Petäjävesi-lehti 12.03.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nyt Petäjäveden apteekissa käsiteltävistä lääkemääräyksistä noin puolet on sähköisiä ja puolet perinteisiä paperisia reseptejä. - Joillakin paikkakunnilla sähköisten reseptien osuus on suurempi, mutta täällä e-reseptiin siirtyminen alkoi maltillisesti, Petäjäveden apteekkari Seija Nenonen toteaa. - Ne asiakkaat, jotka ovat ottaneet sähköisen reseptin käyttöön, ovat olleet siihen pääasiassa tyytyväisiä. Ainakin vielä reseptit saa paperisena, jos ei halua siirtyä e-reseptiin. - Sähköistä reseptiä suositellaan, mutta siihen ei ole pakko siirtyä. Tunnuksen omaavia veteraaneja on elossa edelleen 21 miestä ja viisi naista. Maanantain vuosikokouksessa sytytettiin kynttilät viime vuonna poisnukkuneille veteraaneille. Tietosuojan kanssa ollaan nykyään tarkkana. Se ei voi myöskään unohtua kotiin ja lääkkeet voi hakea mistä päin Suomea tahansa. Potilasohjeeseen ei tehdä merkintöjä lääkkeiden hakemisesta eikä siitä, paljonko lääkettä on jäljellä. - Lääkettä ei saa enempää kuin reseptiin on kirjoitettu. Tosin tietääkseni hallitus on ehdottanut, että kaikki lääkemääräykset olisivat sähköisiä vuodesta 2016 alkaen, mutta päätöstä siitä ei ole vielä, Nenonen kertoo. Sähköinen resepti ei unohdu kotiin Nenosen mukaan sähköiseen reseptiin siirtymisestä on aiheutunut joitakin ongelmia sellaisissa tapauksissa, kun asiakkaalla on osa resepteistä sähköisenä ja osa paperisena, eikä asiakas itse muista, missä muodossa reseptit ovat. - Tosin kyllä sen saa äkkiä tarkistettua apteekissa, onko asiakkaalla sähköistä reseptiä vai ei, kunhan asiakkaalla on Kela-kortti mukana, Nenonen toteaa. - Sähköinen resepti ei häviä, vaan se löytyy reseptikeskuksesta. Oiva Savolainen on osallistunut aktiivisesti myös Petäjäveden kunnallispolitiikkaan toimien esimerkiksi kunnanvaltuustossa ja teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Suomen Sotaveteraaniliiton kultainen ansioristi on ennen Oiva Savolaista myönnetty Petäjävedellä vain kahdelle henkilölle, Aarne Soanjärvelle ja Pentti Vääräselle. Petäjäveden Sotaveteraanit ry:n vuosikokouksessa myönnettiin liiton hopeinen ansiomerkki Martti Heinäaholle. Petäjävetisten sotaveteraanien keski-ikä on tällä hetkellä 90 vuotta. Meille on tullut apteekkiin velvollisuus tarkistaa asiakkaiden Kela-tiedot ja Kela-kortilla esimerkiksi erityiskorva- ustiedot tulevat oikein, Nenonen sanoo. Potilasohjeessa oleva merkintä voimassaolosta on aiheuttanut jonkin verran sekaannusta. Sitten, kun kaikki paperireseptillä määrätyt lääkkeet on otettu, se voidaan uusia sähköiseksi, Nenonen kertoo. - Siinä tapauksessa, että haluaa uusia paperireseptin sähköiseksi, täytyy ottaa yhteyttä terveyskeskukseen; meille apteekkiin uusittavaksi jätetyt paperireseptit uusitaan selvyyden vuoksi paperisiksi. Omia sähköisiä reseptejään pääsee katsomaan tietokoneella osoitteesta www.kanta.fi, jos omistaa verkkopankkitunnukset, sillä palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sähköistä reseptiä voi kuitenkin käyttää myös ilman omaa tietokonetta tai verkkopankkitunnuksia. Tietosuojaa valvotaan Kela-kortti kannattaa Nenosen mukaan pitää mukana lääkkeitä haettaessa, vaikka lääkkeet saakin lääkärin antamalla potilasohjeella. - Potilasohje ei ole Kelan paperi. päivänä Petäjävedellä noin puolet resepteistä sähköisiä Tiina Lamminaho Tiina Lamminaho E-resepti otettiin käyttöön Petäjävedellä melko tarkalleen vuosi sitten, 4. maaliskuuta 2013. vuosikerta Hanna Mäkinen Oiva Savolainen vastaanotti maanantaina Suomen Sotaveteraaniliiton kultaisen ansioristin veteraaniyhdistyksen kokouksessa. Sähköisen reseptin voi uusia puhelimitse terveyskeskuksesta tai käymällä joko terveyskeskuksessa tai apteekissa. - Puhelimitse me emme saa laittaa reseptejä uusittavaksi. Eli potilasohjeessa lukee, että resepti on voimassa vuoden, mutta jos hakee reseptiin kirjoitetun määrän lääkkeitä jo ennen kuin vuosi on kulunut, ei lääkkeitä saa enempää ilman reseptin uusimista, Nenonen selvittää. - Sen sijaan pienessä tarrassa, jonka liimaamme lääkepakkauksen ohjeen taakse, lukee, paljonko lääkettä on vielä jäljellä. Eli siitä voi tarkistaa, tarvitseeko resepti uusia, vai saako lääkettä vielä vanhalla reseptillä. Reseptien uusimiseen pitää varata kahdeksan päivää, tosin uusiminen saattaa hoitua nopeammin. Ennen Savolaista vastaavan tunnustuksen ovat Petäjävedellä saaneet Aarne Soanjärvi sekä Pentti Vääränen. Sotaveteraaniliiton kultainen ansioristi Oiva Savolaiselle Petäjävetiselle Oiva Savolaiselle luovutettiin maanantaisen Petäjäveden Sotaveteraanit ry:n vuosikokouksen yhteydessä Suomen Sotaveteraanliiton kultainen ansioristi tunnustuksena sotaveteraaniliiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. - HM Martti Heinäaho (kuvassa vasemmalla) vastaanotti Raija Rinteelän kiinnittämän Suomen Sotaveteraaniliiton hopeisen ansiomerkin Petäjäveden Sotaveteraanit ry:n maanantaisessa vuosikokouksessa. Oiva Savolainen sai samassa tilaisuudessa sotaveteraaniliiton kultaisen ansioristin. Mutta Kela-kortti on entistä tärkeämpää pitää mukana. Vaikka olisikin jo siirty- Apteekkari Seija Nenonen kertoi e-reseptistä viime viikolla Kansalliset Seniorit ry:n kokouksessa. Ja jos uusii vaikkapa puolisonsa e-reseptiä, pitää puolisolta olla kirjallinen suostumus - siihen saa valmiita lomakkeita apteekista tai terveyskeskuksesta. PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 11 - 2014 Keskiviikkona maaliskuun 12. Yhdistyksen hallitukseen Savolainen on kuulunut vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 1925 syntynyt Oiva Savolainen on ollut mukana Petäjäveden Sotaveteraanit ry:n toiminnassa 1960-luvulta saakka. Vaikka me täällä maalla tunnemme ihmisiä, meidän täytyy kuitenkin noudattaa lakeja ja määräyksiä, Nenonen sanoo. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy käyttämään e-reseptejä viimeistään huhtikuun alussa eli sen jälkeen, jos potilas on valinnut e-reseptin, kaikki hänelle kirjoitetut reseptit löytyvät reseptikeskuksesta. Sivu 08 54. Nenosen mukaan tiedot siitä, paljonko sähköisellä reseptillä määrättyä lääkettä on vielä hakematta, löytyvät pienestä tarrasta lääkepakkaukseen liimatun ohjeen takaa. nyt käyttämään e-reseptiä, osa vanhoista resepteistä voi olla vielä paperisia. - Yleensä kaikkia reseptejä ei ole muutettu kerralla sähköisiksi, vaan paperireseptit saa ottaa ensin tyhjäksi. Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Vesa Juko edusti tilaisuudessa ansiomerkit myöntänyttä Suomen Sotaveteraaniliittoa.
