Vielä mahtuu mukaan Petäjäveden alkeisryhmä kokoontuu vielä seitsemän kerran verran kesäheinäkuun aikana. Vesangasta kotoisin oleva, 19-vuotias Kanervo on harrastanut trialpyöräilyä jo kymmenen vuoden ajan. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa JAAKKO HEIKKINEN Sukellus trialpyöräilyn saloihin Jaakko Heikkinen Lasten ja nuorten trialkoulu polkaistiin käyntiin aurinkoisessa säässä Miilulammen parkourpuistossa, viime viikon keskiviikkona. Kaikki näyttivät tykkäävän, mikä on tärkeää, Eemeli Kanervo totesi illan päätteeksi. Kanervo on ottanut kisoihin osaa jo useana vuotena, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. – Tämäkin kesä kuluu treenien, kisojen ja nyt näiden trialkoulujen merkeissä. – Lajissa parasta on sen haasteellisuus ja se, että aina löytyy jotain uutta. lä. Miilulammen parkourpuiston kivet taipuvat nyt myös trialpyöräilijöiden käyttöön. Syksyllä aloitan neljännen vuoden opinnot Schildtin lukion urheilulinjalla Jyväskylässä, Kanervo kertoi. – Mukaan mahtuu vieEemeli Kanervo luotsaa trialkoulun alkeisryhmää Petäjävedellä. Niin uusia temppuja kokeiltavaksi kuin uusia ympäristöjä ajettavaksi, Kanervo kiteytti. Suomessa lajinharrastajien joukko on pienehkö, mutta trialpyöräily liikuttaa ympäri maailmaa. vuosikerta Nro 24-2023 Keskiviikkona kesäkuun 14. Loppuleikkien päätteeksi lapset hihkuivat, miten kaikki aikoivat jatkaa lajin parissa, ja kuinka Eemeli oli ”elämäni kivoin opettaja”.. Trialpyöräilyllä tarkoitetaan matalarunkoisella ja satulattomalla polkupyörällä tehtävää taitoajoa. Harjoittelutunteja on kertynyt yhteensä jo monia tuhansia. Yhteensä kuusi aloittelevaa harrastajaa ottivat ensiaskeleet kohti trialpyöräilytaituruutta lajin parissa kilpailevan Eemeli Kanervon kanssa. – Tämä tutustumiskerta sujui mielestäni hienosti. Kymmenen vuotta lajia harrastanut Kanervo on lajiharrastajien joukossa maan parhaimmistoa. Keskiviikkoisin viidestä puoli seitsemään järjestettävä trialkoulu on suunnattu 8-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lajin perusajatuksena on selvitä mahdollisimman vaikeista paikoista niin, ettei mikään pyöräilijän kehonosa tai pyörän runko kosketa maata. Pyöriä, joiden käyttö kuuluu kurssimaksuun, on kaiken kaikkiaan seitsemän, mutta niillä voidaan tarvittaessa vuorotella, Kanervo vinkkasi. Ensimmäisen kerran loppuleikkien ajaksi pyörät siirrettiin sivuun. Iltoihin kuuluu pelejä, leikkejä ja paljon ajoa. Ensimmäinen kerhokerta oli osanottajista ikimuistoinen. – Trial saattaa näyttää hyvin vaaralliselta lajilta, mutta on yllättävän turvallista silloin, kun harrastaja tuntee omat rajansa, Kanervo huomautti. Sivu 1 Nro 24 14.6.2023 62
Tien pinta on paikoin melkoista saviliejua, jonne auto uppoaa ja joka on niin liukas sateella, että kokemattomasta ja kokeneemmastakin kuljettajasta tulee äkkiä matkustaja. Kameroiden kehittyminen on mahdollistanut lajien määrittämisen ilman tarvetta niiden pyydystämiseen. Hyvänä apuna on zoomaava kamera, jolloin lepäilevästä korennosta voi saada tarkkoja kuvia menemättä aivan sen lähelle. Noin 2 tuntia kestävällä ilmaisella retkellä saa tietoa korentolajistosta ja vinkkejä lajien tunnistamiseen. Asialle tarttis varmaan tehdä jotain. Sudenkorentoja voi katsoa ja tunnistaa lintujen tarkkailuun sopivalla kiikarilla ja kaukoputkella. Korennot lentävät aurinkoisella säällä, joten maastoon lähdöllä säävaraus. Seurakunnalla reilut 27 tuhatta euroa ja kunnalla liki 1,9 miljoonaa euroa. Alkukesä on hyvä aika kurkistaa sudenkorentojen maailmaan. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-kodilla, kahvien aihe: toimistosihteeri-Marjatan eläkkeelle jääminen. Jokainen leiripäivä alkoi yhteisellä lipunnostolla ja päättyi yhteiseen iltanuotiohetkeen. Joka tapauksessa on selvää, että kun hallituspohja on muodostettu, valtion tulevat säästötoimet vaikuttavat myös paikallisella tasolla. "Hoito kuralla, jos on tiekin" Mökkiläinen Juhani Kivelä soitteli Petäjävesi-lehden toimitukseen ja kertoi olevansa huolissaan Kummun kyläläisten puolesta Kummuntien kunnosta, sillä tietä ei ole sorastettu kunnolla vuosikymmeneen. Pitkän, jopa vuosia kestävän toukkavaiheen jälkeen, aikuisen korennon lentovaihe kestää vain noin viikosta pariin kuukauteen. Sudenkorennoista on julkaistu määritysoppaita (saa kirjastosta!) ja netin kautta löytyy ajantasaista tietoa ja kuvia lajistosta. Täysikasvuinen toukka kiipeää vedestä maalle, esimerkiksi lammen rantakasvin varteen, missä toukan sisältä tulee ulos aikuinen sudenkorento. Ensimmäisiä alkukesän sudenkorentoja ovat lampikorennot (kuvassa lummelampikorento), ruskohukankorento, vaskikorento sekä muutamat tytönkorentolajit. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on helpompi tehdä päätöksiä, kun he tietävät, mitä kuntalaiset säästöistä ajattelevat, joten esitänkin seuraavan kysymyksen: Mistä sinä säästäisit. retken paikalliselle korentolammelle. Luontopalsta: Kurkistus sudenkorentojen maailmaan Toukokuun loppupuoli on kesän ensimmäisten sudenkorentojen kuoriutumisen aikaa. Uskon, että moni haluaa olla mukana tukemassa oman kotipaikkansa hyvinvointia. Perjantaina leirin päättyessä pidettiin palkintojenjakotilaisuus ennen lipunlaskua ja yhteiskyytejä takaisin kylälle. Sivu 2 Nro 24 14.6.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. Kastettu: Sofia Serafiina Rajalin Soiteltiin Huomaathan, ettei Petäjävesilehden toimitus ole avoinna juhannusaattona 23.6.2023 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Baptistikirkon kesäjuhlat 16 – 18.6 Turussa Rukoushuoneella kesätauko 16.7. Leiri alkoi maanantaina yhteiskyydityksillä Majaniemeen, jossa päivän aikana pystytettiin teltat ja perustettiin leiri. Seurakunnassa ryhdyttiin jo toimiin monipuolisen toiminnan turvaamiseksi ja saman todettiin olevan edessä kunnanvaltuustolla syyskauden alkaessa. Näkisin tähän yhtenä vaihtoehtona kuntalaisten osallistamisen. Parhaiten lajimääritykseen sopii lähietäisyydelle, noin 0,5 metrin päähän, tarkentava kiikari. Kesäkuun puolivälissä voi Petäjävedellä hyvältä kohteelta löytää jo 10 lajia. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Nyt on aika kertoa se päättäjille.. Levikki noin 1400 kpl. saakka LAURI IJÄS Majaniemen kesäleirit Petäjävedellä järjestettiin 1950-luvun lopulta 1970-luvulle leirejä koululaisille aluksi Majaniemen alueella ja myöhemmin Metsäkulmalla. Puhelimenkin kameralla voi saada hyviä kuvia vastakuoriutuneista tai kylmän kangistamista yksilöistä. Mukaan kiikari ja omat eväät. Lisätietoja retkestä oppaalta, Lauri Ijäs, 040-7172193 tai www.sll.fi/petajavesi. Lähtö kimppakyydein klo 12 Petäjävesi-lehden toimituksen edestä. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty kesätauolla viikoilla 29 ja 30. Musiikkia ja hautausmaan historiaa. Su 18.6. Monelle harrastajalle korentokokoelma onkin nykyisin yhtä kuin kuva-arkisto. 1960-luvun alkupuolen kuvissa leirin keittäjänä toiminut Aune Ahonen jakamassa lounasta leiriläisille. Leireistä on säilynyt valokuvien lisäksi myös videolle kuvattua materiaalia 1960-luvun alkupuolelta. Lauri Ijäs Kuluneen viikon aikana olen ollut kuulemassa niin Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston kuin Petäjäveden kunnanvaltuuston kokouksia. Leirille pakattiin mukaan evääksi esimerkiksi voita ja omat astiat, joihin ruokaa valmisti keittäjä Aune Ahonen. Ensilennolle lähteneestä korennosta jää jäljelle tyhjä toukkanahka kertomaan hämmästyttävästä luonnonnäytelmästä. Kostealla rannalla kumisaappaat ovat tarpeen. Pitkiä miinuksia niin seurakunnan kuin kunnan talouteen, josta seuraa väistämättä talouden tasapainottamista. Yhteiseksi nimittäväksi teemaksi näissä kokouksissa on noussut viime vuoden alijäämäinen tilinpäätös. Hautausmaan 100-vuotisjuhla. Tarjoilua alkaen klo 12, hartaus klo 13. Niin ikään Säätytalon hallitusneuvotteluissa etsitään säästökohteita valtiontalouden vakauttamiseksi. Viikon aikana leirillä järjestettiin monenlaista puuhaa ja kilpailuja eri lajeissa, joita leirin ohjaajana toiminut nuoriso-ohjaaja Keijo Loisa järjesti leiriläisille. Leirin aikana järjestettiin muun muassa onkikilpailu, jonka saalis keitettiin seuraavan päivän keitoksi. Petäjäveden Luonto ry järjestää sunnuntaina 18.6. Useampia kohteita tarkastamalla määrä voi nousta 15 lajiin. (Sateen sattuessa sisällä kappelissa.) Klo 18.30 Kirkkovaltuuston kokous pappilassa. alv 10 %): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa PääPääkirjoitu s kirjoitu s "Etsi, kutsu minutkin, että sinun olla saan, auta tahtomaasi kohti kasvamaan." (Virsi 914) To 15.6. Majaniemen leireillä lapsuudessa aikaansa viettäneillä on lukuisia lämpimiä muistoja paikasta ja leirin puuhista. 1960-luvulla leirit olivat suosittuja ja kesäpäiviään Majaniemessä vietti useina kesinä liki 100 lasta. Kesän aikana listalle voi kertyä 30-40 lajia. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kuuden miljardin euron tasapainotustavoite on niin pitkä miinus, että on vaikea edes käsittää, mistä sellaiset summat nipistetään
