Pengerjoen ensimmäinen koulu sijaitsi Uuden Niileksen päärakennuksen tuvassa ja koulunkäynti aloitettiin vuonna 1947. Kylässä on nykyisin 75 taloutta. -He muistelevat kotikyläänsä lämmöllä. Uusimmassa numerossa Terho Niiles muistelee vanhaa koulua Niileksellä ja Maire Jaatinen uutta koulua ja sinne muuttoa. Viimeiset neljä Letka-lehteä on painettu ja jaettu jokaiseen talouteen Pengerjoella. -Ehkä se on alkanut opintopiirin harrastuksena. Letka-lehti on tiettävästi ainoa Petäjävedellä ilmestyvä kylälehti. Inkeri Niiles tietää kertoa, että ne ovat syntyneet kyläkauppiaan Veikko Silvennoisen kynästä. Hiljattain ilmestyi lehden uusin numero ja se sai tuttuun tapaan innostuneen vastaanoton lukijakunnassa. Maire Jaatinen muistelee koulunkäyntiä 1955-56. -Koulun historia on ollut tärkeä aihe lehdissä ja sitä on käsitelty alusta saakka, Niiles sanoo. Tuolloin oli kylmä talvi ja mittari näytti yli 40 astetta pakkasta. MAARIT NURMINEN. Seuraavaan numeroon on jo aiheita valmiina; tarkkaa ilmestymisajankohtaa tekijät eivät osaa vielä sanoa. 1940-luvun lopun lehtien vitsit eivät ihan nykylukijalle aukene. Kuukkanen ja Niiles pohtivat, mikä lehden julkaisemisen tarkoitus on mahtanut olla. vuosikerta Nro 192022 Keskiviikkona toukokuun 11. Tuvan lämmitti valkoiseksi kalkittu leivinuuni ja tupa oli täpösen täynnä koululaisia. Letka-lehteä kirjoitettiin aluksi käsin ja yksi lehti kiersi kyläkuntaa. -Lehteä tehtiin 150 kappaletta ja sitä jaetaan Pengerjoen asukkaille ja kesäasukkaille, Sirkku Kuukkanen ja Inkeri Niiles kertovat. Lehti on ilmestynyt aina silloin, kun kulloisillakin aktiiveilla on ollut innostusta ja aikaa lehden kasaamiseen. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Letka on odotettu lehti Maarit Nurminen Vanhin säilynyt Letkalehti on vuoden 1947 joulunumero. Sivu 1 Nro 19 -11.5.2022 62. Tänä keväänä yhteiskunnan avatessa oviaan myös Letkan tekijät pääsivät työhön kiinni. Nyt ilmestyneessä kylälehdessä kirjoitetaan evakoista; heidän tulonsa kaksinkertaisti kyläkunnan asukasmäärän kertaheitolla. Täytyy ihailla sitä, että ovat ehtineet lehtiäkin tehdä, sillä maataloissa on työtä aina riittänyt. Lehdet löytyvät kopioina arkistoituna Kuukkasilta; alkuperäiset Aira Kivelä on toimittanut maakunta-arkistoon. Sirkku Kuukkasen ja Inkeri Niileksen lisäksi lehteä toimitti Aira Kivelä, joka puuttuu kuvasta. Pengerjoen kylällä ilmestynyttä lehteä tekivät ensin Pengerjoen maamiesseuran opintopiiriläiset; nykyisin lehteä julkaisee Pengerjoen historiatoimikunta. 1940ja 1950-lukujen lehtien kansia koristavat taitavat piirustukset. Lehdessä esiintyvät myös ihmiset, jotka ovat muuttaneet kylältä pois. Letka-lehteä on tehty ensimmäiset vuosikymmenet käsin. Tällä kertaa esittelyssä on neljä kylälle muuttanutta perhettä. Huveja kohdasta löytyy tietoa, että kylällä ollaan järjestämässä hauskoja kuutamokarnevaaleja. -Historiatoimikunnalle jäi varoja ja niitä käytetään nyt Letka-lehden tekemiseen. Niinpä joitakin numeroita on vuosien saatossa kadonnut. -Lehdessä esitellään aina uudet pengerjokiset. Nyt terveisensä tuovat Aili Berg Ruotsista ja Alpo Toivola Australiasta. Tuoreimman lehden sisältö on monipuolinen ja sieltä löytyy tarinaa muun muassa koulusta. Pengerjoen kyläkirja ilmestyi vuonna 1996. Korona-aika siirsi lehden ilmestymistä, sillä tekijät eivät ole voineet jalkautua haastateltavien koteihin
Elämä virkoaa koronarajoitusten jälkeen, vaikka pandemiaa ei voi vielä julistaa päättyneeksi. Näin keväisin, kun Anttila ampaisee ylös vuoteeltaan. Elämä jatkuu joka tapauksessa kolmannen eränkin jälkeen ja mahdollisesti saamme jatko aikaakin. Jatkossa KSSHP:n alueella suositellaan neljänsiä koronarokoteannoksia iäkkäille järjestetyn kotihoidon ja omaishoidon piirissä oleville henkilöille. Ohjelmaa klo 10.30 alkaen, voit tuoda omaa ohjelmaa. huomattavan rapakon takaisen parran kasvun huomaa jokainen. klo 9.30 Lasten ja perheiden kevätkirkko keltaisessa kirkossa. Lisäksi rokotetta suositellaan myös niille yli 75 -vuotiaille, joiden terveyden ja toimintakyvyn heikentyminen hankaloittaa kotona pärjäämistä. Menee överiksi siihen saakka, kunnes hopea tuntuu yhtä pahalta kuin entisaikojen kunniakas nelossija. Tarvitaan vain muutama ihminen, jotka lyöttäytyvät yhteen ja tekevät ryhmälleen kryptovaluutan. Mitä tapahtuu, hän varoitti, jos massiiviset, ylikansalliset yhtiöt tulevat esiin omalla kryptovaluutallaan. Kaikki olivat tuntemattomia numeroita ja siinä se viehätys sitten piileekin. Kolmas seikka, Libermanin mukaan on se, mitä tapahtuu pimeässä tietoverkossa, paikassa, jonne kokoontuu rikollisia ja terroristeja. Kuollut: Pertti Olavi Palonen, 83 v. Ensi viikon lehteen kootaan kesän tapahtumia. klo 10 alkaen Hautausmaan siivoustalkoot. Neljäs kehityssuunta on kansainvälisen järjestyksen ja sopimusten romahtaminen. Tavallinen tietoverkko on lastenleikkiä verattuna pimeään tietoverkkoon, jossa kokoontuvat pimeän tietoverkon rikolliset psykopaatit, terroristit ja vakoilijat istumassa saman netin ääressä. Kesää kohti Paikallislehden tekijänä on ollut hykerryttävän mukavaa, kun lehden sivuille on alkanut tulla ilmoituksia ja juttuja erilaisista tapahtumista ja kokoontumisista. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. George Orwelleita riittää joka kotisohvalle ja huoltoasemalle. Jotta sivuille kertyisi mahdollisimman kattavasti kesärientoja Petäjävedellä, niitä voi ilmoitella osoitteeseen toimitus@ petajavesilehti.fi. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Tästä on nykyisin lukuisia esimerkkejä, etteivät valtiot enää noudata solmimiaan keskinäisiä sopimuksia. Sellaiset kehittyneet maat kuin Israel, Liberman sanoi, voivat kohdata niiden haasteen, mutta Yhdist neissä Kansakunnissa 193 maasta on jopa 140 valtiota, jotka eivät kykene kohtaamaan krypto valuuttojen haastetta. Iranissa on kryptomarkkinat, jotka kiertävät sanktiot ja rahanpesun ja niitä voidaan käyttää talousterrorismiin ja rikoksiin. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Entisaikaan pelireissulta palaavan tupaan pääsyn suurimpana esteenä oli ainoastaan se avaimella reikään osuminen tai postimyynnistä hankittu paistinpannu. Kasvomaskien sijaan pukeudutaan kypärään ja munasuojiin. To 19.5. Ti 17.5. Sanotaan, että NHL kasvattaa pelaajaa ja hänen viisautensa mitataan siinä osaako hän heittää kiekon ränniin. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan myöhemmin. Varallisuus mitattaisiin rispaantuneessa lahkeessa, mikä lompakon painosta maata viistää. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. ”Maailma on ajautumassa kaaoksen ja anarkian kuiluun ja on tuhoutumassa”, Israelin rahaministeri Liberman kirjoittaa artikkelissaan Jerusalem Post’issa. Järj. Toinen syy on kryptovaluuttojen nousu yli maailman. fi Maarit Nurminen Markku Koskinen Huomattavaa rapakon takaista parrankasvua Tulee ikävä aikaa, jolloin kaukalot olivat suurempia ja pelaajat pienempiä. Keuruun helluntaiseurakunta. Maailman täytyy herätä heti, hän sanoo. Aikaa jolloin tapeltiin siitä ihka ensimmäisestä mitalista ja siedettävistä tappioluvuista suurempia vastaan. Seuratkaamme aikaamme! Sinikka Aaltola "Laulan armon laulua loppuun uupuneille. Ja vähän kiirekin asialla on , sillä tietojen tulisi olla toimituksessa perjantaina 13.5.. klo 11.00, puhuu Heikki Ahonen. Jokapäiväinen informaatio kertoo mitä julmimmista teoista, eikä ilmaannu auttajaa tähän tilanteeseen. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 15.5. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Väkimäärät ja maskittomuus tuntuvat oudoilta, mutta nopeasti sitä tottuu siihen, mikä ennen oli ihan tavallista elämää. Käynnistän sen moneen kertaan teipatun Hooverin, nyrkkipyykään rispaantuneet farkut ja ajan parran suuren viisauden tieltä. Ystävän Pysäkin kevään viimeinen kokoontuminen. Isän syli aina on auki tuhlareille." (virrestä 961) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Koronanyrkki linjasi tämän päiväisessä kokouksessaan maanantaina THL:n uusimpiin ohjeistuksiin perustuen neljänsien koronarokoteannoksien laajennusta KSSHP:n alueella. klo 16 Jumalanpalvelus. Koskaan ei tietäisi soittaako lipevä pölynimurikauppias vai kykyjenetsijä Torontosta. Su 15.5. Maailman tulevaisuusnäkymiä Olemme ihmeissämme, kun yht’äkkiä Eurooppa on sodan kourissa. On joukko teknologisia varoituksia tai kehityskulkuja, joilla ei ole näköaloja eikä koordinaatioita. Sivu 2 Nro 19 11.5.2022 Nro 19 -11.5.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Koronanyrkin kokouksessa todettiin myös, että sitä mukaan, kun koronarokotus resurssit antavat myöten, neljänsien koronarokotteiden antamista myös nuoremmille kuin yli 75 -vuotiaille on mahdollista laskea portaittain. Maailmassa on nykyään olemassa 15.000 erilaista kryptovaluuttaa. alv 10%): Viikon Viikon pakina pakina w w w. Pysyneekö parta hiusten sijaan paremmin päässä järjen kanssa. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Tulee ikävä äidin lisäksi riihikuivaa setelirahaa, numero veivattavia lankapuhelimia, kasettisoittimia ja paksuja berliininmakkaratankoja. Saattaa tulevaisuudessa käydä niinkin, että maitojunalla kotiin palaava ei pääse kotiinsa pelkällä Abloy-avaimella, vaan pitää muistella sitä nelinumeroista. Klo 15 Rauhanyhdistyksen alueseurat Petäjäveden kirkossa. Jos se ei sitä tee, maailma tulee ajautumaan kaaoksen ja anarkian pimeään aikaan. Paha olisi siinä hetkessä hemmolta identiteettiä varastaa Katri-Helenan aikaisten puhelinlankojen alkaessa pirisemään eteisen pöydällä. Su 15.5. Lankapuhelin paluu olisi poikaa. Suomi on voittanut nämäkin kisat jo kuukausi sitten ja pojat saunoneet sen mukaisesti. Liberman kertoi, että hänelle tuli tutuksi pimeä tietoverkko hänen toimiessaan puolustusministerinä ja Knessetin puhemiehenä, puolustusvaliokunnassa ja puolustuskomiteassa. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Omat haravat ja puuhamieltä mukaan! Talkookeittoa tarjolla. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Kaatuneitten muistopäivä. Levikki noin 1600 kpl. Nykyajan muovikortti ei älypuhelimen sisällä paljoa paina, mutta paskalle kyllä taipuu. Olisi se leuhkaa entisajan tapaan talsia katuja paksu pinkka takataskussa. Niillä ei ole maailmanlaajuista säännöstöä tai järkevää sääntelyä ja ne johtavat meidät tilanteisiin, jotka ovat potentiaalisesti pelottavia. Puhe: Milka Laaksonen, Musiikki: Anna Vuorinen & Sisko Vuorinen (Kahvila Freesi, Siltatie 1). Ke 18.5. Henkisestä kasvusta en osaa mutta, mutta Tervetuloa hengellisiin tilaisuuksiin! Ke 11.5 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Kahvila Freesi, Siltatie 1)
