Petäjävesi-lehti 12.06.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 24 - 2013 Keskiviikkona kesäkuun 12. Aimo Salminen on tiettävästi ensimmäinen petäjävetinen, jonka jäänteet on löydetty, tunnistettu ja tuotu kotikunnan sankarihautaan haudattavaksi useita vuosikymmeniä sodan jälkeen. Suomalaisten sankarivainajien etsimisen ja kotiin kuljettamisen mahdollisti Suomen ja Venäjän tekemä valtiosopimus vuonna 1992. Suomessa perustettiin vuonna 1998 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys. - Vanhempani saivat kirjeen mieheltä, joka kertoi olleensa Aimon kanssa samassa joukkueessa. Muistan sanan ?motti?, he olivat joutuneet mottiin. Kirjeen kirjoittaja tuli läpi viimeisten joukossa ja näki Aimon, mutta ei voinut mennä auttamaan. Ilmoitus oli huomattu. Dna-näyte otettiin vuonna 2007, mutta tieto vainajan henkilöllisyyden varmistumisesta saavutti Aimo Salmisen omaiset vasta tänä keväänä. Pitkä matkan päätös Anja Eerola oli yhdeksänvuotias, kun perhe sai tiedon Aimo-veljen kaatumisesta. Perääntymisvaiheessa taistelukentälle jäänyt ruumis päätyi vihollisen hautaamaksi. Lähes 69 vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2013, Aimo Salmisen jäännökset saatettiin Petäjäveden siunauskappelille pienessä valkoisessa ruumisarkussa. Täysi varmuus saadaan kuitenkin vasta dna-testin perusteella. Vertailunäytteen antajan selvittäminen on melkoista salapoliisityötä. Saattajana toimi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiamies Markku Kiikka. Pitkän sotamatkan päättymistä olivat todistamassa vainajan sukulaisista sisko Anja Eerola, veljenpoika Keijo Salminen sekä Keijon pojanpojat Miika ja Akseli Salminen. Jo sodan aikana kuolleeksi julistettu ja kentälle jääneenä siunattu Aimo Salminen saa viimeisen leposijansa Petäjäveden sankarihaudasta. Heistä 36 ilmoitettiin kadonneeksi tai taistelukentälle jääneeksi. päivänä Sivu 08 53. Samasta haudasta, jossa on jo vuosikymmenten ajan levännyt Aimon isoveli, vuonna 1941 kaatunut Kauko Salminen. Tuntolevy ja dnatesti tunnisteena Vuonna 2006 venäläinen etsintäryhmä löysi Nurmilammen talon läheisyydestä Talin-Ihantalan alueelta sotilaan jäännökset ja tuntolevyn, jonka perusteella ryhmä tunnisti vainajan suomalaiseksi. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys toimitti ajan syömän tuntolevyn keskusrikospoliisin rikoslaboratorioon, jossa levyn numerosarja pystyttiin selvittämään. Seuraavaksi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys vertasi tuntolevyn numerosarjaa sota-arkiston sotilaskantakorttien tietoihin. Tuntolevyn perusteella voidaan etsiä vainajan mahdollinen nimi sota-arkistosta, minkä jälkeen tutkijat etsivät vainajan omaisia kirkonkirjojen sukuselvitysten perusteella. Kaikkien samaan sukuun kuuluvien näytteet eivät Kiikan mukaan käy vertailuaineistoksi. - Dna-näytteen antajaksi käy vainajan naispuolinen sukulainen, muttei vainajan lapsi. Siskon lasten antama näyte kelpaisi. Aimolta olivat jalat menneet. - Näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, millaisen surun kanssa vanhempani joutuivat elämään. Kolmesta pojasta kaatui sodassa kaksi, Anja Eerola miettii. 1990-luvulla Eerola luki lehtiartikkelin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen Venäjällä tekemästä etsimistyöstä. Toiveikkaana Eerola teki yhdistykselle pyynnön Aimo Salmisen jäänteiden etsimisestä. Alkoi monivuotinen pro- Hanna Mäkinen Aimo Salmisen arkkua olivat Petäjävedellä vastassa vainajan veljenpoika Keijo Salminen, tämän pojanpojat Akseli ja Miika sekä vainajan sisko Anja Eerola. sessi, jonka lopputuloksena Aimo Salminen pääsee vihdoin lepoon kotimaan multiin. - Helpotus on suuri. Tämä asia on kuitenkin ollut mielessä jo vuosia, Anja Eerola huokaa. Rajan taakse jääneitä etsitään yhä Petäjävetisiä kaatui talvisodassa 101 ja jatkosodassa 129. Jos sisaruksia ei ole elossa, lähdetään vertailunäytteen antajaa etsimään vainajan äidin puolen suvun naislinjasta.. Anja Eerola muistaa, kuinka hänen vanhempansa laittoivat kesällä 1944 sanomalehti Keskisuomalaiseen ilmoituksen, jossa Aimo Salminen (1925-1944). vuosikerta Aimo Salminen pääsee lepoon kotikunnan sankarihautaan Keijo Salmisen arkisto Anja Eerolaa. Vertailun perusteella tutkijat henkilöivät vainajan Ylä-Kintauden Kytölästä sotamatkalle lähteneeksi Aimo Salmiseksi. Yhdistys on muun muassa huolehtinut Suomen rajojen ulkopuolelle jääneiden sotilaiAnja Eerola ja Markku Kiikka tutkimassa Aimo Salmisen löytöä ja kotiinkuljetusta koskevia dokumetteja. den jäänteiden etsinnästä ja Suomeen siirtämisestä. Yhdistyksen toiminnan myötä on löydetty noin 1150 sotilasta, joista on pystytty tunnistamaan noin 330 henkilöä. Etsijöiden apuna ovat olleet laajat tiedot kaatumis- ja katoamispaikoista. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiamies Markku Kiikka kertoo, että varsinkin viime vuosien aikana suuren osan löydöistä ovat tehneet venäläiset etsijäryhmät, jotka ovat omia kaatuneita etsiessään löytäneet myös suomalaisten sotilaiden jäänteitä. Suomalaiset sotilaat kantoivat mukanaan tuntolevyä, jonka perusteella on voitu tehdä alustava tunnistus taistelukentältä löydetyn vainajan henkilöllisyydestä. Oikealla tuntolevy, jonka perusteella Salmisen jäännökset tunnistettiin. Hanna Mäkinen Petäjävetinen jääkäri Aimo Salminen kaatui Talin-Ihantalan taisteluissa kesäkuussa 1944, vain 19-vuotiaana. Dna-näytteen antajaksi pyydettiin vainajan siskoa, laukaalaista pyydettiin tietoja Aimo Salmisen kohtalosta. Vainajan henkilöllisyys varmistettiin vielä dna-testillä
