Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Nuoret tekivät Kirveslahteen nuotiopaikan Kattotalkoot helteessä SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Entisen Tupamäen koulun vanhemman koulurakennuksen kattoremontti aloitettiin viime viikolla yli 30 asteen helteen paahteessa. Suvi Kallioinen Kirveslashden satamaan saatiin nyt uusi, virallinen nuotiopaikka ja tänään keskiviikkona sinne tuodaan vielä kuusi pöytäryhmää. Alla on pärekatto, joka pitää vettä remontin ajan. Nuotiopaikan materiaalikustannukset jaettiin Työpajan ja kunnan teknisen toimen kesken. vuosikerta Nro 24 2019 Keskiviikkona kesäkuun 12. Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys ry on saanut Leader Vesurin myöntämään EU:n maaseuturahaston hankerahaa kattoremonttia varten. Yli satavuotiaan rakennuksen tilikatto purettiin aktiivisten kyläläisten talkoovoimin. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 29.965 euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on puolet. Työpajan kesätyöntekijät nikkaroivat Pakkasen ohjauksessa kahden viikon aikana puiset pöytäryhmät. Teollisuustie 8, Petäjävesi www.standardline.fi STANDARD LINE SUVI KALLIOINEN Työpajan työnohjaaja Antti Pakkanen ja 16-vuotiaat kesätyöntekijät Samu Salonen, Luukas Saulio, Veli Altti ja Valtteri Virtanen tekivät Kirveslashden satamaan uuden nuotiopaikan pöytäryhmineen. Vesivek Oy uusii tällä viikolla katon, ja tilalle tulee punainen, tiilikuvioinen peltikatto, sekä pellittää huonokuntoiset piiput ja talo saa asianmukaiset rännit ja vesikourut. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 59. Palvelemme Sinua ma-pe 8-17, la 8-13 os. Petäjäveden kunta myönsi lyhytaikaisena lainana yhdistykselle hankesuunnitelman välirahoitukseen 18.000 euroa. Vesivek aloitti työt maanantaina. Uudemman 50-luvulla rakennetun koulurakennuksen katto on paremmassa kunnossa, eikä muuta remontoimistarvetta nykyisin kylätaloina toimivissa rakennuksissa ole lähiaikoina. Nuotiopaikka on nyt kaikkien kuntalaisten vapaassa käytössä, mutta polttopuut pitää jokaisen tuoda tullessaan ainakin toistaiseksi.. Nuorisovaltuuston kokouksissa tuli idea luvallisesta nuotiopaikasta, sillä satamassa on nuotioita ennenkin poltettu ilman asianmukaista paikkaa. Hommat sujuivat sukkelaan, Pakkanen kiittää, joka sai itsekin projektista mukavaa vaihtelua työhönsä. Työpajan työnohjaaja Antti Pakkanen opiskelee työnsä ohessa nuorisoja yhteisöohjaajaksi, ja halusi sen puitteissa toteuttaa projektin yhdessä petäjävetisten nuorten kanssa
Rakkaus on sitä, että huolehtii siitä, mitä ihmisille tapahtuu ja pitää huolta toisista. – En pääse siitä eroon, olen tehnyt sitä vieläkin koko kevään. Housut sain tehtyä ja lopun vaatetuksen virkkasin hänelle. Aleksanterin teatterissa. Sivu 02 Nro 24 12.06.2019 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi, toimitus on avoinna ma-ke klo 9-12. Valmiiksi nekin tulivat, mutteivat ihan kivuttomasti. Suurin työllistäjä oli vuosinäyttely 35. – Silloin joutuu miettimään, kuinka kauan itse saan olla täällä. Kaikkiaan tekijöitä on mukana 42. Malttiakin on enemmän kuin nuorempana; ei tarvitse jaksaa kuin tämä päivä tai tunti, ja sitten tämäkin menee ohi. Siellä on nyt 177 taulua ja lukematon määrä muita kädentaidon tuotoksia. Myöhemmin 9.7. Ohjelma 20 €. Askolan runot ovat ihmisläheisiä, elämänmakuisia. Toinen havahtuu, sydämestään ilahtuu, maisemat vaihtuvat, voin valita.” 80 vuotta täyttävä Oksanen nauttii työnteosta. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Tuo lähimmäinen teki nutun nukellensa ihan tuosta vaan. Toisten sanomisiahan tässä nyt toistelen. Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 Toimittaja Hanna Mäkinen 050 433 8300 etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 433 8300 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Oksanen hymyilee. Toiveisiin vastattiin myös, kun kesämusiikkikonsertteihin saa ostaa lippuja muutenkin kuin verkkokaupasta. Vanhan kirkon kesämusiikkeihin voi ostaa lippuja verkkokaupan lisäksi nyt myös oppailta vanhalta kirkolta käteisellä, kortilla tai mobiilimaksulla! Kastettu: Lassi Litti Olavi Lipsanen. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin 8-16) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 70e (sis. 10-16, su 12-18. se ur ak un ta @ ev l.fi Viikon pakina: Lainahousuissa Petäjävesi-lehti ei ilmesty kesätauolla 17.7.2019! On taas ollut pientä vipinää. Kiitos!. Muina aikoina palvelemme puhelimitse ja sähköpostitse sekä paikan päällä sopimuksen mukaan. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Täytekakkukahvit. Kun on monesta selvinnyt, tietää selviytyvänsä jatkossakin. Lupasin taannoin kertoa nukkeprojektistamme, jos aihetta ilmenee. Taitaa olla onnistunein näyttelymme, minkä olemme koskaan saaneet aikaan. Vaatteissa tuli enemmän tenkkapoota. – Iän myötä kaikki hidastuu. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 55e (sis. ”Tultaessa tienristeykseen, joku kauhistuu, tieni näyttää päättyvän. Kesämökille Ala-Merosen järven rannalla teki Väinö Räsänen Ritva Oksaselle uuden laiturin. Hän nauttii, että voi vielä tehdä töitä ja että niitä on siunaantunut koko ajan lisää. Hän on mukana toisessakin filmausprojektissa,jostaei voi vielä kertoa enempää Esitysten välissä Oksasen kesä kuluukin mökillä tulevien projektien tekstejä opetellessa. Klo 16 kirkossa "Ihmiseltä ihmiselle"runoesitys / Ritva Oksanen, Lena Labart, Kirsi-Kaisa Sinisalo. Iän myötä sitä osaa myös pitää puolensa ja osaa sanoa ei. Valituksiin ei ole syytä, niin mukavaa on ollut. Viime viikolla hän esiintyi Pedro Hietasen kanssa sotaveteraaneille Peurungassa. Palaute on ollut muiltakin hyvin positiivista. Lopulta minun nukke lainasi housut tuon lähimmäisen nukelle. Siellä ne nyt kaulailevat toisiaan kaikessa sovussa tämän viikon torstaihin saakka. Ihmiseltä ihmiselle -esityksessä kuullaan piispatar Irja Askolan runoja Ritva Oksasen, Lena