– Jos maaomistaja on halukas sitoutumaan perinneympäristön säilyttämiseen, meiltä saa rahoitusta esimerkiksi laidunaitojen rakentamiseen. Autamme myös maanomistajia ja laidunmaata kaipaavia kotieläimiä löytämään toisensa. Kävelytie parantaa merkittävästi alueen liikenneturvallisuutta ja kävelytietä on odotettu vuosia. -Heikki Palola Kävelytie Kintaudella etenee. – Perinneympäristöt ovat syntyneet, kun niillä on laidunnettu karjaa tai niiltä on niitetty karjalle talvirehua. Maakunnallisesti arvokkaiden perinneympäristöjen luetteloon se on päässyt harvinaisten kasviensa ansiosta. Varsinkaan isompia kohteita, jotka sopisivat laidunnukseen, ei ole ollut juuri tarjolla, Mattlar sanoo. Jotkut hyönteislajit ovat myös riippuvaisia tietyistä perinneympäristössä viihtyvistä kasvilajeista, luonnonsuojeluasiantuntija Jukka Mattlar KeskiSuomen Ely-keskuksesta toteaa. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on voimassa noin 190 sopimusta perinneympäristöjen pitkäaikaisesta hoidosta. Hakijat vasemmalta seurakuntapastori Tarja Sulkula Kivijärveltä, kirkkoherra Laura Laitinen Petäjävedeltä, seurakuntapastori Ville Tikkanen Jyväskylästä ja aluekappalainen Ville von Gross Jyväskylästä. Sen lisäksi että niillä viihtyvät niittykasvit, myös tietyt lintulajit ja monet hyönteislajit tarvitsevat laiduntamisen tuloksena syntynyttä avointa ympäristöä. Keski-Suomen Elykeskus on kartoittanut viiden viime kesän aikana maakunnan alueella yhteensä 227 perinneympäristökohdetta, näistä seitsemän on Petäjävedellä. Kunnostettavia etsitään Jukka Mattlarin mukaan Keski-Suomessa etsitään nyt perinneympäristökohteita, joilla voitaisiin tehdä kunnostusta. päivänä kesäkuuta. Meillä on jo tiedossakin kotieläintiloja, jotka etsivät uusia laitumia. Petäjävedeltä löytyy muun muassa tämä hakamaa. Nykyään lypsykarjaa ei juuri enää perinneympäristöissä laidunneta, jos siellä laiduntaa nautoja, ne ovat yleensä lihakarjaa tai nuorkarjaa. Keuruun valintaprosessi etenee niin, että suunnitelmien mukaan Keuruun kirkkovaltuuso valitsee uuden kirkkoherran 2. Perinneympäristöksi soveltuvalla kohteella pitää olla oikeanlainen historia, eli sitä pitää olla käytetty laiduntamiseen pitkän aikaa. Mitään yksittäistä kriteeriä, mikä tekisi jostain alueesta perinneympäristön, ei Jukka Mattlarin mukaan ole, vaan kokonaisuus ratkaisee. – Ely-keskuksen tiedossa on Petäjävedeltä kuusi muuta kohdetta, joille ei ole tehty kartoitusta ainakaan kymmeneen vuoteen. Muutama viikko sitten nostettiin Räihäntiellä paikoilleen siltaelementtejä, joita pitkin rautatie ylitetään. – Jossain tapauksissa, etenkin pienemmillä alueilla pitkäaikainen hoito voi tarkoittaa myös niittoa. Sivu 3 Nro 19 -11.5.2022 Perinneympäristössä viihtyvät kasvit ja eläimet Tiina Lamminaho – Perinneympäristöt ovat oikeita monimuotoisuuskeskittymiä. Muut Petäjäveden kartoitetut perinneympäristökohteet ovat Vanhan kirkon niityt ja Lemettilän laidunniitty, Hakamaan laitumet Metsäkulmalla, Niiles Murtolassa, Saukko Kintaudella sekä Taipaleen laitumet Piesalankylällä. Lampaat ja naudat hoitajina Perinneympäristöt ovat perinteisen karjatalouskäytön muovaamia ympäristöjä. Nautojen lisäksi perinneympäristöissä laiduntaa lampaita, ja jonkin verran hevosia, Mattlar kertoo. – Yleensä hoito on nimenomaan laiduntamista. ELY-KESKUS / JUKKA MATTLAR Keuruun seurakunnan avointa kirkkoherran virkaa hakeneet olivat yleisön tentattavana viime viikolla keskiviikkona Keuruun kirkossa. Joskus sata vuotta sitten niitettiin karjan talvirehua tyypillisesti rantaniityiltä. ANTTI KOSKINEN HEIKKI PALOLA. Osa niistä kohteista saattaa olla menettänyt arvonsa perinneympäristönä, Mattlar sanoo ja kertoo, että kartoituksia tehdään sitä mukaa kun valtiolta saadaan rahoitusta. Keski-Suomen Ely-keskus on kartoittanut viiden viime vuoden aikana maakunnan perinneympäristöjä. – Kartoituksissa katsomme muun muassa, onko alueella niityille tyypillisiä kasvilajeja, esimerkiksi kellokukkia, kuten kissankelloa tai peurankelloa, ketoneilikkaa tai harvinaisempia noidanlukkoja, Mattlar kertoo. Mittaa kävelytielle tulee vajaa kilometri. Ne eivät nyt mahtuneet mukaan, kun kartoituksia laitettiin kiireellisyysjärjestykseen. – Eli jos sattuu omistamaan sellaisen kohteen, ja on halukas sitä perinneympäristönä hoitamaan, kannattaa olla yhteydessä meihin, tulemme mielellämme katsomaan. Nyt perinnemaisemat ovat vähentyneet, kun rehu tehdään pelloilta, eikä laiduntavaa karjaa ole siinä määrin kuin aikaisemmin. Perinneympäristön vaalimista tuetaan valtion ja EU:n varoin ympäristösopimusjärjestelmän kautta. Maakunnallisesti arvokas perinneympäristökohde Petäjävedeltä löytyy Vehkasuolta: Lampelan laidun ja pientareet. – Se ei haittaa, vaikka laiduntamisesta olisi kymmeniä vuosia, jos kohde on ollut sen jälkeen koskemattomana eikä siellä ole tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat sen perinneympäristönä tuhonneet, Mattlar selvittää
