muutakin kuin urheilu, vaikka intohimoinen kilpailija onkin. - Kyllä lomat menee palautuessa, mutta onhan armeija kuntoa ja kestävyyttä kasvattavaakin, Järvinen miettii. Vielä armeijavuoden ajan Järvinen asuu lapsuudenkodissaan Salmelassa. Sen jälkeen tulevaisuuden haaveet ovat kyllä kaikkea muuta kuin moukarissa. - Tämä armeijavuosihan sen näyttää, mihin suuntaan elämä kuljettaa. Järvinen on valmistunut putkiasentajaksi ja alan työnäkymät ovat hyvät. Vielä Järviselle on avoinna, jatkaako suoraan opintoja, hakeeko töitä vai perustaako oman toiminimen. Mahdollisuuksia on moneen, elämä on edessä. MARKO JÄRVINEN Eero Murto: - Silloin juhlitaan naisia. Toivotan hyvää naistenpäivää. Teksti ja kuvat: Sinna Ikonen Veljekset ja valmennuspari Mikko ja Marko Järvinen piirinmestaruuskilpailuissa Saarijärvellä vuonna 2004.
Päivä sisältää yhdessäoloa kera lettujen ja makkaroiden paiston. Monet laulut on laulettu muun muassa Antti Aution ja Jukka Ohra-Ahon johdolla ja säestyksellä. Petäjäveden maiseman ja asutuksen muuttumista on muisteltu Kokkkosen Tapion esittämien videoiden ja valokuvien katselulla. Hauskuuttakaan ei kerhokerroistamme ole puuttunut. Edellisen työssäoppimisjak- sonsa hän oli Keuruulla, työ- ja toimintakeskus Navikassa. - Kehitysvammaisten kanssa toimiminen oli minulle uutta, mutta se oli todella mukavaa. Ja keskiviikko- ja torstai-illat lopetamme siihen, että katsomme Salkkarit televisiosta, Koponen kertoo. - Minä en Salkkareita ennen katsonutkaan, mutta nyt tulee katsottua kotonakin, kun on täällä oppinut. Nuoria käy Feenixissä Koposen mukaan ainakin parikymmentä joka ilta, enemmänkin. - Keskiviikkoisin ja torstaisin enemmistö on yleensä poikia, tyttöjä käy enemmän perjantaisin. Tarkkaa kävijämäärää on vaikea sanoa, kun ei täällä ole mitään kirjanpitoa kaikki ovat tervetulleita. Läntisen Keski-Suomen Senioriopettajat ry valitsi Keuruulla pitämässään yhdistyksen vuosikokouksessaan puheenjohtajaksi edelleen Eeva Liisa Salmijärven. Retkitoiminnasta vastaa Välivaaran Raili, jäsenasioista pitää huolen Koskisen Kyllikki ja pussinnyörejä vartioi Liukosen Tuulikki. Kerhon toiminta on virkeää ja monialaista. Tarkoituksenamme on pitää ovet avoimina kaikille eläkeläisille ja toivotammekin kaikki petäjävetiset eläkeläiset tervetulleiksi mukaan joukkoomme. - Tämän pienimuotoisen historiikin kirjoitteli kerhomme nuorin eläkeläinen Marja Malmberg vanhojen pöytäkirjojen ja muiden dokumenttien pohjalta.. Perjantaina ovet avataan kuudelta ja silloin tervetulleita ovat yli 13-vuotiaat. On naurettu imitaattori Taisto Takalan ja ?kuoliaaksinaurattaja? Vesa Kervisen jutuille. Omasta porukasta on löytynyt jumppareita, tietovisan pitäjiä ja runonlausujia. Tämähän on täysin erilaista kuin edellinen työni; siinä joutui tekemään töitä aika yksin, tämä taas on hyvin sosiaalista. Biljardia, pingistä ja yhdessä oloa Nuorisotalo Feenix on Koposen mukaan suosittu paikka. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi hakemuksen ja 11.2.1970 yhdistys oli saanut lainvoiman ja toiminta voitiin aloittaa. Ensimmäiset toimihenkilöt yhdistyksessä olivat puheenjohtaja Väinö Romula, varapuheenjohtaja Iina Nissinen, sihteeri Kosti Rutanen sekä hallituksen jäseninä heidän lisäkseen Edla Vehkala, Bertta Rantanen, Väinö Sirppiniemi ja varajäseninä Bruno Salonen, Abraham Kekarainen, Edvard Sorsa, Lempi Mäkinen, Hanna Karikko ja Aarne Laati. Kun yhdistys pääsi hyvään allkuun, alkoi jäsenmäärä kasvaa. Nyt jäsenmäärä on noin 70 henkilöä. Nykyisin yhdistyksestä puhutaan oman porukan kesken keskiviikkokerhona. Kevätkaudella vieraillaan Seinäjoen ja Tampereen teattereissa sekä pidetään yhteisiä keskustelu- ja kahvitilaisuuksia Keuruulla ja Petäjävedellä. Jäsenet kumppaneineen ovat tervetulleita mukaan toimintaan. - Eeva Salmijärvi Eläkkeensaajien taival on jo 45-vuotias Petäjäveden Eläkkeensaajat ry saavutti 45 vuoden iän 11.2.2015. Vuoden kohokohtia ovat olleet pikkujoulut, joita olemme vietäneet