kunnanvaltuuston
kokouksessa toimielinten
jäsenien valinnat lyödään
lukkoon. Kokous pidetään
iltakuudelta auditorio Miilussa.. 5
?Puolet elämän iloista on löydettävissä
pikkuasioista, ohimennen siepatuista.?
- O.S. Lähiseudulla asuvien ihmisten
mielestä päättäjien olisi-
kin syytä ryhtyä pikaisiin
toimiin Vehkasuon risteysalueen turvallisuuden
parantamiseksi.
Toivelistalla valot
ja tien levennys
Sunnuntai-illan mielenilmaukseen osallistuneiden
kyläläisten yhteinen ykköstoive on katuvalojen
saaminen Vehkasuon risteysalueelle.
Risteys sijaitsee keskellä pitkää Keuruuntien
suoraa, joka houkuttaa
autoilijat vaarallisiin ohituksiin ohituskieltomerkeistä huolimatta . Viimeisten
kolmen vuoden aikana
risteyksessä on sattunut
kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. (014) 854 113
. 3
Yrittäjien puheenjohtajaksi
Janne Tiainen, s. Valtuuston uusi puheenjohtaja on Hannu Ässämäki
(PS) ja kunnanhallituksen
puheenjohtaja Tapio Kokkonen (Kesk.), joka aikaisemmin toimi valtuuston
ykkösmiehenä.
Petäjäveden valtuuston koko taas nousi 21
jäsenestä 27 jäseneen ja
Perussuomalaiset nousivat
uutena puolueena toiseksi
suurimmaksi ryhmäksi.
Petäjävedellä yhdistettiin toimintoja neljään
lautakuntaan entisen kuuden sijaan. Samalla poistui
kahdesta lautakunnasta
neljätoista luottamusmiespaikkaa ja näiden
varamiehet.
Neuvottelut olivat valtuustoryhmien tiedotteen
mukaan haasteellisia, mutta rakentavia.
Koska jaettavia paikkoja oli vähemmän ja jakajia
enemmän, niin lautakuntapaikkojen painoarvot ja
tehtävät nousivat ryhmissä
suurempaan kiinnostukseen.
Perusturvalautakunta
pidettiin seitsemänjäsenisenä, mutta sivistyslautakunnan ja teknisen
lautakunnan jäsenmäärää
kasvatettiin yhdeksään
jäseneen ja tehtävien
kierrolla kahden vuoden
jaksoissa päästiin lopulta
kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Etukäteisneuvottelujen tuloksena tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valitaan Eija Hanhimäki
(Kesk.), sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi Jari
Koskenranta (Kesk.),
perusturvalautakuntaan
Mervi Ässämäki (Kesk.)
ja tekniseen lautakuntaan
Alpo Kukkonen (Kok).
Maanantaina kunnanhallitus kokoontui vanhalla
kokoonpanolla viimeistä
kertaa ja alusti henkilövalintoja valtuustolle.
Tulevan maanantain
14.1. . alv. Esimerkiksi
bussipysäkeille vaeltaa
koulupäivinä iso joukko
koululaisia.
Hannu Ässämäki
valtuuston johtoon
Suvi Kallioinen
Sanna ja Vilma Talasjärvi olivat mukana sunnuntain mielenilmauksessa valtatie 18 ja Liisalantien risteyksessä.
Molempien toiveena on, että Vehkasuon risteysalueen parantamiseen ryhdyttäisiin vihdoin myös käytännössä.
Vain rahoitus puuttuu Vehkasuon valaisulta
Kuntatekniikaninsinööri
Matti Varis Petäjäveden
kunnasta kertoo, että
valtatie 18 koskevat toimenpiteet kuuluvat ELYkeskuksen vastuualueeseen. Samanlainen levennys on jo tehty
esimerkiksi Halkokankaan
risteykseen.
Rautatien tasoristeys
lisähaasteena
Vehkasuon risteysalueen haasteellisuutta lisää rautatien tasoristeys
Keuruuntien ja Liisalatien
risteyksen välittömässä
läheisyydessä.
Mäntyahontien varrella
asuvalla Jaana Salosella on
omia kokemuksia Vehkasuon risteyksen turvattomuudesta. (014)854113
Irtonumeromyynti: R-Kioski
Petäjävesi, Kyläseppä, Grilli 23,
toimitus: 1,50 . Variksen mukaan
kunnan ja ELY-keskuksen
edustajien on tarkoitus
pitää myös Vehkasuon
risteysalueen tiejärjestelyjä koskeva palaveri
myöhemmin tänä vuonna.
Suunnittelupäällikkö
Pasi Pirtala Keski-Suomen
ELY-keskuksesta toteaa,
että Vehkasuon risteysalueen valaisemista katuvaloilla on harkittu, ja
että valaistuksen raken-
taminen risteysalueelle on
mahdollisuuksien rajoissa.
Rahoitusta hankkeelle ei
kuitenkaan vielä ole olemassa, eikä risteysalueen
valaisemisen aikataulua
voida näin ollen vielä
määrittää.
Kustannuksiltaan kalliimman kääntymiskaistan
rakentaminen Vehkasuon
risteysalueelle ei suunnittelupäällikkö Pirtalan
mukaan ole harkinnassa.
ELY-keskus joutuu jatkuvasti priorisoimaan niitä
kohteita, joihin rajalliset
määrärahat maakunnan
alueella kohdennetaan.
- HM
Petäjäveden valtuustoryhmät ovat päässeet
sopimukseen luottamuspaikkaneuvotteluissa. 24%)
Ilvekset pyörivät
ihmisten nurkissa, s. vsk - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI
Petäjäveden
Osuuspankki
732
427
DEN
www.petajavesi.net
toimitus@petajavesi.net
Av. PETÄJÄVESI
Nro 01 - 04.01.2006
Sivu 08
Nro 02 - 09.01.2013 - 52. Jäin viime
talvena autolla kiinni huonosti puhdistettuun junaradan tasoristeykseen.
Auton etupyörät jäivät
kiinni junaraiteen kohdalle
syntyneeseen uraan. Valaistuna
risteys tulisi paremmin
esiin ja havahduttaisi myös
autoilijat muistamaan risteysalueella vallitsevan
ohituskiellon.
Toisaalta risteysalueen valaiseminen lisäisi myös jalankulkijoiden
turvallisuutta. Ei
auttanut muu kuin ottaa
äkkiä lapset ulos autosta
ja soittaa hätäkeskukseen,
että milloin seuraava juna
tulee, kertoo Salonen
kauhunhetkistään.
Salosen onneksi seuraavan junan tuloon oli
vielä aikaa, ja apuvoimat
ehtivät hyvin paikalle auttamaan auton pois juna-
radalta.
Tänä talvena tasoristeystä on lähiseudun
asukkaiden havaintojen
mukaan hoidettu edellisiä
vuosia ahkerammin.
Monena talvena risteyksen kautta kulkevia autoilijoita ovat harmittanet
myös liian korkeiksi jätetyt, näkyvyyttä haittaavat
lumipenkat.
Vehkasuon risteyksen
kautta kulkeva väkimäärä
on kasvanut samaa tahtia
läheisten asuinalueiden
kasvun kanssa. Marden -
Vehkasuon turvaton risteys herättää huolta
Hanna Mäkinen
Yhteensä noin sata lähialueen asukasta kokoontui
sunnuntai-iltana mielenilmaukseen kynttilälyhdyillä
valaisemaansa Liisalantien
ja valtatie 18 risteykseen
Vehkasuolle.
Mielenosoittajat halusivat tempauksellaan
kiinnittää huomion Vehkasuon risteysalueen turvattomuuteen. (014)
415
15 00
Pms 427
PALVELEMME:
ma ja pe
ti, ke ja to
lauantaisin
klo 9-18
klo 9-17
klo 9-14
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113
PUH. Valaistulla
tieosuudella autoilijan on
helpompi huomata tietä
ylittävä jalankulkija ajoissa.
Toinen paikallisten
asukkaiden toivoma parannus on tien leventäminen risteyksen kohdalta.
