– Kaava-alueella on joskus harvakseltaan pysäköityjä autoja aurauksen tiellä, mutta ei ongelmaksi asti. Riihimäen mukaan urakoitsijat suunnittelevat itse aikataulunsa, mutta pääsääntöisesti ensin aurataan pääväylät ja sitten asuinalueiden pienemmät kadut. Jos aurauksen yhteydessä poistettaisiin aurausvalli liittymästä, se pitäisi poistaa kaikista liittymistä. – Kyllä täällä tilaa riittää. Ja silloin, kun välillä ollaan pakkasella ja välillä plusasteilla, ongelmaksi tulee liukkaus. – Olen kierrellyt ja katsellut aurausjälkeä lumisateitten jälkeen ja olen tyytyväinen laatuun. Maansiirtourakointi Ijäksen hoidossa on suurin osa kaava-alueen kaduista sekä noin kymmenen tienhoitokunnan tiet. Sen takia olemmekin yrittäneet välttää koulun lähellä auraamista siihen aikaan, kun koululaisia on eniten liikkeellä. Suurimpana uhkana Petäjävedellä on se, kun lapset ja nuoret tuppaavat tulemaan liian lähelle auraa ja se aiheuttaa vaaratilanteita. Kari Ijäs on aurannut Petäjäveden katuja ja teitä reilut kymmenen vuotta. Ei me kenellekään kiusaa tehdä, mutta aikataulu on sen verran kireä, ettei liittymiä voi jäädä putsaamaan, eikä taas voi tehdä niin, että jonkun liittymän putsaisi ja jonkun ei, kyllä se on kaikille tehtävä samalla tavalla. Kunnan teknisellä puolella on niin pienet resurssit, että me emme pysty sellaista palvelua tuottamaan, mutta uskoisin, että lumitöihin tekijöitä löytyy, Riihimäki sanoo. Silloin auraus on jäänyt päivään. Liittymän puhdistus on kiinteistönomistajan vastuulla ja kaikkia on kohdeltava samalla tavalla. Auraus on herättänyt paljon keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa, mutta henkilökohtaisesti Ijäkseen kukaan ei ole ottanut yhteyttä. – On tämä vähän sellainen homma, että ei tähän kauheasti ole tulijoita. – Tänä talvena lumisade on monesti ollut aamuyöpainotteista eli eniten lunta on tullut aamuneljän jälkeen. – Myös Ely-teitä auraa sama urakoitsija kuin niitä on aurannut ennenkin. Se tulisi hirveän kalliiksi, eikä siihen urakoitsijoitten aika riittäisi. Petäjäveden katuja auraa kaksi urakoitsijaa; aiemmin Ely-keskuksen vastuulla olleet Kirkkotie, Asematie ja Rantatie kuuluvat nyt myös kunnan kilpailutettavaan alueeseen. Liittymä kiinteistönomistajan vastuulla Kuntatekniikaninsinööri Marko Riihimäki sanoo olevansa tyytyväinen lunta auraavien urakoitsijoitten työhön. Tulevaisuudessa auraajista voi olla pulaakin, kuka sitä nyt viitsii valvoa yöt ja ottaa haukut kaupan päälle. Tänä vuonna lunta on riittänyt. TIINA LAMMINAHO 60 60 -vuotia s -vuotia s. Aurausvalli herättää tunteita Yleensä auraamaan lähdetään yöllä ja tavoitteena on saada kadut puhtaaksi aamuun mennessä. Pahimmista paikoista lunta on jo viety pois, mutta ei sitä tarvitse ajaa kauas, siirto onnistuu pyöräkuormaajalla kantamalla, Ijäs kertoo. – Nyt kun on paljon lunta, tulee penkkoja. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Sähköinen Petäjäveden Palveluhakemisto osoitteessa www.petajavesilehti.fi Nykytalvina liukkaus lunta isompi ongelma Tiina Lamminaho – Talvien luonne on muuttunut, toteaa reilut kymmenen vuotta Petäjäveden katuja ja teitä aurannut Kari Ijäs. 61. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, kuinka pitkälle ajoradan reunasta tiealue ulottuu. – Yleensä siellä palstoilla ovat äänessä samat valittajat, muustakin kuin lumenaurauksesta, Ijäs toteaa. Tänä talvena lunta on tullut paljon, mutta se ei Ijäksen mukaan ole aiheuttanut Petäjävedellä ongelmia. Koulujen ja päiväkodin paikkeilla on aamuisin ruuhkaista, sinne autojen sekaan ei mene kovin mielellään lumiauran kanssa, Ijäs toteaa. – Tällainen pakkasjakso ei aiheuta ongelmia, eikä pakkaslumi, mutta viime vuosina lämpötila on monena talvena sahannut edestakaisin siinä nollan tuntumassa. Ei lunta kenenkään pihaan työnnetä, kyllä se jää tiealueelle, Riihimäki sanoo. – Aika hyvin ihmiset ovat ymmärtäneet, että välillä kaduilla voi olla vähän lunta. Liittymän kunnostuspalvelua pystyy varmasti myös ostamaan, jos ei itse pysty tekemään lumitöitä. Lähtörajaksi sopimuksiin on kirjattu viisi senttiä. Tiealue isompi kuin ajorata Liittymään jäävän aurausvallin lisäksi keskustelua on herättänyt joidenkin kiinteistönomistajien mielestä heidän pihaansa aurattu lumi. – Kuntaankin on tullut yhteydenottoja ja palautetta on annettu, ja siitä on keskusteltu hyvässä yhteishengessä. vuosikerta Nro 6 2021 Keskiviikkona helmikuun 10. Minusta meillä lumityöt on tehty hyvin, ja moneen paikkaan verrattuna tiet ovat olleet meillä jopa paremmin liikennöitävässä kunnossa, Riihimäki toteaa. Sen sijaan aurausvallit liittymissä herättävät tunteita. Nyt syyspuolellakin moni ihmetteli, miksi paria senttiä lunta ei aurattu pois, mutta jos se olisi aurattu, olisivat tiet menneet peilijäälle heti, kun kelit lauhtuivat, Ijäs selvittää. Tämänhetkiset kahden vuoden ja yhden optiovuoden sopimukset ovat voimassa ensi vuoden syksyyn asti, Riihimäki kertoo
asti. Ja sinut, lähimmäiseni. Petäjävesilehti ei ilmesty pääsiäisen jälkeen 7.4.2021. Minut, hauraan ja voimakkaan, epätäydellisen mutta palavaa rakkautta pullollaan. Sivu 2 Nro 6 10.2.2021 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen, 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna poikkeusaikana vain sopimuksen mukaan: yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Ehtoollinen. Ennakkotilaa: Riikka Jussila, p. KSSHP:n alueella ne henkilöt, jotka ovat ensimmäisen rokotteen jälkeen saaneet ajan tälle viikolle eli viikolle 6 tehosterokote annetaan edellisten ohjeiden mukaisesti. Niilo istui lehden takahuoneessa tutkimassa vanhoja kirjoja ja vanhoja artikkeleita. Aseman väki kutsui petäjävetisiä katsomaan upeaa teosta ja väkeä kävikin jonkin verran. Tuntuvat kyllä lukevan sitä tarkkaan, kun puhelinkeskusteluissa usein viittaavat johonkin juttuun ja kyselevät, että kenen talosta tuosta puhuttiin ja kuka oli tuo kuollut. Lapsen käden tutkittuaan lääkäri totesi: ”tässä kädessä on erikoinen yhdistelmä haurautta ja voimaa.” Tämä lause jäi soimaan mieleeni ja siitä syntyi tämä: Haurautta ja voimaa, rakkautta ja arvaamattomuutta. Ja totta on sekin, että ilman omaa lehteä olisi tämä paikkakunta paljon köyhempi ja mustavalkoisempi. Viikosta 7 alkaen keskitetään rokotukset yli 70-vuotiaisiin ja heidän kanssaan asuviin omaishoitajiin, alkaen yli 80 vuotiaista. Me ollaan tilattu paikallislehti jokaiselle lapselle, halusivatpa tai ei. Vanhan päätoimittajan aikana minua pyydettiin näihin kirjoitushommiin ja en pahaa sanaa voi hänestä sanoa. Sinut haluan nähdä uteliain silmin, avoimin sydämin. fi 60 vuotta eikä suotta Onnea, lehti! Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa Haurautta ja voimaa Isä, vaari, isovaari Lauri Antero ALTTI s. Klo 12 alkaen srk-kodin keittiöltä (takapihan ovi) myytävänä hernekeittoa (5 €/l) ja täyttämättömiä pullia (50 snt/kpl) Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vitsivitsi. Kiitos osanotosta. Ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat sekä koronarokottajat ovat saaneet ensimmäiseen rokotteet 50-80-prosenttisesti ja tämän viikon tavoite on saada kaikille heille rokotus. Ajanvaraus ei ole vielä käynnissä. Vaeltava messu pappilan, srkkodin ja kirkon ympäristössä. Omaa lehteä muistaa kaivata kaikkein eniten silloin, kun se jostakin syystä jää tulematta keskiviikkoisin. Kuka minä olen sitä suitsimaan, kuka minä olen sitä rajoittamaan. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Lapset perheineen Margit-sisko perheineen Antti-veli Sukulaiset ja ystävät Siunasimme Laurin viimeiselle matkalle 14.4.2020 Jyväskylässä. Laura Laitinen Juna-asemalle tupsahti lohikäärme Viime viikonloppuna entisen juna-aseman asukkaat tekivät pihalleen valtavan lumilohikäärmeen, joka oli koristeltu jäälyhdyin. 27.9.1944 Keuruu k. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Uudet ohjeet pidentävät kahden rokotusannoksen välejä 12 viikkoon, mikä tulee vaikuttamaan rokotustoimintaan myös koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Uurnan laskimme 1.8.2020 Petäjävedelle. Tule pappilan pääovelle haluamaasi aikaan klo 13-14.30 välillä, niin saat vaellusohjeet. Viikolle 7 suunnitellut tehosterokotteet puolestaan siirtyvät eteenpäin ja näille henkilöille tehosterokotteet annetaan uusien ohjeiden mukaisesti 12 viikon kuluttua. Parikymmentä vuotta sitten Niilo sai päähänsä, että alkaa kirjoittamaan muistelmia ja siinä vaiheessa lehden arkistosta oli iso apu. Uudenkin kanssa on asiat kyllä hoituneet erinomaisesti, joten olen sitä mieltä, että lehden päätoimittajan pitää olla ehdottomasti nainen. Koronatilanne vie juhlan tuntua myös nyt, kun Petäjävesi-lehti on täyttänyt 60 vuotta. Jyväskylän lähikunnissa tartuntojen määrä on lisääntynyt ja ne liittyvät suurimmaksi osaksi tunnettuihin Jyväskylässä aiemmin todettuihin tartuntaketjuihin. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä totesi viime viikolla, että kaikkien koronarokotteiden annosväliä pidennetään 12 viikkoon. Koronarajoitukset ja suositukset jatkuvat myös Petäjävedellä ennallaan ainakin 1.3. Kuollut: Veikko Armas Hakala, 80 v. Levikki noin 1600 kpl. Ja on aivan mahtavaa saada tehdä lehteä, joka on lukijoilleen tärkeä! Paikallislehdellä on nyt juhlat ja minuakin pyydettiin muistelemaan kaikenlaisia kommelluksia ja muita juttuja vuosien varrelta. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Huom. Lehti saa tulla niin kauan kuin minussa henki pihisee ja senkin jälkeen. Löysi sieltä omia juttujaan sen verran paljon, että totesi olleensa iso tekijä kunnallispolitiikassa ja kaikessa muussakin. Seututerveyskeskuksen kunnissa rokotukset etenevät sitä mukaa kun rokotteita saadaan. asti. Vaikeista ajoista huolimatta uskon, että kun maailma muuttuu, paikallisjournalismin merkitys jopa korostuu. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Koronatilanne on kunnassa edelleen rauhallinen, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä Koronanyrkki, totesi maanantain kokouksessaan, että Jyväskylä on edelleen koronan suhteen leviämisvaiheessa ja muut sairaanhoitopiirin alueen kunnat kiihtymisvaiheessa. Joten, onnea vaan! Käpytikka Su 14.2. Tarkoituksena on juhlia kesäkuussa, mikäli koronatilanne sen silloin sallii. Samalla myös pienissä erissä saapuvat annokset riittävät entistä useammalle, toteaa KSSHP:n johtajaylilääkäri ja koronarokotekoordinaatioryhmän puheenjohtaja Juha Paloneva. SK ANNAMARIA HUUSKONEN ja niitä kannattaa käydä vaikka kirjastossa olevista vuosikerroista lukemassa. Aika piikikästä, mutta totta. Ilmeisesti poltti sitten materiaalin sen vuoden juhannuskokossa. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Olisihan sitä vaikka mitä kertomista, mutta aika paljon on sellaista, jotka eivät kestä päivänvaloa ja sitten on myös noloja juttuja. Ja rukouksissa kantaa käsiin Jumalan. 14.3.2020 Jyväskylä Isä lähti keväthangilta lapsuutensa metsiin. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut 10 hengen kokoontumisrajoituksia 1.3. – Hyvää tässä uudessa toimintatavassa on se, että tämä mahdollistaa sen, että rokotuskattavuutta on nyt mahdollista nostaa kaikkialla Suomessa niin myös KSSHP:n alueella hyvin nopeasti. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Laukaan ja Keuruun infektiovuodeosastojen koko henkilökunta sekä infektiopotilaita hoitavat lääkärit, hoitohenkilökunta ja koronanäytteenottajat ovat saaneet ensimmäisen rokotteet. Muistelmien kokoaminen loppui siinä vaiheessa, kun mies otti painotaloon yhteyttä ja kuuli omakustanteen hinnan. Ja silti toivon, että joku nostaisi kun kaadun, että joku lohduttaisi kun itken, että joku seisoisi vieressä kun tunnen olevani yksi, että joku näkisi minut. Täytyy muistaa kirjata jälkisäädökseenkin tuokin asia. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Aiempien Petäjävesi-lehden vuosikymmenten tasavuosien juhlanumerot ovat mielenkiintoista luettavaa Koronarokotteiden annosvälejä pidennetään 12 viikkoon Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. "Kun ystävien seurassa viihdymme vapaahetkin, niin valollasi kirkasta puuhamme hupaisetkin." (Virrestä 543). Vaikka aina en osaa sitä ilmaista, haluan kulkea kanssasi läpi tämän elämän, hauraan ja voimakkaan. 040 7656176. Kävimme lapsen kanssa kirurgin vastaanotolla viime viikolla. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko
Viime kesänä hän sai hopeaa Kalevan kisojen 5000 metrillä ja edellisenä kesänä Kalevan kisoista tuli sekä hopeaa 5000 metrillä että pronssia 3000 metrin esteillä. Helander hiihtää ainakin vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kisan torstaina. Parin viime vuoden aikana Helander on osallistunut kisoihin myös miesten sarjassa. Nyt lähdetään miettimään, millaista liiketoiminta tulevaisuudessa voisi olla, Linnavirta sanoo. – Jonkin verran korona on vaikuttanut kisakalenteriin, mutta onneksi nuorten MM-kisat saadaan pidettyä. Tänä talvena Helander on kilpaillut hieman vähemmän kuin edellisinä talvina. Nuorten sarjoissakin saa hyviä kisoja, kun kaikki parhaat ovat yhdessä, mutta nuoret hiihtäjät asuvat eri puolilla Suomea. Se on hyvä, kun pääsee tässä lähellä kotia ladulle, ei tarvitse autolla lähteä kauemmas, Helander toteaa. Hiihtäjät palvelevat Kajaanissa ja siellä aloitus olisi huhtikuussa, juoksijat ovat Helsingissä ja palvelus alkaisi syksyllä. Treenaamiseenhan korona-aika ei ole juuri vaikuttanut, hiihtoladuilla voi turvallisesti päästellä menemään, Helander toteaa ja sanoo hiihtäneensä tänä talvena Petäjäveden laduilla enemmän kuin aikoihin. Viime kesänä Helander olisi tulosten puolesta päässyt myös nuorten MM-kisoihin, jotka piti pitää Keniassa, mutta koronan takia kisat peruttiin. Tiestön toteuttamiselle on varattu määrärahat kunnan investointiohjelmaan 2021-2022 yhteensä 350.000 euroa. – Viesteihin osallistujat katsotaan sitten kisapaikalla. Tarjolla on myös henkilökohtaista konsultointia. Ensimmäiset työpajaajat ovat maaliskuussa, teams-kokoontumisia pidetään kahden kolmen viikon välein kesäkuun puoliväliin asti. Sopimuksella sovitaan tiestön rakentamisen aikatauluista ja vastuista kiinteistön omistajan ja kunnan osalta. Työpajoissa käydään läpi yrityksen nykytilaa, vaihtoehtoisia liiketoiminnan malleja ja niiden toimeenpanon edellytyksiä sekä mietitään ihan konkreettisesti, miten uutta liiketoimintaa lähdetään kehittämään. – Pitäisi vain päättää, käynkö armeijan hiihtäjien vai juoksijoiden porukassa. – Itse olen treenannut tasapuolisesti sekä vapaata että perinteistä hiihtotapaa, mutta kisoissa vapaa tyyli on ollut minulla vähän vahvempi. Juoksupuolellakin Helander on menestynyt, myös miesten kisoissa. – Ryhmiä on tarkoitus perustaa neljä, eli mukaan mahtuu noin neljäkymmentä yritystä. Talousdatan julkaisemisen