Kirkkovaltuuston kokouksessa Heikki Palola esitti vastaehdotuksena kirkollisveroprosentiksi 1,85 %, jolloin vero pysyisi entisellään. Yksi kolmiomittauspisteistä, Oravivuori, sijaitsee Korpilahdella. Vaihtoehtoja kumirouheen korvaamiseksi selvitetään uudelleen tarkemmin, kun tekonurmikentän uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Siellä olisi pysyvä näyttely vanhan kirkon ja Struven ketjun historiasta. Noston puolesta puheenvuoroja käytti useampi henkilö. Lisäksi käsiteltiin vuoden 2022 tilitarkastuskertomus, hyväksyttiin vuoden 2022 henkilöstökertomus sekä tilinpäätös ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.-31.12.2022. Pessisen perustelujen jälkeen Rantapuska päätti vaihtaa kantaansa noston puoleen ja totesi, että seurakunnan tulee pitää huolta vähäosaisista yhteisvastuun hengessä. Infotilaisuus rakennemuutoksesta järjestetään petäjävetisille seurakunnan jäsenille Petäjäveden kirkossa 27.9. Muita kokouksessa käsiteltyjä ja kunnan talouteen liittyviä asioita olivat henkilöstökertomus vuodelta 2022, vuoden 2022 arviointikertomuksen esitteleminen, alkuvuoden 2023 osavuosikatsaus sekä vuoden 2023 talousarvion muutosten hyväksyminen. Antti Koskinen perusteli kantaansa vastuullisella taloudenpidolla ja Tuulimaria Saarinen huomautti, että monipuolisen toiminnan turvaamiseksi paluu entiseen veroprosenttiin on perusteltua. Vuoden 2031 loppuun mennessä tuleva kumirouheen käytön takaraja vaikuttaa myös vaihtoehtoisten materiaalien kehitykseen. Palolan vastaehdotus ei saanut kannatusta, joten asiasta ei tarvinnut järjestää äänestystä ja kirkkovaltuusto päätti palauttaa kirkollisveroprosentin muutaman vuoden takaiselle tasolle 1,90 %. Tammikuun 2024 loppuun mennessä selvitysmiehen raportti luovutetaan tuomiokapitulille. Loput noin 70 prosenttia kustannuksista rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus. Keskukseen on suunniteltu lipunmyynti, tuotemyynti, wc-tilat ja oppaiden työtilat. Kirkkoherra Laura Laitinen esitteli toimintakertomuksen ja totesi, että seurakunnalla on takanaan monipuolinen vuosi, niin työyhteisön, hallinnon, talouden kuin toiminnankin osalta. Vuonna 1994 vanha kirkko pääsi kaltaistensa uniikkien rakennusten seuraan, kun se valittiin Unescon maailmanperintölistalle. Esimerkiksi diakoniatyö on seurakunnassa merkittävä tapa auttaa vähäosaisia. Myös Maarit Bendecon, Minna Taipale ja Jukka Ohraaho puolsivat nostamista puheenvuoroissaan. Valtuustoaloite selvitys vaihtoehdoista kumirouheen korvaamiseksi tekonurmikentän täyttöaineena todettiin valtuuston toimesta loppuun käsitellyksi, sillä asiasta tehdyn kuntarakennelautakunnan selvityksen mukaan on ekologista ja kustannustehokasta käyttää nykyinen kenttä käyttöikänsä (noin 3-5 vuoden päästä) loppuun huolimatta täyteaineesta. Heitä varten kirkko tarvitsee koulutetut oppaat ja selkeät esittelytilat. Siellä voitaisiin järjestää myös oheisohjelmaa. Huhtikuussa 2023 seurakunnassa oli jäseniä 2639 henkilöä. Keskustelussa ehdotettiin Seppo Rantapuskan toimesta päätöksenteon siirtämistä myöhempään ajankohtaan, sillä hyvinvointialueen perustamisen myötä muutos kunnallisverotuksessa nostaa suhteellisesti kirkollisveron kokonaismäärää ja tämän vaikutuksia kirkollisverokertymään voisi vielä seurata. Tähänkin työhön tarvittiin petäjävetistä sinnikkyyttä. Opastuskeskusta varten järjestettiin kilpailu, jossa voiton vei helsinkiläisen arkkitehdin Mikki Ristolan suunnittelema kirkkotalleja muistuttava puurakennus. Joko sinä lahjoitit. Myös oppailla on oltava tila, jossa he voivat hoitaa opastamiseen liittyviä käytännön asioita sekä tauottaa työtään. Keski-Suomen maailmanperintökeskukseksi nimetty uudisrakennus helpottaisi vanhassa kirkossa kävijöitä ja heidän opastustaan monella tavalla. Sivu 3 Nro 24 14.6.2023 Näkökulma PÄIVI KOSKENRANTA Kunnanvaltuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa esillä kunnan talouden haastava tilanne Kirkkovaltuuston päätöksenä turvata seurakunnan monipuolinen toiminta Niina Kelloniemi Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston viikon takaisessa kokouksessa keskiviikkona käsiteltävinä olivat muun muassa seurakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022 sekä kirkollisveroprosentin määrittäminen vuodelle 2024. Niina Kelloniemi Kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa puhutti erityisesti kunnan talouden haastava tilanne ja esityslistalla olivat muun muassa vuoden 2022 tilinpäätöksen alijäämää koskevat toimenpiteet, tilintarkastuskertomus vuodelta 2022 sekä vuoden 2022 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen asianosaisille. Muissa asioissa esiteltiin museoviraston pilottihanke, jossa Petäjäveden vanhasta kirkosta tehdään 3D-mallinnus. Vanhan kirkon säätiö päätti kokouksessaan 14.10.2010 ryhtyä rakentamaan keskusta; puheenjohtajana toimi silloin Paavo Niiles. 