Kortissa oli tietoa kirjasta. Lasten ja nuorten kirjoista suosittuja ovat olleet muun muassa Soturikissat-sarja, Timo Parvelan Kepler62-sarja, Harry Potterit, Neropatin päiväkirjat ja Kapteeni kalsarit. Arkkitehti suunnitteli tiloihin paikan nukketeatteriesityksille, joita tuohon aikaan kirjastoissa pidettiin. Kaikki kirjastot tekivät nämä omana työnään. Vaatimuksena oli ylioppilastutkinto tai kauppakoulun käyminen. Kortit kuin myös esimerkiksi aineistoluettelot kirjoitettiin kirjoituskoneella. Tietojen etsiminen juurrutti Koiviston muistiin kaikenlaista nippelitietoa. Kirjastojen kulta-aikana myös kirjailijavierailut olivat yleisiä ja kirjastossa järjestettiin muitakin tapahtumia. Vastauksia tuli yhteensä 122, mikä on otantana kunnan väkilukuun nähden hyvin ja määränä sellainen, josta voi tehdä tulkintoja ja johtopäätöksiä. Suosikit pitävät pintansa Vuosikymmeniä sitten eniten lainattiin Laila Hietamiehen ja Kalle Päätalon kirjoja. Lainassa olevien kirjojen kortit laitettiin joka aamu aakkosjärjestykseen. Heidän tuotantonsa on edelleen suosittua suomalaisten lukijoiden keskuudessa. Pääsin unelmieni työhön, Koivisto kertoo. Alakerrassa sijaitsivat tuolloin vain liikuntatilat. Jokaisessa kirjassa oli tasku ja pieni kortti. Näillä eväillä on hyvä jatkaa ja jatkossa aion toteuttaa vastaavanlaisen kyselyn säännöllisesti muutaman vuoden välein, sillä eihän tätä parempaa keinoa olekaan, kun haluaa vastata kysyntään mahdollisimman hyvin, Petäjäveden kunnan kulttuurituottaja Olli Koponen toteaa -Kuntastrategiassamme lukee, että panostamme kuntalaisten hyvinvointiin ja pidämme huolen, että näymme ja kuulumme. Sivu 4 Nro 19 11.5.2022 Nro 19 -11.5.2022 Petäjäveden kunnan kulttuuritoimi toteutti alkuvuoden aikana kyselyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään kuntalaisten tyytyväisyyttä kulttuuripalveluita kohtaan. 1990-luvun puolen välin jälkeen lainaustoiminta alkoi mullistua tietokoneiden tehdessä tuloaan. Tietokoneaika toi muutoksia myös asiakkaiden tarpeisiin. -Kirjojen nimet jäivät tuohon aikaan eri tavalla mieleen kuin nykyisin. Nukketeatteria pidimme yhdessä Pirkko Hovilaisen kanssa. -Laskimme Heli Laitisen kanssa, että työurani aikana olen muovittanut kirjoja 25 kilometrin verran. Koivisto sanoo, että 1970-luvun loppupuoli ja 1980-luku olivat kirjastojen kulta-aikaa ja niiden saamat määrärahat nousivat. -Tuloksilla on ilman muuta suuri merkitys siihen, millaisia tapahtumia pyrin tulevaisuudessa järjestämään. Lisäksi kyselyssä selvitettiin koronapandemian vaikutusta halukkuuteen käydä tapahtumissa, vaikuttavinta kulttuurikokemusta sekä kerättiin vaKesätyöstä tuli työuran mittainen Maarit Nurminen Sirpa Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 1977. Koulutus kesti joitakin kuukausia ja suoritin tutkinnon Jyväskylän kauppaopistolla. Vastausten myötä palveluita pyritään kehittämään aiempaakin asiakaslähtöisemmiksi, kuntalaisten hyvinvointia lisääviksi ja samalla vetovoimatekijäksi kauempaa tuleville. Kulttuurikysely – tulokset Vastauksia 122 Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin: -erittäin tyytyväinen 25% -melko tyytyväinen 54% -neutraali suhtautuminen 16% -hieman tyytymätön 5% -ei lainkaan tyytyväinen 0% Kulttuurinnälkä ja -tarve, sekä onko koronapandemia vaikuttanut tähän: -kaipaan tapahtumia aiempaa enemmän 48% -kaipaan tapahtumia saman verran kuin ennenkin 48% -kaipaan tapahtumia aiempaa vähemmän 3% -en kaipaa lainkaan tapahtumia 1% Vaikuttavin kulttuurikokemus: -vanhan kirkon konsertti 15% -kulttuurikattaus 7% -KinoMetson elokuvanäytös 21% -konsertti (Miilu, makasiini, Feenix…) 25% -teatteriesitys 14% -Toinilan työpaja, tapahtuma tai näyttely 8% joku muu, mikä 10% Petäjäveden kulttuuritarjonta keräsi kiitosta tehdyssä kyselyssä. -Tietovisoja katsellesElokuvat ja konsertit suosittuja kulttuuririentoja paamuotoisia palautteita. Työtehtävistä myös kirjojen muovitus on jäänyt pois. Aineiston luettelointi helpottui. -Petäjäveden kirjasto oli avautuessaan kaunis ja tilava. Osaltaan tämä on aktiivisten opettajien ansiota. Muistan selvittäneeni esimerkiksi sitä, mikä on traktorin peräkärryn suurin sallittu leveys maantieajossa. Myös satutunnit olivat suosittuja. -Minulle tuli mahdollisuus hakeutua siirtymävaiheen koulutukseen. Työ kirjastossa on mullistunut vuosikymmenten aikana. Annetuissa palautteissa toivottiin esiintyjiksi muun muassa Arttu Wiskaria, Suvi Teräsniskaa ja Souvareita. Tuohon aikaan kirjastovirkailijoille ei ollut omaa tutkintoa. Satutunnit kuin myös nukketeatterit jäivät kerhotoiminnan yleistyessä ja lasten siirryttyä enemmän päiväkoteihin perhepäivähoidon sijaan. Tuntui hienolta lukea kuntalaisten vastauksia ja palautteita sekä tietysti kiitoksia. -Silloin oli vielä kirjastoautokin, joka kiersi kylillä ja kyläkouluilla. -Ennen tietokoneita kirjastosta etsittiin tietoa. Yleensä tupa oli täynnä väkeä. -Petäjävetiset lapset ja nuoret ovat lukeneet aina paljon. -Seuraavana vuonna tuli vakituinen työpaikka auki. Viime vuoden lainoista yli 60 prosenttia on lasten puolelta. -Aikanaan oli detroitlainausjärjestelmä. Minä käsikirjoitin tarinoita ja tein jopa niitä nukkeja. Kun kirja lainattiin, taskuun vaihdettiin päivämäärällä leimattu eräpäiväkortti ja kirjan tietoja sisältävään korttiin puolestaan merkittiin asiakkaan numero. Kysely oli laatuaan ensimmäinen ja vastauksia tuli väkilukuun nähden hyvin. Elokuvien osalta myönteisenä pidettiin sitä, ettei tarvitse lähteä kauemmas ja elokuvatarjonta on ollut hyvää. Koivisto muistelee, että 1970-luvun lopulla Petäjäveden kirjastossa oli noin 10 000 kirjaa; nykyisin niitä on noin 40 000. Eräässä vastauksessa todettiin, että kunnan kokoon nähden kulttuuritarjonta on erittäin hyvää. Asiakkailla oli puolestaan pahviset kirjastokortit. Pian kirjastovirkailijoille tuli oma tutkintonsa. -Aineistoihin tulivat viivakoodilliset tarrat. Kulttuuripalveluilla on näiden tavoitteiden toteutumisessa tärkeä rooli ja kyselyn tulosten myötä tavoitteiden saavuttaminen näiltä osin helpottuu entisestään, sivistystoimenjohtaja Timo Holm sanoo. Kirjastossa tapahtui muutakin kuin kirjojen lainaamista. Koululaiset kävivät kysymässä aineistoa esitelmiinsä, etsittiin asiakirjamalleja ja kaikenlaista tietoa. Vastauksista käy ilmi kuntalaisten olevan kulttuuritarjontaan tyytyväisiä, vaikka myös toiveita ja kehitysideoita annettiin. Miilun konsertit ovat yksi osa tarjontaa; kuva Antti Sarpilan keikalta.. Kirjasto oli muuttanut samaisena vuonna toukokuussa uusiin tiloihin. Kirjasto työpaikkana kiinnosti ja niinpä hän haki kesätyöpaikkaa Petäjäveden kirjastoon. Kysely toteutettiin verkossa ja lisäksi kirjastolla oli mahdollisuus vastata paperilomakkeella
