88-vuotias Lahtinen asuu edelleen omakotitalossaan Ylä-Kintaudella entisen koulun naapurissa ja on ollut lähes 13 vuotta leskenä. Suvi Kallioinen Sinun lapsesi ruumishuoneen kiviseinien kylmyydessä kalpeana, vedestä nostettuna minun lapseni häkkisängyn lämpimässä rusottavin poskin, otsakiehkuran märkänä: olenko ansiollinen tähän. Lahtisen runot ovat täynnä voimakkaita mielikuvia ja sanat soljuvat joskus leikitellenkin. Lahtinen on nähnyt Ylämäen koulun eri vaiheet ja lopulta sen lakkauttamisen muutama vuosi sitten. – Ihmiset sanovat usein, etteivät ymmärrä runoja. Petäjävedellä julkaisimme monta Räppänä -nimistä antologiaa. – Kriitikon kannalta parhaimmat, Lahtinen sanoo ja myöntää olevansa itse itsensä pahin kriitikko. – 70-luvulla aloin käydä ensin Petäjävedellä kansalaisopiston kirjoittajapiirissä, myöhemmin Jyväskylässä. Tsunamin jälkeen lehtikuva lapsen jalanjäljistä pakotti tarttumaan taas kynään. Hiekassa lapsen jalanjälki, meren kämmen pyyhkii sen pois – silti on ollut kerran tuo pieni jälki ja lapsi myös.. Lahtisen runokirjaan valikoitui pääasiassa jo ilmestyneitä, arvioituja runoja. Lahtinen tuli Ylämäen koululle opettajaksi vuonna 1953, kun työnhakuilmoituksessa houkuteltiin kauniiseen järvenrantapaikkaan. vuosikerta Nro 7 2020 Keskiviikkona helmikuun 12. Sodasta Lahtinen on kirjoittanut lapsena yhden kaksisäkeistöisen runon, josta muistaa vain kaksi säettä: Sota julma riehuu, mut lottien padat ne kiehuu. Lahtinen on kirjoittanut runoja aktiivisesti 60-luvulta lähtien ja tekstejä on syntynyt vuosikymmenten aikana paljon. Nimensä mukaisesti runot vievät ihmisen syntymästä kuolemaan, ilosta suruun, valosta varjoihin. Hälytysäänen ujelluksen muistaa aina, ja kun hyökkäys oli ohi, soitettiin kirkonkelloja. Olavi toimi vuosikymmenten ajan epävirallisena kyläkuvaajana, kunnes tuli värifilmi ja kameratkin alkoivat kodeissa yleistyä. Lahtisen juuri ilmestynyt runokokoelma Kultaisesta aamusta hopeiseen iltaan pysäyttää ja liikuttaa. Ja rakkaus. Hän oppi lukemaan 5-vuotiaana ja hän aloitti koulun Lahdessa jo 6-vuotiaana. Kolme lasta perheineen asuu kaukana, mutta käyvät ja soittelevat usein. Sirkka Häkli oli perustajajäsen ja vetäjinä oli esimerkiksi Keijo Siekkinen, Sisko Istanmäki, Toivo Laakso, Torsti Lehtinen ja viimeisenä Marjatta Öhman, Lahtinen muistelee. 18-vuotias apuraha Kunnan vapaa-aikalautakunta myönsi, YläKintauden kylän raittiusyhdistys Herätteen anomuksesta, Lahtiselle apurahan hänen runojensa kirjaksi kokoamista varten. Tärkeää sekä kirjoittamisessa että lukemisessa on kokemus, tunne. Teokseen valikoitui erilaisia runoja. Ja tämä kertoo mistä. Kultaisesta aamusta hopeiseen iltaan -runokokoelmaa on myynnissä Suoramyynti Heinähatussa. Lahtinen muistelee, miten Keijo Loisan aikaan pidettiin Petäjävedellä henkisiä kilpailuja niitä saisi olla tänäkin päivänä. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Seija Lahtisen runot sykähdyttävät SUVI KALLIOINEN Jouluna alla Seija Lahtinen piti ompeluseuran naisille runokahvit ja juteltiin runoudesta. – Kaunista on ollut. Opettajana Lahtinen kannusti oppilaitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Koulun lopettamisen myötä kylä on hiljentynyt. Runojen oheen valikoitiin Seijan edesmenneen miehen Olavi Lahtisen mustavalkokuvia Ylä-Kintauden luonnosta. Lahtinen kirjoittaa lempeästi: Taivas äänetön humisee tulevan laulua, kuussa kaikuvat yön seppien vasarat, aurinko ottaa lentävät säkenet syliinsä, ne lentävät alas – oletko nähnyt niiden tuikkivan rakkaasi silmissä. – Lapsena kirjoitin paljon suorasanaista ja osallistuin lehtien kirjoituskilpailuihin, joista tuli palkintojakin, Lahtinen kertoo. Naapurissa ollut koulu muutettiin sotasairaalaksi ja sitäkin pommitettiin. Runot ovatkin syntyneet menneistä kohtaloista, ihmisten kohtaamisista, tunnelmista ja Ylä-Kintauden lumoavasta luonnosta. Nyt kyläyhdistys omistaa koulurakennuksen, mutta se on käyttökiellossa. Sota syttyi, kun Lahtinen oli 7-vuotias ja hän muistaa edelleen elävästi ja kyyneleet nousevat silmiin kun veljien kanssa piti juosta metsään piiloon pommikoneita ja hän pelkäsi eksyvänsä veljistä. Hän piti myös kylän sivukirjastoa vuoden 1962 jälkeen, kun se siirtyi Välilän talosta koululle. Runon aiheista kipeimmät ovat menetetyt lapset. Elämän kudelmaa Lahtinen itse pitää esimerkiksi Mirjami Lähteenkorvan, Eeva Heilalan ja Helvi Juvosen runoista. Astun tuleen, unen liekit leviävät, illalla tuhkassa itken. Sitten tuli kirjastoauto, joka sekin loppui. 60. Se oli tosi hedelmällistä. -luokan oppilaita noin 60, aikaisemmin Karjalan siirtolaisten tullessa vielä enemmän. Lukija voi jotenkin samaistua runoilijan kokemukseen, on tuntenut samoin. Sen ja hyvien ystävien vuoksi en ole voinut muuttaa muualle rakkaasta kotikylästä. Tuolloin koulussa oli 1.-8. Riittää myös sekin, että vain nauttii runon kielestä, sen herättämästä tunnelmasta, Lahtinen miettii. Kunnan asiointikyydin ja hyvien naapureiden ansiosta kotona pärjää vielä. Nyt noin 18 vuotta myöhemmin kirja saatiin vihdoin tehtyä, kun poika Ilpo Lahtinen otti äitinsä runokirjan koostamisen ja toimittamisen asiakseen. Myös tunnelmat vaihtelevat ja kulkevat lomittain, kuten elämässäkin ilosta suruun, valosta varjoon, elämästä kuolemaan, ja läsnä on myös toinen ihminen. Kun Seija Lahtisen ystävän lapsi hukkui, se pakotti kirjoittamaan kuten moni muukin asia elämän varrella
Tällä kertaa sali oli ihan täynnä. Toivoin, että ihminen olisi tehnyt viisaudessaan toisenlaisia valintoja. Se oli kätevää. Aurinkomme, loista! Rakkaus, meihin jää!" (Virrestä 941). Sekin tuli nähtyä ihan yllättäen. Sivu 2 Nro 7 12.2.2020 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Pojat 11 kuula: 2.Tino Hirsiaho 8.49 PB. klo 9-16. Niistäkin kaksi kuului käsittääkseni henkilökuntaan. Kirjatoimikunta on kokoontunut lähes kuukausittain ja kaikille avoimia kyläiltoja on pidetty kolme. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Pojat 13v kuula: 2. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Nico Hirsiaho 9.71 PB. Tyttäreni, poikani, siitä saat lukea Raamatusta.” Anneli Rantapuska Ylä-Kintauden kyläkirjakuulumisia Ylä-Kintauden kyläkirjan tekeminen etenee mukavasti. Huom. Olen pitkään harmitellut, ettemme pääse Schjerfbeckin Ateneumin näyttelyyn. Kirja avaa luonnon ihmeitä meillekin, jotka emme aina näitä asioita kiireeltämme ehdi näkemään. Eetu Saramäki 10.60 PB, 4. Seijan runot ja Olavin mustavalkoiset luontokuvat, herkkä ja täydellinen kokonaisuus. Kirjan rahoitusta on saatu kerättyä toivotusti sekä lahjoituksin että kirjan ennakkomyynnillä. Samaa sanoi tuo lähimmäinenkin. Uusia opiskelijoita mahtuu 25-30 ja ryhmäkoot pysyvät edelleen pieninä. Toimittaja Lea Lerkkanen on saanut koottua monipuolista aineistoa, tarinoita, muistoja ja valokuvia, ja aineistonkeruu jatkuu vielä kevään 2020 ajan. Ystävän Pysäkki alkaa jo klo 10.30! Sydäniskurin esittelyä, klo 11.15 arpajaiset Yhteisvastuun hyväksi. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Maija Kypärällä, Peltoniementie 104. Seuraavien viikkojen lehdissä onkin luvassa lukioasiaa! PetPet yleisurheilu: Ennätystuulella Hipposhallit 1-2.2.2020 Jyväskylä: Hipposhallikisoissa Petäjäisiä oli edustamassa Nico ja Tino Hirsiaho sekä Eetu Saramäki. Petäjävesilehti ei ilmesty viikoilla 16, 30, 31, 52 ja 53 / 2020. Seija on kynällään ikuistanut kaiken sen mitä me kaikki näemme ympärillämme, jos vain pysähtyisimme näkemään ja oppisimme ymmärtämään. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Vai onko kaikki niin kuin ennenkin, eikä mitään uutta ole havaittavissa taivaan alla. Noin pari kuukautta sitten huomasin mielenkiintoisen elokuvan Vincent van Goghista. Kirkkoherranviraston aukioloajat viikolla 8: ma 17.2. Myös haastatteluista voi sopia hänen kanssaan samalla. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Pitkään on tehnyt mieli mennä joskus katsomaan, mutta tekoihin asti pääsin vasta viime vuonna. Petäjävesi oli nuoruudessani vähän toisenlainen paikka. Viime viikolla oli ohjelmistossa paljon kiinnostusta herättänyt Helene. Olen liian tasainen luonne kunnon taiteilijaksi, mutta näillä mennään, mitä on annettu. Odotus on nyt palkittu. klo 11.00, Ari Torro ja lauluryhmä Naisten päiväpiiri to 13.2. Se on tuhoutuva omaan itsekkyyteensä ja ahneuteensa. Mitä sinä näet. Nyt tiedän, miksi olen vain tällainen taiteen harrastelija. Tuttuun tapaan iltaan voi tuoda mukanaan tarinoita ja valokuvia, ja Lea-toimittaja skannaa aineiston talteen. Sitä hän ei tehnyt. Mikko Stenstöm To 13.2. Tiesin, ettei se mitään suurta sukseeta saavuta, koska käsitteli Vinsentin viimeisiä vuosia itsetunto-ongelmissa hulluuden rajamailla. Ke 19.2. Toivotamme tervetulleiksi kaikki kyläkirjasta kiinnostuneet. Voiko kuralammikosta kauniimmin kirjoittaa. Muulloin yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse. Free ”Tyttäreni, poikani, katso tätä aikaa. En ole vielä rypenyt lattialla yltä päältä öljyväreissä, enkä ole joutunut sydänsurujen takia viikoiksi sairaalaan mököttämään. Seija kirjoittaa rumankin kauniiksi. Niitähän sieltä tulee. Herättääkö se sinussa mitään ajatuksia. Siellä oli myös kappeli, jossa kävin usein sytyttelemässä kynttilöitä ja kuuntelemassa veden solinaa. Minä olen ottava ohjat omiin käsiini. Tyttäreni, poikani, se ei ollut alkuperäinen tahtoni. Tykkäsin mielenkiintoisesta elokuvasta. Kunnahallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäen mukaan talouden tasapainottamisen työryhmässäkään ei lukiota nostettu esiin. Kaikkien poikien lajina oli kuulantyöntö, jossa jokaiselle syntyi oma ennätystulos ja Nicon ennätys parani kerralla peräti yli kaksi metriä. klo 13.00, Kirsti Liukko www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 ja sop. Lisäksi Ylä-Kintauden kyläyhdistys kirjatoimikunnan tuella on parhaillaan hakemassa apurahaa Keski-Suomen rahastolta kyläkirjan tekemiseen. Kuule lapseni, Minä sanon sinulle, tämä maailma kulkee kohti tuhoaan. kello 18 Ylä-Kintauden kylätalolla. Ilmainen parkkipaikka oli alakerrassa ja kauppaja kirjastoasioita pystyi samalla hoitelemaan. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Jo vuosia on elokuvat taas tuotu myös pienille paikkakunnille. Kiitos Seija-ope! Katriina Ahonen Yhteishaku toisen asteen koulutukseen alkaa jo ensi viikolla ja Petäjäveden lukio on kuulkaa loistava vaihtoehto! Vaikka syksyllä lukio nostettiin säästökuurikeskusteluun mukaan, selvisi siinä jälleen päättäjien vakaa tahto säilyttää Petäjäveden lukio tulevinakin vuosina ja jatkaa myös sen kehittämistä. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Jumalan puhetta Lukio on Petäjäveden helmi Tapulin takaa Viikon pakina Kirjakorneri Koulujen loma-ajat lyötiin lukkoon Hyvinvointilautakunta hyväksyi kokouksessaan perusopetuksen työja loma-ajat lukuvuodelle 2020-2021: syyslukukausi alkaa 12.8.2020, syysloma on viikolla 42 (12.-18.10.2020), joululoma 20.12.2020-6.1.2021, kevätlukukausi alkaa 7.1.2021, talviloma viikolla 9 (1.-7.3.2021) ja kevätlukukausi päättyy 5.6.2021. Vuodenaikojen muutokset, luonnon herääminen keväällä, kesän yltäkylläisyys, luonnon hiljainen kuolema syksyllä ja talven valo. Jälleennäkemisen ilo ja yhteisöllisyyden henki on ollut käsin kosketeltavissa. Televisio taisi sitten tappaa teatterin. Runot ovat osoitus tarkkasilmäisen kirjoittajan havainnoista, herkistä pienistä tapahtumista ja ilmiöistä luonnossa. Ei minulta löydy ihan niin suuria tunteita, mitä kunnon luomisprosessi näköjään vaatisi. Meitä oli siellä kokonaista viisi ihmistä. Kuralammikko: senkin kaihisilmissä kuvastuu taivas ja luomirakosissa laukkaavat valkopilvet. fi Liian tasainen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 16.2. klo 10-17 ja to 20.2. Nyt olemme tässä. Oli myös oma elokuvateatteri. Se rauhoitti mukavasti. Aika usein siellä kävimmekin. Eija Hanhimäki Lahtinen voi kirjoittaa rumankin kauniiksi Seija Lahtinen: Kultaisesta aamusta hopeiseen iltaan Lähes kaksikymmentä vuotta saimme odottaa Seija Lahtisen runoteosta, josta lupauksia saimme hänen 70-vuotisjuhlassaan. Ja jos näemmekin, kuinka moni meistä pystyisi nämä asiat näin herkästi, elävästi ja tarkasti ilmaisemaan kirjoittamalla. "Rakkaus vain luo meihin elämää. Mitä se tuo mieleesi. Seija on pysähtynyt, tarkkaillut ja ymmärtänyt. Helsingin seudun vuosinani kävin usein Omenan kauppakeskuksen päivänäytöksissä. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Su 16.2. Petäjäveden lukion vahvuus on se, että opettaja pyrkii aina tuntemaan opiskelijansa ja apua saa myös yksilöllisesti. Neljäs kyläilta pidetään torstaina 20.2. Nyt kun kirjan rakenne alkaa hahmottua, tuntuu ihan huikealta ja vieläkin todellisemmalta, että meille tosiaan syntyy oma kyläkirja. klo 10 Messu kirkossa / VA, MÖ. Levikki noin 1600 kpl. Toivoin, että hän olisi viisaudessaan rukoillut Minulta, kaiken Luojalta, neuvoa, kuinka viljellä ja varjella tätä maata. Kunnassa oli enemmän vähän kaikkea, kauppoja, pankkeja, kouluja ja koululaisia. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 72e (sis. Muutettuani takaisin keskeiseen Suomeen, olen tyytynyt telkkarin elokuviin. Elokuvan alussa oli kattava selostettu kierros Helenen näyttelyssä. mukaan. – Olemme ilolla huomanneet, miten kyläkirjan tekemisellä on ollut niin suuri sosiaalinen merkitys: nykyiset ja jo kylältä poismuuttaneetkin asukkaat ovat kokoontuneet yhdessä muistelemaan kylän historiaa. – Yksikään kunnan päättäjistä ei halua lakkauttaa lukiota, Hautamäki toteaa. Ohjelmassa on muun muassa henkilöiden tunnistamista valokuvista
