Petäjävesi-lehti 12.02.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

lisää: www.k-market.com HINNAT VOIMASSA TO-SU 13.-16.2.2014, ELLEI TOISIN MAINITA. KAUPPIAS TARJOAA YSTÄVÄNPÄIVÄKAHVIT PERJANTAINA 14.2. 010 666 3270 mika.koivuneva@k-market.com 00 kpl raj. vuosikerta Eurolla enemmän porkkanasta! Kts. Laajakaistahankkeen loppuun viemisellä turvataan myös jo liittymän hankkineiden sijoitukset. Keskustaryhmän esityksen mukaisesti päätettiin myös, että mikäli Keski-Suomen Valokuituverkko Oy ei toteudu suunnitellusti, uudet neuvottelut on käytävä siten, että operaattorina toimii jokin muu kuin verkkoosuuskunta Kuuskaista. Tällöin valtuuston tulisi myös valita selvitysryhmä, joka johtaa jatkotoimenpiteitä. Kortemäen esitystä kannatti 14 valtuutettua: laajakaistahankkeeseen osallistumisen puolesta äänestivät Jari Lehtistä lukuun ottamatta kaikki keskustan valtuutetut sekä sdp:n kaksi valtuutettua. Perussuomalaiset ja pienet puolueet vastustivat Kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla hylätä laajakaistahanke oli äänestyksessä 12 valtuutettua. Hanketta vastaan hangoittelivat muut pienempien puolueiden valtuutetut sekä perussuomalaiset, lukuunottamatta valtuuston puheenjohtaja Hannu Ässämäkeä. Päätöksestä jättivät eriävän mielipiteensä Hannu Kangas (ps), Nina Hirsiaho (vihr), Kimmo Ijäs (ps, sit.), Petri Järvinen (kok), Alpo Kukkonen (kok), Markku Kuosmanen (kd), Jari Lehtinen (kesk), Markku Järvinen (ps), Anssi Niiles (kd), Suoma Piesanen (ps), Heikki Puhakka (ps) ja Janne Räisänen (vas). Anne Kovanen (kok) äänesti tyhjää. Päätöksestä tullaan hankkeen vastustajien mukaan tekemään kunnallisvalitus. Kunnanjohtaja Teppo Hanna Mäkinen Sirniön mukaan liittymätilaajat eivät ole valtuuston päätöksen suhteen jäävejä. Itsensä asian käsittelystä ja äänestyksestä jääväsivät Tapio Kokkonen (kesk) ja Ritva Lehtonen (ps). Valtuuston päätöksen mukaan Petäjäveden osuus kuntien omistamasta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:stä on 5,5 prosenttia, sijoitusosuus noin 55 000 euroa ja takausvastuu noin kaksi miljoonaa euroa. Nyt odotetaan muiden kuntien päätöksiä, jotka selviävät lähiviikkojen aikana. Tähän mennessä 15 hankekunnasta kuusi on hyväksynyt hankkeen, yhdeksän kunnan päätöksiä vielä odotetaan. Lisää sivulla 3. Kunnanvaltuuston äänestyksessä voittaneen keskustaryhmän muutosesityksen luki Juha Kortemäki. KLO 10-16 Fazer -47% 1 ERÄ! Atria sika-nauta JÄÄTELÖITÄ JAUHELIHA 00 Ilman K-Plussa-korttia 1,89 rs (7,56/kg) rs raj. Juha Kortemäki (kesk) esitti Hanna Hautamäen (kesk) kannattamana, että laajakaistahankkeen toteutuminen Petäjävedellä on välttämätöntä kunnan talouden, maaseudun ja yrittäjyyden kehittämisen kannalta. PETÄJÄVESI PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 01 - 04.01.2006 Nro 7 - 2014 Sivu 08 Keskiviikkona helmikuun 12. päivänä 54. 10 kpl/tal. (6,17-18,18/kg) 1 Royal Gala OMENAT 1 kg/ps, Italia 00 ps (1,00/kg) -52% Ilman K-Plussa-korttia 1,99 pkt (14,93/kg) PALVELEMME: MA?LA 7-21, SU 10-21 1 MARJAPIIRAKAT 2 kpl/140 g 00 pkt raj. Esityksessä painotetaan, että jos hanke ei toteudu suunnitellusti, on neuvottelut käytävä uudelleen niin, että operaattorina toimisi joku muu kuin Kuuskaista.. 2 rs/tal. (4,00/kg) 1 55-162 g 250 g -37-54% Ilman K-Plussa-korttia 1,39-1,99 kpl (11,67-25,96/kg) PORKKANA Asematie 8, Petäjävesi puh. 3 pkt/tal. (7,14/kg) Tykkää meistä! Laajakaista jakoi valtuuston Petäjävesi osallistuu hankkeeseen Suvi Kallioinen Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti maanantaina, että kunta osallistuu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaan
Aamulla edessä uusi päivä, uusi mahdollisuus. Kuulemma se vaevoo vähä jokkaista nykyään. Lunta ripsii hiljalleen. 12kk 57e, 3kk 25e Tilausasiat: puh. Moni maanantaina lehterillä istunut ei yleensä kokouksia seuraa, mutta nyt aihe kiinnosti - ja myös se, mitä niille omille liittymärahoille ehkä tulevaisuudessa käy. Jukkahan oli perustajajäseniä. Onneksi tunturi on taas siinä ihan lähellä. Oon kuullu, että se ossuuspankki on tuolla pilivessä. - Nyt kuule, sie Elli, elä viihti minnuu vettää höpläst. Ite oot keksinnä tuon selityksen. - Kyllä se kuule on niin, koska töllöttimestä sen ihan omin korvin kuulin. - Ei voe olla totta, että pilivessä! Enhä minä mittää pankkii pilivessä niä. - Se o sellasessa mielikuvituspilivessä, Aeli, ei sinu piä ottaa sitä nii kirijamellisest. - Ohilyönin taivalhan alkoi Petäjävedellä. Aake Ojala, varapj. Laulut ovat hauskoja ja esitykset reipashenkisiä, mutta mukana on myös vakavampaa asiaa. Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti-orkesteri tunnetaan esimerkiksi vauhdikkaan mehevistä Meidän uusi vauva ja Mamma Miau -kappaleista. Petäjävesi on Ohilyönti-orkesterille tuttu yhtyeen alkuaikojen harjoittelupaikkana. Mihi mie joutuisin iliman sinnuu? - Sinikka Aaltola. Iloinen poppoo tekee musiikkia koko perheelle. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa!? (Virrestä 547) Tänään klo 18 Miestenpiiri Niemisellä, Vanhankirkontie 1. To 13.2. Paljon sanoja, paljon muistoja, paljon kysymyksiä, paljon huokauksia. Yön tullen kaksi hiljaista ystävää omien ajatustensa kanssa mökin hämärässä. Kaikki alkuaikojen harjoitukset pidettiin Petäjävedellä Jukka Mäkelän luona. On ja rauhoittaa. KLO 9-10.30. Tapulin takaa Siinä se on - jyhkeä kotitunturini! Lopultakin - monen mutkan ja mäen ja lähes tuhannen kilometrin jälkeen mahtava silhuetti tervehtii väsyneitä matkalaisia. klo 18-20 Kids´ Friday srk-kodilla. Su 16.2. Ohi vilisevät puut, muut harvat kulkijat ja mökkien risteykset. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Hepomäessä Eila ja Jouko Niemisellä. Viikolla 8 DIAKONIAPÄYSTYS TIISTAINA 18.2. Lumi juuttuu suksen pohjaan ja itku kurkkuun. Jokos sait sen hiiren haltuus? - No en suanunna. Mihi lie puonna lattialle. Viuhto tossa ruudussa laidast laitaa ja sit varmaan putos. - Sillä hiirellä pittee klikata tuota pyöreetä merkkii yhesti, vai oliko se kahest. . - Sävellykset, sanoitukset ja sovitukset sekä esittäminen pyritään tekemään monitasoisiksi niin, että niistä löytyy jotain kaiken ikäisille. Petäjäveden kunnanjohtaja ja hankkeen selvitystyöryhmän puheenjohtaja Teppo Sirniö totesi hikisen illan päätteeksi, että tämä oli pihtisynnytys. Sirniö kiitteli, että hankkeen vastustajien ansioista on saatu aikaan todellista keskustelua - sitä demokratiaa. Välillä on herännyt kysymys, että mistä tässä oikeasti keskustellaan, kun väännetään valokuidusta. No ehkäpä vain siitä. klo 17.30 Miestenilta Petäjälahdessa. To 20.2. Nyt he istuivat vierekkäin kuudesta lähtien iltaisin kaksi kertaa viikossa kansalaisopiston tunneilla tuijottaen tietokoneen ruutuun ylen tarkkaavaisina. - Alotettaan ny, Aeli, niinku opettaja meille sano. Meijän täytyy keskittyä tähän internetin käytön opetteluun. Älä sinä ihminen hermoile! Illalla saunan lauteilla kaksi raihnaista ystävää miettimässä syntyjä syviä. Kello tikittää seinällä ja kuivauskaappi valmistaa viimeisiä pyykkejä. Varalla Liisa Kytölehto ja Erkki Lehtonen. - Leena Giers-Koljonen Haipakkaa Halkokankaalla Torstai-iltana kello 21.10 poliisipartiota vastaan hurjasteli valtatiellä 23, Halkokankaan kohdalla, ulkopaikkakuntalainen mies henkilöautolla. Täältä tullaan, elämä! Nuoruuden innolla suunnistamme kohti uusia seikkailuja. Loppu häämöttää, enää 600 metriä. Klo 18 Raamattuluento srk-kodilla, aihe: Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! / Kari Valkonen, SO. Ti 18.2. Sitte sie oot internetissä. Kyllä myö yhet hiiret kesytellää. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai sähköpostitse tilaajapalvelu@yap.fi Irtonumeromyynti: hintaan 1,50e lehden toimitus, Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä, sähköisenä lehtiluukku.net Sanomalehtien Liiton jäsenlehti ISSN: 2242-2463 www.petajavesi.net - www.facebook.com/petajavesilehti Ohilyönti-orkesteri Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti -orkesteri tarjoilevat petäjävetisille maanantaina konsertin Miilussa. Kyydissään miehellä oli yksi matkustaja. Miehelle kirjattiin sakko ja hänet määrättiin ajokieltoon. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. 1961 IlmestyMINEN: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: puh. Rinteen valot heiluvat, huipulla tuulee. Jumala sinua siunatkoon! Kastettu: Urho Olavi Kuukkanen. Kuollut: Vappu Salme Kaarina Neijonen, 88 v. Hengelliset kotiseurat To 13.2. Hartaudet: klo 12 Tuulentupa, klo 13.30 Solikkosali / IP. Siihen heidät ajoi elaskujen ilmaantuminen paikallisessa osuuspankissa. Kaikkien muiden konstien kalleus laskuasiassa oli huolestuttanut heidät perin pohjin. Se on vähä niinku salattu meijän ymmärrykseltä. Ootetaan tuota opettajjoo, niin hää meit autteloo. - Oot sie Elli sit viisas. - HM Viikon pakina: Perehdyttämisopissa Aili ja Elli ilmoittautuivat kansalaisopiston tietokoneen käytön alkeiskurssille. Tervetuloa kotiin! Uusi aamu houkuttelee uniset kulkijat ladulle. Luminen maisema ja mahtavan luistava latu saavat retkeläiset onnen hurmioon. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net päätoimittaja Suvi Kallioinen puh. Klo 18 Körttiseurat Reinassa, Reinantie 94. Pe 14.2. Nyt ei kannata enää jossitella, sillä demokraattinen päätös on äänestämällä tehty. Oli ilo, että kuntalaiset kerääntyivät paikan päälle suhteellisen runsain joukoin seuraamaan oman kylän laajakaistanäytelmää. Päätöksenteko haja-asutusalueiden valokuituverkon rakentamisesta jakoi petäjävetiset päättäjät karkeasti kahteen kastiin. klo 12 Pengerjoen lähetyspiiri Aira ja Martti Kivelällä / SO. Toisella kipeä varvas ja nilkka, toisella sydän. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodilla. Ke 19.2. Ja liekö kuitenkaan rannalla löhöily kaapelikelan väärti. - Suvi Kallioinen www.petajavedenseurakunta.fi . Pysytellää vua raahallisina. Kuvassa vasemmalta Pentti Rasinkangas, Tommi Lievemaa, Petteri Pitkänen ja Sami Varvikko. Ohilyönti-orkesteri konsertoi Petäjävedellä Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti-orkesteri konsertoi ensi maanantaina iltakuudelta Miilussa. Tämä tapahtui siis vuonna 1986, muistelee Pentti Rasinkangas. Ota oikeella käellä siihe hiireen, niinku minnäi. Ritva Lehtonen, sihteeri Heli Laitinen, Pekka Ruhala ja Kari Nevalainen. Herrathan ne pittee niitä salasuuksiloita. Ei kuulemma pappikaa taho pysyä suarnastuolissa ku se vaevoo häntäkkii. Ei ny kuitenkkoo hättäännytä, Aeli, onhan tiällä muitaki opettelijoita. Joku totesi, että eihän se toki maksanut kuin yhden etelänmatkan verran. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen Avoinna: ma-to klo 9-16, os. klo 18.30 Pentti ja Sirpa Survolla Hirvenhiihtäjäntie 2 Tevetuloa sinäkin! Petäjäveden luonto ry hallitukseen vuonna 2014 kuuluvat pj. Miten pitkä matka se voikaan olla! Uuvuttaa, hengästyttää, ahdistaa. Edessä myös kotiinpaluu ja laskeutuminen arkeen. Kiitos sinulle ystäväni tästä yhteisestä matkasta! Ja kiitos ystävyydestäsi! Olet yhtä järkkymätön kuin kotitunturinikin. Vauhtia kuljettajalla oli 45 kilometriä tunnissa yli sallitun nopeuden - vauhtia oli peräti 125km/h. - SK - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu v. Meijän täytyy piästä sinne sähköseen pankkiin, ettei koko eläke mee niihi laskuloihe. - Mie en yhtää ymmärrä, missä se pankki oikee on? Onko se tuon konneen sisuksiss vae missä? - Sitähä o vaikee ymmertee, Aeli. Sivu 02 Nro 07 - 12.02.2014 Pääkirjoitus: Laajakaistahanke pihtisynnytyksellä läpi Valtuuston kokouksen jälkeen nähtiin hillittyä, suupieliä nykivää voitonriemua sekä peitettyä pettymystä. klo 10 Messu srk-kodilla / IP, LGK. Ma 17.2. Asematie 6, Petäjävesi Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, pienlaskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Etenkin vastustajien joukoissa oltiin yksimielisiä puoluerajoihin katsomatta. Sillä sitä mennään sinne nettiin. - Voe, Elli, ennen mentii hevosella vua ny hiiriloilla! Ny näkkyy nuol, mutta se riehuu sinne tänne ku mikäki rakkikoera. - Jospa sillä on se ADHD-tauti.