Joskus hän kyseli, pitikö sen taulun olla siinä seinällä niin keskeisellä paikalla. Messun jälkeen kirkkokahvit klo 14 ja klo 14.30 Satu ja Arto Rantasen Iloisten laulujen konsertti. Joka arkipäivä sia. Jeesus sanoi itsestään, että Hän on se oikea paimen. klo 17.30 Miestenilta Petäjälahdessa. Ennakkotieto: 6.-7.8. Kiinteistökohtaiset turvallisuussuunnitelmat tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään. Petäjävedellä harjoitellaan myös käytännössä, kuinka poikkeustilanteessa toimitaan ja missä esimerkiksi tulipalon sattuessa kokoonnutaan. klo 13 Messu srk-kodilla / Rahkonen, Kulju. Me kuulumme siihen nykypäivän kansanjoukkoon, jota Jeesus katselee säälien, koska olemme samalla tavalla hukassa ilman paimenta. 12kk 57e, 3kk 25e Tilausasiat: puh. Tuotto oman srk:n diakoniatyölle. Ke 19.3. Hän oli lihava ja näytti melkein pallolta. Jotenkin isä kuitenkin piti ajatuksesta olla lastensa kanssa saunassa. Kai se oli vahinko. Vie se isälles ja sano, jottei pirä olla niin huolimaatoon, jotta iso mies kaataa varia päällensä. Juoksin takaisin kotiin mielissäni, että olin saanut käteeni voidepurkin ja että ongelma oli ratkaistu. salin seinällä kuva kärsivästä Kristuksesta ja alla luki seuraava runonsäe: Minä kylmää ja hellettä kärsiä sain ja mun sieluni vaivassa valvoi ja kun lyötihin, niin minä vaikenin vain ja tuska mun mieltäni kalvoi. En itseäni ole säälinyt en, sua säälii mun sieluni murheellinen ja perjantai pitkän mä kärsin. Taulu ei häirinnyt meitä muita perheessä, mutta isääni se vaivasi. Isäni oli hyvin kiivas ja sen mukaisesti hänen käyttämänsä kieli ja sanansa eivät aina olleet kovin ystävällisiä. Äiti kantoi padan täyteen vettä ja laittoi tulen kiukaaseen ja padan alle. Hän kävi lisäämässä kiukaan alle puita monta kertaa, kunnes arveli sen olevan tarpeeksi kuuma.Isä halusi aina ensin mennä lasten kanssa saunaan. ?Kun Jeesus näki kansanjoukot, tuli Hänen heitä sääli, kun he olivat niin kuin lampaat ilman paimenta.. On jopa elintärkeää, että viranhaltijat pystyvät äkillisessä tilanteessa organisoitumaan ja järjestämään toimintoja uudelleen. Hän tuli ihmiseksi, jotta voisi ymmärtää meitä eksyneitä ja kärsiviä. Kuntien onkin tärkeää varautua erilaisiin muutostilanteisiin, sillä normaalioloissa pääosin niiden vastuulla on peruspalveluiden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen. Kannonkosken kunnantalon paloa epäillään tuhopoltoksi, kuten siellä sattunutta hoitokodinkin paloa. 050 366 7691. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai sähköpostitse tilaajapalvelu@yap.fi Irtonumeromyynti: hintaan 1,50e lehden toimitus, Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä, sähköisenä lehtiluukku.net Sanomalehtien Liiton jäsenlehti ISSN: 2242-2463 www.petajavesi.net - www.facebook.com/petajavesilehti Tapulin takaa: Puhutteleva taulu Lapsuuden kodissani oli nk. Koputus harmaaseen oveen, hiljainen vastaus ja olin sisällä. - Onko teillä lainata palovoiretta? - Sus siunakkohon! Kuka ny on palanu? - Isä se saunassa kaato varia mahansa päälle? - Ei kai se ny varsin. ?Minä olen se Hyvä Paimen, joka antaa henkensä lammasten edestä.. Hän heitti löylyä niin ahkeraan, että pudottauduimme alemmaksi. Pidin käsiä kasvoillani, kun ilma saunassa tuntui niin kuumalta. Saataisiinko salista Viesteiltiin taas miellyttävä paikka kuntoilla? Voit lähettää lyhyen kirjoituksesi myös tekstiviestillä puh. Kyllä mulla johonaki pitääs olla sellaasta voiretta. Postimaija alkoi penkoa laatikkoaan. - Orota ny, hyvä flikka, ku mä ensi vähä kronaan täältä loorasta. - Täällähän sitä on. huusi äiti tietämättä, mitä olisi tehtävä. - Minä kuolen, minä kuolen! Ettekö näje, oon palanu! - Mistä oot palanu? - Mahasta, kattokaa nyt! Kaikki menivät katsomaan ja tosiaan mahaan oli tullut karmean punainen suuri läiskä. - Sinä, akka, kuumensit veren niin variksi, jotta kun yritin laittaa napolla sitä parasta vatihin, sitä varia kaatuu mun mahan päälle. - Ittehän sinä, hyvä mies, kaaroot sen veren. Niin nytkin. Isä meni edellä. Sinne pääsi ojan yli ja orapihlaja-aidan alta puikahtamalla. Totta kai me muutkin tunsimme syyllisyyttä tuon runon edessä, emmehän suinkaan olleet viattomia me Hengelliset kotiseurat To 13.3. Hän laittoi molemmat jalkansa saaviin ja nautti lämpimästä vedestä. klo 18.30 Pentti ja Sirpa Survolla Hirvenhiihtäjäntie 2. Tervetuloa sinäkin! muutkaan perheessä, mutta runo ei meitä vaivannut ja mielellämme säilytimme sitä juuri siinä paikassa. Taulu ja sen mukana runo ovat hävinneet vuosien saatossa jonnekin, mutta sen sanat ovat yhä sydämessäni ja kuva myötätuntoisesta Jeesuksesta. Jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkä se koski isäni omaantuntoon tuo runo, joka oli niin kohti käyvä. Ensin voiretta alle. Haetahan naapurista, jos niillä on jotaki palovoiretta. Lähdin heti. Väliajalla runoja, Seija Lahtinen. Perheretki Vivamon Raamattukylään (www.vivamo.fi tai www.petajavedenseurakunta.fi). Nämä kunnan kriisitilanteiden käytänteet ja valmiussuunnitelmat ovat osin salaisia. Moni asia voi olla erittäin haavoittuvainen vahingonteon, rajujen luonnonilmiöiden, tulipalon tai muun kriisitilan- PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan.? (Virrestä 