projekti voitaisiin toteuttaa vuoden 2021 aikana siten, että järjestelmä olisi käytettävissä vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen voitaisiin käynnistää ostolaskutietojen julkaisun projekti. Lisää tietoa ja ilmoittautumislinkki löytyvät Petäjäveden kunnan nettisivuilta. Eemil Helander hiihtää tällä viikolla nuroten MM-kisoissa Vuokatissa. – Nyt on ollut lunta ja on päässyt hyvin hiihtämään. Myös yksinyrittäjät ovat tervetulleita, tai yrityksestä voi osallistua työpajoihin esimerkiksi yrityksen hallituksessa mukana oleva henkilö, asiakkuuspäällikkö Maria Linnavirta Gradiasta kertoo. Tulee hyviä kisoja, kun on kovempia vastustajia. Perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin kisa hiihdetään vasta viimeisenä kisapäivänä eli sunnuntaina, ja siihen osallistujat katsotaan vähän sen mukaan, kenellä hiihto kulkee, Helander kertoo. Seuraavana odottaa armeija Joulukuussa Helander valmistui ylioppilaaksi Schildtin lukion urheilulinjalta. Tarjolla on kuusi maksutonta kahden tunnin Teams-työpajaa, joissa pohditaan muun muassa millaisia uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia yrityksellä olisi ja miten niitä voitaisiin lähteä toteuttamaan. K unnanhallitus päätti maanantaina lähettää asian kuntarakennelautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi tilojen käyttöja vuokramaksujen osalta. Tilavuokraasia uudelleen käsittelyyn Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki päätti käyttää otto-oikeuttaan kuntarakennelautakunnan päätökseen kunnan tilojen ja auto-lämmityspaikkojen käyttöja vuokramaksuihin ja siirtää asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Vuokatin ladutkin ovat tulleet tutuiksi niin MM-kisojen karsintakisoissa kuin maajoukkueleireilläkin, Helander kertoo. Sijoitusta on hankala lähteä arvioimaan, kun kansainvälisestä tasosta ei ole mitään vertailupohjaa, mutta yritän hiihtää mahdollisimman hyvän kisan ja katsotaan, mihin se riittää, Helander toteaa. Sivu 3 Nro 6 10.2.2021 Kettulanvuoren laduilta MM-kisoihin Yrittäjille apua uuden kehittämiseen Rautakylän tiestöä aletaan viimein rakentamaan Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus hyväksyi kuntarakennelautakunnan esityksen mukaisesti sopimusluonnoksen Rautakylän yritysalueen tiestön toteuttamisesta. Autojen lämmityspaikkamaksujen ja sähköautojen latausja laskutusmenettelyn osalta lautakunnan päätös jää voimaan.. – Koronastahan ovat kärsineet voimakkaasti pienet yritykset, ja etenkin monet matkailuja palvelualan yritykset. – Tarkoitus on lähteä parantamaan suoritusta, jonka tein karsintakisoissa ja hiihtää paremmalla taktiikalla. Ja sekin on kiva, että ne ovat Suomessa, ei tarvitse matkustaa ulkomaille. Kettulanvuoren uutta lenkkiä olen hiihtänyt paljon, sieltä löytyy sen verran nousujakin, että se sopii hyvin treeneihin. – Jokaiseen ryhmään otetaan mukaan noin kymmenen yritystä. Tiina Lamminaho Keskisuomalaisille yrittäjille tarjotaan tukea liiketoimintansa kehittämiseen Keski-Suomen liiton rahoittamassa Korona-exit -työpajakokonaisuudessa. Kunnanhallitus käsitteli myös valtuustoaloitetta kunnan ostolaskutietojen julkaisemisesta avoimena datana. Emme ole kuitenkaan halunneet laittaa työpajoihin alatai kokorajoituksia, vaan ne on tarkoitettu kaikille mikroja pk-yrityksille, jotka ovat kärsineet koronasta ja haluavat tällaista apua. Näillä näkymin jatkan juoksua ensi kesänä; jatkoa täytyy miettiä vähän senkin mukaan, mikä fiilis nyt hiihtokaudesta jää, Helander toteaa. Sopimuksen osapuolet ovat Tehovinssi Oy:n ja Rautakylä Works Oy:n Hannu Ruokolainen ja kunnan tekninen johtaja Mikael Nummi. Neuvottelussa käytiin läpi sopimuksen sisältö ja rajapinnat, ja tuloksena saatiin pohja sopimusluonnokselle. – Kansallisella tasolla rupeaa vauhti riittämään jo miestenkin kisoihin. Tärkeää tässä onkin verkostojen luominen ja kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien yrittäjien kanssa. – Minua kiinnostaisi kyllä kansainvälinen vauhti jossain vaiheessa molemmissa lajeissa, sekä hiihdossa että juoksussa. Työpajat järjestää Gradia yhteistyössä Balentorin yritysvalmentajien kanssa. Nyt edessä olisi armeija ennen jatkoopintoja. Samassa ryhmässä olevien yrittäjien ei tarvitse olla samalta alalta; henkistä tukea ja uusia ideoita voi saada myös eri aloja edustavilta yrittäjiltä. Keski-Suomessa on miesten sarjoissa paljon hyviä hiihtäjiä, Helander sanoo. Yritykset otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, Linnavirran mukaan ilmoittautua voi helmikuun loppuun asti. Rautakylän yritysalueen tiestön suunnittelu valmistui viime keväällä 2020, jonka jälkeen neuvotteluja jatkettiin tiestön toteuttamisesta. Jos tulijoita on paljon enemmän, meillä on mahdollisuus perustaa vielä viides ryhmä, Linnavirta kertoo. Myös pitempiä lenkkejä olen muutaman kerran hiihtänyt. Pitää varmaan päättää nyt MM-kisojen jälkeen, Helander toteaa. MM-ladulla ainakin torstaina Nuorten MM-kisoissa Helander hiihtää alle 20-vuotiaitten sarjassa, 20 vuotta hän täyttää toukokuussa. – Työpajoissa mietitään ratkaisumalleja ja uusia ideoita, joita viime kevät laittoi yrittäjät jo pohtimaan. – Olisin osallistunut 3000 metrin esteisiin ja rikoin kisarajan eli olisin päässyt mukaan, jos kisat olisi pidetty, Helander kertoo. – Joitakin kilpailuja on peruttu tai siirretty koronan takia, mutta kohtalaisen hyvin olen kuitenkin päässyt kisojakin hiihtämään. HEIDI LEHIKOINEN Tiina Lamminaho Petäjävetinen, Keuruun Kisailijoita ja JKU:ta edustava Eemil Helander valittiin tammikuun lopussa Keski-Suomen vuoden nuoreksi urheilijaksi. Juuri tällä hetkellä Helander on Vuokatissa, maastohiihdon nuorten MM-kisoissa. Suomen alle 20-vuotiaitten MM-kisajoukkueeseen kuuluu kahdeksan nuorta miestä
Meneillään oleva vuosikymmen, ainakin tämä alku, on vaikea kaikille lehdille Suomessa. Tyttövauva Kuivasmäeltä syntyi 52-senttisenä ja 3960 gramman painoisena. Nyt takanani olivat jo alan opinnot ja työpaikkakin. Kyllä ne kirjapainon pojat homman loppuun vievät.” Ja nehän veivät. Parikymppinen, toimittajan urasta haaveileva tyttönen kelpasi mainiosti, kun muitakaan ei ollut saatavilla. Niskat olivat jumissa ja ranteet kipeinä, mutta seuraavassa lehdessä meillä oli itsetehdyt kuvat. Paikallislehtien tilanne on erityisen haavoittuva kaikkien tiedotusvälineiden joukossa. 