Labartin ja Kirsi-Kaisa Sinisalon lukemana ja tekstien välissä lauletaan tuttuja virsiä. fi pe ta ja ve de n. Älä jätä sinua yksin -esitys on pyörinyt jo useamman vuoden. alv 24%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 e (sis. Opin nukkea tehdessäni purkamisen jalon taidon, vaikka olen lähes koko ikäni yrittänyt kiertää sitä kaikenlaisin vippaskonstein. Free Su 16.6. – Tiesin, että olen mökillä silloin ja olen aina juhlinut esiintymällä. Vaikka ulkomuoto rapistuu, sisältä kirkastuu. hän pitää juhlakonsertin Jyväskylässä ja laulaa tunnettuja hittejään Lasse Hirven orkesterin säestämänä. "Laulakoon Kristus meissä ja meidän keskellämme, jotta aavistamme armon tuoksun arjessamme." (Irja Askola) "Rakastan Petäjävettä, joten juhlin täällä" SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Tulevana sunnuntaina näyttelijä-laulaja Ritva Oksanen viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä pitämällä Petäjäveden kirkossa runoesityksen. Eihän pitkähelmainen pitkiksiä tarvitse. Oksasta on haasteltu ja hänen esityksiään on kuvattu siihen. Sitten alkaa kesä, vaikka lunta lupaisivat. Hyvä kuuluu kauas Petäjävetiset ovat talkooihmisiä, vaikka olisivat muutenkin työssä ja vapaalla kovilla. kerran. Levikki noin 1700 kpl. Mökillään Oksanen käy uimassa monta kertaa päivässä, lukee paljon, saunoo iltaisin, tapaa ystäviään ja opettelee uusien esitysten tekstejä ulkoa. Avoinna ark. vanhalla seurakuntatalolla, Papintie 8. Viimeksi väkeä haastettiin somessa talkoisiin alkuperäislajien puolesta, ja lupiineja ja muita vieraslajeja voisi jokainen nyhtää ohikulkiessaan. Olen ajatellut, että olen suuri ihme, kun olen tässä ja saan tehdä kaikkea, ja olen kaikesta tähän mennessä selviytynyt. Oksanen on ollut myös Rakkaus -työnimeä kantavan dokumenttielokuvan filmauksissa mukana, ja kuvauksia on luvassa vielä syksyllä. On ilo kehua aikaansaannoksiamme, kun itse pääsee puikkoihin. Kuollut: Risto Kalle Olavi Tupamäki, 62 v. alv 24%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. klo 10 Messu kirkossa / LL, LGK. Dokumenttielokuvaohjaaja Anu Kuivalaisenfilmauskertoosiitä, mitä rakkaudelle tapahtuu, kun ihminen vanhenee. Luontovalokuvanäyttely "Jumalan salatut tiet" 17.6.-19.7. Sen ensi-ilta on 6.9. Ikääntyminen on Oksaselle suuri lahja ja on ollut rankkaa huomata, kuinka nuoremmatkin ihmiset ympärillä kuolevat, ihan yhtäkkiä. Runoesitystä on tehty aikaisemmin Helsingissä ja vielä heinäkuussa se esitetään Kajaanin runoviikoilla. Sille jatkoa on uusi teos Rakasta minut vahvaksi, jossa Oksanen esiintyy yhdessä Pedro Hietasen kanssa laulaen ja lukien Aino Suholan tekstejä. Eikä rakkaus iän myötä katoa, vaan muuttaa muotoaan. Ritva Oksasen 80-vuotisjuhlapäivä. Vartalot onnistuivat kohtalaisen hyvin. Olen jo pikkuhiljaa oppinut jättämään vaan ja muut vähättelevät sanat pois. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Elokuva julkaistaan syksyllä 2020. Minulle ompelu tuotti vaikeuksia. Hyviä uutisia on meillä runsaasti nyt muutenkin: pumptrack-rata on vihdoin valmis, odotettu muovinkeruupiste on saatu kylälle ja uusi nuotiopaikkakin kauniin järvimaiseman ääreen. – Itse ammennan ihmisestä ja ihmisyydestä ja olen valpas toisiin ihmisiin nähden, kuuntelen heitä. Petäjävesi ja ihmiset täällä ovat minulle rakkaita, siksi haluan viettää juhlani täällä
Paras olisi, ettei päästetä lämpöhalvausta tulemaan. Suurina määrinä, koira kuolee myrkkyyn parissa päivässä. Vihdoin saatiin muovinkeruupiste Pumptrack-rata on nyt valmis Petäjäveden Energia myydään Vapolle Vapo Oy ostaa Petäjäveden Energia Oy:n. Lämpöhalvaus tulee usein, kun koira jätetään autoon tai pidetään muuten liian pitkään ulkona lämpimässä. SK SUVI KALLIOINEN Pumptrack-rata on vihdoin valmis ja sitä saa nyt luvan kanssa käyttää. Puhdistamisen osalta kannattaa käyttää maalaisjärkeä, eli kylmällä vedellä huuhtaisu pitää riittää puhdistukseksi. Petäjäveden kunnan ja Petäjäveden Energia Oy:n välisen sopimuksen purkaminen menee vielä ensi viikon 17.6. Kotihoitona ötökän puremiin käy puhdistus ja kyytabletti. SK SUVI KALLIOINEN Sammakkokangas Oy järjesti Petäjävedelle nyt ensimmäisen ja kauan toivotun muovinkeruupisteen Varikon paperinja pahvinkeruupisteen viereen, osoitteeseen Rantatie 2. – Jos koira on flegmaattinen, hengitys tosi nopeaa ja sen tajunnan taso heikkenee, pitää koiraa heti suihkutella viileällä vedellä, myös päätä, tai metsässä kastella vaikka ojassa. Siinä vaarana on koiran aivovaurio tai menehtyminen. Kun koiran olo suihkuttelun jälkeen tasaantuu, se olisi syytä tuoda aina eläinlääkäriin. Mukana on kevään ja kesän aikana ollut seitsemän lasta ja nuorta, jotka ovat monenlaisia koiraharrastajia, osalla on jo oma koira tai joillain se on vasta haaveissa. – Myös hiiva, eli pullataikina, on tosi vaarallista koiralle. Eläinlääkärinä vastaan tulee usein ksylitoli, kun pentukoira on vaikkapa päässyt syömään ksylitolipastilleja. Lämpöhalvaus harmillisen yleistä – Lämpöhalvauksessa tärkeintä on se, että toimii nopeasti, Mäkelä painottaa. Joillekin voi tulla turvotusta vasta myöhemmin. – Tärkeintä olisi tietää mitä myrkkyä se on saanut. Suihkuttelua pitää jatkaa melko pitkään, jopa puoli tuntia. – Myös kun kesähelteellä uitetaan koiraa, ei lämmin järvivesi välttämättä riitä viilentämään, ja siinäkin voidaan aiheuttaa eläimelle lämpöhalvaus. Sopimuksen määräaikaisuus on päättynyt 1.8.2018 ja sopimus jatkuu voimassaolevana vuoden kerrallaan ellei jompikumpi irtisano sopimusta yhtä vuotta ennen sopimuskauden päättymistä. Mäkelä muistuttaa, etteivät ihmisten lääkkeet sovi koskaan koirille. Rata oli jo heti asfaltoinnin jälkeen kovassa käytössä, mutta Trail It Oy teki viimeiset maisemointityöt vielä eilen tiistaina. – Jos taas se ei siitä tokkeennu, niin päivystyksessä annetaan lisähappea ja nesteytystä. Vatsavaivoihin ei suositella enää täyspaastoa. Muuten oksettamista voi käyttää, jos syömisestä on kulunut alle tunti. Mukana on myös allergiaperheitä, joissa tykätään koirista, vaikkei niitä voida itselle ottaa. – Kyynpurema jalkaan on vaarallisempaa ja siihen koira voi menehtyä, pää ja kaula ei ole niin pahoja, Mäkelä sanoo. Koira saa myrkkyä kuitenkin, jos vaikka syö rotanmyrkkyä saaneen hiiren tai rotan. Suihkun vesi ei saa myöskään olla liian kylmää, tai koira voi kuolla heti sydämen pysähdykseen. Oireet tulevat parin kolmen päivän viiveellä, jolloin se voi kuolla yhtäkkiä sydänpysähdykseen. – Suklaa on hirvittävän paha koiralle, ja mitä tummempaa suklaata, sitä pienempi annos aiheuttaa myrkytyksen. Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen ja Erämiesten järjestämässä koirakerhossa pidettiin yhtenä iltana hyödyllinen eläinlääkärin luento koiran ensiavusta. – Koiralle ei anneta mitään lääkettä, eikä kyytablettia, vaan eläinlääkäri hoitaa koiraa nesteyttämällä, Mäkelä kertoo. Kodin ensiapupakkauksessa olisi hyvä olla 3%-vetyperoksidiliuosta sitä varten. Muoviset esineet eivät kuulu keräykseen. – Hätätapauksissa vaikka mökkiolosuhteissa voidaan oksettamiseen käyttää myös suolaliuosta, vaikkei sitä suositella suolamyrkytysriskin vuoksi. Pahinta, mitä voi tehdä, on kääriä koira märkään pyyhkeeseen, sillä koira haihduttaa lämpöä ihonsa kautta, ja pyyhe estää silloin vähäisenkin jäähdytyksen, Mäkelä kertoo. Petäjäveden Energia Oy maksaa sopimuksen ennenaikaisesta purkamisesta korvauksena kunnalle 50.000 euroa. Uudenlaista menoa Maksuton koirakerho on ollut ihan uudenlaista metsästysväen järjestämää toimintaa Petäjävedellä. Ensi sunnuntaina kerholaiset tekevät retken koiranäyttelyyn Jämsään. Muovinkeräys käsittää ainoastaan puhtaiden, tyhjien ja kuivien muovipakkausten keräyksen. Jos ei tiedä mitä myrkkyä koira on syönyt, sitä ei saa oksettaa. Kunnalla ja Petäjäveden Energia Oy:llä on ollut 15 vuoden määräaikainen sopimus kaukolämmön toimittamisesta lähes kaikkiin kunnan kiinteistöihin vuodesta 2003 lähtien. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina sopimuksen purkamisen. Kun kyy on purrut koiraa, se pitäisi pitää mahdollisimman liikkumattomana, kantaa autoon, rauhoitella ja viedä heti päivystykseen. Rotanmyrkyn myynnin rajoittaminen on eläinlääkärin kannalta hyvä asia. Eläinlääkäri Laura Mäkelä esitteli, miten koiran haavoja voidaan sitoa myös kotiloissa, ja liimaside on siihen hyvä ja helppo vaihtoehto. valtuuston käsittelyyn. SK. Kyynpuremaa ei voi päätellä koirasta ainakaan pistojälkien mukaan, mutta yleensä pistokohta turpoaa rajusti. – Ötököiden puremiin taas kyytabletti voi auttaa, Mäkelä lisää. Radan virallisia avajaisia vietetään lähiaikoina. – Burana on myrkkyä koiralle. Kunta ja Petäjäveden Energia Oy:n nykyinen pääomistaja ovat neuvotelleet kunnan ja yhtiön välisen sopimuksen purkamisesta, eikä kunta halua käyttää etuostoikeuttaan yrityksen liiketoimintaan. Vapo Oy on luvannut pidättäytyä kaukolämmön hinnankorotuksista seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Herkkua meille, myrkkyä koiralle – Yllättävän moni ruoka on sellaista, että se on vaarallista koiralle: rusinat, viinirypäleet, avokado, ksylitoli, suklaa, tietyt pähkinät... Sivu 03 Nro 24 12.06.2019 Kesähelteet ja -herkut voivat olla lemmikille hengenvaarallisia SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen – Kesällä koiran kanssa tulee ensiaputilanteita yleisimmin lämpöhalvauksen sekä kyyn tai ötököiden puremien vuoksi, Petäjäveden eläinlääkäri Laura Mäkelä kertoo. Suositulle koirakerholle saattaa tulla myöhemmin jatkoa, kerhon järjestäjät Niina Koivula ja Keijo Ekman kertovat. – Lisäksi koira voi saada myrkytyksen, haavoja tai saada ruuansulatuskanavan ongelmia. Myös sinilevä on myrkyllistä. Jos se ei auta, niin eläinlääkäriin kannattaa lähteä. Myöskään koirien lääkkeet eivät sovi ihmisille. Toisaalta likaiset pakkaukset kuuluvat myös sekajätteeseen. Ksylitolissa pienetkin määrät ovat vaarallisia: 100-prosenttinen ksylitolipurkkatyyny voi aiheuttaa kymmenkiloisen koiran kuoleman. Kipeää puremakohtaan ei saa koskea. Jostain syystä isommat koirat ovat herkempiä reagoimaan ötököiden pistoille kuin pikkukoirat
Seminaari järjestettiin Multialla ja sitä johtivat Keski-Suomen hiippakuntasihteeri Jukka Helin ja lakimiesasessori Tuomas Hemminki. Valmistumisestaan asti hän ollut seurakuntien palveluksessa yli 20 vuotta. Tiivistyvän seurakuntayhteistyön myötä, tarpeen mukaan Petäjäveden diakoni on käytettävissä myös Multian ja Keuruun seurakunnissa. Petäjävedellä Ystävän Pysäkki on ollut monelle tärkeä kohtaamispaikka, ja sille on Jussilankin mielestä tilausta. Diakonia on seurakunnan auttamisja palvelutyötä, ja keinot sen toteuttamiseen ovat moninaiset aina keskustelusta kriisiapuun ja taloudelliseen tukee. Leirityö on intensiivistä, ja sen vuoksi siinä on oma viehätyksensä. Teologian ja hengellisen työn tarjoama, koko ihmiselämän kirjoa koskettava sarka veti kuitenkin puoleensa, ja Rämänen vaihtoi pankkija vakuutusalan papin ammattiin. Petäjäveden seurakunnan palvelukseen Rämänen on tulossa hyvillä mielin. Palokkalainen Marja Rämänen toimii Petäjäveden seurakuntapastorina ensi vuoden alkupuolelle saakka. Rämänen aloitti seurakuntapastorina Hanna Mäkinen Petäjäveden uusi seurakuntapastori Marja Rämänen aloitti työt Petäjävedellä kesäkuun alussa. Ensimmäiset työpäivät viime viikolla menivät tutustuessa, ja jo torstaina Jussila lähti ensimmäiselle Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakunnan yhteiselle rippileirille mukaan Keuruun Isohiekkaan. Sivu 04 Nro 24 12.06.2019 Diakoniatyö lähtee kohtaamisista SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden seurakunnassa on nyt paljon uusia työntekijöitä, ja yksi heistä on kesäkuun alusta aloittanut uusi kokopäiväinen diakoni Riikka Jussila. – En missään vaiheessa kuitenkaan leipääntynyt kaupalliseen alaan. Petäjävesi oli hänelle jonkin verran entuudestaan tuttu rovastikunnan kokousten kautta. Minä