Petäjävesi-lehti 14.05.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Os.maksu 5?, sis. makkaran, mehun, vakuutuksen. Jäsenille ei lähetetä kotiin erillistä maksulomaketta. Petäjäveden Petäjäiset ry FI71 4768 1020 0093 55 - Jäsenmaksu 7 euroa / hlö / vuosi 2014 - Perhemaksu 15 euroa / vuosi 2014 (perhemaksu sis. Ilm. Nro 01 - 04.01.2006 Nro 20 - 2014 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Keskiviikkona toukokuun 14. leikkimielisiä kilpailuja. Samalla tuet paikallista lasten ja nuorten urheilutoimintaa. purjevene, unisieppari, pannunalunen, kurkistuspurkki ja kivieläimiä. Arpajaiset, buffetti, temppurata ja kasvomaalauksia. Aikuisille mm. päivänä Sivu 08 54. 050 594 5971. Tule samalla tutustumaan paikallisiin yrittäjiin ja heidän tarjoamiinsa tuotteisiin ja palveluihin. Lisätiedot: www.petajavedenyrittajat.fi toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan kesän mukavimpaan markkinahumuun! PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS PIDETÄÄN SEURAKUNTAKODILLA MAANANTAINA 19.5.2014 KLO 18.00 ALKAEN. Kokouksen esityslista on nähtävänä kunnan kotisivuilla www.petajavesi.fi kohdassa ?esityslistat ja pöytäkirjat?. Kutsu ja asialista ovat myös nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla. KOKO PERHEEN PUUHAPÄIVÄ YLÄMÄEN KOULULLA LA 7.6.2014 KLO 10-15 Kädentaitopajoissa askarrellaan mm. Mukana taiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa. aikuiset ja alle 18-vuotiaat lapset) - Urheilullisin terveisin, Petäjäveden Petäjäisten hallitus ja jaostojen vetäjät - www.petpet.fi - Runsaasti myyjiä ja monipuolisesti tuotteita! Vapaita markkinapaikkoja voi tiedustella Päivi Savolaiselta, puh. Raittiusyhdistys Heräte. 21.5. mennessä 050 919 3646 (alle kouluikäisille aikuinen mukaan) TERVETULOA! Järj. vuosikerta Jo puoli vuosisataa paikallisia ilmiöitä, ihmisiä, tarinoita, uutisia, tapahtumia. Mennyttä ja tulevaa. Tiedä joka viikko mistä puhutaan tilaa kotiisi oman kylän itsenäinen ja voittoa tavoittelematon puolueeton paikallislehti! Edullisimmin kestotilauksena: 53 euroa / vuosi Soita tilaajapalveluumme 030 39778 (arkisin klo 8-18) KESÄMARKKINOIDEN KUNTATILAISUUS Seurakuntakodilla 31.5.2014 klo 10.00 PERINTEISET KESÄMARKKINAT Tilaisuus aloitetaan kahvitarjoilulla. Kunnan tuoreimmat kuulumiset, kunnanjohtaja Teppo Sirniö Yrittäjäpalkintojen jakaminen, Petäjäveden yrittäjät ja Petäjäveden kunta - Vuoden 2014 yksin yrittäjä - Vuoden 2014 työllistyjä (yrittäjä) Jätevesien käsittelyvaatimukset ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tilanne Petäjävedellä, jätevesineuvoja Tuija Manerus, Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke JÄRJESTETÄÄN PETÄJÄVEDEN TORILLA LAUANTAINA 31.5.2014 KLO 9-15. TERVETULOA JOUKOLLA MUKAAN MARKKINOILLE! TORILLA TAAS TAVATAAN! Petäjäveden Yrittäjät ry Yhteistyössä, Petäjäveden kunta ja Petäjäveden Yrittäjät ry Juhliva urheiluseura 80 vuotta Petäjäveden Petäjäiset ry:n harraste- ja urheilutoimintaan osallistuvat sekä vapaaehtoiset tukijäsenet! Muistathan maksaa vuoden 2014 jäsenmaksun. Maksamalla jäsenmaksun voit osallistua seuran jäsenenä turnauksiin, kilpailuihin ja muuhun toimintaan
Lisätietoja srk:n kotisivulta ja FB-sivulta. Lähde SANTORININ saarelle KREIKKAAN 27.9.-4.10.2014! Hinta 845. Yhteislähtö klo 17 srk-kodilta. To 22.5. Opettajakin tietenkin neuvoi minua ja aika lailla saman suuntaisesti kuin äitikin. Tuli sitten äitienpäivän aamu. Kintauden nuorisoseura juhlii satavuotista taivaltaan tänä vuonna! Yhdistykset jatkavat hyvää yhteistyötään sekä toivottavat kaikki kyläläiset mukaan, vaikka ihan vain seuran vuoksi! Kiitos kaikille molempien yhdistysten puolesta toimintakaudesta 2013. Kaikesta näistä ja muusta www.petajavesi.fi/kintaus. Nyt nokka kohti tulevaa ja aurinkoista kesää! - Mirkka Lampinen, puheenjohtaja Miljoonat ruusut Petäjäveden terveysasemalle! Pääsin samana päivänä lääkäriin ja perään soitettiin vielä jatkoohjeita. - Raija Kaunis kiitos nimettömälle lahjoittajalle Olkkolan puistoon tuoduista hiekkaleluista! Pidetään siis leluista huolta, jotta niistä riittäisi iloa monelle ja pitkäksi aikaa. Kenkiä emme laittaneet jalkaan, etteivät ne olisi likaantuneet. Vauhdikkaasti alkanut pyhäkoulu on läpi syksyn ja talven pyörinyt hyvin, mutta nyt kevään tultua kaikki eivät enää jaksa käydä. Seurakuntaankin kuuluu ihan hyvää. Kaikkiin seurakunnan jäseniin emme vielä ole tutustuneet, mutta aktiivisimmat jumalanpalveluskävijät ovat jo kasvoiltaan ja nimiltään tuttuja. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen, puh. Klo 17.30 Kevätlaulajaiset Solikkosalissa / Lehterilaulajat, LGK, SO. Pe 16.5. Ja menikö jo totta tosiaan ne veronmaksajien puoli miljoonaa kankkulan kaivoon. Kesäkausi startataan Petäjävedellä muutenkin tänä vuonna ajoissa - ja erityisen juhlallisin menoin. Juhlasalissa tuoksuivat vesiämpäreissä tuoreet, nuoret koivut. Sain kovat aplodit ja ihmiset alkoivat nousta tuoleilta nähdäkseen pienen olemukseni. Joku huudahti: ?Saisimmeko kuulla tämän kauniin runon uudestaan?. Ikäeroa näillä naisilla on nelisenkymmentä vuotta. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai tilaajapalvelu@yap.fi Irtonumeromyynti: lehden toimitus, Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä, sähköisenä www.lehtiluukku.net, hintaan 1,50e Sanomalehtien Liiton jäsen www.petajavedenseurakunta.fi . Voisimmeko nähdä myös esittäjän. Pirteää kevään jatkoa ja letkeää kesää! - Suvi Kallioinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu v. Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 02 Varaslähtö kesään Tapulin takaa Petäjävesi-lehden kesänumero ilmestyy tällä kertaa aikaisin. . (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, Asematie 6, Petäjävesi Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Kävimme niitä sisareni kanssa salaa kokeilemassa ja ?mallaamassa. seppo.ojala@evl. fi tai tekstiviesti nro 040 526 2107. Kastettu: Aino Maija Helena Kärävä ja Leevi Oliver Saarinen Postia lukijoilta Kesä myös Kintaudella! Kintauden kyläyhdistykselle valittiin huhtikuussa hallitus. Vanha hallitus jatkaa ja joukkoon saimme uuden jäsenen Annaleena Airan. . Mainittiin jopa syntymän kellonaika - tarkkaa on ollut ?kirjanpito. Hallitus rantautuu vuorollaan kyläläisten asuinalueille juttelemaan toiveista ja mahdollisuuksista. Tiedot nuoremman kasteesta ovat varmoja, mutta vanhempi rouva pahoitteli kovasti, ettei voi todistaa olevansa kastettu. Onneksi hänen tiedot kirkonkirjojen häviämisestä osoittautuivat vääriksi. Opettaja haki tuolin ja pyysi minua nousemaan sille seisomaan. Noudatin kehotusta ja lausuin runon uudelleen. Todennäköisin syy tähän on jumalanpalveluksen jälkeiset kuoroharjotukset - eli kun lasten tuojat ovat innokkaita kuorolaulajia, niin kirkkoreissuun menee heiltä koko päivä ja se on pienille liikaa. Hannu on saanut näiden kuukausien aikana toimittaa kahdet hautajaiset, kastanut yhden vauvan sekä käynyt jakamassa ehtoollista 96-vuotiaalle Olgamummolle ensin kotona ja sitten vielä sairaalassa. Kyllä hän ne lopulta huomasi piirongin päällä, mutta tyytyi äidin selitykseen, että täytyy- hän tytöillä olla kauniit kengät, kun esiintyvätkin... Suunnitelmissa luontoreittien avajaistalkoot. Yhdessä Kintauden nuorisoseuran kanssa Valtakunnallisena siivouspäivänä 24.5. Minulla oli se vaaleanruskea tai beesvärinen rimpsuhelmainen hame ja rimpsuhelmainen, samaa kangasta oleva pusero. Toimintasuunnitelmaan mahtuu monenlaista, kuten Kintaus 460 vuotta ja Petäjäveden kulttuurikattausviikon avajaiset. Kaikki lähiseudun lapset leikkimään puistoon torstaiaamuisin! - Olkkolan lapset ja vanhemmat Petäjävesi-lehden kevätkiikari-palstalle: Käki kukkui aamupäivällä 10. Se innoitti minua lausumaan vielä paremmin tämän pitkän runon ja sen loppusanat: ??Ei vaan siellä, missä ilmanrannall? kaukametsä haamottaa, siellä ompi onnellisten maailma, siellä autuaitten maa.? - Sinikka Aaltola. 