1960-luvun lopussa Antti Autio tarvitsi kesälomansa ajaksi lomittajaa. Perhe ehti myös mukaan synnytysja perhevalmennuksiin ennen kuin koronatilanne muutti ne etätapaamisiksi. SUVI KALLIOINEN Petäjäveden vuoden ensimmäinen vauva on Suvi Lahtisen ja Ossi Kokkilan esikoinen, tuuheahiuksinen tyttö Kuivasmäeltä. Sieltä viestitettiin, että ehkä meidän ei kannata ryhtyä siihen, ainakaan ilman perusteellista koulutusta. Mutta selviytymiskeinoina käytettiin samoja menetelmiä kuin käsittääkseni Petäjävesi-lehdessä tänäkin päivänä: laadun tarkkailua ja talouden tasapainottamista yhden vakituisen työntekijän voimin. Seuraavakin kosketus oli vaatimaton eikä siinä ollut herkkyyden häivähdystäkään. Mutta silloin se kaikki oli täysin uutta ja niin hauskaa. ”Yksi sivu on neljä A-nelosta ja kaksi valokuvaa. Mutta nyt kone, tietokone, alkoi palvella myös meitä pikkulehtien toimittajia. Naapuri hiihti kanssamme samaa latua tietotekniikan käyttöönotossa, muutaman viikon edellä kuitenkin. tinen vältteli ylimääräisiä kontakteja, eikä nyt vauvan synnyttyäkään kylässä ole käyneet muita kuin lähipiiri. Painovalmis lehti, itse tehty! Mutta sitten, 2000-luvulla, suhteesta tuli, niin kuin monesti tulee, arkipäiväistä puurtamista. Sitten jäätiin odottamaan lehden ilmestymistä kauhunsekaisin tuntein niin kuin sokkotreffeillä konsanaan. Niin kuin se on vaikea koko ihmiskunnalle. Kellonviisarit juoksivat helposti läpi koko ympyrän. Mutta Aution Antti oli tiennyt: ”Kyllä pojat hoitavat”. Toivotan onnea vanhalle rakastetulle, jota vielä ajattelen lämmöllä. Tuo intohimon aikakausi jätti jälkeensä hullunhauskoja muistoja. Ja saman tien osaltamme kirjapainoalan työllisyystilanteen heikentämistä. Meillä oli varaa hankkia vain halpa käsiskanneri, jonka käyttäjällä piti olla täysin vakaa käsi. Koronan vuoksi raskausaikana LahInkeri Niiles Suhteeni Petäjävesi-lehteen on kestänyt kuusi vuosikymmentä. Lehden nyt alkava seitsemäs vuosikymmen on kuitenkin kaukosuhde, jota ylläpidetään jokaviikkoisella Petäjävesi-lehdellä, toimituksen iltapäiväkahveilla ja nyt tällä kertaa ”kirjeellä”. Inkeri Niiles aloitti Petäjävesi-lehden päätoimittajana vuonna 1981 ja jäi eläkkeelle vuoden 2012 lopussa. 2010-luku meneekin sitten pääosin Kallioisen Suvin piikkiin. Taitto-ohjelmien välietapit ja sähköinen tiedonsiirto oli ohitettu kunnialla, ja oli vuoro ottaa käyttöön digikuvaaminen, kuvien tekeminen ja siirto lehden sivuille. Juuri paikkakunnalle muuttanut äitini etsi meille kodinhengetärtä vuonna 1963 paikallisen tiedotusvälineen kautta. Tietotekniikka. Paikallislehden tekemisen ja pystyssä pitämisen todellisuus alkoi selvitä pikkuhiljaa. Tutkimme joka kuvan, joka värin, joka sentin lehden ulkoasusta. Suhteesta tuli kertaheitolla vakava, hyvin vakava. Joskus meni tiukoille, liiankin tiukoille. Nopeasti suhde vakiintui ja sisältö alkoi taas nousta ykköseksi ja ulkoasu sen tukijalaksi. Ulkopuolista koulutusta ei kovin paljon ollut varaa ostaa, joten aikaahan minulta oppimiseen meni. Meillähän ei sitä ollut, joten jouduimme odottamaan koulusta tulevaa teiniä, jotta esimerkiksi ilmoitusaineistoa saatiin skannatuksi. Ilmeisesti olin täysin pihalla elämän ja lehdenteon realiteeteista, siis hyvin nuori. Niinhän erosuhteissa monesti tehdään. Vauva syntyi entisen keskussairaalan tiloissa, eikä perhe päässyt vielä uuteen Sairaala Novaan. 60-vuotias Petäjävesi-lehti antaa perheelle lahjaksi vuoden lehtitilauksen ja Petäjäveden MLL muisti perhettä lahjakortilla.. Silloin meillä, kuten muillakin lehdillä, oli kuitenkin erinomainen työväline, jolla puskettiin eteenpäin. Eikä se palkaton teinikään aina ollut kovin innostunut. Tämän päivän nörtit eivät pidä saavutuksiamme minään, emmekä me itsekään. Petäjäveden neuvola on palvellut mallikkaasti ja ensimmäiselle neuvolakäynnille tultiin perinteiseen tapaan kotiin. En ole työurallani enkä koko elämässäni nähnyt näin vaativaa aikaa, joka koskettaa koko maailmaa. Muutaman tunnin tehokkaan Photoshop -opetuksen jälkeen jatkoimme harjoittelua keskenämme. Sivu 4 Nro 6 10.2.2021 Päätoimittaja Inkeri Niiles: ”Se on suhteellista” Vuoden ensimmäiselle lahjaksi lehden vuosikerta Suvi Kallioinen Petäjäveden vuoden ensimmäinen vauva syntyi 30 asteen pakkaspäivänä 14. Taas kului aikaa ja tupakkia. Oli kunnallisvaalien aika, ja kuvia uudessa digikamerassa riitti. Siirsimme lähes kaiken työn toimitukseen, vain jakelu ja painaminen ostettiin muualta. Lisäsimme itse loppuun sanan ”naisille”. 1990-luvulla kohtasi taloudellinen lama niin paikallislehtiä kuin koko maatakin. Naapuri ehti ensin. Perheellä on kolme Tyytyväinen vauva nukkuu ja syö erittäin hyvin. Petäjävesi-lehdenkin on taas kerran pitänyt valita selviytymisstrategiansa. On se niin vaikeaa. Vaunulenkeille päästään kun pakkaset hellittävät. Odotin keskiviikkoaamua kuin vielä rengastamattoman rakastetun näkemistä. Niihin vastattiin lisätöitä haalimalla, mikä taas tarkoitti lisätyövoimaa. Tosin tämän ulkonäkö alkoi olla sisältöä tärkeämpi. Tuolloin suhteeni Petäjävesi-lehteen oli intohimoinen. Se oli hauskinta ja vaikeinta opiskelua, mitä ikinä olen tehnyt. Ja kaikkien silloisten vaalihdokkaiden kasvot painuneina ikiajoiksi syvälle sieluun. Kuvat olivat kehittämättöminä filmirullilla eikä niiden tasosta ollut mitään etukäteistietoa. Ensimmäinen kontakti oli kovin heiveröinen. Kesätoimittajan vastuulla ei ollut talous eikä tulevaisuus, joten ei pelottanut yhtään. koiraa ja kissa, joten elämää talossa riittää. Olin tottunut tekemään haastatteluja, keräämään tietoa paitsi ihmisiltä myös arkistoista ja kirjastosta, kuvaamaan ja lopulta myös valmistamaan mustavalkoisia otoksia, kirjoittamaan juttuja ja ilmoituksia ja lehdentilauslappusia, likaamaan käteni osoitelaatoissa, piirtämään taittomallit paperille, mitä kaikkea alkeellista silloin tehtiinkään. Siinähän mentiin Lerkkasen Lean kanssa ihan sekaisin innosta ja tarjoutuneista mahdollisuuksista. Minä lopetin pitkäaikaisen suhteen, mutta olen seurannut, stalkannut Petäjävesi-lehteä kiinnostuneena. Tosin se edellytti toisen työntekijän palkkaamista. Silloin ei tainnut olla tapana laittaa työpaikkoja hakuun. Työnohjaus oli vertaansa vailla. Seuraavalla vuosikymmenellä, vuonna 1981 johtokunnan jäsenet Aarne Soanjärvi ja Erkki Havu pyysivät vakihommiin. tammikuuta Ossi Kokkilan ja Suvi Lahtisen esikoiseksi. Isovanhemmat ovat olleet innoissaan ja sukkiakin on neulottu. Silloin ei uhkana ollut lama, vaan kilpailutilanne. Tuolloin käynnistyvä aikakausi oli haastava kaltaiselleni, joka oli suhteen alussa tottunut kirjoittamaan jutut ensin käsin ja sitten kirjoituskoneella. Enpä silloin arvannut, miten pitkä liitto tästä meille kahdelle tulisi. Korona-tukea on herunut kovin vähän, useimmille ei laisinkaan. Yksi ”hukkareissukin” ehdittiin sairaalan tehdä ennen h-hetkeä. Luultavasti aika sekava aineisto lähetettiin Töysän linjaautolla Keuruulle kirjapainoon. Pieni perheemme oli petäjävetisenä lähes yhtä nuori kuin pari vuotta aikaisemmin perustettu kotiseutulehti. Tuli taas lama ja taloudellisia haasteita. Vaan sepä oli ennen tietotekniikkaa se
(Lähteenä: Nislin, Mikko 2011: Henki, voima ja yhteisö. Paperilehden lisäksi Petäjävesi-lehti näkyy tänä päivänä vahvasti myös kotisivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa. Toimitus sijaitsi tuolloin nykyisen Petäjäveden Tekstiilin tiloissa. Lehti on edelleen tärkeä paikka asukkaiden keskustelulle ja mielipiteille.” ”Lehti kertoo paikkakunnan uutiset ja tapahtumat, esittelee uudet yritykset ja kertoo yrittäjien tietoja. Lähes kaikki pienet paikallislehdet Suomessa ovat sulautuneet osaksi isompia konserneja ja lehtitaloja, mutta Petäjävesilehti on omistajaseuran vakaasta tahdosta pysynyt edelleen itsenäisenä toimijana. Se tulee luettua aika tarkkaan. Petäjävesi-lehti kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa, eikä viime vuosina lehti ole ollut omistajaseuralleen taloudellisesti tuottoisa. Lehteä syytettiin myös puolueellisuudesta, kun oli jättänyt valtuutettujen nimiä pois kokouksia koskevasta uutisoinnista. Myöhemmin toimituskuntaa täydennettiin eri ammattialojen edustajilla ja muilla vapaaehtoisilla. Ensimmäisessä Petäjävesi-lehdessä 8.2.1961 iloittiin, kuinka lehti on myös Petäjäveden kunnan virallinen tiedotuslehti. Keskiviikkoisin kiire postilaatikolle.” ”Päätöksenteko tallentuu lehdessä seuraaville polville.” ”Petäjävesi-lehden tekijät arvostavat kaikenlaisia uutisaiheita, kaikenlaisia Petäjäveden asioita.” ”Some ei aina riitä. Raimo Heinonen Kuivasmäeltä on ollut Petäjävesi-lehden pitkäaikaisin tilausasiamies. Seuran johtokunnan jäsenistä on koottu lehtitoimikunta, joka seuraa yrityksen taloutta ja jolla on yrityksen hallinnollinen vastuu. Petäjävesi-lehteä pyöritettiin ensimmäiset lähes 20 vuotta talkootyöllä ja lehteen saatiin alusta asti monenlaisia kirjoittajia ja kuvaajiakin. 