Toivotun levennyksen ansiosta takaa tulevat autot
mahtuisivat ohittamaan
Petäjäveden suunnasta
Liisalantielle kääntymässä
olevan auton turvallisesti
omalla kaistallaan. kuten
tapahtui jopa mielenilmauksen aikana. ma-to 9-15.30,
pe klo 9-16.30
Kirkkotie 6, Petäjävesi
Pms
732
Puh. (sis
Tarpeeksi
iso päiväkoti kuitenkin rakennetaan väkiluvultaan
kasvavaan kuntaan, sillä peruspalveluiden pitää olla
kunnossa. klo 9.30 Perhekerhon kevätkausi
alkaa. Heijastin kannattaa
laittaa vapaasti heilumaan
noin puolen metrin korkeuteen lantiolle. Mukaan kutsutaan
erityisesti vuonna 2012 kastettuja lapsia
perheineen.
Ma 14.1. 2: 21
Kahdeksas päivä! Luku ilmaisee siirtymistä uuteen viikkoon,
uuteen aikakauteen. Itsesäilytysvaisto ajoi meidät pakosalle.
Äiti-parka etsi avaimia.
Hän ei voinut lähteä minnekään. Tervetuloa!
Järj. Petäjäveden
kunnan kukkaron nyörejä kiristävän talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen aloitetaan,
eikä isoihin investointeihin ole nyt varaa. Vanha ajanjakso on kulunut loppuun,
vanha elämä on kierretty umpeen ja muistojen, traditioiden
ja kokemusten rasia suljetaan. Kun
ilman heijastinta kulkevan
ihmisen erottaa pimeässä
auton kaukovaloilla noin
sadan metrin päästä, erottuu heijastinta kantava
ihminen jo kolmensadan
metrin etäisyydeltä, Enni
Saarinen ja Miro Kovanen
kertoivat.
Nuoret lähettävät lehden välityksellä Ennin
muotoilemat terveiset
petäjävetisille. Olemme kylmää hohkavan maailman
asukkaina taivaan kodin kutsuvieraita, lämpöön ja kirkkauteen
vapautettuja, ahdingoista, pidäkkeistä ja riutuneisuudesta pelastettuja. Heijastinprojektissa jopolaiset
pääsivät esimerkiksi harjoittamaan kansalaistaitoa
turvallisuuskasvatuksen
puitteissa. Se
rauhoittaa mieliämme ja poistaa pelkojamme. Se vapauttaa
synneistä ja kuoleman kauhuistakin. Sinne oli aika
tavalla matkaa, missä
meidän metsikkömme sijaitsi.
Äiti oli sanonut
hänelle, että eikö meille
tehdä ollenkaan polttopuita
seuraavaksi talveksi ja monta
päivää aikailtuaan isä pani
kuin panikin toimeksi ja lähti
puita kaatamaan.
Sinä aamupäivänä alkoi
sataa.
Metsässä ei ole kovinkaan
mukavaa olla sateessa, kun
pitkän aikaa vielä sateen jälkeenkin puista tippuu vettä
niskaan.
Iltapäivällä isä sitten ilmestyikin kotiin takaisin
housut ja pusero märkinä.
Hän laittoi housut kuivamaan
?piisin ottalle. Luuk. Tuon siunauksen vaikutukset
koskettavat myös jokaista, joka on hyvien ajatustemme kohde.
Siunauksen sanoilla jaamme Jumalan sisimmän siunauksen
vaikuttamaan. klo 18.30 Munkkien matka
-elokuva srk-kodilla. Se on uuden vuoden paras, kaunein
ja syvällisin toivotus.
Heijastimet heilumaan!
Hanna Mäkinen
Heijastin on vuoden pimeimpään aikaan jalankulkijan paras kaveri. Jumala oli päättänyt astua
kansansa keskelle uutta luovalla tavalla.
Sitkeäksi kehittyneeseen traditioon ja ihmisen kivisydämeen osui taivaallinen kirkkaus, läpäisi sen ja synnytti uuden
alun. Entiset ja uudet tervetuloa mukaan!
Ti 15.1. Meidät on tarkoitettu ja luotu
siunaamaan, rakentamaan ja luomaan uutta.
Uudenvuodenpäivään on tarkoituksellisesti liitetty Herran siunaus. Herran siunaus kuuluu
ihmisten jokaiseen päivään. Helluntaisrk
Pääkirjoitus:
RahaKIN ratkaisee
Yle-vero, palkka-ale, talouden taantuma, turistien
loppiaisshoppailut... Raha puhuttaa näin vuoden
alussa - ja ehkä syystäkin tiukkoja aikoja elettäessä.
Saamme onneksi itse valita asuinkunnallemme
päättäjät, jotka toivon mukaan viisaasti valitsevat
sen mihin yhteinen raha käytetään. Olemme aitoja sieluja, tuntevia, kaipaavia, elämälle
ja ikuisuudelle luovutettuja Hengen liekkejä.
Olemme Jumalan tahtoma ihme. petajaveden.seurakunta@evl.fi
Sivu 02
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Kasteessamme
puetaan meidät
armoon avaraan.?
(Virrestä 219)
Pe 11.1. PETÄJÄVESI
www.petajavedenseurakunta.fi . Etenkin lasten.
Petäjävedellä 9.1.2013 Suvi Kallioinen
Nro 21 - 09.01.2013
Seppo Ojala: TAPULIN TAKAA
?Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän
sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi
äitinsä kohdussa.. Pidämme käsissämme
hyvään tarkoitettuja lahjoja ja rakkauden Henki elvyttää,
muokkaa ja vahvistaa sydämiämme veljesrakkauteen ja rinnalla kulkemisen herkkyyteen. Hän jopa vei ulos
keittiön matonkin ja rukoili
mielessään, että avaimet
löytyisivät.
Tuli aika, jolloin perunat
olivat kypsyneet ja äiti otti
kattilan kahvoista kiinni,
raotti kantta ja mitä hän näkikään! Siellä avaimet kiilsivät
kattilassa perunoiden päällä
puhtaina, kun olivat puoli
tuntia siellä ?kypsyneet?.
Äiti alkoi nauraa, niin että
vesi silmistä valui ja isänkin
suupielet vetäytyivät korvia kohti.
Kuinka ihimehes ne ny
sinne oli joutunu?
Kai ne sinne plakkarista putos, ku sä housus
kuivamahan ripustit, äiti
vastasi.
Isäni varmaan ymmärsi,
ettei vahingon sattuessa
pitäisi ensimmäisenä epäillä lähimmäisiään, mutta
kun siinä nyt oli niitä epäilyksen alaisia ympärillä, tuli
kiusaus syyttää meitä.
Eiköhän tämä syytteleminen ole aika tavalla
yleismaailmallista.
Heijastintietoa
Nettiosoitteesta
www.liikenneturva.fi
löytyy havainnolliset esitykset sekä heijastimen
vaikutuksesta näkyvyyteen että auton jarrutusja pysähtymismatkoista
erilaisissa sääoloissa.
Kannattaa käydä katsomassa! - HM. ja
etsimme joka paikasta. klo 10 Perhekirkko srk-kodilla
/IP, LGK, lastenohjaajat. Heijastimen
merkityksen oivaltaneet
Petäjäveden yläasteen
joustavan perusopetuksen JOPO-luokkalaiset
urakoivat viime marrasjoulukuun aikana paikallisissa yrityksissä kiertäen ja
heijastinlahjoituksia keräten. Lopuksi he lahjoittivat
heijastimet kirkonkylän
alakoululaisten käyttöön.
Luokittain pidetyissä
Enni Saarinen ja Miro
Kovanen kävivät jakamassa heijastimia viidesluokkalaisille. Isä
halusi ottaa jotain kaapistaan
ja alkoi etsiä avaimiaan kuivamassa olevien housujen
taskuista. eli hellan yläpuolella olevan peltisen ku-
lahjoitustilaisuuksissa jopolaiset evästivät heijastimien tulevia omistajia
napakoilla tietoiskuilla.