3kk 25e Tilausasiat: puh. En silloin 7-vuotiaana vielä osannut jännittää ollenkaan. Hän muuten kiitti lopuksi omalla äidinkielellään unkariksi. Maaliskuusta lähtien on Hannu pitänyt rippikoulua viroksi kahdelle rippikoululaiselle. Opettelin koko runon ulkoa alusta loppuun ja äiti neuvoi, mitä sanoja korostaa ja miten eläytyä tähän Kiven kauniiseen runoon. ja 4.7 sekä 6.7. Vedin henkeä ja aloin lausua runoa, niin kuin minulle oli opetettu. Sitä tässäkin, paikallislehden muodossa. Monella ajatus siintää jo kesälaitumille, vaikka tiukkoja vääntöjä on vielä tälle keväälle luvassa. Päättäjillä on vielä laajakaistapala purtavana. Klo 17- Kulttuurikesän avaus vanhalla kirkolla. Su 18.5. tuossa seurakunnassa aikanaan. - Hannu ja Liliann Keskinen Postia lukijoilta Petäjäveden vanha kirkko Kuin koru kallis seisoo kirkkomme ylväs ja pyhä vesi kirkas ympärillään tarkkaillen yhä miten ahkerat kädet kaunistavat polut ja kirkkomaan ja matkalaiset jäävät sen kauneutta katsomaan. Katselen minäkin usein esi-isiemme työtä paikan parhaimman he löysivät siinä siunaus oli myötä. 250-vuotias maailmanperintökohde juhlassaankin vakaa, tyyni kellojansa soittaa vanhus yllään taivaan hohde. - Maila Pirkkalainen ANKKURI-ILTA TO 15.5.2014 KLO 18.30. PRJO METSÄLÄ. RANTATIE 3. Imin itseeni juhlan tuoksua samalla, kun esitimme omat ohjelmanumeromme. Toinilan kesäjuhla. Terveiset keväisestä Pietarista! Arkemme on sujunut rauhallisesti. . Helluntaisrk Viikon pakina: Paperinarukengät Olin ensimmäisellä luokalla Ilmajoen Palonkylän kansakoulussa, kun tuli koulun ensimmäiset äitienpäiväjuhlat, joihin ensi kertaa osallistuin. sis. matkat Petäjävesi-Tikkakoski, suorat lennot, majoitus (Anemones 2 hlöä/h), opaspalvelut ja päiväretki. 2007, 2008 ja 2009 syntyneille lapsille. Ilm. Kävelin eteen ja kun käännyin koulun voimistelu- ja juhlasalissa yleisöön päin ja niiasin, hämmästyin ihmispaljoutta. Äiti hankki minulle ja sisarelleni uudet kengät juhlia varten. klo 12 Hartaus Pekanmäessä / MÖ. Ke 21.5. Ehtoollishartaudet: klo 12 Pihlajarinne, klo 13 Heinämäki / SO. Kesän lopulla myös vapaa-ajan asukkaat kutsutaan kuulumisten vaihtoon sekä luomaan näkökulmaa kylän palveluihin. Klo 17.30 Miestenilta hirvimiesten kodalla Pengerjoella. Äiti tietenkin näytteli niiden onnistumisessa minun kohdallani keskeistä roolia. 1961 ISSN: 2242-2463 Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen puh. Kahden päivän mittaiset kerhot viikoilla 23 ja 24. klo 9.30 Lasten kevätkirkko Petäjäveden kirkossa. Tammikuusta alkaen on jumalanpalvelukset pidetty joka sunnuntai ja helmikuun lopusta lähtien on ollut kirkkokahvit. Seurakuntalaisetkin näyttävät nauttivan mahdollisuudesta jäädä vielä hetkeksi juttelemaan. Perjantaina juhlitaan vanhaa kirkkoa ja julkistetaan kesän monipuolinen kulttuuritarjonta. toukokuuta Kaipomäen metsikössä Heinämäen läheisyydessä. - Mikko Kovero YMPÄRISTÖTAIDETYÖPAJA Toinilan Taidepolku 27.6., 29.6., 3.7. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesi.net www.facebook.com/petajavesilehti ?Me käymme yhtä matkaa rukoillen kohti taivasta. viestiin nimi/nimet, ikä/iät, ruoka-aineallergiat. Ne kellottivat äidin kassissa ja jalassamme olivat jotkut vanhat jalkineet. Kun pääsimme koululle, panimme kengät jalkaamme ja menimme laittamaan koululla tehdyt kukkaset sisään virtaavien äitien rintapieliin. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa / IP, MÖ. Ti 20.5. klo 12 Hartaus Tuulentuvassa / SO. Leningit olivat Amerikan paketin antia. Tuli runoni vuoro. Onneksi asiat tuppaavat kuitenkin lutviutumaan. Sonnustauduimme parhaimpiimme ja lähdimme kävellen koululle. sitten harjoittelin ääneen äidille ja kyykin sementtilattialla navetassa äidin lypsäessä lehmiä. Maidon suhistessa ämpäriin ääneni kiiri pitkin navetan seinähirsiä: ?Alas kunnahalta lapsi riensi, äidin luokse riensi hän?. käytetty tavara vaihtaa omistajaa. Saimme sähköpostitse nopean vahvistuksen hänen kastamisestaan kolmikuisena vauvana. (Virrestä 444) To 15.5. 19.5.-23.5. Sisareni asua en muista. Kengät sitten, ne olivat puupohjaiset ja sinisestä ja valkoisesta paperinarusta tehdyt somat remmikengät. Niitä ei saanut liata. Äiti oli laittanut ne eteisessä olevan klaffipiirongin päälle, eikä sanonut niistä sanaakaan isälle, joka olisi moittinut äitiä tuhlauksesta, kun oli ostanut meille niin kauniit kengät. joko tekstiviestillä (0400 826 195) tai s-postilla (petajaveden.paivakerhot@evl.fi . TERVETULOA! Järj. Nuorisoseuran kevätkokous 10.5. päättää menneet tilikaudet. Epätietoisuus velloo monessa yksityiskohdassa, kuten siinä mitä tapahtuikaan petäjävetisten liittymän maksaneiden rahoille. Osallistumismaksu 20?, sisaralennus 4?. (Säävaraus!) Kesäkerhot v. ja olimme hyvin iloisia niistä. Sitä ?Kaukametsää. . klo 12 Pihaseurat Kintaudella, Onninpolku 2. Olin saanut opettajalta tehtäväkseni lausua niissä äitienpäiväjuhlissa Aleksis Kiven kirjoittaman runon ?Kaukametsä? ja olin siitä kovin ?otettu?. Sekä hameessa että puserossa oli ruskeaa pitsiä röyhelössä. Matkanjohtajana Seppo Ojala. Ilmoita nimi, osoite ja puh. Tuo sairaalaehtoollinen olikin hieno kokemus kristittyjen yhteydestä, kun seurakuntalaisemme lisäksi ehtoollista halusi myös hänen hoitajansa, joka on ortodoksi ja vastapäisestä vuoteesta mummo, joka lapsuudessaan oli ollut katolilainen. Huomasin äidin yleisön joukossa ja miten äitini silmissä oli kyyneleitä
Lisäksi työryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja ja kunnanjohtaja. Tuottajien määrä onkin ollut jatkuvassa kasvussa ja heitä on tällä hetkellä lähes 50. Tuoreita leivonnaisia on myynnissä joka päivä. Käsityöt ovat laadukkaita kautta linjan - jokainen saa tuoda myyntiin omannäköisiään tuotteita. Keräys sai alkunsa vuonna 1907, jolloin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Keräystuotto jaetaan mukana olevien järjestön kesken: kunkin kunnan lahjoituksista puolet jää oman pitäjän keräykseen osallistuville yhdistyksille, toisesta puolikkaasta vähennetään keräyskulut, jonka jälkeen se jaetaan 18 valtakunnallisen keskusjärjestön kesken. Erityisesti kunnan kesäasukkaat ja Petäjävedellä liikkuvat matkailijat ovat löytäneet Heinähatun. sitöiden ja leivonnaisten jälleenmyyntiä on luontevampi hoitaa omana yhdistyksenä, irrallaan kunnan toiminnoista. - Meillä ei ole suuria taloudellisia tavoitteita, vaan pitää toimintaa yllä ja luoda positiivista atmosfääriä kuntaan, Eeva Piesala luonnehtii. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen on asiaan esteellinen, eikä hänen varahenkilönsä päässyt kokoukseen. Jäsenille hinnat ovat edullisempia. Tuotemyynnissä voi olla yhteydessä rahastonhoitaja Tarja Niemiseen. Heinähattu on kuitenkin ennen kaikkea sosiaalinen paikka, jossa ihmiset saavat turista kahvikupposen ääressä ja tutkia myynnissä olevaa tarjontaa ilman ostopakkoa. Sellaisena sitä halutaan jatkossakin vaalia. Ainutlaatuinen helmi kylän keskellä ei krääsällä prameile, vaan tarjoaa käsityöntekijöille myyntipaikan ja asiakkaille leppoisan koko kylän olohuoneen. Sunnuntain kävijät saivat astella puhtailla käytävillä. - Tämä on hyvä tapa saada hautausmaa siistiksi, totesi muiden muassa talkoisiin osallistunut Helena Savolainen. - Myös matkailullisesti tämä on arvokas paikka, sihteeri Ulla Niemenmaa lisää. Tarkoituksena onkin jalostaa Heinähatusta yksi kunnan infopiste tuoden esille paikallisia yrittäjiä. Heinähatun avoimien ovien päivää letunpaiston, kasvomaalausten ja kirpparin merkeissä vietetään perjantaina 13. Lisäksi siinä huomioidaan koko peruskoulun ja lukion palveluketjun muutokset sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksena toimivan rakennuksen tulevaisuuden tilaratkaisut. Huhtikuussa keskustaryhmä jätti valtuustolle aloitteen uuden työryhmän kokoamisesta: ryhmä selvittää korvaavia toimintoja käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tiloihin. kesäkuuta. Helena Savolainen, Helinä Penttinen ja Paula Hokkanen olivat mukana viime torstain haravointitalkoissa hautausmaalla. Haravointitalkoot hautausmaalla Reippaan tehokas yli 30 seurakuntalaisen talkooporukka siisti Petäjäveden hautausmaan kesäkuntoon viime viikon torstain haravointitalkoissa. Talkoot oli ajoitettu äitienpäivää edeltävälle viikolle tarkoituksella. Petäjäveden vapaaehtoisena keräysvastaavana toimii edellisvuosien tapaan Maila Pirkkalainen. Kuitenkin kä- Petäjäveden Heinähattu ry:n hallituksen naiset ovat tyytyväisiä suoramyyntipisteen runsaaseen valikoimaan ja sen keskeiseen sijaintiin. Lahjoituksen voi tehdä myös tekstiviestitse tai verkkolahjoituksena. Väliraportti saadaan syyskuun lopussa ja loppuraportti vuoden loppuun mennessä. Valokuitua veivataan taas Keski-Suomen laajakaista-hanke on jälleen päättäjien pöydällä. Jo aikaisempi kunnanhallituksen ehdotus osallistua kuntien omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaan käsiteltiin taas, ja kunnanhallitus päätti asiasta uudelleen äänin 4-2. Osallistumista vastaan äänestivät Heikki Puhakka ja Ritva Lehtosen varahenkilö Erja Horpio. Luotettavien internetyhteyksien saamista haja-asutusalueille pidetään yleisesti tärkeänä, mutta toteutustapa on edelleen avoinna. - HM Äänestyspaikoilla kerätään taas Europarlamenttivaalien yhteydessä myös Petäjäveden äänestyspaikoilla järjestetään Pieni ele -lipaskeräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 03 Periaatteellisia päätöksiä HANNA MÄKINEN Kunnanhallitus esittää määrärahaa Kintauden kääntöpaikkaan - myös päivähoidon tilanne tulisi selvittää Suvi Kallioinen Petäjäveden kunnanhallitus teki suhteellisen isoja, periaatteellisiakin päätöksiä maanantai-illan kokouksessaan. Kunnan ohjaamana toimintana Heinähattu pyöri viimeiset vuodet taloudellisesti omillaan. Tyhjilleen jäävän koulurakennuksen uusiokäyttöä pohtimaan kunnanhallitus valitsi Jari Koskenrannan (kesk.), Tapio Kokkosen (kesk.), Anne Kovasen (kok.), Janne Räisäsen (vas.), Ritva Lehtosen (ps), ja Heikki Puhakan (ps). Jos Kintaudelle rakennetaan uusia päiväkotitiloja - joko kunnan tai yksityisen tahon toteuttamana - huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa Ylämäen koulun oppilaiden sijoitusmahdollisuus Kintauden kouluun. Monikymmenpäinen joukko sai haravoitua hautausmaan puhtaaksi muutamassa tunnissa. Vastaavia siivoustalkoita on järjestetty Petäjädellä aiemminkin. Paljon käytetään myös kierrätysmateriaaleja ja erityisesti niitä nähdään Tuulentuvan oivaltavissa töissä. Puheenjohtaja Eeva Piesala toteaa, että kunnan panostus kokoavana voimana 15 vuotta sitten, kun Heinähattu perustettiin, oli merkittävä. Myös Pia Palmu oli yksi Heinähattua perustavista puuhanaisista. Heinähattua edelsi kirkonkylällä lukuisat käsityöläisten kesäkaupat ja leipomuspisteet. Moni torstain talkoolaisista kertoikin jo kaivanneensa haravointitalkoita. Miltei heti haravointitalkoiden jälkeen oli vuorossa vastavalmistuneen huoltorakennuksen siunaustilaisuus. - Ei vain rokkia, ohjelmistoa luonnehtii ravintola Lipetissäkin aikoinaan levyjä soittanut Tynkkynen. Paikallisyhdistykset, myös Petäjävedellä, käyttävät saadut varat vertaistukiryhmiin, virkistystoimintaan ja neuvontaan. Nyt yhdistyksenäkin Heinähattu työllistää yhden työntekijän. Yhdistyksen jäsen ei ole pakko olla, jotta voi tuoda tuotteitaan myyntiin. Toki kannatusjäseneksikin saa liittyä. - SK DEX VIIHDE / TERHI YLIMÄINEN Timo Rautiainen ja Valtteri Tynkkynen.. Uusissa tiloissa on toimittu nyt vuosi. Valokuituyhteyksien vaihtoehtojen selvittämiseksi on koottu valtuuston hyväksymä selvitysryhmä, johon kuuluvat Jari Koskenranta, Heikki Puhakka, Esko Karén ja kuntatekniikaninsinööri Matti Varis. Ryhmä ei tässä vaiheessa anna lisätietoja tekemästään selvitystyöstä. Maanantaina valtuusto käsittelee tärkeimpänä laajakaistahankkeen jatkoa, Kintauden koulukuljetusten nouto- ja jättöpaikan rakentamista sekä kunnan juuri valmistunutta vanhusstrategiaa. Heinähatusta on koko kylän olohuoneeksi SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Heinähatttu siirtyi vuoden vaihteessa kunnan alaisuudesta omaksi yhdistyksekseen, Petäjäveden Heinähattu ry:ksi. Toimintaa on tarkoitus jatkaa entiseen malliin, mutta suurin muutos on, että itsetehtyjä käsitöitä voi nyt tuoda myyntiin yli kuntarajojen. Kunnanhallitus esittää määrärahan myöntämistä levikkeen rakentamiselle Kintaudelle. - SK Rautiainen keikkailee duona Timo Rautiainen ja Valtteri Tynkkynen vetävät perjantai-iltana Kanttarin lavalla duo-keikan. Luvassa on suomalaista musiikkia laidasta laitaan - runsaasti miesten itsensä rakastamia covereita, mutta paljon myös omaa musiikkia. Kunnanhallitus esittää nyt, että koulukyytien nouto- ja jättöpaikan rakentamiseen varataan 25.000 euroa, mutta levikkeen tarkempaa paikkaa ei määritelty. Kintauden koululla toimivat päiväkodin tilat eivät ole enää sopivat tai edes riittävät päivähoidon järjestämiselle. Kunnanhallitus päätti, että varhaiskasvatusselvitys käynnistetään heti ja sen tulee valmistua vuoden loppuun. Rautiaisen duoa lämmittelee oman kylän Rautiainen yhtyeensä Melanholicin kanssa. Viime vuosien aikana yhteisiä siivoustalkoita ei kuitenkaan ole ollut. Nykyisin sen järjestävät yhdessä 18 kotimaista vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen. Levikkeen nähdään lisäävän lasten koulumatkojen turvallisuutta alueella huomattavasti. Asiaa on aikaisemmin käsitelty sekä sivistyslautakunnassa että teknisellä puolella. Toimintaa luotsaavat puheenjohtaja Eeva Piesala, varapuheenjohtaja Pia Taipale, rahastonhoitaja Tarja Nieminen, sihteeri Ulla Niemenmaa, markkinointivastaava Sanna Lampinen sekä hallituksen jäsen Eila Manerus. Tuottaja maksaa tuotteidensa myynnistä joko kuukausimaksua tai provisiota