90-luvulla otettiin tekninen loikka Jo vuonna 1963 lehti ilmestyi lähes joka viikko, ja vuodesta 1984 nelisivuisen sijaan kahdeksansivuisena. Myös vuonna 1991 julkaistiin juhlanumero, jossa katsottiin ajassa taaksepäin. Ja jos toispaikkakuntalaiselta mieheltäni kysyttäisiin, hän toteaisi lehden olevan parasta bioastiapussiainesta ja on senkin oppinut, ettei alle viikon vanhaa lehteä saa käyttää perunkuorille tai tulee ärinää. Urheiluseuran asioiden lisäksi lehdessä kerrottiin runsaasti myös esimerkiksi kunnan ja seurakunnan asioista. Petäjävesi-lehteä on painettu Pieksämäellä Lehtisepillä vuodesta 1991 ja siellä se painetaan edelleen. Mikäpä sen parempi sitä odotellessa kuin kannattaa omaa kotiseutuaan, sen urheiluseuraa ja lehteä. Mantila myöntää, että ajoittain tulevaisuuteen uskominen on ottanut lujille. Ensimmäisen numeron ilmestymisen jälkeen toimikuntaan valittiin vielä Eero Huikku ja Hugo Valtonen. Varsinaiset juhlat järjestettiin vapaamuotoisemmin kesäjuhlana Pappilan pihapiirissä. Urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten vaiheet vuodesta 1934.) Suvi Kallioinen Koronapandemia asettaa reunaehdot myös 60-vuotiaan Petäjävesi-lehden juhlinnalle. Sivu 5 Nro 6 10.2.2021 Paikallislehti on juhlinut aina paikallisesti Mitä “Pettuveslehti” lukijoilleen merkitsee. Ilman lukijoita ei olisi lehteäkään. Seminaarin jälkeen juotiin kahvit ja katsottiin Petäjävesiaiheinen elokuva. Myöhemmin lehden toinen päätoimittaja Martti Mantila kirjoitti, että lehti pyrkii säilyttämään omaksumansa puolueettomuuslinjan, mutta ei niin, ettei sen palstoilla puututtaisi yhteiskunnallisiin ja muihin kiistakysymyksiin, vaan siten, että jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Viime vuosien yleinen median murros sekä lehti-ilmoitustulojen radikaali lasku koskettaa myös Petäjävesi-lehteä. Pidän myös urheiluseuran yhteisöllistä omistajuutta tärkeänä puolueettomuustekijänä.” ”Petäjävesi-lehti rakentaa hyvää kuntakuvaa.” ”Minulle Pettuveslehti on yhteys henkiseen kotiin. Lehden todettiin tekevän arvokasta työtä paikkakunnan tapausten tallentajana. Käpytikan henkilöllisyys on pidetty salassa vuosikymmenten ajan. Yksi pitkäaikaisemmista vapaaehtoisista kirjoittajista on nimimerkillä Käpytikka kirjoittava pakinoitsija, joka on kirjoittanut lehteen kohta 29 vuotta, ja kirjoittaa edelleen. Saa nähdä, mikä on silloin maailman tilanne ja onko tapaaminen jo suotavaa. Paljon muuta ei paikallislehtikään toimintaohjeekseen tarvitse.” Vuonna 1971 juhlittiin lehden ensimmäistä vuosikymmentä. Lehden koettiin olevan tärkeä myös paikallisen historian taltioijana, mutta toisaalta sen tehtävän nähtiin olevan muutakin kuin muistiinmerkintä. Urheiluseuran jäsenmäärä kasvoi ja seuran toiminnasta tiedottaminen alkoi olla vaivalloista, joten oman lehden oli tarkoitus toimia ensisijaisesti urheiluseuran omassa tiedonvälityksessä. ”Olisi aina jaksettava miettiä, mitä tänään voisi tehdä sellaista, joka voisi vaikuttaa myönteisesti huomiseen ja toimittava sen mukaan. Tiedän, että joskus vielä palaan sinne asumaan. Taloudellinen ja aatteellinen riippumattomuus oli Petäjävesi-lehdelle ja sen tekijöille alusta asti tärkeitä arvoja. Siitä huolimatta urheiluseuran johtokunnassa koetaan edelleen paikallislehden julkaisutoiminnan merkitys tärkeänä. ”Lehden perustajat luottivat oman pitäjän asukkaisiin, ja nämä ovat osoittautuneet heidän luottamuksensa arvoisiksi.” 10-vuotisjuhlanumeroon kirjoitti tervehdyksensä myös ensimmäinen päätoimittaja Huovila, joka totesi, että Petäjävesilehti on jo ”kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut asemansa yli luokkarajojen ulottuvana sanansaattajana.”. Vaatimattomasta alusta kehittyi säännöllisesti ilmestyvä paikallislehti, joka löytää pitäjän lähes joka kotiin. Taitto tehtiin painotalossa käsityönä vuoteen 1992 asti. Petäjävesi-lehdestä muotoutui kuitenkin pian ilmestyttyään koko kylän oma paikallislehti ja myöhemmin kunnan virallinen tiedotuslehti. Kunnan viralliseksi tiedotuslehdeksi Petäjävesi-lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Aaro Huovila ja ensimmäiseen toimituskuntaan valittiin Keijo Loisa, Olavi Makkonen, Kosti Rutanen ja Erkki Teirilä. Nykyisin Petäjävesilehteä tekee yksin päätoimittaja, jutuissa apunaan freelancer-toimittaja. Päätoimittaja Inkeri Niiles kirjoittaa, että ”kun joku 40 vuoden kuluttua tekee internettiin tai johonkin vielä tunnistamattomaan tiedotusvälineeseen Petäjävesilehden 80-vuotishistoriikkia, muistakoon mainita, että herran vuonna 2001 lehteä teki kolmen naisen tiimi, tulevaisuuteen uskova ja yhteen hiileen puhaltava.” Vuonna 2001 ja 2011 muistamiset toivottiin Petäjävesi-lehden stipendirahastoon, josta edelleen annetaan joka vuosi stipendi yhdelle Petäjäveden lukion oppilaalle, joka on ansioitunut kirjoittamisessa. Auditorio Miilu oli täynnä vieraita ja puhujina oli silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, opetusministeri Henna Virkkunen ja päätoimittaja, professori Erkki Liikanen. Vielä 1990-luvulla aineisto vietiin joka viikko lehtipainoon paikan päälle ennen kuin sen lähettäminen sähköisesti oli mahdollista. Entinen päätoimittaja Antti Autio kirjoittaa siinä, ettei kukaan olisi uskonut, että Petäjävesi-lehti ilmestyy vielä 90-luvulla! Paikallislehden tehtävän on pysyä hereillä Vuonna 1981 Petäjävesilehdessä juhlistettiin pienimuotisesti 20-vuotista taivalta päätoimittaja Martti Mantilan, Aaro Huovilan ja Antti Aution sekä seuran puheenjohtaja Aarne Soanjärven kirjoituksilla. Vasta vuonna 1971 kunta teki Petäjävesilehdessä tiedottamisesta päätöksen ja kunnansihteeri velvoitettiin toimittamaan kunnan ilmoitukset Petäjävesi-lehteen. Median murroksesta huolimatta asema on säilynyt Toiminnassa olevia urheiluseuran omistavia paikallislehtiä on Suomessa enää kaksi: Petäjäisten Petäjävesi-lehti sekä Alavieskan Virin Alavieskalehti. Suurin osa lehden tuloista tulee nykyisin tilauksista. Tarpeellinen myös uusille asukkaille.” ”Petäjävesi-lehden kautta tulevat kasvot, paikat ja palvelut tutuiksi meille junantuomille.” ”Meillä lehti luetaan tarkkaan ja jopa useaan kertaan!” ”Yleensä luen digilehden jo tiistaina ja paperilehden vielä keskiviikkona. Paras lahja on kuitenkin jatkaa lehden lukijana ja tukijana muuten. Yksinkertaisesti: olisi pysyttävä hereillä. Suunnitelmissa on pitää kesäkuussa pienimuotoiset lukijoiden päivät toimituksessa ja pihapiirissä. Vuonna 2001 julkaistiin Petäjävesi-lehden 40-vuotisjuhlanumero, jossa käytiin läpi tarkasti ja kattavasti menneet vuosikymmenet. Muistamisina toivomme onnitteluilmoituksia, kunhan juhlat voidaan järjestää. Silloinen päätoimittaja Inkeri Niiles vaati kunnalta kannanottoa oman paikkakunnan lehden puolesta, koska jos Petäjävesi-lehti koetaan voimavaraksi, sitä tulisi Niileksen mielestä myös julkisesti tukea. Kuitenkin vuonna 1963 Huovila totesi, ettei kunta halua tukea lehteä ja ilmoittaa siinä. Myös