Petäjävesi-lehti 08.01.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Esimerkiksi koko rakennukseen jouduttiin rakentamaan lisätuet, uudet pystypilarit ja vaakapalkit, ennen katon uusimista. - Päätös kivinavetan saneerauksesta ei ollut helppo. PETÄJÄVESI PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 01 - 04.01.2006 Nro 2 - 2014 Sivu 08 Keskiviikkona tammikuun 8. - Tilalla on ollut matkailutoimintaa 2000-luvun alusta saakka, mutta tähän asti meiltä on puuttunut erillinen keittiö ja ympärivuotinen sisäkokoontumistila. Mielellään ottaisimme mukaan toimintaan myös luontopalveluyrittäjiä. Rakennustyöt eli aluksi vanhojen pintarakenteiden purkutoimet aloitettiin viime kesäkuussa. Uutta, ympäri vuoden käytössä olevaa majoitustilaa kivinavetasta löytyy kahden huoneen eli neljän paikan verran. Toisen majoitushuoneen ikkunasta avautuu näkymä vieressä sijaitsevalle Petäjäveden vanhalle kirkolle. Haussa sopivia ohjelmapalveluita Lemettilän matkailutilan toimintaa pyörittävä Hanna Hautamäki otti kuvaan mukaan isopappansa Kalle Lemettilän, joka rakennutti nyt ravintola- ja majoitustilaksi saneeratun kivinavetan vuonna 1898. Avoimien ovien tilaisuudessa joulukuussa vieraat pääsivät ihastelemaan tyylikkään rauhallista tunnelmaa säteilevää ravintola- ja majoitustilaa jykevien kiviseinien suojissa. Kivinavetan lämpö on lähtöisin viereisestä hakepuuta hyödyntävästä lämpökeskuksesta. Toisaalta, jos olisin lykännyt päätöstä vielä vuosia, ei tätä varmaan olisi koskaan tullut tehtyä. Petäjävetistä osaamista edusti sähkösuunnittelusta ja -asennuksesta vastannut T. Mahdollisuuksia tarjoaa myös vielä remontoimaton pohjakerroksen osa. Uudet tilat ratkaisu moneen ongelmaan puun mennessä. Majoitustoimintaa on siis harjoitettu jo ennen uusimpia tilaratkaisuja. Yhdessä veljensä Ilpo Lemettilän kanssa tilan omistava Hanna Hautamäki kertoo ajatuksen kivinavetan hyödyntämisestä muhineen mielessä jo vuosia. Nyt he ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Nyt investoinnit ehtii vielä maksamaan takaisin, Hautamäki miettii. Puolen vuoden rakennustyöt Varsinaiset tilasuunnittelutyöt alkoivat keväällä 2012. Esimerkiksi melontaretkiyrittäjän palvelut sopisivat hyvin vesireittien äärellä sijaitsevalle tilalle. Matkailuyrittäjä toivoo, että Petäjävedellä satsattaisiin jatkossa matkailijoiden opastukseen. Esimerkiksi luontokohteisiin johtavien opasteiden toimivuuteen voisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.. Erityisesti tilan vanhemmalle väelle navetan käyttötarkoituksen muuttaminen oli aluksi tiukka paikka. Pääurakoitsijana toimi hotelli- ja ravintolarakentamiseen erikoistunut jyväskyläläinen RPP Rakennus Oy. Kokous- ja juhlakäyttöön sopivat tilat on remontoitu Lemettilän jykevään, yli satavuotiaaseen kivinavettaan. Tilausravintola tarjoaa ruokailu- ja kahvittelutilat sopimuksen mukaan läpi vuoden yhtä hyvin alueella vieraileville bussiryhmille kuin paikallisille perhejuhlillekin. vuosikerta Lemettilän kivinavetta muuntui tilausravintolaksi Hanna Mäkinen Hanna Mäkinen Lemettilän tilalla Petäjäveden kirkonkylällä avasi joulun alla ovensa uusi 50-paikkainen tilausravintola. Ei tämä halpaa ole ollut. Ruuan valmistuksesta vastaa vuorollaan kaksi ammattikokkia kivinavetan upouudessa keittiössä. Navetanvintiltä löytyy lisää monikäyttöistä tilaa. Kivinavettaan remontoidut tilat ratkaisivat molemmat ongelmat. Vaikka kivinavetan saneeraajat saivat mittavaan projektiin investointitukea Ely-keskukselta, on massiivisen kivirakennuksen muokkaaminen moderniksi ravintolatilaksi edellyttänyt isoa investointia myös yrittäjältä. - Investoinnin koko Lemettilän uuden tilausravintolan ja majoitustilojen sisustuksesta löytyy viitteitä tilan historiasta: maitotonkkia ja heinäseipäitä. Vuonna 1898 valmistuneeseen kivinavettaan mahtuu ravintola- ja kokoustila keittiöineen, pesu- ja huoltotilat, toimisto sekä kaksi kahden hengen huonetta. Hakepuuta saadaan tilan raivuutöistä, joten lämpötalous on omavaraisella pohjalla on hirvittänyt, ja hirvittää vieläkin. Koskinen Oy. Rakennustyöt valmistuivat viime vuoden lop- Jatkossa Hanna Hautamäen suunnitelmissa on Lemettilän tilan matkailupalveluiden laajentaminen ohjelmapalveluita tarjoavien yhteistyökumppanien kautta. - Esimerkiksi hyvinvointipalveluita on tulossa tuottamaan Tuhkusen Laura. päivänä 53. Kalle Lemettilän aikana tilalla toimi myös kestikievari. Lisätöitäkin on jouduttu tekemään
Esimerkiksi politiikka ja tekniikan kehitys on vaikuttanut olympialaisten kulttuuriohjelmaan. - Marjatta Öhman Ankkuri-ilta To 9.1.2014 klo 18.30. Evankeliumia elämäksi. Rantatie 3. Jos oikein kurkottaisi, voisi yltää johonkin kirjaimeen hipaisemalla. Sanalle ja sanoille on oma aikansa. 1961 Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN: 2242-2463 Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen puh. -sukkia myydään ensimmäistä kertaa. Nykyään sanoja sanotaan, niitä tekstiviestitellään, niitä twiitataan, niitä someillaan. Työn määrän ja aikataulun voi päättää itse - yrittäjä on muista riippumaton, joistain kahleista vapaa ja vastuussa vain omasta tekemisestään. Toisaalta, ettei aina ihan yksin tarvitse siellä sorvin äärellä puuhastella, kunta tarjoaa nyt mukavasti verkostoitumisen ja tuen mahdollisuuksia erilaisilla tempauksillaan. Puhumattakaan paikallisesta yrittäjäyhdistyksestä, jonka jäsenmäärä on jatkuvassa kasvussa. Ennen vanhaan salasanojen tilalla oli kujeet. klo 10 Vauvakirkko srk-kodilla / IP, LGK, lastenohjaajat. Klo 17.30 Miestenilta Petäjälahdessa. Kirkkoherranviraston uudet aukioloajat 13.1. Seuraavat värit sopivat ?Holy Socks. Oikea aika. Se voi olla vaikkapa tänään. Petäjäveden Yrittäjät ry valitseekin jälleen tammikuun lopussa paikkakunnan Vuoden Yrittäjän. Petäjävesi-lehti pyysi lukijoitaan antamaan oman kylän tekijämiehille ja -naisille ruusuja hyvästä palvelusta. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e, toistoalennus 10% Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. (014) 854 240 www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. alkaen: maanantai klo 10-17 ja keskiviikko klo 9-16. Kuollut: Jenny Wahlman, 95 v ja Liisa Marjatta Holttinen, 73 v. Tapulin takaa Nautin suuresti sanaleikeistä ja sanojen kääntelystä. Vanhat salasanat. Kiristys taas johtuu siitä, että löysin vintiltä jo hyvissä ajoin ennen joulua vanhat pyhähousut, jotka oli jääneet melkein käyttämättä ja jotka sitten tuunasin uusiokäyttöön. Nykyäänhän sanotaan kuulemma tuunaamiseksi, jos otetaan jotkut vanhat vaatteet esille. Hyvin passelit housut, jotka ostin kerran yksiin hirvipeijaisiin arviolta viisitoista vuotta sitten. Kiristys ei haittaa mitään vyötärön kohdalla. -sukista saat Kaisa Pihlajamäeltä p. Yksin puurtaja rakentaa meidän kaikkien yhteistä maailmaa. Petäjävedellä 7.1.2014, Suvi Kallioinen www.petajavedenseurakunta.fi . ?Holy Socks. klo 12 Pengerjoen lähetyspiiri Arja ja Jaakko Moilasella / SO. Ke 15.1. Niilokin sanoi, että enemmän haittaa, jos päässä kiristää. Tai onhan siitä joulusta vielä isot kauppalaskut jäljellä. Siinäpä kiteytettynä alkanut vuosi, joka merkitään nyt numeroilla 2014. klo 18-20 Kids´ Friday srk-kodilla. Su 12.1. Ollaanko edistytty vai pakitettu? Yksikin sana voi olla liikaa tai yksikin sana riittää tuomaan valonsäteen keskelle pimeää. Mistä sitä siis aina tietää välittämänsä sanan merkityksen. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Sanan valon anna paistaa, kaikki kansat tavoittaa.? (Virrestä 46) Pe 10.1. Neulomisaikaa on läpi vuoden, mutta kannustamme neulojia ahkeroimaan erityisesti kevään ajan toukokuun alkuun asti, sillä toukokuun puolessavälissä on vanhan kirkon juhlatapahtuma, jossa ?Holy Socks. Valmiit sukat voi tuoda jo aikaisemminkin kevään aikana kirkkoherranvirastoon. PETÄJÄVESI Sivu 02 Nro 02 - 08.01.2014 Pääkirjoitus: Koko perhe ja kylä yrittää Petäjävesi on kuin pieni ja sisukas ukko, joka pärjää omillaan ja tekee töitä tahtonsa mukaan, välillä niin, että höyry nousee. 0400 373 685. - Kaisa Pihlajamäki. klo 10.45 Ystävän Pysäkin kevätkausi alkaa! . klo 19. Kanslianeuvos Juhani Lillberg kertoo tilaisuudessa talviolympialaisten kulttuuriohjelmien sisällöstä ja merkityksestä eri kisoissa. Olympialaisten alkuperäiseen ideaan on kuulunut sekä ruumiin että hengen kulttuurin kehittäminen. Kesämökkinaapurit kyllä ampuivat ihan kiitettävästi tälläkin kertaa, mutta koira nuokkui tuvassa ja välillä nosti toista korvaansa ja jatkoi sitten taas nuokkumista. Eikä meillä mikään kenneli täällä ole! Keskimmäisen tytön koira vaan tuli kaupungista sijoitukseen kolmeksi päiväksi. - Käpytikka Nyt pyhää sukkaa neulomaan Seurakunnan lähetystoimikunta tempaisee Petäjäveden vanhan kirkon 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi käyntiin ?Holy Socks. Petäjäveden Tekstiilin Päivi Savolainen on luvannut laittaa oikeanvärisiä lankoja erikseen ?kirkon värikoriin?. Lähetystyö on meidän kristittyjen yhteinen asia ja näin sinä voit olla mukana tuossa tärkeässä tehtävässä! Joulumyyjäisten tuotto lähetystyölle oli 402 euroa. Kiitos kaikille lähetystyönpöydässä kävijöille! Lisätietoja ?Holy Socks. Hyvä kun veivät, ei meillä tuollaista juustoja olisi syötykään, joiden nimiä ei osata sanoa! Uusi vuosi oltiinkin sitten jo ihan kahdestaan. Tai ei ihan. Tervetuloa! Järj. Toisaalta se nauttii myös yhdessä tekemisestä, yhteisen kylän asioista ja sen ihmisistä huolta kantaen. Taloudellisesti tiukasta ajasta huolimatta, ehkä jopa sen ansiosta, Petäjäveden kunta on panostanut komeasti strategioineen kaikkineen paikallisen osaamisen ja yrittäjyyden tukemiseen. Satuin törmäämään sosiaalisessa mediassa tällaiseen lausepariin: Uusi vuosi. Oli meillä hoitokoira. Se on siitä omituinen koira, ettei yhtään välittänyt pamauksista tai valoista taivaalla. Käytännössä olympialaisiin liittyvä mittava kulttuurianti on kuitenkin jäänyt esimerkiksi uutisoinnissa täysin urheilutapahtumien varjoon. Vuoden 1988 Calgaryn olympialaisista lähtien olympialaisten kulttuuripuolen tapahtumia järjestänyt Lillberg nostaa luennossaan esille nimen omaan talviolympialaisten kulttuuritarjonnan ja sen, kuinka kulttuuriohjelmien luonne on vaihdellut eri olympialaisissa. -neulomisprojektin. Tähänkin numeroon kertyi kuin itsestään runsaasti yrittäjäaiheisia juttuja. Investointeja tehdään jatkuvalla syötöllä ja kovalla tohinalla. -sukkiin: 127 (sininen), 549 (punainen), 644 (terra), 060 (vaaleanruskea), 653 (ruskea, tämä sävy ei ole enää kevään mallistossa), 044 (harmaa), 047 (harmaa), 048 (harmaa), 010 (valkoinen), 011 (valkoinen). Joten nyt neulomaan lähetystyön hyväksi kaikenkokoisia ja -mallisia sukkia vanhan kirkon väreissä. Jos jotakin hyvää näkee tuossa kaikessa, ei mitään loppuja