361) Pe 14.3. Kuinka siihen ny suolaa. Siksi Hän kärsi enemmän kuin kukaan koskaan, että voisi meitä todella ymmärtää ja auttaa. - Sinikka Aaltola on vajaa tunti varattu siivousta varten, mutta silti päiviä pyörii samat roskat ja juomaläikät lattioilla, Haluaisin antaa pientä ja laitteet ovat suuresta palautetta kuntosalin sii- käytöstä johtuen tahmaivouksesta. Silti hän ei koskaan laskeutunut alemmaksi. Teimme itsellemme sisareni kanssa sopivaa vettä pesuvateihin ja pesimme itsemme, niin hyvin kuin taisimme. Tapahtuneen myötä myös Petäjävedellä nostetaan valmiutta selvitä kriisitilanteissa. Hänen rakkautensa on syvää ja empaattista, koska rakkauteen liittyy aina empatia ja sääli. Pannahan siihen suolaa, jottei tuu rakkuloota. Jos menöö pahaksi, mennähän lääkärihin huomenna. - Sitä polttaa ku helevetin tules! isä vaikeroi. 1961 IlmestyMINEN: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: puh. Isä puhkui ja puhisi, näytti punaiselta kuin punajuuri. Tark. tietoja p. Voisko siihen laittaa iktyylisalavua? - Ei mun mielestä. Saavi oli laitettu lauteille täyteen vettä häntä varten. Meitä viskotaan sinne ja tänne kaikenlaisissa opeissa, jos meidän elämällämme ei ole vakaata perustaa, jos meillä ei ole oikeaa Paimenta. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net päätoimittaja Suvi Kallioinen puh. Asematie 6, Petäjävesi Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, pienlaskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Esimerkiksi tietoliikenneyhteyksistä ollaan monessa suhteessa erittäin riippuvaisia. petajaveden.seurakunta@evl.fi Kannonkosken kunnantalo tuhoutui rajussa tulipalossa käyttökelvottomaksi. Mitä siinä pompit. Alkuun tunnus VIESTEILTIIN. Viikon pakina: Saunaonnettomuus Lauantai-iltana sauna lämmitettiin. Tiedonkulku on elinehto. - Suvi Kallioinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu v. Se on oma syys. Sivu 02 Nro 11 - 12.03.2014 Pääkirjoitus: Kunnan kriisivalmiuteen lisää tehoja www.petajavedenseurakunta.fi . Kummassakaan ei sattunut henkilövahinkoja, mutta nähtiin, kuinka tällainen tuho voi vaurioittaa kunnan toiminnan ja palveluiden kannalta tärkeitä tietoliikenneyhteyksiä - arkistoista puhumattakaan. On hyvä, että kriisivalmiutta ja yhteistyötä eri tahojen kesken pyritään tehostamaan. Isä laittoi sitä varovasti ison mahansa päälle ja äiti pani vanhasta lakanasta kiskaistun siteen siihen päälle. Sinä iltana kaikki olivat hiljaa, sillä isä oli niin vihainen vahingosta, ettei ollut viisasta lisätä hänen vihaansa ylimääräisellä melulla. - Sinikka Aaltola. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen Avoinna: ma-to klo 9-16, os. 040 7625257, ark. Postimaija asui harmaassa mökissään heti puimalamme takana. Eteisessä pyyhimme ja puimme ja pyyhälsimme juosten tupaan. Yht?äkkiä isäkin kolisteli sisään ja huusi kuin hengen hädässä. - Nyt minä kuolen! Nyt minä kuolen! Auttakaa! Auttakaa! Hän pomppi ja hyppi keskellä lattiaa. - Ootko tullu hulluksi. klo 7-9, 17-21. Kuollut: Olavi Antero Ahonen, 68 v. teen sattuessa. Ei sellaasta voi tällaasehen panna. - Kuinka mä ny voin eres nukkua yöllä, ei voi kääntyä eikä mitää? - Pannahan siihen jotakin käärettä. klo 18-20 Kids´ Friday srkkodilla. Su 16.3
- HM Hanna-Mari Hiltunen Artesaaniopiskelijat Anna Kauppila, Ali Korhonen, Sebastian Berg, Mirva Miettinen, Nick Couts ja Joonas Hynninen saivat oppia kalustemaailman huipulta, kun sisustusarkkitehti Simo Heikkilä saapui Petäjävedelle. Jyväskylän aikuisopiston kalusteartesaaniksi opiskeleville on riittänyt pohdittavaa viime kuukausien aikana, kun tunnettu professori ja sisustusarkkitehti Simo Heikkilä saapui Petäjävedelle vetämään taidekäsityökurssia. Heikkilä on tunnettu selkeälinjaisista huonekaluistaan ja hänet palkittiin vuonna 2011 Kaj Franck -muotoilupalkinnolla. mennessä. Kimmo Ijäksen (ps) allekirjoittamassa ja Heikki Puhakan (ps) hallitukselle esittämässä selvityspyynnössä kysyttiin perusteluineen muun muassa kenen mandaatilla kunnanjohtaja on nimetty vetämään Keski-Suomen kuntien verkkoyhtiön selvitysryhmää ja paljonko siitä aiheutuu Petäjäveden kunnalle kuluja, ja kuka hoitaa kunnan tiedottamisen medialle laajakaistahankkeeseen liittyen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja siten kunnanjohtajan lähimpänä esimiehenä, Tapio Kokkonen (kesk) vastasi selvityspyyntöön. maaliskuuta, kertoo koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski. Ammatti- ja aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan koulutus joko jatkuu Petäjävedellä tai siirretään Jyväskylään. Petäjävedellä professorin ohjaaman taidekäsityöpajan teemana oli Harakanvarpaista prototyypiksi. - Kurssin alussa saim- me Heikkilän piirroksia, joiden pohjalta aloimme suunnittelemaan tuotetta, opiskelija Joonas Hynninen kertoo. - Uusia ratkaisuja on kyllä noussut esiin Simo Heikkilän ohjauksessa. Lausuntojen antamisesta ja julkisesta keskustelusta Kokkonen ei halua ohjeistaa ketään, mutta toivoo tarkkuutta ja asiallisuutta. Käsi- ja taideteollisen kohtalo ratkeamassa Jyväskylän ammatti- ja aikuisopiston tulevaisuus Petäjävedellä ratkeaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallituksen kokouksessa torstaina 20. Kokkonen selvitti, ettei erilaisissa työryhmissä toimiville kunnanjohtajille makseta erillistä korvausta, vaan tehtävät kuuluvat osana kunnanjohtajan tehtäviin. Muiden asiantuntijoiden kustannukset maksaa Keski-Suomen liitto ja ylittyessään ne jaetaan kaikkien 15 kunnan kesken. - Tietooni ei ole tullut, että Teppo Sirniöltä olisi (selvitysryhmän puheenjohtajuuden vuoksi) jäänyt hoitamatta virkaehtosopimuksen mukaisia velvoitteita, Kokkonen totesi. - Mikäli näitä on, niin ne olisi hyvä yksilöidä ja tuoda kunnanhallitukselle tiedoksi. Kokkonen kertoo, että koska valokuituasian tiedottaminen on nostanut sisällöistä ja tiedottajasta Suvi Kallioinen Kunnanjohtaja Teppo Sirniö myöntää, että on joutunut kiusalliseen tilanteeseen, kun on sekä Petäjäveden kunnanjohtajana että maakunnallisen laajakaistahankeen selvitysryhmän puheenjohtajana joutunut tiedottamaan hankeen etenemisestä. tunteita pintaan, hän on käynyt sisäisen palaverin kunnanjohtajan kanssa ja ohjeistanut häntä siirtä- Harakanvarpaista prototyypiksi Sirpa Sergejeff mään virallisen tiedottamisen Keski-Suomen liiton edustajille. - Projekti on ollut mukava ja erilainen. Tässä on saanut uusia ideoita ja oppinut käyttämään uusia ratkaisuja, Hynninen toteaa. - Huonekalu ei valmistu muutamassa päivässä, Heikkilä kertoo. - Ehkä joskus myöhemmin prototyyppejä kehitellään pidemmälle ja ne päätyvät kauppojen hyllyille, mutta tämä vaatii suunnittelua ja harkintaa. - Tuotteen ohi pitää kävellä useita kertoja ja antaa idean rauhassa kypsyä. Huonekalussa tärkeimpiä asioita ovat oikeat mittasuhteet ja kestävyys, Heikkilä kertoo visioistaan. Ominaisia piirteitä Simo Heikkilän suunnittelemille huonekaluille ovat rakenteiden näkyviin jättäminen ja materiaalien hillitty pintakäsittely. Koristemaalaukset Toukokuussa kalusteartesaaniksi valmistuva Joonas Hynninen valmistaa taidokkaita huonekaluja, pääasiassa metallista. Heikkilä tyrmää täysin; professorin lentävä lausahdus ?puu puuna ja me- talli metallina. Kokkosen mukaan, kun kunnanjohtaja valittiin Keski-Suomen verkkoyhtiön selvitystyöryhmän puheenjohtajaksi ja valinta tuotiin sekä kunnanhallitukselle että kunnanvaltuustolle tiedoksi, ei kummassakaan sitä kyseenalaistettu. Myös muut opiskelijat ovat samoilla linjoilla kurssin ja yhteistyön hyödyllisyydestä. jätetty selvityspyyntö kunnanjohtaja Teppo Sirniön toimista laajakaistahankkeeseen liittyen. kiteyttääkin melkein kaiken. - Hanna-Mari Hiltunen. Saarikoski tekee aiheesta esityksen koulutuskuntayhtymän hallitukselle 12.3. Nro 11 - 12.03.2014 Sivu 03 Laajakaistahanke puhutti valtuustoa edelleen Suvi Kallioinen Maanantaisen kunnanvaltuuston kokouksen lopuksi käsiteltiin kunnanhallitukselle 3.3. Hynninen valmisti metallista pelkistetyn, mutta tyylikkään valaisimen. Materiaaleja ei peitetä ja rakenteet saavat jäädä esiin, luonnehtii Anna Kauppila, joka valmisti yhdessä Mirva Miettisen kanssa koottavan tuolin, jossa ei ole käytetty lainkaan ruuveja. - Mukavaa valmistaa tuote välillä jonkun toisen tekemien luonnosten pohjalta, Miettinen pohtii. Opiskelijoiden valmistamat prototyypit matkaavat Petäjävedeltä Simo Heikkilän ateljeehen Korpilahdelle
Markkinoilla seurasin mustalaisia. Komeasti kehystettyjen maalauksien väliin mahtuu soittimia, viuluja ja mandoliineja. Vanhan talon sopuisaan henkeen ja talon historiaa kunnioittavaan sisustukseen taulut ja soittimet sopivat hienosti. pitkin kuljettiin aikoinaan Petäjäveden ja Keuruun väliä. - Erno Paasilinna on sanonut hyvin, että ainoastaan itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja, toteaa Jokinen. Vuonna 1933 Jyväskylän Mäki-Matin laidalle ?räystään alle. Öljyvärimaalauksiin Jokinen on ikuistanut näkymiä myös menneiltä ajoilta. Ei köyhällä ollut täällä mahdollisuutta paljon mihinkään, asiat piti itse opetella, Jokinen muistelee. Kuten Pentti Jokisen isällä oli tapana sanoa, voi tiedon varastaa. Kreikkalaissyntyistä Ellen Berkiä esittävän taulun lisäksi Jokinen on maalannut kuvan muun muassa taiteilija Anneli Sarin sisaresta. Viimeksi mainittuun Jokinen tutustui Keuruulla pitämänsä näyttelyn yhteydessä 1980-luvulla. Rouva oli tullut katsomaan näyttelyä kuultuaan, että monessa taulussa oli mukana romaneita. Pentti Jokinen on maalannut muun muassa kaksi taulua, jossa entisajan romanit matkaavat hevosella metsätietä pitkin markkinoilta kotiin. Romanit ja markkinat olivat aiheita, jotka tarttuivat taiteilijan mieleen jo lapsuuden Jyväskylässä. Jokinen aloitti kuvien tekemisen jo 10-vuotiaana. Jokisen esikuvina ja ihailun kohteena ovat olleet erityisesti venäläiset taidemaalarit, kuten Ivan ?i?kin ja Ilja Repin. Suomalaisista taiteilijoista Jokinen arvostaa Holmbergia, Munsterhjelmia, Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä, Westerholmia ja Churbergia. Tyyliltään Jokisen taulut ovat kuitenkin uniikkeja. Kyläsepän kiertoliittymän kautta kirkonkylän keskustaan kaartavan kulkijan silmiin osuu heti kättelyssä ryhdikäs, kaunis ja persoonallisen värinen puurakennus, jonka hyvin hoidettua pihaa koristavat kesäaikaan upeat perennaistutukset. Sisällä talossa vieras vasta vaikuttuukin. Olen myöhemmin ajatellut, että