– Äitini on kotoisin Kuivasmäeltä, Pessinen kertoo. Kuuluminen KeskiKirjastoihin on tuonut seutuvaraukset, jotka kulkevat kaksi kertaa viikossa. Laskennat tehdään samalla kohteella kahteen kertaan. Korona-aika toi äänikirjat ja nykyisin kirjastoon ei tarvitse tulla. – Täällä työyhteisössä minut on otettu hyvin vastaan ja toivottavasti jatko on samanlaista. – Tavoite on se, että palvelut saadaan tuotettua ja seurakunta pystyy tekemään sitä tehtävää, mitä sen on tarkoitus tehdä. Parilaskentojen tavoitteena on selvittää pesivän kannan suuruutta ja siinä tapahtuneita muutoksia. – Tämä on niin pieni työyhteisö, että vaikka toimin talouspäällikkönä, olen varmasti tekemisissä asiakkaiden kanssa. Ajoitus olisi hyvä pitää samantapaisena peräkkäisinä vuosina. Seurakunnan talouteen Pessinen ei ole vielä kovin syvällisesti ehtinyt tutustua. -Luen dekkareita, matkakertomuksia, elämänkertoja. Koiviston viimeksi lukema kirja on Rikhard Osmanin ”Mies joka kuoli kahdesti”. – Tietyt asiat ovat samanlaisia, mutta toiminnat taas erilaisia, esimerkiksi asiakkaan kohtaaminen seurakunnassa on erilaista. Sitä ennen hän kertoo työskennelleensä MänttäVilppulasssa yhdistysja vesiosuuskuntakentällä taloushallinnossa. – Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja tradenomi. Minulla on ovi auki, kysymään voi tulla, Pessinen sanoo. rehevien lintujärvien vesilintukantojen taantumista ja heikentynyttä poikastuottoa. Kohteet ovat erilaisia järvia ja lampia tai niiden rajattuja osia. Viime vuosina on yleisesti havaittu ns. Laskennat osat osa valtakunnallista Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) organisoimaa vesilintukantojen seurantaa. – Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, kohdata seurakuntalaisia ja jutella. Minna Pessinen haluaa seurakunnan talouspäällikkönä olla osa petäjävetistä yhteisöä. -Nuorten aikuisten kirjaston käyttö on vähentynyt. On otettava asia kerrallaan ja mentävä eteenpäin, aina on joku tie, joka vie eteenpäin. Kirjastovirkailija Koivistolle kertyy nykyisin harvinaisen pitkä työura saman työnantajan palveluksessa. Koivisto sanoo, ettei kirjat ole kadonneet, vaikka niin on ennustettu jo pitkään. -Lokakuussa tulisi täyteen 45 vuotta. Petäjävetiset asiakkaat haluavat kyllä edelleen, että kirjastossa on rauhallista ja hiljaistakin. Petäjävedellä avautuu lähiaikoina omatoimikrijasto. Haapamäellä asuvalle Pessiselle Petäjävesi on tuttu mummola-paikkakunta. Haluan olla osa tätä yhteisöä, enkä vain hautautua toimistoon. Jään vuosilomille viikon kuluttua ja eläkkeelle elokuun alusta lukien. Työhöni kuului monenlaista, hautausmaan hoidon lisäksi kiinteistöpuolta, suntion töitä, leiriohjausta ja emännän töitä. – Tykkään sellaisesta työstä, jossa on paljon kaikenlaista ja jossa saa oppia uutta ja haastaa itseään, Pessinen toteaa. Muutamia seurakuntalaisiakin Pessinen on jo tavannut. – En halua hautautua toimistoon. Tuloksia voitaneen hyödyntää vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnittelussa ja Järvien tulvarannoilla ja peltojen tulvalammikoissa voi alkukeväällä nähdä suuria vesilintujen muuttoparvia. Tänä vuonna vesilintujen parilaskentoihin päästään myöhäisen kevään vuoksi tavanomaista myöhempään. -En saa unta, ellen lue. Jos lähdetään miettimään säästökohteita, pitää tarkastella kokonaisuutta, eikä vain jotain yksittäistä toimialaa, Pessinen sanoo. – Meidän perheellämme on kiinteistönhuoltoja kuljetusalan yritys, siinäkin olen työskennellyt. Petäjäveden seurakunnan talouspäälliköksi Pessistä houkutteli monipuolinen ja laaja työnkuva. Laskennassa eritellään vesilintuparit, yksittäiset linnut, suuremmat linturyhmät ja joskus myös tunnistamattomat vesilinnut. Toimistoja taloushallintotöitä olen tehnyt eri työnantajilla, taloushallinto on ominta alaani, Pessinen kertoo. Ensimmäinen laskentakerta ajoitetaan noin viikon päähän jäiden lähdöstä. Vesilintujen parilaskennat käynnistymässä MAARIT NURMINEN Tiina Lamminaho Minna Pessinen aloitti Petäjäveden seurakunnan talouspäällikkönä toukokuun alussa. Sivu 5 Nro 19 -11.5.2022 Pessinen seurakunnan talouspäälliköksi Kesätyöstä tuli työuran mittainen sa olen usein ajatellut, että saattaisin pärjätä ihan hyvin, Koivisto naurahtaa. Puutarhaihmisenä kesä kuluu mukavasti ja uskon, että tekemistä löytyy muutoinkin. Laskentaan osallistuu tällä hetkellä kymmenkunta aktiivista metsästäjää ja lintuharrastajaa. Laskenta tulisi ajoittaa siten, että laskennassa ei ole mukana muuttomatkalla lepäileviä lintuja. Miilun konsertit ovat yksi osa tarjontaa; kuva Antti Sarpilan keikalta. metsästyksen mitoituksessa. Minulta usein kysytään parasta lukemaani kirjaa, mutta en pysty valitsemaan vain yhtä. Laskennoilla pyritään saamaan tarkempaa