jäänyt, kun pakkasivat vielä matkaeväät niistä. eli pyhät sukat viittaavat vanhan kirkon tunnelmaan. Kokeile! Yhteystiedot: puh. Asematie 6, Petäjävesi Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu v. Sana-avaruudessa on paljon kirjaimia koko ajan liikkeellä. Helluntaisrk Viikon pakina: Uuden vuoden alussa Joulusta on enää muistot ja kiristävä housunvyötärö jäljellä. Myös Petäjävesilehti haluaa tuoda pitkin vuotta esiin sekä uusia yrittäjiä että vanhoja konkareita. Kaksi pariskuntaa kertovat miten se heiltä onnistuu perheen pyörityksen lomassa - haasteita varmasti piisaa. Yrittäjä työllistää tietysti itsensä, mutta parhaassa tapauksessa myös muita paikkakunnan asukkaita. Haluamme, että yrittäjyys jo arvona sinänsä on läsnä jokaviikkoisen lehden sisältöä rakennettaessa. Jp:n jälkeen kahvi- ja pilttitarjoilu. Ma 13.1. Sukkien värit ja sävyt on mietitty sopimaan vanhan kirkon väreihin. Tarkoitus on neuloa villasukkia ja myydä niitä sitten lähetystyön hyväksi vanhan kirkon eri tapahtumissa ja myös muissa seurakunnan tapahtumissa. Sukat neulotaan Novitan 7 veljestä -langoista. Mielenkiintoista on myös se, että useassa petäjävetisessä perheessä luotsataan firmaa yhdessä eteenpäin tai molemmilla on peräti omat yrityksensä hoidettavanaan. 12 kk 57e, 3 kk 25e Irtonumeromyynti: hintaan 1,50e lehden toimitus, Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä, sähköisenä lehtiluukku.net Petäjävesi-lehti on Sanomalehtien Liiton jäsen. Yleisölle avoin luentotilaisuus Kulttuuri ja olympialaiset Auditorio Miilussa torstaina 16.1. Kiitoksia sateli runsaasti ja esittelemme alkuvuodesta lisää näitä kiitosta saaneita. Toivotan työssään omavaraisille sisupusseille voimaa, tahtoa ja tarmokasta jatkoa. Tuohon tapahtumaan odotetaan paljon ihmisiä. Vaikka kuinka yritet- - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI - tiin elää nuukasti ja tehdä perinteinen joulu, oli väkeä meillä sen verran paljon, että eurot vaan vilistivät silmissä unessa ja valveilla. Jälkikasvu on sellaista, että vaatimattomuussanaa ei niiden sanakirjaan ole painettu ollenkaan. Koko ajan syötiin ja juotiin ja kaupasta piti ostaa milloin mitäkin ekstraa, jota ei ollut Liinun kirjoittamassa listassa
Viennin osuus on myös kasvanut koko ajan, Suomesta on teollisuutta karannut ulkomaille. Koneita Petäjäveden Metalli on ostanut ympäri maailmaa, suurimmaksi osaksi Italiasta, Espanjasta ja Ruotsista. - Tuttuja on tullut maailmalta paljon ja se on mukavaa Vaikka muualla valitellaan lamaa, Petäjäveden Metalli investoi viime vuonnakin. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti jo 22-vuotiaana Ruotsissa. - 1960-luvun lopulla menin ensin Göteborgiin Volvon tehtaille töihin. Hitsauksesta hankin kokemusta Norjassa ja kyllä sitä autotehtaalta saatua kokemusta sarjatuotannosta on vuosien saatossa sovellettu tännekin, Salminen kertoo. Vaihdos edessä Nykyään Petäjäveden Metallin toimitusjohtajana on Markku Salmisen poika Markus Salminen. - Markus osti ensimmäiset Petäjäveden Metallin osakkeensa 15-vuotiaana, 35 prosenttia firmasta Norjassa asuvalta kaveriltani, joka oli tässä vähemmistöosakkaana. Nykyään Markus omistaa yrityksestä puolet, Salminen kertoo. - Minulla on tavoitteena, että luovutan lähivuosina pojalle velattoman firman. Meillä on tällä hetkellä Suomen oloissa ainutlaatuista konekantaa; sekin tuo uusia asiakkaita, kun meillä pystyy tekemään sellaista, mitä muualla ei pysty. Tiina Lamminaho Vienti on kasvanut, maailma pienentynyt Petäjäveden Metallin tuotteista 70 prosenttia menee vientiin joko suoraan tai välillisesti. Menestys on koko tiimin työtä, yksin sitä ei saa aikaan, Salminen sanoo. Petäjäveden Metalli on perustettu vuonna 1980. Halli on ollut koko ajan samalla paikalla, sitä on vain vuosien varrella laajennettu, yhteensä yhdeksän kertaa. Kielitaito auttaa suuresti, Salminen sanoo. - Maailma on muuttunut paljon 1980-luvusta, nyt on aivan luonnollista toimia yli rajojen. Loppiaisen mielenosoitus tullaankin järjestämään niin pitkään, kuin tilanteeseen saadaan muutos. Tällä hetkellä tilaa on vajaa hehtaari. - Alkuaikoina velat vain kasvoivat ja vuonna 1985 ulosottomies oli jokaviikkoinen vieras. Tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset säiliöiden päädyt, joita menee muun muassa kemianteollisuudelle ja lämmitysalan tuotteisiin. Säiliönpäätyjä Petäjäveden Metalli tekee kappalemääräisesti eniten Suomessa. Salminen määrittelee yrityksensä alihankintayritykseksi, jolla on myös omia tuotteita. - Kaksikymmentä asiakasta kattaa 80 prosenttia liikevaihdosta, loppu 20 prosenttia tulee noin pariltasadalta asiakkaalta, jotka ostavat meiltä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Mukana loppiaisen tulia sytyttämässä oli myös paljon koululaisia perheineen. tilanteita usein ja viimeisen neljän vuoden aikana siinä on sattunut kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. - Me alueen asukkaat haluamme leppoisalla turvallisuustempauksella muistuttaa kaikkia siitä, ettei ongelma ole kadonnut itsekseen vaan päinvastoin, pahentuu päivä päivältä, kun alueelle muuttaa uusia perheitä lapsineen, julistustapahtuman järjestänyt Lea Lerkkanen toteaa. Molempien tempausten ansiosta tärkeä asia sai paljon huomiota eri tiedotusvälineissä. - Idea on lähtenyt aikoinaan siitä, kun Rahikaisen Tuomas sanoi, että pitäisikö