Petäjävesi-lehti 05.08.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ja puhelimen Mette sai syntymäpäivälahjaksi. Reppu on sama, joka oli jo eskerissa. Lukemaan Mette oppi jo viiden vanhana, mutta koulussa hän haluaa oppia kirjoittamaan. - Ei harmita yhtään, vaikka loma loppuu, Mette Koskinen vakuuttaa. Eput kahteen alakouluun Petäjävedellä aloittaa koulutiensä kaikkiaan 56 ekaluokkalaista. Alkukesä oli Petäjälahden osalta hiljainen, mutta heinäkuu täyttyi kyllä, Niemenmaa kertoo. Hannu Ässämäen mukaan Loma-Ässän majoitustilat ovat täyttyneet tänäkin kesänä, mutta varauksien teko on jätetty viime tinkaan. vuosikerta Mette Koskinen aloittaa koulutiensä Petäjäveden Kirkonkylän koulun eppuluokalla ensi viikon tiistaina. Ehkä niitä soittoja on tullut vähemmän, joissa kysytään, että olisiko teillä tänään majoitustilaa tarjolla. Ralliviikonloppuna olemme voineet nostaa hieman majoituksen hintaa, sillä kysyntää riittää. Esimerkiksi Jyväskylän hotelleissa huoneen hinta saattaa olla ralliviikonloppuna jopa kolminkertainen normaaliin verrattuna, eivätkä kaikki ole valmiit maksamaan sellaista hintaa, Hautamäki kertoo. Myös Taipaleen tilalla satunnaisten matkailijoiden puuttuminen on näkynyt majoitustilojen kysynnässä. . päivänä TIINA LAMMINAHO Koulutie kutsuu Metteä ja 55:tä muuta eppua Tiina Lamminaho Mette Koskinen menee ensi tiistaina eppuluokalle Kirkonkylän kouluun. ?Hellekesiin verrattuna tulijoita on ollut vähemmän. . Lukion täällä aloittaa 23 nuorta, kaikkiaan oppilaita Petäjäveden lukiossa on alkavana lukuvuonna 59. Satunnaiset matkailijat jäivät tänä kesänä koteihinsa Hanna Mäkinen Koleasta kelistä huolimatta petäjävetisten matkailuyritysten mökit ja majoitustilat täyttyivät edellisten kesien malliin myös tänä kesänä. Meillä ei ole ollut tänä kesänä yhtään venäläistä vierasta. Aiemmin meillä on ollut joka kesä ainakin toisessa mökissä muutaman viikon ajan venäläisiä vieraita. He eivät ole myöskään tehneet varauksia vuodenvaihteeseen - toisin kuin tavallisesti, kertaa Peltola. Satunnaisten matkailijoiden ja venäläisvieraiden puuttuminen ei kuitenkaan ole heikentänyt kesän tulosta Toppalan mökeil- lä.- Kokonaisuudessaan meidän kesä on ollut tosi hyvä, Anne Peltola sanoo. Myös Lemettilän tilan yrittäjä Hanna Hautamäki on tyytyväinen viime kuukausien vierasmäärään. Nro 01 - 04.01.2006 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Sivu 08 Irtonumero 1,50 euroa Nro 32 - 2015 Keskiviikkona elokuun 5. - Alkukesä oli vähän hiljainen, mutta juhannukselta tilanne taas normalisoitui. Nyt elokuussa on ollut enemmän extempore-kyselyjä, eli ilmojen mukaan mennään, tuumii JukolaKytölehto. Palvelusihteeri Ulla Niemenmaan mukaan Petäjälahden varaustilannetta kyselleet ihmiset ovat olleet liikeellä lyhyellä varoajalla.- Ihmiset ovat olleet hektisempiä kuin aiemmin, varauksia on tehty vain muutamaa päivää ennen tuloa. Koulun alku jännittää, vaikka samalle luokalle on tulossa jo eskarista tuttuja kavereita eikä koulurakennuskaan ihan outo ole. - Olemme käyneet koululla jumppaamassa ja päiväkodista käytiin syömässä koulun ruokalassa, silloin kun Petäjäkallion päiväkoti ei ollut vielä valmis, Meten äiti Elina Koskinen kertoo. Mette on käynyt myös tutustumassa kouluun tutustumispäivänä. - Kivalta se näytti. Vähemmän on myös tullut pihaan majoitustilan kyselijöitä, Peltola kertoo. Pidemmällä aikavälillä merkillepantavaa on ollut venäläisten vieraiden puuttuminen. Reppu ja penaali ovat jo valmiina. 55. Rallit ovat meillä kesän ehdottomasti paras viikonloppu majoituksen kannalta ja taloudellisesti. - Sesonkien, eli juhannuksen ja rallien aikaan, myös meidän majoitustilat kyllä täyttyvät, kertoo Esa Salldén. HANNA MÄKINEN Moni petäjävetinen matkailuyritys selvisi koleasta kesästä ongelmitta ja jopa hyvällä menestyksellä.. Tämä on ollut suuntaus jo noin viiden vuoden ajan, ja kyllä siihen vaikuttaa sel- västi taloudellinen tilanne. Varauksia ei esimerkiksi lomautusten pelosta tehdä ennen kuin lomarahat ovat tilillä, kuvailee Ässämäki. Radio- ja puhelinmuseolla on majoituspuoleen panostettu viime vuosina vähemmän kuin muuhun toimintaan, mikä on näkynyt alentuneina yöpyjämäärinä. Heistä 31 käy koulua Kirkonkylän koulussa ja 25 Kintauden koulussa. - Varauksia tehdään noin viikkoa ennen majoittumista. Ja opettaja on kiva, Mette toteaa. Koulumatkaa Metellä on kilometrin verran ja sen hän aikoo kävellä, aluksi yhdessä äidin kanssa. Koulun jälkeen Mette jää iltapäiväkerhoon, kuten monet kavereistakin. - Tässä on kävelytie koko matkan ja tienylityksiä on vain muutama. Mette on kyllä jo liikkunutkin kylällä itsekseen, kavereiden luona ja kirjastossa, Elina Koskinen kertoo. - Osaan jo aukaista ovenkin, sitä olemme harjoitelleet, Mette Koskinen toteaa. Koulun alkamiseen on varauduttu ostamalla penaali . - Kesä on ollut hyvä. Satunnaisia kulkijoita on ehkä saattanut olla vähemmän, mutta esimerkiksi touko- ja kesäkuussa meillä oli paljon ryhmiä, Hautamäki kertoo. Viime viikonlopun rallit näkyivät Lemettilässä selvästi. Säätiedotteet eivät lannistaneet majoituksensa jo hyvissä ajoin varanneita lomanviettäjiä. Satunnaisten yöpyjien lukumäärään kesän viileys saattoi sen sijaan vaikuttaa hillitsevästi. - Mökkivarauksia meillä on ollut normaaliin tapaan, ehkä jopa muutama viikko enemmän kuin viime vuonna. Meidän mökit varataan ja maksetaan useimmiten jo tammi-helmikuussa, eikä peruutuksia ole tullut, kertoo Hanni Kumpunen Maatilamatkailu Kumpusesta. ?Satunnaisia extempore-tulijoita on esimerkiksi yö- ja aamiaismajoituksen puolella ollut vähemmän. Olemme miettineet, että siihen on ehkä keli vaikuttanut, Kumpunen toteaa. Samansuuntaisen havainnon on tehnyt myös Toppalan mökkien Anne Peltola. . Mutta nyt kun säätiedotukset lupaavat lämmintä ja aurinkoa, on varauksiakin tullut heti taas enemmän, kertoo Pia Taipale. Saman on huomannut Jukolan Mökkien Soili Jukola-Kytölehto. Kirkonkylän koulussa ekaluokkalaiset jaetaan kahteen luokkaan, Kintaudella aloittaa yksi yhdistetty ykkös-kakkos- luokka ja yksi luokka, jossa on vain ekaluokkalaisia. Nyt alkavana lukukautena Petäjävedellä käydään alakoulua vain Kirkonkylällä ja Kintaudella. Ylämäen koulun kohtaloa selvitellaan syksyn aikana ja ainakin tämän lukuvuoden Ylämäen koulun oppilaat käyvät koulua Kintauden koulussa. Kaikkiaan Kirkonkylän koulussa on alkavana lukuvuonna 205 oppilasta, Kintaudella oppilaita on 138. Yläkoululaisia Petäjävedellä on 166