0,05 % suuruinen korotus on suhteessa pieni ja sillä voidaan turvata hyvät palvelut. Seurakunnan vuoden 2022 alijäämäisestä tilinpäätöksestä ja vuonna 2023 taloutta rasittavista kiinteistöjen remonteista ja huoltotöistä sekä yleisestä hintatason noususta johtuen kirkkoneuvosto esitti kirkkovaltuustolle, että veroprosentiksi vuodelle 2024 määritetään 1,90 %. Oletko sinä jo lahjoittanut. Uusimiseen asti pyritään ehkäisemään kumirouheen haitallisia ympäristövaikutuksia erilaisin toimenpitein esimerkiksi estämällä sen leviämistä kentältä ympäristöön. Nyt tarvitaan samaa yksituumaisuutta kuin petäjävetisillä oli heidän rakentaessaan kirkkonsa 1700-luvulla. Sen vankat hirret saatiin paikallisilta isänniltä, ja koko kyläkunta oli mukana tärkeässä hankkeessa. Talouspäällikkö Pessisen mukaan kirkollisverotulolla mahdollistetaan seurakunnan toiminta. Kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2022 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti. Seurakuntia on kuultu asiassa ja Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto tekee selvityskunnalle arvion toiminnastaan seuraavien viiden vuoden ajalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen siirtää tilikauden alijäämä yli-/ alijäämätilille. Tulos on merkittävästi heikompi kuin vuoden 2022 alkuperäinen talousarvio, joka laadittiin alun perin noin 865.000 euroa alijäämäisenä. Kokouksessa esiteltiin myös tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2022 ja hyväksyttiin vuoden 2023 talousarvion muutokset. Petäjäveden vanha kirkko on ollut käytössä siitä asti, kun se valmistui, vaikkakin välillä heinävarastona. Tulosta heikensivät erityisesti sotatilanne Ukrainassa, joka heijastui laajasti maailmantalouteen. Kunnan tilinpäätös vuodelta 2022 on ollut alijäämäinen noin 1.888.000 euroa. Mukaan tuli myöhemmin Maanmittauslaitos, jonka koordinoima Struven ketju pääsi Unescon listalle vuonna 2005. Päivi Koskenranta varapuheenjohtaja, Vanhan kirkon säätiö Näkymä tulevan maailmanperintökeskuksen paikalta kohti vanhaa kirkkoa. Kynnyksenä on raha. Seuraava askel kirkon historiassa on nykyaikaisen opastuskeskuksen rakentaminen. Jotta keskuksen rakentaminen voidaan aloittaa, on opastustoimintaa hallinnoivan Vanhan kirkon säätiön kerättävä reilut 100 000 euroa. Lähiseudun kirvesmiehet kokosivat rungon ja katon reilussa kuukaudessa. Lahjoittamalla opastuskeskuksen rakentamiseen voit jättää jälkesi historiankirjoihin! Uusi keskus elävöittää koko kuntaa ja tuo meille kaikille uusia virkistymisen mahdollisuuksia. Yhä edelleen puinen kirkko ihastuttaa kävijöitä Jyväskylän tien varressa. Rakennushanke on edennyt Museoviraston, Kirkkohallituksen, Petäjäveden kunnan, Petäjäveden seurakunnan ja Vesuri ry:n sekä Vanhan kirkon säätiön avulla niin pitkälle, että keskusta varten on olemassa kunnollinen parkkipaikka sekä sähköja vesiliittymä. Lisäksi Kunnanhallitus myönsi Susanna Asunnalle eron valtuuston 2. Opastuskeskus mahdollistaisi kirkon opastuksen myös talviaikaan. varapuheenjohtajan toimesta ja valitsi hänen tilalleen 2. Pienistä puroista kasvaa vuolas virta. Miksi uusi opastuskeskus ei siis vielä ole valmiina vastaanottamaan vieraita kirkon kauniiseen miljööseen. Unescoon kuuluvassa kohteessa käy vuosittain tuhansia matkailijoita. Ainoastaan rakennus puuttuu. Lisäksi kerrottiin eteläisen Keski-Suomen seurakuntien rakennemuutosta koskevan selvityksen kuulumiset. varapuheenjohtajaksi jäljellä olevalle toimikaudelle J ari Koskenrannan. Seurakunnan talouspäällikkö Minna Pessinen kävi läpi vuoden 2022 tilinpäätöksen, joka on 27 221 euroa alijäämäinen. Tämän osuuden on oltava yksityistä rahoitusta. Verotulot palautuvat toiminnan kautta seurakuntalaisille. Verotettavat tulot määräytyvät samoin kuin kunnallisessa verotuksessa ja jokaisen seurakunnan kirkkovaltuusto päättää kirkollisveroprosentin suuruuden, jonka jokainen seurakunnan jäsen maksaa ansiotuloistaan omalle seurakunnalle. Petäjävedellä kirkollisveroprosentti on tällä hetkellä 1,85 %. Perusteena korottamatta jättämiselle on Palolan mukaan suhteessa vähäinen tuotto hyötyyn nähden, sillä veron nostaminen on seurakuntalaisille huono signaali, kun kaikki muukin nousee. Tämän ohella hyväksyttiin talouden tasapainottamiseksi laaditut tavoitteet. Kun kirkon mittaamaton arvo viimein ymmärrettiin, sitä alettiin suojella ja korjatakin. Myös opasteet on uusittu. Petäjävedelle rakennettiin noin 260 vuotta sitten upea kirkko, puuarkkitehtuurin taidonnäyte. Keskustelua käytiin hyvässä hengessä noston puolesta ja sitä vastaan. Kokouksen pöytäkirja on kokonaisuudessaan luettavissa kunnan verkkosivuilta keskiviikkona 14.6.2023.. Jos et, voit lahjoittaa suoraan säätiön keräystilille (FI31 5339 0820 0595 67) tai vanhassa kirkossa olevaan lippaaseen