siellä minulla olisi pitänyt olla se kamera mukana, Jokinen muistelee. Jokisen tapana on aikuisiällä ollut valokuvata paikkoja ja ihmisiä, jotka sopivat maalauksen aiheeksi. Isännän maalaamat öljyvärityöt riippuvat seinillä ja nojaavat toisiinsa lattioilla seisten. Oksalan olohuoneessa katseen vangitsee kaksikin kuvaa tummista naisista. Jokinen Itseoppinut taiteilija Itseoppinut taidemaalari, Oksalan isäntä Pentti J. Talo on täynnä värikkäitä tauluja. syntyneen miehen tie taidemaalariksi edellytti omatoimisuutta. Vuonna 2006 Jokinen voitti parhaan kädentaitotyön palkinnon TUL:n veteraanipäivillä kuvan Kaivanto-aiheisella maalauksella. Jokiset kunnostivat jo ränsistyneen talon kodikseen pieteetillä, vanhan hirsirakenteisen talon parasta ajatellen. Vuonna 1935 valmistunut Oksala pihamaineen on nykyisin yksi kirkonkylän helmistä. Valokuvat ovat apuna maalausvaiheessa. - Se on ikivanha tekniikka, jota jo maalaustaiteen mestarit käyttivät hyväksi, Jokinen muistuttaa. Pentti J. Ensimmäiset öljyvärityöt syntyivät 1960-luvulla. - Ei ollut ketään, joka olisi opettanut. Sivu 04 Nro 11 - 12.03.2014 Oksala täyttyi taidemaalarin töillä Hanna Mäkinen Hanna Mäkinen Taidemaalari Pentti J. Pentti J. Toinen esimerkki maalaukseen ikuistetusta kadonneesta maisemasta on Jokisen työ Jyväskylän vanhasta satamasta. Muistikuvien romanit Muotokuviakin Jokinen on maalannut. Jokinen ja hänen vaimonsa Elvi Jokinen muuttivat Petäjävedelle vanhaan Oksalan taloon vuonna 1993. Mäen kinkamalla kirkon läheisyydessä sijaitseva rakennus sai samalla uuden elämän. Yhteensä talosta löytyy isännän laskujen mukaan yli toistasataa taulua, jotka melkein kaikki ovat Jokisen itse maalaamia.. Jokisen maalaukset, rauhalliset, vanhahtavat tapetit, iäkkäät huonekalut, kirjat ja lukuisat soittimet sopivat Oksalan henkeen täydellisesti. Aiheina toistuvat muun muassa maisemat ja jo kadonneet rakennukset sekä linnut. Eräs Jokisen tauluista kuvaa menneen ajan muoria kävelemässä Petäjäveden vanhan hautausmaan läpi kulkeneella tiellä, jota Ylemmässä kuvassa Oksala siinä kunnossa, jossa se oli Jokisten muuttaessa taloon. - Olin lapsena kovasti innostunut naapuristossa pidetyistä markkinoista. Taiteilija osaa tehdä tauluilleen itse myös näyttävät kehykset. Taidemaalari Pentti J. Jokinen on itseoppinut taiteilija. Eli katsomalla oppii. Alempi kuva on otettu kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Pentti J
On osattava ottaa omaa aikaa, kun sitä tarvitsee. Muutakin tärkeää viisikymppinen on oppinut. - Osaan nykyisin ajatella asioita monelta kantilta. Asiat eivät enää ole niin mustavalkoisia. Ja tätä on kiva tehdä yhdessä. Tapahtuman tuotto meni yhteisvastuukeräykseen. Tällä kertaa, vanhan kirkon juhlavuoteen liittyen, vanhalla kirkolla oli lisäksi paastojulistus puolenpäivän aikaan laskiaistiistaina.. - Hain aikoinani Kokkolaan opiskelemaan orkesterisoitta- jakouluun. - Olen oppinut, että itseäänkin pitää ajatella. Olkkolan Rantakalliontien kodissa viihtyvät Vesan lisäksi vaimo Pia sekä lapset Samu, Saara ja Sointu Vesa ja Pia Jussilan yhteinen harrastus on kuorolaulu. - Käymme kerran viikossa laulamassa jyväskyläläisessä Lux Auribus -kuorossa, jonka ohjelmistoon kuuluu monenlaista musiikkia. Liikunnallinen mies pitää kuntoa yllä myös pyöräilemällä, juoksemalla ja hiihtämällä. Merkkipäivän kunniaksi mies teki jo aamupäivän kuluessa reippaan viidenkymmenen kilometrin luistelulenkin Jämsänveden jäällä. - Aikaa lenkkiin meni yhteensä kaksi tuntia 19 minuuttia, kertoi tyytyväinen päivänsankari. Peilikirkkaalla jäällä Jussila suihki vasta hankkimillaan retkiluistimilla. - Tämä on vähän niin kuin luisteluhiihtoa, mutta liukkaampaa. Elämäntapaliikkujaksi tunnustautuva mies vietti syntymäpäiväänsä kuntoillen. Treenin ja lenkkien jälkeen rentous löytyy esimerkiksi saunasta, joka lämpiääkin miltei joka päivä Laskiaisena liu?uttiin - lumipulasta huolimatta Tiina Lamminaho Seurakunnan perinteistä laskiaistapahtumaa vietettiin laskiaistiistaina - tällä kertaa hieman vähälumisissa olosuhteissa. Ei aina tarvitsekaan mitään isoa; heppa-ajelu oli ainakin Jesperin mielestä tosi kivaa ja makkaransyönti - se maistuu, kun on ulkona, neljävuotiaan Jesperi Penttisen äiti Mari Penttinen kertoi. Tiina Lamminaho Neljävuotiasta Jesperi Penttistä ei haitannut, vaikka Eeva-Liisa Pitkäsen Napsukka-tamma ja Nepsukka-varsa lumen vähyyden takia seurakunnan laskiaisriehaa ei saivat huomiota. Tavallisilla luistimilla luisteluun verrattuna meno on tasaisempaa. Olisin tuohon kouluun päässytkin, mutta valitsin kuitenkin luokanopettajan uran. Pitkien terien ansiosta luonnon jään pienet töyssyt eivät tunnu, Jussila kertoo. Vesa Jussila tunnetaan myös ahkerana pyöräilijänä. Olkkolan kodin alakerrasta löytyy punttisali, jossa Jussila huoltaa lihaskuntoaan viikottain. Sivu 05 Nro 11 - 12.03.2014 Viidenkympin lenkki merkkipäivän kunniaksi Hanna Mäkinen Kintauden koululla vaikuttava luokanopettaja Vesa Jussila täytti maanantaina 50 vuotta. Tarkoituksena oli myös saada paikalla napakelkka ja moottorikelkkailua, mutta nyt ei uskalla mennä jäille, eikä lunta ole niin paljon, että pystyisi ajamaan moottorikelkalla, Anneli Rantapuska Petäjäveden