Värityksessä ei ole sääntöjä, vaan jokainen toteuttaa omia näkemyksiään.? Olen värittänyt leimakuvia hyvin paljon, eikä siinä minusta ole juurikaan luovuutta. Kirjan etusivulle on lainattu Eduard Manetin sanat: ?Luonnossa ei ole ääriviivoja, vain värejä toistensa rinnalla?. Diakoniatoimikunnan kahvio. Huom! Päiväkerhoihin ilmoittautuminen ti 11.8. Jäljelle jää arkipäivinä noin kolme tuntia yhteistä valveillaoloaikaa. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai tilaajapalvelu@yap.fi Lehden näköisversio www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis. alv 24%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. Kahvio palvelee ennen ja jälkeen konsertin ja tällä kertaa sen järjestää diakoniatoimikunta. - SN Lux Auribus esiintyy Petäjäveden vanhassa kirkossa viikon päästä keskiviikkona. Viikon pakina: Zenväritystä Nykyään erilaiset tiedotusvälineet kehuvat uudeksi globaaliksi villitykseksi zenväritystä. alv 24%): K-Market Porkkana, Asematie 8 ma-la klo 7-21 ja su 10-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 ma-pe klo 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Sibeliuksen ja Purcellin kuoromusiikkia Lauluyhtye Lux Auribus Jyväskylästä esittää Petäjäveden vanhassa kirkossa ke 12.8. 050 433 8300 - toimittaja Tiina Lamminaho, puh. Kahvit ja mehut pihalla, sateella sisällä. Ke 12.8. Tällä logiikalla työelämän joustavoittaminen nousee yksioikoisen työajan pidentämisen edelle. Yhteiskuntasopimusta ja yksikkötyökustannusten pienentämistä perustellaan sillä, että jos kilpailukyky ei kasva, ei vientikään lähde vetämään, mikä puolestaan johtaa yritysten kasvaviin vaikeuksiin, irtisanomisiin ja työttömyyteen. Näin meille on viestitty sekä hallituksen että taloustietäjien taholta. Pääministeri Sipilän lanseeraama yhteiskuntasopimus tähtää Suomen suhteellisen kilpailukyvyn kasvattamiseen. Mukana laulavat myöskin petäjävetiset Pia ja Vesa Jussila. Työttömyys ja sen uhka ovat jo vaikuttaneet suomalaisiin kotitalouksiin. Valoa korville) aloitti toimintansa Jyväskylän seurakunnassa keväällä 2007. Inspis ei iske, vaikka kuinka odottaisi ja tuijottaisi tyhjyyttä. Silloin ei innostanut ollenkaan. nekin, joilla olisi vielä varaa kuluttaa. Suomi on joutunut kurjistumisen kierteeseen?, todettiin Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa perjantaina. Se, että säästäminen ja kulutuksen hillitseminen ovat osaltaan edesauttamassa kurjistumista, pitää sisällään aika hurjan ajatuksen. Vapaa värittäminen rauhoittaa, tuottaa hyvää oloa ja aktivoi aivojen tunteisiin ja luovuuteen liittyviä alueita. Asematie 6, Petäjävesi - päätoimittaja Suvi Kallioinen (äitiyslomalla) - vs. klo 10 Sanajumalanpalvelus vanhassa kirkossa / IP, SN, lastenohjaajat. Kouluun lähtevien siunaus. - ke 12.8. Pienet taiatkaan eivät tahdo tuoda luovuutta luokse. ?Säästämään ovat ryhtyneet kaikki . Tässä vaiheessa koko väritysvillitys kääntyy epäilyksen puolelle. Positiivisena luonteena elättelen kuitenkin vielä toivetta, että värittäminen raapaisisi aivojeni sitä kohtaa, joka pistäisi talven mittaan tyhjät kankaat täyttymään kuin itsestään. - Free. Kun keskityt väreihin ja päästät luovuutesi vapaaksi, koko olemuksesi rentoutuu. Kimppakyydit srk-kodilta klo 17.45. Kastettu: Jan Alpo Philipp Kukkonen ja Julius Claudio Mikael Kukkonen. Karkeasti veistetty yhtälö sanoo, että mitä enemmän pienten lasten vanhemmat ehtivät viettämään aikaa yhdessä lastensa kanssa, sitä tasapainoisempia yksilöitä lapsista kehittyy. Yrittäjällä on ainakin teoriassa ohjat omissa käsissä ja vapaus valita toisinkin. Meille muille yrittäjien esimerkki osoittaa sen, että halutessaan ihminen kyllä pystyy omistamaan hyvinkin suuren osan elämästään työhön. Yhdeksi keinoksi on valikoitunut yksikkötyökustannusten alentaminen. toimiva sosiaaliturva, terveydenhuolto ja koulujärjestelmä - on nojannut jatkuvaan kulutuksen kasvuun. Joskus tyhjä pysyy tyhjänä. Laulajissa on sekä musiikin ammattilaisia että kokeneita kuoroharrastajia. Ja mikäpä siinä. Niin kävi nytkin. Miten käy sitten, jos ihmiset ympäri maailman huomaavat, etteivät he itse asiassa enää tarvitsekaan jatkuvasti lisää uutta tavaraa? - Hanna Mäkinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 - www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki noin 2 000 kpl Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: avoinna ma-ke klo 9-12 sekä sopimuksen mukaan, os. Ehkä nuo viivasyherrykset sitten kuitenkin auttavat täyttämään tyhjää tilaa. Sanana zen tarkoittaa meditointia eli mietiskelyä ja viittaa vahvasti itämaille päin. Lähetystoimikunnan kahvio. Su 9.8. 014 854 240 toimitus@petajavesilehti.fi, etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 55e, määräaikainen 3kk 25e Tilausasiat: puh. Yhtye laulaa mo- nipuolisesti hengellistä ja maallista musiikkia eri aikakausilta. Monet konsertin lauluista on sävelletty Kantelettaren teksteihin. Mukana ovat tutut Sydämeni laulu, Koulutie ja Finlandia-hymni, mutta myös vähemmän tunnettuja, hienoja Sibeliuksen kappaleita kuullaan konsertissa. Lauluyhtye Lux Au- ribus (suom. Ilta nyyttäriperiaatteella. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Lux Auribus, Kuoromusiikkia Jyväskylästä. Kuoron taiteellisena johtajana toimii Kimmo Tuuri. Eräällä kaupunkireissulla näin lehtitelineessä Zenvärityskirjan Eläimet -osan. joko soittamalla 0400 826195 klo 9-14, s-postilla petajaveden.paivakerhot@evl.fi tai käymällä paikan päällä pappilan päiväkerhotilassa. To 13.8. Onko tosiaan niin, että tähänastinen hyvinvointimme . Työn pitää olla palkitsevaa, eikä sen tekemiseen saa sekoittua ristiriitaisia menettämisen tunteita. Lapsiperheissä kahdeksan tunnin päivittäinen työaika tarkoittaa usein käytännössä sitä, että jälkikasvu kiikutetaan päivähoitoon puoli kahdeksalta aamulla ja noudetaan kotiin kello viiden maissa illalla. Konsertissa kuullaan hänen säveltämiään hengellisiä kuorokappaleita. Tänä vuonna Jean Sibeliuksen musiikki on erikoisen paljon esillä, tuleehan hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. Säveltäjän kuorokappaleet ovat pienimuotoisia, mutta niissä on aina selkeä ja omaperäinen mestarin leima. Minusta luovuus pääsee parhaiten valloilleen tyhjän paperin tai kankaan kanssa, tai sitten ei. Ohjelma 10 ?. Työlle omistautuminen edellyttää kuitenkin vankkaa motivaatiota ja tekemisen liekkiä. Nro 32 - 05.08.2015 Sivu 02 Työajasta ja yhteiskuntasopimuksesta www.petajavedenseurakunta.fi petajaveden.seurakunta@evl.fi Homma ei niin sanotusti skulaa, jos Suomen taloutta ei saada pikaisesti viritettyä uuteen iskuun. Tuntuisi aika tylyltä ryhtyä nipistämään perheiden yhteistä aikaa vielä lyhyemmäksi. PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Turvallista matkaa aalloilla elämän kanssa hyvän Ystävän.? (Lasten Virsi 169) Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Matti Pesonen, Urkujen vallankumous. Ohjelma 10 ?. Molemmat säveltäjät ovat omien kansojensa säveltaiteen ikoneja ja "brändejä". Purcell loi 1600-luvulla omaleimaisen englantilaisen barokkimusiikin tyylin, ja ehti säveltää 35 elinvuotensa aikana valtavasti musiikkia, mm. oopperoita. Pitihän se ostaa. Kirjan takakannessa selitetään villitystä seuraavasti: ?Värittäminen on aikuisten uusi kansainvälinen tapa rentoutua. Kuinkahan meditoidessa mahtaa saada värinsä pysymään pienten piiperrysten rajoissa. Osallistumismaksu 5 ?. Käytännössä se tarkoittaisi muun muassa työajan pidentämistä ilman lisäpalkkaa. Moni yrittäjä paiskii jo nyt reilusti yli nelikymmentuntista työviikkoa ilman useamman viikon lomajaksoja. Monella yrittäjällä työura myös jatkuu kauas yli 63 ikävuoden rajan. Miten sitä olisi näissä pikkutarkoissa sykerryksissä. Kunhan käyn kotoa hakemassa värikynäni, sitten näen, kuinka värit häivyttävät ääriviivat ja kuinka rentoutunut värittäjä meikäläisestä kehkeytyy. klo 18-21 Naisten saunailta Petäjälahdessa. päätoimittaja Hanna Mäkinen puh. Tasapainoisilla yksilöillä on puolestaan taipumus jalostua luoviksi ja tehokkaiksi kansalaisiksi, jotka pystyvät sitoutumaan ja kykenevät jopa empatiaan. Tuntui, ettei tuommoista alaa saa millään opilla värikkääksi, ei jaksa, eikä viitsi tuhertaa. Meikäläinen kun on kokemusten kerääjä, mieli saattaa murtaa ennakkoluulot hyvinkin pian. Minusta tässä kirjassa ei muuta olekaan kuin ääriviivoja. Ranskassa värityskirjat viedään kuulemma käsistä ja muuallakin uusi muoti-ilmiö villitsee etupäässä naisia. Iltapäivälehdessäkin oli vähän aikaa sitten koko sivu harmahtavaa syherrystä väritettäväksi. klo 18 Jean Sibeliuksen ja Henry Purcellin kuoroteoksia
Nro 32 - 05.08.2015 Sivu 03 Kansalaisopiston laaja kurssitarjonta ja kohtuulliset hinnat houkuttavat harrastamaan Hanna Mäkinen Keuruun kansalaisopiston tulevan lukuvuoden opinto-ohjelma ilmestyy petäjävetisiin postilaatikoihin jo ensi viikon tiistaina. Petäjävedellä, Keuruulla ja Multialla toimivan kansalaisopiston kurssit pyörähtävät käyntiin syyskuussa viikolla 37. Kursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 19.8., jolloin puhelin- ja nettilinjoilla riittää liikennettä. . -TL. Valkohäntäpeuroja saa metsästää vielä tammikuun loppuun asti. Auto pelasi viimeisen päälle. Yksi meiltä toivottu kurssiuutuus on senioreille suunnattu tietokonekurssi. Tänä syksynä esimerkiksi lapsiperheille on tarjolla uutuutena satuhierontakurssi. Kurssin ohjaa jyväskyläläinen ravitsemusterapeutti Marjut Janhonen. Opetus alkaa aivan alkeista ja etenee rauhalliseen tahtiin. Opettajana toimii multialainen Tuula Laaksonen. Tämän syksyn kokkauskurssilla on ajankohtaisena aiheena viljaton kattaus. Jarruja korjattiin illan huollossa, mutta lauantain ekalla pätkällä ne pettivät taas.Kaksikko keskeytti lauantain ensimmäisen erikoiskokeen jälkeen. - Jos auto olisi pelannut, meillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet kolmanteen sijaan. Yli vuoden työttömänä olleita on 83. Pahin työttömyystilanne Keski-Suomessa on Äänekoskella, siellä työttömänä on 20,8 prosenttia työvoimasta. Kansalaisopiston kurssitarjonta on pystytty meillä pitämään laajana ja hinnat edullisina verrattuna monen muun kansalaisopiston hintoihin, kertoo Karppinen. HANNA MÄKINEN Lukuvuoden ohjelman suunnittelu on aloitettu jo hyvissä ajoin viime keväänä. ja kestää hirven osalta vuoden loppuun. -TL Työttömyys kasvoi edelleen Petäjävedellä oli kesäkuun lopussa 297 työtöntä työnhakijaa eli työtä vailla oli 16,5 prosenttia työvoimasta. Pyrimme siihen, että kurssin hinta ei olisi kenellekään osallistumisen este. . Jouni Törmäsen ohjastama tamma tuli kokonaiskilpailussa yhdeksänneksi. Satuhieronta tarjoaa vanhemmille ja lapsille rentoutusta ja hyvää mieltä arkeen, Karppinen luonnehtii. . Meillä oli ehkä vähän tuuriakin, mutta pitäähän sitäkin olla. Nyt kanta on ilmeisesti taas elpynyt, kun pyyntilupia haettiin, Purhonen kertoo. Hirven ja valkohäntäpeuran metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli 26.9. Uutuudet ovat usein joko toivottuja kursseja tai sitten niin sanotusti pinnalla olevia aiheita. Uutuutena satuhierontaa . Tavoitteena on, että uusi lukuvuosi tarjoaisi opiskelijoille tuttujen vakiokurssien lisäksi aina jotain uutta ja erilaista. . Metsään päästään puolestaan Kauko ja Jenny Kumpusen vetämällä sienikurssilla. Perinteinen puukontekokurssi ei tänä syksynä ole mukana opisto-ohjelmassa. Riitta Kuuselan pitämä kurssi sisältää aluksi aikuiselle tarkoitetun teoriaosan, minkä jälkeen vanhemmat pääsevät kokeilemaan oppeja yhdessä lasten kanssa. Kurssi-idea on loistava. Periaatteessahan kyse on asiasta, joka on vanha kuin maailma, kosketuksesta ja läheisyydestä. Jouduimme ajamaan perjantain vajavaisilla jarruilla ja ajaminen kärsi. .