olen tämmönen lörppä, Jussila nauraa ja ensivaikutelma hänestä on todellakin helposti lähestyttävä, lämmin ja leppoisa. Kirkkoherrat Laura Laitinen Petäjävedeltä, Seppo Rahkonen Multialta ja Ossi Poikonen Keuruulta kertovat, että seminaarissa katsottiin tulevaisuuteen seurakuntien jäsenmäärän ja jäsenten ikäjakauman ja verotulokehityksen valossa: tällä hetkellä kolmessa seurakunnassa on jäseniä vajaa 12.000 ja kymmenen vuoden kuluttua arviolta 9.000. Myös ruoka-apujakoon Jussila aikoo osallistua, vaikka se Petäjävedellä hyvin pyöriikin aktiivisten vapaaehtoisten avulla. Tähän mennessä kolmen seurakunnan tiivistyvä yhteistyö on tuottanut yhden sopimuspohjaisen yhteistyömallin yhteisen taloushallinnon muodossa. Mukana oli myös hiippakuntadekaani Kai Jantunen. Kirkko maalauksia vaille valmis Petäjäveden kirkkoherra Laura Laitinen kertoo, että kirkkoremonttiin kuuluvat Samuli Heimosen maalaukset valmistuvat pikkuhiljaa; ensimmäinen valmistuu aikaisintaan syksyllä. Vanhassa Kuntalassa jaetaan maanantaisin ja torstaisin kauppojen ylijäämäruokaa sekä EU-ruokapakettien elintarvikkeita. Kolme kirkkovaltuustoa kokoontui yhteen Selvitystyöryhmä alkaa selvittämään tulevaisuuden suuntaviivoja Suvi Kallioinen Petäjäveden, Keuruun ja Multian ja Petäjäveden seurakuntien kirkkovaltuustot olivat ensimmäistä kertaa koolla viime viikon torstaina. HANNA MÄKINEN Lisäksi heillä on islanninhevonen, joka asuu tällä hetkellä Uuraisilla Marjoniemen tilalla. – Leiripaikka on ennestään minulle ihan uusi, sanottiin vain, että pakkaat lakanat mukaan, Jussila nauraa. Myös kirkon työnohjaus, esimies ja koko työyhteisö tarjoavat paikan purkaa työasioita. Omaa jaksamistaan hän hoitaa vapaa-ajallaan kutomalla sekä luonnon helmassa sienestämällä ja geokätköjä etsimällä. Yhden rippikouluryhmän konfirmaatio pidetään Petäjäveden kirkossa 4. Jussila asuu Jyväskylässä, ja hänen perheeseensä kuuluu aikuinen poika, joka opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan Rämänen on kauppatieteiden maisteri. – Oikein hyvä fiilis tulla työhön tänne Petäjävedelle.. Lisäksi siihen kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherrat ja talouspäälliköt. – Nopeasti muuttuva tilanne ajaa seurakuntien talouden ahtaalle, ja ratkaisuja on mietittävä, kirkkoherrat tiedottavat. elokuuta. – Sen jälkeen järjestetään avoimia keskusteluiltoja kaikissa seurakunnissa ja pohditaan isommalla joukolla, mikä olisi viisasta, ja siellä saa lausua ääneen huolet ja toiveet mitä mielessä on. Jussila on valmistunut diakoniksi 1995, mutta tämä on hänen ensimmäinen vakituinen diakonin virkansa. Laukaassa esimerkiksi järjestettiin lahjakassikeräys jouluisin, ja jos täällä ei ole sellaista, niin sen voisi toteuttaa Petäjävedelläkin. Vuonna 2017 pappisvihkimyksen saanut Rämänen on ehtinyt työskentelemään myös Tikkakoskella. Tapuli taas on nyt saanut viimeiset maalikerroksen ja on nyt kokonaan valmis. Toivonkin, että voin joskus yhdistää erilaiset osaamiseni työssäni. Sairaalapapin työn on ihmisten kohtaamista, juttelua ja rinnalla kulkemista, joka työnä sopii minulle hyvin ja josta pidän, kertoo vuonna 2015 teologiksi valmistunut Rämänen. Kunkin seurakunnan kirkkoneuvostot nimeävät keskuudestaan kaksi henkilöä työryhmään. Pienessä seurakunnassa diakonin työnkuva onkin laaja. Viimeviikkoisessa seminaarissa kaikkien kolmen seurakunnan valtuustot olivatkin samaa mieltä siitä, että jotain on tehtävä. Jussilan edellinen työpaikka oli Laukaassa lähetyssihteerinä ja teki myös diakonin sijaisuutta. Petäjävedellä on muuten hyviä geokätköjä, tietää uusi diakoni Riikka Jussila. Verotulokertymässä se tarkoittaa 565.000 euroa. – Siksi päätettiin perustaa selvitystyöryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa ennakkoluulottomasti ja mitään vaihtoehtoa poissulkematta, ne vaihtoehdot, jotka parhaiten takaisivat seurakunnan ja kirkon perustehtävän toteutumisen niin Multialla, Keuruulla kuin Petäjävedelläkin. – Olen tehnyt jonkin verran myös sairaalapapin sijaisuuksia. – Kaikki työ lähtee kuitenkin ihmisten kohtaamisesta ja tapaamisista. Juoksua harrastavalla Rämäsellä on kotona seuranaan yläasteikäinen tytär, kaksi koiraa ja kissa. Kirkkovaltuustoa Rämänen kävi tervehtimässä jo toukokuun kokouksessa. Petäjävedeltä on rippikoululaisia tänä vuonna kolmisenkymmentä. – Varsinkin diakoniapuolella oli tauko, jolloin meillä ei ollut virassa ketään. Selvityksen tulee olla valmis syyskuun 2019 loppuun mennessä. Kolmen seurakunnan ensimmäinen yhteinen rippileiri on parhaillaan menossa Keuruun Isohiekassa. Tämän vuoden rippikoulu on myös kolmen seurakunnan yhteinen. – Tämä on se työ, mihin alun perin valmistuin, ja nyt sitten tuli tämän aika. Jussila pakkaa lakanansa mukaan myös heinäkuussa, kun Isohiekassa on kolmen seurakunnan perinteinen kehitysvammaisten leiri. Diakoni tekee yhteistyötä myös paikkakunnan muiden toimijoiden kansa, kuten perhetyön. Palokassa asuvan Rämäsen edellinen työpaikka oli Karstulassa, jossa hän toimi seurakuntapastorina. Lisäksi pappien, kanttorien ja suntioiden liikkuvuus on sujuvaa ja joustavaa. Petäjäveden seurakunnan kaikki virat on nyt täytetty, ja kirkkoherra Laitinen iloitsee siitä, että nyt päästään uudella tavalla tekemään ja kehittämään, jokainen paitsi omaa työtään niin myös yhdessä. Selvitystyöryhmä katsoo vaihtoehtoja Huhtikuussa 2019 Petäjäveden seurakunnassa olleessa piispantarkastuksessa piispa Simo Peura velvoitti Petäjäveden seurakuntaa selvittämään erilaisia vaihtoehtoja. – Sitä mukaa kun tulee yhteydenottoja, niihin reagoidaan, ja uudenlaistakin toimintaa aletaan pikkuhiljaa suunnittelemaan