Yhteensä koko kunta-alan työvoimakustannukset ovat 21,12 miljardia euroa. Kuntasektorin irtisanomismääriä verrataan lamavuosien tasoon KT Kuntatyönantajat tiedotti viime viikolla, että koko kunta-alan vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. Lomautuksia arvioidaan tulevan yli 8.100 ihmiselle, joka on 2,5 prosenttia koko henkilöstöstä. Kokonaisuudessaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna arviolta 1,7 prosenttia, joka tarkoittaa 359 miljoonaa euroa. Suurempiin irtisanomisiin on KT:n mukaan kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina. Lähimmät vammaispalvelun laitoshoitotai asumispalveluyksiköt sijaitsevat Sääksvuoressa, Suonenjoella, Suolahdessa, Äänekoskella, Jyväskylässä ja Saarijärvellä. Seurakuntayhteistyötä on jo tiivistetty muun muassa taloushallinnon, henkilöstön sekä rippikoulujen osalta. Vammaispalvelun asumisyksikön perustamista selvitetään Hanna Hautamäki ja 17 muuta valtuutettua jättivät tammikuussa valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvittämään vammaispalvelun asumisyksikön perustamista Petäjävedelle. Tapahtumarikas loppuviikko Huomenna torstaina on luvassa karkkisadetta lukiolaisten penkkariajelulla, joka lähtee koulun pihasta kello 13.20 jälkeen. Petäjäveden ja Multian kirkkoherra Laura Laitinen, selvitysmies Timo Korhonen ja Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen pitivät Petäjävedellä viime keskiviikkona kolmen seurakunnan kirkkoneuvostoille yhteisen iltakoulun taloustilanteen selvityksen tuloksista. Myös Petäjäveden kunnassa on käynnissä ytneuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää 16 henkilötyövuotta kuitenkin tässä vaiheessa ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Lauantain alkuillassa ravintola Kanttarissa on kolmatta kertaa järjestettävä Rämpytellen -klubi-ilta. Petäjävedelle myönnettiin kunniakirja ansiokkaasta ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyöstä Voimaa vanhuuteen -foorumissa Helsingissä 5.2. Sen jälkeen Polaralla on ollut kahdeksan starttia ilman kaksarisijoitusta. IKÄINSTITUUTTI/ ANTERO AALTONEN Tunnustusta ikäihmisten liikunnan kehittämistyöstä Polaralle voitto Voitokas ruuna Polara nappasi Antti Tupamäen ohjastuksessa 7.000 euron ykkösrahat Vermon radalla lauantaina ajetussa kylmäveristen avoimessa 2120 metrin ryhmässä. Seurakuntien selvitys valmistui SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien ulkopuolinen selvitysmies, Kuopion seurakuntayhtymästä eläköitynyt Timo Korhonen on saanut työnsä valmiiksi ja esitteli selvitystään kaikkien seurakuntien kirkkoneuvostoille yhteisessä iltakoulussa viime keskiviikkona. Lauantaina 15.2. mennessä. Viimeksi yhdeksänvuotias Polara voitti elokuun alkupuolella Ylivieskassa (kuva alla), missä se oli paras Ruunaruhtinas-kilpailun toisella osamatkalla ja voitti samalla kokonaiskisan. KT:n selvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna irtisanomaan yli 750 työntekijää. Kirkkoherra Laura Laitisen mukaan ennen selvitystyön alkamista eniten päättäjiä kiinnosti miten eri järjestäytymisvaihtoehdot näkyvät taloudessa. – Olen selvittänyt seurakuntien taloustilanteen vuodesta 2018 vuoteen 2022. Kunnanhallitus pyysi hyvinvointilautakuntaa selvittämään Petäjävedelle sijoitettavan vammaispalvelun asumisyksikön perustamista ja selvitys tulee toimittaa kunnanhallitukselle 15.5. Lisäksi tiivistynyt yhteistyö eläkeläis-, kansanterveysja kyläyhdistysten ja seurakunnan kanssa on tuottanut tulosta, Hiltunen iloitsee. Tämän työn olisivat voineet talouspäällikötkin tehdä, eikä selvityksen tekeminen ole mitään rakettitiedettä, mutta aina se uskottavammalta tuntuu, kun ulkopuolinen sen tekee, Timo Korhonen kommentoi. Petäjävedellä hevosia valmentava Antti Tupamäki omistaa Polaran yhdessä Janne Tiaisen kanssa. KT kertoo, että suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä hankitaan kuitenkin muilla keinoin kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. on Wanhojen tanssit -esitys iltakuudelta koulun liikuntasalissa. Ystävänpäivänä 14.2. Petäjäveden seurakunta on tehnyt miinustulosta jo useampana vuotena: viime vuosi oli noin 92.000 euroa alijäämäinen ja tämän vuoden talousarvio näyttää vajaan 70.000 euron miinustulosta. Laitinen hoitaa Multian sijaisuutta toukokuun loppuun asti. Petäjävedellä järjestetään säännöllisesti liikuntaja ulkoilutapahtumia iäkkäille ja tarjolla on Apteekkikävelyä ja kuntosaliharjoittelua. Kuntarakennelautakunnan edustajat ovat Henna Ijäs sekä Alvari Sivula, kunnanvaltuuston edustaja Emilia Asikainen ja hyvinvointilautakunnan edustajat Noora Salminen ja Emmi Isopahkala. Korhonen tekee työstään selvityksen myös tuomiokapitulille. HIPPOS / HANNA LAAKSO. Laitinen on nyt helmikuun alusta aloittanut 25-prosenttisen pestinsä myös Multian kirkkoherrana ja sen osalta arki on lähtenyt jo rullaamaan. Kunnassa on 140 vammaispalveluasiakasta, joka on paljon suhteessa asukaslukuun ja vammaispalvelun kulut ovat vuosittain satoja tuhansia euroa. Muut jäsenet ovat Alvari Sivula, Emilia Asikainen, Emmi Isopahkala, Fanni Sivula, Iina Viitanen, Jesper Uutela, Luka Ylikulju, Malena Jukola, Mikael Isopahkala ja Saga Koivikko. Sivu 3 Nro 7 12.2.2020 Nuorisovaltuusto järjestäytyi Kunnanhallitus vahvisti viime kokouksessaan nuorisovaltuuston kokoonpanon ja edustajat: puheenjohtajana on Emmi Kanerva, varapuheenjohtajana Henna Ijäs, sihteerinä Liina-Maija Jylhä, someja tiedotusvastaavat Jylhä ja Eetu Kettunen, kouluyhteistyöstä vastaavat Noora Salminen ja Arttu Leppämäki. Perjantai-iltana kello 19 saadaan nauttia myös Harmony Sistersin musiikkinäytelmästä Miilussa. Kintauden nuorisoseurantalolla on Petäjäveden Yrittäjien tarjoama foksin tanssikurssi, jonka jälkeen on perinteiset nuorisoseuran tanssit Minna Äikäs Bandin siivittämänä. Seurakuntien kirkkovaltuustot kokoontuvat maaliskuun alussa, jolloin selvitystä käsitellään kaikkien päättäjien kesken. Petäjäveden kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen järjestetään maaliskuun alussa seurakuntalaisten ilta myös Petäjävedellä kirkkoherra Laitisen johdolla. – Olemme monipuolistaneet toimintaamme ja perustaneet uusia liikuntaja kuntosaliryhmiä. Kuvassa Petäjäveden fysioterapeutit Ilkka Tepponen ja Ville Salminen, Ikäinstituutin mentori Saila Hänninen ja Petäjäveden toimintaterapeutti Hanna-Mari Hiltunen. Feenixissä alkaa ikärajaton Räjäyttäjien keikka kello 20. Ratkaisu jäi jännittävästi loppusuoralle, kun Polara meni hankasalmelaisen Ellin Sisun ohi. Heinähatussa bingoillaan, arvotaan ja syödään vohveleita