Mukavinta tapahtumissa tuntuu kuitenkin olevan se, että voi tavata tuttuja paikan päällä, vaihtaa kuulumisia ja rupatella. Olemme molemmat päässeet kerran urallamme ihan uusiin tiloihin. Pienessä kunnassa on paljon hyvää, ei pieniä kuntia kannata parjata. Tyrväiset muuttivat Petäjävedelle vuoden 1990 alussa. – Siihen aikaan Kintauden koulussa oli sukupolvenvaihdos, kaikki kolme opettajaa vaihtuivat. – Täällä on muutenkin otettu uudet ideat hyvin vastaan, ja täällä on päässyt toteuttamaan omaa osaamistaan. – Se, että kaikki tulevat kouluun eskarin kautta, on lisännyt tasa-arvoa. – Meidän esikoisemme oli kaksivuotias ja minä odotin toista tytärtämme, kun muutimme Petäjävedelle. – Nyt on haikea ja kiitollinen olo, Tyrväiset toteavat. Valmistumisensa jälkeen he olivat opettajina Hausjärvellä, Riihimäen lähellä muutaman vuoden. Moni asia muuttunut Tyrväisten pitkän opettajauran aikana moni asia on muuttunut. Meidät otettiin todella hyvin vastaan, asuntoasiakin oli järjestelty valmiiksi, Tyrväiset kertovat. Olemme saaneet myös nauttia hyvästä kouluruoasta ja hyvistä, ajanmukaisista opetustiloista. – Kaksi heistä on nyt muuttanut takaisin Ukrainaan, yksi jatkaa ensi syksynä täällä yläkoulussa. Kouluun olemme saaneet meidän opettajauramme aikana paljon lisää erityisopettajia, he ovat kyllä tulleet tarpeeseen. Koulupsykologi meillä oli kyllä aiemminkin, mutta 1990-luvun lama vei sen pois pitkäksi aikaa. Kintauden koulun johtajana Heikki Tyrväinen ehti olla 25 vuotta. Mökki Keuruun Asunnalla on meille tärkeä paikka, ja olemme vähän ajatelleet, että voisimme nyt käydä katsomassa niitä paikkoja, joista olemme lapsille opettaneet. – Siinä pääsi hyvin sisälle kuntaan ja huomasi, että tällaisessa pienessä kunnassa yksikin ihminen pystyy vaikuttamaan. Se oli hyvin positiivinen kokemus, Päivi Tyrväinen sanoo. He osasivat vähän englantia, itse olen opiskellut venäjää, joten pystyimme kommunikoimaan englannilla ja venäjällä, ja kännykän käännösohjelmista oli paljon hyötyä, Päivi Tyrväinen kertoo. Heinähatun kesänavausta vietettiin aurinkoisesta ilmasta nauttien ja tuttavia tavaten. – Koulun henkilökunta on nykyään moniammatillisempaa. – Tätä on nyt maisteltava tämä kesä ja mietittävä sitten, mitä rupeaa tekemään. Onneksi kahvilan pullatiskistä löytyi kuitenkin korvaavia herkkuja, eikä kukaan jäänyt ilman kahviin kastettavaa päivän aikana. Tyrväisten mukaan myös lapset, ja ympäröivä yhteiskunta, ovat muuttuneet. Minä opetin heille monenlaista Suomesta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä, kävimme myös muiden oppiaineiden tunneilla. Siellä oli meneillään sukupolvenvaihdos, parin vuoden sisällä eläkkeelle jäi viisi tai kuusi opettajaa. Halusimme tänne lähemmäksi isovanhempia, Heikin vanhemmathan asuivat silloin Keuruulla. Vohvelikahvilasta kerrottiin, että suosio vallan yllätti vohvelinpaistajat ja taikina loppui päivän päätteeksi hieman kesken. – Aloitin Kintauden koulussa siinä vaiheessa, kun poikamme oli tulossa ensimmäiselle luokalle kirkonkylän kouluun. – Tosi ihanaa palautetta on tullut, olemme siitä kiitollisia, Päivi Tyrväinen toteaa. Koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyökin on lisääntynyt, Päivi Tyrväinen kertoo. – Tykkäsin valmistavasta opetuksesta, siinä pystyi ihan oikeasti auttamaan. Tapahtuman osanottajien joukossa iloittiin, että Petäjävedellä on tänä kesänä runsaasti tekemistä ja tapahtumia erilaisille kohderyhmille. Nykyään ei niin isoja luokkia ole, eivätkä lapset jaksa keskittyä samalla tavalla kuin ennen, Heikki Tyrväinen sanoo. Saman radan varrelta Päivi ja Heikki Tyrväinen opiskelivat molemmat opettajaksi Jyväskylässä, samalla vuosikurssilla. Niitä tarvitaan myös monissa palavereissa, joissa keskustellaan lasten henkilökohtaisista asioista. Lapsilla on enemmän oppimistaitoja ja paremmat valmiudet kouluun. – Kännykät eivät sinänsä häiritse oppimistilannetta, koska meillä on sopimus, että kännykät pidetään repussa, mutta kännykkä häiritsee lapsen maailmaa, jos sitä ei esimerkiksi malteta laittaa pois illalla