Toukkia on Palmun mukaan esiintynyt tuomissa aiempinakin kesinä, mutta ei kuitenkaan koskaan näin paljon. Puu oli täynnä pieniä kellertäviä toukkia, joita on kasautunut myös läheisen koivun rungolle ja puuaidan päähän. Piia Palmun pihatuomen vallanneet toukat ovat mitä ilmeisimmin tuomenkehrääjäkoin toukkia. Pyykkipäivä tekee meistä valkoisten valheiden mestareita. Lyyli Kaipomäki sai avukseen Tapani Nislinin Petäjäveden hautausmaalle suuntautuneella retkellä. Ulkoiluystävät apuna hautausmaakävelyllä Petäjäkodin, Tuulentuvan, Pihlajarinteen ja Ankkurin asukkaille järjestettiin torstaina kävelyretki Petäjäveden hautausmaalle. Edellisten päivien painostava helle ja saivat monet jäämään sisätilojen suojiin, mutta retkelle osallistui silti yhteensä parikymmentä henkeä. Mukana olleet SPR:n ulkoiluystävät auttoivat esimerkiksi pyörätuolilla liikkuneita vanhuksia hautausmaan hiekkakäytävillä etenemisessä. Vanha kirkko herää pitkän talven jälkeen aivan eri tavalla henkiin juuri konserttitapah- Nro 24 - 12.06.2013 tumissa, kun väki kokoontuu lämpimiin kesäiltoihin nauttimaan yhdessä hyvästä musiikista. Petäjävedellä vallitsee nykyisellään aito yhdessä tekemisen kulttuuri. KELLO 9 - 15. Toukat tihutöissä Siltatien kulkijoita kohtasi viime viikolla hämmentävä näky. Saada siitä kaappikoiperhosten toukat pois tai tappaa ainakin 90 asteessa kainalon kohdille pesiytyneet pölypunkit. Tuomenkehrääjäkoin toukat ovat levittäytyneet myös muualle Petäjäveden kirkonkylän alueella. Lyyli Kaipomäki pääsi Tapani Nislinin avustuksella katsomaan useiden vuosien tauon jälkeen sekä vanhempiensa että setänsä perheen hautoja. Osittaisesta taidehämmennyksestä huolimatta oikein kiitettävää on se, ettei Petäjäveden kulttuuriannissa yleisöä ainakaan vähätellä, eikä aina päästetä helpolla. - HM - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. - Tuntuisi kuitenkin hölmöltä laittaa hautausmaalle vielä ajokieltomerkitkin, kirkkoherra Seppo Ojala tuumaa. Siinä sitä sitten hinkataan naapurin mekkoa hieman rutulle, että saadaan oma paituli tosi leveesti ottamaan tuulta purjeisiinsa varmistaen näin nopean kuivumisen. Puuttuva pyykkipoika lainataan tietysti "vihollisen" puolelta ja jätetään Einarin kalsarit roikkumaan yhdellä "pojalla." Juhlapaikallekin päästään lopulta puolikuiva paita päällä, sillä heittihän se pienen kuuron juuri silloin, kun piti varttitunnin vahtaamistauon sadepilvistä. Kovasti saa myös kehuja juhlijoiden keskuudessa paidan vaaleanpunainen psykedeelinen väritys. PETÄJÄVESI Sivu 02 Pääkirjoitus kulttuuritarjonta haastaa ja hemmottelee Kulttuurin ystävää ei päästetty helpolla viime viikon ?Tilannevalssi. - Sama periaate on käytössä jokaisella Suomen hautausmaalla, Seppo Ojala toteaa. Konserteille taitaa vakiintunut yleisö olla jo olemassa ja niitä odotellaan innolla. Asematie 6, Petäjävesi Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu vuonna 1961 Ilmestyy: kerran viikossa keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki (ISSN 2242-2463) Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen, toimittaja Hanna Mäkinen Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e, sisä- ja takasivu 0,75 e /pmm + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 48e, 12 kk 52e, 3 kk tarjous 19e, irtonro 1,50e Annetaan hautarauha Petäjäveden hautausmaalla on viime aikoina ajeltu autoilla lähemmäs hautapaikkoja, mutta seurakunnan väki ja kirkkoherra Seppo Ojala muistuttavat, että hautausmaalla kaikilla kulkuneuvoilla ajaminen on ehdottomasti kiellettyä yleisen hautarauhan turvaamiseksi. Autot, muut kulkuneuvot sekä lemmikkieläimet tulee aina jättää parkkialueelle. klo 9-11 Diakoniapäivystys. 17.6.-7.7. -esityksessä, kun saunavihta hipoi hetkittäin myös yleisön hipiää. Vilttikirppis, leikkejä ja pelejä, yhdessäoloa, hartaus, makkaranpaistoa. Kastettu: Jenniina Suvi Anette Järvinen ja Vesa Kaarlo Johannes Korpijärvi. Valmistuneita: Pirkka Syvänoro suoritti kiinteistöedustajakoulutuksen Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillisessa oppilaitoksessa. hae perjantaina pois vanhoja petäjävesi-lehtiä! petäjävesi-lehden toimituksen edestä katoksen alta saa hakea ilmaiseksi itselleen vanhoja paikallislehtiä muistoksi. Kunta, seurakunta ja lukuisat eri tahot tekevät luontevasti yhteistyötä ja järjestävät tapahtumia käsi kädessä. - SK Hanna Mäkinen Markku Koskisen pakina PYYKKIPÄIVÄ Pyykkipäivät ovat tavallaan special-päiviä ihmisille. Odotellaan monta päivää auringonpaistetta, että saadaan vaatteet ulos naruille roikkumaan. Esimerkiksi vanhan kirkon kesämusiikkisarja starttaa heinäkuussa. Kiristääkin