seurakunnasta harmitteli. Rantapuskan, Kirsi Reingoldtin ja Jonna Lahtisen mukaan seurakunta on järjestänyt laskiaistapahtumaa vähän eri muodoissa jo monena vuonna. - Joka vuosi ei ole ollut tapahtumaa ollenkaan, joskus olemme järjestäneet tapahtuman yhdessä kunnan kanssa ja joskus kunta on järjestänyt yksinään, naiset muistelevat. - Nyt meillä on järjestelyissä mukana kaikki seurakunnan työalat. Meillä on pieni seurakunta - tällaisen tapahtuman järjestäminen olisi liian iso urakka yhden ihmisen vastuulle. - Iltapäivä kului mukavasti Keuruulla pyöräillen geokätköjen perässä, Jussila kertoo. Vesa Jussilan lajivalikoimaan kuuluu myös hiihto. Tämänkin, harvinaisen vähälumisen talven aikana Jussilan matkamittariin on ehtinyt kertyä jo 150 hiihtokilometriä. Musiikkia ja rauhan hetkiä Puolen vuosisadan rajapyykillä Vesa Jussila toteaa arvostavansa perhettä ja kotia. Olin soittanut trumpettia lapsesta saakka, ja muusikon ura olisi ollut realistinen vaihtoehto. Ainakin kerran viikossa Jussila matkaa työpaikalleen juosten. Edestakaiselle taipaleelle kertyy mittaa puolimaratonin verran. Pyörän selkään Jussila hyppäsi myös merkkipäi- Hanna Mäkinen vänään. Nyt osaan suhtautua joihinkin juttuihin vähän rennommin. Maanantaina viisikymmentä vuotta täyttänyt Vesa Jussila on tänä talvena päässyt retkiluistelun makuun kotimaisemissaan Jämsänveden jäällä. Moni muisti Nepsukan joulumarkkinoil- pystyttykään järjestämään aivan suunnitellulla tavalla. ta - silloin se tosin oli paljon pienempi. Liukumäessä oli kuitenkin hyvä luisto. Pappilan pihapiirissä pääsi laskemaan pientä mäkeä pulkalla tai liukurilla tai ihan pyllymäkeä liukumäestä. Hevosajelulle pääsi Eeva-Liisa Pitkäsen Napsukka-tamman ja sen Nepsukka-varsan vetämillä kärryillä. Ajattelin, että opettajana elämä olisi monipuolisempaa, ei pelkkää musiikkia koko elämä. Vauhdikkaan arjen vastapainoksi Vesa Jussila on oppinut arvostamaan rauhallisia hetkiä. Työmatkat Olkkolasta Kintauden koululle ja takaisin taittuvat pyörällä talvellakin. Ja jotkut tulivat vain syömään hernekeittoa. Sen verran luntakin löytyi, että siitä sai tehtyä lumiveistoksia; veistosten kauneuskilpailua ei pidetty, vaan jokainen tekijä sai pienen palkinnon. - Alun perin tapahtuma piti pitää kirkonmäellä. Siellä olisi päässyt laskemaan vähän isompaan mäkeen. Erityisesti vanhaa, barokin ja renessanssin musiikkia on kivaa laulaa kuorossa. Ehtiessään Jussilat käyvät laulamassa myös Lehterilaulajissa. Oli vähällä, etteikö musiikista tullut Jussilalle myös leipäpuu. Liukuri kuitenkin luisti pappilan pihapiirissä, hevosille oli löytynyt pyörälliset kärryt reen sijasta ja makkara maistui. - Järjestäjät harmitte- livat, kun tapahtumaa ei pystynyt pitämään ihan suunnitellusti, eikä esimerkiksi napakelkkaa ollut nyt tarjolla, mutta kivaa on ollut
Haluaisimme säilyttää luonnontilaisen kauniin virkistysalueemme tulevaisuudessakin kuntalaisten monipuolisena virkistyskeitaana (lenkkeily, marjastus, sienestys) ja tätä tarkoitusta palvellen myös ekoasumisen kehittäminen alueelle hyödyntäisi myös tämänkin arvokkaan tilan suojelemista. Nro 11 - 12.03.2014 Sivu 06 Näkökulma Yksityisteiden tasa-arvoisuus kuntalaisena keskiöön Olen tehnyt aloitteen 12.10.2013 sivistyslautakunnalle, koskien koulukuljetuksia, niiden kilpailuttamista oman kunnan yritykset huomioiden, asukkaiden yhdenvertaisuutta kuntalaisena, kestävää kehitystä ja taloudellisuutta noudattaen Petäjäveden kunnan alueella. Tuon aloitteen oli allekirjoittanut muutama valtuutettu minun lisäkseni. Myös Alpo Kukkonen kirjoitti perusteellisen selvityksen 15.1.2014 tässä lehdessä yksityistieasioista. Kukkosen näkemys on ihan oikein, vastuu yksityisteiden kunnosta kuuluu aina tiekunnalle, mutta kysymys kuuluu onko nykyinen käytäntö perustuslain mukaista, jos rahat yksityisteiden kunnossapitoon kerätään asukkailta, jotka asuvat teiden varsilla ja samaan aikaan samassa kunnassa pidetään verovaroin taajamien kadut, tiet ja katuvalot kunnossa? Kukkosen lainaus tieyhdistyksen lausumasta, että asutaan kalliissa taloissa, mutta ei ole rahaa panostaa teihin jne. muuttuessa valtavaksi louhintakeitaaksi. Haluammekin vielä painottaa kolmea seikkaa ympäristölupaa käsiteltäessä: Ammattilainen asialle Tällä palstalla ilmoitat edullisesti joka viikko oman kylän paikallislehdessä. Kysy lisää toimituksesta puh. Ekoyhteisön luominen lisäisi kuntamme asuntotarjontaa ja toisi kuntaan uusia ekoasumisesta kiinnostuneita kuntalaisia, jotka arvos- Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet - Juhlameikit - Vartalohoidot - Jalkahoidot Ajanvaraus 0500 740 999. RN:o 38:0 (592-401-38-0) alueelle haetaan ympäristölupaa kivenlouhinnalle ja -murskaamolle. Olemme kirjoittaneet Petäjävesi-lehdessä (26.2. ja 5.3.2014) muun muassa alueen puhtaan luonnon ja monipuolisen eläimistön elinpiirin sekä pohjavesialueen turvaamisen puolesta. Lisäksi alueen nykyinen elinkeinotoiminta: marja- ja hedelmätilat sekä maailman toiseksi puhtaimman veden toimitus olisivat suuressa vaarassa mahdollisen ympäristöluvan myöntämisen seurauksena. Emme saa vaarantaa sen tarjoamaa puhdasta luonnonvettä. Lisäksi Esa Vaheron elinkeinotoiminta ?Kuohun kirkkaan? -veden jakelun yhteydessä saattaisi vaarantua. 