Reilun viikon aikana asiakkaita on saatu yli odotusten reippaasti yli sata. Petäjäveden Osuuspankin pitkäaikainen työntekijä Päivi Lummi nimitettiin Muurameen palvelupäälliköksi ja hän vastaa nyt uuden konttorin toiminnasta yhdessä toimitusjohtaja Jaakko Ylitalon kanssa. kello 17. Päätöksellä halutaan kunnan taloudelle, maaseudulle ja yrittäjyydelle hyvää. Petäjäveden kunta on jo sijoittanut hankkeeseen noin 568 000 euroa, rakennettua verkkoa on noin 56 kilometriä ja liittyjiä kolmisensataa. Yritystulkki pitää sisällään yrittäjille suunnattuja oppaita, laskentaohjelmia ja lomak- keita, joista on hyötyä yritystoiminnan suunnittelussa, käynnistämisessä ja kehittämisessä. - Tulin pankkialalle suoraan lukion penkiltä silloiseen postiin ja Ylä-Kintauden pieneen osuuspankkiin. Toimitusjohtaja Tauno Lailion aikaan Lummi aloitti kirkonkylällä. - Se pankkimaailma, mistä urani aloitin, oli ihan eri Petäjäveden Osuuspankki kiri toiseksi vakavaraisimmaksi paikallisosuuspankiksi. Palvelupäällikkö Päivi Lummi luotsaa helmikuun alussa avattua Muuramen konttoria. maailma. Uusia asiakkaita on tullut lyhyessä ajassa sen verran paljon, että Muurameen palkataan vielä uusi työntekijä. - Päivin voi heittää paikkaan kuin paikkaan, niin kyllä pärjää ja osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa, Ylitalo kiittelee. Kun- nanjohtaja Teppo Sirniö toppuutteli, että edellinen valtuusto on alunperin hyväksynyt hankkeen, ja uusi päätös tietää kunnalle lisää menoja noin 55 000 euroa. Kaikkien tuntema ?pankin Päivi. Ylitalo on tavoitettavissa Muuramen toimipisteellä ainakin nyt aluksi parina päivänä viikossa. Petäjävedeltä siirtyi Muurameen vakituiseksi myös Marja Honkala sekä väliaikaisesti Aini Malmberg. Moilanen kiitteli myös luennoitsijaa, joka antoi hyvin tilaa osallistujien omille kysymyksille. Värikkäässä keskustelussa äänessä laajakaistahankkeen vastustajat Jatkuu etusivulta. Ennen äänestystä laajakaistahankeesta käytiin kiivasta keskustelua. Lomakkeissa on mukana muun muassa neljä erilaista laskumallia eri toimialoille. Yritysneuvonnasta Petäjävedellä vastaavan kunnanjohtaja Teppo Sirniön mukaan kunta järjestää Yritystulkin käyttöön opastavan koulutustilaisuuden Petäjävedellä Petäjäkodin Solikkosalissa torstaina 20.2. saa raha-asiat pois mielestään vapaa-ajallaan harrastamalla uimista, kuorolaulua, jumppaa sekä opiskelemalla englannin kieltä. Muuramen konttorin virallisia avajaisia vietetään lähiaikoina, ja mukaan toivotaan myös Petäjäveden asiakkaita tutustumaan. - Samalla voi tulla katsomaan Päiviä, Jaakko Ylitalo hymyilee. Yritystulkki on yrittäjän tuhti apupaketti netissä Hanna Mäkinen Petäjäveden kunnan kotisivuille avattiin viime vuoden lopulla Yritystulkki -palvelu, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen apupaketin sekä aloittaville että jo toimiville yrityksille. Sivusto sopii myös yrittäjyyskoulutuksen apuvälineeksi. Asuntokauppoja tehtiin puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Pankkialan merkittävin kuuluminen onkin asuntolainojen tiukempi sääntely. Uuden lainakaton myötä omaa rahaa tulee asunnonostajalla olla vähintään kymmenen prosenttia asunnon arvosta, ensiasunnon ostajalla hieman vähemmän. - Vaikka aikai- semmin Päivi oli vain palveluneuvojan nimikkeellä, niin hän kyllä kantoi koko rykmentin murheet, joten tämä oli luontainen siirtyminen. Paljasjalkainen petäjävetinen Päivi Lummi on asunut Kintaudella vuodesta 1984. Nro 06 - 05.02.2014 Sivu 03 Suvi Kallioinen Petäjäveden Osuuspankki avasi konttorin Muurameen Jo yli sata asiakasta Suvi Kallioinen Satavuotias Petäjäveden Osuuspankki laajensi toimintaansa avaamalla helmikuun alussa sivukonttorin Muurameen. Jari Koskenranta toi esiin, ettei tämä ole pelkkä keskustalaisten asia, vaikka se siltä näyttäisi. - Jokaisen yksikön on oltava kannattava omalta osaltaan. Mukana oli sekä aloittelevia että alanvaihtoa harkitsevia yrittäjiä. Nyt sain kuitenkin ihan uutta, mielenkiintoista haastetta, Lummi kertoo. Mikäli hanke kariutuisi, kunnan jo maksama pääoma pitäisi poistaa tämän vuoden kirjanpidossa, mikä heikentäisi kunnan tilinpäätöksen tulosta huomattavasti. Hanketta vastustavien valtuutettujen, kuten Nina Hirsiahon, kommenteista paistoi huoli tekniikan kehittymisestä sen 32 vuoden aikana, johon kunta sidotaan takaajaksi. Kunnan korkokulut ja ja lainakannan nosto kimmastuttivat muun muassa Markku Kuosmasta. Kunnan kustantaman palvelun käyttäminen on kuntalaisille maksutonta. Jadelcons Oy:n mukaan Yritystulkki on tällä hetkellä käytössä noin 75 prosentissa Suomen kunnista ja kaupungeista. Keskusteleva koulutustilaisuus Viime viikon tiistai-iltana yrittäjiä koulittiin Kunta- lassa perinteiseen malliin, kasvokkain keskustellen. Yrittäjyyden valmennusillassa painopiste oli vasta aloittaneiden ja yrittäjyyttä suunnittelevien asioissa.Tuhansien Järvien Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jouko Laitinen kävi läpi yrityksen perustamiseen ja yrityksen alkuvaiheisiin littyviä perusasioita. Valmennusiltaan osallistui puolenkymmentä paikallista toimijaa. - Työ ei paljon entisestä muutu, mutta nyt on alaisia ja vastuuta enemmän. Työssä juuri asiakkaat ovat Lummille se ykkönen. Myös erityisesti sijoituspuoli on aina kiinnostanut. Aikoinaan pankkialalle päätyminen oli kuitenkin osaksi sattumaa. Talletusten osalta kasvua oli kolme prosenttia, luotoissa 0,52 prosenttia. Kouluttajaksi saapuu Jyväskylän oppisopimuskeskuksen mentorinakin toimiva DI Ari Järvinen Jadelcons Oy:sta. Petäjäveden kunta on ostanut Yritystulkin käyttöoikeuden