-TL Reilua ylinopeutta 60:n alueella - Fortuna ei ollut nyt ollenkaan meidän puolellamme, tekniikka petti täysin, Kapanen toteaa. - Meillä oli jarrujen kanssa ongelmia ensimmäisestä erikoiskokeesta lähtien. Seuraavaksi pahin työttömyysmaakunta on Pohjois-Karjala; siellä työttömänä on 17,8 prosenttia työvoimasta. Petäjävedellä alle 25-vuotiaita on työtä vailla 49 ja yli 50-vuotiaita 106. Arto Kapanen, joutui keskeyttämään. Kurssi kuitenkin palaa kansalaisopiston kurssitarjontaan heti, kun se tilojen ja tarvikkeiden puolesta on mahdollista. Keuruun kansalaisopiston periaatteena on Kerttu Karppisen mukaan tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus. . Maakunnan alueelle myönnettiin reilut 2500 hirvenkaatolupaa; yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Valkohäntäpeuran pyyntilupia maakuntaan myönnettiin 350, niistä viisi Petäjävedelle. - Petäjävedellä oli vuosituhannen vaihteessa isompi valkohäntäpeurakanta, mutta kanta pieneni ja viime vuosina siellä ei ole valkohäntäpeuroja kaadettu. Lupia myönnettiin haettu määrä. - Petäjävedellä hirvikanta on pienentynyt. Metsästäjien oman arvion mukaan viime vuoden jahdin jälkeen alueelle jäi 94 hirveä, edellisenä vuonna hirviä oli 118, riistapäällikkö Jukka Purhonen Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistosta kertoo. - Keski-Suomen tämänhetkinen hirvikantatavoite on kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Tällä hetkellä työttömyysaste on koko maassa 14,0 prosenttia. Jyväskylän UA:ta edustava Eskelinen kartturinaan Petäjäveden UA:n Kapanen ajoivat Mitsubishi Lancer Evolutuon IX:llä nelivetomiehissä. Hirvilupia haettiin edellisvuotta vähemmän Petäjävedelle myönnettiin 55 hirvenpyyntilupaa eli 30 lupaa vähemmän kuin viime vuonna. Viinikka luki nuotteja Laukaan Moottorimiehiä edustavalle Tero Savoselle ja kaksikko tuli kaksivetomiehissä viidenneksi. - Kisa meni jopa vähän yli odotusten, sijoitus oli positiivinen yllätys, Viinikka toteaa. - Saimme ajaa kilpaa loppuun asti. Esimerkiksi lasten musiikkiryhmät ja jotkut liikuntaryhmät ovat niin suosittuja, että paikat menevät hyvinkin nopeasti, sanoo Petäjäveden osaston osastonjohtaja Kerttu Karppinen. Ilman kurssipaikkaa jääneiden kannattaa myöhemmin kysellä vielä peruutuspaikkoja. Kurssitarjottimen kestosuosikkeja ovat esimerkiksi kuntonyrkkeily, kuntoliikunta ja syvävenytys. Kintaus on puolestaan iso kylä, jossa on enemmän kursseja tarjolla, Kerttu Karppinen kertoo. Anssi Viinikan ralli sujui loistavasti Tiina Lamminaho Petäjäveden Urheiluautoilijoiden Anssi Viinikka on hyvin tyytyväinen tämänvuotiseen Vetomieskisaan. Aika moni joutui keskeyttämään ja monelta hajosi rengas. Karppinen opettaa ranskan kielen alkeita ja espanjan kielen turistialkeita rennoilla painotuksilla. silla valmistetaan ateriakokonaisuus ilman vehnää ja muuta viljaa. Tupamäelläkin tulee olemaan kursseja. Yleisöä oli ihan eri tavalla kuin pienemmissä ralleissa ja tunnelma oli hyvä. Ja perjantai-iltana, kun pääsi Harjulle ajamaan, oli vähän erilainen fiilis. Muistan, kun itse olin pikkupoikana Harjun rinteillä rallia katsomassa, Viinikka sanoo. Viime talvena kaksikko ajoi F-cupia; alkuvuodesta oli kolme osakilpailua, seuraava on elokuun lopussa Kiteellä. - Sitä en osaa vielä sanoa, lähdemmekö sinne, Viinikka toteaa. Vetomies-kisan toinen puoliksi petäjävetinen pari, Mikko Eskelinen . Mies saa syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ajokorttinsa hän menetti poliisin haltuun saman tien. Lauantaina aamuyöllä 1990-luvulla syntyneen miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen Petäjäveden keskustassa Rantatiellä. Keski-Suomessa on koko maan korkein työttömyysprosentti, 18,2. Tavoitteenamme on lisäksi se, että kursseja pidetään myös kylillä. Esimerkiksi Ylä-Kintaus on hieno esimerkki: he ehdottavat itse kursseja, ja myös vetävät niitä itse. . Ja tiet olivat yllättävänkin hyvässä kunnossa. Tämänvuotinen kilpailu oli Viinikan ensimmäinen Vetomies-kisa, Savonen on ajanut Vetomiehissä muutaman kerran aikaisemmin. - Onhan se hienoa, kun pääsee ajamaan MMrallin yhteydessä. Kädentaidoista muun muassa keramiikka ja lasinsulatus ovat perinteisesti vetäneet hyvin opsikelijoita. Kokonaisuudessaan kurssitarjonta on runsas ja monipuolinen. . Petäjävedellä se tarkoittaisi noin 130 hirveä, Purhonen toteaa. Koko Keski-Suomessa hirvikanta on kasvanut ja myös pyyntilupia myönnettiin aikaisempaa enemmän. Viikonloppukurs- Petäjäveden osaston osastonjohtaja Kerttu Karppinen on yksi tulevan lukuvuoden iloisin ilmein aloittavista Keuruun kansalaisopiston opettajista. Seulonta-alkometri näytti 0,76 mg/l ja huumepikatesti oli positiivinen. Viime viikon tiistai-iltana petäjävetinen vuonna 1991 syntynyt mies kuljetti henkilöautoa Imatran Voimantiellä humalassa; puhalluskoe osoitti 0,47 mg/l lukemaa. Ravin uudet kuninkaalliset selvillä Uudeksi ravikuninkaaksi kruunattiin viikonloppuna pihtiputaalaisvalmennuksessa oleva Jokivarren Kunkku. Toukokuun lopusta työttömien määrä on lisääntynyt 45 hengellä, viime vuoden kesäkuun loppuun verrattuna työttömiä oli tämän vuoden kesäkuun lopussa 46 enemmän. Työttömien määrä on kasvanut viime vuoden kesäkuun loppuun verrattuna sekä Keski-Suomessa että koko maassa. Teemu Asunmaa ja Mika Rampanen menivät niin kovaa, että ensimmäiselle tai toiselle sijalle meillä ei olisikaan ollut mahdollisuuksia, Kapanen sanoo. 18-vuotias nuori mies kaahasi sunnuntaina iltapäivällä kuudenkympin nopeusrajoitusalueella valtatie 23:lla 133 kilometrin tuntivauhtia. Kurssille saa tulla, vaikka ei tietäisi yhtään mitään tietokoneista. Lauantaiaamuna olimme vajaan sekunnin edellä Keuruun Henri Tuomistoa, ennen viimeistä pätkää Tuomisto oli meitä edellä seitsemisen sekuntia, mutta voitimme hänet viimeisellä pätkällä kymmenellä sekunnilla eli menimme lopputuloksissa edelle. Minkäänlaisia tekniikkaongelmia Savosella ja Viinikalla ei ollut, kaksikon ajokkina oli Opel Ascona i 2000. - Pitkässä rallissa olisi voinut olla ongelmia. Ravikuningattaren tittelin vei taipalsaarelainen Saaga S. Kuningatarkilpailussa oli mukana myös jämsäläisen Anu Hyytiäisen omistama ja valmentama tamma Hujanhajan, joka on petäjävetisen Risto Tupamäen kasvatteja