SK Kirkonkylän kaukalo saatiin viimein luistelukuntoon torstaina. Tykkään kirjoittamisesta ja Ykköset on tavallaan minun lapseni, ei sitä voi hylätä, Järvinen toteaa. – Postin lakon aikana kokeilimme suoramainosten jakeluun erikoistunutta yritystä, mutta ei se oikein toiminut. Netti syö tuloja Ykkösistäkin Ykköset-lehden Järvinen perusti vuonna 1996 Seppo Ylilammin kanssa. Osalta löytyi rukki jo omasta takaa. Ykkösten päätoimittajan työstä Järvinen jäi eläkkeelle 11 vuotta sitten ja sen jälkeen hän on kirjoittanut lehteen juttuja puolikkaalla työajalla. mitä se on joskus ollut. Myös autoilmoittelu on nykyään todella pientä verrattuna siihen, – Petäjävesi-lehti on minulle tuttu, ja Petäjävedellä käyn edelleen säännöllisesti, Taisto Järvinen kertoo. Se on minulle hyvänkokoinen paikka. – Lähes 24 vuotta on mennyt ja lehti on edelleen hengissä. Toki Petäjävesi on muuttunut paljon, on tullut ohitusteitä ja uusia rakennuksia, mutta kyllä paikkakunnan edelleen tuntee. Ja olemme me kerran yrittäneet itsekin jakelua, jaoimme Alavuden lehdet, mutta valituksia tuli niin paljon, että totesimme Postin luotettavammaksi. Rakensimme hyvän joukkueen ja voitimme muun muassa Jukolan viestin vuonna 1975. – Esimerkiksi kiinteistönvälittäjät ovat siirtyneet nettiin. – Käyn kyllä edelleen Petäjävedellä; minulla on täällä tuttavia ja sekä äitini ja isäni että veljeni haudat ovat täällä. Tosi pitkään jakelumäärä oli 378.000 kappaletta ja pari kertaa se on ollut tasan puoli miljoonaa, kun ulotimme jakelun Tampereelle asti. huhtikuuta 1996, Järvinen kertoo. Ilpo Kukkonen ei muista, että näin huonoa luistelutalvea olisi ollut koskaan. Suurin osa kehräsi lampaanvillaa, joku jopa itse kasvattamaansa pellavaa. Luistinparin teroitus maksaa neljä euroa ja tuotto menee Petäjäisten jääkiekkojaostolle. Tiedotusoppia ja yhteiskuntatieteitä hän opiskeli avoimessa yliopistossa. Järvisen mukaan painettujen lehtien ei pelkästään Ykkösten, vaan muidenkin paperisten lehtien ilmoitustuloja syövät nettimainonta ja päivittäistavarakaupan ketjujen omat mainoslehtiset. SK Sivu 5 Sivu 4 Nro 7 12.2.2020 Nro 7 12.2.2020. – Vesa Keskinen heitti meille haasteen ja siihen piti tarttua. Sen sijaan nyt netti on kyllä vaikuttanut, Järvinen toteaa. Asuimme me Keuruullakin kuusi vuotta, mutta Keuruu ei enää 2010-luvulla ollut sama Keuruu kuin 1960ja -70-luvuilla. Sieltä hän muutti pois 23-vuotiaana, vuonna 1969. Suomen cupin voitto tuli myös samoihin aikoihin, Järvinen kertoo. Urheilu kuuluu Järvisen elämään edelleen, nyt lajina on pyöräsuunnistus. – 1980-luvulla, kun paikallisradiot aloittivat, niiden pelättiin vievän mainosrahat, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. – Siihen aikaan, kun valmistuin ammattikoulusta, töitä oli missä vain. Tämä on melko lailla samankokoinen kunta kuin nykyinen asuinpaikkani Kuortane. TIINA LAMMINAHO Luistimet teräviksi perjantaisin SUVI KALLIOINEN Petäjäveden Petäjäisten jääkirkkojaoston vetäjä Ilpo Kukkonen teroittaa luistimia kaukalon huoltorakennuksessa perjantaisin kello 17 alkaen aina kun on luistelukelit ja kaukalo on luistelukunnossa. Lauantaina tutustuttiin karstoihin ja värttinöihin ja sunnuntaina kymmenen rukkia jo surrasi Heinähatun tiloissa ja puhe pulppusi. Ykköset jaetaan jakelualueellaan jokaiseen talouteen myös haja-asutusalueella. Kurssinohjaaja Anu Pakarinen on koulutukseltaan historianopettaja SUVI KALLIOINEN ja tekstiiliartesaani, ja käsityöperinteet kiehtovat, vaikka tekeminen langasta lähtien onkin hidasta. Mutta luotan siihen, ettei paperille painettu lehti kuole. – Lenkkeilen melko aktiivisesti, muutama vuosi sitten ajoin pyörällä 13.000 kilometriä vuodessa. Parhaimmillaan teimme 28-sivuisen erillisen autoliitteen, nyt autoilmoituksia on yhdestä kolmeen sivua. Tosin nyt aika ei kyllä suosi printtimediaa, se näkyy myös Ykkösissä. – Paksuimmillaan Ykköset on ollut 92-sivuinen, nyt tammikuussa teimme pienimmillään 24-sivuisen lehden. Olemme pärjänneet pienentämällä jakelualuetta, jakelu on tällä hetkellä 221.000 kappaletta. Minäkin totesin, että lähdettävä on. Nykytrendi on myös oman koiran karvojen hyödyntäminen. Järvinen on kotoisin maatilalta Töysänperältä. – Nyt tarkoitus olisi vähentää työntekoa edelleen, mutta en aio lopettaa kirjoittamista kokonaan. Rukilla kehräämiseen pitää keskittyä ja se on jopa meditaatiivista tekemistä. Ilmoitukset ovat lehden ainoa tulonlähde ja ne ovat vähentyneet aika lailla. Ja samalla reissulla olen vieläkin, Järvinen sanoo. Ensimmäinen Ykköset ilmestyi aprillipäivänä eli 1. Alavudelle muutin urheilun perässä, Järvinen sanoo ja kertoo harrastaneensa Petäjäveden Petäjäisissä kestävyysjuoksua ja hiihtoa kymmenvuotiaasta lähtien, myöhemmin myös suunnistusta. Töysänperältä lehdentekoon Taisto Järvinen päätyi Ykköset-lehden tekijäksi kirjapainouran kautta Tiina Lamminaho – Olen viihtynyt Pohjanmaalla, tykkään pohjalaisesta luonteesta, Petäjävedeltä viitisenkymmentä vuotta sitten maailmalle lähtenyt Ykköset-lehden toinen perustaja, ja nyt jo eläkkeelle jäänyt päätoimittaja, Taisto Järvinen toteaa. – 1960-luvulla saman ikäiset kaverit lähtivät Töysänperältä töihin Jyväskylään ja muualle. Siitä olen kiitollinen, että pystyn edelleen liikkumaan, Järvinen sanoo. Perinnekäsityöt kiehtovat Kansalaisopisto järjesti viime viikonloppuna kehruukurssin ja osallistujia oli yhdeksän; tulijoita oli Petäjävedeltä, Multialta, Keuruulta, Jyväskylästä ja Ähtäristä asti. Niin kilpailluille mainosmarkkinoille ei kuitenkaan kannattanut levittäytyä. Hiihtoa harrastan kuntoilumielessä. Suunnistus vei Pohjanmaalle Järvinen opiskeli Jyväskylässä ammattikoulussa latojaksi ja päätyi sitä kautta lehtialalle, ensin kirjapainoon töihin ja myöhemmin vapaaksi toimittajaksi. Kun ei enää pysty juoksemaan, piti löytää jokin muu laji, haasteita pitää olla. – Alavudella oli siihen aikaan nuoria lupaavia suunnistajia, joukossa oli ikäluokkansa Suomen mestareitakin. Pyöräsuunnistuksessa olen kilpaillut ja kun pääsen 75-vuotiaitten sarjaan, tulee taas uusia haasteita. Kukkosen tavoittaa tarvittaessa numerosta 0400 542 601. Kukkonen muistuttaa, että myös uudet luistimet pitää teroittaa, eikä tylsillä terillä luisteleminen ole lapsestakaan mukavaa
Lue lukevallekin lapselle – Sitä ei voi tietää, luetaanko lapsille tänä päivänä Lukumummit ja -vaarit tukevat lasten teknisen lukutaidon ja sanavaraston kasvua sekä innostavat lukemisen pariin myös vapaa-ajalla. Jos lapsista saadaan hyviä lukijoita, se on kuin bonusta tulevaisuuden varalle. Riistanhoidon kultaisen ansiomerkin myönsi Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto. Kokkila saa lukumummina olemisesta suurta iloa. Se on monimuotoinen kokemus ja toiselle lukemisessa on paljon hoitavia elementtejä. – Voi että, kun kaikki aikuiset ymmärtäisivät, mikä välinearvo lapselle lukutaito on tulevaisuudessa. Leudon talven ansiosta vesilintuja ja lokkeja nähtiin runsaasti. – Erityisesti he ovat kunnostautuneet metsäkanalintujen metson ja teerin, mutta myös veKEIJO EKMAN silintujen hyväksi tehtävässä työssä. Samalla myös oppii lapsestaan asioita. – Sanon oppilaillekin, että tämä on paras perjantaipäiväni, kun saan tulla heidän luokseen. Sivu 5 Sivu 4 Nro 7 12.2.2020 Nro 7 12.2.2020. Kirjasto on tasa-arvoistava, ja siellä käydään myös koulun puolesta. kerran Pihabongaustapahtuman. Minulla on ollut sellainen reilu viisi minuuttia aikaa jokaiselle oppilaalle. Ansiomerkkiohjesäännössämme sanotaan, että ”ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen merkittävällä ja esimerkillisellä tavalla toiminut metsästysseuratoiminnan tai riistanhoidon hyväksi”, Kursula kuvailee. Lukudiplomeita