Enni Saarinen, 15, ja Miro
Kovanen, 15, jakoivat
heijastimia viidesluokkalaisille. Kun
se on hengenvaarallista aikuisellekin, niin ei pysty
edes ajattelemaan niitä pieniä koululaisia, jotka iso
reppu selässä keikkuen ja pienen ihmisen ajatukset
mielessä taittavat koulutietään rekkojen seassa. Kuvassa testataan,
miten heijastimet näkyvät
hämärässä luokassa salamavalon välähtäessä.
Sinikka Aaltola: Avaimet hukassa
Rakas isä-vainajani oli temperamenttinen mies. Kirkkoherranvirasto on suljettu.
Su 13.1. - Klo 12 Hartaushetki Pekanmäessä
/ SO.
Ke 16.1. Toki
pienimmille koululaisille on järjestetty taksikyyditys
jopa kotipihasta, mutta kyllä niitä pienimpiäkin ihmisiä olen työmatkallani valtatien varrelta bongannut.
On tietysti tärkeämpiäkin asioita kuin raha.
Raha on vain väline saada asiat rullaamaan oikein.
Eikä rahalla kaikkea saa: se ei estä törppöä kuskia
ohittamasta ohituskieltoalueella.
Toivotaan, että sunnuntaisesta mielenilmauksesta Kintauden risteysalueella on hyötyä ja sinne
saadaan lisää turvallisuuden puitteita jokapäiväiseen
arkeen. Olemme perinteisiin, muistoihin ja historiaan ankkuroituja ja samalla olemme
uuden luomisen lapsia. klo 12 Pengerjoen lähetyspiiri
Marita Moilasella / SO. Isän
patja käännettiin nurin, kaapin alusta tutkittiin, kuljettiin
silmä tarkkana polkua, joka
johti kylätieltä meille, mutta
avaimista ei jälkeäkään.
Kuka ne on ottanu mun
housujen plakkarista, isä
alkoi sadatella.
En mä ainakaa, huusimme
melkein yhteen ääneen.
Jos ei niitä ny kohta löyry,
saatta selekähän joka iikka,
isä huusi naama punaisena.
Siinä samassa pemahdimme kartanolle. - Klo 14 Lähetysnaiset srk-kodilla. Heijastintietoiskujen laatiminen ja
esittäminen yleisölle pistivät puolestaan äidinkielen
opit koetukselle.
vun päälle, niin että housujen
lahkeet sojottivat ylöspäin.
Äiti oli laittanut perunat
kiehumaan ja jonkin ajan jälkeen, kun vesi alkoi kiehua,
hän laittoi kannen päälle. Raimo Salon dokumenttielokuva Laatokan Valamon munkkien
evakkomatkasta talvisodan aikana.
To 17.1. Lapsiin, jotka
ovat tärkeintä maailmassa.
Raha voi tuoda turvaa. ?Jumala meidän kanssamme?
- Immanuel - oli hänen nimensä. Kuten
myös pyöräilijän ja potkukelkkailijan. Se sulostuttaa aikamme ja touhumme. Avainta ei löytynyt.
Hän etsi kotvan aikaa
ja kun niitä ei löytynyt, hänen äänensä alkoi koveta.
Me kaikki aloimme pelätä
?tulivuoren purkausta. Se on panostus tulevaisuuteen. Salaisuuksien lähde avautui ja ihmisten maailmaan
purkautui tietoisuus sellaisen elämänmuodon ja yhteyden
mahdollisuudesta, jota ihmiskunta ei ollut kertaakaan kokenut.
Me olemme kahdeksannen päivän lapsia. Samalla
hän kantoi Jumalan antamaa nimeä ja taivaalliset voimat kannattelivat pienen pojan elämää. Muistakaa käyttää heijastimia!
Ja kiitokset kaikille, jotka
lahjoittivat heijastimia!
Heijastimien keräys- ja
lahjoitusprojektin tapaiset
toiminnalliset tempaukset
sopivat hyvin Petäjäveden
JOPO:n, eli joustavan
opetuksen pienryhmän,
kouluvuoteen. Hänet ankkuroitiin juutalaisuuteen. Uusi päiväkoti on varmasti jokaisen euron
väärti. Uusi elämä murtautuu esiin ja
alkaa vaikuttaa.
Jeesus ympärileikattiin perinteen mukaisesti. Hän
suuttui ja raivostui ainakin
kerran päivässä ja aiheita
riitti, kun meitä oli
kahdeksan lasta.
Kyllä hän äidillekin suuttui ja koko
kylä tai vähintään
lähitienoo pääsi selville meidän perheen
asioista, kun isälläni
oli myös valtava ääni.
Eräänä päivänä
siellä Ilmajoen Ritolan
kylässä isäni lähti metsätöihin. Seteliä pöytään, niin saataisiin valaistus ja kevyenliikenteen väylät Kintaudelle,
jossa jalankulkijan on vaarallista ylittää valtatietä. - Klo 18 Miestiimi pappilassa.
Kuollut: Martti Paavo Leppänen, 81 v.
Torstaina 10.1.2013 klo 18.30 Ankkuriilta: Veikko ja Sirkka Aro-Panula.
Rantatie 3. . Tämä Jumalan omalle kansalleen antama siunaus
kuuluu meidän jokaisen huulille. Hän sai oman kansansa perinteikkään
kasvatuksen ja oppi vuosituhantiseen uskontoon. Hartaudet: klo 12 Tuulentupa,
klo 13.30 Solikkosali / SO.
eteen
tulevia vastikkeettomia
etuja. yrittäjätreffit. Siinä
vaiheessa on hyvä hakea
neuvoja viisaammilta ja
kouluttautua omalla alalla
vaadittavaan osaamiseen.
Tietokisan tapaan Kokkonen arvuutteli opiskelijoilta, kuinka monta yri-
Treffeillä oli mukana muun muassa Sarvenperällä asuva,
Litterata -viestintäyrityksen omistaja Mari Hakkarainen,
joka vaihtoi opettajan ammatin ja seurasi intohimoaan
viestintään. Myös jänikset se vie mennessään.
Tanner muistuttaa,
että lapset on pidettävä
ilveksistä kaukana, eikä
eläintä saa ahdistaa nurkkaan. Nämä ovat
vahvoja valtteja jatkoopinnoissa ja myöhemmin
työmarkkinoilla.
- Heli Vuoriniemi
Lukion yrittäjätreffit jättivät monta hauskaa ja
elämänmakuista esimerk-
Lukion työelämä- ja
yrittäjyystiimin puolesta
Ilveshavaintoja jopa Petäjäveden keskustassa
Suvi Kallioinen
Petäjävedelle saatiin kaksi
ilveksenkaatolupaa kannanhoidollisista syistä.
Tavoitteena oli saada
kaadettua niin sanottuja
kartanoilveksiä, jotka pyörivät ihmisten pihoissa - ja
tässä onnistuttiin. Ilves ei sinänsä
tee mitään, mutta riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Ekman
toteaa ihmisten kokevan
ymmärrettävästi epämiellyttävänä sen, että suurpeto pyörii talon nurkissa.
Petäjävedellä ilves kävi
tämän talvena yhden pienen koiran kimppuun ja
Ekmanin mukaan halutessaan se nappaa myös
kissan ruuakseen. Tässä hetkessä
nuori rakentaa jo omaa
tulevaisuuttaan.
Kaikki yrittäjävieraat
tsemppasivat lukiolaisia
erityisesti kehittämään
vuorovaikutus- ja tiimityötaitojaan. Iivosen mukaan
itselle mielekästä työtä
jaksaa tehdä sesonkiaikaan
ympäripyöreitäkin päiviä,
mutta toisaalta hiljaisempina kausina yrittäjä pystyy
helpommin järjestämään
itselleen mahdollisuuksia
lomailla kuin palkkatyöntekijä.
Iivonen on hyvä esimerkki työstään pitävästä, mutta myös omasta
vapaa-ajastaan ja hyvinvoinnistaan huolehtivasta
nuoresta yrittäjästä.