2. Näinä aikoina, jolloin vedenjakelun ongelmia on ilmennyt kunnan vesijohtoveden laadun vaihdellessa, olisi hyvä saada luottaa edes luonnon tarjoaman ilmaisen veden puhtauteen ja laatuun. Tai porrastettu kiinteistövero sen mukaan mitä palveluita asuinalueella on verovaroin ylläpidettynä - myös se olisi vastaantulo oikeudenmukaisuuteen. Kun on vielä tapauksia, joissa kunta on ottanut naapurikunnan koululaisia kouluun ja koulukuljetukset on maksatettu oman kunnan ykisityistieosakkailla, asia tuntuu todella pahalta. Koulukuljetuslaki (32§) ei näkemykseni mukaan tällaista velvoitetta anna, eli jos otamme naapurikuntien lapsia kouluun, tulee vastuista kuljetusten osalta sopia vanhempien kesken, eikä siirtää maksuja muiden tieosakkaiden vastuulle. Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun ja kuljetus oman kunnan kouluun sisältyy vakituisen asunnon yksiköintiin, mutta ei naapurikunnan kouluun. Kun Jyväskylä etsii säästöjä ja palauttaa tasa-arvoista kohteluaan kuntalaisilleen, se on esittänyt asukkaille rakennetuille katuvaloille hintaa noin 50 euroa per valo, jonka se on verovaroilla rakentanut. Lisäksi on esitetty, että talon omistajat velvoitetaan pitämään puhtaana osa oman talonsa kaduista ja teistä. Minusta tässä ollaan palaamassa katumaksujen tielle, jota itsekin maksoin kun asuin aikoinaan taajamissa, koska on selvää, etteivät kaikki ikäihmiset jaksa pihojaan ja katujaan pitää puhtaana kaava-alueillakaan. Emme myöskään pyri vaikeuttamaan kunnan elinkeinotoimintaa, vaikka vastustammekin Koskelan Koneet Oy:n hakemaa ympäristölupaa, vaan haluamme nimenomaan suojella jo olemassa olevien elinkeinotoimijoiden tulevaisuutta ja yritystensä suurten investointien tuottavuutta. Tervetuloa! Keuruuntie 11, 42700 Keuruu, www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi tavat puhdasta luontoa ja ekologista asumista terveen elämän ylläpitäjänä. 3. Louhinta ja murskaus vaikuttaisivat luonnollisesti lähiseudun asukkaiden elämänlaatua myös suuresti haitaten: melu, pöly, tärinä ja lisääntyvä raskas liikenne toisivat omat kielteiset vaikutuksensa toiminta-alueen lähistölle. (014) 854 240 tai toimitus@petajavesi.net 1. on myös totta, mutta niin asutaan myös taajamissa, eikä sielläkään kerätä ?katumaksuja?, joilla pidettäisiin kunnossa kadut, tiet ja katuvalot. Kun palataan aikaan, jolloin tuo kuntien perimä katumaksu poistui (ainakin itse sitä maksoin Laukaan taajamassa asujana), silloin päätös valtionhallinon kanssa oli, että päätiet hoitaa valtio, ja yksityistiet ja taajamat hoitaa kunnat. Tuolla katumaksullahan juuri hoidettiin kuntien katuihin, valaistuksiin ja korjauksiin käytetty osa taajamissa ja silloinkin yksityistiet hoituivat asukkaiden toimesta, ilman katumaksua. Eli se käytäntö oli oikeudenmukaisempi kaikille. Näin toimittiin muutama vuosi, kun sitten 1995 laman seurauksena valtio säästösyistä poisti valtionavustukset vuosittaiseen kunnossapitoon yksityisteiltä, kunnat ovat pienentäneet omia avustuksiaan vuosi vuodelta, ja nyt asetelma on se, että lähes kaikki nuo kustannukset maksavat yksityisteiden varsilla asuvat asukkaat. Eli tämä tiemaksu on ylimääräinen maksu, jota joutuvat maksamaan ainoastaan yksityisteiden varsilla asuvat asukkat. Nyt kun kuitenkin kunnat ovat luistaneet vastuustaan, on muodostunut kohtuuttomat kustannukset osalle yksityisteistä - ja mikä pahinta, tilanne rikkoo perustuslain tasa-arvoisuuden asuinpaikan perusteella. Kun otetaan vielä huomioon isot bussit, joiden painoluku on 2700 yksikköä, sen koulukuljetuksen hinta perustuu ajetuista matkoista x ajetut kerrat x yksikkömäärä x yksikköhinta, jonka kukin tiekunta on päättänyt kerätä ja tuon hinnan tulisi tulla myös koulukuljetuksista jokaiselle tielle, jolla ei ole olemassa olevaa kiinteistöä sen kunnan puolella, mihin kouluun kuljetus tapahtuu. Koska kiinteistöverotus on samoilla prosenteilla myös yksityisteiden varsilla ja sen lisäksi kalliit teiden kustannukset, olisi asialle saatava korjaus, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi. Kuten Kukkonenkin asian tiesi, kuntamme alueella on suuria eroja teiden maksuissa asukkailleen, mikä todistaa eriarvoisuutta ja perustuslain vastaista käytäntöä. Perustuslain yhdenvertaisuus (6§, kuntalaki 18§ ja 45§) ei toteudu nykyisellään yksityistieasioissa. Jos tuon yksityistiemaksun osan saisi vähennyksenä suoraan kiinteistöveroon se toisi tasa-arvoaisuutta. Kukaan ei myöskään voi taata, kuinka suunniteltu kivenlouhimo- ja murskaamo mahdollisesti työllistäisi oman kuntamme asukkaita ja jäisikö verokertymä kuinkakin laajalla skaalalla kuntaamme hyödyntäen. Yrityksen yhteisövero saattaisi olla hyvinkin tuo ainoa verotuotto hankkeesta, jossa kuntamme ja erityisesti Kintauden kylä asukkaineen joutuisivat kuitenkin toimimaan maksumiehinä luonnontilaisen alueen raskaan hyödyntämisen seurauksena. Puhdas vesi on luonnollinen elinehto meille kaikille, myös luonnolle. Oman kunnan lapset saavat turvallisen koulutien kullakin alueella, mutta naapurikuntien tulokkaiden kohdalla vastuu kuuluu lasten vanhemmille, ei kuntamme veronmaksajille. - Ritva Lehtonen Petäjäveden / Kintauden