Saaliina jokirapu on halutumpaa kuin täplärapu, sillä Paakkunaisen mukaan jokiravut ovat maukkaampia. Myös Ylä-Kintausjärvessä on jokirapuja, mutta Ala-Kintausjärven alapuolella, muun muassa Karikkojärvessä on täplärapuja. - Tässä on onneksi kaksi estettä välissä; yksityinen voimalaitos ja Koskensaaren naulatehdas. Tässä AlaKintausjärvessä oli aikoinaan hyvä rapukanta, mutta rapurutto vei ravut, eikä saalista tullut kymmeneen vuoteen. Parhaina vuosina järvessä on ollut tuhatkin mertaa, tänä vuonna merkkejä on tähän mennessä myyty noin kolmellesadalle merralle, Helinit kertovat. - Kun isä ravusti, hän oli ravustuskauden alkamispäivänä jo yhdentoista aikaan passissa veneen kanssa, että sai varmasti laskettua mertansa ha- luamaansa paikkaan, kun ravustus alkoi kahdeltatoista. Täplärapu ei pääse nousemaan tänne. Nykyään merrat ovat niin hyviä, etteivät ravut kovin helposti karkuun pääse. Jos veisi kauemmaksi, voisi saada ehkä enemmän saalista, mutta tämä riittää meille. Täällä kävi myös rapujen ostajia. Tämä on sellaista ajankulua. Tänä vuonna rapujen kuorenvaihto oli myöhässä viileitten ilmojen takia. - Nyt on kyllä jo saalista tullut, päivä päivältä paremmin. Silloin järvellä oli veneitä pilvin pimein, Hannele Helin muistelee. - Nykyään ravustus ei kiinnosta samalla lailla. Ehkä se vaikuttaa, kun täältä tulee niin paljon pieniä rapuja, joilla ei tee mitään. Ravustusaikahan jatkuu lokakuun loppuun, mutta käytännössä elokuu on kiivainta ravustusaikaa. Heti ravustuskauden alussa ravut eivät pyydykseen käyneet. rapujen määrä suhteessa isoihin rapuihin on Paakkunaisen mukaan suuri. - Jotkut ovat sitä mieltä, että pyynti pitäisi lopettaa, jotta ravut kasvaisivat. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kanta on liian runsas Heikki ja Hannele Helin ovat ravustaneet Kintaudella vuosikymmeniä. - Minä aloitin 1970-luvun alussa. Ja onhan ihmisten liikkuminen järvellä muutenkin vähentynyt. Elokuu on rapukuu Helinin käyvät katsomassa mertoja joka päivä, mutta aamuhämärissä järvelle ei tarvitse lähteä. - Ennen vanhaan sanottiin, että ravut lähtevät pois merrasta, jos niitä ei käy kokemassa heti aamusta. Nyt saaliit ovat pienentyneet; ennen myimme tuhannellakin markalla rapuja syksyssä, nyt myyntiin ei jää mitään. Kiinnostusta vähemmän Heikki Helin sanoo innostuneensa ravustukseen appiukkonsa ansiosta. - Takavuosina täällä oli paljon enemmän ravustajia kuin nyt. Nro 32 - 05.08.2015 Sivu 04 Ala-Kintausjärven jokirapukanta halutaan säilyttää Tiina Lamminaho Kintauden kalakerhon puheenjohtajan Risto Paakkunaisen mukaan Ala-Kintausjärvessä on säilynyt jokirapukanta ja se halutaan säilyttääkin eli järveä varjellaan rapurutolta. - Rapurutto leviää monella tavalla; itse rapuruttoa kestävien täplärapujen välityksellä, mutta myös esimerkiksi rapuruton saastuttamista järvistä tuotujen pyydysten tai jopa veneiden välityksellä, Paakkunainen kertoo. - Meidän jäsenemme kyllä tiedostavat asian, mutta kaikki eivät tule ajatelleeksi rapuruttoa ja voivat levittää sitä tahattomastikin. Tänä vuonnakin saalista on jo tullut, vaikka kylmä kesä on viivästyttänyt rapujen kuorenvaihtoa. Pakastus, eli talven yli ulkona säilyttäminen desinfioi myös veneet ja muut vesikulkupelit, Paakkunainen kertoo. Luontainen leviäminen estetty Ala-Kintausjärven jokirapuja on käytetty myös siirtoistutuksiin muihin järviin. - Tämän järven ravut ovat olleet kovan mielenkiinnon kohteena, niitä on tutkittu Jyväskylän yliopistossakin, Paakkunainen toteaa. Silloin 1970-luvun alussa kanta elpyi ja siitä lähtien olen ravustanut, Heikki Helin kertoo. Hannele Helin ravusti jo pikkutyttönä isänsä kanssa. - Muistan, kun silloin vietiin rapuja junalla Helsinkiin ravintoloihin. Mutta siitä on jo yli viisikymmentä vuotta. - 1970-luvun alussa, kun ravustus oli vähäistä, tuli isoja rapuja ja niitä myytiin ravintoloi- hin. Mutta jos mertoja ei katso joka päivä, syötit menevät huonoksi, eivätkä houkuttele rapuja, Heikki Helin selvittää. Helineillä on järvessä kaksitoista mertaa. - Kaikki ovat tässä ihan lähellä. Huono TIINA LAMMINAHO Ala-Kintausjärven jokirapukantaa halutaan Kintauden kalakerhon puheenjohtajan Risto Paakkunaisen mukaan suojella kaikin mahdollisin keinoin rapurutolta. puoli esteissä on, että myöskään kalat eivät pääse liikkumaan eli täällä ollaan istutusten ja omakantaisten kalojen varassa, Paakkunainen sanoo. Tällä hetkellä AlaKintausjärvellä pienten ja kääpiöityy sen takia. Itse kallistun jälkimmäiselle kannalle; tässä kävi ahventen kanssa samalla tavalla kymmenisen vuotta sitten, Paakkunainen kertoo. Tämänvuotinen ravus- tuskausi alkoi pari viikkoa sitten ja kestää lokakuun loppuun. - Tänä vuonna tähän mennessä merkkejä on hakenut 30 . Jokirapu on Suomen alkuperäinen rapulaji, täpläravut on tuotu tänne Pohjois-Amerikasta. Me olemme miettineet jonkinlaista veneiden desinfiointimahdollisuutta, mutta se on vielä suunnitteilla. Rapurutto voi levitä myös rapumerroissa käytettyjen syöttien mukana. Paakkunaisen mukaan Kintauden kalakerhon kalastajat käyttävät syötteinä Ala-Kintausjärvessä vain siitä pyydystettyjä pikkukaloja. TIINA LAMMINAHO - Mikäli syötit tuodaan muualta, ne pitää ensin pakastaa. Meillä on joskus ollut mertoja järvessä vielä syyskuun puolella, mutta ei kyllä koskaan enää lokakuussa, Helinit kertovat.. 40 ravustajaa, eli kiinnostus on laskenut, Paakkunainen toteaa. Ennen vanhaan rapuja vietiin jopa junalla Helsinkiin Tiina Lamminaho Heikki Helin on ravustanut Ala-Kintausjärvellä yli 40 vuoden ajan. Nykyään esimerkiksi veneiden siirtely järvestä toiseen on helppoa