ja unet jäävät Tyrväiset aloittivat molemmat Petäjävedellä alaasteen opettajina, nykyisen yläkoulun tiloissa, joissa ala-aste siihen aikaan toimi. – Monelle lapselle on vaikeaa olla isossa ryhmässä, jossa on paljon hälinää. Viimeiset kevätjuhlat on pidetty, nyt siivoillaan kaappeja, virallisesti eläkepäivät alkavat elokuussa. – Silloin kun tulimme tänne, käytössä olivat liitutaulu, piirtoheitin ja lyijykynä, nyt on älytaulu, digilaitteet, internet ja tabletit. – Keskittymiskyvyn heikkeneminen ei ole lasten syytä. Tyrväiset aloittivat molemmat Petäjävedellä alkuopetuksessa. Tuolloin Kintauden koulussa oli kolme opettajaa, parhaimmillaan siellä on ollut yhdeksän opettajaa, nyt opettajia on seitsemän ja koulunkäynninohjaajia kolme. Kouluun tarvittaisiinkin entistä enemmän pienryhmätiloja. – 4. Kintaudellehan rakennettiin uusi koulu vuonna 2001 ja sen jälkeen uudistettiin kaikki kirkonkylän koulut. Minä olen Seinäjoelta, eli molemmat olemme saman radan varrelta tulleet, Päivi Tyrväinen kertoo. – Olimme molemmat saaneet viran kirkonkylän ala-asteelta. Kaunokirjoitus on muuttunut tyyppikirjaimiksi ja markat euroiksi, Päivi Tyrväinen toteaa. Kymmenkunta kirppismyyjää avasi peräkonttinsa tai peräkärrynsä aarteineen ja vanhan tavaran ohella myynnissä oli muun muassa vaatteita, keräilyesineitä, lastentarvikkeita ja kasvien taimia. Kyllä itku tuli, kun pojat lähtivät takaisin Ukrainaan. Viimeisen opettajavuotensa Päivi Tyrväinen työskenteli valmistavassa opetuksessa, oppilaina hänellä oli kolme ukrainalaista lasta. – Silloin, kun olin viimeistä vuotta kirkonkylän koulussa, minulla oli kuudesluokka, jossa oli 31 oppilasta, ja heidän kanssaan pärjäsi. Sivu 4 Nro 24 14.6.2023 TIINA LAMMINAHO Pitkän opettajauran päättyminen tuo haikeutta Tiina Lamminaho Päivi ja Heikki Tyrväisen opettajanpäivät ovat takana päin. Tykkäsin myös ukrainalaisista lapsista. Päivi Tyrväinen teki lähes koko työuransa ekaja tokaluokkalaisten opettajana, Heikki Tyrväinen opetti myös 3. Nykyään myös vapaaajanvietto on erilaista kuin ennen nettija älypuhelinaikaa. Tyrväiset ovat nyt eläkkeelle jäädessään saaneet sekä työkavereilta että oppilailta paljon kukkia, kortteja ja lahjoja. Eskari tuo tasaarvoa Päivi Tyrväinen sanoo kokeneensa todella mielekkääksi opettaa lapsia lukemaan ja laskemaan. Monessa mukana Tyrväiset ovat opettajanuransa ohella olleet mukana myös monessa muussa, Päivi Tyrväinen 12 vuotta kunnanvaltuustossakin. NIINA KELLONIEMI. -luokkalaisia. Minä olen muun muassa pitänyt äiti -lapsi -jumppaa. Heinähatun kirppiksen puolella kauppa kävi myös mukavasti ja vohvelitkin maistuivat viimeistä murua myöten. Nyt ei enää tarvitse taidenäyttelyssäkään miettiä, mitä siitä kertoisi oppilaille, nyt voi vain nauttia. Meitä olisi ollut viisi Tyrväistä kirkonkylän koulussa, joten hajaannuimme vähän, Heikki Tyrväinen kertoo. vähiin, Päivi Tyrväinen sanoo. – Meillä on ollut mukavat työkaverit, töissä on ollut kiva olla, ja lapset ovat aivan ihania. Heikki Tyrväinen sanoo, että kaikesta huolimatta eläkepäivät tulivat eteen yllättäen. – Aikaisemmin lapsilla oli yhteiset puheenaiheet, ja kaikki katsoivat samoja televisio-ohjelmia, Heikki Tyrväinen toteaa. -luokkalaisia sekä suurimman osan työurastaan 5. Auringonpaiste helli Heinähatun kesänavausta Niina Kelloniemi Viime lauantaina Heinähatun kesänavausta vietettiin peräkonttikirppiksen ja vohvelikahvilan merkeissä auringonpaisteen helliessä paikalle saapuneita myyjiä ja kävijöitä. – Nykyään kaikki käyvät eskarin, ja varhaiskasvatus kyllä näkyy alkuopetuksessa. Koulun pihassa kasvava mänty kasvoi samalla paikalla jo 33 vuotta sitten. Ennen osa lapsista tuli kouluun suoraan kotoa, heillä ei ollut samalla tavalla ryhmässä olemisen taitoja. Yhteiskunta on muuttunut ja digitalisaatio on iso haaste, Päivi Tyrväinen toteaa. He oppivat hyvin suomea, mutta kielikylpyyn olisi kyllä ehkä tarvittu parikin vuotta. – 6. Opettajien lisäksi koulussa on koulunkäynninohjaajia, kasvatusohjaajia, kuraattori ja koulupsykologi