tilausasiamiehet olivat pitkään tärkeitä paikallislehdille uusien tilausten sekä jatkotilausten hankkijoina. Seminaari, kesäjuhla ja teemanumerot Kymmenen vuotta sitten viisikymppinen Petäjävesi-lehti juhli asiapitoisen juhlaseminaarin merkeissä. Digitilausten määrä on kasvussa. Tarjolla oli lohikeittoa ja kakkukahvit, puhujina Suomen Yrittäjistä varatuomari Risto Tuominen ja kansanedustaja, varatuomari Juha Karpio. Petäjävesi-lehti on säilyttänyt paikkansa 60 vuoden jälkeenkin asemansa paitsi urheiluseuran, myös kunnan, seurakunnan ja paikallisen elinkeinoja kulttuurielämän puolueettomana tiedottajana. Myöhemmin vuonna 1992 kunnanvaltuustossa todettiin, että Petäjävedellä on kaksi paikallislehteä tarkoittaen Petäjävesilehteä ja Suur-Keuruuta. ”Petäjävesi-lehti on juuri minulle, juuristani kiinnostuneelle!!!” ”Petäjävesi-lehti on tärkeä kotiseudun asioiden kertoja. Nimim. Se on kuin kirje kotoa.” ”Kunnan ja seurakunnan päätöksentekoa on helppo seurata Petäjävesi-lehdestä, kun tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat asiat nostetaan esiin.” Koko kylän oma lehti syntyi tiedottamisen tarpeesta Suvi Kallioinen Monen muun järjestön ja urheiluseuran tavoin, Petäjäveden Petäjäiset ry perusti oman paikallislehden vuonna 1961. Viimeksi tammikuussa 2021 valtuuston kokouksessa linjattiin, että Petäjäveden kunnan kuulutukset ja muut tarvittavat ilmoitukset ilmoitetaan edelleen Petäjävesi-lehdessä. Soljuvasta yhteistyöstä kertonee, että seminaarin juonsi kirkkoherra Seppo Ojala ja kunnan puolesta äänessä oli kunnanjohtaja Teppo Sirniö sekä valtuuston ja yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen. Nimenomaan niiden asioiden, jotka eivät välttämättä ylitä valtamedioiden uutiskynnystä
Nyt olemme taas tilanteessa, että seurakunnat ovat paikoin liittymässä suurempiin yksiköihin. Korona-aika sai yllättävienkin sattumusten jälkeen Lillbergin tarttumaan myös sukututkimukseen. Arkkipiispa arvostaa korkealle paikallislehdissä tehtävää työtä ja korostaa lehden moniulotteista merkitystä. Kaste yhdistää meitä. Uskon kirkon sanomalla olevan paljon annettavaa myös heille, jotka etsivät henkistä sisältöä elämäänsä. Siihen Luoma itsekin pyrki aloittaessaan 80-luvulla ensimmäisessä pappisvirassaan Peräseinäjoella. – Kokemus omalta työuraltani yhteistyöstä paikallislehtien kanssa on pelkästään myönteinen. Talvitaidetta voi tehdä jokainen Suvi Kallioinen – Jokainen voi tehdä taidetta lumesta ja jäästä, siihen ei tarvitse mitään erikoistyökaluja, Juhani Lillberg sanoo. – Usein ajatellaan, että vain isot kuviot ja asiat ovat tärkeitä, mutta paikallislehdet osoittavat paikallisella, pienellä ja yksittäiselläkin asialla olevan suuri merkitys. Me seurakuntalaiset olemme toinen toistemme lähimmäisiä. Paitsi nyt. viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura ja Kirkkohallituksen uusi taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen tapasivat Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen jäseniä etäyhteydellä toissa viikolla. saaneet kukkuraisen lumipeitteen ja värit loistavat kirkkaasti hankien keskeltä. Se voi joskus estää näkemästä pinnan alla olevaa monipuolisuutta ja hengellistä rikkautta. Ennen kaikkea Luoma haluaa, että seurakunnat ovat lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Siitä yksi esimerkki on suosittu Savitaipaleen taidepolku, jonka hän on tehnyt yhdessä Ilkka Huovion kanssa. – Aiemmin kirkossamme oli isoja emäseurakuntia ja etäisyydet olivat pitkiä. – Olemme kasvaneet kulttuuriin, missä kristillisellä uskolla on vahva rooli. KIRKON KUVAPALVELU / AARNE ORMIO – Kirkon elämä toteutuu ennen kaikkea paikallisella tasolla ja juuri sitä tuetaan kirkkohallituksessa ja tuomiokapituleissa. – Kirkon elämä toteutuu ennen kaikkea paikallisella tasolla ja juuri sitä tuetaan kirkkohallituksessa ja tuomiokapituleissa. Seurakuntatalouksia on reilut 200 ja seurakuntia noin 300. – Maaseutupappeus oli unelmani. Kun uusi kirkkoherra tulee paikkakunnalle, niin näkisin ensimmäisiin tehtäviin kuuluvan yhteyden luomisen paikallislehden päätoimittajaan, Luoma toteaa. Niin kauan kuin paikallista elämää on, siellä on oltava paikallinen seurakunta, toteaa arkkipiispa Tapio Luoma Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen väen etäyhteyksin toteutetussa haastattelussa. Seurakunta on tärkeä paikallisen identiteetin muokkaaja, muodostaja ja ylläpitäjä. Meille tuttu tiheä seurakuntaverkosto voi olla vain väliaikainen vaihe, Luoma pohtii ja huomauttaa kirkon paikallisen toiminnan olevan oleellisinta, vaikka se tapahtuisi kooltaan suuremmissa seurakunnissa. – Se on Kristuksen ääni. Tapio Luoma muistuttaa avoimuuden kuuluvan hyvään hallintoon ja toivoo seurakuntien palvelevan paikallista mediaa. Moniäänisyyden lisäksi kirkkoa haastaa talous. Siellä voisivat mieluusti vierailla vaikka Petäjäveden koulujen oppilaat, Lillberg visioi. Rautatieläisperheen vesana hän tuntee olevansa kotonaan kaikkialla, jopa maailmalla, mutta juuret ovat tiukasti Karjalassa. Sivu 6 Nro 6 10.2.2021 Lähellä ihmistä, kuten paikallislehtikin Sauli Pahkasalo Arkkipiispa Tapio Luoma iloitsee kirkon moniäänisyydestä. Seurakunnille on kuitenkin taattu kirkkolaissa pitkälle ulottuva itsemääräämisoikeus, eikä Kirkkohallituskaan voi pakottaa esimerkiksi kirkkoneuvoston esityslistojen julkaisemiseen verkossa. Hän on ollut 1980-luvulta asti lähes joka helmikuu Sapporossa tuomaroimassa kansainvälisiä kisoja. Niin kauan kuin paikallista elämää on, siellä on oltava paikallinen seurakunta. Taidepolku onkin upea kokonaisuus varsinkin talviaikaan. Esille nousi muun muassa seurakuntien kirjava tiedotuskäytäntö hallinnollisista päätöksistä. Kynnys lopulliselle valojen sammuttamiselle pitää olla todella korkealla. Kirkolla on tärkeä rooli kuuntelijana ja läsnäolijanakin. Sitten tuli anomuksia rakentaa kirkkoja myös pienempiin yhteisöihin, mikä myöhemmin johti kappeliseurakuntien itsenäistymiseen. Vanhat tavat voi aina haastaa, Heikura innostaa. Sitä emme saa unohtaa, ja siitä kirkon pitää muistuttaa. Esimerkiksi diakoniatyöllä on tässä tärkeä tehtävä. Vasemmalla on risuhäkkyräinen teos nimeltään Sote-uudistus. Jopa jäätyneet saavinpohjat Lillberg löytää ja ottaa osaksi teoksiaan. Juhani Lillberg nauttii lumisesta talvesta.. Luoma muistuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olevan melkein neljän miljoonan jäsenen yhteisö, johon kuluu väkeä laidasta laitaan. Kaupungistuminen vetää väkeä maaseudulta, ja verorahojen turvin toimivat seurakunnat ovat jo monella alueella joutuneet realisoimaan omaisuuttaan. Paikallislehti on seurakunnalle luonteva tapa tiedottaa ja olla läsnä Kirkolla hän kokee olevan tulevaisuudessakin tärkeä rooli osana yhteiskuntaa. Viime kesänä Lillberg teki kaupunkikodin taloyhtiön pihalle vaihtuvan viikkoveistosnäyttelyn, ja osa noista töistä on siirretty Kelloperän taidepolulle. Kirkon määrittelemät kriisikriteerit muun muassa maksuvalmiuden, alijäämän ja negatiivisen vuosikatteen osalta täyttää kymmenkunta seurakuntaa. Koronapandemia stoppasi matkustelun jo viime maaliskuussa. Arkkipiispa toteaa paineita seurakuntaliitoksiin olevan, mutta liitoksia ei tulisi hänen mielestään rakentaa pelkästään taloudellisten lukujen varassa. Joitain kisoja on toki pystytty järjestämään etänä, mutta melkein kaikki kilpailut on peruttu tai muutettu kansallisen tason