Jää on jotenkin niin elävää, se muovailee sellaisia kuvioita, joita taiteilijatkaan eivät tee. Sivu 05 Nro 32 - 05.08.2015 Mandoliini loi Tuulikki Teen tyylin Tiina Lamminaho - Haikean onnellisia matkalauluja, eteeristä folkpoppia, määrittelee Pilvi Tyrväinen duo Tuulikki Teen musiikkia. Mandoliinin valitsin, koska halusin itselleni tällaisena aika pienenä ihmisenä soittimen, joka ei ole liian iso, Tyrväinen sanoo. Musiikkia netissä kuunneltavaksi Petäjävedeltä kotoisin oleva Pilvi Tyrväinen asuu tällä hetkellä Jyväskylässä, Petteri Lehtola taas Seinäjoella. - Keikkareissuihin ja harjoitteluun tuo haasteellisuutta se, että asumme eri paikkakunnilla. Näyttelyssä on esillä useampi jääaiheinen kuva.. Sen jälkeen keikkoja on ollut kymmenkunta, muun muassa Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Teemme tätä kuitenkin leppoisalla meiningillä, ilman turhia paineita, Tyrväinen toteaa. Pilvi Tyrväinen on soittanut mandoliinin lisäksi kitaraa ja pianoa ja käynyt laulutunneilla. - Innostuin musiikista lapsuuden pianotuntien kautta. Aikaisemmin kuvasin hieman erityyppi- sesti, Ojanen kertoo. - Nykyään kiertelen lähes viikoittain kameran kanssa luonnossa, muun muassa kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla. Olen tehnyt musiikkia ennenkin, ihan pienestä pitäen, mutta mandoliinin kautta löytyivät nämä haikean onnelliset laulut, Pilvi Tyrväinen kertoo. Laulut kertovat kaipauksesta ja koti-ikävästä, kuolemakin on mukana jossain kappaleessa. - Tyyli on muotoutunut juuri mandoliinin ansiosta; jos soittaisin kitaraa, laulut olisivat varmasti erilaisia. elokuuta asti ja seuraavaksi hänellä on näyttely Palokan kirjastossa. - Kuvia on ihan kiva laittaa näytteille; kerrankin yksi katselija sanoi, että minun kuvista saa uusia vinkkejä omaan kuvaamiseensakin, Ojanen toteaa. Ja minusta on hauskaa etsiä erilaisia hahmoja jäästä, Ojanen kertoo. Ojanen on pitänyt muutamia näyttelyitä. Petäjäveden kirjastossa hänen kuvansa ovat esillä 28. Kuvat ovat näytteillä 28. Toinen joutsenkuva on myös Könkköjoelta. Jos joku on kiinnostunut keskustelemaan kuvista kuvaajan itsensä kanssa, siihen tarjoutuu tilaisuus huomenna; Ojanen lupasi olla paikalla kirjastolla torstaina 6. elokuuta asti. Tiina Lamminaho Sulo Ojanen sanoo valokuvanneensa aina. - Aktiivisemmin olen harrastanut luontokuvausta kuusi tai seitsemän vuotta. Kun harjoittelin sointuja, rupesi tulemaan kappaleita. Olen ollut kuvaamassa pakkasella ja tarponut lumikengillä lumihangessa, ainoastaan sade haittaa kuvaamista, kun kamera ei pidä kastumisesta, Ojanen sanoo. Itse Ojanen pitää eniten jään kuvaamisesta. - Ruskaakin on todella hieno kuvata, mutta jää on ehkä monipuolisin. Lumija jääkuvia olen ottanut Könkköjoella ja Kintauden Myllykosken rannassa. Mandoliinissa on haikeutta, mutta myös iloisuutta. Pari on jo julkaistu netissä; niitä pääsee kuuntelemaan muun muassa Tuulikki Teen blogin kautta, Petteri Lehtola kertoo. Kaksikon mukaan Tuulikki Teen musiikista on tarkoitus tehdä fyysinenkin julkaisu, vinyylilevy tai cd, lähiaikoina. Pilvi Tyrväinen ja Petteri Lehtola muodostavat Tuulikki Tee -duon. TIINA LAMMINAHO Ojasen luontokuvissa ruskaa ja jäätä TIINA LAMMINAHO Sulo Ojanen ripusti luontokuviaan Petäjäveden kirjastoon viime viikolla. Ihmisiä en kuvaa juuri ollenkaan ja eläimiäkin melko vähän, haluan katsella luontoa tarkemmalla silmällä. Ojasen kuvissa on kasveja, jäkälää, lunta ja jäätä läheltä kuvattuna. Suurin innostus tuli yläasteen ja lukion musiikkitunneilta; meillä oli todella hyvä musiikinopettaja, Tyrväinen kertoo. Duon toinen jäsen on Petteri Lehtola. Tuulikki Tee -duon ensimmäinen keikka oli viime vuoden loppupuolella Kokkolassa. elokuuta illansuussa neljästä kuuteen. Sulo Ojanen sanoo pitävänsä jään monimuotoisuudesta. Ja hirret ovat vanhan kirkon hirsiä . Ja isäni on soittanut poikkihuilua ammatikseen, Lehtola kertoo. Tällä hetkellä musiikki on Tyrväiselle ja Lehtolalle harrastus. - Erittäin vahva harrastus, Tyrväinen toteaa. - Minä perustin levymerkin, jotta saamme Tuulikki Teen biisejä julkisuuteen. täytyihän kirkostakin olla jotain, Ojanen kertoo. Järjestelmäkameraa Ojanen ei ole kuviinsa tarvinnut, vaan kaikki on otettu pokkarilla. - Tämä on tällainen eläkeläisen harrastus. Pidän luonnossa liikkumisesta ja tässä sekä näkee luontoa että tulee liikuttua. Lehtola taas sanoo innostuneensa musiikista vasta lukion jälkeen ja sen jälkeen hän on soittanut useammassa bändissä, lähinnä bassoa. - Musiikki kuului kyllä lapsuuteenikin; äidin puolen perheessä on aina soitettu pianoa ja laulettu, kun on ollut yhteisiä juhlia. Ja vaikka en yleensä kuvaakaan eläimiä, pitää aina silloin ottaa kuva, jos hyvä tilanne tulee kohdalle, Ojanen toteaa. Petäjäveden kirjastossa esillä olevat kuvat on kaikki otettu Petäjävedellä. - Ruskakuvat ovat Tampin kierrokselta, teeret ja toinen joutsenkuva Teerijärvensuolta. Duon ohjelmisto koostuu Pilvi Tyrväisen tekemästä musiikista; Tyrväinen soittaa mandoliinia ja laulaa, Lehtola soittaa kontrabassoa ja sovittaa kappaleet. - Hankin mandoliinin pari vuotta sitten ja olen opetellut soittamaan sitä itsekseni. Joukossa on pari joutsenkuvaa ja teerikuva sekä muutama ruskan kirjavoittama maisema. - Joutsenia on helppo kuvata, niitä on niin paljon
Kavereiden juhliin ja hirvipeijaisiin olen tätä vielä antanut käyttöön, Strömberg kertoo. Tällä hetkellä Jarkko Strömbergin mielessä siintelee aivan uusi projekti. 5. Ulkorakennuksen humppatallin seinillä riippuu muistoja menneistä ajoista. Kuvassa vasemmalla opettaja Jorma Suokas. Ensimmäisten vuosien ajan polttopuut sai ihan tästä koulurakennuksen ympäriltä raivausjätteistä. Kaikki takapihat kasvoivat metsikköä ja talon seinänvierukset pusikkoa, Strömberg kertoo. Raivaustyön tuloksena talon ympärys on pikkuhiljaa jalostunut avaraksi pihamaaksi. Rakennusmestari Emil Lahtisen rakentama koulutalo vihittiin käyttöön jo vuonna 1907. Yli satavuotiaan talon on omistanut vuodesta 1998 Jarkko Strömberg, joka asui koululla useamman vuoden ajan yhdessä vaimonsa Mia-Marin ja poikiensa Wäinön ja Wilhon kanssa. Nykyisin rakennus toimii vapaa-ajan asuntona, jonka askareisiin isäntä saa mukavasti kulumaan sekä aikaa että voimia. . Kuivasmäen koulu lakkautettiin vuonna 1965, minkä jälkeen se toimi vuoteen 1985 saakka kunnan vuokratalona. 