Nuorena punkkarina tuli otettua kantaa ja musiikkimaailma on tuonut rytmitajua, josta on kirjoittamisessa hyötyä, vaikkei mitään soitinta Koskinen ei soitakaan. Uljas ja muut herkulliset henkilöhahmot tulevat tutuiksi ilman lukijalle osoittelua ja selittelyä. ”Elintaso laskee lehmänhännän tavoin, Maijalla oli tapana todeta pojalleen lypsäessään laihoja utareita.” Koko tarina syntyy yhdestä lauseesta Koskinen painottaa, ettei teos ole omaelämäkerrallinen, mutta koko tarina sai kyllä alkunsa Koskisen oman isän lausahduksesta, jossa sanoi taloa kylmäksi kuin jääkaappi. Koskinen on kirjoittajana itseoppinut. Sivu 05 Nro 24 12.06.2019 Koskinen kertoo pienen ihmisen tarinalla yhteiskunnasta Aaltola avaa Suomen turvallisuusasiaa SUVI KALLIOINEN AIRI SANTALA Suvi Kallioinen ”Minä en puhu paskaa. Poika haluaa tulla lehmänhännänleikkaajaksi. Metsäkulmalla lapsuutensa ja nuoruutensa asunut sanaseppo luki pikkupoikana yhtenä kesänä läpi koko kirjastoauton. Ja toki elämänmakuun kuuluu väliin roisikin kielenkäyttö. ”Sisälle päästyään Uljas leikkasi ranskanleivästä paksun palan ja pursotti ketsuppia päälle. Lehmänhännänleikkaajaa on myynnissä Heinähatussa. – Kirjoittaessani olen vain oma itseni, Koskinen puolustelee paikoin villiäkin kieltään. Mutta aina ahdingosta huolimatta tarinassa on toivoa ja nousukautta kohti mennään. Sitä käytiin töissä ja aika lujaa meni, Koskinen kertoo. – Pakinoista saan jatkuvasti hyvää palautetta ja se innostaa jatkamaan aina vaan. Pari tykkää myös matkustella, ja erityisesti kotimaan kohteissa. – Oma lapsuus oli onnellista, muistikuvieni mukaan varpaat oli hiekassa ja aurinko paistoi koko ajan, hän hymyilee. Koskinen on upea ja rikasta kieltä käyttävä tarinankertoja, joka näkee myös ihmisten omituisuuksien taakse ja käsittelee kipeitäkin asioita huumorilla ja lempeästi hymyillen. Surullista on, että pienet putiikit häviävät ja kirkonkylä hiljenee. Kirja on lainattavissa Petäjäveden kirjastossa. – Romaanissa pitää ajatuksen kestää pidempään kuin pakinassa, joten halusin tarttua siihen haasteeseen. – Lehmänhännän leikkaaminen on assosiaatio vapauteen ja menneestä irrottautumiseen, Koskinen miettii. Seuraan ihmisiä koko ajan, myös työssäni kaupassa. Teksti soljuu niin, että lukija unohtaa lukevansa tutun miehen kirjoittamaa tarinaa. Ja siinä sitä kuule paljon näkeekin. Kirjan pikkukylä ihmisineen ja erikoisine persoonallisuuksineen taas voisi olla mikä tahansa suomalainen kylä, vaikka se onkin Koskisen mielikuvitusta. Varpaat hiekassa Metsäkulmalla 70-luku, jolloin Koskinen on itsekin elänyt lapsuutensa, oli kirjaan luonteva valinta. – Itse en muista omasta 80-luvustani yhtään mitään. Samalla hän kuvaa suomalaista yhteiskuntaa, pienen ihmisen kautta. K o s k i n e n on suunnitellut, että kirjoittaa L e h m ä n h ä n nänleikkaajalle jatko-osan, jossa mennään Uljaksen nuoruuteen 80-luvun nousukaudelle. Sieltä tullut kannustus sai jatkamaan. Isä oli ostanut saunapäivän kunniaksi pienen pullon keltaista Jaffaa pahimpaan hiukoon.” Koskinen kirjoitti lehmänhännänleikkaajaa kolme vuotta, ja perusti projektilleen myös Facebook-ryhmän. Siihen kyllästyi, vaikkei Koskinen mikään raivoraitis kuulemma ole vieläkään. – Nykyajan nuorisokin on muuten raittiimpaa kuin ennen, ja kohteliasta. Aikaisemmin ongelmat ehkä muutenkin korostuivat, mutta ihmiset olivat lähempänä toisiaan kuin nykyään. Ennen kauppaa hän on tehnyt puuja metallisepän, sekä tieja vesirakentamisen töitä. – Mietin millaista olisi asua niin ankeissa oloissa ja siitä se lähti, yhdestä lauseesta, johon kiteytyy tämän perheen elämä. Hyvä palaute saa jatkamaan Lehmänhännänleikkaajan mielenkiintoisen ja vähän undergroud-tyylisen kannen on toteuttanut Koskisen ystävä Markus Pirkkalainen, taittajana isona apuna oli Lasse Ahonen ja Johanna Santala oikoluki. Vuokramökki Nöpölä on niin kylmä, että sitä kutsutaan jääkaapiksi. Lujaa meni senkin puolesta, että nykyään Koskinen ei jaksa alkoholiakaan käyttää. Teos on omakustanne, mutta haaveissa on totta kai saada joskus hyvä kustannussopimus. Välissä oli puoli vuotta, kun selkäleikkauksen vuoksi ei saanut kirjoitettua yhtään. SK. Aikaisemmin Koskinen on julkaissut Petäjäveden musiikkihistorian yhdessä Mikko Nislinin kanssa, pakinakokoelman sekä tehnyt lukuisia sanotuksia. – Omasta pitäjästä pitää olla ylpeä ja sitä yritän itsekin tuoda aina esiin. Markku ja Airi asuvat vuorotelleen kahdessa huushollissa Petäjävedellä ja Uuraisilla. – Tarkoituksella mukana ei ole Petäjävettä, vaikka varmasti tutulta tuntuu. Se on kehitystarina Uljas-nimisestä pojasta ja hänen perheestään Turnus-nimisessä kylässä. Kirjassa eletään niukkaa ja vaatimatonta elämää 70-luvun maaseudulla. Minä kirjoitan.” Näin alkaa Petäjäveden oman kynäniekan Markku Koskisen, 54, ensimmäinen romaani Lehmänhännänleikkaaja. ”Hammasta ja flanellipaidan kaulusta purren Uljas selvisi jotenkin läpi kurjuuden ja pilkan.” – Minua inspiroivat ihmiset ja heidän luonteensa. – En diggaa kyllä tästä nykyajasta yhtään, en kestä tätä kiireellistä hössötystä. Poutasään jälkeen kuvaa ulkopolitiikan tekijöiden ja tarkkailijoiden havahtumista Venäjän geopoliittiseen haasteeseen, suurvaltojen voimapolitiikan paluuseen ja Suomen niemen geostrategiseen merkitykseen. Koskinen on ollut Petäjävesi-lehden rakastettu pakinoitsija 2000-luvun alusta alkaen. Biisihommat ovat alkaneet vähän kyllästymään, kun niissä ei voi tehdä ihan mitä itse haluaa. Haluaisin edelleen elää siellä 70-luvulla, hän hymyilee. Petäjävedeltä kotoisin oleva Mika Aaltolalta ilmestyi keväällä teos Poutasään jälkeen (Docendo Oy 2019), joka on painava puheenvuoro ja kokonaiskatsaus Suomen turvallisuuteen maailmanjärjestyksen myllerryksessä. – Tauko teki kuitenkin hyvää ja tekstiä katsoi heti jo uusin silmin. Puoliso Airi Santala myötäeli koko prosessia, ja itsekin taiteellisesti lahjakkaan ymmärsi miestään. Tekemistä kun ei ollut kovin paljon, eikä kirkonkylälle päässyt ihan tuosta vaan. Diggaan siitä. Hyvän kirjallisuuden ja elävän maaseudun ystävä Markku Koskinen lehmien ympäröimänä keväisellä reissullaan Pohjois-Karjalassa. Kun jään eläkkeelle, voisin tehdä kaupan alastakin kirjan, Koskinen virnistää. YTT Mika Aaltola on kansainvälisen politiikan asiantuntija ja ohjelmajohtaja Ulkopoliittisessa instituutissa ja toimii Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professorina sekä dosenttina Tampereen yliopistossa. Kirjallisuuden innoittajia ovat olleet ainakin Pentti Saarikoski ja Kalle Päätalo