Jadelcons Oy:ltä reilun tuhannen euron vuosihintaan. Äänessä olivat pääasiassa vastustajat, kun päätettävänä oli osallistuminen kuntien omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaan sekä KeskiSuomen Verkkoholding Oy:n perustaminen. Tällä viikolla myös Petäjävedellä aloitti kaksi uutta palveluneuvojaa. Suurin osa uusista asiakkaista on yrittäjiä, asuntovelallisia ja eläkeläisiä. Yrittäjän tarvitsemien perustietojen lisäksi sivustolta löytyy esimerkiksi valmis pohja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Vie muutaman vuoden, että uusi konttori on kannattava, Jaakko Ylitalo toteaa. Viime vuoden tilinpäätös on mukavaa luettavaa ja Jaakko Ylitalon mukaan olosuhteisiin nähden on mennyt mukavasti: Petäjäveden Osuuspankki sijoittui POP Pankki -ryhmässä toiseksi vakavaraisimmaksi ja liikevoiton osalta ollaan 33:sta kymmenen parhaan pankin joukossa. Vuoden vaihteeseen Petäjävedellä tehtiin liikevoittoa 570 000 euroa ja asiakkaita oli kaikkiaan 4 837. Takaussumma on edelleen sama. Hankkeen ohjausryhmän jäsen Alpo Kukkonen totesi, ettei hänellä periaatteessa ole mitään valokuitua vastaan, vaan Kuuskaistaa, johon luottamus on hankkeen edetessä mennyt. Janne Räisänen arvosteli esitettyjä laskelmia: - Nopea laajakaista on hyvä asia, mutta nämä ovat satuihin perustuvia lukuja. Räisänen muistutti, ettei myöskään tiedetä paljonko asiakkaita on ensin toteutettavalla tukikelpoisella haja-asutusalueella. Juha Kortemäki totesi keskustan eturivin olleen hiljaa - kuunnellen ja sovitellen. - Tämä on tällä hetkellä ollut suosituksena, mutta luultavasti se tulee laiksi, Ylitalo kertoo. Kaikille tuttu Päivi Päivi Lummi on työskennellyt Petäjäveden Osuuspankissa peräti 32 vuotta. Moni onkin ehtinyt jo kysellä, missä se meidän Päivi nyt on. Tilaisuuteen osallistuneen petäjävetisen valokuvaaja-sisällöntuottaja Henry Moilasen mukaan illan aikana virinnyt keskustelu palveli hyvin tavoitteena ollutta paikallisten yrittäjien verkottumista. - Petäjävedellä on ollut mukava olla, kun tuntee kaikki asiakkaat. - SK. Ja hirveän paljon tehtiin käsin, Lummi muistelee. Lummin valinta Muuramen konttorin päällysmieheksi oli Ylitalon mukaan itsestään selvää
Tukihenkilö tapaa tuettavaansa noin kerran kuukaudessa. - HM Koiramäen Naskalit näppärinä Hanna Mäkinen Koiramäen päiväkodin eskariryhmä Naskalit on ollut ahkerana. Silloin tarvitaan apua. - Tuolloin ajattelin, että voi kun joskus olisi oma bändi. Sivu 04 Nro 07 - 12.02.2014 Mielenterveystyön uudet sävelet Petäjäveden mielenterveysseuran ja kunnan työnjako muuttumassa Hanna Mäkinen Miilussa musisoitiin sunnuntaina tärkeän asian puolesta. Ja tadam, tässä tämä nyt on, Souru sanoi ja viittasi jyväskyläläiseen Kahden Maan Kansalaiset -bändiin. Bändissä esiintyvät Sourun lisäksi Tommi Rönnkvist (laulu), Erkki Uusi-Einola ja Samu Pettersson (kitara), Ilkka Rautiainen (basso), Ari Karppinen (rummut) sekä Pekka Hallman (koskettimet). Kitaristi Jari Mård ei ollut mukana sunnuntain konsertissa. Äänimies Jere Malila ja valomies Tapio Halla-aho ahkeroivat artistien tavoin hyväntekeväisyyshengessä. Petäjävedellä tärkeä avun antaja on paikallinen mielenterveysseura, kertoo konsertin ideoinut ja toisena laulusolistina toiminut Jaana Souru. Lipun sunnuntain hyväntekeväisyyskonserttiin osti reilut kolmekymmentä kuulijaa. Tuoreimpia tuotoksia ovat voimaeläimet sekä ryhmän ikioma sanomalehti, Koulusanomat, jonka kääntöpuolelta löytyy kätevästi Joulusanomat. Jokainen Naskali teki oman voimaeläimen. helmikuuta Koskenpäällä. Kotimaista gospelia Miilussa Petäjävetinen Jaana Souru konsertoi Miilussa mielenterveystyön puolesta edellisen kerran puolitoista vuotta sitten, yksin. Kuvassa Jaana Sourun lisäksi kitaristi Samu Petterson ja kosketinsoittaja Pekka Hallman. Hyväntekeväisyyskonsertin tuotto käytetään Petäjäveden mielenterveystyön hyväksi. veysseura järjestää kevään aikana yhdessä Keuruun ja Jämsän paikallisyhdistysten kanssa tukihenkilökoulutuksen, johon voivat osallistua kaikki vapaaehtoisesta auttamistyöstä kiinnostuneet. - Tukihenkilö on rinnallakulkija, joka auttaa ja tukee apua tarvitsevaa ihmistä vaikeissa elämäntilanteissa, Timo Romula luonnehtii. Tukena läheiselle voi olla keskustellen tai asioiden hoitamisessa auttaen. Toimitustyössä mieluisammaksi askareeksi moni eskarilainen arvioi kuvien piirtämisen. Sanomalehtiviikolla päiväkodilla vierailleelle Petäjävesi-lehden toimittajalle Naskalit esittivät kiperiä kysymyksiä esimerkiksi toimittajan työnkuvasta. Hanna Mäkinen Koiramäen päiväkodin eskariryhmä Naskalit ja upouudet, itse tehdyt voimaeläimet.. Petäjävetisen Jaana Sourun järjestämän hyväntekeväisyyskonsertin koko tuotto kanavoitiin Petäjäveden mielenterveystyön hyväksi. - Kuka tahansa voi joskus joutua tilanteeseen, jossa mieli murtuu. Päivätoiminnassa käy nykyisin keskimäärin noin 14 kävijää päivässä ja kotikäyntejä olemme tehneet noin 200 vuodessa, Romula laskee. Vuoden 2015 alusta alkaen mielenterveysseuran toimintaan on tulossa Timo Romulan mukaan muutoksia. - Mielenterveysseuran toiminnan muuttaminen ja kehittäminen nykyisestä toimintamallista uudenlaiseen toimintaan on lähtöisin mielenterveysseuran päärahoittajan Raha-automaattiyhdistyksen näkemyksestä toiminnan kehityssunnasta, Romula kertoo. Tulevaa toimintaa suunnitellaan yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kanssa ja tarkemmat suunnitelmat ja uudet toimintamuodot selviävät tämän vuoden aikana. Alustavien suunnitelmien mukaan Ankkurin päiväkeskus siirtyy ensi vuonna mielenterveysseuran isännöinnistä