sen verran hartioista, että pitää kehaista samaan putkeen aloittaneensa salilla käymisen. Tänne halutaan monipuolista tarjontaa - jopa suuren maailman meininkiä. Manataan sitä asiaa, että monet muutkin ovat taloyhtiössä kytänneet samaa ja pyykkinarut ovat täynnä kaiken kirjavia helmojaan heiluttelevia kolttuja ja tuulessa morjestelevia kalsareita. Juuri silloin kun pitäisi saada se kerran vuodessa päälle puettava juhlapaita kuivumaan pikaisesti tulevia sukujuhlia ajatellen. petajaveden.seurakunta@evl.fi Hanna Mäkinen PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Maailmamme on koditon, sinun luonasi kotimme on.? (Virrestä 502) Su 16.6. Uusi huoltorakennus valmistuu vuoden loppuun mennessä. Toukat syövät puun lehdet ja käyttävät tuottamaansa harsomaista kudosta koteloitumispaikkanaan. Palmu kertoo, että toukat miehittivät tuomen, söivät lehdet ja kutoivat harson parissa päivässä. Ja saa tykätä tai olla tykkäämättä. Petäjävedellä 12.6.2013, Suvi Kallioinen www.petajavedenseurakunta.fi . (014) 854 240, 050 366 7691, www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15, os. Kustannusarvio on alle 400 000 euroa ja pääurakoitsija on paikallinen Kone ja Rakennus Meronen Ky. Petäjäveden hautausmaa on voinut tähän asti olla avoin, joten autolla on hyvin mahtunut sinne ajamaan. Syksyllä hautausmaalle kuitenkin tehdään ajoesteet ja mahdollisesti myös tiivimmät portit. Mutta esimerkiksi kesällä hautausmaalla voi hyvin liikkua pyörätuolillakin. Kesäkuun puolessa välissä alkaa hautausmaan uuden huoltorakennuksen rakentaminen, ja samalla uusitaan tiepohjat, joten hautausmaa muuttuu kesän aikana osin rakennustyömaaksi. Vain seurakunnan oma huoltoajo, esimerkiksi traktorilla, on sallittua ja hautausmaan hoidon kannalta välttämätöntä. Seppo Ojala kertoo, että poikkeustapauksissa hautaamisen yhteydessä on joskus tehty erikoisjärjestelyjä, jotta liikuntarajoitteiset omaiset pääsevät paremmin saattamaan läheisensä haudan lepoon. - HM. Heti sillan jälkeen oikealla kasvava kookas tuomi oli menettänyt lehtensä ja joutunut kauttaaltaan harmaan, tiiviin harson peittämäksi. Kysellään mistä tuollaisia on saatavilla ja pitää äkkiä keksiä hätävalhe ettei niitä Suomesta saa, Kaliforniasta kävin hakemassa, vaikka väritys on ihan vaan taloyhtiön pyykkikoneen valko- sekä kirjopyykin välisestä symbioosista. Todellisuudessa se 90 astetta oli vähän liikaa kyseiselle materiaalille. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa / IP, SO, MÖ, SJ & isoset. Ti 18.6. ?Älä pelkää -luontovalokuvanäyttely vanhalla srk-kodilla, Papintiellä. Avoinna arkisin 11-19, la-su 11.30-19. Petäjävetistä taiteennauttijaa ei aliarvioida. Kesän kulttuuritarjonta Petäjävedellä on kattavaa ja moneen makuun sopivaa. Pienellä maksulla ja vaivalla pääsee irtautumaan tavanomaisesta. Täällä ollaan viisaasti oivallettu yhdessä tekemisen voima - niin saa enemmän, ja pienellä paikkakunnalla pienillä resursseilla se onkin välttämätöntä. Toivottavasti Petäjävetistä yleisöä yleisöä saadaan ei aliarvioida. kulttuuririentoihin mukavasti paikalle, jotta niitä järjestetään jatkossakin. Samalla voi suoda itselleen laatuaikaa nauttimalla muiden osaamisesta. Jaossa on ylimääräisiä lajittelemattomia lehtiä 1960-80 -luvuilta. LEHTIÄ ON JAOSSA TULEVANA PERJANTAINA 14.6. Kaiken kiireen keskellä joskus on mukavaa jo se, kun saa istahtaa paikoilleen tekemättä mitään. klo 18 Perheiden lähetysilta pappilan huvimajassa. Vapaa pääsy. Ke 19.6. Autolla ajaminen rikkoo hautarauhaa
Luonto ei koskaan petä?.. Rippipappina toimi Risto Saulio, teologina Niilo Hintik- ka. Aurinko rakuntaa ja kirkkoherra paistoi ja suvituuli suhisi, Seppo Ojalaa myön- kun minäkin astelin harteisestä suhtautumisesta taana Petäjäveden kirkon kokoontumiseen sekä rappusia ensimmäiselle järjestelyihin osallistumi- ehtoolliselle uusi valkoinen sesta. Kintauslaisen yrittäjän terveiset ovat: ?Luovuus löytyy sydämestä. Kunta haluaa jatkossa palkita vuoden yrittäjän lisäksi vuoden nuoren yrittäjän, yrittäjämäistä opiskelua, yksin yrittäjän sekä vuoden työllistäjän ja työllistyjän. Tulevana maanantaina on iltakuudelta auditorio Miilussa kunnanvaltuuston viimeinen kokous ennen kesälomia. Kampanjan katsotaan maksavan itsensä takaisin nopeasti muun muassa lisääntyneinä verotuloina. Listalla rakennuksia ja yrittäjyyttä Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti myy- dä 61 000 eurolla entisen Koiramäen päiväkodin kiinteistön, osoitteessa Pamppulantie 2, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkosen (kesk.) yritykselle toimisto- ja asuinkäyttöön. Kunnan eli Petäjäveden Tähtiasunnot Oy:n omistama, osoitteessa Suutarintie 6 sijaitseva kerrostalo päätettiin peruskorjauksen sijaan purkaa. Tilaa koettiin löytyvän yllinkyllin myös Lehtosen haaveileman ikäihmisten perhekodin perustamiseenkin. Tila huokuu emäntänsä monipuolisen luovuuden jälkeä ja antaa tilalla kokoontuville eri kädentaito- ynnä muille ryhmille oivat puitteet omankin luovuutensa henkiin herättämiseen. Tilan pihapiiriä vartioivat ankat ja kanat kukkonsa kera nauttien alkaneen kesän kauneudesta. Tapahtuma oli Petä- teryleenijakkupuku päällä. jävedellä ensimmäinen laa- ... Anjala) ja Raija Rinteelä (o.s. Heinänen) kutsuivat koolle juhannuksena vuonna 1963 Petäjäveden kirkossa ripille päässeen yli satahenkisen porukan. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö kertoi tulevasta uudesta yrityskulttuurista, jota ollaan lanseeraamassa. Osallistujat saivat tutustua suuren talon yrityksen ja kodin tiloihin. Alakerran yritystiloihin tutustuttaessa useasta suusta kuuluivat ihmet- televät ihastukset talon tiloista, joita oli luovalla tavalla rakennettu eri materiaalien jäännöseriä yhdistellen. Lehtosen pitopöytäkokemuksella loihtimat herkut maistuivat aamukahveille kokoontuneille paikallisille, eri aloja edustaville, yrittäjille. Iloinen puheenpulputus ja kuulumisten vaihto alkoi jo heti aamukirkossa. Suvi Kallioinen Aune Toivola (o.s. - Kun tulee vanhaksi, haluaa muistella nuoruusvuosiaan, naiset toteavat. Historian suurin porukka jaettiin tyttöjen ja poikien ryhmiin. aloitetut yrittäjien aamukahvitilaisuudet. Ensimmäiset yrittäjäkahvit nautittiin Ritva Lehtosen omistamalla luonnonkauniilla Heinämäen luomumarja- ja hedelmätilalla. Kahveilla saatiin Lehtosen yritystietouden ja värikkäiden yrityskokemusten myötä kuulla yrittämisen monipuolisesta arjesta. Kun henkilö muuttaa vuokra-asuntoon, hän saa yhden kuukauden palkan. Kannustinraha tuplaantuu, kun työntekijä muuttaa tänne omistusasuntoon. Edun saaminen edellyttää pysyväisluonteista muuttamista. Tietoja seuraavista aamukahveista saadaan Petäjävesi-lehdestä ja kunnan nettisivuilta. Aamukahvit ovat välitön, luonnollinen ja hauska tapa saada tutustua paikkakunnan eri yritystahoihin ja nämä nimenomaiset aamukahvit on tarkoitettu aivan kaikille paikkakuntamme yrittäjille. - Nina Hirsiaho Nina Hirsiaho Petäjäveden kaikkien yrittäjien ensimmäiset aamukahvit juotiin Ritva Lehtosen luomumarja- ja hedelmätilalla, jossa omenapuut olivat täydessä kukassa. Ojala totesikin, että kolta lainatut korkokengät. vastaavanlaisia tilaisuuksia ... Kanttorina toimi Alpo Korpela. Niilo Hintikka ei sairastumisen vuoksi päässyt osallistumaan sunnuntain juhlaan. Siihen aikaan ulkoläksyjä oli paljon: nuorten päi- hin taottiin katekismusta, lukuisia raamatunlauseita ja rukouksia. Paikalle pääsi verestelemään muis- toja suuresta joukosta lähes puolet. Ahosen mielestä silloinen rippipappi oli ankara, ja jotain ku- järjestää jatkossakin vaikkapa vuosittain. - Saatte nyt näköalapaikalta seurata jälkipolvien elämää ja valintoja, Seppo Ojala sanoi sunnuntain saarnassaan. Puutarha johdattelee kulkijaa eri teemoihin, mutta juuri tällä kertaa eniten sykähdytti omenapuutarha, jossa puut kantoivat runsaita valkeita kukintojaan - kuin kesäisiä morsiushuntuja. Yrittäjät kahvittelevat seuraavaksi Loma-Ässässä. - Pääsette myös vaikuttamaan nuorempien elämään ja tuomaan Vanhojen tuttujen siihen pitemmän tapaaminen pitkästä elämänkaaren viiaikaa tuntui aivan sautta, taitoa ja sydämen rakkautta. ihanalta. Kokemuksenne ja osaamisenne ovat Äänekoskelaisen He- arvokasta kulttuuri- ja lena Rautiaisen (o.s. Ritva Lehtosen yrityksen arvoina ovat asiakaskeskeisyys, avoimuus ja rehellisyys. Siitä juhannuksesta alkoi voisi rippikouluryhmille tavallaan se aikuisuus.? jeillessaan osa pojista sai rangaistukseksi mennä tyttöjen ryhmään. Peltokallio osallistui opetukseen. - Melkoinen rangaistus, Ahonen nauraa. Raili Saarisen (o.s. Kauppakamari nähdään yhtenä tärkeänä kumppanina, kun Petäjäveden kunnan yrittäjyyttä ja elinvoimaisuutta kehitetään. Kunta käynnistää elokuussa kilpailun, jonka avulla etsitään parhaita ideoita yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi Petäjävedellä. Myös kirkkoherra J.H. Kunnan vakituisessa työsuhteessa on noin 200 työtekijää, joista muualla asuu kolmasosa. Ohra-aho) muistelee, että myös virsiä piti osata ulkoa. Katriina Ahonen (o.s. Kaiken kruunasivat isosistuaan. PETÄJÄVESI Nro 24 - 12.06.2013 Sivu 03 Rippikoululaiset tapasivat jälleen 50 vuoden jälkeen Suvi Kallioinen Kaikkien aikojen suurin rippikouluryhmä Petäjävedellä kokoontui sunnuntaina muistelemaan yhdessä nuoruusvuosiaan. elämäntaitoperintöä, Seppo Ojala luki kahReina) mielestä vanhojen tuttujen tapaaminen pit- vien aikaan myös Katriina kästä aikaa tuntui aivan Ahosen pakinan ?Tuoksut ihanalta. Rusila) mukaan rippikouluopetus ei kuitenkaan ollut liian vaikeaa. Kunnan työntekijöitä kannustetaan muuttamaan Petäjävedelle Suvi Kallioinen Petäjäveden kunta aloitti uuden henkilökunnan muuttokampanjan. Listalla on muun muassa viime vuoden tilinpäätöksen hyväksyminen ja tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen, tarkastuslautakunnan kertomus sekä henkilöstökertomus, tämän vuoden talousarvion ensimmäinen osavuosikatsaus ja ensi vuoden talousarvion raamin vahvistaminen eri toimialoille. Yrittäjät kokoontuivat ensimmäisille aamukahveille Petäjäveden kunta kohdistaa yrittäjyyden kehittämisohjelman myötä erityistä huomiotaan niin paikallisten yrittäjien arkeen kuin yrittäjiksi aikovien yrityksen alun tukemiseen. Yhtenä