Prittisillä on sukuseura, ja suurin osa sukulaisista asuu nykyisin Jyväskylän ja Lahden seudulla. Evakkomatka paljain jaloin Vapaa-ajallaan Klaudia Prittinen toimi aktiivisesti karjaisten, SPR:n ja MLL:n paikallisyhdistyksissä. - Klaudialle myönnettiin aikoinaan SPR:n pronssinen ansiomitali sekä Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n mitali kultaristein. Nämä ansiomerkit voisi vaikka laittaa salin seinälle. perheen ensimmäinen evakkotaival Suonenjoelle, mutta sieltä päästiin vielä takaisin kotiin. Perheen toisella, kuusi viikkoa kestäneellä jatkosodan evakkomatkalla, perheen vanhin tytär Klaudia paimensi ja hoiti lehmät, jotta myös ne saataisiin turvallisesti perille Suojärveltä Viitasaarelle. - Näistä lähtökohdista aloimme elämään parempaa tulevaisuutta toivoen, kuvailee perheen nuorin lapsi Pertti Prittinen, joka itse oli kahden viikon ikäinen vauva ensimmäisen evakkomatkan alkaessa. Perheeseen kuului enää äidin lisäksi viisi lasta. Isän menehtymisen lisäksi kolme lasta oli kuollut heti synnyinvuotenaan. Klaudia pääsi opiskelemaan Helsingin kätilöopistolle ja valmistuttuaan 50-luvun alussa pääsi töihin Petäjävedelle. Omaa perhettä ja lapsia Klaudia ei koskaan hankkinut, eikä niistä tuntunut haaveilevankaan. Kunnan kätilön toimipiste oli vanhan kunnantalon yläpuolella olleessa terveystalossa. - Toivommekin petäjävetisiltä tarinoita ja muistoja hänestä. - Kiitän siskoni Klaudian puolesta Petäjäveden kuntaa, työtovereita sekä kaikkia ystäviä ja tuttavia, jotka hän kohtasi työnsä kautta, Pertti Prittinen toteaa.. Mukana muutti myös ?sentraalisantraksi. - Kyllä hän mielissään olisi, Pertti Prittinen tuumaa. äiti Sanni sekä nuorin veli Pertti. - Nuoremmat sisaret olivat Klaudialle vähän kuin lapsen asemassa. Perheen vanhimpana tyt- tärenä ja äidin jäätyä sotaleskeksi, Klaudia oli meille kuin toinen äiti, minkä olen vasta näin jälkeenpäin tajunnut, Pertti miettii. Eläkkeelle päästyään Klaudia osti talon Kontiolahdelta pikkuveljensä perheen naapurista. Koko kylän muistama ja arvostama Klaudia Prittinen nukkui pois vuonna 1997. Perheen isä Pekka kaatui jatkosodassa Kannaksen taisteluissa 1941. Myöhemmin Klaudia päästeli Simson -mopedilla ja Datsun Bluebirdillä. Aikaisemmin synnytykset hoidettiin pääasiassa kodeissa, ja kun kammarissa puskettiin lasta maailmaan, saattoi tupa olla täynnä miehiä, joille Klaudia nohevana naisena myi samalla karjalaisten arpoja. - Se on tuo Prittisen suvun luonteenlaatu sellainen, ettei koskaan kiitosta itselleen pyydä. Klaudia Prittinen työskenteli Petäjävedellä lähes 40 vuotta eläkepäiviinsä saakka. Aluksi työmatkat hoituivat polkupyörällä ja pidempään matkaan kätilö haettiin hevosreellä. Pieni karjalaisnainen oli näppärä käsistään, teki paljon käsitöitä ja ortodoksina järjesti seuroja. Klaudia rakasti myös matkustelua. Perheen äiti Sanni ja lapset joutuivat lähtemään kodistaan sotaa pakoon: talvisodan alkaessa marraskuussa 1939 koitti PERTTI PRITTISEN ARKISTO Vanhan kunnantalon takaa pilkistää terveystalo, jossa Klaudia Prittinen asui ja piti kätilön vastaanottoa. Tontille on nyt noussut uusi päiväkoti, joka aloittaa toimintansa elokuun alusta. Monessa torpassa olosuhteet olivat vaatimattomat, eikä talossa aina ollut edes tulitikkuja. Myöhemmin synnytykset hoidettiin Jyväskylässä sairaalassa, mutta pitäjien kätilöt ja terveydenhoitajat huolehtivat edelleen raskaana olevista naisista ja vauvoista. Uransa aikana Klaudia Prittinen päästi käsiensä kautta satoja uusia petäjävetisiä maailmaan. - Emme kuitenkaan tiedä paljonkaan hänen elämästään täällä, Pertti ja hänen vaimonsa Aila Prittinen kertovat. Hän oli vilkas ihminen - sanottiin, että viliskantti, Aila Prittinen muistelee. Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 04 Kätilö Klaudia Prittinen kosketti ja hoivasi Klaudia Prittinen (1925-1997). Suvi Kallioinen Klaudia Prittinen syntyi Venäjän Karjalassa Suojärvellä 1925. Kun viimeisen kerran lähdettiin lapsuudenkotoa evakkoon, niin se kuuden viikon leirielämä paljain jaloin lehmien kanssa oli Klaudialle tarpeeksi luontoelämää. PERTTI PRITTISEN ARKISTO Petäjävetisten oma, tuttu kätilö Klaudia Prittinen terveystalon portailla on laukkuineen ja valkoisine kauluksineen kuin suoraan englantilaisesta Hakekaa kätilö! -draamasarjasta. Hän oli touhuihminen ja hyvin auttavainen; ajatteli aina ensin toisia ja sitten vasta itseään. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kotiseutuharrastaja Tapio Kokkonen ehdotti harjakaispuheessaan, että päiväkodin sali nimettäisiin Klaudian mukaan. - Kukkaronkylällä oli kerran talviaikaan reki kaatunut, mutta niin vaan matkaa jatkettiin, Pertti Prittinen muistelee. Pertti kuvailee, kuinka Klaudia oli ollut perille päästyään niin päivettynyt ja likainen, että vanhempi veli ei tavatessaan ensin tunnistanut sisartaan. Oman elämänsä merkkihenkilö - Klaudialla ei ollut koskaan pahaa sanottavaa kenestäkään. Hänet haudattiin äitinsä viereen Petäjäveden hautausmaalle. HANNA MÄKINEN Klaudian nuorin veli Pertti Prittinen käy vaimonsa Ailan kanssa lapsuuden kotikunnassaan Petäjävedellä aina silloin tällöin. Kunta osti kätilölle polkupyörän, jolla työmatkat sujuivat. Pidemmästä matkasta kätilö haettiin hevosreellä. Koti on nyt Lahdessa. - Kerran ollessaan opintomatkalla New Yorkissa, petäjävetinen ystävä Pauli Kapanen tuli kadulla yllättäen vastaan, Pertti nauraa. - Mökille siskoa ei kuitenkaan saanut koskaan mukaan
Suunnittelijan ajatuksena on ollut tuoda opastuskeskuksen ilmeeseen vaikutteita keskiaikaisten kirkkojen yhteyteen kuuluneista aittarakennuksista. Ristolan sunnittelema opastuskeskus rakentuisi CLT-elementeistä eli ristiin liimatuista massiivipuuelementeistä. Varpu Lehtisen suunnitelma on yleisilmeeltään pelkistetty, moderni ja keveä. Karkean arvion mukaan lämpimät tilat tulevat molemmissa vaihtoehdoissa maksamaan noin 3.000 euroa neliömetriltä. Mikki Ristolan rakentamassa pienoismallissa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi opastuskeskuksen polveilevaan kattorakenteeseen. Vanhan kirkon läheisyyden Lehtinen on huomioinut esimerkiksi värivalinnoissa ja katon harjakulmassa. Kun vanhan kirkon hoitokunta on tehnyt valintansa, alkaa hankesuunnitelman teko. Korkeutta esimerkiksi Lehtisen työllä on 5,52 metriä. Rakennuksen paikaksi on valittu Vanhankirkontien päässä sijaitsevan parkkipaikan reuna. Opastuskeskus tulee toimimaan tukikohtana sekä vanhalla kirkolla vieraileville matkailijoille että kirkolla työskenteleville oppaille. Lipunmyynti ja matkamuistomyynti halutaan siirtää pois kirkosta, toteaa vanhan kirkon opas Annika Nyström. Suunnittelu alkoi Puustudiolla Opastuskeskuksen suunnittelu alkoi talvella 2013 Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Puustudio-opintojaksolla, johon osallistui yhteensä 14 opiskelijaa Suomesta ja ulkomailta. Loppusuoralle päässeet työt ovat Aaltoyliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden Varpu Lehtisen ja Mikki Ristolan käsialaa. Molemmilla nuorilla suunnittelijoilla tavoitteena on ollut luoda opastuskeskus, joka sopii väri- ja materiaalivalintojensa puolesta vanhan kirkon miljööseen eikä kilpaile huomiosta pääkohteen kanssa. Olennainen osa projektia tulee olemaan sponsorien ja rahoittajien etsiminen, todetaan vanhan kirkon säätiöstä. HAVAINNEKUVA MIKKI RISTOLA Mikki Ristolan suunnittelema opastuskeskus on tumma, ?origamimainen. Tavoitteena on, että opastuskeskus valmistuisi vuosina 2015-2016. Sivu 05 Nro 20 - 14.05.2014 Läntisen Keski-Suomen mehevä kulttuurikesä avataan Petäjävedellä Hanna Mäkinen Tulevana perjantaina Petäjäveden vanhan kirkon pihapiirissä vietetään Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avajaisia. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Petäjäveden, Multian ja Keuruun kulttuuritoimijat. Illan kuluessa julkistetaan Keuruun Soiton paikan, Multian Multiaista Satoa -tapahtuman ja Petäjäveden Kulttuurikatta- uksen tulevat ohjelmistot. Koko julkistamistilaisuus on puolestaan osa Petäjäveden vanhan kirkon 250-juhlavuotta. Perjantain tapahtumaan sisältyy myös maukas konserttikimara. Yleisön eteen saapuvat muun muassa miehekkään kuorolaulannan mestarit, Semmarit. Uuteen opastuskeskukseen tulee sosiaalitilojen lisäksi työpiste oppaille sekä mahdollisuus erilaisten näyttelyiden järjestämiseen. - Tärkein motiivi opastuskeskuksen rakentamiseen on kirkkotilan rauhoittaminen ja palauttaminen alkuperäiseen asuun. Jo aiemmin illalla kuullaan Keurusseudun alueorkesteria ja seutukunnan lapsikuoroja sekä sellisti Lauri Ranta- moijasta. Vanhan kirkon hoitokunta päättää kokouksessaan 23.5. Tapahtumassa on mukana myös piispa Simo Peura, joka siunaa tulevan kesän. Ohjelmassa on myös yhteislaulua sekä toimintaa lapsille Johanna Juvosen ja Biagio Rosan ohjauksessa. Nälän yllättäessä kannattaa suunnistaa eväskojuille, joissa tarjolla on niin suolaista kuin makeaakin naposteltavaa. Odotettavissa on myös kunnialaukausten kumua. Osa kulttuurikesän avajaistapahtuman ja konsertin tuotosta ohjataan sisävesien suojeluun Pelastetaan reittivedet ry:n kautta. Kulttuurin ystävän kannattaa saapua tilaisuuteen sään mukaisesti varustautuneena, sillä kyse on ulkoilmatapahtumasta. Kulttuurikesän avajaistilaisuuden lippuja voi ostaa esimerkiksi Petäjäveden Osuuspankista tai osoitteesta tiketti.fi. KUVA: SEMMARIT Kulttuurikesän avajaiskonsertissa perjantaina Petäjäveden vanhalla kirkolla esiintyvät myös Semmarit. Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunta valitsee toisen kahdesta opastuskeskussuunnitelmasta Kumpi opastuskeskus toteutetaan? Hanna Mäkinen Moderni, pelkistetty nelikulmainen särmiö vai polveileva, keskiaikaisista kirkkotalleista innoituksen ammentanut moduulirakenne? Petäjäveden seurakuntakodilla julkistettiin huhtikuun lopussa kaksi suunnitelmaa vanhan kirkon tulevasta opastuskeskuksesta. Opastuskeskusten pinta-ala on hieman reilut 60 neliömetriä. ja polveileva kokonaisuus. HAVAINNEKUVA VARPU LEHTINEN Varpu Lehtisen ajatuksena on ollut suunnitella keveän vaikutelman antava, moderni opastuskeskus. HANNA MÄKINEN Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskelevilla Mikki Ristolalla ja Varpu Lehtisellä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä Unescon maailmaperintökohteen, Petäjäveden vanhan kirkon, opastuskeskuksen suunnittelijaksi.. kumpi suunnitelmista toteutetaan
Samalla kuningas myönsi oikeuden hautausmaan rakentamiseen. Vanha Salmensilta poistui käytöstä uuden sillan valmistuttua noin 200 metriä pohjoisemmaksi. (Niiles 2000) Kuivasmäen seurakuntalaiset saivat Ruotsin kuninkaalta virallisen luvan kirkkotuvan rakentamiseen vuonna 1728. eu en ra - 1750 K k uiv va unta asm 1 t o la ä e ma 724 man iset n s ku an . Tuohon aikaan paikkakunnalla kuoli yleensä vuosittain noin 40-60 henkeä. Lu kir rak eu nin te pa kk en ra ka koo ha otu ta alt n ut va a 1 sa au n 72 ati s8. (Petäjäveden vanhan kirkon tarina 2001). 1800 1809 1821 1827 1835 1843 1859 P ku etä P nt jäv sy etäj a itse ed ka nty äve nä en to y d is s 1789 Charles Darwin Lajien synty Lönnrotin kokoaman Kalevalan I laitos B va l o m n tau ha i n lu n k m a va irk a lm on l a a ist a m uu ltta a 18 ri43 1779 P k a etä 1 s jä na 048 l u k u v e d e ke 18 he sk 0 nk a r n a i-ik 1 eä v i s u ä o kuo , v o l t n 1 lle uon a 9 v ide 4k n k 1763-1764 E n nsi Ive en mm e n k a äin ku li Pe ius, ppa en nta täj K lai va an äve uiv nen kitu 17 de asm , i79 n s ä A. . (Niiles 2000) 1860-luvun nälkävuosien uhreja haudattiin perimätiedon mukaan kirkon pohjoispuolelle. Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 06 1763- 2014 Petäjäveden vanha kirkko 250 vuotta Vanhan kirkkomaan läpi kulki vuoteen 1899 saakka pitäjien välinen tie, joka jatkui hautausmaan pohjoispuolelta salmen yli sillan kautta Siltaniemeen. Kirkon alttaritaulun maalasi C.F. Ensimmäiset vainajat haudattiin vuonna 1729 kirkkotuvan eteläpuolelle. Hautausmaata laajennettiin useaan otteeseen. Nälkävuosien uhrien yhteishauta-alue näkyy nykyisin kumpuilevana, hautamuistomerkittömänä alueena. (Suvanto, Petäjävesi-lehti 24.7.2013) Vanhan kirkon nykyinen kellotapuli rakennettiin jyväskyläläisen rakennusmestarin Eerik Leppäsen johdolla vuonna 1821. Tapulin ristinmuotoisen läpikäytävän kattoon Leppänen loihti valekupolin, joka muistuttaa taivaankantta. Vuonna 1895 hautausmaata laajennettiin kirkon pohjoispuolelle nykyiseen laajuuteensa. in P luk etäj u n äve oin de 63 n as 0 h uk en as ke Pe ä ke t ä p ä nn j ä v 17 ä o e t a e d 63 s a n e l in le k e kirk r a s ä ko llä 1724 Suomesta Venäjän suurruhtinaskunta Ranskan vallankumous K k e olm ne llo as ta t a , n an pu y 18 li kyi 21 ra ne ke n nKi Ku r k k h itu o v kij alle nen äär är k jes irk laa ti Jo tyk oll tii ha se e p va n n 1 en n82 k7 Wolfgang Amadeus Mozart esiintyi seitsemänvuotiaana Versaillesin hoville. Vuosien 1866-68 välisenä aikana kalmistoon päätyi peräti 483 paikkakuntalaista. Blom 1843 mahdollisesti Piesalassa
Merkkausta ympäröivä näyttävä välikatto on sekoitus gotiikan ja renessansin tyylipiirteitä. Nykyinen, korkeuksiin ulottuva kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen vuonna 1821. Rakennustyötä johti Jaakko Leppäsen pojanpoika Eerik Leppänen. Vanha kirkko on tehnyt vaikutuksen vieraisiin kautta vuosisatojen. Sivu 07 Nro 20 - 14.05.2014 Petäjäveden kirkon rakensi Jaakko Klementinpoika Leppänen 12 kirvesmiehen avustamana vuosina 1763-1764. Näin kirjoitti professori H. Klemetti vuonna 1927: ?Petäjäveden vanha kirkko on kansallisen rakennustaiteemme kauneimpia muistomerkkejä ja esikuvallinen suuren maailmankin saavutuksia silmällä pidettäissä. P v 0 a r i l l anha 0 - l u s s i h e n v i sa oide kuu kirk u n s t u ak taa si on a l t t a ka n aid y u s a 19 an m s a 50 , pä -lu jo vu ta lle Uu v s Ol i h i t ä i h a kk ä u ola n t a ss k ä u s a 1 yt ma 92 t ö ö a Un 1 n tu oh jäv ma duk p ed an si 19 ääte en jää in ja 28 tää van ny ra n k ha t Pe pisun kir tä no kk sta o Va a nu nh a taa t pa n k n 1 an irk 95 uka on l 0- tto ah luv u on ull us a i- n, M ym a i s A p e Va sutu ärill m a m lta s ä k 19 ullis tie 2 leviä mu i r k 60 ta 3 ä l utt o n -lu a m silt äh uu vu a oin elle . lla ise ee . ma n n Tekstit ja kohdekuvat: Hanna Mäkinen Ilmakuva vanhasta kirkosta: Jere Malila. Itävaltalainen taiteen professori Sztrygowsky, joka on nähnt puukirkoja kautta maailman, on samaa mieltä. --- Prof. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Elsi Borg. Pelastettu vanha kirkko valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. 1889 1900 I maailmansota Suomi itsenäistyy 1917 1914-1918 1918 sisällisota 1914 1917 1928 II maailmansota 1939-45 Suomi talvi-, jatko- ja Lapin sodassa 1939-1945 1939 1960 Berliinin muuri murtuu 1989 1994 2014 P kir etäj k s o äv jäv i, as n 25 ede ed uk 0 n v ell ka juh an ä n ita la ha oin P vuo n 42 e t ä 41 - 1879 P ra e t ä k k u jä na i r k o nta v e d Pe llin n sa e n täj en 1 8 a s e äv ka 7 9 uu u ed n , d e ell sak k u n e 1 o n88 ulu 1 ov 1 de sty se uo 86 n k y 1 u r de 8, un 86 a t ta 7, 1867 Eiffelin torni rakennetaan Pariisiin V lit anh a m a a ko a a i n U k i r hte l m N k k ek a n E S o si p e C v a 19 r i O 94 n t : n ö- Edisonin hehkulamppu J 19 . Kesällä 1763, reilun kuukauden aikana, tehtiin kirkon perustukset, salvottiin hirsiseinät sekä paanutettiin kirkon aumakatto. Lars Petterssonin arvion mukaan kirkon rakentamisesta aiheutuneet kustannukset ovat olleet noin 2636 hopeataalaria. Tämä vastaa suunnilleen kahdenkymmenen kirvesmiehen vuosipalkkaa. Muistona rakennustyön ajankohdasta on kirkon kattoon maalattu vuosiluku 1764. (Joutsela, 1928) Jumalanpalvelukset oli professorien vierailun aikana pidetty jo pitkään vuonna 1879 rakennetussa uudessa kirkossa. Unohduksiin jäänyt vanha kirkko oli jo rapistumassa, kun se päätettiin kunnostaa Petäjäveden seurakunnan 200-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1928. Sztrygowsky oli todella oikeassa, kun hän kirjoitti, että Petäjäveden (vanha) kirkko on suomalaisen kansallisen arkkitehtuurin merkittävämpiä saavutuksia, lausuen muun muassa: Jos tämä mitä edessäni näen on suomalaista, silloin täytyy Suomen kerran saada etualainen paikka taidehistoriassa.
Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 08 Hakamaan lammastilalla vältetään tehotuotantoa TIINA LAMMINAHO Melkein kaikki Hakamaalla syntyneet karitsat ovat vaaleita, tänä keväänä syntyi ensimmäinen musta karitsa. Karitsointien aikaan lampolassa onkin sitten vilskettä, sillä tällä uuhimäärällä karitsoita syntyy satakunta. - Lampola on mitoitettu 55:lle, mutta jos sinne laittaisi niin paljon lampaita, siellä olisi talviaikaan ahdasta, Suutarinen sanoo. - Haluan, että meidän eläimemme saavat elää mahdollisimman lajille tyypillistä elämää. Hakamaan tilalla on kainuunharmaita, suomenlampaita sekä erilaisia risteytyksiä. Kun lampaita on vähän, ne oppii tuntemaan. Villalanka-asia on ollut surkealla tolalla, suomalaisiksi mielletyissä langoissa käytetään etupäässä ulkomaista villaa, Suutarinen sanoo. Kesällä uusi lampola Kesällä tilalle on tarkoitus rakentaa uusi lampola. Tällä hetkellä Hakamaan lammastilalla on kymmenen karitsaa. Aikuiset lampaat ovat hyviä maisemanhoitajia ja niitä onkin vuokrattu ?kesätöihin. Sanotaan, että vuohet pitävät kiipeilystä, mutta kyllä lampaatkin pitävät, ainakin meidän lampaat. siistimään ihmisten pihoja. Enimmillään uusissa tiloissa pitäisi olla 40-50 uuhta. En ole ollut kauhean aktiivinen Facebook-sivujen kanssa, mutta silti meille tulee lihanosto- ja taljojenostokyselyjen lisäksi paljon sellaisia viestejä, että tänne haluttaisiin tulla katsomaan lampaita, Suutarinen sanoo. Lampaisiin pääseekin tutustumaan puolentoista viikon päästä, maanantaina 26. Maija Suutarisen mukaan risteytykset eivät ole syntyneet aivan virallisten jalostusohjeiden mukaisesti, mutta se ei haittaa, koska tila ei ole mikään jalostuslampola. Tiina Lamminaho Hakamaan lammastilan laitumella Metsäkulmalla tepastelee kymmenen uuhta ja kymmenen karitsaa, tilan pässi on tällä kertaa sisällä lampolassa. - Kesäkuussa meille tulee taas uusia mammoja. - Mutta se pitää saada sillä tavalla kannattavaksi, että siellä on aikaa tehdä työt kunnolla; eläimiä pitää kohdella hyvin loppuun asti. Lampaiden villan Suutarinen kehruuttaa Etelä-Savossa ja se tulee lankoina takaisin tilalle. Ensi keväänä lampaita pitäisi olla kolminkertainen määrä, Maija Suutarinen kertoo. Ne saavat ulkoilla paljon ja omatoimisesti ja tarhoissa on kiviä, kantoja ja korkeuseroja. - Se on ollut positiivinen yllätys. - Haluamme lisätä lampaiden määrää pikku hiljaa, jotta ehdimme itse oppia, miten juuri näitä lampaita hoidetaan. Samalla oppii huomaamaan, koska ne voivat hyvin ja koska jotain on vialla. Tähän muutimme kesällä 2010, Suutarinen kertoo. - Ensimmäisenä kesänä meillä oli kolme pässiä siivoamassa pihaa ja se kesä opetti aika paljon lampaista. Syksyllä kaksi pässeistä teurastettiin, mutta yksi oli Suutarisen sanojen mukaan niin mukava, että se haluttiin säästää. - Meidän lampaat ovat tottuneita ihmisiin, Maija Suutarinen (oikealla) kertoo. Paikan historiaa voisi myös korostaa enemmän, tämähän on taiteilija Veikko Hirvimäen kotitalo ja esimerkiksi yläkerran seinällä on vielä Pecos Bill, jonka Hirvimäki muisteli maalanneensa teininä. Lammastila on jo herättänyt kiinnostusta. Aamupäivällä tilalla on MLL:n perhekahvila ja iltapäivällä toivotetaan tervetulleiksi kaikki kiinnostuneet.. Emme olleet ollenkaan ajatelleet, että siinä voisi käydä niin, vaikka tietenkin se oli ihan luonnollista, Suutarinen nauraa. Karitsoita syntyi yksitoista ja siitä alkoi Maija Suutarisen lampurinura. Leo-pässi on tilalla edelleen, tänä kesänä se saa kaverikseen toisen pässin. Koko lammas hyödyksi Hakamaan lampaat tuottavat villaa, lihaa ja taljoja. - Ihmisten pitäisi oppia kunnioittamaan sitä, että eläin menettää henkensä siksi, että me saisimme ruokaa. Uuteen lampolaankin tulee luukkuja, joista lampaat pääsevät itse ulos ja luukut laitetaan kiinni ainoastaan yöksi petovahinkojen ehkäisemiseksi. Kursseja ja tapahtumia Suutaristen perheessä Maija vastaa lampaista, mies käy töissä muualla. - Tarkoitus olisi saada lammastaloudella sen verran tuloja, että voin olla lasten kanssa kotona, Maija Suutarinen sanoo. Perheeseen kuuluu kesällä kolme vuotta täyttävä Sanni ja kahdeksan kuukauden ikäinen Siiri. - Tulevaisuudessa panostamme kurssi- ja tapahtumatoimintaan enemmän, aion järjestää esimerkiksi lankojen kasvivärjäyskursseja. Leopässille löytyi talvikoti ja seuraavana keväänä se tuli takaisin Hakamaan tilalle ja sai seurakseen neljä uuhta. - Niiden kanssa oli tosi mukava touhuta, mutta emme me vielä oikeataan silloin ajatelleet niitä enempää ruveta kasvattamaan. Pienemmällä määrällä on myös helpompi katsoa, paljonko meidän laitumemme kestävät. Maisemanhoitajat ihastuttivat Ensimmäisen kerran Suutarinen tutustui lampaisiin nelisen vuotta sitten. - Olemme mieheni kanssa molemmat kotoisin kaupungista, mutta haaveilimme maalle muutosta. toukokuuta, kun Hakamaan lammastilalla pidetään avoimet ovet. Paikalle tulee myös Sanna Moilanen eläinhoitolansa eläinten kanssa. Sitten huomasimme, että kaikki uuhet odottivat karitsoita. Etsimme sopivaa taloa kauan, halusimme sellaisen, jota ei ollut remontoitu piloille. Sen takia eläimestä pitää myös käyttää kaikki osat, Suutarinen sanoo. - Meillä myös talja on tuote, eli me teemme töitä sen eteen, että lampaiden taljat ovat hyvännäköisiä. Lihan lisäksi käytämme kaikki sisäelimet; mitä emme syö itse, annamme koirille. Lampaat teurastetaan Kokkolan lähellä, koska Keski-Suomessa ei ole lammasteurastamoa. Suutarinen kertoo haaveilevansa lammasteurastamon perustamisesta Petäjävedelle. - En ole varsinaisesti käsityöihminen, mutta kannatan suomalaisia tuotteita