Ilmaisia lounaita
ei ole
?Hulluja. Mitään ei saavuteta ilman työtä omien
unelmien eteen.
Koikkalainen opasti
nuoria arvostamaan heille ?kuin itsestään. Petäjäveden petoyhdyshenkilö Heimo
Tannerin mukaan ilves- ja
pentuhavaintoja on tänä
talvena tullut, kahdesta
kaadosta huolimatta, runsaasti, ja ilveksiä on nähty
nyt enemmän myös ihmisasutuksen läheisyydessä.
Ilveshavaintoja on viime vuoden aikana tullut
Tannerille yhteensä 45.
Havainnoista 22 oli ihmisten pihapiireistä ja 14 kertaa kyseessä oli ilvesemo
poikasineen.
Petäjäveden keskustaalueella on nähty ilveksiä pihapiireissä, viimeksi
Kyläseppää vastapäätä.
Tannerin mukaan viime
keväänä ilveshavaintoja
tehtiin pihapiireissä paljon
Kintaudella, mutta nyt
talven aikana enemmän
kirkonkylällä ja Palvalahden alueella. tammikuuta 2013
PETÄJÄVESI
Tänään nimipäiväänsä viettävät Veikko, Veli, Veijo ja Veikka
Nuoret ja yrittäjät kohtasivat Petäjäveden
lukiossa yrittäjätreffeillä
Petäjäveden lukiossa
järjestettiin perjantaina
14.12. (Kuva: Olavi Vesanen.)
tystä Petäjäveden keskustassa toimii rautatiesillan
ja uuden kirkon välisellä
alueella. 50 yritystä oikeana vastauksena yllätti
monet.
Tapio Kokkosen viestinä muita yrittäjiä kompaten oli, että kouluttautuminen kannattaa aina, vaikka välillä harhapolkujenkin
kautta. Läheskään
kaikki asukkaiden tekemät
havainnot eivät kuitenkaan
tule alueen petoyhdyshenkilön tietoon.
Talvisin ravinnosta on
pulaa ja sen vuoksi pihapiirit alkavat ilvestä
kiinnostaa. - Hulluksi akateemiseksi naiseksi sanoivat, Hakkarainen muisteli
nauraen.
Intohimo tähän työhön
ja perhe-elämän helppo
sovittelu yhteen yrittäjyyden kanssa tekevät
Sarvenperällä asuvasta ja
työskentelevästä Marista
tyytyväisen yrittäjän.
Paikallista väriä vieraskaartiin toi myös Tapio
Kokkonen, joka kertasi
oman yrittäjätaipaleensa
vaiheita atk-alalla.
Lukuisat työtunnit
ja 70 000 ajokilometriä
vuodessa eivät tätäkään
yrittäjää paina, sillä hänkin
todella pitää työstään.
Kokkonen nauratti
yleisöä esimerkillään siitä,
miten aloittelevan yrittäjän suhteellisuudentaju
liikeidean hakemisessa ei
välttämättä natsaa yhteen
todellisuuden kanssa. - Kaikesta opista
on jossakin vaiheessa
varmasti hyötyä, sanoi
tämä viiden tutkinnon
mies painokkaasti nuorelle
kuulijakunnalle.
Oman elämän
toimitusjohtajana
kiä koulun seinien ulkopuolisesta työelämästä.
Yrittäjyys avautui lukiolaisille yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona, mutta
myös henkisenä asenteena
jokapäiväiseen omaan
toimintaan jo nyt opiskelijana. - Mutta
jos metsästäjät hakevat
eläimelle poikkeusluvan
poistamiseen, niin se vaati
alueelle aina metsästysoikeuden, Tanner tarkentaa.. Molemmat kaatoluvat käytettiin
heti joulukuussa lumien
tultua maahan, vaikka
metsästysaika jatkuu helmikuun loppuun saakka.
Toinen ilves kaadettiin
Kapakallion ja toinen Kelantien ympäristöstä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana ilveskanta on
lisääntynyt Petäjävedellä
rajusti. Keskiviikkona 9. ja
rohkeita
Perheyrittäjän taimeksi itseään tituleerannut Emilia
Koikkalainen Koskenpään
huopatehtaalta kehotti
nuoria miettimään omia
kiinnostuksen kohteitaan
ja sitten vain rohkeasti ponnistelemaan kohti
tavoitteita. Kuvamateriaalilla ja elämänmakuisilla kokemuksilla elävöitetyissä
puheenvuoroissa selvisi,
kuinka kipinä yrittämiseen oli syttynyt, millaisia
yrityksiä kukin johtaa,
millaista on elämä oman
itsensä pomona ja mitkä
ovat työelämässä yleensä
hyödyllisiä taitoja.
Myöhässä
töihin?
Yrittäjävieraista Juho Vaissi Vaissi Oy:stä Keuruulta
painotti, ettei mikään koulussa opiskeltava oppiaine
ole tulevaisuuden kannalta
turha.
Nuori, laajamittaista
kaalikäärylebisnestä pyörittävä yrittäjä tuumaili,
että suhtautuisi koulunkäyntiin vähän eri asenteella, jos saisi nyt tilaisuuden palata koulunpenkille.
Ruotsinkielen sujuvuutta
testataan liikeneuvotteluissa, historian ja uskonnon tiedoilla saa keskustelua aikaan ulkomaisten
yhteistyökumppaneiden
kanssa ja matematiikkaahan aina tarvitaan yritystä
pyöritettäessä.
Koulun muutkin opit,
kuten täsmällisyys, on työelämässä Vaissin mielestä
tärkeä juttu.
Vaissi kertoi joskus
heittävänsä työntekijöilleen, että hänen puolestaan töihin tulossa voi lipsua, kunhan muistaa viiden
minuutin myöhästymisen
joka aamu tekevän kaksi
työpäivää vuodessa!
- Maksatko minulle
kahden päivän palkan, jos
tulen istumaan kahdeksi päiväksi teille, nuori
yrittäjä heitti yleisölle.
Maksumiehiä ei löytynyt.
täytyy nuoren elämässä
tavaroina ja hyvinvointina,
mikä on syytä muistaa.
Työtä arvosti myös
korpilahtelainen Suokukka-puutarhan Miikka Iivonen. Vanhempien työ näyt-
Arkkitehtitoimistoa Jyväskylässä johtava Tommi
Luukkonen painotti yrittäjän hyvinvoinnissa toisten
ihmisten merkitystä. Treffien ideana oli yrittäjävieraiden kautta tuoda
työelämää ja yrittäjyyttä
lähemmäs lukiolaisia.
Työelämäyhteydet ja
yrittäjyys onkin lukiomme yksi painopistealue
kansainvälisyyden ja kulttuurin rinnalla.
Vieraaksi koululle saapui kuusi eri alan yrittäjää Petäjävedeltä ja lähiympäristöstä kertomaan
nuorille omasta tiestään
yrittäjäksi. Jos ilmoituksia tulee hätänumeroon
tarpeeksi paljon, saattaa
poliisi määrätä eläimen
lopetettavaksi. Akateemisesti
koulutettu nainen lähti
hankkimaan julkaisujen
taittoon tarvittavaa koulutusta ammattikoulun
penkille. Yleensä eläin kuitenkin lähtee itse karkuun.
Häiritsevistä ja ongelmaksi koetuista ilveksistä
ja muista suurpedoista kannattaa ilmoittaa
Matti Heinänen kuvasi
joulukuussa
ilveksen pihapiirissä.
Terassilta
se vei myös
yhdet kengät
- mahtoiko
tuttavallinen
tupsukorva
tarvita tassunlämmikettä.
yleiseen hätänumeroon,
mutta myös petoyhdyshenkilölle. - Ilmaisia lounaita
kun ei ole, lohkaisi tämä
yrittäjä.