monissa eri kohteissa. Ruoka on ollut aina PETÄJÄVEDEN ELÄKKEENSAAJAT RY Keskiviikkokerhon väki kokoontuu joka toinen viikko Solikkosalilla. Erovuoroiset Pirkko Lemmetty, Lauri Natri ja Irma-Liisa Särkkä valittiin uudelleen. Pauno Pienimäki, Sirkka Rahikkala ja Yrjö Vakkilainen jatkavat hallituksessa edelleen. Torstai-iltapäivä aloitetaan yläkoululaisten kanssa, neljästä viiteen pe- Senioriopettajien kevätkuulumisia lataan sählyä ja iltakahvila yli 13-vuotiaille aukeaa taas puoli kuudelta. Ensimmäinen kokoontuminen yhdistyksen perustamiseksi pidettiin 28.12.1969; silloin allekirjoitettiin perustamisasiakirja, josta Petäjäveden Eläkkeensaajat ry sai alkunsa. Yhdessä on naurettu, laulettu, muisteltu menneitä. hyvää ja seurassakaan ei ole ollut moitteen sijaa. Monet mukavat teatteriretket ovat aina keränneet uskollisen kulttuurin nälkäisen porukan reissuille mukaan. Vuonna 2015 puheenjohtajan nuijaa heiluttelee Kallosen Jorma ja kokouksien pöytäkirjat kirjoittelee Malmbergin Marja. Onpa matkoja tehty Suomen rajojen ulkopuolellekin. Käsityökerho on ollut aktiivinen ja tehnyt erilaisiin myyjäisiin myytäviä tuotteita. Allekirjoittajina olivat Kosti Rutanen, Väinö Romula, Väinö Sirppiniemi, Iina Nissinen, Edla Vehkala ja Bertta Rantanen. Kerhossamme on käynyt vierailijoita terveydehuollon, sosiaalitoimen, Kelan, pankkien sekä monien muiden laitosten ja toimistojen toimihenkilöitä aina sen hetkisen tarpeen mukaan. Kerhomme jäsenistö on osallistunut KeskiSuomen piirin ja EKL:n järjestämille erilaisille koulutus- ja kurssipäiville. Kerhollemme on muodostunut perinteeksi kesäpäivän vietto erään ahkeran jäsenemme kesänviettopaikalla. Keskiviikkona ja torstaina toimintaa on kahdeksaan asti, perjantaina puolille öin. - Täällä on biljardipöytä ja pingispöytä, niitä käytetään paljon. Kaikenlaista toimintaa kerholla oli jo alusta alkaen: erilaisia retkiä, tutustumiskäyntejä, ohjelmallisia illanviettoja, tansseja ja teatterimatkoja. Täällä voi myös katsoa elokuvia, pelata tietokonepelejä tai pleikkarilla, tai vaikkapa lautapelejä. Tai sitten voi vain olla yhdessä kavereiden kanssa. - Me juomme kahvia ja joskus teemme pizzaa tai lämpimiä voileipiä iltapalaksi. Tarjolla on ollut villasukkaa, lapasta, pipoa ja kaikkea mahdollista mitä puikoin ja virkkuukoukuin on pystytty langasta tekemään. Sivu 05 Nro 10 - 04.03.2015 TIINA LAMMINAHO Uuteen ammattiin oppimassa Tiina Lamminaho - Aikaisemmin en ole juuri pelannut biljardia, mutta täällä sitäkin on tullut kokeiltua, Kauko Koponen kertoo. Nuorten kanssa olen tottunut touhuamaan, kun olemme toimineet yli kymmenen vuotta tukiperheenä. Omista lapsistani vanhin on 22-vuotias, nuorin 16-vuotias ja keskimmäinen 18-vuotias, Koponen kertoo. Koponen opiskelee Jämsänkoskella, mutta asuu Petäjävedellä, on asunut jo 25 vuotta. Olen viihtynyt kaikissa paikoissa, joissa olen tähän mennessä työskennellyt. Hän opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja on nyt työssäoppimisjaksollaan Petäjäveden nuorisotalossa. Kauko Koponen on jo ehtinyt tulla tutuksi nuorisotalo Feenixissä kävijöille. Mies opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja on nyt työssäoppimisjaksollaan Petäjävedellä; nuorisotalossa kolmena päivänä viikossa, Tuulentuvalla yhden päivän sekä henkilökohtaisena avustajana yhden päivän viikossa, lisäksi hän osallistuu etsivään nuorisotyöhön. - Olen aikaisemmalta koulutukseltani maanrakennuskoneen kuljettaja. Olen ajanut erityyppisiä maanrakennuskoneita ja ollut töissä puufirmassa ja maatilalla, Koponen kertoo. - Vapaa-ajalla sattuneen tapaturman vuoksi joudun kouluttautumaan uuteen ammattiin. Talo on avoinna kolmena päivänä viikossa. Keskiviikkona iltapäivällä ovet ovat avoinna alakoululaisille ja puoli kuudesta eteenpäin nuorisokahvilaan pääsevät yli 13-vuotiaat. Myös erilaiset leivonnaiset ovat olleet myyntivaltteja myyjäisissä. Nykyisin kerho kokoontuu parillisten viikko- jen keskiviikkoisin Solikkosalilla. Varajäsenet ovat Sirkka Palola ja Otto Mertaniemi. Toimintaa tarkastaa Raimo Lindholm ja varalla Anja Hagman. Yhdistys järjestää muun muassa kulttuuri-ja liikunnallisia retkiä. Pienen kunnan alueella jäsenmäärä oli suuri, lähes 200 jäsentä parhaimpina aikoina. He ovat niin aitoja ja palautteen saa heti, Koponen toteaa. - Kun valmistun, haluisin töitä joko nuorten pajatoiminnasta tai erityisryhmien ohjaajana. Seuraavaksi työssäoppimisjaksoksi haluaisin johonkin nuorisokotiin; sellaiseen en ole vielä tutustunut