7. Kokilta tämä edellytti melkoista taiteilua puuhellan ja leivinuunin kanssa. Yhtäaikainen leipätyö huoltoasema-ravintola Kyläsepän kokkina ja pitopalvelun pyörittäminen Kuivasmäen koululla kävi lopulta turhankin raskaaksi yhdistelmäksi. . Täällä saan jotain näkyvää aikaan. . . Koululla toimineesta taiteilija Risto Strömbergin ateljeesta (1985-1998) muistuttaa vielä esimerkiksi puinen kettureliefi. Piti nostaa kädet ylös, Strömberg muistelee. Kuivasmäen Wanha koulu toimii edelleenkin pitopaikkana, tosin enää vain harvakseltaan. . Nyt tämä rupeaa olemaan sellainen itselle silmää miellyttävä piha, Strömberg miettii ja jatkaa. Jarkon äiti Sisko Strömberg on puolestaan käynyt talossa aikoinaan kansakoulua. 1900-luvun alussa rakennettu koulu on säilynyt hyvässä kunnossa läpi vuosisadan. Kuivasmäen koulu lämpiää edelleenkin suoralla puulämmityksellä. Nykyisin koulun omistaa Kyläsepän kokkinakin tunnettu Jarkko Strömberg. 3. Uuden aloittaminen saattaa edellyttää vanhasta luopumista. Pönttöuunit ovat ahkerassa käytössä. Hirret, lattia ja ikkunat ovat alkuperäisest. Ulkopuolelta koulu on kokonaan muuttamaton, seiniä on vain muutamaan kertaan maalattu. Koulu on toiminut vuokratalona, ateljeena ja pitopalvelutilana. Pitopalvelua puuhellan ääressä Kokiksi kouluttautunut Jarkko Strömberg käynnisti koululla pitopalveluyrityksen nimeltä Wanha koulu. . 4. ja markkinahintaan. Minulla on aina ollut se käsillä tekemisen tarve, halu puuhastella. Koululla ei ole säilynyt paljoakaan alkuperäistä kansakouluesineistöä. Polttopuuvaraston kartuttaminen on juuri sellaista hommaa, josta koulun isäntä tykkää. . Ratamestari Halttusen suunnittelema, 1907 valmistunut rakennus on itsekin maiseman komistus. Wanhasta koulusta tuli Kuivasmäen laen ?Römsä? Hanna Mäkinen Hienolla näköalapaikalla Kuivasmäen laella sijaitsee Kuivasmäen koulu, joka on yksi Petäjäveden vanhimmista. Keskuslämmitystä ei ole, joten vanhat pönttöuunit, puuhella ja leivinuunit ovat lähes päivittäisessä käytössä. Moni kutsuu tämäntyyppistä vapaa-ajan asuntoaan työsiirtolaksi, mutta minulle tämä on enemmänkin kuin henkireikä. Mutta ei mikään Strömsö vaan Römsä, Strömberg selvittää. Seitsemän tulisijan talo lämpiää pääsääntöisesti puulla. Tämä seinä oli laitettu umpeen pinkopahvilla. Impi-mummo minulle kertoi, että tässä kohtaa on alun perin ollut ovi. Minä rupesin innoissani raapimaan pahveja irti ja luulin löytäväni sellaisen pienen oven. 6. Voi siis olla, että Kuivasmäen vanha ja komea, kallion päälle rakennettu koulurakennus etsii kohta uutta omistajaa. 6. 1. 4. 7. 2. 3. 5. 1.Kallion päälle rakennettu koulu on säilyttänyt ryhtinsä yli sata vuotta. Poikkeuksena iäkäs harppi, joka on todennäköisesti koulun omaa esineistöä.. Mutta sitä ovea rupesi riittämään ja riittämään, ja lopulta paljastui melkein koko seinän levyinen, valtava oviaukko, Strömberg nauraa. Jarkko Strömberg osti Kuivasmäen koulun isältään Risto Strömbergiltä ?raa?alla rahalla. Nro 32 - 05.08.2015 Sivu 06 HANNA MÄKINEN Näköalansa puolesta Kuivasmäen koulu kuuluu kansakoulujen eliittiin. Yksi uudistuksista oli vanhan oviaukon palauttaminen luokkatilojen välille. . Moni asiakas arvosti varmasti sitä, että tämä on juhlatilana vähän erilainen, Strömberg kertaa. Sähköhella ei ole koskaan kuulunut koulun varustukseen, ei edes pitopalvelun kiireisimpinä vuosina. 2. Pitopalvelu lähti räjähdysmäisesti käyntiin, hirveästi oli pitoja, häitä ja juhlia. Ja aina mulla on ollut joku paikka, jossa olen päässyt möyrimään ja möyhentämään. Ryhdikäs vanha hirsirakennus Työtä on riittänyt myös itse koulurakennuksessa. Jarkko Strömbergin aikana kouluun on vedetty vesijohdot ja viemärit. Kuivasmäen koulun oppilaita lukuvuodelta 1962-63
Soita tilaajapalveluumme 030 39778 (arkisin klo 8-18). Jo puoli vuosisataa mustaa valkoisella. kokouksille . (014) 722 237 työ, 040 724 0787 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Käyntios. 0400 933 274 Yrityskonsultointi JonesCon jouni.hirvimaki@jonescon.fi myös Metsäkulmantie 516. www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! KOTIAPU PISARA HANNU NEIJONEN 0400 797 516 Keuruuntie 15, Keuruu. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net 170 5120 Taloushallintopalvelut TahvoCon? Nyt nämä palvelut puoleen hintaan 1. su 2.8. 0400 853 480 . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. (014) 854 113 . PAPERITARVIKEMYYNTI . EN Haluatko tälle ilmoituspaikalle hintaan 10 euroa + alv 24% / julkaisukerta? Kysy lisää toimituksesta! STANDARD LINE RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Teollisuustie 8, 41900 Petäjävesi, Puh. Uutisia, tapahtumia, tunnelmia. Perinteitä ja tulevaa. KABINETTI esim. 0400 472 378 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Elämää, ihmisiä, tarinoita. www.sahkoasennuskoskinen.fi . klo 19. Varaathan liput ennakkoon! Tervetuloa! Siltatie 23, Petäjävesi, puh. 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi Petäjävesi, puh. Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä Haluatko olla joka viikko yrityksesi kanssa tarjolla palvelukseen juuri tällä ilmoituspaikalla? Kysy lisää lehden toimituksesta! Puh. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi - Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi - Pms 732 Pms 427 T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén Rakentavasti - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Tutustu netissä! www.hierojajuhokivela.fi Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus T:mi Väinö Räsänen Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com Henri Hyvärinen, 040 963 7163 ? Harjoittelija RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI PAPINTIE 2 APTEEKKI PETÄJÄVESI P. Puh. (014) 853 326 Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 www.standardline.fi Salmisen Hautaustoimisto Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Papintie 2, Petäjävesi Palvelemme sop. 020 Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti Avoinna: ma 10-16, ti-pe 10-17 la 10-14 Fysioterapiaa ammattitaidolla - asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 31 00775 KOULUTETUT HIEROJAT Kesäteatteri ?Hääpäivä. KAHVILA . YDLKWRODYDSDOYHOX . tilinpäätös ja sen tulkinta. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À ?Paikallislehti on kuin kirje kotoa.? Tilaa Petäjävesi-lehti lahjaksi ystävälle tai omaan kotiin muuttavalle nuorelle. Edullisimmin kestotilauksena 55 euroa / vuosi. 