konkreettisena kiinnostuksenosoituksena voi nähdä 31.5. - Rippikouluajoil- tuovat muistoja?, jossa ta asti on vieläkin ystäviä, Ahonen muistelee ripille joiden kanssa pidetään pääsyä: ?Juhannuspäivä oli koko pitäjän nuorten yhteyttä. Raija Rinteelä kiitti seu- konfirmaatiopäivä. Jatkossa Petäjävedelle muuttaessaan työntekijä saa uuden kannustimen johdosta yhden tai kahden kuukauden palkan. Arava-talon saneeraus olisi tullut maksamaan suunniteltua enemmän. Tontille rakennetaan vuokrakäyttöön uusi kaksikerroksinen puutalo. Petäjäveden kunta liittyy ensi vuoden alusta Keski-Suomen Kauppakamarin jäseneksi. Myös muun muassa metallialaa, lomamökkivuokrausta ja käsityöammatteja edustavat yrittäjät kertoivat omat yritystarinansa. Kolme parasta ideaa palkitaan. Kunnanhallitus päätti myös yrittämiseen liittyvän palkitsemisen periaatteet. - Ne voisivat vieläkin muistua mieleen
Mutta aika haavat parantaa, ja surukin muuttaa muotoaan. Yksi kesä kerhohuone, jossa jatTampereella rippikou- koimme kokoontumisia. luikäisenä piisasi. Enkä pelkää - muuta kuin käärmeitä ja ukkosta. Kylät kilpasilla Tupamäen kylätalolla Viime perjantaina Tupamäen kylätalolla riitti vilskettä. Ellei olisi ystäviä, ei olisi juhliakaan, Helena Suonsaari kertoo. - Ystävät ovat kallisarvoisia. Konsertti on osa Petäjävesi-viikon tapahtumia. Se oli sitä talosta taloon, kunnes elämää, ja se oli mieleistä. ?Pettäiveen me muita käsitöitä, joita kaupungissa. käyn kyllä myimme. Vaikka on niitä ilon aiheitakin. Esimerkiksi se, kun saa joka aamu nousta ja kulkea omilla jaloillaan. Ikävän kanssa mennään. Sillä elettiin. Kun en mittaan, kaivinkoneet aloitimme yli 40 vuotta nostivat kivenjärkäleitä sitten, meitä oli noin 15 pelloilta. Hän oli Entisten nuorten luokkakokous Huomio vuonna 1963 PYK:sta ?pois potkitut?. Siitä vuodesta on jo 50 vuotta ja niinpä nyt on syytä pieneen juhlaan. Luokkakokous alkaa torstaina 4.7. kello 16 maatilamatkailu Kumpusella. Sateisesta kelistä huolimatta suuri joukko oli kokoontunut kisailemaan, saunomaan ja syömään lettuja. Hanna-Mari Hiltunen Kyseessä oli jo kolmas kerta, kun kylien väliset kilpailut pidettiin. Kisaamassa olivat Pengerjoen ja KuivasmäkiKummun joukkueet sekä kaksi joukkuetta Ylä-Kintaudelta. Kylätalolle oli pystytetty myös kirpputori ja Leena Kivelä puffetti. - Palkintona on sukkaa kiertämällä. Tapahtuman järjestä- kiertopokaali, ja loppuil- Varaslähtöjä ei sitten sallita, kailotti Kuivasmäki- minen oli aloitettu edel- lasta pääsee pihasaunaan lisenä päivänä ja yhdis- kuivattelemaan sekä kotyksen jäsenet olivat näh- taan syömään lettuja. neet tapahtuman eteen Kilpailut vietettiin ukkosen jyrähdellessä. - Hanna-Mari Onneksi Martti Kivelä suojasi puheenjohta- paljon vaivaa. Pokaalipoikana Konsta Kuukt i k a n v a r p u j e n kanen. Kumpu-kyläyhdistyksen Kuivasmäki-Kumpu järetsintää ja vesipullon täyttämistä märkää puheenjohtaja Tuula jestää kisat, Tuula Tikka Tikka kisailijoille. kertoi. Raivaussahakin olisi, mutta sahaapa, kun et saa edes käyntiin sitä sahaa, Helena Suonsaari hymähtää. - En minä kuitenkaan täältä mihinkään haluaisi. Takatyvisenä, saappaat jalassa, haluaisin lähteä. Enkä minä ole täällä yksin, vaikka olen yksin. - Yllättävää, että meitä on näinkin paljon, ihmetteli Johanna Kuitunen, joka kuuluu Kuivasmäki-Kumpukyläyhdistyksen hallitukseen. - Luulin, ettei ketään tulisi, kun on näin huono keli, Kuitunen lisäsi. Kisailu oli leikkimielistä puuhastelua, kuten Pengerjoen voittajajoukkue: Ilpo Kukkonen, Sirkku Kuukkanen, käpyjen ja mus- Paula Niiles ja Marko Kuukkanen. Menimme naimisiin vuonna Muistot säilyvät, 1956 ja ehdimme eivätkä ne häviä olla yhdessä pitkoskaan. kälti yli 50 vuotta. Tämän Lamminmäen tilan ostimme sama- mäellä ja Töysänperällä. Puolen vuosisadan na vuonna kun menimme naimisiin. päivänä. Talon emännän Helena Suonsaaren täyttäessä vuosia tulevat ystävät kylään. - Ystäviä tuli, ja siitäkös se juhla syntyi. Vaan tuntuu, kuin se olisi tapahtunut eilen. Ikävälle ei mahda mitään. Maalla Kudoimme sukkia ja teimon mukavaa. Peltoa raavittiin lisää vuosi- minulle henkireikä. Muutos ja tyttö. Elämä tilalla oli työn- on näkynyt selvästi myös täyteistä. Siihen aikaan raa. oli Töysänperällä ihmisiä, ja diakoniapiirissä kävi Diakoniapiiri väkeä Multialtakin. henkireikänä Diakoniapiiri joutui Tampereella vietettyä etsimään uuden kokoonkesää lukuun ottamatta tumispaikan, kun kunta Helena Suonsaari, omaa myi Töysänperän koulun. sukuaan Nikonen, on - Sanoin Rantapuskalle, elänyt koko elämänsä Pe- että tulkaa meille. Perunaa viljeltiin henkeä mukana diakoomiin tarpeisiin ja viljaa niapiirissä. Eihän elämästä tulisi mitään, jollei olisi ystäviä. On helppo uskoa, että toukokuun lopussa 85 vuotta täyttänyt Helena Suonsaari, nauravainen ja reipas ihminen, on ehtinyt pitkän elämänsä varrella ystävystymään monien ihmisten kanssa. Aviopuolisoaan Kalevi Suonsaarta Helena Suonsaari ikävöi kovasti. - Kalevi menehtyi neljä vuotta sitten, marraskuun 15. Vanhoista diakonia- Hanna Mäkinen Helena Suonsaari, 85, viihtyy kotonaan Lamminmäen tilalla