Kerran huomasimme, ettei veneessä ole tappia, mutta yksi kaveri laittoi kantapäänsä tapin reiän päälle ja onnistui se soutelu silläkin tavalla. – Uudempi rakennus tuotiin tähän 1800ja 1900-luvun vaihteessa hirsinä Multialta. ”Hyvin on viihdytty” Tilan naapurissa oleva vanha kirkko kiinnosti poikia Aatto Lemettilän nuoruudessa. Pihapiirissä on useampikin aitta. useammassa sekä kunnan että seurakunnan luottamustehtävässä. Pihassa kasvaa sireeneitä, marjapensaita ja Lea Lemettilän istuttamia kukkia. – Lypsylehmistä luovuimme jo 1995, sitten kasvatimme hiehoja, Lemettilät kertovat. – Tässä tuvassa on perustettu Petäjäveden kunta ja muutakin, muun muassa Petäjäveden maataloustuottajien järjestö. Kävimme kirkolla, mutta kyllä me sitä aina kunnioitimme, Aatto Lemettilä muistelee. Aatto Lemettilä on aikaisemmin ollut mukana Aatto ja Lea Lemettilä viihtyvät Lemettilän tilan vanhassa pihapiirissä, vanhan kirkon naapurissa. Muutoksiin luvat museovirastolta Pihapiirissä on kahden päärakennuksen lisäksi nykyisin juhlaja kokoustilana oleva kivinavetta sekä kolme aittaa. Siitä piti tehdä pitkulainen, kun muutkin rakennukset ovat pitkänomaisia, Lemettilät kertovat. – Tämä tila ei ole varsinaisesti suojelukohde, mutta koska tämä on maailmaperintökohteen suojavyöhykkeellä, rakennusten ulkonäköä ei saa muuttaa. – Kirkko ja hautausmaa kiinnosti ja vähän pelottikin. Sireenit kukkivat aidan vieressä ja pellon takaa näkyy aikoinaan tilan mailta lohkaistulle tontille rakennettu vanha kirkko. – Ja on tuossa vielä kaksi sellaista koivua, joiden taimet minä toin aikoinaan Olkkolan takaa pellolta. Pariskunta asuu tilan vanhemmassa päärakennuksessa, joka on rakennettu joskus 1800-luvulla. Kaikkeen, mitä rakennusten ulkopuolelle tehdään, on haettava museovirastolta lupa, samoin, jos halutaan rakentaa jotain uutta. Lemettilän tilalla on asuttu 1600-luvulta lähtien, vanhan kirkon tontti on aikoinaan lohkaistu tilan maista. – Hyvin me täällä olemme viihtyneet, ei ole tehnyt mieli muualle.. Nyt menemme Lemettilän tilalle vanhan kirkon viereen, Lea ja Aatto Lemettilän kotiin. – Harrastin kotitarvekalastusta vapaa-aikanani, se kuului hyvin tärkeänä osana päiväohjelmaan. Aatto Lemettilä isännöi kotitilaansa vuodesta 1957, Lea Lemettilä tuli tilalle 1962, kun pariskunta meni naimisiin. Uudempaa päärakennusta asuu Lea ja Aatto Lemettilän tytär Hanna Hautamäki perheineen. Vellikellon viirissä on vuosiluku 1879. Tehtävänä on myös vinkata seuraava haastateltava niin annetaan jutun kiertää vapaasti minne vain. Vanha Kestikievari toi toisen päärakennuksen Lemettilän tilalla on asuttu 1600-luvulta asti kirkko näkyy keittiön ikkunasta. Vanhempaan päärakennukseen on tehty kesähuoneita. Sivu 06 Nro 24 12.06.2019 Pettuve en paras paikka Tiina Lamminaho Pettuveen paras paikka -juttusarjassa esittelemme petäjävetisille tärkeitä paikkoja. Veneily kuului Aatto Lemettilän ohjelmaan myös vanhempana, ihan viime vuosiin asti. – Kun minä tulin tänne 1962, tietyömaa oli meneillään, Lea Lemettilä muistelee. Eläimiä pihan kivinavetassa oli marraskuuhun 2004. Nuoremmille tila siirtyi kahdeksisen vuotta sitten. TIINA LAMMINAHO Vanhat kuvat Aatto ja Lea Lemettilän kodin seinällä kertovat tilan historiasta. Kriteerit saavat olla millaiset tahansa, sillä nehän ovat henkilökohtaiset. – Samanlaisesta pihapiiristä Multialta tulin, maatilan työt olivat minulle hyvin tuttuja, Lea Lemettilä toteaa. – Naapurin poikien kanssa uimme myös paljon ja soutelimme. Aatto Lemettilälle tilalle jääminen oli itsestään selvää. – Minulla ei ole sisaruksia, joten tilan pito jäi automaattisesti minulle. – Navetan päädystä löytyy vuosiluku 1898, vellikellon viirissä on 1879 ja aitan solassa 1886, mutta tästä vanhemmasta päärakennuksesta ei ole vuosilukua löytynyt, Lemettilät harmittelevat. Ennen uuden 23-tien rakentamista tie meni aivan Lemettilän navetan nurkalta. Tila toimi kestikievarina ja uusi rakennus tehtiin, kun radanrakentajista toivottiin kestikievarivieraita, Aatto Lemettilä kertoo. Saunamökin saimme rakentaa, kun talon alkuperäinen sauna jäi uuden tien alle, mutta kahden auton levyistä autokatosta ei hyväksytty. Vanhan päärakennuksen yläkertakin on nykyään majoituskäytössä. Nyt en enää pääse veneeseen, Aatto Lemettilä kertoo. Tästä kaadettiin vanhoja puita pois, mutta ne jätettiin, Lea Lemettilä kertoo
Juoksijat pe 17.30-19. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. 050 546 9747, Majavatie 12 PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Turpeinen 0400 812106 Sinksi Oy • 040 058 5417 Pamppulantie 2, Petäjävesi tapio.kokkonen@gmail.com TIETOLIIKENNEPALVELUT PETÄJÄVEDELTÄ ATK-LAITTEET JA LAITTEISTOHUOLLOT PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. KIRKKOVENESOUTUA Kesämaanantaisin klo 18 kirkkovenesoutua, lähdetään Kirveslahden satamasta, Petäjäisten jäsenmaksulla. Lisätietoja Pekka Kotamäki, pskota@gmail.com. Lisätietoja Tuula Tikka, 040 740 9954 ja Ritva koponen, 044 269 9205. 014 854 160 • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. Juniorijalkapalloleiri 13.-14.6. To klo 17.30-18.30 10/11. Yhteensä 116 m 2 tai vähemmän tarpeiden mukaan. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi TILAA TIINALTA kevään juhliin ja illanviettoihin perinteiset täyteja voileipäkakut. Lisätietoja Kimmo Koivikko, 040 861 0131. klo 10 alkaen Kirveslahden satamassa, kahvio palvelee. Kaksi rataa 4,2 km ja 2,0 km. klo 10 alkaen tekonurmella, kahvio palvelee. www.petpet.fi. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. tekonurmella klo 10-14. Aikuisten jalkapallokoulu ma klo 18.30 tekonurmella, aikuiset naiset ja miehet, pelitaustaa ei tarvitse olla. Niitä voi tuoda toimitukseen tai toimitus@petajavesilehti.fi.. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan monipuolista toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Onko sinulla vanhoja kuvia ja/tai muistoja Petäjäisistä. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki Avoinna ma-pe 10-16 p. Papintie 2! Parturi-kampaamo T. klo 19: PetPet vs. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. HEIKKILÄNPERÄN HÖLKKÄ Heikkilänperän hölkkä ti 11.6. Karttaraha 2€. YLEISURHEILUA Heittäjät ti 17-18.30 sekä to 17-18.30. FC Vaajakoski / Reds, otteluisäntänä Kyläseppä. 50€ /PetPetin jäsenet, 60€ /muut. BIITSITURNAUS Biitsiturnaus la 6.7. Tervetuloa uudet ja vanhat urheilijat! Lisätietoja Mikko Stenström, 044 965 2485 LENTOPALLOA Harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. Heinä-harrasteturnaus aikuisille la 20.7. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Karhunahtaalla kello 17-19. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. To klo 17.30-19.30 06/07. 5-6-vuotiaiden tyttöjen ja poikien pallokerho kokoontuu ke klo 17-18 tekonurmella, ryhmään mahtuu vielä innokkaita lapsia. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi SUUNNISTUSTA Kuntorastit tänään ke 12.6. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. klo 18, startti Tupamäen kylätalolta, ilmoittautuminen klo17 alkaen. Kioski palvelee. Nyt myös suolaiset piirakat, salaatit, karjalanpiirakat, pikkupitsat ym! KOTILEIPURI TIINA SULKULA Puh. Ti klo 17.30-18.30 08/09. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Tervetuloa Fysiokseen. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. To klo 19.30-21 Naiset. Leppäläntie 2, Petäjävesi Varaa aika Tiinalle! Puh. Muista kotitalousvähennys! I. Syrjäharjulla. Leppälä SOITA TAI TULE KÄYM ÄÄN! Lahjakortit, värit, permanentit, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut. Juhannusviikolla kuntorastit 19.6. To klo 20-21.30 Miehet. Aikuisurheilijat su 14-16. 010 258 9601 Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. Ti klo 17.30-18.30 10/11. Harjoittelussa keskitytään perustaitoihin ja monipuolisuuteen, tekeminen on mukavaa ja rentoa. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. klo 17.15 alkaen yleisurheilukentällä. Tiedustelut päätoimittaja Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com MUISTOJA JUHLALEHTEEN Petäjävesi-lehti julkaisee loppuvuodesta 2019 Petäjäveden Petäjäiset 85 vuotta -juhlajulkaisun. 7-13-vuotiaille tytöille ja pojille. Ke klo 17-18 12/13. Lisätietoja myöhemmin www.petpet.fi. Tekonurmen harjoitusvuorot: Ma klo 17.30-19.30 06/07. Säänmukainen vaatetus ja lenkkarit jalkaan. To klo 17.30-18.30 08/09. Opastus Töysänperäntieltä. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. HIPPO-JUOKSUT Hippo-juoksut lapsille ti 2.7. Su 16-17.30 Naiset. Ma klo 18.3020 AJPK. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Ilm. Puh. Ma klo 20-21.30 Miehet. JALKAPALLOA Miesten kotipeli tekonurmella pe 14.6. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin
Avoinna ark. Tarkkaa suunnitelmaa jatkolle ei vielä ole mutta Tammi aikoo kuitenkin Tiia Tammen maalaaman pilvimaiseman inspiraationa oli Dreamworksin elokuvan alku. Aloitin jouluna 2017 maalaamaan ja nyt tässä ollaan, 15-vuotias petäjävetinen Tammi kertoi maanantain avajaisissa. jatkaa maalaamisen parissa. Oikea-aikainen keskustelu ohjaa kunnan johtoa ottamaan monenlaisia näkökulmia huomioon ja auttaa kuntalaisia sopeutumaan tehtäviin päätöksiin. 10-16, su 12-18. SUVI KALLIOINEN Thongip Nikhom kertoo ostaneensa entisen Liisan Kukkapuodin tilat Asematieltä ja on tuonut sinne nyt viime viikosta alkaen myytävää vanhaa tavaraa. Kuntalaki ja kuntamme oma hallintosääntö mielestäni edellyttäisivät kuntalaisten (palvelujen käyttäjien) mielipiteiden kysymistä jollakin tavalla. Kasvun aika Tammen taika -näyttelyn akryylimaalauksissa on maisemia ja luontoa pirteillä väreillä ja ripauksella fantasiaa. Toivottavasti näemme muita vielä parempia aloitteita loppuvuoden aikana: Kunnanhallituksessa kirjoitetaan jokaisen kokouksen yhteydessä alustus yhdestä tärkeäksi katsotusta aiheesta. Hän asuu saman kiinteistön päässä asuinhuoneistossa. Myös saumattomat ja pyöreät kourut, piipun hatut, palotikkaat, kattosillat ja lumiesteet. Hannes Ylikoski kunnanvaltuuston vpj tarkastuslautakunnan pj Kunnan näkymiä valtuutetun silmin ikävä kyllä ole sellaista havainnut. Alustus julkaistaan keskusteluavauksena lehdessä ja facebookin Me Petäjävetiset -ryhmässä. Kahvio palvelee koko illan. Idea ensimmäiseen omaan näyttelyyn syntyi viime kesän Toinilan taidetyöpajoissa. Mitä ne rohkeat ideat ja ratkaisut kunnan kehittämiseksi sitten voisivat käytännössä olla. Toivomme mukaan ensi vuosi näyttää tältä osin paremmalta valtionosuuksien määräaikaisten leikkausten päättyessä. Samalla olen kysynyt mahdollisuutta järjestää ”kyselytunteja”, missä kuntalaiset voisivat esittää kysymyksiä luottamussekä virkahenkilöille mieltä askarruttavista asioista. Kunnan toimintakuluja on onnistuttu vuodesta 2016 vuoteen 2018 mennessä vähentämään yhteensä yli 300.000 euroa. Kokouksesta julkaistaan kyllä pöytäkirja nettiin, mutta pöytäkirjasta ei esimerkiksi ilmene jonkun tai joidenkin valtuutettujen puhumattomuus kokouksessa, eikä myöskään kaikkia valtuutettujen sanomisia kirjoiteta pöytäkirjaan. Halkokangas (1.) oli menestys, kuten saimme äskettäin lehdestäkin lukea. Thaimaasta kotoisin oleva Nikhom on asunut Petäjävedellä jo 30 vuotta. Kuitenkaan ei osata / haluta järjestää esimerkiksi nettikyselyitä kuntalaisille asioista. Meidän pitäisi myös muistaa, että me kuntalaiset olemme vaaleissa valinneet valtuutetut edustamaan meitä. Myöhemmin kesällä liiketiloissa on myynnissä myös marjoja. Otan Jokisen haasteen vastaan ja teen kaksi kustannuksiltaan edullista valtuustoaloitetta, joiden ajattelen onnistuessaan lisäävän kuntalaisten osallisuuden tunnetta tulevaisuuden