Verkkoon liittyjien liittymämaksun on tärkeä osa kokonaisrahoitusta. Keski-Suomen liiton laajakaistakilpailutuksen voittanut Verkko-osuuskunta Kuuskaista lähti toteuttamaan valokuituverkon rakentamista. Lähes kaikkien muistissa on aika jolloin puhelut soitettiin kotoa lankapuhelimella ja pankin tiskillä hoidettiin kaikki pankkiasiat. Nyt meillä jokaisella on älypuhelimet taskussa ja netissä hoidetaan pankkiasiat. Tulevaisuus muuttaa palvelujamme entistä enemmän nettiin ja tietoverkkoihin. Koulun käytävillä kuulee päivittäin lausahduksia päällä piinaavasta uhasta, epävarmuutta ja pelkoa on ilmassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan... Meidän hyvässä kyläkoulussa kaikki tuntevat olonsa kotoisaksi, eikä kukaan jää epähuomioon. Opettajien ja opiskelijoiden välit ovat mutkattomat, ja yhteishenki on hyvä. Treenaamaan pääsee helposti niin hyppytunneilla kuin koulupäivän jälkeenkin. Keväällä liikuntatunnit siirtyvät tekonurmikentälle koulun viereen, läheiseen uimalaan tai vaikkapa Kettulanvuoren maisemiin 18-väyläiselle frisbeegolfradalle. Draamatunnit pidetään auditoriossa, jossa on esityksiä varten tarpeelliset varusteet, kuten valolait- teisto ja äänentoisto. Mielestäni koulun lakkauttaminen ei olisi hyvä asia, koska tämä on kumminkin minun koulu. Jos Ylämäen koulu lakkautettaisiin mihin kaikki iltapäivätoiminnat menisivät. Sen seurauksena muutama ihminen saattaa saada suuren vahingon aikaan suurelle osalle kuntalaisia ja tietysti kunnalle. Toivon, että kuntalaiset jaksavat rauhallisesti odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Sen saapumisen jälkeen toteutamme valokuituverkon rakentamisen suunnitellulla tavalla. Halusin tehdä tämän kirjoituksen sen vuoksi, että äänekkäät valittajat ovat kirjoituksillaan ja toiminnallaan rakentaneet huonoa kuntakuvaa ja olleet jarruttamassa Petäjäveden yrittäjien ja kansalaisten pääsyä nopeiden tietoliikenneverkkojen asiakkaaksi. Hyvä yhteistyö luo hyvää kuntakuvaa ja rakentaa sellaisen kehittämisen meiningin, että mikäli se meistä riippuu, niin Petäjäveden kunta on olemassa vielä tulevaisuudessakin. - Hannu Ässämäki kunnanvaltuuston puheenjohtaja (ps), yrittäjä. Petäjäveden kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että kunta on mukana hankkeessa laajakaistatukilain mukaisilla osuuksilla. Valokuituverkon rakentaminen keskeytyi, koska Kuuskaista ei saanut hanketta varten tarvittavaa omaa rahoitusta kuntoon. Sen jälkeen päätettiin perustaa maakuntaan kuntien omistama laajakaistayhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, jolle Kuuskaista luovuttaa kaupalla kuntiin rakennetun verkon. Petäjäveden kunnanvaltuusto hyväksyi kaupan. lk Hyviä päätöksiä Toivottavasti kunnanvaltuusto on yhtä viisas kuin kunnanhallitus, ja päättää, että lapset pääsevät kahdeksan kilometrin päähän puhtaaseen, hienoon ja uuteen Kintauden kyläkouluun. - Kuntalainen Nopea laajakaista on palvelujen uusi valtatie Lähivuosina tulee tapahtumaan kuntien ja koko yhteiskunnan palvelurakenteissa suuri muutos. Kansalaisten tarvitsemia palveluja tullaan tuottamaan eri tavalla tähän päivään verrattuna. Valituksen perusteena oli joidenkin valtuutettujen esteellisyys päättää asiasta koska oli päättäjänä tilannut itsellekin valokuituliittymän. Voimme todeta, että palvelujen maailma mullistuu lähivuosina enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Palvelujen tuottajilla, kunnilla ja meillä