tietoa ilmiön syistä. Petäjäveden kulttuuritarjonta keräsi kiitosta tehdyssä kyselyssä. Seurakunta eroaa Pessisen mukaan työpaikkana yrityksistä jonkin verran. – Haasteita on, mutta Petäjävesi ei ole ainoa seurakunta, jolla on taloudellisia haasteita. Täällä tulen varmasti kohtamaan myös esimerkiksi muistotilaisuutta järjestäviä, surevia ihmisiä, Pessinen pohtii ja toteaa, että seurakunnassa työskennellessä asiakaspalvelu on isossa osassa. Minulta voi tulla kysymään asioista, ja muutenkin haluan olla tekemisissä ihmisten kanssa, Pessinen sanoo. Laskentakohteiden tyyppi ja pinta-ala on etukäteen määritetty, joten laskentojen myötä päästään arvioimaan myös vesilintumääriä pinta-alayksikköä kohti. Tässä Piesalan lintutornista otetussa kuvassa on sinisorsia, taveja, haapanoita ja yksi jouhisorsapari. Koivisto kertoo lukevansa joka päivä. ”Suon villi laulu” on jäänyt mieleen maagisena tarinana. Tykkään käsitöistä ja muutama kuukausi sitten minusta tuli mummo. Hyvä henki työyhteisössä on tärkeää jaksamisen kannalta: vaikka asiat olisivat vaikeita, työkaverit kannattelevat. Vesilintukantojen seuranta on tehostunut viime vuosina merkittävästi. Kymmenisen vuotta sitten olin töissä Keuruun seurakunnassa hautausmaan hoitajana. Laskentakohteita oli Petäjävedellä viime vuonna 28 ja tavoitteena on tänä keväänä saada vielä muuta lisäkohde. Toivon, että eläkkeellä ollessani pystyn lukemaan enemmän. Parasta työssä ovat olleet asiakkaat ja ihanat uudet kirjat. Lauri Ijäs TIINA LAMMINAHO LAURI IJÄS. Nykyinen trendi on, että kirjastoista muovautuu monitoimitiloja, joissa on muutakin puuhaa kuin kirjojen lainaaminen tai vaikkapa lehtien lukeminen. Täällä kaikki tuntuvat olevan monialaosaajia, kaikki tekevät kaikkea, ja se on iso rikkaus, Pessinen toteaa. Toinen laskenta puolestaan noin kahden viikon päähän ensimmäisestä, joten parilaskennat saadaan päätökseen vasta toukokuun lopulla. Nyt yksi pojistamme vastaa siitä
Lähtökohta tämänkertaiseen Ersamus+ vaihtoviikkoon oli kuitenkin poikkeuksellinen. Muutokseen tähtäävä ajattelu vaikuttaa Puolassa nuorten jokapäiväiseen elämään ja toimintaan. Uuden vaatteen sijasta kestokassiin päätyy usein kirpputorilta löytynyt, käytetty vaate. Pelottaako suomalaisia se, miten Venäjä reagoi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, kysyy S?omian. Viikon ohjelmaan sisältyi runsaasti toimintaa ja elämyksiä. Esimerkiksi ihmiset olivat osoittautuneet mukaviksi. Kacper Cisveskin, Maja S?omianin ja Matylda Jureczkon mukaan Ukrainan sota saattaa olla monelle puolalaiselle nuorelle niin pelottava ja ahdistava asia, että sitä yritetään mieluummin olla ajattelematta. Äänekosken biotuotetehtaalle ja Pro Nemus -vierailukeskukseen sekä Mänttään Serlachiusmuseoon tehtyjä retkiä täydensivät ryhmätyöt ja keskustelut luokkatiloissa Petäjävedellä. Puolaan on tullut Ukrainasta toukokuun alkuun mennessä yli kolme miljoonaa pakolaista. Saksan Aachenissa petäjävetiset vierailivat ennen koronaa, loppuvuodesta 2019. Tulevina vuosina 10-15 koulumme oppilaalla ja 6-9 opettajalla on mahdollisuus osallistua koulumme kanIlmastoasiat sodan varjossa Tänä keväänä ilmastoasiat ovat jääneet eurooppalaisessa mediassa Ukrainan sodan varjoon. Erasmus+ -projektiin lukeutuvan kouluviikon aiheita olivat kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja energia. Petäjäveden yläasteen isännöimä vaihtoviikko oli projektinsa viimeinen, mutta kansainvälinen toiminta Petäjäveden yläasteella saa jatkoa uusien projektien merkeissä. Nuoret pyrkivät myös vaikuttamaan ja välittämään tärkeää ympäristötietoa esimerkiksi lentolehtisiä jakamalla. – Helppoa se ei tule olemaan, ennakoivat Petäjävedellä vierailleet puolalaiset opettajat, Aneta S?omian ja Adrianna Chrz?stek. Mieleenpainuvia kokemuksia olivat muun muassa omatoiminen paperin valmistaminen, valokuvattavana olo menneiden aikakausien vaatteisiin pukeutuneena ja virtuaaliset tehdaskierrokset VR-lasien välityksellä. S?omia ja Chrz?stekiä kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen. Esimerkiksi Maja S?omian ei halua nähdä eikä kulla Ukrainan sotaa koskevia uutisia ollenkaan. – Tässä saa tavata uusia, ulkomaalaisia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan englanniksi. – Kaunista ja hyvin järjesteltyä, kuvaili S?omian. Erasmus+ toiminnalle jatkoa Petäjäveden yläaste on ollut mukana eurooppalaisessa kansainvälisyystoiminnassa vuodesta 2013 saakka, Erasmus-projekteissa vuodesta 2015. Keskiviikkoaamun alkajaisiksi Vianna Veijonen ja Salli Savela vetivät koko kansainväliselle porukalle ilmastoaiheisen bingon. HANNA MÄKINEN. – Aurinko paistaa todella pitkään, kummasteli Jureczko. Kestävän kehityksen opit tuttuja puolalaisille nuorille Petäjävedelle Erasmus+vaihtoon saapuneeseen ryhmään kuului kahdeksan saksalaisen ja kuuden kreikkalaisen lisäksi kolme opiskelijaa ja kaksi opettajaa Puolasta. Vaikka matkustaminen Puolaan ei onnistunut olivat oppilaat kahden päivän ajan mukana toiminnassa Teamsin kautta esittäen omia tuotoksiaan, työskennellen muiden kanssa sekä osallistuen yhteiskeskusteluun. Majoitustilojen tarjoamisen lisäksi Puolassa järjestetään ukrainalaisten hyväksi esimerkiksi raha-, ruokaja vaatekeräyksiä. Maja S?omian mainitsi myös suomalaisen arkkitehtuurin. Nuoret pyrkivät myös jätteiden kierrätykseen. Puolalaiset auttavat heitä parhaansa mukaan. Valtava pakolaismäärä on huomioitava myös puolaisessa koululaitoksessa. – Petäjäveden yläaste haki ja sai Erasmus akkreditoinnin vuosiksi 20212027. Sivu 6 Nro 19 11.5.2022 Nro 19 -11.5.2022 Kestävän kehityksen oppeja kansainvälisillä mausteilla Hanna Mäkinen Petäjäveden yläaste sai viime viikolla vieraakseen oppilaita ja opettajia Saksasta, Puolasta ja Kreikasta. Puolalaiset opiskelijat, Kacper Cisveski, Maja S?omian ja Matylda Jureczko, olivat keskiviikkona tyytyväisiä vaihtoviikkonsa siihenastiseen sisältöön. Sitten korona keskeytti koulujen kansainvälisyystoiminnan miltei kahden vuoden ajaksi. Nyt päättynyttä Erasmus+-projektia ovat kiusanneet sekä korona että Ukrainan sota. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat kumpikin vuorollaan vaikeuttaneet projektin toteuttamista. Tämä on osoitus pitkäjänteisestä ja laadukkaasta kansainvälisestä toiminnasta koulussamme ja takaa kansainvälisen toiminnan rahoituksen tuleviksi vuosiksi koulumme oppilaille. Puolalaisnuorten mukaan heidän ikäisensä puolalaiset ovat hyvin tietoisia kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvistä asioista. Uusien kokemusten, uskalluksen ja kielitaidon kehittymisen kautta nuoret saavat taitoja, joita voi myöhemmin hyödyntää vaikkapa ulkomailla opiskeluun tai työskentelyyn, kuvailee opettaja Merja Lippojoki. Toisten täyttäessä bingorivejä Savela ja Veijonen ehtivät tiivistämään oppilasvaihtoviikon annin opiskelijoiden näkökulmasta. Petäjävedellä vierailleet puolalaisnuoret kertovat heidän koulussaan järjestetystä keräyksestä, jonka tavoitteena oli kerätä ukrainalaisille koulutarvikkeilla täytettyjä reppuja. Uuden startin Erasmus+ -projekti sai viime vuoden lopulla, jolloin petäjävetiset pääsivät tapaamaan kansainvälisiä kumppaneitaan Kreikan Volosissa. Ihmetystä aiheutti valoisan päivän pituus. – Projektien myötä oppilaiden maailmankuva laajenee – he näkevät itsensä ”eurooppalaisina”, ja tutustuvat uusiin kulttuureihin ja tapoihin. Vieraaksi saapui kouluväkeä Saksasta, Kreikasta ja Puolasta. Kacper Cisveskin mukaan nuorilla on heidän kotikaupungissaan tapana osallistua esimerkiksi ympäristöteemaan liittyviin keskustelutilaisuuksiin, kokouksiin ja protestitapahtumiin. Erityisen suuren vaikutuksen nuoriin oli tehnyt kaunis, suomalainen luonto ja ympäristön rauhallisuus. Huhtikuisen tapaamisen Puolan Cz?stochowassa petäjävetiset joutuivat jättämään väliin Ukrainan tilanteen takia. – Vieläkin valitettavan yleistä tapaa heittää roskapussit luontoon nuoret pitävät pahana, kertoo Matylda Juseceko. Korona vaikutti Petäjäveden vaihtoviikkoon tosin vielä siten, että totutun, paikallisen perhemajoituksen sijaan kansainväliset vieraat majoittuivat jyväskyläläiseen hotelliin. Petäjäveden yläasteella Erasmus+-tyyppinen kansainvälisyystoiminta koetaan mielekkääksi osaksi opetusohjelmaa. Maja S?omian kertoo nuorten suosivan muun muassa vaatteiden kierrätystä. sainväliseen toimintaan ja saada uusia kokemuksia ja ystäviä eri puolilta Eurooppaa, Merja Lippojoki iloitsee. Petäjäveden yläaste isännöi viime viikolla Erasmus+ -projektiin liittyvää oppilasvaihtoviikkoa. Projektin neljäs, Petäjävedelle sijoittuva osio toteutui kuitenkin suunnitellusti. Veden säästämiseen tähdätään muun muassa ottamalla lyhyempiä suihkuja, ja kasvissyönnin yleistymisen takana ovat usein ekologiset syyt. Puolalaisten näkökulmasta naapurimaassa riehuva sota on todella lähellä
Vinkkejä rastien sijainneista löytyy Petäjäisten sivuilta www.petpet.fi/ajankohtaista, josta löytyy myös tarkempi opastus lähtöpaikalle. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. Sivu 7 Nro 19 -11.5.2022 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Varaa tilasi tästä! Puh. com. Lähtöpaikka on Ukonmurronsuolle vievän tien varrella. ALK.) MA 19:00 – 21:00 MIEHET TI 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TI 18:00 – 19:00 P9 TI 18:00 – 19:00 P11-13 KE 18:15 – 19:45 NAISET KE 19:45 – 21:15 MIEHET TO 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TO 17:00 – 18:00 P9 TO 18:00 – 19:00 P11-13 TO 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS PE 17:00 – 18:00 2016-2017 -SYNTYNEET (13.5. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. puh. SAMULI KIPRONEN P. asti. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON TN-VUOROT MA 17:00 – 18:30 P7 + P8 MA 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS MA 18:30 – 19:30 KUNTOFUTIS (2.5. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. 044 985 7112 OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut ma-ke-pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. • Klapien tekoa koneellisesti. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. com. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. Ratakarttoja on myös tulosteina Petäjävesi -lehden toimituksen ulko-ovessa. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. OMATOIMIRASTIT Omatoimirastit alkavat 11.5. OP Petäjävesi Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. 050 366 7691 tai 0400 644 899. Karttamaksu 3 €/kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Kolme rataa 4 km, 3 km ja 2 km. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. Asematie 6. Kevään ensimmäiset kuntorastit on viety Syrjäharjun maastoon. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. (Tilaukset sopimuksen mukaan) SULJE U VIIKON 20.. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. ALK.) PE 18:00 – 20:00 MIEHET SU 16:00 – 17:30 NAISET LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.3018.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Rastit ovat maastossa tiistaihin 17.5. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi toimitiloja vuokrattavana Huom. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Tilaa itselle tai lahjaksi! MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044 551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p. PetPet tiedottaa www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla
Monta kysymys merkkiä oli ilmassa, mikä on meidän taso. Eemil Helander voitti sunnuntaina miesten neljän kilometrin maastojuoksun Suomenmestaruuden. Viesti meni perille. Tarjolla hernerokkaa. Rakennustarkastaja ei lue sähköpos?aan loman aikana. / p. Lupapisteellä viimeistään 29.5.2022 (www.lupapiste.?). 040 869 0877 tommi.p.pasanen@upm.com Kutsu Petäjäveden toimistollamme tiistaina 17.5.2022 klo 10–17 Siltatie 3 lt 3, 41900 Petäjävesi Lauantai 14.5.2022 klo 10–14 Kyläsepällä Jaamme linnunpönttöjä ja samalla voit keskustella metsäasioista metsäasiantuntijoiden kanssa. Oma näkemys oli selvä: pärjätään, jos mennään omilla vahvuuksilla ja pelataan joukkueena. Hieno peli ja ansaittu voitto, kehitys jatkuu ja vielä on parannettavaa, mutta tavoite on selvä. Kimmo 040 735 7738 Petäjäveden Petäjäisten miesten jalkapallojoukkue avasi kautensa viime viikolla. Ensi perjantaina 13.5 klo 19 tulee kotipeliin vastaan Komeetat/2, taas tarvitaan kova taistelu ja kannustus katsomoon. Oman pelin kautta. Luotettavasti ja korona huomioiden. Sovithan katselmukset hyvissä ajoin varmistaaksesi oikein etenevän rakennustyön. 040 733 633 Hankamäentie 279, Uurainen, Kotaperä puurusenpuutarha. Tervetuloa! UPM Metsä Metsäasiakasvastaava Tommi Pasanen p. Sanoin Pyrylle ennen toisen jakson alkua, että yksinkertaisesti ja käytä omia vahvuuksia. Tervetuloa! Kyläsepän Pönttöpäivät OP Pe 13.5. Otteluraportti: PetPet-JoSePa 5-1(1-0) 10 min. 0400 239 548 UPM Metsä lupaa hyvää www.upmmetsa.fi AVOIMET OVET Tule keskustelemaan ajankohtaisesta puumarkkinatilanteesta Tommi Pasasen kanssa. klo 10–16 • Amppelit ja kesäkukat • Yrtit ja vihannesten taimet • Turve, multa ja lannoitteet Kahvitarjoilu, lettuja, makkaraa, arpoja TERVETULOA! PUUTARHAPÄIVÄ Varmistaaksesi rakentamiseen lii?yvän luvan käsi?elyn ennen kesälomaa, jätäthän hakemuksesi sähköises. siemenja ruokaperunaa torstaisin klo 7.30-8.30 Kyläseppä. Uusi sarja ja uudet haasteet! Ollaanko valmiit Vitoseen. mennessä, Sonja Mäkinen, 0400 314004, sonja.makinen@kolumbus.fi tai netissä: www.jussilaiset.fi Tark. Kahvitarjoilu. klo 19.00 PetPet-Komeetat/2, tekonurmella. Kävimme läpi mitä pitää tehdä, jotta saadaan homma kulkemaan. Kaikkien pystykaupan tarjouksen pyytäneiden kesken arvotaan metsuri päiväksi. Sivu 8 Nro 19 11.5.2022 Nro 19 -11.5.2022 Seuratoiminta Jussilan sukuseura ry:n sääntömääräinen sukukokous Alkio-opistolla 11.6.2022 klo 11-23 Tähtiniementie 26 | 41800 Korpilahti Tiedustelut ja ilmoittautumiset Ilmoittautumiset 27.5. Mutta mitä ihmettä, yliajalla 92 min ja Onni Kovanen vetää 20 metristä oikealla yläkulmaan! Peli 5-1. Kentällä kioski. Kerään omaan kokoelmaani. Tervetuloa! Kutsumme maanvuokraajat ja kyläläiset HIRVIKEITOLLE Ylä-Kintauden kylätalolle su 15.5.-22 klo 12. Puoliajalle 1-0 johdossa. 040 637 8454 Merja Kapanen / kiinteistösihteeri merja.kapanen@petajavesi.. Mukana myös peräkonttikirppis Heinähatun pihassa. Olli-Pekka Mäkelä Avoinna ma-pe klo 9–18 la-su klo 10–16 p. Mutta sitten se kävely, laskettiin JoSePa peliin mukaan 54 min 3-1 ja 55 minuutilla rankkari! Onneksi veti ohi, olisi tullut ihan uusi peli. No sen verran saatiin vaihtojen kautta uutta virtaa kehiin, että Pyry Tuominen teki hattutempun 80 min. 50 minuuttia ja 2-0 ja 53 min 3-0, aivan upeata. Ostetaan VANHOJA postikortteja 1900-1950 luvuilta. la-su 14.-15.5. 1-0 Konsta Kuukkanen 50 min 2-0 Pyry Tuominen 53 min 3-0 Pyry Tuominen 54 min 3-1 56 min erp JoSePa 80 min 4-1 Pyry Tuominen 90+2 5-1 Onni Kovanen Pelaajat: Marko Metso, Jouni Heiskanen, Santtu Nieminen, Ville Heikkinen, Chutited Pisin, Lasse Nikulainen, Santeri Paltamaa, Antero Lindholm, Konsta Kuukkanen, Pyry Tuominen, Eerik Lahtinen, Markus Yläpoikelus, Onni Kovanen, Peter Ofili, Elias Raikaa, Ville Laurio, Elmeri Seppänen, Juha-Pekka Manninen. Nyt se paikka tuli nuorelle Konsta Kuukkaselle, pallo maalin ja ensimmäinen maali miesten joukkueessa ja heti ensimmäisessä pelissä. Otteluisäntä Standard Line. Petäjävesi Suoramyynti HeinäHattu PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään ma 16.5.2022 klo 18.00. Kangasniemen Perunaja Vihannes p. Kesälehti ilmestyy ke 18.5.2022.. Onnea Eemil! PetPet avasi jaliskauden voitolla Sitten tuli paikkoja, mutta hätäiltiin ja keskittyminen oli hukassa. / p. kohdalla 4-1 ja peli oli selvä. 17.7.2022 Kesälehden aineistot toimitukseen perjantaina 13.5.2022. Kokousta on mahdollista seurata paikan päällä auditorio Miilussa tai videoinnin kau?a, linkki videoyhteyteen julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Hyvin lähti liikkeelle, saatiin pelattua eteenpäin ja hallittiin peliä ja silloin tulee paikkoja. Tervetuloa! Ylä-Kintauden Metsästysseurue ry. 0400 533 164 Rakennusvalvonta tiedottaa kesäajasta Rakennusvalvonta on kesälomalla 27.6. Henri Tamminen / rakennustarkastaja henri.tamminen@petajavesi.