veden ja luonnon puolesta Kirjoitamme huolemme Koskelan Koneet Oy:n hakeman ympäristöluvan vuoksi. Lisäksi jo reilun kymmenen vuoden takainen visio ekoasumisen yhteisöstä vain noin kilometrin etäisyydellä nyt haetun ympäristöluvan rajalta jouduttaisiin todennäköisesti hylkäämään rauhallisen ?erämaaluonnon. Samoin se on ottamassa käyttöön viiden kilometrin ylärajaa koulumatkoihin ja vasta sen ylittäville matkoille koulukuljetus, kuten laki koulukuljetuksista sanoo. Toivon, että kunnan sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta, sekä sen tiejaosto yhdessä miettivät ratkaisut, joilla jokaisen kuntalaisten ja yrittäjän oikeusturva toteutuu, avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja lain edellyttämällä tavalla. enää nimensä veroista yhteisen peruskallion räjäytysten seurauksena. Ei voida myöskään taata olisiko ?Kuohun kirkas. Pohjavesialue on äärimmäisen suojelun arvoinen ja pelkäämme edellä mainittu elinkeinotoiminnan vaarantavan mahdollisesti myös tämän elintärkeän vesivarantomme. On ilmiselvää, että esimerkiksi lähiseudun marjatilojen tulevaisuus olisi vaakalaudalla mahdollisen murskepölyn vaikutuksen vuoksi. Petäjäveden puolella oleva Vehkasuon lähde (kansanomaisesti usein Kuohun lähteenä tunnettu) on kuntamme yksi vierailluimmista kohteista kautta vuoden, myös ulkopaikkakuntalaisten toimesta. Olisiko meillä tällaiseen tosiaankin varaa? - Nina Hirsiaho ja Ritva Lehtonen
yrittäjäominaisuuksien arviointi . MlWHKXROWR . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset Rohulantie 33 Tilaa Tiinalta Kotileipomo 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus ? Sähkötyökalujen korjaus - Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä 040 571 9996 - Alumiinija RST-korjaushitsaukset . 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. KABINETTI esim. 0400 580 153 Rakennus- ja saneeraustyöt HIILFIX Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi Häkkinen HoitaaNaprapaatti niska-, selkä- Ossi ja nivelkivut. - selkäja niskakivut Varaa aikasi! - P. käsien jalkojen 041ja546 6498puutumisoireet - päänsäryt ja huimaukset www.naprapaattijkl.com 1, ja Liikekeskus -Siltatie urheilurasitusvammat HitsausKoneA HitsausKoneAsennus Petäjävesi puh. niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Lisäksi urheiluhieronta ja kinesioteippaus Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus . (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. kokouksille . 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi Pms 732 Pms 427 Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PAPINTIE 2 APTEEKKI PETÄJÄVESI P. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . 044 325 3363 / Heli T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset T:mi Väinö Räsänen 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . 0400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! Alakoulun Avoimet Ke klo 14-16 To klo 13-15 *Ajankohtaisinta tietoa Feenixin facesta! Nuorten Avoimet Ti-to klo 17.30-20 Pe klo 18.30-22 Kerran kuussa myös lauantaisin klo 18-22! Jorma Tuppurainen . tuote- ja liikeideoiden arviointi Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . 0400 853480 www.fysiocenter.fi 050 408 8987 www.khl.fi 32 27 Sivu 07 Nro 11 - 12.03.2014 - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Yrityskonsultointi JonesCon Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti Origonova, Jyväskylä Psykologi Heli Heiskanen www.heliheiskanen.fi * Katso kevään kurssit netistä! p. YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . yrityskauppojen arviointi Puh. PAPERITARVIKEMYYNTI . KAHVILA . posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? S . Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. SOLARIUM . MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Rakennustyökalut, asennusvaunut, moninostimet, levynostimet ym. Erilaiset varoituskilvet. Valmistus ja myynti. Jtm welding ky, Rautakyläntie 1, 41900 Petäjävesi www.jtmwelding.com Naprapaatti Ossi Häkkinen Arvioinnit ja analyysit ArviCon? . tilojen pinnoitukset *Mattotyöt PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . 045 148 6300 / Erja Leppänen TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. N Ammattilainen asialle Siltatie 23, Petäjävesi, puh
0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Kintaus 040 590 7360 Tiina Sulkula www.hitsauskoneasennus.fi kaikenlaiset herkulliset leivonnaiset! . Alumiini ja RST-korjaushitsaukse Majavatie Petäjävesi www.tiinasulkula.com Avoinna ke 10 - 16.30, to 1015.30, pe 10-15, la 10 - 13 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. Pienet sähköasennukset, S3-ryh . Hitsauskoneiden ja -laitteiden ko 050 546 9747 . 020 LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Pekkarinen 797 516. 040 571 9996 Puh. Vastaanotto keskiviikkoisin. 041-5466498 www.naprapaattijkl.com SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO Siltatie 1 - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut - Jorma Tuppur Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. Sähkötyökalujen korjaus RINDESSO OY . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä Keuruuntie 15, Keuruu. Puh