kilpailuiksi. Kynnys lopulliselle valojen sammuttamiselle pitää olla todella korkealla. Hän myös kannustaa paikallislehtiä aktiivisuuteen seurakunnan suuntaan. Samaa hän sanoo paikallislehdistä. Paikallislehti on seurakunnalle luonteva tapa ja mahdollisuus olla läsnä paikkakunnalla asuvien elämässä ja tiedottaa omasta toiminnastaan. – LumiSUVI KALLIOINEN nen ja jäinen luonto on uskomattoman kaunis, yritän opettaa ihmisiä näkemään ja kokemaan sen. – Kyse voi olla resursseista, mutta myös prosessista. Seinät ovat leveällä ja katto korkealla, ja hän myöntää yhteisen linjan löytämisen olevan välillä haasteellista. Lillberg on huolissaan siitä, miten käy yleensä kulttuuritapahtumien sekä vuosikymmeniä rakentuneen kansainvälisen yhteistyön, jos koronatilanne jatkuu pitkään. Haasteeksi Luoma nostaa kirkon viestin tavoittavuuden, sillä monelle suomalaisille kirkko voi olla liian tuttu: osalla on seurakunnan toiminnasta mielikuva ilman omakohtaista kokemusta. Lillberg on tuomaroinut yli sata kansainvälistä lumenja jäänveistokilpailua esimerkiksi Kiinassa, Venäjällä, Siperiassa, Amerikassa, Alaskassa... Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin hengellinen yhteisö. Moniäänisyys ja talous haasteena Luomaa ei kirkon moniäänisyys harmita. Arkkipiispa tähdentääkin kirkon hengellistä ykseyttä: moniäänisyyden keskellä on vain yksi ääni, jota seurata ja kuunnella. On tärkeää kertoa ja uutisoida ihmisten ruohonjuuritason tuntoja ja kokemuksia myös laajempaan tietoisuuteen. Lammenjäästä on saanut upeita "pisaraisia" teoksia ihan vain irrottamalla jäätä ja nostamalla framille. Vahvuutemme on erittäin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä laaja vapaaehtoisten joukko. Talous haastaa seurakuntia, mutta arkkipiispa muistuttaa, että toiminnan tulee olla paikallista vaikka seurakunnat liittyisivätkin suurempiin kokonaisuuksiin. Kelloperän lähimetsän taidepolun teokset ovat Taidepolku alkaa oikealla puolella olevalla "metsän avaimella". Lisää kuvia www.petajavesilehti.fi. Arkkipiispa, arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti, Kirkon viestinnän vs. Lumi on kuorruttanut teokset komeasti ja värit loistavat hankien keskeltä. Se häntä joskus harmittaa, että moniäänisyys tuntuu häiritsevän niin monia. Veistokilpailujen sijaan Lillbergiä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ympäristötaide, jota kaikki voisivat tehdä. Myös toiminnalliset hyödyt ovat merkityksellisiä. Lillberg tarttui tänä talvena itsekin sahaan ja on tehnyt kotipihalleen Kelloperälle kauniita jääveistoksia. Seurakunnalle on ehdottoman tärkeää pitää yllä hyvää suhdetta paikallislehteen. Jääkukat kukkivat Kelloperän tilalla
020 332 885 Petäjävesi, puh. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Tarjotaan vuokralle monipuolista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Jarkko Lappalainen, Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-to 10-16.30, pe 10-15 Puh. Muista kotitalousvähennys! I. Kiitos! LUISTELUA JA JÄÄKIEKKOA Jääkiekkojaoston Ilpo Kukkonen teroittaa luistimia kaukalon huoltokopissa tiistaisin kello 17-18. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Puh. www.hierojajuhokivela.fi Aukioloajat: MA suljettu, TI PE 10 17, LA 10 14 Tilaukset sopimuksesta myös muina aikoina. peltola@meiliboxi.fi LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit maanantaisin klo 17.30-18.30, D-juniorit maanantaisin ja torstaisin klo 1718.30, naiset maanantaisin klo 20-21.30 ja perjantaisin klo 17-19. Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta, joten oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa 1.3.2021 mennessä näillä tiedoilla: Petäjäveden Petäjäiset ry FI24 5339 0820 0362 19, viestiksi harrastajan nimi (myös lasten nimet ja syntymävuodet). Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Summa 10e /hlö, 20e /perhe (alle 18v. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja voimailujaostosta: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi JUOKSUJA PYÖRÄLENKKEJÄ Kuntoilujaosto järjestää yhteisiä juoksuja pyöräilylenkkejä sekä kesäisin kirkkovenesoutua. Käteismaksu 4e/pari. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Lisätietoja: Niina Peltola, 050 462 0400, niina. kukkonen49@gmail.com JALKAPALLOA JA FUTSALIA Harjoitukset Monarin salissa: MA 18:30 20:00 Aikuisten jalkapallokoulu, TI 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2009/2011, TI 19:00 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TI 20:00 21:30 Miehet, KE 16:30 17:30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30 18:30 Tytöt ja pojat 2014/2015, TO 18:30 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TO 20:00 21:30 Miehet, PE 19:00 20:30 Naiset (vihreä), PE 20:30 21:30 Miehet pelailuvuoro, SU 15:00 16:30 Naiset (oranssi). (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380. Lisätietoja: Ilpo Kukkonen, 0400 542 601, ilpo. Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com SUUNNISTUSTA Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@ hotmail.com YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA Kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja avanto-/talviuinnin Uimalassa marraskuusta maaliskuun loppuun. Lisätietoja: Martti Huuskonen ja PetPet pyörä -Facebook-ryhmä. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Sinksi Oy • 040 058 5417 www.sinksi.fi Pamppulantie 2, Petäjävesi tapio.kokkonen@gmail.com ATK-LAITTEET & LAITTEISTOHUOLLOT JÄSENMAKSU 2021 Petäjäveden Petäjäiset ry:n jäsenmaksu koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Asematie 6. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi AMMATTITAIDOLLA HIERONTA JALKOJENHOITO Juho 040 702 7902 Marjo 050 466 2702 Myös koti-, laitosja yrityskäynnit. Turpeinen 0400 812106 KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. lapset) tai 50e /kannatusjäsen. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Puh. Lisätietoja: Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@ gmail.com. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost
Asiallinen suunnittelu/toteutus ledien kuumenemisen estämiseksi ja pakkasen kestävät muovirakenteet eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia viiden euron lampussa. Niinpä julistetaan NIMIKILPAILU! Seuralle etsitään nimeä, joka kuvaa yhteisöllistä, kaikkia mukaan kutsuvaa toimintaa sukupuolesta, iästä, syntymäpaikkakunnasta ja kamppeista huolimatta! Lähetä ehdotuksesi 14.2. mennessä petajavesinv.fi tai viestillä p. PetPet kuntoilu: Kuinka motivoida itsensä ulos pimeyteen. Mielestäni kaikkein tärkeimmät on kuitenkin tällä palstalla nyt käyty lävitse: kelin vaatimukset täyttävät jalkineet, nähdyksi tuleminen ja riittävä valaistus. Tuloksia on ehkä toimitettu myös postin välityksellä, joten osanottajamäärä voi olla suurempikin. Haukoista edustettuina olivat kanaja varpushaukka. PETÄJÄVEDEN NAISVOIMISTELIJAT RY arvostaa historiallista nimeään ja perinteitä. Torstain 28.1. Nimi ei valitettavasti houkuttele kaikkia mukaan toimintaan. Modernit tekniset ulkoiluvaatteet esimerkiksi merinovillat, tuovat mukavuutta ja antavat katu-uskottavuutta lenkkipolulla, mutta eivät ne välttämättömiä ole. Yleisimmät lajit pihoilla olivat talitiainen, sinitiainen ja käpytikka. 