Päivä päättyi ostoshetkeen Kauppakeskus Matkuksessa, GiersKoljonen listasi. Onneksi tällaisessa pienessä seurakunnassa kirkkoherrakin pääsee tekemään myös papin työtä, se on kuitenkin se peruskutsumus, Laitinen sanoo. Seurakunta on seurakuntalaisten muodostama yhteisö ja täällä Petäjävedellä on todella ilahduttavaa, kuinka monenlaisia asioita ihmiset haluavat tehdä yhdessä ja kantaa kortensa kekoon, Laitinen toteaa. Toki suojeltuja kirkkoja on muitakin, mutta Unesco tuo vielä aivan omat lisävaatimuksensa, Laitinen kertoo. – Piispa tapaa kirkkoherroja kasvotusten kaksi kertaa vuodessa, korona-aika toi lisäksi etäkokoukset piispan ja tuomiokapitulin väen kanssa, Laitinen kertoo. Niihin asioihin ei ole saanut vertaistukea, koska Petäjäveden vanha kirkko on Suomen ainoa kirkollinen maailmanperintökohde. Meillä myös muut työntekijät keskustelevat paljon seurakuntalaisten kanssa. Jumalanpalvelusten lisäksi Petäjäveden seurakunta pitää säännöllisesti kerran kuukaudessa hartaushetkiä Onnelan työtoiminnassa, Pihlajarinteellä ja Solikkosalissa Petäjäkodissa. – Ehdimme lounastaa Alavan kirkolla, viettää aikaa torilla ja kauppahallissa, sekä ihastella maisemia Puijon tornista käsin. Vapaaehtoiset ilahduttavat Seurakunnan luottamushenkilöitä Laitinen luonnehtii työkavereikseen. Sillä tavalla tulee rupateltua ja hoidettua samalla monia asioita. Omaa seurakuntaa laajemmin Kirkolliset toimitukset keskittyvät viikonloppuihin. Kesäisin se on seurakunnan pääkirkko, muulloinkin monet siihen liittyvät asiat vaativat Laitisen huomiota. Laitisella on työhuone vanhassa pappilassa, ja vaikka osa töistä hoituisi etänä, hän haluaa olla fyysisesti paikalla työyhteisössä. Myös Ilkka ja Kaisa liikuttuivat tuulista, jotka toimme tullessamme. Vanhan kirkon asioista huolehtiminen on iso osa Laitisen työtä. – Monia hallinnollisia asioita pystyisi tekemään etänä, mutta olen yleensä työpäivinäni työhuoneessani. Yhdeksi kesäretken kohokohdista muodostui kiistatta Petäjäveden seurakunnan entisten työntekijöiden, Ilkka ja Kaisa Pihlajamäen, kohtaaminen. Pidän tärkeänä sitä, että olen fyysisesti läsnä työyhteisössä. Koko seurue ylisti erityisesti Alavan kirkon seurakuntasalissa tarjottua juhlaruokaa, joka oli vertaansa vailla. Vuonna 2020 lastensa kanssa Petäjävedeltä Kuopioon muuttanut pariskunta työskentelee Alavan seurakunnassa ja Kuopion perheasiain neuvottelukeskuksessa. – Täällä on aivan erilainen tunnelma pitää messua, Laitinen toteaa. Kirkkoherran työhön kuuluu varsinaisen papin työn lisäksi hallintoa ja henkilöstöjohtamista. Yleensä työpäivään kuuluu jokin kokous tai muu ennalta sovittu asia ja sen lisäksi jotain ennakoimatonta, kirkkoherra Laura Laitinen toteaa. – Pidän tärkeänä, että vanha kirkko säilyy alkuperäisessä käytössään ja elää seurakuntalaisten kanssa, eikä ole vain museo. – Vaikka näimme ja koimme yhdessä päivässä niin paljon, ei reissulla ollut kiireen tuntua. – Seitsemänä päivänä viikossa ei voi olla töissä, joten minulla on viikolla vapaapäiviä. Muistimme perhettä petäjävetisellä tuotepaketilla, Giers-Koljonen kertoi.. Pyhiinvaelluksen tuntua Giers-Koljosen mukaan retki sujui kaikin puolin hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Laura Laitinen kertoo olevansa töissä kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Koska matka oli niin onnistunut, ajattelen, että olimme yhdessä jonkin pyhän äärellä, Giers-Koljonen summasi. Hallintoasioita taas ei voi hoitaa viikonloppuisin, se vaatii hieman sovittelua, Laitinen toteaa. Petäjäveden seurakunnassa on paljon aktiivisia vapaaehtoisia, jotka haluavat käyttää omia lahjojaan ja osaamistaan seurakunnan hyväksi hyvin monipuolisesti. – En haluaisi luopua hallinnollisistakaan töistä. – Sielunhoidollista työtä minulla on aika vähän, keskustelut liittyvät usein kirkollisiin toimituksiin. – Lisäksi pidämme koulujen ja päiväkodin kirkkohetkiä sekä päivänavauksia päiväkodilla ja Kintauden koulussa, Laitinen kertoo. Seurakuntatyö ja hallintotyö ovat keskenään hyvin erilaisia, pidän niistä molemmista. Kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia pystyy hoitamaan meidän toinenkin pappimme, mutta kirkkoherran töitä en voi delegoida muille. Osin Petäjäveden kirkkokuoro ry:n rahoittamalle ja osin osallistujien itsensä maksamalle matkalle otti osaa yhteensä liki kuusikymmenhenkinen joukko. – Luottamushenkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö on oleellinen osa minun työtäni. Kylänraitilla tai kaupassa ihmisten on ehkä helpompi lähestyä kuin puhelimitse, Laura Laitinen sanoo. Aamukahdeksalta seurakuntakodin pihasta startannut ja iltayhdeksältä lähtöpisteeseensä palannut Matka-Mäkelän linja-auto ehti kuljettaa seuruetta päivän mittaan lukuisissa kuopiolaisissa ”turistikohteissa”. Petäjäveden vanha kirkko on iso osa Laura Laitisen työtä. Seurakunnalla on aiemmin ollut aktiivista reissutoimintaa, mutta koronavuosien aikana se pääsi hiipumaan, matkanjohtajana toiminut kanttori Leena Giers-Koljonen taustoitti. Kirkkoherra Laura Laitisen työstä suurimman osan vievät