Älypuhelin taskussa tai
kouluruoka lautasella ei
ole tullut tyhjästä, vaan sen
takana on jonkun tekemä
työ ja työstä maksetut verot. Porukalla, yhtiökumppaneiden
kanssa yritettäessä riskit
hajautuvat ja ammattitaito
moninkertaistuu.
Luukkonen kertoi, miten kannattaa rohkeasti
markkinoida itseään työnantajille hyvänä tyyppinä.
Lama-aikaan valmistunut nuori arkkitehti oli
tarjoutunut töihin oman
alan yritykseen, vaikka
vain kokemuksenhankkimispalkalla.
Tällainen asenne ja
hyvät tyypit huomataan
työantajien silmissä, kuten
tässäkin tapauksessa oli
käynyt.
Paljon rohkeutta ja
ripaus omasta mielestään
hulluuttakin on ollut myös
Litterata-nimistä viestintäyritystä pyörittävän
Mari Hakkaraisen yrittäjänpolulla.
Hakkarainen työnsi
opettajan ammatin sivuun
ja seurasi intohimoaan
viestintään
Kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Petäjäveden Vanhalle kirkolle ja hautausmaalle.
Sielujen
messu
O
n kaunis, lämmin sunnuntaipäivä. On vuosi 1934, kesäkuu.
Pieni tyttö seisoo avoimen haudan partaalla. Elämä kotona oli
rauhallista ja turvallista. Se
oli ollut kauan ennen hänen syntymäänsä.
Näytti kuin aurinko olisi pimennyt ja ilma muuttui
hyytävän kylmäksi. Väkeä oli tullut kauempaakin, naapuripitäjästä ja muualtakin.
Silloin olivat kirkon kaikki ovet auki ja väki kulki
ovista sisään ja ulos ja tutut tapasivat toisiaan ja kaiken
yllä paistoi Luojan lämpöinen aurinko. Kesäisin tärkeä tapahtuma
oli kun äiti lähti hautoja hoitamaan. Lapsen, jonka oli metsässä yksin synnyttänyt ja
myöskin menettänyt. Moneen hautaan on laskettu lepoon pieni
lapsi. Herra
antoi, Herra otti.
Sinä vuonna kato kävi jokaisessa kodissa. - HM. Tarina vie lukijan
aikaan, jolloin nuorena kuoleminen oli vielä
tavallista. Hän pääsi kiipeämään
kellotapuliin, ja siitä tuli päivän huippuhetki. Mistä
otettiin yksi, mistä useampia. On myös ryhmä nuoria naisia, jotka
lauloivat kyynelet silmissä hartaita lauluja. Täältä ylhäältä katsottuna
se näyttää ehjältä kokonaisuudelta, jonka suojassa on
vainajien hyvä levätä.
Nyt tuolla järven puolen eteläkulmassa näkyy tumma
häivähdys. Kirkko täytti 175 vuotta. Siinä oli varmaan jonkun
mahtitalon sukuhauta. Hän on hämmentynyt ja ihmeissään, eikä voi
ymmärtää, miksi hänen terve tätinsä vain yhtäkkiä lakkasi elämästä. Tämä onkin heille iso asia, kun
ovat jo ikäihmisiä, eikä yhtään lastenlasta.
Tuolla toisen haudan luona nuori tyttö on kumartuneena kukkia kastelemaan. Kotoa lähdettiin hyvissä ajoin hevosella. Aurinko välkehtii veden pinnalla Solikkosaaren rannassa. Tunnistaisikohan heitä näin ylhäältäpäin katsottuna. On vain suunnaton suru. Lempeä
tuuli suhisee vanhan hautausmaan korkeitten
puiden latvoissa. Kantajat toivat rappuja
alas arkun, hetken päästä tuotiin toinen, sitten kolmas,
neljäs ja vielä viideskin arkku. Olisi tehnyt
mieli kokeilla, mutta eihän sitä niin vain saanut soitella.
Siinä oli tarkat säännöt, sanoi
kellonsoittaja, ja oli tärkeä
virkansa puolesta.
Sitten ne näköalat, mitkä
sieltä aukesivat. Perässä tuli mummu ja
pappa ja muut sukulaiset. Saattojoukko oli täysin hiljaa. Sen sisälle astuessaan tuntuu kuin
tulisi pois arjesta ja kiireestä. Kesä juuri
puhjennut parhaimpaan loistoonsa. Oli keskikesä.
Silloin toteutui salainen haave. on suurelta osin tositapahtumiin ja kirjoittajan omakohtaisiin
muistoihin perustuva novelli petäjävetiseltä
nimimerkiltä ?Kyläläinen?. Äiti, isä
ja pappakin oli mukana. Ei osannut hätäännyksissään yöksi
kotiin. Usein
sattui olemaan vielä kuuma päivä. Elintarvikepulan
aiheuttama nälkä heikensi väestöä, eikä kaikkien
vastustuskyky riittänyt torjumaan esimerkiksi paikkakunnalle levinnyttä influenssaa, ?espanjantautia?.
Espanjantauti oli vuosina 1918-19 riehunut
pandemia, joka vei hengen kaiken kaikkiaan noin
30 - 100 miljoonalta ihmiseltä.
Erittäin herkästi tarttunut influenssa tappoi
Suomessakin noin 25 000 ihmistä. Tuolla yhden haudan reunakivellä istuu kaksi tuttua emäntää vilkkaassa
keskustelussa. Sen
kunniaksi oli juhla järjestetty. Oliko se noin suuri! Siitä roikkui köysi, jota vetämällä kelloa soitettiin. Makasi vain aitassa hiljaa, ja kaunis poskien
puna hiipui hiljaa kasvoilta. . Metsän peitossa
ollut, sanoivat ihmiset.
Mutta missä pappa, isä, äiti. Tälläisen
varalle ei ole sanoja. Näin siitäkin huolimatta, että Petäjävesi selvisi suhteellisen
vähillä menetyksillä vuoden 1918 sisällissodasta.
Valkoisten haudassa vanhalla hautausmaalla lepää
viisi miestä, punaisten muistomerkkiä - tai joukkohautaa - Petäjäveden vanhalta hautausmaalta
on turha etsiä.
Sodan sijasta monen petäjävetisen kohtaloksi
koituivat vuonna 1918 taudit. Hiljainen saatto kulki kohti
kalmiston pohjoispäätä, johon oli kaivettu niin leveä
hauta, että kaikki viisi arkkua mahtuivat sinne, rinta rinnan, sisarukset. Meistä lapsista kukin vuorollaan sai lähteä
äidin mukaan. Ikään kuin surun hämärä huntu olisi piiloutunut pensaan taa. Fiiruhan se siellä, etsimässä lapsensa
hautaa. Kävelykierros hautausmaalla paljastaa merkkihenkilöt ja mahtisuvut, joiden hautoja
suojelevat ne korkeimmat kivipaadet.
Pienempien hautakivien tekstit syntymä- ja
kuolinaikoineen puhuvat karua kieltä menneestä
ajasta. Kun sitten pääsimme
perille vanhan kalmiston suurten puiden varjoisaan
viileyteen, niin mielen täytti autuas olo.
Äidin puuhatessa kukkien kanssa tyttö lähti tutkimusretkelle. Hänen pitkä vaalea
palmikkonsa valahti olkapään yli ja ikään kuin hyväillen
pyyhkäisi kummun pintaa.
Katse kiertää ympäri kirkkomaata, joka on suojattu
tiuhalla kuusiaidalla. Esimerkiksi 1870-luvulla oli vuosia, jolloin
joka seitsemäs Petäjävedellä syntynyt lapsi kuoli
alle yksivuotiaana.
Poikkeuksellisen paljon petäjävetisiä kuoli
vuonna 1918, yhteensä 148 henkilöä. Sivu 04
?Sielujen messu. Kyllä vainkin, kun katsoo vähän
etäämmälle, että näkee kasvojakin. Valoa tuli vain ylhäällä olevista luukuista.