Ortodoktehtyä. vähenivät huomattavasti. Sille tielle hän jäi, ja siset ikonit välittävät KEVÄÄN JA KESÄN KIIREISIIN Rolf Dickhoff on pe- Lypsytilojen kannattavuus vuosien saatossa maalasi uskonoppia ja sanomaa TOIMIVAT TARVIKKEET. täjävetisille tuttu entisenä varmaankin laski, kun 150 ikonia, joista suurim- rukoilijalle tai katsoKYSY TARJOUKSIA JA MUISTA kunnan eläinlääkärinä. 040 5719306 Lisätietoja tuotteista: www.vipstore.fi ja www.foreverliving.fi TULE TUTUSTUMAAN PETÄJÄVEDEN OMAAN TEKSTIILIKAUPPAAN! Tälläistä valikoimaa on harvassa kunnassa - Ikonimaalauksessa ja palvelua opastuksesta ompeluun! pääsin omasta mielestäni siedettävämmälle Markkinapäivänä 31.5. tasolle kuin öljyväreilkaupalla tuuletetaan. Kunnan entisen eläinlääkäri Rolf von Dickhoffin tilaustyönä maalaamia ikoneita, lä, sillä myös harrastaja Poistomyynnissä esim. pyhäinkuvia, on monen petäjävetisen kodin seinällä. Jossain joitain myös myyntiin. - Jokainen ikoninuori mies työskenteli vaiheessa lehmistä mak- Ikonit maalataan puu- maalaushetki on ollut ? Rakennustarvikkeet Puutarhamulta valmistumisensa jälkeen settiin jopa tapporahaa, pohjille. Varsinkin lypsy- Ateneumin käynyt. Ikonimaalaus on Päivi Savolainen 050 594 5971, Asematie 3 80, maalaamia ikoneita tilojen arki ihmisineen ja Jo koululaisena Dick- oma taiteenlajinsa ja Avoinna arkisin klo 9-17, la klo 9-13 nähtiin pääsiäisen aikaan huolineen tulivat tutuik- hoff piirsi, aikuisena siir- ortodoksinen perinne. www.petajavedentekstiili.fi koottuna näyttelynä hä- si. Lopuksi ikonin pappi siunasi or6 säkkiä na 1992. Ikoniharrastukkyllä edelleen maalata, koko Suomessa pieneni, ja Saara Liisa Perän oh- sen myötä liityin myöPalvalahdentie 30 mutta itsekritiikki on voi- suurin osa potilaista olikin jaama ikonimaalauskurs- hemmin ortodoksiseen PUH. juureni ovat Venäjältä, ajan Parkinsonin tautia jämptisti. Dickhoffia on itseään kiehtonut venäläinen tyylisuunta, jossa suositaan selkeää ja helposti ymmärrettävää ikonityyliä. Hengellisyys ja taide yhtä Heinämäentie 58, Petäjävesi Peräkonttipaikat 15,- , alueelle ja museoon vapaa pääsy www.radiomuseo.fi 0440 732 813 Nyt koirasi sekä kissasi tarvikkeet ja ruoat tällä alueella omalle ovellesi, palvelun kanssa. Kysy myös Aloe Vera tuotteita itsellesi. mirkka.lampinen@gmail.com p. Maa- mään myös hengelliDickhoff ei ole tarttunut kilpaa. Taiteellisuus vahata tai lakata. Kymmenen vuoden elämässä; asiat piti hoitaa reiselle ja vaativalle työlle. Ensin puulaatat minulle eräänlainen ? Puutarhaan mullat, 50 l /säkki ympäri Keski-Suomea. - Työn luonne Kun Korpilahden Al- mutta itse en ollut ortoLeevi Jussila sairastanut taiteilija voisi muuttui, kun lehmäkanta kio-opistolla järjestettiin doksi. hän muistelee. pohjustetaan kalkkivel- rukous, eikä niitä voi lannoitteet ja Vuonna 1969 hän aloitti lillä ja kiillotetaan. - En voisi jättää koiria ja muita pieniä lem- si, Dickhoff ilmoittautui kirkkoon. .2',17$59,..((7 OD 7HROOLVXXVWLH 3(7b-b9(6, 38+ . Yhden - Siunattua ikonia ei saa 5$.(11867$59,..((7 hoff muutti vaimonsa myydä, Dickhoff 7<¬.$/87 $8.,2/2$-$7 PD SH kanssa Jyväskylään. kertoo. Dickhoffin itsekri- laaminen kuitenkin toimi syyttä. siveltimeen lähes 15 vuo- tiikki oli vahva myös työ- hyvänä vastapainona kii- Isän puolelta sukuteen. Pian eläkkeelle Dickhoff on harrastanut valmis ikoni voidaan vielä todoksisessa kirkossa. jäämisen jälkeen Dick- taidetta aina. Nyt huristettiin kellon kanssa sitä - jotain omaa. Sivu 09 Nro 20 - 14.05.2014 Maalattu rukous Rompetori 24.5. La klo 9-13 Radio- ja puhelinmuseolla Kun ikonitaide eläinlääkärin lumosi SUVI KALLIOINEN tekemiseen menee helposti viikko. Aiheita on tuhansia ja mallina voi käyttää ikoniaiheisia postikortteja. tuottajien maidon hinta man osan perheelleen ja jalleen. MYÖS KULJETUSPALVELUMME! Lohjalta kotoisin oleva oli niin alhainen. Maatilakäynnit mukaan. ortodoksista. Ikonit on alun perin tarkoi- voi tehdä hyvän ikonin, lankoja ja matonkuteita tettu synnyttämään rukouksen mieltä. Dickhoff tuumaa. kudontaan ja virkkaukseen, - Ikoni ei voi oikylpypyyhkeitä jne. Suvi Kallioinen kuului kaikki Petäjäveden, ei suvussa ollut mitenkään keastaan koskaan olla Korpilahden ja Jämsän läsnä, mutta isän sisko oli huono. PETÄJÄVEDEN TEKSTIILI Rolf von Dickhoffin, maatilat. Niistä ei Ikonit toivat vahvemnen tyttärensä Pian koto- hektistä ja ympäri pitäjää kuitenkaan löytynyt juuri min Dickhoffin eläna Taipaleen tilalla. Eläinlääkärin työ oli tyi öljyväreihin. välittävät jälkeeni mitään sinnepäin mikkejä. Sitten maalata ilman uskon? työvälineet eläinlääkärin työt Petäjä- Hengähdyshetkenä piirretään valitun aiheen nollista ajatusta. ? Kodintarvikkeet ? Työkalut vedellä ja jäi samaisesta taide ääriviivat ja maalataan Yhden Dickhoffin pestistä eläkkeelle vuontemperaväreillä. 040 745 7553 makas
)$;
0400 642 973 mentä. - Alussa pysty kuin korhoidettiin pääasiassa keintaan tunnin suuria eläimiä, yk- Ikonimalleja on tuhansia. SXXOXVLNND peruskorjaus/saneeraus RVDLQHQ 788/,/$6,1 GO N\QWWLOºW 3(681(67( 0HLOOº RQ .LURLOHYD 6LLOL olla eläinlääkäri, jos - Ikonia maa- [ PP VHNº 0DLVD MD .DDULQD / ? - uudisrakentaminen WXRWWHLWD alueella oli 200 lyplatessa olen siinä - rakennusten korjaus - puusepäntyöt sykarjatilaa. ZZZ VWDQGDUGOLQH IL $UYRPPH 1$//( Perheeseen kuuluu Se ikoni on hä- 3$/$3(/, (UL NXYLD Avoinna arkisin 9-17, lauantaisin 9-13 -RXOXSXNNL RQ OXYDQQXW /$+-$.25,1 FP ½ Nl\Gl P\\PlOlVVlPPH neljä aikuista lasta nelle tärkeä edel- SDODD 3$5..,7$/2 ½ Teollisuustie 8, 41900 Petäjävesi, Puh. Jumalanäiti on ollut myös hänen suosimansa aihe. joskus tuntui kuin Soita ja kysy lisää: Pengerjoen kyläyhdistys Päivystävän eläin- - Ensimmäinen maalaamani ikoni oli Pyhä Maria. Dickhoffin heita. Niin sanottuja ?Pyhät Boris ja Gleb?, marttyyrisotilaita kuvaava ikoniaihe la on valmis kuva, ? sadan hengen ruoka- ja kahviastiasto pieneläimiä oli vä- on hieman erilainen kuin mitä Dickhoff on yleensä maalannut. Niistä Dickhoff valitsi mieluisimmat kerrallaan. Vuokrattavana: kösenä lehmiä ja he- ja otti perusteellisesti selvää kaikista maalaamistaan aiheista. - Vaikka minul? juhlateltta (6x12m) vosia. - Nyt ajassa - hetkessä. - pihakalusteiden teko ja myynti niitä on Petäjävedellä Samalla ei voi ajarak. toimintaa yli 30 vuotta hyvä jos kahtakymtella muita murpuh. Maria on minulla olisi ollut 050 4143006 / Aira Kivelä. lääkärin vastuulle ollut minulle tärkein aihe. Se on aika Kotitalousvähennys uran aikana työn siväsyttävääkin, sältö muuttuikin raeikä maalaamaan dikaalisti. Samoin Jeesus ja pyhät henkilöt. elävä malli. KALLIOMURSKEET JA SEPELIt 20:- 67$1'$5' /,1( ekman ¼ ¼ ¼ Järjestätkö ¼ JUHLIA?. DVLDNNDLGHQ (014) 853 326, NOR MD www.standardline.fi DXWRD ½ NHVNHQ perheineen. leen, ja hän toivoo 0HLOOº P\ÌV .LURLOHYD 6LLOL ODXGHOLLQD +DXGXWXVNDWWLOD 3$52& (;75$ Dickhoffin musen siirtyvän su- 6LQDSSLSXUNNL rakennus3877,3$-$1 ja puusepäntyöt 2/*$ WXRWWHLWD ½ Pñ O 7XRNVX kaan kunnassa tuli vussa eteenpäin. josta maalaan, niin ? 20 litran kahvinkeitin ym. hän, Dickhoff kertoo