viedä iso kynttilä risteykseen, Sairanen kertoo. Toivottavasti niitä ei enää vuoden päästä tarvitse järjestää. Suvi Kallioinen Sini Sairanen oli tyytyväinen tempauksen osallistujamäärään. Salmisen yritys, Petäjäveden Metalli Oy, on hyvä esimerkki menestyneestä yrityksestä - yritys on investoinut viidentoista viime vuoden ajan noin 300 000 eurolla joka vuosi, mutta velkaa ei kuitenkaan juuri ole. - Toinen menestyksen salaisuus on hyvät työntekijät. Vaaralliseen risteykseen kaivataan valaistusta ja levike, mutta rahaa hankkeeseen ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta vieläkään saatu. Risteyksessä on vaara- Huoli valtatie 23:n ja Liisalantien risteyksen turvattomuudesta on nyt erityisen suuri, sillä lapset odottavat koulukyytiään uudessa paikassa. Uusin konehankinta on teräskuulasinko, jolla pintakäsitellään Muurikan pannut. - Menestys ei ole tullut itsekseen, töitä on tehtävä. Vaaralliseen ja ?mörköpimeään. Tavoite velattomuudesta toteutuu jo tänä vuonna, mutta ihan vielä minä en ole jäämässä eläkkeelle, kesällä 64 vuotta täyttävä, mutta moottoripyöräharrastuksissa nuoremmillekin pärjäävä Salminen sanoo.. Nyt myös koululaiset odottavat koulukyytejään risteysalueella. Vientikohteita ovat Pohjoismaat ja Baltia. - Ruotsin ja Norjan suunta on minulle luonnollinen, kun olen ollut siellä itse töissä. PETÄJÄVESI Nro 02 - 08.01.2014 Sivu 03 Vaarallisen risteysalueen ongelmia ei ole ratkaistu vieläkään Toiveikkaat tulet syttyivät pimeään Suvi Kallioinen Loppiaisiltana järjestettiin Kintaudella jo perinteeksi muodostunut kynttilämielenosoitus vaarallisen risteysalueen vuoksi. Mukana kynttilöineen ja lyhtyineen Petäjäahon ja Vehkasuon risteyksessä oli noin 80 alueen huolestunutta asukasta. Pääasiakkaista aina joku jää pois ja joku uusi tulee tilalle. Loppiasen kynttilät lahjoitti Kintauden kyläyhdistys sekä alueen asukkaat. Automatisointi aloitti nousun Asiakkaista huolehtiminen ja hyvät työntekijät auttavat Petäjäveden Metallia menestymään Tiina Lamminaho - Jos haluaa menestyä, asiakkaista on pidettävä huolta, yrittäjä Markku Salminen toteaa. Meillä on asiakkaita, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä 1980-luvulta asti, Salminen kertoo. - Koko ajan täytyy myös pysyä hereillä ja haistella uutta. Sitten rupesimme automatisoimaan tuotantoa ja vähensimme työntekijöitä - nousu alkoi siitä, Salminen kertoo. Enimmillään Petäjäveden Metallilla on ollut 12 henkeä töissä, nyt työt tehdään seitsemällä työntekijällä. Loppiaisillassa kuntaa edustaneen valtuutetun Sanna Talasjärven mukaan odotuspaikalle ollaan kuitenkin saamassa levike. Yksi tapahtuman järjestäjistä ja alueen asukas Sini Sairanen kertoo, että petäjävetisten yhteinen huoli risteyksen vaarallisuudesta on ollut olemassa peräti 40 vuoden ajan. risteykseen kaivataan kipeästi valaistusta. - Siitä se ajatus sitten lähti, puhumattakaan lukuisista asukkaiden yhteydenotoista Ely-keskukseen sekä asian puolesta kerätyistä adresseista. Tänä vuonna järjestettiin myös uudenvuodenaattona risteysrauhanjulistus. Kateuskin on ansaittava, Markku Salminen toteaa. Autotehtaalta oppia sarjatuotannosta Yrittäjyys on Salmiselle elämäntapa. Viime vuonna ilta keräsi sata osallistujaa
Osa Freesin toimintaa on myös Liikekeskuksella toimiva Kokkisten yrittäjäperheeseen kuuluvat Riitta-äidin ja Juha-isän lisäksi 10-vuotias Roope, 4-vuotias Olga ja 12-vuotias Milla. R-kioski on auki vuoden jokaisena päivänä ja Pirjo tekee viikonloput ja juhlapäivät itse, mutta onneksi hänellä on myös hyviä työntekijöitä, niin että hän pystyy pitämään vapaapäivät oikeasti vapaapäivinä, Pirkka Syvänoro sanoo. - Koira on ovella odottamassa ja sen kanssa on lähdettävä ulos. Mutta pääosin yrittäjänä oleminen on mielekästä ja mukavaa. Juha Kokkinen taas ei oikein osaa kuvitella olevansa palkkatöissä. - Sitä on tottunut siihen, että saa säätää itse työaikansa ja saa tehdä hommat niin kuin katsoo itse parhaaksi. Ajatusta kypsyteltiin ensin vähän aikaa lomamatkalla Intian lämmössä ja sitten sitä ruvettiin toteuttamaan, Riitta Kokkinen kertoo. - Pelkkä kahvilatoiminta ei olisi ollut kannattavaa, mukaan oli pakko miettiä muutakin. Itse hän sanoo kasvaneensa yrittäjyyteen. - Kun olin lapsi, asuimme Jyväskylässä samassa talossa, jossa perheemme liikeyritys oli. - Alussa hirvitti, kun ei ollut tietoa mistään ja kaikki tuli yhtä aikaa. PETÄJÄVESI Sivu 04 Nro 02 - 08.01.2014 Kokkisilla on kolme yritystä ja kolme lasta Yrittäjyys näkyy myös lapsiperheen arjessa Tiina Lamminaho Kolmilapsisen perheen arjen pyörittäminen on monesti haastavaa. Ja välillä viikonloppuisin tiskin takanakin sen verran, että taito pysyy tallessa. Pirkka oli minulle tuki ja turva yrityksen alkuaikoina. Pirkka Syvänoro auttaa vieläkin kioskin paperiasioissa, kun omilta töiltään ehtii. - Voi olla, että istumme syömään iltaruokaa yhdessä joskus yhdeksän aikaan illalla. - Kun he ja heidän kaksi koiraansa tulevat kylään, rupeaa tapahtumaan. R-kioskin asioiden lisäksi piti opetella hoitamaan postiasioita. Pirkasta oli paljon apua, hän kävi myös koulutukset sekä R-kioskin että postin puolella. Mutta se on vain mukavaa, kun talossa on välillä sutinaa, Pirjo Syvänoro toteaa. Pariskunnan mielestä yrittäjyyden paras puoli on juuri se, että saa olla itse oma herransa - toki päämiehen, eli takana olevan ison konsernin, sanelemissa