päät- täjillä on muutoksen tekemisessä suuri tehtävä ja vastuu. Draaman kursseilla vierailevat taiteen ammattilaiset pitämässä erilaisia työpajoja, kuten opettamassa maskeerausta. Tänä vuonna järjestetään kahdenvälinen oma hanke Slovenian kanssa ja haetaan myös uutta kaksivuotista Erasmus+ -hanketta kuuden eurooppalaisen maan kumppanina. mastoista pois. Nämä yhteydet loppuivat siihen. Eduskunta sääti laajakaistatukilain, jonka tarkoituksena on rakentaa koko maahan maaseudulle nopea valokuituverkosto. Hanke rahoitetaan EU:n, kansallisen, kuntien ja operaattoreiden rahoituksella. Mitä merkityksellisempi asia on kuntalaisille sitä parempi konsensus on päättäjillä ollut asiaa kohtaan. Tässä hyvästä päätöksentekokulttuurista poiketen on viime aikoina ryhdytty tekemään valituksia kiusallaankin. Pienellä paikkakunnalla on helppo lähestyä tuttuja yrityksiä, joiden kanssa yhteistyö on joustavaa. He voivat vuokrata oppikirjat nimellistä kymmenen euron maksua vastaan oppilaskunnalta. Olisin iloinen jos Ylämäen koulua ei lakkautettaisi! - Nici Karen, 4. Kukaan ei vielä tiedä valtion toisen asteen koulutuksen lopputulemasta, joten näillä näkymin on parasta pitää oman kunnan lukio jalkeilla ja jatkaa opintoja yläasteen jälkeen siellä. Esimerkiksi Petäjäveden, Keuruun, Hankasalmen, Laukaan tai Muuramen lukioilla on varmasti tarjottavanaan valinnaisia ja pakollisia kursseja niin, että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan, eivätkä ryhmät silti kasva kohtuuttoman suuriksi. Petäjävedellä voi myös valita opintoihinsa normaalia enemmän taideaineita, koska lukiossa järjestetään useita valinnaisia draaman, musiikin ja kuvataiteen kursseja. Pieni lukio siis kilpailee monessa asiassa rinta rinnan suuren lukion kanssa - ja joissakin asioissa antaa jopa paremmat opiskelumahdollisuudet. Kannattaako lähteä merta edemmäs kalaan, jos opinnot voi suorittaa hyvin eväin ja hyvin arvosanoin myös oman paikkakunnan lukiossa? - Päivi Koskenranta FM, Petäjäveden lukion opettajat Rakennustyöt, kiinteistönhoito, käsilumityöt yms. RTA ENERGI UO Tmi Petäjäveden Apupojat ! on jo monen vuoden ajan kehitetty opetusta opiskelijoiden tarpeita ajatellen. Mikäli onnistumme tekemään viisaita päätöksiä, niin siitä saavat nauttia kaikki kuntalaiset. Me Petäjäveden kunnan päättäjät olemme tienneet tulossa olevat palvelujen muutokset. Olemme myös ennakoineet sen tekemällä tarvittavia päätöksiä. Kaikilla Petäjäveden kuntalaisilla ja yrityksillä on oltava mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluja yhtä hyvin kuin muissakin kunnissa. Yrittäjyyskurssilla tavataan liike-elämän vaikuttajia. Haluaisin viettää täällä vielä kuudennen luokkanikin. Ja meidän koululla on hyvä yhteishenki, kaikki otetaan huomioon ja ketään ei kiusata. lk Hämärä ja epävarma tulevaisuus Jo moneen otteeseen pinnalla ollut Ylämäen koulun lakkauttaminen on puhuttanut taas kuntalaisia viime aikoina. Niistä tulee sähköisiä. Kun kurssien päätyttyä palauttaa kirjat käyttökuntoisina takaisin, jää kappalehinnaksi lopulta vain euron verran. Kunta osallistuu myös lukiolaisen matkakustannuksiin - tätä etua ei monessa lukiossa ole. AA Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiot kipuilevat säästöjen kurimuksessa. Aiheissakin löytyy valinnanvaraa: muun muassa draaman, yrittäjyyden, kansainvälisyyden ja kielten kursseja. Kursseja voidaan toteuttaa myös yhteistyössä toisen lukion kanssa, kun otetaan käyttöön videoyhteydet, ja ainakin Petäjävedellä ja Keuruulla näin jo tehdään. Petäjäveden lukiossa Ammattilainen asialle Pienestä lukiosta ponnistaa pitkälle N Näkökulma MIIKA JA AKSELI Yrittäjälle laskutussopimuksella myös lyhytaikaiset aputyöt 15 e/h tai sop.muk. Yksityisille kotitalousvähennysoikeudella 12 e/h tai sop.muk. Yhteydenotot: Markus Salminen, puh. Niitä tuotetaan paljon sähköisesti verkoissa ja netissä. Tämä ei ole meille kenellekään uutta, koska tähänkin päivään mennessä on tapahtunut palvelujen saamisessa