Alun perin Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva nuori mies valmistuu tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. 0400 346 604 SIRPAN KOTIKUTOMO, Orimattila TARKASTETTUA SIEMENJA RUOKAPERUNAA, KARPALOITA YM. Kyläsepällä klo 8 - 9 TO 15.5. 050 598 2295 (iltaisin). KENKIÄ TO 15.5. 014 267 3042 tai niina.koivula@petajavesi.fi. - Teknisen lautakunnan lupajaosto KUNTOSUUNNISTUKSET ENSI TIISTAINA 20.5. KIRKONKYLÄLLÄ KLO 17-19. Kotitalousvähennyskelpoinen. Ikkunoiden pesusta 10% alennus 31.5.2014 asti! Kysy lisää 044 971 0385 / Suvi tai kotiapupisara@gmail.com KUULUTUS Ravintola Kanttari (Asematie 6) on jättänyt ilmoituksen Petäjäveden ympäristönsuojeluviranomaiselle tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta. Lisätietoja asiasta antaa ympäristösihteeri puh. - 3.6.2014 välisen ajan. Sanna Aron jäätyä äitiyslomalle, Tanja Kanala taas ottaa erityisesti haltuun asiakkaiden laina-asiat. Pomar, Avec, Natura, Kuoma ym. Nokian kumisaappaita. T:mi Ulla Pajuniemi Kankaanpää. Tervetuloa! - PetPet/hisu, www.petpet.fi Petäjäveden Osuuspankki Avoinna ma 9.00-16.30, ti-pe 9.00-15.30 Kirkkotie 6, Petäjävesi. Tervetuloa! Kerro juttuvinkki! Puh. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI MAANANTAINA 15.5. Petäjäveden tori 9-9.45 JÄTTILENKKI 10e/LENKKI 0400 872 461 arkisin klo 7-16 OSTETAAN OMAKOTITALO TAI TONTTI 5 km:n säteellä Petäjäveden keskustasta, tontin koko miel. - Tämä on kuitenkin ainoastaan asiakkaiden omaksi turvaksi, pankinjohtaja Ylitalo muistuttaa. Tiskin takana uusia kasvoja Palveluneuvoja Aini Malmberg on petäjävetisille ennestään tuttu. Näytteillä kilpaautoja, harrasteajoneuvoja & prätkiä laidasta laitaan! Liput 12e / 7e Lisätietoja: PL-Power, Petri Liimatainen 040 574 3594 PETÄJÄVEDEN TORILLA HUOM. ja MA 19.5. Kangasniemen Peruna ja Vihannes Puh. Kysy lisää! Puh. Korkeamäki ajelee päivittäin uuteen työpaikkaansa kotoaan Lannevedeltä. Nro 20 - 14.05.2014 Sivu 10 ILMOITUS Petäjäveden omassa pankissa panostetaan henkilökohtaiseen palveluun Henkilökuntaa kasvatettiin uusilla osaajilla Muuramen sivukonttorin avaamisen myötä, Petäjäveden Osuuspankkiin on palkattu kevään aikana uusia palveluneuvojia. väh. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net KOTIAPU PISARA Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. - 2.8.2014 välisenä aikana klo 23.00 - 01.30, yhteensä 10 iltana. Ilmoitus on nähtävillä Petäjäveden kunnantalossa, ympäristösihteerin huoneessa 13.5. Puh. Opastus Karikontieltä. Petäjäveden torilla klo 9-16. Kävely-, terveys- ja kesäkenkiä esim. 0400 239 548 PETÄJÄVEDEN VANHUSTEN TUKI RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS PIHLAJARINTEELLÄ torstaina 22.5.2014 klo 18. Hallituksen kokous klo 17.30. Petäjäveden Osuuspankki tarjoaa ihmisläheistä, nykyaikaista ja turvallista pankkipalvelua kilpailukykyisesti jäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön parhaaksi. Takala teki opinnäytetyönsä parhain arvosanoin verkkoneuvottelun merkityksestä asiakaskokemukseen. Uuraisilla asuva Anu Liimatainen on työskennellyt Petäjäveden konttorilla jo vuoden verran. Tunnemme asiakkaat ja asiakkaat tuntevat meidät. Jenna Peltonen ja Anne Korkeamäki aloittivat Petäjäveden Osuuspankissa helmikuussa. 4000 m2. Puh. Radat 2-4 km, rasteilla ei ole leimausta, karttaraha 1 euro. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Ammattilainen asialle Tällä palstalla ilmoitat edullisimmin. (014) 415 1500 Seuratoiminta Kotamäen SUKUTAPAAMINEN lauantaina 17.5.14 klo 13 seurakunnan leirikeskus Sinervän ristissä, Teikarintie 41, Multia. Tervetuloa! Lisätiedot puh. - 25.5.2014 Myllymäen jäähallissa Jämsässä, la klo 10-18, su klo 10-16. JOPE RUONANSUU & Jormula Go Jämsä. KLO 10-13 * Taskulliset housut, joustofarkut, caprit MYÖS PIENILLE JA PYÖREILLE * Neuletakit, puserot, yöpaidat ym. Puh. POP Pankissa Petäjävedellä työskentelee tällä hetkellä toimitusjohtaja Jaakko Ylitalon lisäksi kuusi työntekijää. Petäjäveden Osuuspankki panostaa valtavirrasta poiketen asiakkaan henkilökohtaiseen palveluun, eikä kassapalveluiden saatavuudesta tingitä. Satavuotias pankki toimii tulevaisuudessakin asiakastaan kunnioittaen sekä henkilökohtaiseen palveluun panostaen. min Muuramen Osuuspankissa. 045 870 5720 / Saara Kotamäki. Petäjäveden Sotaveteraanit ry: TALVIKAUDEN LOPETTAJAISET Petäjälahdessa maanantaina 19.5. Peltonen on työskennellyt aikaisem- Olemme täällä Sinua varten. klo 11.30. Muistutukset ja mielipiteet asiasta on esitettävä kirjallisesti 3.6.2014 klo 15.00 mennessä teknisen lautakunnan lupajaostolle osoitteeseen Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. Ilmoitus koskee ulkoilmakonsertteja, jotka pidetään Ravintola Kanttarin edustalla perjantaisin ja lauantaisin 4.7. - Palvelemme ihmisläheisesti, ja meille työntekijöille voi soittaa vaikka henkilökohtaisesti. Kanala on paljasjalkainen petäjävetinen. Tulethan tutuksi! Power Car Show 24. Kuljetus K-kaupan pihasta klo 11.15. Liimataisen erityisalaa ovat notariaattipalvelut, kuten testamentit, perunkirjoitukset ja avioehdot, sekä luottoihin, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät työtehtävät. Ennen kuin uudet työntekijät tutustuvat paremmin pankin asiakkaisiin, asioinnin yhteydessä joudutaan pyytämään henkilöllisyyystodistus nähtäväksi. TO 15.5. Jokainen heistä tekee parhaansa, jotta jokaisen asiakkaan raha-asioihin löydetään kokonaisvaltaisia ja kannattavia ratkaisuja. Päivi Lummin ja Marja Honkalan siirryttyä Muuramen konttoriin, Malmberg vastaa nyt sijoitusneuvonnasta. - Vastaanotto on ollut lämmin, ja uusi työyhteisö sekä asiakkaat ovat olleet mukavia, he luonnehtivat. Palvelutoimihenkilö Hannu Takala tulee kesän aikana petäjävetisille tutuksi ainakin päivittäisasioinnin puolella