on suoritettu Petäjäveden kouluissa joka vuosi ja pidetty lukudiplomijuhlia. – Lukeminen on myös tavallaan tasa-arvokysymys. Lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa ja kuuntelemassa oppilaan ääneen lukemista joko yhden oppilaan kanssa kerralla tai pienen ryhmän kanssa. Koululla lukumummi pääasiassa kuuntelee lukemaan opettelevien lasten ääneen lukemista ja auttaa tarvittaessa. Ansiomerkkejä voidaan myöntää vuosittain enintään viidelle henkilölle riistakeskusalueella. – Tavoitteena on, että etenkin sujuvaa lukutaitoa harjoittelevat oppilaat saavat lukea rauhassa aikuiselle, Kirkonkylän koulun johtaja Hanna-Maria Jylhä tiivistää. – Opettajat olivat pohjustaneet asiaa oppilaille niin hyvin, että kaikki on sujunut hyvin, eikä ketään ole jännittänyt, Kokkila kertoo. Arvokasta pääomaa Kokkila kehuu, miten kouluissa on panostettu viime aikoina lukemiseen. – Pari kertaa olen itsekin lukenut lapsille jotain, jos olen löytänyt sellaista, mikä voisi tuoda heille iloa. Lukuhetki on lapsille tärkeä, ja he kertovat myös muita kuulumisia lukumummille. Lukumummi keskittyy lapseen ja kuuntelemiseen, eikä edes kutimia ole mukana. Lauri ja Pentti ovat kultaisen ansiomerkkinsä ansainneet Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi saivat Riistakeskuksen riistanhoidon kultaiset ansiomerkit. Lapsille pitää olla myös tarpeeksi hyvää ja kiinnostavaa luettavaa tarjolla, ja niitä on Kokkilan mielestä mukava etsiä. Osa lukee sohvalla minulle lukuläksyä Aapisesta ja jotkut omia lisäkirjojaan. Hidas lukutaito hidastaa myös oppimista, Kokkila miettii. Ääneen lukeminen lapselle, vaikka hän olisi oppinutkin jo itse lukemaan, on edelleen tärkeää. – Lastenkirjoja saa edullisesti kirpputoreilta. – Kannustan ehdottomasti muitakin halukkaita mukaan tähän toimintaan. En muuten ymmärrä sitä, ettei ihmisillä ole nykyään kirjahyllyä kotona. Myös varpuspöllöjä havaittiin ennätysvähän. Lukumummija vaaritoiminta on valmis sabluuna, jossa on etukäteen ajateltu sitä, mistä oppilas hyötyy eniten. Erityisen esimerkillisesti he ovat aktiivisella toiminnallaan pitäneet Keski-Suomea ja Petäjäveden kuntaa esillä riistantutkimuksen ja -hoidon saralla. – Siinä oppii kuullun erottelua ja läsnäoloa. Sellaisesta voi jäädä pieniä ituja joku voi voimaantua elämään, kun kuulee koskettavan tarinan. – Kakkosluokkalaiset tarvitsevat vielä paljon treenausta, vaikka hyviäkin lukijoita löytyy. Paras perjantaipäivä Viime syksynä luokanopettaja ja MLL:n toiminnassa mukana oleva Päivi Tyrväinen houkutteli Mirja Kokkilan koulun lukumummiksi. SK Metsätiaisten ahdinko näkyi BirdLife Suomi järjesti 15. Nyt Kokkila on vieraillut kakkosluokkalaisten luona, ja rehtori Jylhä iloitsee, että koululle on ilmoittautunut nyt toinenkin vapaaehtoinen mummi ja toimintaa mielellään laajennetaan. Hyvä lukutaito säästää myös aikaa ensin läksyjenteossa, myöhemmin työelämässä. – Kirkonkylän koulullakin on ollut oikein teemavuosi ja syksyllä kerrytettiin lukutoukkaa luetuista kirjoista ja pidettiin lukumaratoni. – Valkeajärvi ja Ijäs ovat toimineen vuosikymmeniä valtakunnallisestikin erityisen merkittävällä tavalla riistantutkimuksen, riistan elinympäristöjen hoidon ja riistalaskentojen hyväksi, toteaa Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula. Pihabongauksen tuloksissa näkyi selvästi metsätiaisten ahdinko: nykyään uhanalaiseksi luokiteltuja varttuneissa metsissä viihtyviä hömöja töyhtötiaisia havaittiin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin töyhtötiaisia jopa 60 prosenttia vähemmän kuin reilu vuosikymmen sitten. Lukumummija vaaritoiminnan tarkoitus on edistää lukemaan oppimista ja se on MLL:n kouluille järjestämää toimintaa. Riistanhoidon kultaisen ansiomerkin myöntää Suomen riistakeskuksen alueellinen riistaneuvosto. En ole kova kirjaston käyttäjä, mutta kirjoja on kotona paljon. riittävästi, mutta ainakin siitä puhutaan nykyisin paljon, että lapselle pitää lukea, Kokkila miettii. Toiminta on levinnyt jo melko laajalle Suomen kouluissa. – Itse luen monenlaista, paljon historiallisia kirjoja ja nyt myös lastenkirjoja. Tärkeintä on siis kuuntelu, läsnäolo ja myönteinen palaute, Jylhä kuvaa. MLL järjestää tähän myös koulutuksia. Lukumummi edistää lapsen lukutaitoa kuuntelemalla SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Mirja Kokkila on Petäjäveden ensimmäinen lukumummi ja vapaaehtoistyö on ollut antoisaa puolin ja toisin. Yleensä lukumummit ja -papat ovat eläkeläisiä ja moni on ammatiltaan opettaja, kuten Mirja Kokkilakin, mutta ammattitaustalla ei ole merkitystä. Joskus he esittävätkin minulle jotain esityksiä, Kokkila hymyilee. Kokkilan mielestä lukumummina ilahdutetaan puolin ja toisin sukupolvien yli. – Näitä merkkejä on Keski-Suomessa myönnetty vain muutamia kappaleita. – Mummot ja vaarit ovat usein rauhoittavia ja tärkeitä henkilöitä lapsille, ja tämä on näkynyt myös meidän luokassamme joka kerta Mirjan vieraillessa. Lukemisen lisäksi jutellaan niitä näitä, vaikka hevosista ja koirista. Petäjäveden lukumummi Mirja Kokkila on aikoinaan lukenut omille lapsilleen paljon Pupu Tupunoita, nyt lastenlapsille ”aina vähän mitä sattuu”. Lukeminen ei maksa paljon ja lukeminen on tänä päivänä tarjolla helpommin
Myös ehtymättömänä pidetty puhtaan veden saaminen voi toisinaan olla uhattuna, kuten Petäjävedelläkin on jouduttu huomaamaan. Tutkimuksen mukaan auttamishalu on korkealla varsinkin silloin, jos joku taho eli esimerkiksi viranomainen pyytää mukaan vapaaehtoiseksi. Myös kokemus auttaa. Lähiöissä luku on 41 prosenttia. Maaseudulla on tyypillistä, että varsinkin omakotitalouksissa on varavirtaa antava aggregaatti. Myös tulotasolla on merkitystä poikkeustilanteisiin varautumisiin ja niiden aikana pärjäämiseen: SPEKin tutkimukseen vastanneista ne, jotka arvioivat taloutensa tulojen riittävyydessä olevan vaikeuksia, arvioivat pärjäävänsä ilman ruokakaupassa käyntiä vähemmän aikaa kuin taloudellisesti paremmin toimeentulevat kotitaloudet. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista talouksista vähintään kolme vuorokautta ilman juoksevaa vettä arvioi pärjäävänsä vain 44 prosenttia kotitalouksista, kun paremmin pärjäävissä luku on 55 prosenttia. Myös perinteinen radio ja sen paristot kannattaa olla varalla. Yleensä sähköja vesihuolto toimivat, eikä todella vakavia ympäristöonnettomuuksia, kuten vaarallisen aineen leviämistä asuinympäristöön, ole pitkävaikutteisesti tapahtunut. Kylille oma suunnitelma Kotitalouksien lisäksi myös pienemmissä yhteisöissä, kuten kylissä, voidaan varautua kriiseihin laatimalla turvallisuussuunnitelma erilaisia poikkeustilanteita varten. Juuri tämän takia kriiseihin varautuminen ja kotivaran ylläpitäminen on tärkeää. Oman kotitalouden varautumisen kriisitilanteisiin voi aloittaa tutustumalla sivustoon www.72tuntia.fi. Taskuja otsalampun, kynttilöiden ja tulitikkujen pitäminen aina samassa paikassa on tärkeää, jotta ne löytyvät pimeässäkin. spek.fi. Kriisitilanteesta riippuen aina ei ole mahdollista edes liikkua pois kotoa, vaan varautuminen on tehtävä kodissa pysymistä varten. Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK tutki kansalaisten kriisinkestävyyttä ja sen mukaan asuinpaikalla näyttää olevan merkitystä siihen, miten pärjätään poikkeusoloissa. Sen turvin pitäisi selvitä ilman ulkopuolista apua vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista kotitalouksista 82 prosenttia pärjäisi vähintään kolme vuorokautta ilman täydennyksiä, kun taloudellisesti paremmin pärjäävistä vastaava osuus on 91 prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tutkinut kansalaisten kriisinkestävyyttä ja varautumista erilaisiin kriiseihin. Kotien varautumisesta poikkeusoloihin saa tietoa www. Kari Kauppinen SPEK: Kodeissa pitäisi varautua paremmin poikkeustilanteisiin Poikkeustilanteita varten voi harjoitella keskustelemalla niistä läheisten kanssa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK muistuttaa, että jokaisessa kodissa pitäisi varautua erilaisiin ennalta arvaamattomiin kriisitilanteisiin, vaikka ne eivät koskaan iskisikään päälle. Jokaisella kunnalla on oma varautumissuunnitelmansa, mutta myös pienyhteisöjen ja kylien omat suunnitelmat antavat arvokasta paikallistietoa. Harvinaisempia ovat ympäristökatastrofit, kuten vaarallisen aineen kuljetuksen joutuminen onnettomuuteen tai suuronnettomuudet kuten ydinvoimalaturmat. Kaupunkialueilla asuvista yli kolme vuorokautta pärjäisi sähköttä selkeästi pienempi osa, Kun sähköt katkeavat, alkaa usein sosiaalisessa mediassa kysely, että mitä on tapahtunut. KARI KAUPPINEN Etenkin maaseudulla monen koti lämpiää tarvittaessa myös puilla.. Myös ilman juoksevaa vettä pärjäämisessä on vastaavantyyppinen tulos. Kari Kauppinen Petäjävetisen Kati Kärävän perheen kotivaraan kuuluu muun muassa säilykkeitä. Jos poikkeustilanne syntyy, se on luonteeltaan tyypillisesti äkillinen, eikä sen jälkeen varautumiseen jää välttämättä enää aikaa ja mahdollisuuksia. Tyypillisimmät ongelmat kotitalouksissa syntyvät sähkökatkoista. Tällaisissa suunnitelmissa voidaan kartoittaa asukkaiden ammattiosaaminen eli kuka pystyy korjaamaan sähköja putkivikoja sekä koneita, kuka on sairaanhoidon ammattilainen, ja ylipäätään kuka mihinkin tehtävään pystyy ja haluaa. Vastaavasti kaupunkien keskustoissa asuvista 51 prosenttia arvioi selviävänsä vastaavalla tavalla. – Kriiseissä viranomaisilla on runsaasti tehtäviä ja avunsaanti saattaa hidastua, sanoo tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. On tyypillistä ajatella, ettei itselle voi käydä mitään ja että muut ovat haavoittuvaisempia kuin itse. Jos omassa kotitaloudessa on kuitenkin varauduttu kriiseihin hyvin, on paljon helpompi myös itse auttaa muita. Myös kotivara eli elintarvikkeet ja vesi sekä naapuriapu ovat luonnollisia asioita, kun asutaan kauempana palveluista. Kansalaisten kyky pärjätä häiriötilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä on keskeinen osa koko yhteiskunnan turvallisuutta, Laurikainen muistuttaa. Maaseudulla selviytymistä kriiseissä auttaa se, että esimerkiksi lämmitykseen on olemassa vaihtoehtoja kuten puuhella, takka tai leivinuuni. Tutkimusten mukaan elintarvikkeiden osalta varautuminen on jo varsin hyvällä tolalla. Kotitalouksissa ja yhteisöissä, joilla on kokemusta aikaisemmista häiriötilanteista, ilmenee tilanteiden vaatimaa kykyä ja kekseliäisyyttä tunnistaa häiriötilanteiden aiheuttamat ongelmat sekä priorisoida omaa toimintaansa ongelmatilanteissa. Kolmannes eli 33 prosenttia vastaajista kokee, ettei selviäisi ilman sähköä, jos sähkökatko kestää vähintään kolme vuorokautta. Heistä poikkeustilanteisiin varautumisesta on läheistensä kanssa keskustellut yli puolet, kaupungeissa voin 40 prosenttia väestöstä. Maaseudulla asuvista reilusti yli keskustoissa 65 prosenttia ja lähiöissä 55 prosenttia. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista olisi myös valmis koulutukseen poikkeustilanteita varten. Esimerkiksi yhteensä kolme neljästä kansalaisesta ajattelee, että kaikki kuitenkin toimii, eikä ole sen kummemmin tullut ajatelleeksi varautumista. Jos puhelinten ja tietokoneiden lataus on ollut vähissä katkoksen tullessa, ei niilläkään saa enää pian yhteyttä. Kyse ei kotivarassa ja muissa tärkeissä tavaroissa tietenkään ole mistään erillisestä varastosta tai laatikosta, vaan siis ihan tavallisista arkisista tarvikkeista. Monessa tapauksessa kotitaloudet arvioivat selviävänsä poikkeustilanteista suhteellisen helposti. Myös sähköttä pärjääminen korostuu maaseudulla, jossa 86 prosenttia kotitalouksista pärjäisi vähintään kolme vuorokautta. Maalla asuvat arvioivat pärjäävänsä lähestulkoon kaikin tavoin ja kaikkien resurssien osalta pidempään kuin kaupunkilaiset. Tutkimuksen mukaan haastavinta nykymuotoisissa poikkeustilanteissa on pärjääminen ilman sähköä ja vettä. Maalla asuvista 74 prosenttia arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä vähintään kolme vuorokautta. Perheiden varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin, esimerkiksi juuri pitkiin sähkökatkoihin, ei ole valtakunnallisesti katsoen riittävän hyvällä tolalla. Puolen tunnin katkos koetaan jo pitkäksi. Kun mahdollisesti eteen tulevia asioita on käyty läpi, on varsinaisessa kriisitilanteessa ”helppo” toimia; tiedetään jo toimintamallit, joilla tilannetta saadaan parannettua. Samalla suunnitelmassa tulee tietoa siitä, mitä kalustoa, kuten aggregaatteja, muuta tekniikkaa, traktoreita ja kaivinkoneita, yhteisössä on. Lähiöissä näin ajattelee vain reilu kolmannes eli 35 prosenttia ja kaupunkien keskustoissa 43 prosenttia. Veden ja sähkön puute vie ongelmiin SPEK haastatteli tutkimuksessaan tuhatta ihmistä. SPEKin kyselytutkimuksen mukaan maalla asuvat ovat keskustelleet häiriötilanteisiin varautumisesta keskimäärin kaupunkilaisia useammin. Tähän saattaa vaikuttaa myös se, ettei tällaisia suuren luokan ongelmia ole juuri ollut. Viranomaisapuun on totuttu luottamaan, mutta se ei vakavassa häiriötilanteessa välttämättä riitä. Kotivaralla tarkoitetaan kotona säilytettävää varmuusvarastoa ruoan ja veden osalta. Myös naapuriapua saadaan pienissä kylissä ja taajamissa hyvinkin herkästi. Suunnitelmallisuus, kuten häiriötilanteista keskustelu, on osa varautumista. Suunnitelmassa voidaan myös kartoittaa paitsi vakituisten asuntojen sijainti, myös vapaa-ajan asukkaat ja heidän osaamisensa kriisitilanteita varten, sekä poikkeustilanteessa tehtävä tarkistusketju ja kuljetusapu eri asunnoille yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Vahvistamalla paikallisia verkostoja ja yhteyksiä eri organisaatioiden välillä mahdollistuu nopea yhteistyön aloittaminen ja avun mobilisointi. Vahvat sosiaaliset verkostot auttavat poikkeustilanteissa. – Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta on tärkeää, että jokainen osaltaan huolehtii varautumisesta. Tämän lisäksi kotona olisi hyvä olla ihan normaaliarjessakin tarvittavia asioita, kuten pattereilla toimivat taskulamppu ja radio, ensiaputarvikkeet, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja muita välttämättömyystavaroita. Lähes puolet eli 46 prosenttia kansalaisista arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta. Sivu 6 Nro 7 12.2.2020 puolet eli 61 prosenttia on sitä mieltä, että varautuminen kuuluu normaaliin arkeen