050 514 2543.. Paljonko sitten pitkäikäisestä ulkoiluun tarkoitetusta otsalampusta pitää nykyään maksaa. Pienin pudotus puolestaan oli Multialla, -2 henkeä. Petäjävesi 11.45 12 PALVIPOTKAT 8,95 E /kg LAURI IJÄS Tule tekemään kanssamme hyvä Petäjävesi kaikille, ei harvoille Kuntavaaleissa ratkaistaan koronakriisin rasittamien koulutusja terveyspalveluiden tulevaisuus. Ensi kerralla jatkamme nykyteknologian apukeinoista itsensä ulkoistamiseen eli saamiseksi pihalle, jos lenkkikaveria ei löydy tai tekee vain yksinkertaisesti mieli olla itsekseen. Jos trendikkääksi joulukuuseksi tekee mieli heittäytyä, nettikaupoista löytyy toistaan upeampia LED-valollisia liivejä, jotka näkyvät, jos ei nyt kuuhun asti, niin varmasti riittävän kauaksi. Viime kerralla tällä palstalla riemuittiin kuntamme upeista laduista ja pohdittiin nastakenkien nastoja ominaisuuksia. Henkinen kynnys sohvalle käpertymiseen on varmasti korkeampi, kun kaveri tulee ovelta hakemaan tai kumppani vetää kädestä ulos. Keltasirkkuja runsaus selittyy suuremmalla parvikoolla. Tule vaikuttamaan kotikuntasi asioihin! Petäjävettä rakennetaan yhdessä! Ota yhteyttä: Jari Koskenranta 045 2617558 Hanna Hautamäki 050 4147275 Hannes Ylikoski 050 5768216 Maksaja: Keskustan kunnallisjärjestö ry. Tätä vähennystä on syytä tarkastella tilastojen valossa vähän tarkemmin. 040 837 4192 tai niina.koivula@ petajavesi.fi. Lauri Ijäs 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 11.2. Birdlifen järjestämä pihabongaus on ottanut paikkansa keskitalvisena koko perheen luontotapahtumana. Kaikilla meillä ei ole mahdollista liikkua taajamien valaistuilla reiteillä ja vaikka olisikin, synkkyyden halkova otsalamppu tuo turvaa ja avittaa astumasta kuoppiin ja karvaturrien laskemiin liukumiinoihin. Apua voi löytyä yllättävän läheltä perheenjäsenestä, kaverista, naapurista, ystävästä tai miksipä ei vaikka perivihollisestakin, jonka haastat mukaan ulkoilemaan. Hömötiainen tavattiin 26 paikalla, kuusitiainen 19 ja töyhtötiainenkin 14 paikalla. Hakemus on nähtävillä www.petajavesi.fi -> kuulutukset, ja ympäristösihteerin toimistossa (Suutarintie 4). Sivu 8 Nro 6 10.2.2021 LEIKKAA TALTEEN! Petäjäveden Petäjäiset ry:n JÄSENMAKSU koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. 040 6463177 Kuntavaalit 18.4.2021 keski-suomi.vasemmisto.fi Ilmoituksen maksaja: Keski-Suomen Vasemmisto. Seuratoiminta Pihabongarit aktiivisina Tammikuun viimeisenä viikonloppuna ollut pihabongaus sai taas hyvän osanoton Petäjävedellä. Liivi on halpa sijoitus ja kestää vuosia ahkerassakin käytössä. Uhanalaisiksi luokitellut metsätiaiset olivat ehkä yllättävänkin runsaasti edustettuna. Ole sinä se, joka ensimmäisenä hakee kaverin reippaalle kävelylenkille ja huomaa kuinka paljon se tuo iloa teille molemmille! Näin korona-aikana turvavälin pitäminen ulkoillessakin on hyvä huomioida, eikä tietenkään liikkumaa lähdetä oireisena. Suurin yhden paikan lajimäärä oli jopa 14. 040 0642973 Puh. Tämän kehityksen pysäyttämisessä ja plussalle kääntämisessä tarvitaan keväällä valittavilta kunnanäideiltä ja -iseiltä todella uusia innovaatioita ja uudenlaista ajattelutapaa, ettei tämä näivettyminen enää jatkuisi. Keväällä ja kesällä vehreyden keskellä, lintujen laulaessa on luonnollisesti helpompi lähteä reippaalle kävelylenkille kuin vuoden pimeimpinä ja kylmimpinä aikoina. Lopuissa maakuntamme kunnissa väkimäärä väheni. Tiira-lintuhavaintopalvelun perusteella havaintoja oli viimevuotiseen tapaan 27 lajista, joten valtaosa talvisesta lintulajistosta on mukana. Talvehtivia mustarastaita nähtiin puolenkymmentä. Vuonna 2010 oli väestömäärämme 4022 asukasta, nyt 12 vuotta myöhemmin luku on 3770. KUULUTUS RKJ Rahikainen Ky hakee lupalautakunnalta maa-aineslupaa kalliokiven otolle tilalta Leppämäki (592-404-9-9). Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta, joten oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa ohessa olevilla tiedoilla. Miinusta 12 vuodessa on tullut yli 250 asukasta. Ulkoilun turvallisuusaspektia ja teknistä varustelua voisi pohtia lähes loputtomasti. Kaiken lisäksi väen vähentymisessä on kiihtyvä vauhti. Seuraavana aiheena on kuinka ajan saisi paremmin kulumaan jalkojaan heilutellessa. Suurin väestömäärän lasku oli lukumääräisesti Jämsässä, -293 henkeä. LAPSET) TAI 50E /KANNATUSJÄSEN Muistikan viime viikon lehdessä olleen pähkinän vastaus on: TEEMU SELÄNNE. Viime vuoden vähennyksen ollessa tuo edellä mainittu -71. Enää ei auta vanhojen fraasien toistaminen, eikä yksireikäisen napin keksiminen uusien asukkaiden saamiseksi kuntaan. Allekirjoittaneen vuosikymmenen kokemus aiheesta on opettanut kantapään kautta sen, että laadukkaaseen otsalamppuun sijoittaminen tulee vuosien myötä halvemmaksi ja ekologisemmaksi kuin muoviräppänöiden säännöllinen kasaan liimaaminen ja lopulta pois heittäminen. Vähintäänkin jonkinlainen heijastin tulee vaatteissa olla, mutta mieluiten päälle puettava, joka suuntaan heijastava heijastinliivi. Wilhonpoika Lukijalta Väki vähenee, pareneeko pidot. Jatketaanpa turvallisuusaiheella. Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous on peruttu koronatilateen vuoksi. Aktiivikuntoilija Vanha sanontahan kuuluu, että kun väki vähenee, niin pidot paranee. Viime perjantain määräaikaan mennessä havaintoja oli kirjattu nettilomakkeen kautta ennätyksellisesti 41 paikalta eri puolilta pitäjää. maakuntalehti uutisoi ennakkotietoina Keski-Suomen väestömäärät kunnittain vuodelta 2020. Pöllöistä listoille pääsivät viiruja varpuspöllö (kuvassa), joista viimeksi mainittu on tunnettu tavasta hakeutua piharuokinnan ääreen pikkulintujahtiin. Lisätietoja ympäristösihteeri p. Tavanomaisesti lajeja kirjattiin 7-8. Tule mukaan ehdokkaaksi tekemään työtä sen eteen, että kaikilla on oikeus hyvään terveyteen, tasa-arvoiseen koulutukseen ja ympäristön kannalta järkeviin valintoihin. Petäjävesi näyttää menettävän 1,8 prosenttia väestöstä, mikä henkilöinä on -71. Viiden euron otsalampulla jo pärjää, jos ei liian kranttu ominaisuuksien suhteen ole, mutta näinhän se useimmiten on: halvalla ei saa hyvää. Kolmen kärki yksilömäärissä oli puolestaan talitiainen, sinitiainen ja keltasirkku. Kiitos! JÄSENMAKSU VUODELLE 2021 SAAJAN TILINUMERO: FI24 5339 0820 0362 19 SAAJA: PETÄJÄVEDEN PETÄJÄISET RY VIESTI: HARRASTAJAN NIMI (MYÖS LASTEN NIMET JA SYNTYMÄVUODET) ERÄPÄIVÄ: 1.3.2021 SUMMA: 10E /HLÖ, 20E /PERHE (ALLE 18V. Joitakin lähinnä metsien lajeja kuten pohjantikka, metso ja pyy ainakin toistaiseksi puuttuvat. Harvinaisuutena mainittakoon vielä yhdellä paikalla nähty pähkinänakkeli. Vain kuudessa kunnassa väestömäärä kasvoi. Uusi aika ja paikka ilmoitetaan erikseen. Kokemukseni mukaan 30-40 euroa on alaraja. Turvallisen ulkoilun yksi tärkeimmistä kulmakivistä on nähdä ja tulla nähdyksi. Asiasta voidaan antaa muistutuksia (asianosainen) tai ilmaista mielipiteensä 12.3.2021 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Petäjäveden kunta, Lupalautakunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.fi. Kuinka motivoida itsensä ulos pimeyteen, kun sohva vetää vahvasti puoleensa. Talija sinitiainen tavattiin miltei kaikilla pihoilla, käpytikkakin noin neljällä viidestä. Tämä ei kuitenkaan taida pitää paikkaansa kuntien asukaslukujen pienentyessä. Ilmoittaudu ehdolle tai ehdota hyvää ehdokasta: Pekka Ekman Anssi Koskinen Puh. Heijastinliivien hinnat vaihtelevat noin viiden ja kahdenkymmen euron välillä istuvuudesta ja ominaisuuksista riippuen