rakentamisessa sekä markkinoivan meitä hyvänä paikkana elää ja tehdä työtä. Vanhan tavaran myymälä ei avaudu vielä vähään aikaan, mutta toki kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan silloin, kun hän on paikalla. Ala-asteella hän kävi myös kuvataidekerhossa. Valtuutettuna olen kantanut samaa huolta erityisesti talouden ja väestökehityksen kannalta. Palvalahden tiet, viemäröinti ynnä muut vievät ilmeisesti ensi vuonna lähes 500.000 euroa. Toinilassa pidetyssä Viktoria Ikosen maisemamaalauspajassa maalattiin valokuvan pohjalta, ja osassa Tammen näyttelyn teoksista on tehty samoin. Olen itse käynyt kuuntelemassa ilmeisesti kaikki valtuustonkokoukset viimeisen noin neljän vuoden aikana. ma-pe klo 15-19, la klo 18-20, (vapaa pääsy). – Maalausinto lähti kaksi vuotta sitten, Viktorian taidemaalauskurssilla. Sivu 08 Nro 24 12.06.2019 LUONTOVALOKUVANÄYTTELY "JUMALAN SALATUT TIET" 17.6.-19.7.2019 Vanhalla seurakuntatalolla, os. Elävät ja omakohtaiset puheenvuorot ovat yrityksienkin yleisesti käyttämää pr-materiaalia. Ihmettelen suuresti kuntalaisten kiinnostuksen vähyyttä yhteisten asioiden hoitamisesta. Tervetuloa! PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään auditorio Miilussa maanantaina 17.6.2019 klo 18.00 alkaen. Erittäin huolestunut kuntalainen Pauli Vilma Talasjärvi Taidetila Toinilassa on tällä viikolla nuoren Tiia Tammen taidenäyttely. Meillä on Jyväskylä, Keuruu, Jämsä, Äänekoski, Mänttä ja vieläpä Ähtäri suhteellisen lähellä. Nyt peräänkuulutan luottamushenkilöiltä ja kunnan johdolta strategiassa mainittua ROHKEUTTA, tyhmänrohkeutta on ilmeisesti ollut jo aivan tarpeeksi. Mitä tulevaisuuteen ja väestökehitykseen tulee, Petäjävedellä on tehty kymmenen vuoden aikana ainakin kolme vapaaehtoista miljoonainvestointia kunnan tulevaisuuden hyväksi. klo 20Minna Äikäs Band. Tällä tavoin valmistelussa olevia kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita voidaan jo varhain tuodaan aktiivisesti kuntalaiskeskusteluun. Liput 10e. Mielestäni parhaiten ”valvomisen” voisi suorittaa käymällä seuraamassa julkisia valtuustonkokouksia ja esittämällä mahdollisesti kritiikkiä luottamushenkilöille. Näillä hankkeilla kunnan kulloinenkin johto on pyrkinyt vaikuttamaan myönteisesti Petäjäveden vetovoimaan, työpaikkaomavaraisuuteen ja väestökehitykseen. Kunnan taloudenpidossa lähivuodet ovat olleet erityisen raskaita muun muassa valtionosuuksien voimakkaista leikkauksista johtuen. Valtuuston kokouksessa totesi joku valtuutettu puheenvuorossaan, että kuntamme olisi tyydyttävä olemaan ”nukkumalähiönä” kaupungeissa käyville työntekijöille. Papintie 8, 41900 Petäjävesi. Hän on viihtynyt Petäjävedellä hyvin, ja käy Thaimaassa joka talvi. 0400 321 387 PIHVIKARJAN LIHAA Kyläsepän pihassa pe 14.6. Entiseen kukkapuotiin tulee kirppis Tammen taikaa Toinilassa Näkökulma Edellisessä Petäjävesi-lehdessä oli Jokisen Joukon hyvä kirjoitus ja olen täysin Joukon kanssa samaa mieltä kuntamme taloustilanteesta ja johtamiskulttuurista. En Lisää kunnan taloustilanteesta ja johtamiskulttuurista Petäjäveden torilla to 13.6. Valokuituverkkoyhtiö (2.) taas on ajautunut maksuvaikeuksiin monista valitettavista syistä johtuen. VILMA TALASJÄRVI. Kimmo & Matti Mäki Ay Puh. Haasteiden, tapahtuminen ja palkintojen avulla videoita saadaan tehokkaasti kokoon ja jakoon. SK Jouko Jokinen kirjoitti Petäjävesi-lehdessä 5.6. Näyttely Kasvun aika Tammen taika, Taidetila Toinilassa, 10.-15.6. Samassa ajassa kunnan keräämien tuottojen määrä on noussut 100.000 euroa, mutta valtionosuudet ovat vähentyneet 600.000. Kokouksen esityslista on nähtävänä sivuilla www. Palvalahden teollisuusalueen (3.) kanssa olemme toiveikkaita. klo 10-14 VESIKOURUT Alkaen 3e /m, 5 ja 6 metrin noutopaloissa. Tähän asiaan minä yhdyn täysin. Mielestäni meidän kannattaisi ”pommittaa” kansanedustajia tierahojen saamiseksi esimerkiksi Kintaus Ylä-Kintaus, Multia Myllymäki ja Petäjävesi Jämsä välille. Kysymällä edes joskus (ei neljän vuoden välein kunnallisvaaleissa) kuntalaisilta ideoita ja ajatuksia, niin sieltäkin saattaisi ”kummuta” uusia ideoita. Tiukassa talouskurissa elettäessä kunnalla ei ole vara tämän enempiin suuriin mutta epävarmoihin investointeihin, kuten Jokinenkin kirjoitti. Esimerkiksi Taitajien talon suunnitelma lykättiin kustannusten takia, vaikka se oli mainio oivallus kunnan käsityöperinteen tukemiseksi paikallisen ammattikoulutuksen päätyttyä. Viime valtuustonkokouksen tiedotusasiat menivät tällaiselta tavalliselta tyhmältä kuntalaiselta nsiin sanotusti yli hilseen. Olisi mukava tietää, onko muilta kysytty. petajavesi.fi kohdassa ”Esityslistat ja pöytäkirjat”. Kunnan vastuut (suorana euroina tai lainojen takauksina) valokuidusta ovat miljoonia euroja. klo 14-18 Tuottaja Juha Niiles 050 592 9006 KESÄTANSSIT Kintauden NS-talolla La 15.6. Värit musta, ruskea ja valkoinen. Nikhomilla on ollut kirpputori aiemmin Keuruulla. Kanavalle kootaan jo olemassa olevat markkinointivideot ja tuotetaan lisäksi uutta kehumissisältöä muun muassa kuntalaisten itsensä kuvaamina. Kunta avaa oman Youtube-kanavan. Kyllä meidän pitäisi myös ”valvoa” valtuutettujemme toimintaa vaalien välissäkin. Kutsu ja asialista ovat myös nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla. Mielestäni meiltä kuntalaisilta ei riitä ainoastaan se, että käymme neljän vuoden välein äänestämässä tai jätämme äänestämättä kuntavaaleissa. Minä uskon vilpittömästi, ettei kaikki tieto ole kertynyt luottamusja virkahenkilöiden aivoihin. Aina piirtämisestä pitänyt Tammi on ollut aktiivisesti mukana Toinilan taidetoiminnassa aivan sen alkuajoista lähtien. Paremman selvyyden sai Suvin kirjoituksesta lehdessä kuin pöytäkirjasta. huolestuneena kunnan taloudesta, tulevaisuudesta ja johtamiskulttuurista. Olen keväällä lähettänyt sähköpostia Eerolle, Annille ja Paulalle toiveesta saada valtuustonkokoukset videoituna esimerkiksi kunnan verkkosivuille