Petäjäveden kunnan isännöimäksi. Tukihenkilöt ovat tervetulleita Petäjäveden mielenter- Hanna Mäkinen Petäjävetinen Jaana Souru järjesti sunnuntaina hyväntekeväisyyskonsertin Miilussa yhdessä Kahden Maan Kansalaiset -bändinsä kanssa. Oppilaat ovat tarinoineet ja kuvittaneet juttuja Koulusanomat ja Joulusanomat -nimisiin julkaisuihuin. Ensin eskarit selailivat eläinkirjoja ja valitsivat itselleen oman voimaeläinhahmon. Seuraavaksi lapset leikkasivat huopakankaasta piirtämiensä mallien mukaiset palaset, jotka ommeltiin yhteen joko omin voimin tai opettajien avustamana. Vanulla täytetyt, pehmeät voimaeläimet palvelevat nyt eskarilaisten unikaverina. Torstaina paikalla olleiden 13 eskarin voimaeläimiin kuuluivat muun muassa krokotiili, hai, kettu, kaksi rantakäärmettä, koiran pää, kissa, papukaija ja tiikeri. - Taitavat nuo voimaeläimet kuvastaa tekijöitään, hymyilee ryhmää ohjannut lastentarhanopettaja Virpi Alanen. Toinen naskalien voimanponnistus on ollut oman sanomalehden työstäminen. Seuran tavoitteena on myös ehkäistä eri syistä johtuvaa syrjäytymistä ja vahvistaa ihmisten omia elämänhallinnan keinoja. Petäjäveden mielenterveysseuran näkyvintä työtä on ollut päiväkeskustoiminnan järjestäminen, kotikäynnit sekä vapaaehtoisvoimiin perustuva tukihenkilötyö. - Petäjäveden mielenterveysseura on järjestänyt päivä- ja ryhmätoimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille jo 13 vuoden ajan nykyisellä paikalla. Jaana Souru ja jyväskyläinen Kahden Maan Kansalaiset -yhtye esittivät yleisölle kotimaista gospelmusiikkia, lähinnä Juha Tapion ja Pekka Simojoen kappaleita. Luvassa uusia tuulia Petäjäveden mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Timo Romulan mukaan seuran perustehtävänä on edistää ja ylläpitää Petäjäveden kunnan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjessa jaksamista. Tarvittaessa tapaamisia järjestetään useammin, mikäli esimerkiksi kriisistä selviäiminen sitä vaatii. Ilmoittautuminen kevään tukihenkilökoulutukseen on parasta aikaa menossa. Tukihenkilökoulutus koostuu kahdeksasta lähiopetuspäivästä tai -illasta sekä kotitehtävistä. Koulutuksen ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 18
Sekin oli kiva, kun opettajat olivat pukeutuneet eri vuosikymmenten mukaisiin vaatteisiin ja opettajien tunnistus heidän luokkakuvistaan oli mukava tehtävä, Paltamaa kehuu. Suunnittelua syksystä asti Juhlan suunnistelusta vastasi seitsemänhenkinen juhlatiimi musiikinopettaja Nina Varvikon johdolla. - Suunnittelu alkoi heti syksyllä, Helmivirta toteaa. - SK Nummela yläastelukion rehtoriksi Yläasteen rehtorin virka muutetaan yhteiseksi yläasteen ja lukion rehtorin viraksi. Oppilaita oli myyntipisteissä: seiskaluokkalaiset pitivät kioskia, samoin lukion oppilaskunta, jopoluokalla oli kirppispöytä ja lukiolaisilla makkaranmyyntiä. Myös kouluruoat oli valittu teeman mukaan ja päivän teemavuosikymmentä käsiteltiin oppitunneillakin. Festareiden logo on suunniteltu kuvaamataidon ryhmässä. Lauantain festareiden järjestelyistä vastasivat suurimmaksi osaksi opettajat. Virkaa ei tässä järjestelyssä julisteta haettavaksi. Holmille jäävät koulunjohtajan tehtävät määritellään uudelleen, hänen luokkaopetuksensa siirretään uudelle tuntiopettajalle ja osa koulunjohtajan tehtävistä mahdollisesti varajohtajalle. Lukuvuoden aikana on mahdollisuus hankkia kokemusta siitä, voidaanko viran hoitoa jatkaa muiden työtehtävien ohella vai vaatiiko sivistystoimen laajuus päätoimisen viranhaltijan. Mahdollisen päätoimisuuden toteamisen jälkeen virka julistetaan haettavaksi. Sivistystoimenjohtajan palkka on 1.8. alkaen 5 509,25 euroa kuukaudessa. Maanantaina olimme 1970-luvulla, tiistaina 1980-luvulla, keskiviikkona 1990-luvulla, torstaina 2000-luvulla ja perjantaina 2010-luvulla. Perjantai oli myös hieman juhlavampi päivä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Anu Helmivirta kertoo. Teemat näkyivät muun muassa aamunavauksissa; maanantaina aamunavaus pidettiin liikuntasalissa, kuten 1970-luvulla oli tapana ja tiistaina aamunavausta tultiin kuuntelemaan käytävälle. Juhlan aiheita oli kaksi: meneillään on koulurakennuksen kymmenes toimintavuosi ja peruskoulu tuli Petäjävedelle 40 vuotta sitten. - Peruskoulun vuosikymmenet näkyivät viikon aikana siten, että meillä oli joka päivä teemavuosikymmen. - Lauantain festareille valittiin nimi kilpailun kautta; oppilaat saivat äänestää nimiehdotuksia. Mukana olivat lukion musiikinryhmän bändi, bändipajan bändi sekä Petäjävesi Rock ?n Roll Crew Number One. - Esimerkiksi musiikintunneilla soitettiin päivän teeman mukaisen vuosikymmenen musiikkia ja äidinkielen tunneilla puhuimme, mitä mediassa on tapahtunut kyseisenä vuosikymmenenä, Helmivirta kertoo. - Opettajat myös pukeutuivat teemavuosikymmenen vaatteisiin - se on herättänyt hilpeyttä. Helmivirran mukaan opettajat lähtivät hyvin mukaan juhlaviikon järjestelyihin. - Emme halunneet mitään historiakatsausta tai juhlaa juhlapuheineen, vaan halusimme järjestää juhlan nuorille, Helmivirta sanoo. - Meillä on joka vuosi ollut iltamat, joissa on aina ollut joku teema ja sinne on kutsuttu myös vanhemmat mukaan. - SK. Stand up -komiikasta vastasi Joonatan Pitkänen. - Eli ideana ei ollut, että oppilaat tekevät työn, vaan me opettajat halusimme järjestää juhlan oppilaille, Helmivirta toteaa. Julia Jääskeläinen, Emma Lätti ja Iida Mäki myivät muun muassa popcorneja seiskaluokkalaisten kioskissa. Opettajien kouluaikaisista luokkakuvista piti tunnistaa, kuka opettaja kuvassa on. Valtuusto