Ihastus oli sitä suurempi, kun pääsi ylös kellotasanteelle,
jossa kaikki luukut olivat auki joka ilmansuuntaan. Jo sinne
kiipeäminen oli jännittävää, sillä portaat olivat kapeat
ja aika jyrkät. Miten turvalliselta tuntuikaan istahtaa siihen viereen, ottaa häntä
kädestä kiinni ja seurata, miten tänään oli kirkkopiha
täynnä elämää.
- Kyläläinen
Ei sota vaan espanjantauti
Vuosi 1918 jätti jälkensä
myös Petäjäveden vanhalle
hautausmaalle.
(Kuvat: Hanna Mäkinen)
Petäjäveden vanha hautausmaa peilaa paikkakunnan historiaa. Seuraavana aamuna Fiiru
oli tullut kantaen kantoa kapalossa. Perhe kasvoi ja aika kului sisarusten kanssa puuhatessa. Vuosi oli 1918.
Tyttö laskeutui mietteissään alas kellotornista ja
löysi papan istumassa kirkon rappusilta. . Se tuntui hyvin tärkeältä tehtävältä, eikä
se haitannut, vaikka matka oli pitkä ja se tehtiin useimmiten jalkaisin ja kannettavana oli kukat ja mullat. Ensin ei
uskaltanut alaspäin katsoakaan, vain puiden latvoihin ja
jonnekin kauas horisonttiin.
Sitten pikkuhiljaa siirtää
katsetta lähemmäksi maan-
Nro 02 - 09.01.2013
kamaraa ja kirkkopihaa.
Miten ihmiset näyttivätkään lyhkäisiltä. Äiti sanoi,
että he olivat tätini koulutovereita ?kutomakoulusta?,
jossa oli juuri ollut lukuvuoden päättäjäiset.
Tyttö ikävöi tätiään. Ja
se kello siinä keskellä. Varmaankin on kyse siitä, kun toiseen
taloon on tuotu hiljattain nuori miniä ja kuulemma
lapsikin on jo tulossa. Hän kiersi kirkon ympäri ja olisi
mennyt mielellään sisälle, mutta eihän sinne päässyt
kun ovet olivat lukossa, olihan arkipäivä eikä kirkko
muutenkaan ollut vakituisessa käytössä.
Tulipa sitten sellainen päivä, että kirkolla oli suuret
juhlat. Joskus hän istui kivellä kotinsa
PETÄJÄVESI
ohi virtaavan joen rannalla ja heitteli veteen rentukan
kukkia ajatellen, että ne vievät häneltä terveisiä sinne
hautuumaalle, kun se joen vesi kulkee siitä kirkon ohitse.
Vuodet kuluivat ja tyttö kasvoi. Hän kulki käytävät päästä päähän ja pysähtyi välillä ihailemaan, jos oli oikein kauniita kukkia . tai
sitten hyvin komea hautakivi. Kukat hän kasvatti
kodin kamarin aurinkoisilla ikkunoilla ja valitsi niistä
kaikkein kauneimmat ja tuuheimmat, joissa oli paljon
kukkia sekä ennen kaikkea nuppuja, että kukkia riittäisi
koko kesäksi. Luntakin oli maassa, oli syksytalvi.
Siitä tapulin alta, missä oli ruumiiden säilytyshuoneet,
lähti kulkemaan ruumissaatto. Katse kiersi pohjoispäähän, missä omien hauta oli, ja siellähän äiti ja toiset.
Ja siinä hänen katsellessaan hänen silmiensä eteen
avautui tapahtuma, josta kotona oli usein puhuttu. Pitääpä
katsoa tarkkaan. Väki oli häntä etsinyt ristiin rastiin metsässä
kulkien, mutta eivät löytäneet. Hän kävi äidin kanssa monta
kertaa katsomassa ja ikään kuin pidättelemässä, että ei
täti vielä ihan kokonaan menisi pois.
Nyt hänet on tuotu tänne sukuhautaan ja tyttö
pitelee äitiä turvallisesti kädestä, eikä häntä pelota.
Siinä on myös isä ja pappa ja suuri joukko sukulaisia
ja naapureita. Hän
tietää, että sinne on juuri laskettu hänen 18-vuotias
tätinsä
8-12 -vuotiailta
kerholaisilta on vaadittu
melkoista pitkäjänteisyyttä batiikkitöiden valmistamisessa.
Alussa lapset ovat piirtäneet haluamansa kuvat
paperille, mistä kuvioiden
ääriviivat on siirretty satiinikankaalle. Yrittäjien hallitukseen kuuluu
nyt Tiaisen lisäksi Saini
Virtanen, Irja Viitanen,
Lea Lerkkanen, Seppo
Kovanen ja Tiina Leppälä.
Jäsenyrityksiä on 65 kappaletta.
Nuoreksi mieheksi
Tiainen on jo monessa
liemessä keitetty ja hän
on ollut rohkeasti mukana
niin kunnallisissa luottamustoimissa kuin yrittäjänäkin. Petäjäveden kunnanvaltuutettuna Tiainen
on nuorimmasta päästä
ja nyt on alkamassa hänen
toinen nelivuotiskautensa
kunnallisen päätöksenteon saralla.
Tiainen perusti ensimmäisen toiminimensä
vuoden 2010 elokuussa.
Nykyinen Tiaisen oma
firma J&J Trukit Oy on
tehnyt viimeisen parin
vuoden ajan pääasiassa
pyöräkoneurakointia, lumenaurausta ja aputoiminimen JT-Sähkötyön
kautta myös sähköurakointia. Satumetsän batiikki -näyttelyn
kautta naiset haluavat esitellä petäjävetisille pienen
palan venäläistä kulttuuria.
Kirjastossa esillä olevien
batiikkitöiden innoituksen
lähteenä on ollut historia:
osin venäläinen perinne,
osin esimerkiksi bysanttilainen taide.
Tatarinovan ohjaamien
käsityökerholaisten työt
ilmentävät taitoa, tarkkuutta ja huolellisuutta
- vahvan estetiikan tajun
lisäksi. Ja jos
epäonnistuu, voi katsoa
vain peiliin.. Allergian
vuoksi maatalousala piti
kuitenkin unohtaa.
Uudet tekijät
tervetulleita
Petäjäveden Yrittäjät ry on
perustettu vuonna 1981
ja sen kattojärjestönä
toimii Suomen Yrittäjät.
Puheenjohtajalla on valtaa
ja vastuuta: yhdistyksen
keskeisiä tavoitteita on
muun muassa edistää alueella toimivien yritysten
yhteistyötä, käynnistää
ja toteuttaa hankkeita ja
projekteja, jotka lisäävät
yritysten synergiaa sekä
pitää yhteyttä yritysten
toiminnan kannalta keskeisiin viranomaisiin.
Tiainen toivoo, että
nuoren puheenjohtajan
myötä toimintaan saataisiin tulevaisuudessa lisää
nuoria tekijöitä myös
hallituksen jäsenistöön
mukaan.
. Tieto lisää
tosiaankin tuskaa, Tiainen
nauraa.
- Ja kai sitä on vähän
työhullu, mutta kun tekee,
niin tekee itselle, omaksi
tulevaisuudeksi. Petäjävedeltä on hyvät
kulkuyhteydet ja tänne
olisi varmasti tulijoita.
Tiaisen mielestä on ollut hyvä aloittaa yrittäjänä
jo nuorena. PETÄJÄVESI
Nro 02 - 09.01.2013
Sivu 05
Pietarilaiset batiikkityöt lumoavat kirjastossa
Hanna Mäkinen
Aarnikotkaa muistuttavat leijonat ja itämaiseen
tyyliin kiemurtavat ornamentit seikkailevat Petäjäveden kirjaston Satumetsän batiikki -näyttelyssä
tammikuussa.
Näyttelyn upeat käsityöt ovat matkanneet
pitkän matkan Venäjältä
Petäjävedelle pietarilaisen
opettajan Sanna Tatarinovan mukana. Petäjävedellä
nähtäviä töitä tehneessä
ryhmässä enemmistönä
ovat tytöt, mutta mukana
on ollut myös kaksi poikaa.