valtavat muutokset. Muutaman vuoden kuluttua operaattori Lan&Van totesi sen aikaisen teknologian vanhentuneen ja vei ?vermeensä. Nro 10 - 04.03.2015 Sivu 06 Ihan nykyaikaista Petäjäveden lukion koulurakennus on viihtyisä, koska tilat on uusittu 2000-luvun alussa. Lukiolaiset lähtevät joka vuosi tutustumaan sekä kulttuurialoihin että työelämän kohteisiin maakuntaa kauemmaksi - tärkeää on pysyä nykytrendien tasalla ja laajentaa näkökulmaa. Kansainvälisyys kantaa pienessäkin Petäjäveden lukio on osallistunut lukuisiin EU:n rahoittamiin Comeniushankkeisiin muun muassa Belgian, Slovenian, Saksan, Turkin ja Kreikan kanssa. Siihen tarvitaan nopeat tietoliikenneyhteydet. Olimme mukana Multipoint -hankkeessa, joka rakensi langattomat laajakaistayhteydet Multian, Keuruun ja Petäjäveden maaseuduille. Kan- sainvälistä väriä saadaan omallekin koululle vaihtoopiskelijoiden ansiosta. ?Jakson vieras. Pitkittyy kylläkin. Tämä tuntuu todelliselta valtuuston enemmistön päätöksenteon halventamiselta ja kuntalaisten kiusaamiselta. Petäjävedellä on pitkän historian ajan totuttu tekemään päätöksiä yksissä tuumin. Sähköisiin palveluihin on päästävä jokaisesta talosta ja yrityksestä. luennoi työstään ulkomailla tai ulkomaisen firman palveluksessa. Nuoren näkökulmasta Lukiolaiset pitävät hyvänä sitä, että pienessä lukiossa tutustuu helposti muihin opiskelijoihin ja että opetusryhmät ovat järkevän kokoisia. Jos nykyinen koulurakennus on käyttökelvoton, hyvä vaihtoehto olisi esimerkiksi se, että rakennettaisiin uusi koulu, mutta ei se, että lappu laitetaan luukulle, ja kylä menettäisi viimeisenkin palvelunsa. - Jaakko Heikkinen, 6. Kuudessa kunnassa hanke on nyt mennyt maaliin. Petäjäveden kunnanvaltuuston päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Lukiolaiset saavat käyttöönsä tabletin koko lukion ajaksi. Koulun liikuntatilojen yhteydessä on korkeatasoinen kuntosali, joka on lukiolaisten suosiossa. Aiheesta on uutisoitu myös maakuntalehden palstoilla useaan otteeseen. Koska Jyväskylän lukiot vetävät puoleensa myös reunuskuntien nuoria, nyt on sopiva aika kääntää katseet toiseen suuntaan. Monessa kunnassa toimii edelleen hyvä ja pirteä oma lukio. Joka toinen vuosi toteutetaan musiikkipitoinen näytelmäprojekti: Hannu ja Kerttu, Romeo & Julia Shakespearen tapaan, Lumikki... Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen sillä perusteella, että koska päätös koskettaa suurta osaa kansalaisia, eivät esteellisiksi väitetyt valtuutetut olleet esteellisiä tekemään päätöksiä yhteisessä asiassa. Tämä sama linja toimii kun päätetään kaikkia kuntalaisia (myös päättäjiä) koskevista veroprosenteista tai sivuteiden kunnan avustuksista. Valittajat eivät tyytyneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen, vaan valittivat siitä vielä Korkeimpaan hallinto- oikeuteen. Valittajien tavoitteena näyttää olevan se, että kun laajakaistahanke on Korkeimman hallintooikeuden käsittelyssä riittävän kauan, niin hanke ei ennätä toteutua alkujaan suunnitellussa aikataulussa vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtioneuvoston antaman lisäajan mukaisesti Petäjäveden hanke tulee olla valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä, joten valitukseen tämä hanke ei kaadu. Täällä on kaikki kaverini. 050 3616 018 Meidän koulu Ylämäen koulun lakkauttaminen on ollut pinnalla jo kauan
PAPERITARVIKEMYYNTI . - Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Puh. tilinpäätös ja sen tulkinta. www.sahkoasennuskoskinen.fi . (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI www.fysiocenter.fi 014 31 00775 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI uusi puutarha avataan keväällä! Fysioterapiaa ammattitaidolla - asiakasta kuunnellen Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. vuonna petäjävetisille yrittäjille: Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . 050 546 4134 TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?. 020 170 5120 UUTTA! ASIOINTIKULJETUS Petäjävedeltä Jyväskylän Keljonkeskukseen ja Jyväskylään Lähtö ma-pe klo 8.30 Liikekeskuksen pysäkki (paluu lähtee klo 11.15). 014 415 1500 Siltatie 23, Petäjävesi, puh. (014) 722 237 työ, 040 724 0787 KOTIAPU PISARA PAPINTIE 2 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi Palvelemme: ma 9.00 - 16.30, ti-pe 9.00 - 15.30 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 41900 Petäjävesi, puh. 32 27 N Ammattilainen asialle Yli 100-vuotias Petäjäveden Osuuspankki - Itsenäinen, vahva ja vakavarainen. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 933 274 Yrityskonsultointi JonesCon jouni.hirvimaki@jonescon.fi myös Metsäkulmantie 516. www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! Leppäläntie 3, puh. KAHVILA . MATKAHUOLTO MA - TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Keuruuntie 11 B 14, 42700 Keuruu Vastaanotto sop. Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä . ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À Keuruuntie 15, Keuruu. KABINETTI esim. kokouksille . kirjanpito ja verotus . Puh. SOLARIUM . MlWHKXROWR . Hinta vain 8e meno-paluu (käteinen tai pankkikortit). Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Tiedustelut Mennään Bussilla Oy / 040 702 1599 Taloushallintopalvelut TahvoCon? Nyt nämä palvelut puoleen hintaan 1. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Rakennus- ja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN - www.khl.fi - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset - Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi - Pms 732 Pms 427 Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén Uudet aukioloaikamme: ma 10-16 ti-pe 10-17 la 10-14 www.petajavedenpuutarha.com PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko 0400 797 516 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Käyntios. mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Juurevasti petäjävetinen. 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi Tilaa Tiinalta kaikenlaiset herkulliset leivonnaiset! 3 42 97 6 0 0 04 Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset Varastojen ja autokatosten teko li 30v. Lisälämpöeristykset ja kattotyöt intaa y ys! im o .t k a Leikkimökit, jätekatokset ym. henn -R alousvä Puusepän työt, entisöinti - Kotit RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset S Avoinna ke 10-16.30, to 10-16, pe 10-15 HANNU NEIJONEN Kotileipomo Tiina Sulkula Majavatie Petäjävesi www.tiinasulkula.com 050 546 9747 SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. YDLKWRODYDSDOYHOX . 045 238 2170 . Kotitalousvähennyskelpoinen. www.kotiapupisara.fi Puh. 0400 580 153 Rakentavasti Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 § asianajaja § varatuomari KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Tutustu netissä! www.hierojajuhokivela.fi Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus . tilojen pinnoitukset *Mattotyöt kesäkukat, perennat, taimet... puh. Palaverimahdollisuus Puh
Kauhalahden kivimurskaamosta aiheutuva rekkaralli kulkisi Kauhalahdentietä ja Liisalantietä pitkin edelleen valtatielle. Naistenpäivän HYVINVOINTI TAPAHTUMA Lemettilässä sunnuntaina 8.3. - Järj. Yms. Voimassaoleva passi tai henk. kortti oltava. MHY:n ja MTK:n yhteinen TUPAILTA ke 11.3. puh. Ylämäen oppilaat pääsisivät sisäilmaltaan turvalliseen kouluun. Kintaudella odottaa valmiiksi kaavoitettu asuinalue, joka rakentuessaan tuo lisää oppilaita kouluun ja lapsia päiväkotiin. Itselläni on päätöksenteon pohjana pitää Petäjäveden kunta itsenäisenä. Valtionosuudet ovat meillä vähenevä etuoikeus. Perhealbumista Tulevien vuosien sotekustannuksista on nähty erilaisia laskelmia, joissa kuntamme kustannukset kasvavat voimakkaasti. Näen myöskin niin, että pidämme maaseutupitäjämme elinvoimaisena sijoittamalla palvelut sinne missä niille on eniten käyttäjiä ja ne on helppo saavuttaa. Jos meillä olisi määrättömästi rahaa, olisi mukava saada palveluja eri kylille, joita meillä on Ylä-Kintauden lisäksi ainakin Tupamäki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Pengerjoki. mennessä. klo 13-16. Ohjelmassa mm. Aila Paloniemi, Anne Kalmari, Ilkka Kemppainen, Pertti Lehtomäki, Matti Similä ja Tuulia Ikkelä-Koski. Lettu- ja kahvitarjoilu. TERVETULOA TAPAHTUMAAN! Näiden teiden varrella asuu paljon lapsiperheitä, joita varmaan huolettaa monen kymmenen tonnin lastia aamusta iltaan ajavat rekat. Kyseessä ei ole yritystoiminnan vastustaminen, vaan huoli oman asuinympäristön viihtyvyyden ja sen luontoarvojen tuhoutumisesta. Vastustamme luvan myöntämistä Kauhalahden murskaamolle, ja tuemme valitusta joka on tehty Koskelan Koneiden murskaamosta. Käteismaksu 27?. 040 579 2915 ja maksu OP JHL:n tilille FI1347681020049781 15.4. Mikäli kunta haluaa sopimuksesta eroon, on kunta sopimusrikkoja ja uhkana on joutua korvausvelvolliseksi. Ilm. 050 414 7275 / Hanna. Tervetuloa! Petäjäveden luonto ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS su 8.3. su klo 14. Mikäli opetusta Ylä-Kintaudella järjestettäisiin, tulisi sinne tehdä miljoonainvestointi. Samaan aikaan meillä on ratkaistavana Kintauden päiväkoti- ja koulutilat, joiden järjestelyt aiheuttavat ratkaisumallista riippuen puolen miljoonan tai miljoonan investoinnin. Maksuton yleisöluento ke 4. Hinta jäseniltä 80?, avec 146?. Sitovat ilm. Opetuksen sijainnista päättää koulutuskuntayhtymän hallitus. Laajakaista-asiassa kertaan kolme kohtaa: 1) edellinen valtuusto edellisellä vaalikaudella päätti lähteä rakentamaan laajakaistaa yksimielisesti. 2) Työtä on jo tehty, maksupostit kunta on maksanut urakan etenemisen mukaan. Nro 10 - 04.03.2015 Sivu 08 Näkökulma Suomi on mielipiteiden ilmaisussa vapaa maa. Nimettömänä on helppo tehdä erilaisia heittoja ja oikaistaan mutkia. Yleisön osaston kirjoituksista saa sen kuvan, ikään kuin kunnassa olisi ollut samaan aikaan päätettävänä laajakaistaan mukaan lähteminen, Petäjäveden sairaalan ja Ylämäen koulun lakkauttaminen. hieronta- ja jäsenkorjaustuokioita (10?/hoito), tuote-esittelyjä, meikki- ja hiustenhoitovinkkejä. Paikalla myös keskustan ehdokkaita mm. Vahvistamalla hyvien liikenneyhteyksien varrella olevaa Kintauden koulua ja päiväkotia voimme saada uusia asukkaita esim. 014-2673 031 tai satu.kelin@ petajavesi.fi - Kunnanhallitus Seuratoiminta JHL os. 358 Petäjävesi, sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ke 25.3. 3) Kunnalla on voimassa oleva sopimus Petäjäveden kunnan päätöksistä operaattori Kuuskaistan kanssa. Tervetuloa mukaan! Järjestyksenvalvojan kertauskurssi Aiemmin suoritetun järjestyksenvalvojakortin uusimiseen vaadittava kertauskurssi la 7.3. Iltapala ja savusauna. Korpilaavulla puffetti. Lähtö la matkahuollosta klo 5.00 paluu su n. Kutsu ja asialista ovat myös nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla. VUODEVAATTEITA Petäjäveden tori to 5.3. Tarjoukset: kotiin täkit I-laatu vain 10e /kpl. Hyvä pallokuitutyyny 2 kpl /15e. Koulunmäki 17 41925 Ylä-Kintaus. - Harju KUUTAMOHIIHTO Pe 6.3. Mahdollisuus ruokailla omakustannehintaan! Kiitos! Kuntoutuspalvelut TeeKoo kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneista vuosista. ?Kun äijä vanhenee, niin reviiri pienenee.? Toiminta jatkuu Multialla. Aurinkoista kevättä, - ft. Tapani Kumpula Isosti onnea 8-vuotiaalle Eliakselle! Toivoo kotiväki Sylin täydeltä onnentoivotuksia 3-vuotiaalle Moonalle! Toivoo kotijoukot PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään auditorio Miilussa maanantaina 9.3.2015 klo 18.00 alkaen. Kokouksen esityslista on nähtävänä kunnan kotisivuilla www.petajavesi.fi kohdassa ?Esityslistat ja pöytäkirjat?. Illassa pohditaan maaseudun mahdollisuuksia ja mihin tarvitaan edunvalvontaa? Illassa mukana Mikko Tiirola, tuottajaliiton sekä metsänhoitoyhdistyksen henkilöitä. Samoihin aikoihin on tullut tietoa vuonna 1962 rakennetun koulun kunnosta. Tilaisuus on avoin jäsenille ja ei-jäsenille. Nämä kolme asiaa ovat olleet punnittavina eri aikaan, erilaisista lähtökohdista ja syistä. Petäjäveden käsi- ja taideteollinen opetus on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tästä aiheutuva alaskirjaus tietäisi taas jonkun/joidenkin palvelujen lakkauttamista. Tämä on huonoin ratkaisu: maksaisimme urakasta saamatta edes laajakaistaa! Petäjäveden sairaala on ollut Seututerveyskeskuksen toimintaa. 3. Miten hyödyntää sitä pientaloissa ja kannattaako se. klo 21.00. Viime vuonna päättäjille kerrottiin, että sairaala on ollut vajaakäytöllä, kunta on kuitenkin maksanut valmiudesta ylläpitää 20 sairaalapaikkaa. kirjastolla. Tervetuloa kaikki luonnon ystävät! kepeästi kevääseen ripa pe pe 10.10. 6.3. Valvovat viranomaiset eivät suosittele rakennuksen pitkäaikaista käyttöä rakennuksen huonon kunnon takia. (014) 854 950. klo 18.30 Kumpusella. klo 18.30 Kirkonkylän koululla. klo 10-17 Ylämäen koululla, os. Kyseessä on rapu- ja kalarikas järvi, jonka virkistyskäytölle voitaisiin sanoa hyvästit. Myös alueen muu elinkeinotoiminta marjatiloineen on vaarassa. Huomattava on, että Ala-Kintausjärvestä hai- tat leviävät Päijänteeseen asti Könkköjoen kautta. Könkköjokihan on poikkeuksellisen merkittävä taimenen lisääntymisalue, ja Ala-Kintausjärvi jokirapujen esiintymisalue. Mökkejä ja vakituista asutusta on molempien suunniteltujen louhosten välittömässä läheisyydessä, ja edellä mainitut haitat sekä lisääntyvä raskas liikenne koskevat käytännössä lähes kaikkia Ala-Kintauden rantaalueita. klo 18-19.30 auditorio Miilussa, luennoitsijana Timo Jodat. Kintauden kyläyhdistyksen kirjoitus Petäjävesi-lehdessä 25.2. oli asiallinen: Kintauden koulu on 185 ihmisen yhteisö, josta päiväkodissa on 52 lasta. Ne joiden etua tämä Kauhalahden tilalle kivimurskaamon muodossa tulossa oleva ?pienois-Talvivaara? saattaa koskea, voivat jättää asiasta kirjallisen muistutuksen Petäjäveden kuntaan teknisen lautakunnan lupajaostoon 13.3. mennessä. Myös netissä voi ilmoittaa tukensa nettiadressilla osoitteessa www. adressit.com/kauhalahden_kivimurskaamo_petajavedella_estettava. - Ala-Kintausjärven kesäasukkaiden puolesta, Juha Sinivuori KANSALAISOPISTO TIEDOTTAA: Aurinkoenergiaa omakotitaloon -luento Aurinkoenergian käyttö yleistyy. Myös uhka järviluonnolle on ilmeinen. Tervetuloa! MATKA TALLINNAAN hotelli Central 13.-14.6. Kauhalahden louhos sijoittuisi vieläpä aivan järven rantaan, jolloin ympäristölle aiheutuvat melu- ja pölyhaitat korostuisivat. dj wihtori aho 5E la 7.3. 5E dj ripa MA suljettu, TI-TO 18-22 *, PE 18-02 *, LA 14-02 *, SU 14-21 (* jatkoaika mahdollinen) Löydät meidät Facebookista! Asematie 6, puh. Päätös sairaalan lakkauttamisesta on tehty sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa yksimielisesti ilman äänestyksiä. Ylämäen koulun lakkauttaminen on tullut kunnanhallitukseen ja valtuustoon sivistystoimen valmistelemana. Valmistelun pohjana on säästötarpeet kunnan taloudessa. Vetäjänä Kari Rautava. vapaaaikatoimi ja JOPO-luokka Petäjäveden kunta tukee yrityksiä ja yhdistyksiä 15-18 -vuotiaiden nuorten kesätyöllistämisessä myöntämällä kesätyötukea nuoria työllistäville yrityksille ja yhdistyksille. Kesätyötuen tarkemmat tiedot kunnan nettisivuilta ajankohtaista -osioista. Ilmoittautuminen 15.4.2015 mennessä työllisyyspalvelupäällikkö Satu Kelin p. Hallitus kokoontuu klo 18.00. Aktiivisella toiminnalla voidaan vielä vaikuttaa, ja pelastaa alue viihtyisänä ja arvok- kaana ympäristönä tuleville polvillekin. klo 18.30 alk. Kettulanvuoren 6km ja 15km laduilla. Kunnan varat eivät riitä moneen investointiin. Matka Ylämäeltä Kintaudelle on kohtuullinen myös koulukuljetusten kannalta. Jyväskylästä. - Hanna Hautamäki kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (kesk.) Kaksi kivimurskaamoa uhkaa pilata Ala-Kintauden rannat Kaistinmäkeen kaavaillun kivimurskaamon lisäksi on vireillä toinenkin louhinta- ja murskauslaitos Kauhalahteen Ala-Kintausjärvelle