Töysänperällä. Yhteisen reilun parin tunnin jälkeen ilta jatkuu kello 18.30 konsertilla samaisessa paikassa. Ja se koko elämä. - Tekemättömät työt vain harmittavat. Miesten työt jäävät tällä tilalla tekemättä. Muistot säilyvät, eivätkä ne unohdu koskaan. Mieleistä elämää Yhdessä vietettyjä vuosia Helena Suonsaari muistelee lämmöllä. Töysänperän koululle tuli - Kaupunkiin en lähtisi remontti, ja sinne tehtiin kirveelläkään. Kerran viikossa hän käy kirkonkylällä ?päivää sanomassa?. piiriläisistä mukana ovat rustossa. Saaduilla varoilla kerran viikossa päivää ostimme esimerkiksi kuksanomassa, Suonsaari nau- kia 75-vuotta täyttäneille kyläläisille. Lisätietoja ja pikaiset ilmoittautumiset puh. -Tämä on ensimmäinen kerta, kun Hiltunen ja Tuula Tikan mikrofonia sateelta.. PETÄJÄVESI Sivu 04 Nro 24 - 12.06.2013 Alman päivän syntymäpäiväsankari arvostaa ystävyyttä Hanna Mäkinen Alman päivänä Lamminmäen tilalla Töysänperällä juotiin juhlakahvit, kuten niin monena almanpäivänä aiemminkin. - Navetta oli, ja Suonsaarelle tärkeässä siellä karjaa yleensä viiden Töysänperän diakonialehmän ja mullikoiden piirissä. - Diakoniatyö on ollut verran. Konserttilippuja myydään jo. Runsasta osallistumista odottaen. - Kaija Vuorilampi hyvä, rakastettu Aika haavat paaviomies, joka rantaa, ja surukin piti perheestään muuttaa muotoaan. huolta. Kutsu on tarkoitettu A- ja B-luokkalaisille, sekä kaikille, jotka ovat joskus olleet luokallamme, kuin myös opettajille. 0400 611 704, tai kaija.vuorilampi@ gmail.com. Kiersimme karjalle rehuksi. Lapsia meille aikana Töysänperä on syntyi kolme, kaksi poikaa muuttunut Suonsaaren mukaan paljon. Nyt täjävedellä: lapsuusvuodet kokoonnumme kerran Pengerjoen Penkkalassa, kuussa meillä Lamminmämyöhemmän iän Kuivas- ellä. - Elämä oli ihanaa. Kaivaten Heleenää Lahnalan Pentti na Suonsaari muistelee aikoja, jolloin lähitaloissa ja Tuomen Eeva. oli vielä naapureita: esiTekemättömät työt merkiksi oman talokaupan kylkiäisenä tullut mummo, harmittavat Olga Klinga, josta tuli Vähiin on käynyt väki myös Suonsaaren lapsille rakas. Lamminmäen tilan naapu- Ja 101-vuotiaaksi elänyt Möttölän Tyyne-tyttö. - Tästä läheltä on edesmennyt melkein 20 ihmistä, naapureita. Kyllähän sitä toivoisi, että he tulisivat takaisin. - Tässä sitä olla möllötellään
Siihen kuuvat muun muassa jouhikko, munniharppu ja rumpu. Kesän keikoilla kahden uuden kappaleen lisäksi Melanholic tuo koosteen vanhoista biiseistä. - Kuin unessa koko ukko, Päivi Järvinen lausuu.. Taiteilija kehuu navettakonserttisalin akustiikkaa hyväksi. - Improvisaatio kuuluu esitykseen. asioista, vaikka ensin voi Vuonna 2003 aloittaneen kuulostaa muulta, säveltäbändin nykyisessä ko- jä-kitaristi Topi Lampinen koonpanossa on myös lisää. liittyy U u d e t k a p p a l e e t siihen, kun mayakalenteri ovat Melanholicin laulaja päättyy, toisaalta myös Joonas Rautiaisen sa- henkilökohtaisiin asioihin, noittamia, kitaristi Topi Rautiainen kuvailee. Voimaa musiikkiin ja liikkeeseen voi tuoda vaikka foliopaperin tai saunavihdan avulla. Välillä myös hiljaisuus ja pysähtynyt liike välitti yhtä paljon kuin musiikki ja tanssi. Keveämpääkin otetta esityksessä oli, kun duo Ontrein miehet soittivat kanteleilla tanssiralleja. Vaatimattoman näköisillä soittimilla, kuten jouhikolla, loi kaksi miestä menevää musiikkia rennoilla välikommenteilla maustettuna. Kaikki bändin tuote, ?Anna minun olla?. Työelämä piinaa, itsensä pitää elättää kovalla työllä, lapsuus ja nuoruus eivät ole aina olleet helppoja, elämä voi olla raskas - ja rakkauskin joskus sotkee kuvioita. - Sanoitukset ja biisien tarinat syntyvät omasta ja muiden elämästä. Yhdessä Melanholicin kappaleessa kysytäänkin ?Pitääkö aina mennä kuin talvisodassa??. Melanholicilta on aikaisemmin ilmestynyt kolme levyä sekä DVD-julkaisu. Tuoreen sinkun julkaisukeikka pidettiin lauantaina ravintola Kanttarissa. Uusien ja vanhojen biisien kanssa keikkailtiin viikon- loppuna myös ravintola Rosetissa Jyväskylässä. Ilokiven keikkaa pukkaa kesäkuun lopussa. - Nyt kun soittotaito on kohentunut, voimme tehdä enemmän. Kappaleiden sanat syntyvät miesten omasta elämästä ja arjesta. - Vielä vähän raskaampaa sekä sanojen että sävellysten suhteen, Lampinen toteaa. Rauno Niemisen soitinrepertuaari on laaja. - Ei ole väliä mitä soittaa, kunhan tahti säilyy. jäsenet ovat täysin itseoppineita muusikkoja. Rautiainen toteaa, että Että uskaltaa bändi on siinä miemyöntää itselleen lessä pystymetsästä tullut, ettei porukka kuka pohjimmilole ottanut yhtään taan on. soittotuntia. - ?Ajanlasku. Kokonaisuus on valmis vasta kun se esitetään. Suvi Kallioinen Maatilamatkailu Kumpusen navettakonserttisalissa nautittiin viime viikon tiistaina ?Tilannevalssi? -esityksestä, joka koostui pääosin erilaisesta kannelmusiikista, liikkeestä ja improvisaatiosta. Nro 24 - 12.06.2013 PETÄJÄVESI Sivu 05 Melanholic tietää mitä petäjäinen mies tuntee Suvi Kallioinen so), Ismo Messala (rummut) ja Rauli Taipale Melanholic tarjoilee kym- (kitara). menvuotisen taipaleensa Kymmeneen vuoteen kunniaksi uuden single- kuuluu ala- ja