päätti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että sivistystoimenjohtajan virka täytetään kokeiluluonteisesti lukuvuodeksi 1.8.2014 - 31.7.2015 siten, että Kirkonkylän koulun johtaja Timo Holm suostumuksensa mukaisesti siirretään nykyisten työtehtäviensä ohella sivistystoimenjohtajan viran hoitajaksi - aluksi Osmo Polaksen viransijaiseksi ja tämän jälkeen avoimen viran hoitajana. Tänä vuonna teemaksi sopi juhlavuosi, yläasteen rehtori Heljä Nummela kertoo. Lauantaipärinöihin oli siis kutsuttu myös vanhemmat. Myyntituloilla kartutettiin luokkaretkirahastoja. Oppilaita, sekä nykyisiä että entisiä, oli myös bändeissä, jotka esiintyivät. Uskoisin, että ainakin oppilaat pitävät tällaisesta enemmän kuin juhlapuheista, kahdeksasluokkalaisen ja lukion kakkosluokkalaisen äiti Miia Mäkinen toteaa. Yhdeksäsluokkalaisen Valtteri Paltamaan mukaan viikko oli mukava piristys kouluarjessa. - Erilaiset aamunavauk- set jäivät mieleen ja tarjolla oli sellaisiakin ruokia, joita ei ennen ole koulussa tarjottu. - Ihan sutjakasti tässä on lauantai kulunut. - Opettajat toivat näytille myös omia kouluaikaisia luokkakuviaan, joista järjestettiin kilpailu. Tehtävänä on tunnistaa, kuka opettaja kuvassa on nuorena. Yhdeksäsluokkalainen Valtteri Paltamaa piti juhlaviikkoa mukavana ja virkistävänä. Holm sivistystoimen johtoon Lauantaipärinöissä soitti muun muassa Petäjävesi Rock ?n Roll Crew Number One. Juhlapuheitten sijasta festarit Lauantaina koululla vietettiin iltapäivä ja alkuilta festareiden merkeissä. Tarjolla oli diskoa ja karaokea, bändejä soittamassa ja stand up -koomikko esiintymässä. Virkaan siirretään nykyinen yläasteen rehtori Heljä Nummela suostumuksensa mukaisesti 1.8.2014 alkaen. Koulunjohtajan tehtävät määritellään ensi lukuvuodeksi uudelleen, ja varajohtajan ja koulunjohtajan tehtäväjako selkeytetään. Yläasteen ja lukion rehtorin palkka on 1.8. alkaen 4 782,50 euroa kuukaudessa. Sivu 05 Nro 07 - 12.02.2014 Yläasteella ja lukiossa kaksikin juhlan aihetta Tiina Lamminaho Tiina Lamminaho Petäjäveden yläasteella ja lukiossa juhlittiin koko viime viikko, juhlaviikko huipentui lauantai-illan Lauantaipärinät-festareihin
Urakoitsijaportaassa ja etenkin maansiirtourakoitsijoilla, joilla on vielä saamisia viime kesän rakentamisurakoissa, ahdinko syvenee ja on olemassa merkittävä riski konkursseista ja työpaikan menetyksistä. Uskallan väittää, että laajakaistahanke on yhteisvaikutuksiltaan suurin elinkeinoelämän kehittämishanke Keski-Suomessa tähän mennessä. Kannattaako sen antaa mennä nurin? - Tapio Saarinen, Verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimitusjohtaja Vastuullinen päätös Monitahoisessa laajakaista-asiassa on ollut monta päättäjätahoa ja rahoittajaa. Olemassa oleva osittain jo lähes valmis runkoverkko jää maahan arvottomana ja ilman vastuullista omistajaa, mikä tarkoittaa verkon rapautumista käyttökelvottomaksi ajan myötä. Koko Keski-Suomen laajakaistahanke on vielä mahdollista pelastaa ja toteuttaa alkuperäisellä suunnitelmalla. Myöhemmin Kuuskaista teki TYL Telog Oteranin kanssa sopimuksen myös liityntäverkon rakentamisesta kaikkien 15 kunnan alueelle. Useat laaditut tutkimukset ovat kiistatta todenneet, että tietoliikenneinfraan sijoitetut eurot tuovat moninkertaisesti itsensä takaisin. Kuusiokunnat, jotka ovat taanneet Kuusiokuntien alueelle rakennetun verkon lainoja. Kumpuava voima negatiivisesti asiaan suhtautuvilla tuntuu olevan epäluottamus Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa kohtaan. Verkko-osuuskunta Kuuskaistan mahdollisessa konkurssissa suurimpia häviäjiä ovat keskisuomalaiset. Hankkeen kaatumisella on myös suorat vaikutukset Keski-Suomen työllisyyteen niin oman henkilöstömme kuin kumppaneidemme kautta. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi. Näin ollen Keski-Suomen hankekunnat menettävät suoraan jo hankkeeseen laittamansa 6,5 miljoonaa euroa. 3. Mukana on myös merkittävä määrä alan keskisuomalaisia yrittäjiä. Tulisiko vielä miettiä myös niitä välillisiä vaikutuksia, mitä tulevaisuuden tietoliikenneverkon toteuttamatta jääminen aiheuttaa KeskiSuomelle. Usean kunnan osalta runkoverkon rakentaminen ehti edetä hyvin ja valmistuminen on enää hyvin pienestä työmäärästä kiinni. Julkisuudessa on esitetty arvioita laajakaistan tarpeellisuudesta ja hankkeen riskeistä. 020 170 5120 SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. Tästä yksi tuore selvitys on ?Huippunopean laajakaistan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnassa?, joka löytyy Liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta. Vastuu vaikeassa asiasa edellyttää kokonaisuuden näkemistä. Konkurssitilanteessa olemassa oleva verkko-omaisuus on konkurssipesän omaisuutta, joka pyrkii myymään tai muuten realisoimaan jo rakennetun verkon osat parhaalla mahdollisella arvolla. Tällaiset asiat eivät tahdo toteutua suunitellussa järjestyksessä ja aikataulussa. Kukaan hankkeeseen negatiivisesti suhtatuvista päättäjistä ei ole kyennyt esittämään vaihtoehtoista mallia Keski-Suomen laajakaistahankkeen toteuttamiseksi tai kattavien ja toimivien tietoliikenneyhteyksien aikaansaamiseksi. Toivomme kuntien päättäjiltä viisautta tehdä Keski-Suomen ja kaikkien sen kuntien kannalta oikea päätös. - Ari Asikainen, toimitusjohtaja, Telog Oy, Jukka Muhonen, toimitusjohtaja, Oteran Oy, TYL Telog Oteran työllistänyt, ja työllistäisi toteutuessaan noin 150 henkilöä vuodessa. Nyt merkittävä kilpailukykytekijä - toimiva tietoliikenneinfra - jää politikoinnin ja spekuloinnin jalkoihin. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PUH. Millään muulla ratkaisulla ei enää ennätetä tukia täysimääräisesti hyödyntämään, koska viiden jo myönteisen tukipäätöksen saaneen EU-tuetun hankekunnan osalta tukikelpoinen runkoverkko tulee olla rakennettuna tämän vuoden loppuun mennessä. TYL Telog Oteran sitoutuu aikatauluihin, joilla maksimaaliset tuet hankkeeseen Keski-Suomen kunnille varmistetaan. Ne on pidettävä ja käsiteltävä erillään. - Pekka Lindholm, Petäjävesi/Perho PAPINTIE 2 Ammattilainen asialle PETÄJÄVEDEN PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. Selvityksen mukaan suorat taloudelliset vaikutukset koko Suomessa ovat kaksi miljardia euroa ja lisäksi päälle raportissa todetut välilliset vaikutukset, jotka konkretisoituvat myöhemmin. Keski-Suomi on koko Suomeen suhteutettuna tunnusluvuiltaan ns. Hankkeen alkaessa TYL Telog Oteran piti erittäin luotettavana kaikkien kuntien vahvaa sitoutumista hankkeeseen avustus- ja takauspäätöksineen. Eilistä päivää ei saa takaisin, eikä tehtyä tekemättö- Pms 732 Pms 427 mäksi. Vähemmistö näkee vain sen missä on epäonnistuttu, eikä usko mahdollisuuteen korjata virheitä ja jatkaa keskeneräiset työt kohtuulliseen päätökseen. Asiat on hoidettu heikolla otteella, sitä ei kiistä kukaan. Virheet ja vahingot ovat tapahtuneet, eikä voi niitä muuksi muuttaa. Verkon toteuttaminen, etenkin kun se vielä on osoitettu liiketaloudellisesti kuntayhtiölle kannattavaksi, on ratkaisevan tärkeä toimenpide, jolla mahdollistetaan eläminen ja yrittäminen maakunnan eri osissa. Nro 07 - 12.02.2014 Sivu 06 Näkökulma Kehitetäänkö valokuituverkkoa ja Keski-Suomea tunteella vai järjellä? Viimeiset kuukaudet on tehty töitä eri asiantuntijatahojen ja Keski-Suomen kuntien kanssa, että saataisiin syntymään yhtiöittämis- ja rahoitusratkaisu Keski-Suomen laajakaistahankkeen toteuttamiseksi. Sekä mobiili-, että kiinteän laajakaistaverkkojen rakentajana uskomme vahvasti, että molempia teknikoita tarvitaan tehokkaan ja kilpailukykyisen yhteiskunnan säilyttämiseksi Suomessa ja tässä tapauksessa erityisesti Keski-Suomessa. Jos kunnat päättävät olla lähtemättä mukaan hankkeeseen 732 esitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti, Pms ymmärtääksemme kaikki kunnat menettävät jo antamansa avustukset KuuskaisPms 427 talle ja myös liittymäasiakkaat menettävät liittymämaksut. Kuuskaista ajautuu selvitystilaan, joka tarkoittaa myös Kuuskaistan liiketoiminnan vaarantumista Etelä-Pohjanmaan kunnissa ja niiden liittymäasiakkaiden palveluissa. Jo liittymän tilanneet vajaat 5000 keskisuomalaista menettävät jo maksamansa liittymämaksut, noin 2,5 miljoonaa euroa. 4. Ylivoimaisesti paras ja ainoa tässä aikataulussa toteuttamiskelpoiseksi noussut vaihtoehto on kuntien määräysvaltaan ja 90-prosenttiseen enemmistöomistukseen perustuva verkkoyhtiömalli, jonka liiketoiminta asiantuntijatyönä laadittujen liiketoimintasuunnitelmien ja varovaistenkin laskentamallien mukaisesti olisi vielä kannattavaa liiketoimintaa. Täysin riskitöntä liiketoimintaa ei ole. Huoli tulevaisuudesta ja vastuu menneistä ovat kaksi eri asiaa. Täydellistä ennakkoarviointia tilanteessa on mahdotonta tehdä, mutta alla listauksia erittäin todennäköisistä seuraamuksista: 1. Mitattavat ja lasketut välittömät talousvaikutukset tulevat erityisesti yritystoiminnalle sekä terveydenhoidolle. Onneksi tekniikkatietoisuus on matkan varrella sen verran lisääntynyt, ettei enää esitetä toimivan tietoliikenneinfran vaihtoehtona pelkkää mobiiliverkkoa. Puh. Se vaatii valtuustoissa kuntien päätöksen hankkeeseen mukaan lähtemisestä. Ja tuskin minkään kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana lisää, jos kunta on tietoliikenneyhteyksien takapajula. Kukaan ei ole väärässä. Mikään muu hanke ei ehdi nykyisten tukien piiriin, joten Keski-Suomi menettää merkittävät maakunnalliset EU:n ja valtion tuet. Hankkeeseen käytettävissä oleva laajakaistalain mukainen EU:n ja valtion tuki, yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, jää saamatta. Pahimmassa ja nyt hankekuntien hallitusten ja valtuustojen päätösten myötä mahdollisessa vaihtoehdossa eli Verkko-osuuskunta Kuuskaistan konkurssitilanteessa tulee muistaa, että Keski-Suomen kunnilla ei ole mitään vakuuksia eikä kiinnityksiä jo rakennettuun verkko-omaisuuteen eli olemassa oleviin verkon osiin, verkkosuunnitelmiin jne. 2. Eli laajakaistaverkko jää toteutumatta, ainakin lähivuosina. 5. Koska osa kunnista on jättänyt asian käsittelemättä ja osa tehnyt päätöksen esittää valtuustoille hankkeen hylkäämistä, haluamme kertoa oman näkemyksemme ja julkistaa huolemme hankkeen vaikutuksesta Keski-Suomen kuntien kehittymiseen ja työllisyyteen. Keski-Suomen laajakaistahanke kilpailutettiin julkisena hankintana operaattorin osalta Keski-Suomen maakuntaliiton toimesta. (014)854113 Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Kesän 2013 aikana jouduimme hidastamaan ja lopulta keskeyttämään työt Kuuskaistan maksuvaikeuksien takia. Eli selvityksen mukaan hankkeemme takaisinmaksuaika on aluetaloudellisesti yksi vuosi. Eivät siis Keski-Suomen kunnat. Veronmaksajat ja liittymismaksunsa etukäteen maksaneet kuntalaiset ovat yksi ja sama asia. Tässä hankkeessa riskit on kuitenkin pyritty tunnistamaan ennakkoon, eri riskien vaikutusten arviointi on tehty sekä mietitty riskien konkretisoitumista ehkäisevät toimenpiteet, kuten rahoitukseen liittyvän korkoriskin pienentämiseksi ensimmäisen kymmenen vuoden laina-ajalle kiinteä korko. Ehkä tulisi vielä pohtia, onko kunnissa tunnistettu ja arvioitu niitä