041 441 5253 Rakennus- ja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN - 73 642 9 0 0 4 0 Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset Varastojen ja autokatosten teko 0v. Lisälämpöeristykset ja kattotyöt a yli 3 iminta nnys! o .t k a Leikkimökit, jätekatokset ym. he -R alousvä Puusepän työt, entisöinti - Kotit S . Palaverimahdollisuus Puh. Paikallisesti. - www.petajavesilehti.fi -. 0400 580 153 Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset § asianajaja § varatuomari Keuruuntie 11 B 14, 42700 Keuruu Vastaanotto sop. klo 19. ?Matti ja Liisa. MATKAHUOLTO MA - TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 Suljettuna 3.8.-10.8. 41900 Petäjävesi, puh. MlWHKXROWR . posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Toppalantie 134 Pekkarinen Petäjävesi Puh. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . kirjanpito ja verotus . mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Ma-to 10-17, pe 10-15 Puh. vuonna petäjävetisille yrittäjille: Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . Kotitalousvähennyskelpoinen. www.kotiapupisara.fi Puh. SOLARIUM . su 9.8. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt TILITOIMISTOPALVELUT www.khl.fi 32 27 Ammattilainen asialle Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh
050 414 3006/Aira. Tervetuloa molempiin tapahtumiin myös muista yhdistyksistä! METSÄSTÄJÄTUTKINTO 14.8.klo 18 Lemettilän navettakahvila Petäjäveden rhy VESAKOINTITYÖTÄ sopimuksen mukaan Marja-Rauhala ky Aaro Rauhala p. Johtokunta Seuraavat KUNTORASTIT ensi viikolla ke 12.7. Pengerjoella Syrjäharjun kartalla. - PetPet/suunnistus ROMPEPÄIVÄ Radio- ja puhelinmuseolla la 8.8. Roots & Revival in Petäjävesi 1992-2015 kokoelmalevyn julkistamiskonsertissa oli meno kohdallaan. klo 14.30-15.30 Petäjäveden vanhalla kirkolla mukana mm. kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Petri Honkonen Tarjoilua! Tervetuloa! Maksaja: Keskustan Petäjäveden kunnallisjärjestö ry Petäjäveden Erämiehet ry KESÄKOKOUS Seuratoiminta RANTAKALAPÄIVÄ ti 11.8. uusi Roots & Revival- kokoelmalevy julki Hanna-Mari Hiltunen Rock ja blues täyttivät Kanttarin teltat lauantaiiltana. Olen mielelläni mukana tällaisissa projekteissa. Petäjävetiset The Blues Funnel, Kolmen Keisarin Liitto ja HVK näyttivät sekä vilkkaalle rallikansalle että bändien omille tukijoukoille mistä petäjävetinen soundi on tehty. Kokoelmalevyn muusikot pääsivät myös tari- Blues Funnel avasi julkkarikeikan komeasti. Nro 32 - 05.08.2015 Sivu 08 HANNA-MARI HILTUNEN Vanhan kirkon kesämusiikit Keskiviikkona 12.8. 0400 299 919 LAHJOITETAAN sohvapöytä ja keinonahkainen musta rahi p. KAUNIS JULIA (5e) LA 8.8. . . Keittoa, kahvia, mukavaa yhdessäoloa, arvontaa. EL:n Petäjäveden yhdistys järjestää TANSSIT TUURISSA ke 19.8. Kahvio. Tervetuloa Petäjäveden vanhaan kirkkoon! Yhteistyössä: Petäjäveden seurakunta, kunta ja vanhan kirkon säätiö Roots & Revival in Petäjävesi 1992-2015- kokoelmalevyn takaa löytyy ahkeraa väkeä. Yleisöä varten oli myös pystytetty fani- ja tuotemyymälä. -Tämä kylä on täynnä luovuutta ja hulluutta, hehkuttaa levyn tuottajavelho Kimmo Strömberg. Uusi kokoelmalevy ei jätä kuuntelijaansa kylmäksi. . Työtä ja tuskaa tämä tuotti, mutta siitähän me pidetään, nauraa Strömberg. Kokoelman kruunuina voisi mainita klassikko Jolly Jumpersin biisin Palomino, Kekki Groupin livevedon Ilokivestä -90- luvulta ja J & T Juntusen sanoittaman biisin, jonka laulaa maailmankuulu voimalaulaja Manne Ikonen, Strömberg kertoo. Uudesta kokoelmalevystä saamme kiittää ahkeraa talkooporukkaa sekä sponsoreita, Osuuspankkia, Musikanttia, K-Market Porkkanaa, Ravintola Kanttaria, Koskensaaren naulatehtaita eli Helsingin Rauta Oy:tä sekä osuuskunta Smartistia. Paljon kehuja ja kiitosta niittänyt levynkansi on jälleen keuruulaisen Jorma Soinin käsialaa. . Ilmoittautuminen on sitova, eli kurssimaksut laskutetaan ilmoittautumisten perusteella, ellei opiskelija peru ilmoittautumistaan 5 pv ennen kurssin alkua. 16.8 klo 17.00 Repolassa . Petäjävedellä on hienoja bändejä, jotka jaksavat olla monessa mukana, kommentoi mainosalalla toimiva Soini. To 6.8. menn. Jakelupäivän jälkeen ohjelmia on saatavilla myös alueen kirjastoissa. KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Jokaiselle kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon puhelimitse tai netin kautta, ellei opinto-ohjelmassa ole toisin mainittu. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 19.8. Svengaava yhtye kampanjoi rehellisen Suomi-bluesin puolesta. noimaan biiseistään sekä rakkaudestaan musiikkiin Kimmo Strömbergin ja Markus Pirkkalaisen piinapenkissä. klo 18.00 ?SIBELIUS JA PURCELL, TUNNELMIA LAULAEN? Lux Auribus 10 euroa, alle 16v. 0207 738 733. Linja-auto srk-kodin edestä klo 9, matka 15 e (lippu 10 e). Ilm. Kahvio, museoon vapaa pääsy. Heinämäentie 58. 0440 732 813. KESÄTUNNELMAA PE 7.8. klo 9-13. Autostamyyntipaikat 15 E, museoyhdistyksen jäsenille ilmainen. Kimmo pyysi minua tekemään kannen samalla teemalla, kuin edellisenkin. klo 8.30 alkaen numerossa 0207 738 733 tai osoitteessa www.keuruu.fi/kansalaisopisto. Ennakkoilmoittautuminen on tärkeää, koska vain ne ryhmät alkavat, joissa on määräaikaan mennessä riittävä määrä ilmoittautuneita. 14.8. klo 11 alkaen Kettusella Tuulensuuntie 167. Kimppakyydit OP:n nurkalta klo 10.45. ilmaiseksi. HANNU MATILAINEN (5e) MA suljettu, TI-TO 18-22*, PE 18-02*, LA 14-02*ja SU 14-21 (*jatkoaika mahdollinen) ASEMATIE 6 (014) 854 950. Puh. Ohjelma on luettavissa myös internetissä osoitteessa www.keuruu. fi/kansalaisopisto. Mikäli opinto-ohjelma ei tule postin mukana, ottakaa yhteys kansalaisopiston toimistoon p. Talkootyöllä tehdään hienoja asioita, pelastetaan maailmoja ja tehdään hyviä levyjä, letkauttaa Kimmo Strömberg. Kanttarissa jyrähti . 0400 626 850 Kerro juttuvinkki! KANSALAISOPISTON OPINTO-OHJELMA Keuruun kansalaisopiston lukuvuoden 2015-2016 opintoohjelma jaetaan postin välityksellä joka talouteen Keuruulla, Multialla ja Petäjävedellä tiistaina 11.8