puitteissa. - Olisi varmaan vaikea tottua virka-aikaan eli työskentelemään aamukahdeksasta iltapäivän neljään, kun emme ole koskaan sellaista tehneet. Olemme työskennelleet aina niin sanotulla joustavalla työajalla aamusta iltamyöhään, mutta sellaista se on myös palkkatyössä tänä päivänä - pitää vain pystyä venymään sen mukaan mitä tilanne ja työt vaativat. - Kummallakaan ei ole edes firman mappeja kotona. Silloin kun on vapaata, se pitää myös pitää vapaana, Syvänorot sanovat. Parsonrussellinterrieri Jaska pitää myös huolen siitä, että työasiat eivät tule mukaan kotiin. Aluksi toimialana oli äänentoisto. Nyt teemme rakennustöiden lisäksi erilaisia pientalorakentamiseen liittyviä asiantuntijatehtäviä, esimerkiksi kuntoarvioita ja lämpökuvauksia, Juha Kokkinen kertoo. Riitta Kokkisen mukaan Juha on syypää myös hänen yrittäjäksi ryhtymiseensä. Tiina Lamminaho - Juha osti kaverinsa kanssa vanhan S-marketin kiinteistön, johon perustettiin Petäjäveden Liikekeskus. Paketteja pitää viedä asiakkaille keskellä päivää, minun pitää olla silloin kahvilassa, Riitta Kokkinen kertoo. - Viikonloppuisin sitten hoidamme joskus yhdessä Juhan yrityksen hommia, haemme rautakaupasta tavaraa ja puramme kuormia. Arki täyttyy kiireestä Kokkisten mukaan se, että molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä ja tekevät pitkää päivää, näkyy perheen arjessa. - Pesukone on laitettava päälle heti, kun tulee kotiin, että ehtii saada pyykit kuivumaan ennen nukkumaanmenoa, Riitta Kokkinen toteaa. Kun molemmat ovat yrittäjiä, kumpikin myös ymmärtää sen, että työpäivät voivat venyä, eikä aina pääse kotiin, silloin kun on sanonut tulevansa. - Silloin vain joudutaan säveltämään ratkaisuja esimerkiksi neljävuotiaan Olgan päiväkodilta hakemiseen, Kokkiset toteavat. - Päiväkodille pitää ilmoittaa kahta viikkoa aikaisemmin, jos tarvitsee hoitoa kello viiden jälkeen illalla. Käymme monesti kylässä mummolassa tai ystävien luona, Kokkiset kertovat. Syvänorojen yritykset ovat samassa talossa ?Naapuriapua. Puhtaasti asennekysymys.. Sitten tein toiminimellä omia hommia ja parikymppisenä perustin oman yrityksen. - Kun Pirjo aloitti R-kioskiyrittäjänä, minä kävin kaupungissa töissä. Tuntui järkevältä itsekin siirtyä tänne - asiat vain loksahtivat kohdalleen. - Minä en ole opetellut vakuutusten tekoa, joten en voi auttaa Pirkkaa hänen yrityksessään, Pirjo Syvänoro toteaa. Siihen piti Juhan mielestä saada myös kahvila ja hän ehdotti kahvilanpitoa minulle. Matkahuolto oli hakenut täältä jo jonkin aikaa asiamiesyrittäjää ja se sopi hyvin kahvilan kaveriksi, kun paikalle saatiin tehtyä liikennejärjestelyjä. Riitta ja Juha Kokkisen perheessä oman mausteensa elämään tuo lisäksi vanhempien yrittäjyys; Riitta Kokkinen on pyörittänyt keväästä 2011 lähtien kahvila Freesiä, rakennusliike Acepoint Oy:n ja Petäjäveden Liikekeskuksen yrittäjä Juha Kokkinen kertoo olleensa yrittäjänä aina. - 17-vuotiaana olin kuukauden palkkatöissä, kesätöissä kunnalla vanhainkodin talonmiehen sijaisena. Olen kouluttautunut rakennusterveysasioihin sekä kosteusja homeasioihin - on hyvä tehdä uudetkin talot siten, että tietää, ettei niihin tule ongelmia. Työnsä ohella Juha Kokkinen opiskelee, tällä hetkellä rakennusterveyttä, rakennusalan työnjohtamista ja rakennustekniikkaa kolmen eri ammattikorkeakoulun kirjoilla. - Todennäköisesti tuntuisi oudolta, jos illat olisivat vapaita. Asiakkaat hyötyvät ja se antaa meille helposti joustavuutta palveluihin, Pirkka Syvänoro sanoo. Vapaat vapaina Kotona pariskunta ei juuri puhu työasioista. Lapsetkin osallistuvat joskus yritysten töihin. solarium ja kokoustilan vuokraaminen. Aluksi Juha Kokkisen sisko oli mukana kahvilahommassa, nyt Riitta Kokkinen pyörittää sitä itsekseen. - Juha avustaa hoitamalla matkahuollon pakettien kuljetusta ja tukkukäyntejä. annetaan puolin ja toisin Tiina Lamminaho Pirkka ja Pirjo Syvänoron yritykset ovat seinänaapureita. Vakuutusalalle tulin 1993, ensin yrittäjäpohjaisesti ja välillä työntekijänä, Pirkka Syvänoro kertoo. - Siitä on kuitenkin etua molemmille, että yritykset ovat vierekkäin. Itsekin olin 1980-luvun lopulla Syvänoron vastuunalaisena vetäjänä. Nyt kun arjet menevät töissä, emme osaa viikonloppuisinkaan vain olla kotona. Lisäksi otimme myyntiin askartelu- ja toimistotarvikkeita. Kahvila on auki viiteen, eli minun pitää olla siellä ja jos Juhalle tuleekin jokin yllättävä viivytys, täytyy joko soittaa 12-vuotias Milla kahvilalle vähäksi aikaa tai pyytää mummoa hakemaan Olga, Riitta Kokkinen selvittää. Yrittäjänä saa päättää itse Riitta Kokkinen myöntää, että palkkatyön helppous on ajoittain käynyt mielessä. - Kun sairastuu itse, tai lapsi sairastuu, palkka- töissä saisi palkan sairausajaltakin. Jos koiraa ei huomioi kotiin mennessään, se kyllä pitää huolen siitä, että tulee huomatuksi. Pitkät työpäivät ovat Syvänorojen mukaan elämäntapa. Pirkka Syvänoro on ollut LähiTapiola-yrittäjä viitisen vuotta, Pirjo Syvänorolla on meneillään kuudes vuosi R-kioskiyrittäjänä. - Yrittäjäksi ryhtyminen tuli vastaan aivan yllättäen. Olen ollut aikaisemmin aina palkkatyöläisenä, en osannut kuvitellakaan ryhtyväni yrittäjäksi, Pirjo Syvänoro kertoo. - Aika paljon pystymme kuitenkin molemmat säätelemään itse aikataulujamme. Kun suunnittelee kuukauden etukäteen, saa työn lomaan hyvin sopimaan omat harrastuskuviot ja lastenlasten hoitamisetkin. Pirkka Syvänoro harrastaa autourheilua. Lapsenlapsia Syvänoroilla on kaksi, 6- ja 7-vuotiaat Tiina Lamminaho Pirjo ja Pirkka Syvänorolla on kummallakin yrityksessään monta osattavaa asiaa: Pirjo pyörittää R-kioskipalvelujen lisäksi asiamiespostia, Pirkan toimenkuvassa tapahtunee alkuvuonna hiukan muutoksia, joista hän lupaa kertoa lisää, kun asiat varmistuvat. pojantytöt