riskejä, mitä hankkeen kaatuminen ja verkon toteutumatta jääminen aiheuttaa Keski-Suomelle. Molempia kun tarvitaan - sekä kiinteää että langatonta tiedonsiirtoa. Valittu operaattori Kuuskaista kilpailutti hankkeen urakoinnin ja toimijoiksi valittiin TYL (Työyhteenliittymä) Telog Oteran 12 kunnan runkoverkon osalta ja Voimatel Oy kolmen kunnan osalta. Hanke oli myös maakunnan kannalta elintärkeä. TYL Telog Oteran aloitti työt kokonaisprojektin vaatiman aikataulun mukaisesti. Kaikki hankkeeseen kielteisesti suhtautuvat tuntuvat julkisuuteen antamiensa lausuntojen mukaan kuitenkin tietävän ja tunnustavan sen, että sekä elinkeinopolitiikan että tehokkaiden palveluiden järjestämisen perusedellytys on nyt ja tulevaisuudessa toimivat tietoliikenneyhteydet. Kesken jäänyttä työtä voi jatkaa siitä, mitä on tähän mennessä veronmaksajien ja yksityisten sijoittamilla rahoilla saatu. Vaikutus koskee useita yrityksiä ja noin 150 henkilöä. Myös usean yrityksen jatkotoimintamahdollisuudet vaarantuvat merkittävästi. Myöskään kukaan päättäjistä ei ole kiistänyt sitä, etteikö toimivaa tietoliikenneinfraa tarvittaisi nyt ja tulevaisuudessa. Kuuskaistan ensisijaisina yrityskiinnityspantinhaltijoina ovat ns. viiden prosentin maakunta, joten meillä raportin mukainen talousvaikutus on karkeasti sata miljoonaa euroa vuodessa. Vastuullisuus edellyttää virheiden korjaamista - muidenkin tekemien virheiden. Rakentamishanke on Keski-Suomen laajakaistahankkeen mahdollisuudet ja uhat Julkisuudessa on ollut esillä Keski-Suomen laajakaistahankkeen jatko ja siihen vaikuttavat kuntien hallituksien tekemät päätökset valtuustoehdotuksista
Kylpytilasaneeraukset . PAPERITARVIKEMYYNTI . MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi 040 580 4048 Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Juho Kivelä HitsausKoneA Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com Jorma Tuppurainen . KABINETTI esim. 0400 472 378 - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. 0400 933 274 0500 546 090 . yrityskauppojen arviointi Puh. yrittäjäominaisuuksien arviointi . tilojen pinnoitukset *Mattotyöt TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . Jalkahoidot, hieronta, intialainen päähieronta, kuivakuppaus, parafiini- ja lämpöhoidot. T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com jouni.hirvimaki@jonescon.fi www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! 41900 Petäjävesi, puh. 044 325 3363 / Heli Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . UUTELA Omakotitalot, rivitalot, teollisuushallit sekä mastertop. 044 589 3087 040 763 3995 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: 040 702 7902 Koulutettu hieroja HitsausKoneAsennus Petäjävesi puh. kokouksille . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset Liisan Kukkapuoti yrityksille Rohulantie 33 ja. www.sahkoasennuskoskinen.fi . Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 - Alumiinija RST-korjaushitsaukset . posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? S . Hieronta, jäsenkorjaus, verikuppaus, vyöhyketerapia sekä parafiini- ja lämpöhoidot. Psykologi Heli Heiskanen T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset www.fysiocenter.fi 050 408 8987 - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . KAHVILA . Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus . 045 148 6300 / Erja Leppänen TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi Origonova, Jyväskylä www.heliheiskanen.fi p. SOLARIUM . MlWHKXROWR . Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. Irja Viitanen * Katso kevään kurssit netistä! Petäjäveden asiointi ja Hieronta Tavax 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com . Sivu 07 Nro 07 - 12.02.2014 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Alakoulun Avoimet Ke klo 14-16 To klo 13-15 *Ajankohtaisinta tietoa Feenixin facesta! Nuorten Avoimet Ti-to klo 17.30-20 Pe klo 18.30-22 Kerran kuussa myös lauantaisin klo 18-22! Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. 0400 580 153 BETONILATTIAT T. 0400 853480 Marita Lehtonen Hieroja JUHA NOKELAINEN 0400 541 758 RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI Arvioinnit ja analyysit ArviCon? . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Yrityskonsultointi JonesCon Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Siltatie 23, Petäjävesi, puh. 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. tuote- ja liikeideoiden arviointi Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh
040 571 9996 & Hautaustoimisto tarjoaa yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi Palvelemme ti-pe klo 10-18 la-su klo 10-14 Asematie 6, Petäjävesi Puh. Hieronta ja jäsenkorjaus Naprapaatti Ossi Häkkinen Häkkinen HoitaaNaprapaatti niska-, selkä- Ossi ja nivelkivut. - selkäja niskakivut Varaa aikasi! - P. käsien jalkojen 041ja546 6498puutumisoireet - päänsäryt ja huimaukset www.naprapaattijkl.com 1, ja Liikekeskus -Siltatie urheilurasitusvammat . 040 838 8645 Sampo Koivula 050 349 2319 Jorma Tuppur . 041 441 5253 . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä Puh. 041-5466498 Siltatie 1 - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet 797 516. Sähkötyökalujen korjaus LEIPOMOTUOTTEITA RINDESSO OY Konditoria ToppalantieS3-ryh 134 . Pienet sähköasennukset, Pekkarinen Petäjävesi Puh. Hitsauskoneiden ja -laitteiden ko . Alumiini ja RST-korjaushitsaukse Myymälämme on avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 14 - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios