Jarkko ja Emmi Wilén kävivät joulumyyjäisissä vuoden ikäisen tyttärensä Emiliinan ja kuuden viikon ikäisen vauvansa kanssa, vauvalla ei ole vielä virallisesti nimeä, mutta häntä kutsutaan Kaapoksi.(Kuva yllä.) Hanna Hautamäki myi t-paitoja Maailmaperintökeskuksen hyväksi. Myös leivonnaiset tekivät kauppansa, MarjaLiisa Kuoppalalla oli puolenpäivän aikaan enää kaksi pientä kakkua jäljellä. – Pöytien kantamisessa saimme tosi hienosti apua yläkoululaisilta, Airi Lindholm ja Mervi Ässämäki SPR:n Petäjäveden osastosta kiittelevät ja kertovat, että joulupukin paikalle hankkivat Petäjäveden Yrittäjät. – Emme etsi varsinaisesti mitään, mutta yleensä tulee ostettua joku kranssi tai muu sellainen, kun itse ei ehdi tehdä, kun on pieniä lapsia. Emmi ja Jarkko Wilén olivat lastensa kanssa nyt ensimmäistä kertaa Petäjävedellä joulumyyjäisissä. Sivu 1 Nro 50 14.12.2022 62. vuosikerta Nro 502022 Keskiviikkona joulukuun 14. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa TIINA LAMMINAHO Käsitöitä ja muuta mukavaa pukinkonttiin Tiina Lamminaho – Todella paljon täällä on käden taitoa esillä. Teen itsekin paljon käsitöitä, mutta täytyy myös käydä ihailemassa muiden tekemiä, Pirkko Hytönen totesi joulumyyjäisissä Miilussa viime lauantaina ja kertoi käyvänsä yleensä joka vuosi jossain joulumyyjäisissä. – Myyjiä on 19 ja asiakkaitakin on käynyt ihan kivasti. Joulumyyjäiset kyllä ovat kuuluneet joulunalusohjelmaamme, olemme käyneet joka vuosi vähintään yksissä joulumyyjäisissä, Wilénit kertovat. Miilussa liikuntasaliin tuoduilla pöydillä oli tarjolla monenlaista niin pehmeisiin kuin koviinkin paketteihin. Mukavaa, että nyt joulumyyjäiset saatiin järjestymään, kahtena koronavuonnahan myyjäisiä ei ollut. – Nyt paitoja on kahdella eri kuva-aiheella, kesäksi kuva-aiheita on tarkoitus lisätä, Hanna Hautamäki kertoi. Päävastuun tämänvuotisista joulumyyjäisistä kantoi SPR:n Petäjäveden osasto, mukana olivat myös kunta ja Petäjäveden Yrittäjät. Pukkikin on saanut täältä hyviä lahjavihjeitä, Petäjäveden Yrittäjien paikalle houkuttelema Joulupukki kertoi. Myynnissä oli myös Irina Vainion taidetta. Kalevi Neijosen luudat loppuivat jo ennen puolta päivää, vihtoja oli vielä jäljellä samoin puisia kauhoja, voiveitsiä ja pannunalusia.. – Kakkuja meni heti aamusta, yksi ihminen osti jopa neljä kakkua kerrallaan, Marja-Liisa Kuoppala kertoi. Hanna Hautamäen myyntipöytä oli täynnä t-paitoja, myyntituotto meni Maailmaperintökeskuksen hyväksi. – Vihtoja menee ihan hyvin, luudat loppuivatkin jo, Kalevi Neijonen kertoi. Pekka Strömberg viihdytti joulumyyjäisyleisöä musiikilla.Kuva vas. Ja kahvipullaa ostamme myös. Myynnissä oli muun muassa huovutettuja tossuja, villasukkia, lapasia, nukenvaatteita, kahvipussikasseja, kukkaroita ja muita pussukoita, puisia voiveitsiä ja kauhoja, pannunalusia ja vihtoja. – Muutimme vasta syyskuussa Petäjävedelle. Kaikki ovat olleet kilttejä ja tunnelma on lämmin
Onneksi meihin kaikkiin on kuitenkin kylvetty se pieni uskon siemen. Jossain vaiheessa lapsi kasvaa ja ymmärtää, että kaikki ei olekaan niin kuin hän on uskonut. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Etenkin kun tuulivoimayritykset eivät osallistu edes sähkön siirtokustannuksiin, vaan me kuluttajat maksamme nekin. Marraskuun keskiarvo taisi olla vain 17 prosenttia. Ja mikä onkaan hyötysuhde, jos otetaan lisäksi huomioon, että myllyt ja niiden koneistot vaativat muulloinkin kuin pakkasella verkkosähköä kymmenien kohteidensa lämmittämiseen. Siemen voi kukkia ja tuottaa hedelmää, se voi olla pienellä idulla tai pysyä ihan vaan siemenenä. Toinen keino selkeyttää tilannetta olisi antaa oikeata, rehellistä tietoa tuulivoiman merkityksestä ja kustannuksista. Näillä sähkön hinnoilla tuulivoima voi tietenkin olla kannattavaa. Siksi meilläkin sähkönkulutusta suitsitaan, vaikka onneksemme sähkösopimuksemme on voimassa vielä ensi syksyyn saakka. Tässä lehdessä julkaistiin 2.6.2021, runsas vuosi sitten, maksettu ilmoitus tuulivoimaan liittyvistä ongelmista. klo 15 Miestenpiirin joulupuuro srkkodilla. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Kyläläiset kokivat tulleensa petetyksi. Kerjäläinen voi muuttua kuninkaaksi. Näytelmässä kaikki valmistelivat innoissaan kylää kuningasta varten, mutta häntä ei sitten kuulunutkaan. Ma 19.12. Kaikki muut pettyivät, paitsi pieni tyttö, jolle kylään saapunut, muiden hyljeksimä kerjäläinen kertoi olevansa se odotettu kuningas. Joulupukki lentää yhden päivän aikana poroilla ympäri maailmaa, ja tupsahtelee savupiipuista sisään tuomaan lahjoja kaikille maailman lapsille. Hammaskeijut käyvät öisin piilottamassa kolikon tyynyn alle, kun hammas on irronnut. Ulkomaiset yhtiöt pyrkivät valtaamaan kaikki vähänkin korkeammat nyppylät ja siirtolinjojen tuntumassa olevat alueet. Ihmeitä täynnä olevaa joulunodotusta sinulle! Tuija Lesonen, seurakunnan lastenohjaaja To 15.12. Saunomista on vähennetty, ruokaa tehdään leivinuunissa ja takassa niin paljon kuin mahdollista, sähkölämmityksestä on tingitty. Mitä useampi säästää sähköä edes vähän, sitä paremmin sähkö riittää. Sattumaenergiana se on osaltaan sekoittanut koko energiapolitiikan ja on yksi syy korkeaan sähkön hintaan. Pitkälänvuoren voimaloita koskevat kaikki tuulivoiman yleiset ongelmat ja sen lisäksi virheellinen paikka asutuksen ja Petäjäveden vanhan kirkon lähellä. Suunnitelmat ylittävät moninkertaisesti oman sähköntarpeemme. Tai ainakin niille kilteille. Ei olekaan pukkia, ei keijuja eikä pääsiäispupuja. Tuulivoimaa perustellaan sen maksimaalisella tuotolla. Lapsen silmin maailma näyttää erilaiselta kuin meidän aikuisten. Sivu 2 Nro 50 14.12.2022 Nro 50 14.12.2022 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Olisi syytä myös kertoa rehellisesti ihmisille sähköpörssin taustat, toimijat ja vaikutukset. Sähköntuotanto jatkuu maassamme suunnilleen ennallaan. Kohta on joulu, toivon mukaan mahdollisimman moni saa jouluna hetkiseksi muuta ajattelemista kuin sen todellisuuden, jossa me 2020-luvulla elämme. Su 18.12. Ei vain ole huolehdittu tarpeellisesta varavoimasta, turpeen käyttö ajettiin hätiköidysti alas. Säästötoimien on sanottu vaikuttavan myös sähkön hintaan. Keskeisin syy siihen on tietenkin tuulettomuus, mutta myös tuulimyllyjen siipien jäätyminen vähentää tehoa pari prosenttia. Myllyjen melu ja siivistä irtoavat pienhiukkaset leviävät lähialueilla kaikkialle, eikä metsä ole aina myllyjen näkymää rajoittamassa. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. No nyt sitä tutkittua tietoa pitäisi jo olla riittävästi tuulimyllyjen vaikutuksesta. Tuulisähkö vaihteluineen ja säätötarpeineen sekoittaa tilannetta. Onneksi tuulivoiman yletöntä kasvua tulee rajoittamaan myllyihin tarvittavien materiaalien ja komponenttien puute. Juhani Lillberg Tuulivoiman tulevaisuudesta Ajatus lähimmäiselle. Ukrainan sota on vain osasyy energiaongelmiin ja sähkön hinnannousuun. Euroopassa lisääntyvät myös vaatimukset kierrätettävyydestä ja maiseman ennallistamisesta myllyjen lopettaessa toimintansa. Kun asiaa miettii tästä näkökulmasta, niin onko ollenkaan ihme, että Jeesuksen supersankaruus kokee inflaation. Monilla perheillä tässä maassa uhkaa joulu peruuntua sähkölaskujen takia. Kannattavuus voi tulla kyseen alaiseksi, jos tuulivoimayhtiöt pannaan korvaamaan aiheuttamansa haitat ihmisille ja luonnolle sekä maksamaan myös sähkön siirtokustannukset. Sadunhohto alkaa vähitellen himmetä elämästä. Turhaan oli ommeltu mekkoja, siivottu, käyty kampaajalla ja koristeltu paikkoja. Paikalliset asukkaat elävät ja liikkuvat laajalti arkiympäristössään, joka on paljon pihapiiriä laajempi. Tarjoilua ja arpajaiset. Vuosikymmenen ensimmäisenä vuonna aamuisin tuli tarkistettua koronatartunnat, nykyisin sähköverkon tila sekä se, mitä kuuluu Twitterkaverille Kiovaan. Kuollut: Paavo Kivelä, 84 v. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Loppu saattaa tulla hyvinkin nopeasti energiakriisin pannessa vauhtia myös uuden energiateknologian kehittämiseen. Pääsiäisenä puput piilottavat suklaamunia hassuihin paikkoihin kotona. klo 19 Kauneimmat Joululaulut Pengerjoen Syrjäharjussa hirvimiesten kodalla. Aivan perustellusti todetaan, että Suomesta on tulossa Saksan ja muun Euroopan energiasiirtomaa. Vähäisellä tuulella paljon enemmän, kun itse pystyvät sähköä tuottamaan. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei voi arvioida sen mukaan näkyvätkö myllyt tai kuuluuko niiden aiheuttama melu kirkon tai lähiasuntojen portaille tai muutamiin mittauskohteisiin. Tuulivoiman aiheuttamia haittoja voitaisiin korjata tuulivoimaa koskevalla omalla lainsäädännöllä, mutta sitä poliitikot eivät näytä haluavan. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Tuulivoimaloiden rakentamiselle luvataan yhä enemmän kasvua Suomessa. Nyt on aika ajatella ja mahdollisuuksien mukaan auttaa lähimmäistä. Kun epäilet – katso uudestaan. Teksti herätti välittömästi vastareaktion. Kaikki on mahdollista, ja kaikkea voi tapahtua. "Hän kohta ilmestyvä on kunniassansa." (Virrestä 10) Kun tiistaiaamuna aamukahvia hörppiessä hakeuduin jo miltei tottumuksesta Fingridin sivulle katselemaan suomalaista sähköntuotantoa ja kulutusta, mieleeni tuli, miten omituinen ja raskas onkaan ollut 2020-luvun alku. fi Maarit Nurminen maarit.nurminen@ petajavesilehti.fi 0400 644 899 Tapulin Tapulin takaa takaa Yleisöltä K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Levikki noin 1600 kpl. Tosiasiassa Fingridin tilastot osoittavat, että tuotto on 30 prosenttia myllyjen tehosta. Tuulisähkö ei olekaan niin ekologista kuin on kerrottu. Mukana Johanna Salminen. pehmeätä lainsäädäntöä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon turvaamiseksi, mutta sitä ei vain noudateta. Mihin eurot lopulta menevät. Näin kirjoittivat tuulimyllyihin ihastuneet. Se pienikin siemen riittää kuitenkin siihen, että voimme nähdä enemmän kuin mitä silmillä näkee. Maanantaina tosin Suomen sähköntuotanto ylitti kulutuksen ja hinta oli silti korkealla. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. alv 10%): Esitimme ensimmäisen adventin aikaan kirkossa pientä näytelmää, jossa kyläläiset odottivat kuningasta saapuvaksi. Huuhaata, ei ole tutkittua tietoa haitoista, ongelma on tuulivoimaa vastustavien korvien välissä. Itse asiassa myös nykylainsääntö jo sisältää ns. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kirkon ympäristö on laaja maisemallinen kokonaisuus, vanhaa Petäjävettä, joka leviää myös Urriantien suuntaan. Ei ole inhimillistä elämää miettiä milloin voin peseytyä, keittää kahvit tai lämmittää taloa. Maassa varaudutaan kiertäviin sähkökatkoihin ja sähkö kuuluu tämän ajan ykköspuheenaiheisiin. Klo 18 Kauneimmat Joululaulut Petäjäveden kirkossa
Kioski oli myös suosittu. Latvala totesi, että talouden tasapainottamista tarvitaan edelleen tulevina vuosina. Ohjelmassa oli mm. -Monitoimijaista yhteistyötä vahvistetaan entisestään ja kuntalaisten hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisevän työn kautta. Siitähän sitten loppuviikko hädissään mietittiin, että miten riittää aika mm. – Maaseutuvaikutusten arviointi on kytkettävä myös osaksi hyvinvointialueiden suunnittelua ja päätöksentekoa; hyvinvointialueiden tulo palvelujen järjestäjäksi on uudistus, jolla on paljon vaikutuksia, Lukkari sanoi. Lisäksi alakoululaisille haluttiin järjestää mieleenpainuvat kekkerit. Järjestelyissä aluksi tuli paljon ideoita, mutta suurinta osaa ei voitu toteuttaa. Talouden tasapainotusohjelma päivitetään vastaamaan muuttunutta kuntaorganisaatiota. Kuntalaisten asumisviihtyisyyteen panostetaan Kettulanvuoren liikuntapuiston kehittämisellä, jatkamalla leikkikenttien kunnostuksia sekä kehittämällä viheralueiden hoitoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jopolaiset olivat valmistelleet jouluriehaa koko viikon ajan, jolloin koristeltiin, rakennettiin rekvisiittaa, laskettiin hintoja, valmisteltiin kioskia ja tehtiin leivonnaisia myytäväksi. Rintala nosti esille kylävara-mallin, joka tarkoittaa kylien varautumista kriisija häiriötilanteisiin. Kokouksessa hyväksyttiin myös kunnan kotouttamissuunnitelma sekä Petäjäveden kunnan joukkoliikenteen kehittäminen jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä. Isoilla alakoululaisilla juhla oli muistoja herättävä, koska pakohuone oli vähintäänkin haastava. Siksi maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan, totesi Tarja Lukkari Maaseutupolitiikan HYMY-verkostosta Keski-Suomen Keskustan aluevaltuustoryhmän järjestämässä webinaarissa. Kokonaisuutena joulunavajaiset sujuivat vallan mainiosti, vaikka pakohuoneessa olikin villiä menoa. -Edessä on ensimmäinen vuosi, jolloin kunnan rinnalla toimii KeskiSuomen hyvinvointialue. Kovaa ääntä ei myöskään puuttunut! Lapset olivat kiinnostuneimpia tonttupolusta kuulemani perusteella. – Turvallisuus tipahti sote-kelkasta, mutta asioita voidaan silti edistää, Rintala totesi ja kertoi, että Suomen maakunnista Lappi on edelläkävijä hyvinvoinnin ja turvallisuuden luontevassa yhdistämisessä. Samalla myös kunnan ruokapalvelut siirtyvät Petäjäveden, Multian, Keuruun ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteiseen yhtiöön. Karkit loppuivat kesken juhlien, vaikka niitä oli jopa kaksi kiloa. Alakerran kioskista ei jäänyt paljoa illan jälkeen jäljelle, koska herkut olivat maukkaita! Alakerran juhlista ei puuttunut iloa, koska siellä koko ajan musiikit raikasivat ja karaoke myöskin. ongintaa, lahjaruletti, kioski, karaokea, tonttukäytävä ja pakohuone. nostivat sohvan pystyyn, vaikka ei niin saisi tehdä. Siihen liittyy kylätalojen kehittäminen monipalvelukeskuksiksi, jotka palvelevat kyläläisiä myös kriisija häiriötilanteissa. – Monet päätökset vaikuttavat maaseudulla aivan eri tavalla kuin kaupungeissa. Valtuusto päätti, ettei kunnassa oteta käyttöön vauvarahaa.. Kunnanjohtaja Mikko Latvala sanoo katsauksessaan ensi vuoteen, että Petäjäveden kunnan vuoden 2023 talousarvio on valmisteltu suuren epätietoisuuden tilassa. Melkein kaikki herkut menivät pelkästään jo pienien ajalla. Kokonaisuutena talousarvio on 259.480 euroa ylijäämäinen. Kunnan tulevien vuosien rahoituspohja ei ole tarkasti tiedossa ja etenkin siirtolaskelmien vaikutus valtionosuuksiin on kysymysmerkki. -Tarvitaan uusia päätöksiä niin tehostamistoimenpiteistä, palvelurakenteen muutoksista kuin mahdollisesti omaisuuden myymisestä. Tulevien vuosien verokertymän osalta on positiivista, että väkiluvun jyrkkä lasku on saatu taittumaan ja nettomuutto kääntymään positiiviseksi. Välipalaksi saatiin syödä pizzerian pitsaa. Haastattelin myös lapsia ja he sanoivat, että oli hyvä meininki. Moniin yksityiskohtiin, toimintoihin ja etenkin rahoitukseen liittyy vielä kysymyksiä. Maaseudulla esimerkiksi yhden palvelun pois vienti voi vaikuttaa hyvin moneen asiaan, Tarja Lukkari totesi. Kattilakoski muistutti, että sen lisäksi, että arvioidaan päätösten vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, pitäisi pohtia niiden vaikutuksia myös muun muassa elinkeinotoiminnan edellytyksiin. Ylijäämäinen tulos perustuu osittain niin sanottuihin verohäntiin eli vuonna 2023 kunta saa aiempien vuosien veroista loppuosan, joka nostaa vuoden verokertymää tulevia vuosia korkeammaksi. Siellä lapset saivat etsiä joulupaketteja, jotka joulumuorin mukaan lähtevät joulupukin mukana Ukrainan lapsille. Taloussuunnitelmakauden haasteita ovat muun muassa talouden jatkuva tasapainottaminen, Ukrainan sodan vaikutuksista toipuminen, elinvoiman edistäminen, sote-uudistuksen tuomat muutokset ja tulevaan TE-uudistukseen valmistautuminen. – Maaseutuvaikutusten arviointi voidaan yhdistää myös muihin arviointeihin, esimerkiksi ennakkovaikutusten arviointiin. Tärkeintä on, että mukaan otetaan monenlaisia näkemyksiä, eri puolilta aluetta. Pakohuoneessa myös nähtiin railakasta toimintaa, koska jotkut ryhmät olivat vähän liiankin innokkaita. Ilta oli kiva niin meille järjestäjille kuin alakoululaisillekin. Tarkoituksena on hakea monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä alueesta, johon päätökset vaikuttavat, Lukkari sanoi. -Taloutta tasapainotetaan vuonna 2023 pysyvin säästöin niin henkilöstökuin ostopalvelukuluissa, samalla toimintoja tehostaen. Pekka Rintala Suomen kylät ry:stä kertoi muun muassa Kyläturvallisuus 2025 -hankkeesta, jonka tarkoituksena on muun muassa luoda kyläturvallisuustyölle kestävä malli ja hankeriippumaton jatkuvuus. Jouluvilinää Jopo-luokassa Orion Lahtinen Jopo-luokkalaisista osa päätti tehdä pikkujoulujuhlat alakoululaisille. – On tärkeää miettiä, miten se käytännössä toteutetaan, millaista tilastotietoa tarvitaan pohjaksi, ketä arviointiin kutsutaan mukaan ja mitä osallistavia menetelmiä käytetään, Kattilakoski totesi. Lopulta herkuista ei jäänyt jäljelle kuin roskat. Vuoden viimeinen valtuusto kokoontui Petäjäveden kunnanvaltuusto kokousti maanantaina viimeisen kerran tänä vuonna. Hanketoimintaan, viestintään sekä markkinointiin panostetaan ja tutkitaan ylikunnallisia yhteistyömahdollisuuksia. Jopo-luokka järjesti alakoululaisille juhlat. Työtä jatkaa Suomen kylät ry:n oma turvallisuusjaosto. Vuoden 2023 kevättä värittävät eduskuntavaalit, joiden tuloksella on suuri merkitys muuttuvalle kuntakentälle. Yrittäjyyttä edistetään tekemällä aktiivista yhteistyötä yrittäjien kanssa, hankkimalla uusien yrittäjien palveluita KS Yritysidealta ja panostamalla yritystonttien myyntiin. Rohkeasti hyödynnämme myös digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja jatkamme aktiivista henkilöstön työhyvinvointiin panostamista. Oma kokemukseni illasta oli yllättävän positiivinen, vaikkakin pakohuoneessa olikin muutama ryhmä, jotka esim. Maaseutuvaikutusten arvioinnin lisäksi webinaarissa puhuttiin kyläturvallisuudesta. Alakoululaisia oli paikalla runsain mitoin. Asialistalla oli muun muassa ensi vuoden talousarvio. – Myös mökkiläiset kannattaa ottaa mukaan maaseutuvaikutusten arviointiin. Tapahtuman tarkoituksena oli varainkeruu jopolaisille, jonka tuotot menevät jopon retkikassaan. Yhdellä ihmisellä ei voi olla tuntumaa kaikkien alueen ihmisten tilanteeseen, Tarja Lukkari totesi. Mari Kattilakoski korosti, että maaseutuvaikutusten arviointi on nimenomaan osallistava menetelmä. Haastattelin myös isoja ja he vastasivat, että meno oli “huikeaa”. Lopullinen siirtyvä ja jäljelle jäävä rahoitus varmistuu vasta vuoden 2022 tilinpäätöstietojen jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että suunnitelmavuosien 2024 ja 2025 arvioiminen on tässä vaiheessa hyvin haastavaa. Tarja Lukkarin ja myös Maaseutupolitiikan HYMY-verkostoa edustavan Mari Kattilakosken mukaan maaseutuvaikutusten arviointi on osallistava menetelmä, jossa pohditaan yhdessä maaseudun asukkaiden ja erilaisten toimijoiden kanssa suunnittelun ja päätöksenteon vaikutuksia maaseudulle. Pienten juhlassa oli menoa ja meininkiä, koska lapsilla oli paljon tekemistä ja kioski oli täynnä herkkuja valmiina ostettavaksi. Petäjäveden kunnan toimintaa ja vetovoimaa kehitetään jatkuvasti olemalla rohkeita ja innovatiivisia. Vain osa Jopo-luokkalaisista jäi valmistelemaan jouluriehaa, koska muilla jopolaisilla oli tet-viikko. Isoin ongelma kaikissa ideoissa oli budjetti. leipomiseen, koristeluun ja järjestelyyn. – Myös turvallisuus pitää ottaa osaksi alueellista ja paikallista hyvinvointiohjelmaa, hyvinvointija turvallisuussuunnitelmia pitää viedä eteenpäin yhdessä, Pekka Rintala totesi. – Ensi kevään aikana hyvinvointialueella mietitään palvelustrategiaa. Webinaarissa mukana ollut Keskustan aluevaltuutettu Maria Kaisa Aula kaipasi jatkoa nyt aloitetulle keskustelulle. Sivu 3 Nro 50 14.12.2022 Maaseutu muistettava suunnittelussa Tiina Lamminaho – 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua ja 28 prosenttia suomalaisista eli yli 1,5 miljoonaa henkeä asuu maaseudulla. Päättäjiä pitää valmentaa ottamaan huomioon myös maaseutuvaikutukset, Aula sanoi. Viikon keskiosilla tajuttiin, että nyt pitää oikeasti tehdä jotakin
Käytännön opetuksen lukiolaisille järjestää Jyväskylän avoin yliopisto. Webinaarin lopuksi päästiin virtuaaliselle metsäretkelle syksyiseen Pyhähäkin kansallispuistoon. – Kaikille taidoille ja tiedoille on käyttöä vapaaehtoistyössä. – Vapaaehtoisilla on myös oikeuksia. Jyväskylän yliopiston ITlinja on poikkitieteellinen eli opiskelijat opiskelevat muitakin aloja. He ovat aloittaneet yliopiston opinnot pari viikkoa sitten. Kahvien lisäksi ohjelmassa oli webinaarin seuraamista. Tietotekniikka integroituu osaksi yhteiskunnan toimintoja, joten alalla tarvitaan monipuolista osaamista. Vapaaehtoinen ei ole ”toiseksi paras”, vaan vapaaehtoisia tarvitaan. – Meillä on vapaaehtoisia vanhuspuolella saattajina ikäihmisille terveydenhuollon käynneillä sekä jutteluja ulkoiluystävinä. Mukaan kiitoskahveille oli kutsuttu kunnan ja SPR:n vapaaehtoisia. Sivu 4 Nro 50 14.12.2022 Nro 50 14.12.2022 MAARIT NURMINEN Vapaaehtoisia muistettiin Tiina Lamminaho Petäjävedellä juhlittiin vapaaehtoisten päivää yhteisellä kahvihetkellä ja katsomalla Hykarihankkeen tarjoamaa webinaaria, jossa käsiteltiin muun muassa vapaaehtoisten jaksamista. – Olen tykännyt siitä, että saa olla ystävänä toiselle. Heli Penttinen ja Eila Penttinen tekevät vapaaehtoistyötä SPR:n puolella. – Jos elimistö päätyy ylikuormitustilaan, kivatkaan asiat eivät tuo enää iloa. Myös mieluisat asiat, sosiaaliset kontaktit, arjen säännöllisyys ja rutiinit sekä luonto tuovat plussaa. Tässä vaiheessa tuntuu, ettei se niin paha ole, Aleksi ja Topias sanovat. Ei voi antaa toiselle bensaa, jos oma tankki on tyhjä, Ida Rasi totesi. Myös Kaarina Kaura-aho kokee saavansa vapaaehtoistyön kautta vaihtelua elämäänsä. TIINA LAMMINAHO Petäjäveden lukiossa voi suorittaa korkeakouluopintoja Maarit Nurminen Petäjäveden lukiossa on menossa pilottivaihe, jossa lukiolaiset suorittavat Jyväskylän yliopiston tietoja ohjelmistotekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen kursseja. Yliopiston opintoja on kuusi tuntia viikossa ja ne tulevat normaalien lukiokurssien päälle. Vapaaehtoisilla on myös oikeus vaihtaa tehtävää tai lopettaa vapaaehtoistyö, Laimio sanoi. – Tutkimusten mukaan muitten ihmisten auttaminen nostaa hyvinvointia, jopa enemmän kuin se, että itse saa apua. Aleksi Metsäpelto ja Topias Kotamäki. Puutteellinen palautuminen aiheuttaa muun muassa vastustuskyvyn heikkenemistä sekä ongelmia keskittymiskykyyn, muistiin, motivaatioon, uneen ja syömiseen. Tarkoituksena on, että ensi kevään yhteishaussa voi hakea Petäjäveden lukioon myös DI-linjalle, jolloin voi suorittaa samalla diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvia opintoja. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä jo vuosia, muun muassa ollut saattamassa ikäihmisiä asiointikäynneillä, ja keittämässä kahvia. – Vapaaehtoisille tulee tarjota vaatimusten sijaan mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyöhön ei ole rimaa eikä pääsykoetta, Laimio totesi. – Vapaaehtoisten työ on todella tärkeää, esimerkiksi vanhuspuolella kotihoito ei pysty vastaamaan vaikkapa juuri saattajatarpeeseen, Kovanen totesi ja kertoi, että vaikka sanotaan, ettei vapaaehtoistyön arvoa voi mitata rahassa, on laskettu, että valtakunnallisesti vapaaehtoistyötä tehdään vuosittain jopa kahden miljardin euron arvosta. Vapaaehtoisen pitää saada tuntea toiminnastaan iloa, hänet pitää perehdyttää tehtäviin ja häntä pitää tukea. Nuorisopuolella vapaaehtoisia on mukana tapahtumien järjestämisessä, palveluohjaaja Jonna Kovanen Petäjäveden kunnasta kertoi. Aleksi ja Topias suorittavat kursseja katsomalla videoituja luentoja ja tekemällä tehtäviä. Vapaaehtoisten kiitoskahveille Solikkosalissa osallistuivat muun muassa Eine Rusila, Eila Penttinen, Aune Toivola, Eeva Lius, Kaarina Kaura-aho ja Heli Penttinen. Tuomas Torkki toimii Topias Kytölehdon (vas.) ja Aleksi Metsäpellon ohjaavana opettajana lukion puolelta.. Huolta myös omasta jaksamisesta Webinaarissa Ida Rasi Hykari-hankkeesta puhui hyvinvoinnista ja palautumisesta. Olennaista on löytää kuormituksen ja palautumisen tasapaino, Rasi sanoi ja listasi palauttaviksi asioiksi liikunnan, riittävän unen, tasapainoisen ruokavalion ja riittävän nesteytyksen. Vapaaehtoisille ei pääsykoetta Anne Laimio Hykarihankkeesta kertoi, että YK:n nimeämää vapaaehtoisten päivää on vietetty jo vuodesta 1985 lähtien. -Ei ole ainakaan tässä vaiheessa ollut vaikeaa, mutta tietokoneiden kanssa on ollut vähän ongelmia. – Myös päivän aikana tarvitaan palauttavia hetkiä, Rasi muistutti. Emme ole päässeet kaikkiin sovelluksiin. Pilottivaiheessa on mukana kaksi opiskelijaa. Ala kiinnostaa yleisesti, mutta tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole. Vapaaehtoistyöstä saa myös itselleen päivään tekemistä, Heli Penttinen sanoo. Palautumisen Rasi määritteli aivojen, kehon ja mielen elpymiseksi kuormitusta edeltävään tasapainotilaan. On kuitenkin tärkeää pitää huolta myös omasta jaksamisestaan. Opintojen suorittaminen lukiossa tuo opiskelupaikan Jyväskylän yliopiston DI-linjalle. – Vapaaehtoistyöhön on mukava lähteä, auttaminen on veressä, Kaarina Kaura-aho toteaa. Heli Penttinen on mukana muun muassa ystävätoiminnassa. Anne Laimion mukaan hyvä lähtökohta vapaaehtoistyöhön on miettiä mitä itse tekee mielellään. Kumpikin on kiinnostunut alasta
Siellä huonekorkeudet ovat alkuperäiset, samoin lattiat. Nykyinen isäntä Tuomas Kytölehto on viidettätoista sukupolvea, hän on ollut tilalla isäntänä vuodesta 2011 lähtien. Tiilikatto vaati yksinkertaistamista Piesalan tilan nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Toisessa aitassa on ollut muun muassa lihan leikkausja suolaushuone, johon on ilmeisesti imeytynyt suolaa niin, että se vaikuttaa vieläkin. Kaksikerroksisen talon yläkerrassa on myös asuinhuoneita, ja aikoinaan siellä on ollut uuneja, joilla huoneita on lämmitetty. – Vilja-aitan rakennusvuotta en osaa sanoa. Väliovet ovat alkuperäisiä ja vanhoja huonekalujakin on säilytetty. Esillä on monenlaisia talon vanhoja esineitä, niin rukkeja ja ompelukone kuin työkalujakin, ja jopa vanha pontikkapannu. Aiemmin päärakennus on ollut lähempänä rantaa, sen ryssät polttivat isonvihan aikaan. Pihasauna on talon ja järven välissä. Keskellä kivisiltaa on pellavanliotusallas, Kytölehto kertoo. Isoja huoneita pienemmiksi Vuonna 1980 taloon tehtiin laajempi remontti, kun sisätiloja nykyaikaistettiin. Nyt yläkerta on kylmillään, museotilana. – Nykyinen päärakennus on ainakin toinen. – Aikoinaan saunan katolla oli tuulimylly, joka pumppasi vettä järvestä saunaan ja navettaan, Kytölehto kertoo. Nyt meillä on hakelämpökeskus, jolla lämmitetään taloakin, Kytölehto kertoo ja toteaa, että tulisijojakin talosta löytyy, vanhoja kaakeliuunejakin on jätetty paikalleen. Vanha navetta purettiin, kun uusi rakennettiin, ja sen kivet ajettiin järveen; niistä tehtiin kivisilta vastapäiseen niemeen, joka myös kuului talon maihin. – Toinen pääty talosta on alkuperäisessä asussaan. Tuomas Kytölehto on ollut Piesalan tilan isäntänä vuodesta 2011 lähtien. Sivu 5 Nro 50 14.12.2022 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot Tiina Lamminaho Piesalan tilan päärakennus Piesasjärven rannalla on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Piesalan tila on ollut maitotila. Jotain muitakin väliseiniä taloon on tehty, vanhat huoneethan olivat todella isoja. Nyt lehmiä ei enää ole, päätuotantosuunta on kasvinviljely. – Nykyinen päärakennus on aika alkuperäisessä asussaan. Erkkeri on purettu siinä vaiheessa, kun pärekatto muutettiin tiilikatoksi, tiilet pysyivät paremmin katolla ilman erkkeriä. Navettaa on purettu pienemmäksi, kun sille ei enää ole ollut tarvetta. Lattioita on uusittu, jostain huoneista välikattoa on laskettu ja joitakin puu-uuneja on purettu, niitähän oli ennen joka huoneessa. – Se on uusi navetta, vanha oli hieman eri paikassa. Veranta on luultavasti rakennettu jälkeenpäin, siitä ei ole ihan varmaa tietoa. Muutenkin olemme halunneet säilyttää alkuperäistä, tuvasta pois puretut lattialankutkin on laitettu talteen. Pihapiirissä on myös aitta 1600-luvulta sekä vilja-aitta. Kattoprofiilia on vähän muutettu, alun perin keskellä on ollut erkkeri, jossa katonharja oli toiseen suuntaan. Tuulimyllyllä vettä navettaan Pihassa oleva navetta on rakennettu vuonna 1881. Talosta on purettu puu-uuneja, mutta vanhoja kaakeliuuneja on vielä jäljelläkin. – Uusi navetta oli valmistuessaan hieman isompi kuin se nykyään on, hevostalli oli samassa rakennuksessa. Peltoa muokatessa aiemman talon paikalta nousee vieläkin runsaasti hiilenpalasia maanpintaan, Tuomas Kytölehto kertoo. Alun perin katon keskiosassa oli erkkeri, jossa harja oli toisin päin. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1564 lähtien, kun Lauri Piesanen perusti kantatilan. Kun sinne vie rautaesineitä, ne ruostuvat, Kytölehto toteaa. Talon yläkertaan on koottu vanhoja esineitä näytteille. Ja väriä talo on muuttanut moneen kertaan. – Ja kolme lemmikkilammasta ilahduttamassa kananmunanostajia. Vilja-aitan rakennusvuosi ei ole tiedossa. – Vanha tupa jaettiin pienemmiksi tiloiksi ja tehtiin suihkutilat sisälle. TIINA LAMMINAHO. – Pellot ovat olleet luomutuotannossa jo 26 vuotta, Kytölehto toteaa ja kertoo, että lisäksi tilalla on sata kanaa
– Todella hyvä tällainen vapaamuotoinen juttu, tänne saa tulla oman aikataulun mukaan ja tehdä sitä, mitä juuri itse haluaa. Kirjoja joulunodotukseen. Koska henkilökuntaa on täällä vähän, tuntuvat asiakkaat ikään kuin työkavereilta, Simelius nauraa. Omaa aikaa äideille Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) valtuusto päätti kokouksessaan viime viikolla, että kuntien maksettavaksi jäävän alijäämän jakoperusteena kunnille on edelleen kiinteä laskutus. – Lukevan aikuisen malli on tärkeä lapselle. Pienten lasten äiti Elli Junttila nautti omasta ajasta seurakunnan Äitiparkissa lauantaina. Nyt niitä on paljon myös lainassa, Simelius sanoo. – Asiakasvirta, jota korona hiljensi paljon, alkaa vihdoin olla vilkastumaan päin. Lukemiseen käytettävä aika on vähentynyt huomattavasti, sillä niin moni asia kilpailee ajasta kirjan kanssa, Laitinen avaa. Täällä voi vaikka paketoida lasten joululahjoja tai soittaa kaverille puhelun, toimistotiloihinkin pääsee ihan omaan rauhaan. Hylly tekee kauppansa. – Teimme joulukirjoista esillepanoa, ja huomasimme, miten paljon niitä olikaan. luokkalaisille, keväällä edessä ovat vielä 5.–6. Kirjastosta saa halutessaan mukaansa vinon pinon erilaisia joulukirjoja. – Olen nyt syksyn aikana tehnyt kirjavinkkausta 1.–4. Sivu 6 Nro 50 14.12.2022 Nro 50 14.12.2022 JAAKKO HEIKKINEN Kirjasto valmiina jouluun Jaakko Heikkinen Kirjastonjohtaja Heli Laitinen tiivistää Petäjäveden kirjaston kuluneen vuoden kuulumiset kolmen kohdan listaksi. Nyt ajattelin katsoa läppäriltä jotain sarjaa, ja ihan vain jutella Tuijan kanssa, viisivuotiaan ja kohta kaksivuotiaan äiti Elli Junttila kertoi. – Ideana tässä on nimenomaan tarjota tilat, jossa saa olla rauhassa. Kovin paljon äitejä kumpikaan Äitiparkkikerta ei saanut liikkeelle. Suurimpana muutoksena hän näkee uudet tuulet henkilökunnan keskuudessa. – Maailmantilanne on tehnyt sen, että moni hakee kirjoista vastapainoa ikäville asioille ja kamalille uutisille. Tai sitten voi vain juoda kahvit ja viettää aikaa. – Nämä edellä mainitut kirjat ovat kaikki vieläpä hyvin erilaisia keskenään, Laitinen huomauttaa. Sairaanhoitopiirin alijäämien maksusta päätettiin TIINA LAMMINAHO. Kirjoja jouluksi Kulunutta kirjavuotta kirjastoalan ammattilaiset luonnehtivat melko tavanomaiseksi. luokkalaiset, ja seiskat. Äidit olivat esittäneet toiveita paikasta, jossa voisi rauhassa tehdä omia juttuja, seurakunnan lastenohjaaja Tuija Lesonen kertoo. – Tietysti Sirpan ( Koivisto) jääminen eläkkeelle 45 palvelusvuoden jälkeen on ollut iso juttu. Harjoitan itsekin samanlaista eskapismia, Laitinen paljastaa. – Alun perin ajattelin kirjoittaa täällä joulukortit, mutta sainkin kirjoitettua ne jo kotona. Kirjavinkkausta on heidän mukaansa ollut aina, mutta nyt siitä on tullut entistä ammattimaisempaa. Äänestyksen jälkeen pohjaesitys eli se, että laskutuksen jakoperusteena on kiinteä laskutus hyväksyttiin äänin 718 237. Lea Lerkkasen Kylä järven helmassa, Minni Heinilän Miksi lähdit näin. Siitä Laitinen iloitsee. – Ikkunoita itsemurhaan sekä Paula Rahikaisen ja Markku Koskisen runoteokset Hömötiainen ei kuulu kirkkoon ja Koskisen Nokiset. Kirjaan tarttuminen on helppo tapa paeta ja saada ajatukset pois. Loppuvuoden ajan kirjasto palvelee asiakkaitaan lähes normaalisti. Huomasimme piristymisen täällä nyt syksyn aikana. – Lapset ja myös aikuiset lukevat tätä nykyä vähemmän. Sekä Laitinen että Simelius iloitsevat siitä, että työtä lukutaidon eteen tehdään. Äitiparkkia pidettiin nyt toisen kerran. – Ensimmäisen kerran kokeilimme Äitiparkkia äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Olemme voineet auttaa asiakkaita sen käytössä, ja uskonkin, että ihmiset pärjäävät sen kanssa jatkossa myös omatoimisesti, Laitinen arvioi. – Jouluaiheiset kaunokirjat ovat itse asiassa aika uusi juttu. Jos mennään kymmenen tai vaikka vain viisikin vuotta taaksepäin, ei niitä ollut juuri ollenkaan, Laitinen muistelee. – Lainausja palautusautomaatti on ollut meillä täällä käytössä jo korona-ajan. Koko kirjastoalan haaste tällä hetkellä on paikan päällä käymisen väheneminen. Ihmiset, jotka ovat ottaneet esimerkiksi lukuaikapalvelut omakseen, eivät enää palaa. Jenni ( Simelius) on ollut talossa nyt puoli vuotta, ja asiakkaat ovat ottaneet hänet hyvin vastaan, Laitinen kertoo. Lapsilta saa ihanaa palautetta, eräskin pieni kutsui minua maailman parhaaksi kirjastonhoitajaksi. Vuonna 2022 on julkaistu myös paljon paikallisaineistoa. Lukuvinkkausta lapsille Jenni Simelius kertoo viihtyneensä uudessa työpaikassaan. Tiina Lamminaho – Tämä on loistava idea, ihmettelenkin, ettei tämä saanut enempää äitejä liikkeelle, Elli Junttila totesi seurakunnan Äitiparkissa Pappilassa lauantaina. Tarjolla oli kahvia ja pientä syötävää kahvin kanssa, mutta ennen kaikkea tilaa olla rauhassa ja tehdä omia juttuja, ilman huomiota vaativia lapsia. Joulukirjojen määrä ja suosio ovat kasvaneet viime vuosina. Paikalla oli myös hieman askartelutarvikkeita, joita voi käyttää, jos halusi tehdä vaikkapa paperisia lumitähtiä tai muita joulukoristeita. – Tärkeämpää on se, että lukee, kuin se että mitä lukee, Simelius painottaa. – Meille on muotoutunut uusi kestosuosikkihylly, joka kantoi ensin nimeä ”Kevyttä korona-aikaa”, sitten ”Kevyttä kesälukemista” ja nyt viimeisimmäksi ”Romantiikkaa pimeneviin iltoihin”. – Tulin tänne isosta kirjastosta, ja on ollut mielenkiintoista nähdä myös tätä pienempää puolta kirjastomaailmasta. Omatoimikirjastomalli rantautuu Petäjävedelle vihdoin alkuvuoden aikana. – Tarjoilut ja askartelutarvikkeiden hankinnan mahdollisti Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Tuija Lesonen kertoi. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Sami Tuominen esitti Marko Tiaisen kannattamana pohjaehdotuksesta poiketen, että alijäämän jakoperusteena kunnilta olisi vuoden 2022 toteutuneet kustannukset. Kirjastossa ei vielä tiedetä, haetaanko sieltä joululomalle lukemista, vai odotetaanko kirjoja saapuvaksi pukinkontista. – Nyt olemme ainakin kokeilleet tällaistakin toimintaa, Tuija Lesonen totesi
com. MA 17:00 – 18:00 Tytöt ja pojat 2016-2017 -syntyneet Kirkonkylän koulun salissa 31.10. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. MA 19:00 – 20:00 Tytöt ja pojat P13 -s. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. alkaen KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. PE 18:00 19:30 Aikuisfutis + Kuntofutis SU 13:00 – 14:00 Höntsäfutis (avoin) SU 14:00 – 15:00 Pojat 2011-2013 -s. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Ota hyöty irti samalla alueen elinvoimaisuus on turvattu. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin 17-18.30 ja torstaisin 17-18.30 C-nuoret tiistaisin 18.30-20 ja torstaisin 17.00-18.30 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa JALKAPALLOA JALKAPALLON SALIVUOROT: MA 17:00 18:00 Pojat 2014-2015 -syntyneet MA 18:00 19:00 Tytöt 2011-2013 -s. puh. Sami Heinäaho 040-1678 771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Paikallisilla yrittäjillä on hyvät yhteistyöverkostot, joten saat palvelut kätevästi ja vaivattomasti. Linkit ohjaavat sinut yrityksen kotisivuille tai Facebook-sivuille. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. PetPet tiedottaa www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. TI 20:00 – 21:30 Miehet (sarja) KE 17:00 18:15 Tytöt 2014/2015 -s. Sivu 7 Nro 50 14.12.2022 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Löydät Petäjäveden palveluiden parhaimmiston! Voit hakea tuotteita tai palveluita toimialoittain tai hakusanoilla. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! TAKUUKAADOT.FI Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. TO 18:30 20:00 Naiset (sarja) TO 20:00 – 21:30 Miehet (sarja) PE 17:00 – 18:00 Tytöt 2011-2013 -s. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. la klo 9-14 Papintie 2 ?. Asematie 6. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN. Ilmainen arviointikäynti. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. • Klapien tekoa koneellisesti. ti-to klo 9-17 ?. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@ gmail.com. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Huomio yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh
Seurakunta lahjoitti myös Petäjäkodin ja Pihlajarinteen käyttöön Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Muikku-laatikoita, Muistelukortteja sekä Lorumuistot CD-levyjä. Itsenäisyyspäivän etkot, tavaralahjoitukset ja laitevuokran mahdollisti kirkon diakoniatyölle kohdennettu testamenttilahjoitus. Kokouksessa todettiin myös, että koronavirusvariantit muuttuvat koko ajan. Musiikista vastasi viulistin ja kaustislaisen pelimannimusiikin opettajan ja esittäjän, Mauno Järvelän, kokoonpano, johon kuului Järvelän itsensä lisäksi neljä muuta soittajaa: Elina Havia, Ville Kangas sekä Erkki ja Veikko Virkkala. – Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja joulunalusaikaa teille kaikille, Järvelä toivotti kaikkien soittajien puolesta. Koronatartunnan saaneita riskiryhmäläisiä kehotetaan kuitenkin käymään virallisessa koronatestissä (PCR -testi), jotta mahdollinen tautiin tarvittava lääkitys voidaan aloittaa ajoissa. Liike suljettuna 24.12-31.12.2022 Viikon 1/23 ennakkotilaukset: TI 27.12. Petäjäveden seurakunnan diakonian ja musiikkityön toteuttamassa tilaisuudessa nautittiin kakkukahveista sekä vanhasta tanssimusiikista. Koronanyrkissä todettiin maanantaina, että koronaa on tälläkin hetkellä laajasti liikkeellä väestössä jätevesiseurannan perusteella, jonne virusta erittyy tartunnan saaneista ihmisistä. Testamentin mukaisesti seurakunnan diakoniatyön oli mahdollista hakea kirkkohallitukselta avustusta sellaiseen toimintaan ja kokeiluihin, jotka edistävät vanhusten terveyttä ja hyvinvointia vanhusten hoitotyössä. klo 14 mennessä. – Kansanmusiikki sopii kaikenikäisille. Hyvää joulun odotusta. HUOM! PE 16.12. klo 10-16 puhelimitse tai sopimuksen mukaan. Vuoden viimeinen numero ja JOULULEHTI ilmestyy 21.12.2022. Perinteisen joululehden tekemisellä rahoitetaan petäjävetisten nuorten kansainvälistä vaihto-oppilastoimintaa. Järvelät osallistuivat tänä vuonna linnan juhliin jo toistamiseen, sillä kutsu oli käynyt kerran myös aiemmin, Tampere-taloon vuonna 2013. Petäjäveden Joulu 2022 myynnissä K-market Porkkana, Kyläseppä ja Even Kukka. EI ASIAKASPALVELUA TOIMISTOLLA. Näiden lisäksi seurakunta vuokrasi Memoera Trainer -laitteen vuoden ajaksi Petäjäkodin käyttöön. Koska rokotteet eivät estä kaikkia tartuntoja, voi henkilö sairastua lievään koronaan useamman kerran aina uuden variantin ilmaannuttua. Jaakko Heikkinen Petäjäkodin ja Pihlajarinteen asukkaat juhlistivat 105-vuotiasta Suomea itsenäisyyspäivän etkoilla, Solikkosalissa itsenäisyyspäivänaattona, maanantaina 5. Koska eristämisja karanteenipäätöksillä ei ole voitu vaikuttaa epidemian leviämiseen pitkiin aikoihin, ei näitä päätöksiä enää tehdä. Aineistot pe 16.12. Vuoden 2023 ensimmäinen numero ilmestyy 14.1.2023. Kummassakin kunnassa on paljon pieniä kyläyhteisöjä, Kaustisilla näistä kyläyhteisöistä tulee myös paljon kyläyhtyeitä, Järvelä kertoi jouluisen sikermän jälkeen. Sivu 8 Nro 50 14.12.2022 Nro 50 14.12.2022 JAAKKO HEIKKINEN Tuokio kansanmusiikin parissa Puh. Olen soittanut viulua 7-vuotiaasta asti, jo 66 vuotta, 73-vuotias Järvelä laskeskeli yleisön edessä. Petäjäveden seurakunnan diakonia haki ja sai avustuksen Petäjäkodin ja Pihlajarinteen asukkaille toteutettavaan virkistystuokioon ja materiaalihankintoihin. KUNNANVIRASTO ON SULJETTU 19.12.30.12.2022 Asiointi ajanvarauksella. Ennakkotilaukset jouluasetelmista ja -kimpuista LA 17.12. Siten 1.1.23 lähtien koronaan sairastuneille ei tehdä tartuntatautipäivärahatodistuksia Hyvinvointialueella vaan he saavat normaalit sairaslomakorvaukset kuten muistakin flunssista. Petäjäkodin itsenäisyyspäivän etkojen musiikista vastasivat kaustislaiset Mauno Järvelä (vas.), Erkki Virkkala, Elina Havia, Veikko Virkkala ja Ville Kangas. Toimisto ja asiakaspalvelu suljettu 21.12.20221.1.2023. Pysähdys Petäjävedelle osui ikään kuin Järvelän matkan varrelle, sillä hän oli taittamassa matkaa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle, vaimonsa Maaritin kanssa. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Hyvää Joulua! 15.12 syksykauden viimeinen vesijumppamatka Keuruun uimahalliin. Rauhaisaa joulun aikaa kaikille! Tartuntatautien torjunnan johtoryhmässä ns. joulukuuta. Petäjävesi 11.45-12. kello 9-12.. KARJALANPAISTIA! PUH. Jatkamme vuodenvaihteen jälkeen 12.01.2023. – Lounastimme Kyläsepässä ja mietimme siellä, että Petäjävedessä ja Kaustisissa on paljon yhtäläisyyksiä. Noin kolmen vartin mittainen musiikkituokio päättyi instrumentaaliseen versioon kuuluisasta ja koskettavasta Konsta Jylhän joululaulusta. Järvelä nimitti ryhmää Teirikankhan Miran hääsoittajiksi. 041 3177380 Suutarintie 1 PALVELEN JOULUVIIKOLLA 51, 19.-23.12.-22 ARKISIN MA-PE klo 10-18. Vaikka koronaa on paljon liikkeellä se ei kuitenkaan näy sairaalakuormituksessa eli tilanne on hyvin hallinnassa hyvän rokotesuojan ansiosta koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Encorena kuultiin vielä puolalainen laulu, tangoksi sovitettu Yö saaristossa. Viikolla 1 toimisto avoinna TORSTAINA 5.1. TORSTAINA 15.12