Tatarinovan ohjaama
kerho on lapsille maksuton, kuten myös kerhossa
käytettävät materiaalit.
Galina Arppe ja Sanna
Tatarinova kertovat, että
erilaiset vapaa-ajan kerhot
ovat yleistyneet Venäjällä
viimeisten kymmenen
vuoden aikana selvästi.
Pietarilainen kotitalousopettaja
Sanna Tatarinova ohjaa iltaisin
käsityökerhoja noin 8-12 -vuotiaille kotikaupunkinsa lapsille.
Petäjäveden kirjastossa on
tammikuun aikana näytteillä
sekä kerholaisten tekemiä (kuva
oikealla) että Sanna Tatarinovan
omia batiikkitöitä.
Näyttelyn nimi on ?Satumetsän
batiikki?.
Yrittäjien uusi puheenjohtaja on sopivasti työhullu
Suvi Kallioinen
Janne Tiainen, 24, valittiin yksimielisesti vuoden
alusta Petäjäveden Yrittäjät ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Aikaisemmin
puheenjohtajana toimi
vuoden ajan Seppo Kovanen, sitä ennen viisi vuotta
Tapio Kokkonen. Uusia
yrittäjiäkin tarvitaan lisää.
Niitä saadaan paikkakunnalle esimerkiksi teollisuustontteja kaavoittamalla sekä rakennuttamalla
vuokrattavia työtiloja.
Tiainen toteaa, että harva yrittäjä, joka aloittaa
hommansa alusta, alkaa
. Alihankintasopimuksella J&J Trukit Oy
tekee töitä esimerkiksi
HB-Betonille. Perheeseen kuuluu puolison
lisäksi puolitoistavuotias
Juuso-poika sekä koira.
Tiainen suoritti yläasteen jälkeen datanomin ja
sähköasentajan tutkinnot.
Monenlaisten pätkätöiden
jälkeen hän päätti ryhtyä
yrittäjäksi.
Tiaisen vanhemmat
ovat maatalousyrittäjiä
ja lypsykarjaa on kodin
naapurissa edelleenkin.
Tekemisen mallia mies
on siis saanut jo pienestä
pitäen kotoa. Yrittäjät tarvitsevat kuntaa ja toisinpäin,
Tiainen toteaa. Nuorena ei
ole ehkä niin paljon tietämystä, mutta ei myöskään
turhaa pelkoa. Tiainen työllistää yrityksensä
kautta kausiluontoisesti
6-12 henkilöä. Lisäksi tarjontaan
kuuluu hiekoitus- ja harjauspalvelut, maansiirtotyöt, nostokonepalvelut
ja trukkipiikkityöt.
Isoja alihankintasopimuksia isoille ja tunnetuille firmoille on useita.
. Tatarinovan oman kolmiosaisen
batiikkityön lisäksi esillä
on pietarilaisten lasten
käsityökerhossa tekemiä
batiikkitöitä.
Sanna Tatarinova on jo
pitkään Petäjävedellä vaikuttaneen Galina Arppen
lapsuudenystävä. Suurin osa
töistä tehdään Jyväskylän
ja Keski-Suomen alueella.
Petäjävedellä ei juuri lainkaan, mutta kotitoimisto
löytyy Kuivasmäeltä. Ei sitä oikein osaa vain olla tekemättä mitään, myönteiseen ajatteluun ja kovaan työntekoon taipuvainen
Janne Tiainen hymyilee.
rakentaa itselleen työtiloja. Hän haluaisi tuoda kunnan ja
yrittäjien kanssa yhdessä
Petäjäveden yrityspuolta
vahvemmin esiin, jotta
petäjävetisiä tekijöitä saataisiin tunnetuksi. . Saa olla skarppina kun
tekee tarjouksia ja hankkii
alihankintatöitä, mutta
kun saa linjan auki yhteen
suuntaan, avautuu uusia
tilaisuuksia taas toiseen,
nuori yrittäjä kertoo. Liikevaihto oli viime vuonna noin
miljoona euroa.
Firmalla on kuusi pyöräkonetta, tai tuttavallisemmin kauhakuormaajaa.
Niillä onnistuvat monenlaiset työt ja koneella
on nostovoimaa 7 000
kiloon asti. Ääriviivat
on vahvistettu sulalla vahalla, minkä jälkeen on
alkanut monivaiheinen
pohjakankaan ja kuvioiden
värjäämisprosessi.
Viimeistelyvaihe on
sisältänyt vielä ompelua,
johon lapset ovat tarvinneet välillä opettajan apua,
Tatarinova kertoo.
Yhden batiikkityynyn
tekemiseen lapset ovat
käyttäneet noin 4-5 puolitoistatuntista kerhokertaa.
Illalla koulun jälkeen
kerhoon tulevat lapset
ovat kotilatalousopettajana toimivan Sanna
Tatarinovan mukaan tavallisia, hauskoja pietarilaisia
lapsia, joita käsitöiden
tekeminen ja kuvataiteet
kiinnostavat
Muilla hautausmailla on käytävät aurattu siististi.
- Nimim. lääkärikeskus . Nokia . 0400 645 527, risto.sunila@lahitapiola.fi
Pirkka Syvänoro, VTS
Puh. Papintie 2, Petäjävesi.
Katso lisää www.lahitapiola.fi
Naprapaatti Ossi Häkkinen
LVI-Putkonen Oy
0400 545 229
. Firestone ?
O
U
H
inee MYÖS PAKETTIAUTOIHIN!
sis. työterveyshuolto
Työterveys:
Rautiainen Merja
Ortopedia
Lukkariniemi
Jukka, urheiluvammat
Oksanen
Katri
Yleislääkärit:
Rautiainen
Merja
Oksanen Jarkko
Erikoislääkärit:
Takkinen Anita
Plastiikkakirurgia
Tanttula Kimmo
Ortopedia
Lukkariniemi
Ylönen
Matti Jukka, urheiluvammat
Oksanen Jarkko
Muut alat:
Työterveys:
Rautiainen
Merja
Plastiikkakirurgia
Tanttula Kimmo
Psykoterapeutti,
Oksanen Katri
parisuhdeJohansson Katja
Erikoislääkärit:
Muut
alat: ja perheter.
Ravitsemusterapeutti
Ylönen
Teija Jukka, urheiluvammat
Ortopedia
Lukkariniemi
Psykoterapeutti,
Fysioterapeutti
Jukkara
Olli
Oksanen
Jarkko
parisuhde- ja perheter.
Johansson
Katja
Kiropraktikko
Levy
Mikko
Plastiikkakirurgia
Tanttula
Kimmo
Ravitsemusterapeutti
Ylönen
Teija
(ajanvaraus
Fysioterapeutti
Jukkara Olli p. Tuomas R:n omatekoiset kynttilät myös!
Kiitos! Olette huippuja! Tiina ja Raija paikalla kyläyhdistyksen
puolesta, hienoa!
Palautetta on myös tullut jonkin verran negatiivisessa
mielessä (Ksml:n verkkosivut), että täällä maalla asuisi jotenkin hurahtanutta ja uusavutonta sakkia, mutta pöh siitä.
Tämä tilaisuus näytti sen, että yhteistyö asukkaiden kanssa
kannattaa jatkossakin ja ääntä täytyy pitää (tämä oli jatkoa jo
useille vetoomuksille ja kannanotoille). Kun kevät koittaa saa käydä pesemässä hautakivet
ravasta. Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
korjaus
huolto
- Sähkötyökalujen korjaus
?
Sähkötyökalujen
korjaus
- Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä 040 571 9996
. laboratorio
. hammasteknikko
Lukkariniemi Jukka, urheiluvammat
Oksanen Jarkko
Tanttula Kimmo
Johansson Katja
Ylönen Teija
Jukkara Olli
Levy Mikko
(ajanvaraus p. Maalla on mukavaa.
Hyvää alkaneen vuoden jatkoa.
- Sini (järjestäjä), Sanna (valtuusto, media) &
Raija (kirjallinen työ, mentorointi)
Petäjävedellä Sinua palvelevat:
Risto Sunila, VTS
Puh. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT
(myös IV ja KVV)
. fysioterapia . työterveyshuolto
Pikaista paranemista!
. 050 3422 224)
Koskinen Pekka
(ajanvaraus p. lääkärikeskus . laboratorio
Erikoislääkärit:
. työterveyshuolto
KEURUUNTIE
2I
Yleislääkärit:
Rautiainen Merja
Takkinen Anita
Ylönen Matti
Rautiainen Merja
Oksanen Katri
Lukijan myllystä
Työterveys:
Erikoislääkärit:
Ortopedia
Plastiikkakirurgia
Muut alat:
Psykoterapeutti,
parisuhde- ja perheter.
Ravitsemusterapeutti
Fysioterapeutti
Kiropraktikko
- paikalliset yleisönosastokirjoitukset -
Erik. Leppälä
Lahjakortit, ripsien kestovärjäys, kulmien värjäys ja muotoilu.
Toritie 2 Petäjävesi
(014) 854 160
Soita tai tule käymään!
Kintaus, puh.
040 590 7360
IV-kanavien puhdistus ja huollot
Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt
SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
"Majakan Valossa", jonka
oli tehnyt lapsenlapsi Binga
Tupamäki, 14 vuotta.
Päivänsankari syntyi
Heikkilässä, Kuivasmäen
kylän vanhimmassa talossa, ja on viettänyt koko
ikänsä Heikkilänperällä.
Välillä tosin piti käydä
sotimassa venäläisiä ja
saksalaisia vastaan.
Juuri nyt hän on kuitenkin hiljalleen siirtymässä
kirkonkylän Pistotielle.
- Olavi Tupamäki
. fysioterapia
. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi
Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin.
Os. 050 3422 224)
Muuthammasteknikko
alat:
Erik.
Koskinen Pekka
Kiropraktikko
Levy
Mikko
Psykoterapeutti,
(ajanvaraus p.
p. Goodyear . IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT
. RAKENNUSPALVELUT
JA -MATERIAALIMYYNTI
Soita ja kysy lisää 0400 509 660
020 170 5120
Jorma Tuppurainen
- Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
myynti, korjaus
sekäsekä
huolto
. urheilu- ja rasitusvammat
liikku
a Vastaanotto keskiviikkoisin
puolest
p. 050
050 3422
5228 224)
338)
(ajanvaraus
parisuhdeja perheter.
Johansson
Katja
Erik.
hammasteknikko
Koskinen
Pekka
Ravitsemusterapeutti
Ylönen Teijap. 050 5228 338)
Lumet hautausmaalla
Pikaista paranemista!
AJANVARAUS:
020 761 3805
Keuruuntie 21, 42700 Keuruu
www.puistoklinikka.fi
info@puistoklinikka.fi
Miksi hautausmaalla pääkäytävien varrella oleville haudoille
ajetaan lumilingolla rapainen lumi. KOSTEUSMITTAUKSET
. Harmistuneet
Mielenilmauksesta
Te suuri joukko Kintaudella kynttilämielenilmauksessa
6.1.2013 olleet sekä kotoa tsemppaajat: Ihan mahtavaa!
Lämmin kiitos teille kaikille ja kiitos vinkkien antajille!
Me järjestäjät odotimme paikalle muutamaa kymmentä
osaanottajaa, yllätys oli suuri kun noin sankoin joukoin olitte liikkeellä, ja vielä pienimmäisetkin mukana (taisivat ihan
nauttia kavereidensa kanssa hangessa telmiessä).
Joose (Arttu & Janne apuna) tekivät hurjan ison työn
jäälyhtyjen kanssa. a
Rakennus- ja saneeraustyöt
HIILFIX
Hitsau
KS-KORJAAMO
Timo Hiiliaho 0400 515 303
Petäjävesi
Puh. Alumiini ja RST-korjaushitsaukset
Rohulantie
33. fysioterapia
. työterveyshuolto
Takkinen Anita
Ylönen
Matti
Yleislääkärit:
Rautiainen
Merja
Takkinen Anita
Työterveys:
Rautiainen
Merja
Ylönen Matti
Oksanen
Katri
. 050 5228 338)
(ajanvaraus
Kauko Tupamäki täytti
jouluaattona 90 vuotta.
Juhlatilaisuus vietettiin
loppiaisena Kuokkalan
kartanossa, Jyväskylässä.
Päivänsankarin lisäksi paikalla olivat lapset ja muita
läheisiä.
Kartanossa on näytteillä yli sata suomalaisten
tekijöiden maalausta ja
veistosta, joihin tutustuttiin.
Myös lahjojen joukossa
oli taidetta: akryylimaalaus
Valmistuneita
Marita Furuholm, o.s.
Mansikkamäki, on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja valmistunut
ammatillisten aineiden
opettajaksi Jyväskylän
opettajakorkeakoulusta.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
PEKKA KOSKINEN
- hammasproteesit
- pohjaukset - korjaukset
Ajanvaraus:
050 5228338
. Michelin
TOI e
S
A
. laboratorio
. 050 408 8987 / 041-546 6498
- putki- ja ilmastointiasennukset
- maalämpö- ja lattialämmitysasennukset
- uudisrakentajille ja saneerauskohteisiin
lviputkonenoy@gmail.com www.lvi-putkonenoy.com
Siltatie 1, Petäjävesi (Fysio Center), www.naprapaattijkl.com
UUDEN AJAN AUTOKORJAAMO
Silmätautien erikoislääkärit: Vastaanotto joka viikko
KS-KORJAAMO
*Määräaikaishuollot *Bosch -huolto-ohjelmisto
*Valtuutettu auton ilmastointihuolto
*Hinauspalvelu *Autojen apukäynnistykset
Keuruuntie 15, Keuruu, puh.
ESIMERKKEJÄ RENKAISTA:
NTI
. Pienet
sähköasennukset, S3-ryhmä
- Alumiinija RST-korjaushitsaukset
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
www.hitsauskoneasennus.fi
. fysioterapia . laboratorio
Yleislääkärit:
Rautiainen Merja
. lääkärikeskus . PETÄJÄVESI
Sivu 06
Kauko Tupamäki täytti 90 vuotta
Nro 02 - 09.01.2013
Ammattilainen
asialle!
Ammattilainen
asialle!
Parturi-kampaamo
T. niska-, hartia- ja selkäkivut
man
. lääkärikeskus . JETTA-TALOMYYNTI
. päänsärky ja huimaus
Kivutto en
is
m
. On hiljattain haudattuja
omaisia, joita monet haluaisivat talvellakin muistaa kynttilöin.
Lumen ja hiekan alle hautautuneelle haudalle se on mahdotonta. 050 3230 876, Kirrintie 1, Petäjävesi
Acepoint Oy
HitsausKoneAsennus
Pientalorakentamisen asiantuntija.
. Kelly
9
M
7
IL
LTO t
?
Bridgestone
kylpytilasaneeraukset
BETONIVALUT OK-TALOIHIN.
MYÖS PINNOITEVALUT
AUTOTALLEIHIN. 040siivous571 9996
T:mi
ja kotiapu Berit
Skytten
41900 Petäjävesi
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
Yrityksille
ja kotitalouksille
Lisäksi asiointipalvelut,
pihawww.hitsauskoneasennus.fi
- päivittäiset ylläpitosiivoukset
alueiden hoitoa käsikäyttöisin
apuvälinein, ruuanlaitto- ja
- suursiivoukset ja peruspesut
leivonta-apua, kaikenlaista
- erikoissiivoukset
kotityöapua.
- lattioiden konepesut
Jo
. KYSY LISÄÄ!. tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset
. Alumiini ja RST
Puh. laatoitukset ja vedeneristystyöt
martti.j.laaksonen@gmail.com
(sertifikaatti)
Petäjävesi
. Pienet sähköa
040 580 4048. 0400 600 115, berit.skytten@luukku.com
TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ:
. Sähkötyökaluj
. Hitsauskoneid