Uudempiin harrastuksiin kuuluu samoilu Lapissa yhdessä Aake Ojalan ja kumppaneiden kanssa. Tältäkin osin asiat ovat Nislinin mukaan nyt paremmin kuin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Petäjäveden Petäjäisten Aarne Soanjärven johdolla tekemä talkootyö oli korvaamaton apu uuden valaistun kuntoradan aikaansaamisessa. Muitakin esimerkkejä kitkattomasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä löytyy. - Seppo Ojalan aikana Petäjäveden seurakunta on ollut hyvähenkinen yhteistyökumppani. Olen vastannut, että paljon paremmalta kuin viisikymppisenä. Kun perhe palasi muutaman päivän kuluttua takaisin kotiin, oli keli jo talvisempi. Nykyisin vapaa-aikatoimen piiriin kuuluvia työtehtäviä ovat hoitamassa lisäkseni Koposen Olli ja Kettusen Ossi, ja kirjastollakin on nyt oma johtajansa, Heli Laitinen. Nykyisin rakennus on yksityisasuntona. - Marjo Suvanto si kulttuuripuolen työt ovat tuoneet väriä koko meidän perheen elämään. Olemme saaneet tutustua kiinnostaviin, hienoihin ihmisiin, mikä on ollut rikkaus, Tapani ja Tuija Nislin toteavat. Vuosikymmenten varrella Nislinin työnkuva on muuttunut kunnan taloudellisen tilanteen mukaan. - Moni on viime päivinä kysynyt, että miltä tuntuu olla kuusikymppinen. Eli tilattu sää, vitsailee Nislin tämän hetkiseen lumettomaan Petäjäveteen viitaten. Tapaninpäivää sekä joulun pyhiä Nislinit juhlistivat muutama viikko sitten poikkeuksellisesti muualla kuin kotona Näätätiellä. Esimerkiksi kunnan ?pula-aikana? 1990-luvun alussa iso osa valaistusta kuntoradasta jäi uuden kevyen liikenteen väylän alle. Muutoin Tapani Nislinin elämä on opiskeluvuosia ja muutamaa Jyväskylän vuotta lukuun ottamatta soljunut sujuvasti Petäjäveden tutuissa maisemissa. - Ei minulla ole koskaan ollut sellaista tarvetta Työssään Tapani Nislin on toiminut vapaa-aikatoimen laajalla tehtäväkentällä. Eli paljon on menty eteenpäin, Nislin toteaa. - Ylipäätään Petäjäveden kunnassa on ollut hyvä olla töissä. Vuosikymmenten myötä syntyneestä paikallistuntemuksesta on ollut Nislinin mukaan suuri apu myös työtehtävissä. Hanna Mäkinen Petäjäveden kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Tapani Nislin syntyi tapaninpäivänä 60 vuotta sitten. - Silloinkin oli muuten musta joulu. Kulttuurikeskuksen paljon käytetty kuntosali ja talviuintipaikka ovat puolestaan hyviä esimerkkejä paikallisen seurayhtymän yhteisistä ponnistuksista, Nislin listaa. Vapaa-ajallaan kuusikymmenvuotiaaksi ehtinyt Nislin matkustelee, liikkuu ja retkeilee. Siinä toimi maataloustuottajain osuusliike, joka tunnettiin nimellä Miljoonahuiske. Kun rakennuksen laajennus tehtiin, siihen muutti naiskotiteollisuuskoulu ja Keski-Suomen kutomokoulu. Huomattavaa kuvissa on, että vaikka niiden välillä on vuosikymmeniä, sama puhelinpylväs seisoo edelleen vinossa. PETÄJÄVESI Nro 02 - 08.01.2014 Sivu 05 Petäjäveden poika kiri kuudenkympin väliaikapisteeseen Hanna Mäkinen lähteä etsimään muualta isompia ympyröitä, ei edes nuorena. Seuraavana vuonna Tuija ja Tapani Nislinin muuttokuorma siirtyi Jyväskylästä Petäjävedelle, ja perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, Mikko-poika. Välillä tuntui, että jouduin olemaan vähän joka asiassa mukana. Huumorin, liikunnan ja myönteisen asenteen yhdistelmä tuntuu kantavan pitkälle. Arkistokuva. Tehtäviin on kuulunut liikunta-asioiden lisäksi kulttuuria ja nuorisotyötä. Työaikojen puolesta Nislinin toimi ei missään vaiheessa ole mahtunut jämptiin kahdeksasta neljään -sapluunaan. - Kyllä tässä työssä ovat meinanneet mennä välillä puurot, vellit ja jauhotkin sekaisin. Raja työn ja vapaa-ajan välillä on joskus tuntunut häilyvältä, Nislin miettii. Ehkä se oli se yletön urheiluharrastus, jonka takia minulla riitti aina tekemistä täälläkin. Pelasin esimerkiksi lentopalloa Herakossa, jonka menestys oli aikoinaan iso juttu Petäjävedellä. Liikunnanohjaajaksi Pajulahden urheiluopistosta vuonna 1977 valmistunut Nislin tuli töihin kotikuntaansa Petäjävedelle elokuussa 1982. Kymmenen vuotta sitten töissä oli liiankin kiireistä. Tytär Mari syntyi vuonna 1986. Perheen vakaata viihtymistä Petäjävedellä ovat lisänneet hyvät harrastusmahdollisuudet. Esimerkiksi Läntisen Keski-Suomen musiikkiopiston ja Keuruun kansalaisopiston toimintaa Nislinit kiittävät hyväksi ja monipuoliseksi. Vapaa-ajan monitoimityöläinen Kuudenkymmenen vuoden rajapyykille ehtinyt Petäjäveden kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Tapani Nislin on paljasjalkainen petäjävetinen. Ennen onnistunutta lonkkaleikkausta kivut verottivat elämänlaatua, eivätkä pitkät patikkaretket Lapin maisemissa olisi olleet edes mahdollisia. Uudelle, alkavalle kympille Petäjäveden kunnan liikunta- ja kulttuuripuolen monitoimimies pääseekin ilmeisen hyväkuntoisena ja hyväntuulisena. Ilta- ja viikonlopputöitä on joka tapauksessa riittänyt, mikä on edellyttänyt sopeutumiskykyä ja joustavuutta Tapani Nislinin lisäksi myös hänen perheeltään. - Toisaalta