ylämäkiä. levyn, ?Ajanlasku?, jossa - Ihme, että tähän asti nimikappaleen lisäksi on on tultu, Joonas Rautiaimyös toinen uusi hengen- nen tuumaa. Kaksi suomalaista esiintyjäduoa, Mitrej ja Ontrei, tekivät uuden yhteisen sovituksen aikaisemmista esityksistään, ja pitivät Kumpusella lähtökonsertin ennen Japanin kiertuettaan. Kumpusen uusissa juhlatiloissa järjestettiin ensimmäinen konsertti toukokuun lopussa, kun Hiroko Ara ja Haruhiko Saga pitivät kesäkonsertin jyhkeissä kivinavetan tiloissa. - Pidän Koskista kirjoittamisessa omana oppi-isänäni ja edelleen pyydän häneltä neuvoa. Elämä ei ole aina kaunis hetki Melanholicin musiikki on alusta saakka ollut suomalaista raskasta rokkia. Rautiaisen ja Lampisen Marianne Messala Melanholicin keikka veti lauantaina väkeä Kanttariin. Kotiyleisö on bändille palkitsevin ja rakkain. oli monenlaisten tulkintojen lisäksi myös tarina kanteleesta - se alkoi dramaattisesti kanteleen synnystä. - ?Anna minun olla. Petäjävedellä Melanholic nousee lauteille seuraavan kerran heinäkuussa, kun paikallinen kokoelmalevy ?Roots & Revival in Petäjävesi? julkaistaan. Elämä ei ole aina helppoa, Topi Lampinen toteaa. Siitä tietää, että keikka onnistui, Joonas Rautiainen toteaa. Joonas Rautianen ja Topi Lampinen kiittelevät uudistunutta Kanttaria mukavan tiiviiksi ja intensiiviseksi esiintymispaikaksi. - Biisi Lampisen säveltämiä ja kertoo pienistä, arkisista bändin yhdessä sovittamia. Järvinen lausuu myös ?Tilannevalssin? tekstit. Ara ja Saga kutsuivat suomalaiset Mitrej ja Ontrei -duojen jäsenet Päivi Järvisen, Rauno Niemisen ja Timo Väänäsen vastavierailulle Japaniin. Bändi ei esitä covereita: riuskana periaattena on, että Melanholic vetää vain omaa tuotantoa. Kanteleen lumovoimaa navettakonsertissa Suvi Kallioinen Timo Väänäsen pääasiallisina soittimina esityksessä ovat erilaiset kanteleet. - Bändin jäsenistö tahkosi niskojaan paidat märkinä. Kanteleesta, jolla voi pitää yhteyttä tuonpuoleiseen. Koskettavat tekstit ja etenkin musiikki heräsivät eloon Päivi Järvisen tanssilla, jossa kehon liikkeen lisäksi käytettiin rohkeasti esimerkiksi folion ääntä vahvistamaan tarinaa, liikettä ja musiikkia. Esityksen alussa jo selvisi, ettei kantele ole pelkkä ?väinämöisten soitin?, vaan sillä voi luoda upeita äänimaisemia ja jopa niin rouheita säveliä, että selkäpiitä karmii. Kolmen taiteilijan esitys nivoutui eheäksi tarinaksi, kantelemusiikki lumosi kuulijansa, hetken tunne oli vahva. Päivi Järvisen instrumentti on oma keho ja liike. Uunituoreesta singlestä täytyy ottaa toinen painos samantien ja sitä on myytävänä bändin jäsenillä, keikoilla sekä myöhemmin kesällä myös paikallislehden toimituksessa. mukaan nyt bändin musiikillinen linja on nyt selkeytynyt. Esitys nähdään kesällä Sapporos- sa ja Tokiossa. Sattumuksella oli sormensa pelissä, sillä taiteilija Päivi Järvisen sisko on esiintymispaikaksi valikoituneen Kumpusen tilan emäntä Hanni Kumpunen. Unessa koko ukko ?Tilannevalssi. on Janne Rautiainen (bas- rakkaustarina, jossa mies Hanna Mäkinen tekee niinkuin nainen haluaa ja kadottaa itsensä, eikä uskalla lähteä suhteesta. Se on tarina siitä, että uskaltaa myöntää itselleenkin kuka pohjimmiltaan on, Rautiainen luonnehtii. Joonas Rautiainen on viime vuosien aikana rohkaistunut sanoitusten kirjoittamisessa, vaikka petäjävetinen kirjoittajasanoittaja Markku Koskinen kirjoittaa edelleen biisejä Melanholicille. Väänänen ja Nieminen myös esittelivät soittimiaan ja niiden historiaa. Jotain transsimaista ja lumovoimaista kanteleen soitossa on - siitä kertoi myös kohtaus, jossa Timo Väänänen kanteleensoittajana aivan lumoutuu omasta soitostaan
Kiireellinen hammashoito ja hammaslääkäripäivystys on järjestetty Keuruun hammashoitolassa. KOSTEUSMITTAUKSET . Puh. Papintie 2, Petäjävesi Katso lisää www.lahitapiola.fi Nuorten palvelut Feenixissä kesäaikana -8..$ /8..$5,1,(0, -$5..2 2.6$1(1 . Botox-pistokset, täyteaineet Hyvinvointiohjaaja: Kesälläkin saa apua arjen eri ongelmiin. koulujen täydennyshaussa, 050 4641678. IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT . Leppälä tai tule Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com Soita n! käymää Leppäläntie 2, Petäjävesi. (014) 854 160 Petäjän Kaivurit Oy Petäjäveden Osuuspankki Kintaus 040 590 7360 Noin 30 vuoden kokemuksella IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt Pohjatöiden kaivuut, salaojat, perustusten teko Kirkkotie 6, Petäjävesi. Puh. (014) 266 2298. Laboratorio on suljettu. Frisbeegolfin esittely ja opastus Ti 18.6. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä - Alumiinija RST-korjaushitsaukset jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . Tapaturmat . - 4.8.2013 (kalenteriviikot 27-31). Hytösen Liisa on Feenixissä tavattavissa ma ja ti vkot 23-25 ja 27-29. Työpaja: toiminnassa koko kesän, 014 2673125 (Isse), 014 2673103 (Timo). AJANVARAUS 020 761 3805 . Etsivä nuorisotyö: Tiina vkot 23-28, apua esim. Ihottumanäytteiden otto . 020 HIILFIX Hitsau Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi HitsausKoneAsennus Acepoint Oy Jorma Tuppurainen Pientalorakentamisen asiantuntija . Tervetuloa asioimaan: ma klo 9-16.30 ja ti-pe klo 9-15.30. Nro 24 - 12.06.2013 Parturi-kampaamo T. - 4.8.2013 Keski-Suomen seututerveyskeskuksen TERVEYSASEMIEN TOIMINTAA KESKITETÄÄN ajalla 1.7. Arkipyhinä ja viikonloppuisin päivystys on Jyväskylässä, Keskustan terveysasemalla (Tapionkatu 7, Jyväskylä). (014) 415 15 00 Tapsa Härkönen 050 411 9246 TIEDOTE TOIMINNASTA AJALLE 1.7. Toivakkaan soitettaessa sulkuaikana puhelut ohjautuvat Joutsan terveysasemalle. Terveyskeskussairaalat toimivat normaalisti. Neuvoloissa hoidetaan kesäaikana ensisijaisesti raskauden aikaiset sekä pienten vauvojen tarkastukset. Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus . Osa neuvoloista on kokonaan suljettu. Erityisesti toivomme, että kaikki reseptinuusinnat on hoidettu juhannukseen mennessä. 1LYHO MD VHONlRQJHOPDW . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset. RAKENNUSPALVELUT JA -MATERIAALIMYYNTI Soita ja kysy lisää 0400 509 660 170 5120 Rakennus- ja saneeraustyöt ZZZ SXLVWRNOLQLNND ¿ LQIR#SXLVWRNOLQLNND ¿ .HXUXXQWLH .HXUXX - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . Ajanvaraukseen perustuvat vastaanotot ovat yleensä suljettuina. Luu- ja tukikudossairaudet melanooma . 32 27 N Ammattilainen asialle Sivu 06 Asiakkaidemme toiveesta muutamme pankkimme aukioloaikoja 1.7.2013 alkaen. Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 . Sulkuaikana uusiminen on hidasta ja hankalaa! Matkailijoita toivotaan hoitamaan rokotuksensa kuntoon ennen sulkua. PETÄJÄVESI Terveysasema on suljettu. Yläluomileikkaukset . Ilta- ja viikonloppupäivystys normaalisti Keuruulla tai keskussairaalan päivystyksessä. Neuvola on avoinna koko kesän välttämättömiä tarkastuksia varten (ajanvarauksella). Suun terveydenhuolto on suljettu. klo 15 Ke 26.6. Nivel- ja selkäongelmat . JETTA-TALOMYYNTI . Toimintaa keskitetään kolmelle terveysasemalle (Joutsa, Keuruu, Laukaa), joissa toteutetaan väestön tarvitsema kiireellinen sairaanhoito. Puhelut ohjautuvat automaattisesti lähimmälle toiminnassa olevalle terveysasemalle, esim. Lääkärin vastaanotto kiireisissä tilanteissa ilman ajanvarausta Keuruun terveysasemalla arkisin klo 8-16, tiedustelut puh. (014) 269 0125. 8UKHLOXYDPPDW . /XX MD WXNLNXGRVVDLUDXGHW Keuruuntie 21, 42700 Keuruu Optikon ja silmälääkärin palvelut $-$19$5$86 Keuruuntie 15, Keuruu. klo 19.15 n Asunno Rakennusmyyjä suunnittelu Muista! Laajavaara Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA) Kosteusmittaukset Rakennus- ja pääsuunnittelu Vastaava työnjohto, valvonta (RKM) www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi 25 vuoden ammattitaidolla Ortopedian ja traumatologian Plastiikkakirugian erikoislääkäri Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin. Os. (014) 2690 344. 7DSDWXUPDW . Duunipiste: Jaana vkot 23-26 ja vko 32, mikäli tarvitset apua työkokeilu- ja työpaikkojen etsimisessä, 050 5626803. Keskitetty ajanvaraus puh. Urheiluvammat . Ajanvaraus päivystykseen on päivystysaamuna klo 9-10 puh. Puh. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT (myös IV ja KVV) . Soita tai tekstaa 050 3168491 (häläreihin vastataan)
KYSY LISÄÄ! ~ Saunaterapiahoitoja perinteiseen tapaan ~. 040 413 5424, Rautakylä, Petäjävesi TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . Kylpytilasaneeraukset BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. Pienet sähköa 040 580 4048. Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . Alumiini ja RST Katso tuoteet: www.jtmwelding.com Puh. Sähkötyökaluje . 040 571 9996 Rohulantie 33 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi HITSAUSTA, KORJAUSTA www.hitsauskoneasennus.fi Jo . Hitsauskoneid
ja rahoituspalvelut Puh. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA 040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi Piispantie 1 Petäjävesi Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut... T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 MOOTTORISAHAVEISTOKSIA Lahjaksi tai kotipihaan! T:mi E. Luomenpoistot, arpikorjaukset HULNRLVOllNlULW JARKKO OKSANEN . Rautasaari Rajakankaantie 27, 41930 Kuohu 040 736 4283 www.moottorisahaveistokset.com jorma.tuppurain Konditoria Toppalantie 134 www.hitsausko Pekkarinen Petäjävesi LEIPOMOTUOTTEITA Puh. Ihomuutokset, ihokasvaimet, Pms 732 Laidunmaan Pms 427saunahoidot PAPINTIE 2 Petäjävedellä Sinua palvelee: Rahoituspäällikkö Irene Mäki-Valkama Sijoitus. 041 441 5253. 040 571 9996 Saunaterapeutti Riitta Kuusela p. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi erikoislääkärit 2UWRSHGLDQ MD WUDXPDWRORJLDQ KIMMO TANTTULA JUKKA LUKKARINIEMI . 040 503 8737, irene.maki-valkama@lahitapiola.fi Kettulanvuoren uudella frisbeegolfradalla (9 väylää). Aloitus Kettulanvuoren ulkoilualueen parkkipaikalla. Välineitä lainattavissa kokeiluun. Tervetuloa tutustumaan uuteen kaikille sopivaan ulkoilu ja -liikuntalajiin! PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. 050 571 8492 - laidunmaa20@gmail.com PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 Pirkka Syvänoro, VTS Puh