Muista kotitalousvähennys! I. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. 010 237 700 Palveluitamme mm fysioterapia , askeltutkimukset, kipufysioterapia ja ikääntyndeiden fysioterapia. Papintie 2! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Lisätietoja Sanna Piispanen, 040 825 1807. Vuokrattavana vielä noin 100 m 2 tai vähemmän. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Avoinna: ti-pe 10-17.30, la 10-14. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA PetPet on mukana Seurayhtymässä, joka mahdollistaa petäjävetisille edullisen kuntosalin ja Uimalan avantouintipaikan! Lisätietoja Matti Heinänen 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot) YLEISURHEILUA Harjoitukset Kirkonkylän koululla: ti 16.30-17.45, to 17-18, la 14-16, su 14-16. Kintauden koululla: su 10-12.Uudet harrastajat: tarkistakaa päivän tilanne PetPet YU -WhatsApp-ryhmästä. Kuntosalimaksut ja avaimet K-Market Porkkanasta. Tervetuloa Fysiokseen. Avatouintimaksut, uudet ohjeet ja pukuhuoneen avaimet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja www. Tervetuloa Fysiokseen. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Puh. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. SEURAA MYÖS FACEBOOKISSA Petäjäveden Petäjäiset PetPet Pyörä PetPet Yleisurheilu Petäjäveden kuntosali Petäjävesi-lehti www.petpet.fi • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Tervetuloa Fysiokseen. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. 0400 954016 Pamppulantie 2, Petäjävesi FYSIOS PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Tervetuloa! EVEN KUKKA, Suutarintie 1, 041 3177380 KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com PET PET TIEDOTTAA JÄSENMAKSU 2020 Vuosimaksu koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. 010 237 700 Palveluitamme mm fysioterapia , askeltutkimukset, kipufysioterapia ja ikääntyndeiden fysioterapia. Missä kipu, täällä apu! FYSIOS PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta, vaan oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa 29.2.2020 mennessä näillä tiedoilla: saajan tilinumero FI24 5339 0820 0362 19, saaja Petäjäveden Petäjäiset ry, viestikenttään harrastajan nimi, summa 10 euroa /hlö, 20 euroa / perhe tai 50 euroa /kannatusjäsen. Pantti sisältyy hintaan, vanhan pantin voi palauttaa 31.12.2019 saakka. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Missä kipu, täällä apu! FYSIOS PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. 010 237 700 Palveluitamme mm fysioterapia , askeltutkimukset, kipufysioterapia ja ikääntyndeiden fysioterapia. petpet.fi/yleisurheilu. PETPET-FANITUOTTEET Lämpöiset PetPet-huivit myynnissä Heinähatussa! Tuotto käytetään lasten ja nuorten liikkumiseen Petäjävedellä. 20€ kpl tai 35€ 2kpl. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. Kuntosalikorttien uudet hinnat 1.1.2020 alkaen: 3kk aikuiset 40€ sekä opiskelijat, alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset 25€, 6kk 50€ ja 30€, 12kk 75€ ja 45€. Missä kipu, täällä apu!. Kiitos! JALKAPALLOA Harjoitukset Kulttuurikeskuksen salissa: Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 17.00-17.45 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17.45-18.30 Tytöt ja pojat 2010/2011, TI 17.30-18.30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2008/2009, TI 17.30-18.30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2006/2007, TI 18.30-20 ja PE 18-19 Tytöt ja pojat 2004, PE 19-20 Miehet, TI 20-21.30 ja PE 20-21.30 Naiset TO 19.30-21.00 (harraste) ja SU 15-16.30 (kaikille avoin) Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet), MA 19-20.15 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044-3236089, jokaheis@gmail.com. LENTOPALLOA Mukaan mahtuu uusiakin pelaajia! Tarkemmat harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. Avantouinnin talvimaksu 44 euroa, uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P
Suutarintie 21. Vh. Sitten asian ytimeen eli miksei maaseudulle saada taksia. Alalle on tullut harmaata taloutta ja n. Petäjäveden Erämiehet ry:n VUOSIKOKOUS pe 21.2.2020 klo 18 Lemettilässä. Olli Koponen JIRI HALTTUNEN TARJOTAAN VUOKRALLE SIISTI KAKSIO (2h+k+ph/wc 35m 2 ) Petäjäveden keskustasta, OKT:n yhteydestä omalla sisäänkäynnillä. Räjäyttäjien toimintaa on aina leimannut vapaus, joka näkyy ja kuuluu esiintymisten spontaaniutena sekä julkaisujen monipuolisuutena. Se tarkoitti sitä, että Petäjävedelläkin oli aina palvelua saatavilla ympäri vuorokauden, koska oli päivystyspakko. Räjäyttäjät nuorisotalo Feenixillä lauantaina 15.2. Heti vapaa. Tervetuloa! Tervetuloa seuraamaan Petäjäveden lukion Wanhojen tansseja liikuntasaliin pe 14.2. Hannu Ässämäki Taksin saatavuudesta maaseudulla KT 3h+k+ph+s+p 71 m 2 Ylimmän kerroksen hyväpohjainen huoneisto, josta järvinäkymät. Vuokra 395€+kulut. Joutuminen sodan pyörteisiin ensin kotirintamalla ja sittemmin Saksan viihdytyskiertueilla propagandakoneiston pelinappulana aiheutti kuitenkin romahduksen niin yleisönsuosiossa kuin keskinäisissä suhteissakin. 68.000 €. Lukuisten julkaisujen myötä on tullut selväksi, että Räjäyttäjiltä voi odottaa ilmaisullisesti mitä vain aina kokeilevan elektronisesta retroilusta klassiseen tyylipuhtaaseen rock-tunnelmointiin. Papintie 2-4. Taksilaki uudistui 1.7.2018. RT 2h+k+ph+s 60,5 m 2 Siistikuntoinen huoneisto aivan palveluiden vieressä. Musiikkinäytelmä Harmony Sisters tuli ensi-iltaan Teatteri Eurooppa Neljän TE4 Klubilla Jyväskylässä syksyllä 2019. Olli Koponen Glamouria Miilun lavalla Harmony Sisters on kertomus kolmesta kotkalaissisaruksesta, joiden unelma kävi toteen: 30-luvun köyhistä kotioloista nousi glamouria hehkuva ihailtu trio, joka valloitti konserttilavat niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Petäjävedelläkin luvanmyöntäjän lähtökohtana oli n. Kuten Virpi Suomi Soundin viiden tähden arviossaan toteaa: ”Perinteisten rockja blueskulkujen lisäksi mukana on sävyjä laajalla skaalalla. Päärooleissa nähdään hurmaava kolmikko Maiju Jokinen, Neija Välilä ja Tiina Iisala, joita täydentää useissa miesrooleissa nähtävä Jari Silventoinen. Tiedustelut Soile Juntunen, 050 5811 648 Kurssin jälkeen TANSSIT klo 20 alkaen. Jos asiakas tilaa taksin vaikka Ylä-Kintaudelle, taksi saisi laittaa mittarin päälle vasta kun asiakas on kyydissä. Tuolloin Nousiaisen oululainen ystävä oli udellut paikallista yhtyettä esiintymään Jyväskylän Ilokivessä järjestettävälle keikalle. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Liikennelupia alueesta riippuen on tullut 30-40% lisää ja hinnat ovat nousseet n. 014 267 3042 tai niina.koivula@ petajavesi.fi. Hyvä niin. Kahvio palvelee. Harmony Sisters perjantaina 14.2. Liput 25 €/22 € (eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet), S-etukortilla -2 € alennus/lippu. Samalla poistui päivystyspakko ja hinnoittelu muuttui vapaaksi: ei tarvita taksamittaria, ei taksikupua. Matkailutie 5. On harmillista, että toimiva järjestelmä romutettiin. 12.2.2020 LUPALAUTAKUNTA KUULUTUS / TIEDOKSIANTO hakemuksesta ympäristöluvan muuttamiseksi Minidac Oy Ylä-Kintauden kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS su 23.2.2020 klo 13.00 kylätalolla. 040 3000 800, myynti@te4.fi, www.lipputoimisto.fi. Käs. Sivu 8 Nro 7 12.2.2020 UUSI SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO on nyt avattu kotiasivuillamme! www.petajavesilehti.fi Minidac Oy (y-tunnus 2230321-3) hakee Petäjäveden ympäristönsuojeluviranomaiselta kalliokiven louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan muuttamista toiminta-aikojen suhteen. kello 19 auditorio Miilussa. Lipunmyynti aukeaa ovella tuntia ennen esityksen alkua. Lisäkursseja tulossa myöhemmin innostuksen mukaan. 1-2% per vuosi. 63.000 €. Sen valmisteli Keskustan liikenneministeri Anne Berner ja Juha Sipilän hallitus hyväksyi sen. Nyt sitä ei ole, eikä tule olemaan jatkossakaan. 040 565 7825.. Mutta ennen kaikkea Harmony Sisters on tarina sisarusten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja kaiken voittavasta keskinäisestä rakkaudesta. Kaikkia asioita ei voi katsoa kasinotalouden näkökulmasta, koska taksilla on maaseudulla palvelua parantava merkitys. Vh. Mh. vuosikokousasiat. kello 21, ovet ja Duuniringin kahvio auki kello 20. Vanha taksilaki perustui tarveharkintaan ja liikennelupia myönnettiin, jos sille oli tarvetta. Räjäyttäjien perustamisen jälkeen Jukka Nousiainen on noussut yhdeksi maamme arvostetuimmista laulajalauluntekijöistä. Nopealla aikataululla kasatun yhtyeen ensimmäistä esitystä oli katsomassa kuusi ihmistä, joista puolet oli tapahtuman muissa yhtyeissä soittaneita henkilöitä. Vuoden 2019 lopussa julkaistu viimeisin albumi III (joka nimestään huolimatta on yhtyeen viides-kahdeksas levy) osoittaa yhtyeen hallitsevan tyylilajien kirjon mestarillisesti. 80.000€. Nousiaisen rosoisen herkkä kitarointi sykähdyttää. Samalla basso ja rummut takaavat osaltaan vahvan svengin. Jos kyyti on vaikka 2 km mittarilla ajettuna, se yöllä voi tehdä n. 13%, kun lainsäätäjä odotti, että ne laskisivat. Räjäyttäjien jäseniä ei voi muutenkaan syyttää toimettomuudesta, sillä jäsenet ovat ehtineet tehtailla soolomateriaalia sekä vaikuttaa monissa yhtyeissä, joista mainittakoon Talmud Beach ja Jolly Jumpers. Tanssittaa Minna Äikäs Band. Se on kertomus laulun, musiikin ja kauneuden merkityksestä sota-ajan poikkeusoloissa sekä pienen ihmisen selviytymistaistelusta maailmanpolitiikan syövereissä. Teatteri Eurooppa Neljän musiikkinäytelmä Harmony Sisters on tarina unelmista, niiden toteutumisesta ja kaiken romahtamisesta. KT tupakeittiö+ph 20m 2 Uudenveroisessa kunnossa oleva pikkukoti aivan keskustassa. Lisäravinteita on nappailtu glam rockista, progesta sekä ensimmäisen britti-invaasion jälkihäröilyistä. Huoneistolla autokatospaikka, taloyhtiössä ei isoja remontteja tulossa. Lupahakemus ympäristöluvan muuttamiseksi on nähtävillä 12.2. Musiikista ja muista sivurooleista vastaa TE4 Band Toni Lepistö, Antti Parviainen, Kalle Saarelma ja Jaakko Tabell. Kaikki huoneistot heti vapaita! Sovi oma esittelyaika! K-S Asuntovälitys LKV Siltatie 1, 41900 Petäjävesi Aulis Levänen 040 5079560, Kaisa Valkeisenmäki 0400 344 690 Räjäyttäjät Feenixissä Räjäyttäjät on Jukka Nousiaisen, Mikko ”Rock” Siltasen sekä Alex Reedin muodostama rockyhtye, joka perustettiin Jyväskylässä 2011. Liput 5€, alle 18-vuotiaan ilmaiseksi ja tapahtuma on ikärajaton. Nykyinen hallitus yrittää tehdä korjauksia taksilakiin ja korjata epäkohtia, mutta korjaukset ovat kosmeettisia, sillä asian ydintä ei voi palauttaa eli tarveharkintaa ja päivystyspakkoa. Tästä hetkestä kuitenkin käynnistyi merkittävä osa Suomen modernia rock-historiaa. Varaukset: puh. – 18.3.2020 välisen ajan Petäjäveden kunnanvirastolla ympäristösihteerin toimistossa sekä Petäjäveden kunnan verkkosivuilla (www.petajavesi.fi -> kuulutukset). 30% taksiyrittäjistä on veroveloissa verottajalle. Ohjaajina Seija ja Reijo Seijesvirta. 31.000€ + lainaosuus 14.923€ Kirkkotie 3. 12€ niin tässä syy miksi taksia ei saa. Vh. Kun asiakas tilasi kyydin, sai mittarin laittaa päälle, kun lähdit ajoon ja liikenneministeriö vahvisti kuljetustaksat joka vuosi. Hallitus Näkökulma Viime viikolla joku kirjoitti taksin saatavuudesta Petäjävedellä. Kalliokiven ottopaikka sijaitsee tilalla Pirunpelto (592-4042-408) osoitteessa Laavutie, 41900 Petäjävesi. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa 18.3.2020 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Petäjäveden kunta, Lupalautakunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.fi. Kuulutus on julkaistu Petäjäveden kunnan verkkosivuilla 12.2.2020 tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivän kuulutuksen julkaisemisesta. Kahvitarjoilu. Rakkaudesta lajiin operoivien osiensa summa elää ja hengittää ajatusta, jonka yhtyeen basisti-laulaja Mikko Siltanen on kiteyttänyt jo vuosia sitten: ”Ylipäätään tämän bändin idea on ollut sellainen, että voidaan soittaa, mitä ikinä halutaan”. RT 2h+kk+ph+s+autokatospaikka 47,5 m 2 Hyväkuntoinen huoneisto rauhallisella paikalla. Esityksessä on väliaika, jolloin on avoinna Duuniringin kahvio. Kuluttajalle tämä oli turvallista hinnoittelua, kun taksat olivat vahvistetut, eikä voinut ottaa ylihintaa. Lisätietoja ympäristösihteeri p. Ei huolta pihatöistä eikä tulevista isoista remonteista.Talo kaukolämmössä. Maaginen tunnelma tekee olotilan lähes siunatuksi ja soittajien välinen kommunikaatio pursuaa hyvää mieltä”. Näytelmän käsikirjoitti ja ohjasi Jari Silventoinen ja ikivihreitä pursuavan musiikin sovitti Eurooppa Neljän kapellimestari Toni Lepistö. Uusi taksilaki tuli voimaan 1.7.2018. Onhan se selvää, että eihän alalla oleva liikevaihto ole kasvanut, vaan on tullut jakajia lisää. klo 18. Liput 10,ja kahvio palvelee koko illan ajan. 300 asukasta per 1 taksi, joten yrittäjä sai toimeentulon taksin ajamisesta. Siinä uudistuksessa poistui tarveharkinta ja luvat vapautettiin kaikkien haettaviksi. Virallisen Suomen hylkäämä lauluyhtye ei silti kaikonnut koskaan kuulijoiden sydämistä, vaan säilyi siellä aina viimeiseen yhteiseen esiintymiseen asti ja pysyy mielissämme edelleen. Nousu perustui todellisiin kustannuksiin, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet n. Tervetuloa! Hallitus Seuratoiminta TANSSIT & TANSSIKURSSI Kintauden NS-talolla La 15.2. klo 18 alkaen Petäjäveden Yrittäjät ry tarjoaa FOKSIN TANSSIKURSSIN klo 18-20