esimerkik- Arkistokuva Muuttuva Petäjävesi Naiskotiteollisuuskoulu toimi alunperin huvilarakennuksena. Rapa kuulemma loiskui äidin lähtiessä Petäjävedeltä synnytyslaitokselle joulupäivänä. Kunnanjohtajista Tarmo Tiihonen oli kova urheilumies, ja Teppo Sirniö on jatkanut samoilla linjoilla. Kuntalaiset ovatkin olleet tosi tyytyväisiä moneen asiaan Petäjävedellä: täällä on hyvät hiihtoladut ja kuntosali, uimarantoja ja toimivat sisäliikuntapaikat. - Vastaavasti kulttuuripuolella auditorio Miilu on ollut melkoinen satsaus kunnalta. Ennen Miilua moni tapahtuma meni pieleen huonon akustiikan ja äänentoiston takia. Miilun myötä puitteet ovat enemmän kuin kunnossa. Tyytyväinen joukkuepelaaja Kuudenkymmenen ikä- vuoden aikana Tapani Nislin on joukkuepelaajana oppinut arvostamaan yhteistyön voimaa. Ei pelkästään työelämässä, vaan elämässä yleensä. - Petäjävedellä on tehty mahtavia juttuja talkoohengessä. Esimerkiksi liikuntapuolen kehittämiseen on suhtauduttu myönteisesti
Onnistumisia riemuittiin yhdessä ja kaveria kannustettiin pahan paikan tullessa. Valmentaja on erittäin ?ylypiä. Emma, Richandra ja Saana onnistuivat hyvin kaikissa suorituksissaan ja ajoittain suoritukset olivat ihan mahtavia. Aloitussyötöt olivat kaikilla äärimmäisen varmoja mutta silti pahoja. Myös hyökkäykset olivat loistavia: välillä etukulmiin, Pojat taistelivat hyvin alkulohkon tiukoissa peleissä. Aapon, Onnin ja Eeron aloitussyötöt onnistuivat loistavasti koko päivän. Viimeinen peli päättyi voitokkaasti, pojat lämpenivät siihen ilon kautta. Vastustajalle ei jäänyt mitään saumoja, vaikka heidän kannustusjoukkonsa yrittivätkin kaikkensa horjuttaakseen meidän poikia. Eeron huikean takakentälle painuneen kovan iskulyönnin jälkeen PetPetin pojat tunnetaan Pohjanmaalla kovista hyökkäyksistä: ?Varokaa, kohta se iskee!. Puh. Matka tehtiin Uuraisten liikenteen turvallisella kyydillä, kiitos Jussille. Seuraavassa päästään lukemaan valmentajien kirjoittamat turnauskuulumiset. Soilen E-pojat Maaritin F-neidot Neljän nuoren neidon voimalla lähdettiin lakeuksien hurjien kaatoon. Jennan uskomattomat kopit, Hennan varmat syötöt, Richandran loistava yleispeli ja Lauran jäätävät hyökkäykset toivat meille kolme kirkasta 2-0 voittoa ja yhden hävityn pelin. Lentopallon pelaamisen ilo näkyi tyttöjen peleissä. ja kiiltävät mitalit sekä yksi liimattu takaraivo. Arjan E-tytöt Tytöt pelasivat rauhallista ja varmaa peliä läpi turnauksen. Ammattilainen kulmien värjäykset ja muotoilut... käymää 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi Leppäläntie 2, Petäjävesi. osallistui tällä kertaa PetPetistä ennätysmäärä junnulentisjoukkueita. Mukaan lähtivät Ftytöt, F-pojat, kaksi Etyttöjoukkuetta, E-pojat ja D-tytöt. Kotiinvietäväksi saatiin ?komiat. Pelit sujuivat yli odotusten: alkulohkon ykköstila varmisti pääsyn pelaamaan sijoista 1-6 18 joukkueen turnauksessa. Tiukkojen sijoituspelien jälkeen joukkueen sijoitus oli lopulta kuudes. Netta teki varmoja syöttöjä ja haki palloja kuin kärppä. Toinen peli järjestäjäseuran Ihguja vastaan olikin ehkä päivän parasta peliä molemmilta joukkueilta. 014-854 240 tai toimitus@petajavesi.net PALVELEMME: (014)854113 PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. leivonnaiset! www.tiinasulkula.com ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 050 546 PUH.9747 (014)854113 Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Kiitokset tytöille reippaasta ja jännittävästä päivästä! F-tytöt ja -pojat valmentajiensa kanssa osallistumismitalit kaulassaan sivat rohkeaa ja kokeilevaa peliä. He tekivät huimia hakuja syöksyen pallon perään. Puh. PETÄJÄVESI Sivu 06 Nro 02 - 08.01.2014 Lentisväki loisti Millennium-turnauksessa Kurikassa Joukkueiden arkisto Kurikan Ryhdin perinteiseen, jo 15. Ota yhteyttä! PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI Petäjävesi herkulliset puh. Rohkeita hyökkäyksiä ja ässäsyöttäjä nähtiin myös. Jokaisessa pelissä tehtiin pelaamalla pisteitä ja viidestä pelistä tuli yksi voitto. Viimeisessä pelissä väsymys jo painoi, mutta sitkeästi pojat pelasivat loppuun. joukkueestaan. Jarkon ja Piian F-pojat Pienet F-pojat - Benjamin, Niilo ja Iiro - pela- välillä taakse vastustajaa juoksuttaen. Pienellä lisäpotkulla mitalit olisivat olleet kaulassa, mutta niukasti jäätiin neljänneksi. 020 170 5120 SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. Tasapeli 1-1 riitti meille varmistamaan jatkopelit kuuden parhaan joukossa kaikkiaan 18 joukkueen turnauksessa. Iinan ja Vilman uskomattomat puolustukset, Iitun kovat hyökkäykset Saaran tarkoista passeista, Hertan hyvät aloitussyötöt ja Sanin loistavat torjunnat jatkuivat takuuvarmoina läpi turnauksen. Tiukkojen jatkosarjapelien päätteeksi päästiin lopulta pelaamaan pronssipeliä. Ilmoitus on mukana toistaiseksi PAPINTIE 2 Tilaa Tiinalta Kotileipomo PETÄJÄVEDEN APTEEKKI tai vähintään neljän viikon ajan sopimuksen mukaan. PETÄJÄVESI Sulkula kaikenlaiset Tiina P. (014) 854 113 Majavatie PETÄJÄVEDEN APTEEKKI Laskutus yhden kuukauden välein. (014) 854 160 asialle -palstan ilmoituksen hinta on 10 euroa + alv 24% per julkaisukerta. Alkulohkon ylivoimainen voitto vei sijoille 1-6. kertaa järjestettyyn turnaukseen 4.1. Silja ja Neea tekivät tasaisen varmaa työtä. Kiitokset tytöille kivasta päivästä! Teemun E-tytöt Koko joukkue pelasi yli odotusten. -kommentti kuuluikin vastustajan vaihtopenkiltä. Virpin D-tytöt Päivä alkoi lennokkaasti Iitun 20 pisteen syöttöputkella, eikä vastustaja tästä toipunut toiseenkaan erään. Milla onnistui syötöissä ja passeissa. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi. Tässä Kauhavan Wisa 1 oli hiukan parempi, mutta kaiken kaikkiaan PetPetin tytöt pelasivat loistavan turnauksen. Hyväntuuliset tytöt kannustivat toisiaan ja tietysti myös muita PetPetin joukkueita omien pelien tauoilla, kuten myös me saimme hienoa kannustusta pienemmiltämme. Päivä oli pitkä, mutta mielettömän mukava. Jännittävän päivän ikävämmästä tapahtumasta selvittiin onneksi säikähdyksellä ammattitaitoisen avun ansiosta. Kiitos Kurikkaan, järjestelyt toimivat jälleen loistavasti kaikkiaan 62 joukkueen turnauksessa. Suurkiitokset myös Anne-Marille ja Jannelle, huolto pelasi jälleen totutun varmasti! - Lentisvalmentajat Ammattilainen asialle Pms 732 Parturi-kampaamo Pms 427 T. Leppälä le u t i ta Pms 732 Pms 427 Rakentavasti Ole läsnä asiakkaillesi joka viikko oman kylän paikallislehdessä! Varaa tästä yrityksellesi edullinen Soita Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset, Kone & Rakennus Meronen Ky n! ja omannäköinen vakioilmoituspaikka
+358 400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi . Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 - Alumiinija RST-korjaushitsaukset . PAPERITARVIKEMYYNTI . niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com Irja Viitanen T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI Petäjäveden asiointi ja Hieronta Tavax 41900 Petäjävesi, puh. KAHVILA . Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt TILAA NUOHOOJA! - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 . MlWHKXROWR . PETÄJÄVESI Nro 02 - 08.01.2014 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . www.sahkoasennuskoskinen.fi . MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . Yritystoiminnan osa-alueiden www.jonescon.fi kehittäminen Sivu 07 Psykologi Heli Heiskanen * Katso kevään kurssit netistä! T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset Liisan Kukkapuoti yrityksille Rohulantie 33 ja. kokouksille . Valokuituliittymät . MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Sinksi Oy 0400 585 417 Tapio Kokkonen Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Juho Kivelä HitsausKoneA Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com 040 702 7902 Koulutettu hieroja HitsausKoneAsennus Jorma Tuppurainen S . 0400 851 393 www.k-ssisailmamestarit.fi JonesCon . 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. UUTELA Omakotitalot, rivitalot, teollisuushallit sekä mastertop. 044 589 3087 040 763 3995 Tarkasta kattoturvalaitteiden kunto ennen nuohoojan saapumista! Toimisto klo 9-15, puh. 044 325 3363 / Heli BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. Tietokoneet . YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? Marita Lehtonen Hieroja JUHA NOKELAINEN 0400 541 758 Nuohous Petäjävedellä: Keski-Suomen Sisäilmamestarit Oy Jos edellisestä nuohouksesta on jo yli vuosi: 0500 546 090 . Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Vaihtolavapalvelut, nosturikuljetukset ja nostot 10 tm /12 m nosturilla, maansiirtokuljetukset, luonnonsoraa Jorma Mäkinen xpressjm@solutions.fi 050 518 0001, (014) 372 1639 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen LiisuCon? . KABINETTI esim. 0400 853480 www.fysiocenter.fi 050 408 8987 - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . Hieronta, jäsenkorjaus, verikuppaus, vyöhyketerapia sekä parafiini- ja lämpöhoidot. Yrityskonsultointi Petäjävesi puh. 0400 580 153 BETONILATTIAT T. 045 148 6300 / Erja Leppänen TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Kylpytilasaneeraukset 040 580 4048 Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti Origonova, Jyväskylä www.heliheiskanen.fi p. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: . Jalkahoidot, hieronta, intialainen päähieronta, kuivakuppaus, parafiini- ja lämpöhoidot. *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . SOLARIUM . KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. ATK-huollot . LiisuCon? Liiketoimintasuunnitelman Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä laatiminen Puh. Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus
Hieronta ja jäsenkorjaus Naprapaatti Ossi Häkkinen Häkkinen HoitaaNaprapaatti niska-, selkä- Ossi ja nivelkivut. - selkäja niskakivut Varaa aikasi! - P. käsien jalkojen 041ja546 6498puutumisoireet - päänsäryt ja huimaukset www.naprapaattijkl.com 1, ja Liikekeskus -Siltatie urheilurasitusvammat . Pienet sähköasennukset, Pekkarinen Petäjävesi Puh. Alumiini ja RST-korjaushitsaukse Myymälämme on avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 14 - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. Sähkötyökalujen korjaus LEIPOMOTUOTTEITA RINDESSO OY Konditoria ToppalantieS3-ryh 134 . 040 571 9996 & Hautaustoimisto tarjoaa yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi Palvelemme ti-pe klo 10-18 la-su klo 10-14 Asematie 6, Petäjävesi Puh. 040 838 8645 Sampo Koivula 050 349 2319 Jorma Tuppur . Hitsauskoneiden ja -laitteiden ko . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä Puh. 041-5466498 Siltatie 1 - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet 797 516. 041 441 5253