hallinnolliset tehtävät. Samoin myös vapaaehtoisten kanssa toimiminen. – Olen virkani kautta aktiivisesti mukana vanhan kirkon säätiön toiminnassa ja toimin myös vanhan kirkon hoitokunnan puheenjohtajana. Puijon Majalla nautimme päiväkahvit, josta jatkoimme matkaa Väinölänniemeen pienelle kävelykierrokselle luonnossa. tui tärkeältä kuulla, miten Pihlajamäkien elämä Kuopiossa on lähtenyt käyntiin. Sekin on tärkeää, että minua näkee kylällä. Toki olen käytettävissä, jos seurakuntalaiset haluavat keskustella. Kirkkoherran työhuone on vanhassa pappilassa, työntekijöiden sosiaalitiloja löytyy myös keltaisen kirkon kellarista. Retki Kallaveden rannalle Jaakko Heikkinen Kesäkuun ensimmäisenä tiistaina Petäjäveden seurakunta järjesti seurakuntalaisille kesäretken Kuopioon. Olen ollut tässä kirkkoherrana vajaat viisi vuotta, ja sinä aikana kirkkoherrantyön kutsumus on koko ajan kasvanut. Hallintotyössä ollaan paljon koneella, kirkollisissa toimituksissa taas ihmisten kanssa; molemmat ovat omalla tavallaan mielekästä. – Vanha kirkko on kesän ajan meidän pääkirkkomme. Vanhassa kirkossa oma tunnelma Juhannukselta Petäjäveden seurakunnan jumalanpalvelukset siirtyvät kesän ajaksi vanhaan kirkkoon. Seurakuntalaiset olivat järjestetystä ohjelmasta silmin nähden kiitollisia. – Petäjävetisistä tunViime tiistaiselle seurakuntaretkelle osallistui linja-autolastillinen väkeä. Kesäkaudessa on juuri siitä syystä jotain erityistä, vanhassa kirkossa on aivan erilainen tunnelma toimittaa messua, Laitinen toteaa. – Tämä vihdoin ja viimein toteutunut seurakuntaretki oli monivuotisen suunnittelun tulosta. Sivu 5 Nro 24 14.6.2023 Arkista Arkista aherrus ta aherrus ta Petäjäv edellä Petäjäv edellä JAAKKO HEIKKINEN TIINA LAMMINAHO Kirkkoherran työssä kaksi erilaista puolta Tiina Lamminaho – Tavallista työpäivää ei oikeastaan ole, päivät ovat hyvin vaihtelevia. Laitisen hallinnollisiin töihin kuuluvat oman seurakunnan asioiden lisäksi rovastikunnalliset kokoukset lääninrovastin johdolla sekä piispan kokoon kutsumat kokoukset. – En ole laskenut tarkasti, paljonko eri osaalueet vievät työaikaa, mutta sanoisin, että seurakuntatyötä teen noin 30 prosenttia työajastani ja loput on hallintoa, taloutta ja henkilöstöjohtamista. Jotkut avustavat jumalanpalveluksissa tai laulavat kuorossa, toiset tekevät aitaa tai oikaisevat hautakiviä, kaikkien työ ei välttämättä näy isosti, mutta se on todella oleellista
Tällä on hyvä ajaa, kun tässä on ajoasento oikea, tämä on aikoinaan tehty ajamista varten, Riikonen toteaa ja kertoo, että hänellä on Jawan lisäksi muutama Pappa-Tunturi -mopo. Mannisen historiateoksen mukaan tielle katseltiin useita eri linjauksia. – Vanhaa tienpohjaa on vieläkin paikka paikoin näkyvissä. 1909 neljä hääpelimannia laajensivat soittimistoaan tilaamalla Vaasasta Vuorion musiikkikaupasta alttoviulun ja sellon, syntyi jousikvartetti. Diakoniatoimikunnan kahvio palvelee ennen konserttia sekä konsertin jälkeen. Mauno Sarava esitteli pappansa polkupyörää 1800ja 1900-lukujen vaihteesta.. Viulisti, mestaripelimanni ja näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä kertoo perinteestä. On ollut Kaustisen salonkiorkesteria, Kaustisen orkesteria, Kaustinen-kvartetti, Pohjanmaa-kvartetti, Kaustisen nuoriso-orkesteri… Ja tällä hetkellä toimii Fiinin musiikin orkesteri. Lippuja on saatavilla rajoitetusti. Simo Sarava kertoo, että vanhan tien käsin kaivettuja ojiakin tulee vielä joskus vastaan. – Vanha tiehän on ollut tosi kapea, nyt tien leveys vaihtelee seitsemän ja kahdeksan metrin välillä, Simo Sarava toteaa. Aluksi soivat polskat ja menuetit, 1800-luvulla tulivat muotiin valssi, polkka, sottiisi ja masurkka. Kun tie tehtiin maantieksi, sitä oikaistiin muutenkin, Mauno Sarava kertoo. Kunta valitti kuvernöörin päätöksestä, mutta senaatti määräsi tien rakennettavaksi syyskuun 1907 loppuun mennessä. Mauno Saravan varastoista oli löytynyt yli satavuotias polkupyörä. Uusi silta Maakeskisen ylitse tehtiin Mauno Saravan mukaan 1950-luvulla, vanha silta oli puinen. Komean punaisen Plymouth-taksin oli tuonut paikalle Urpo Riikonen. – Ajan tällä viitisensataa kilometriä vuodessa. Antti Riikonen tuli paikalle vuoden 1975 Jawalla. Luvassa on ainutkertainen kokemus, jossa Unesco kohtaa Unescon! Vieraanamme on Fiinin musiikin orkesteri Kaustiselta. klo 19 Petäjäveden vanhassa kirkossa tapahtuu jotain historiallista ja vavahduttavaa. Samoihin aikoihin Suomeen juurtuivat Ludvig XIV:n hovissa kehittyneet katrillipotpourrit. -Kaustisella on soitettu viulua 1700-luvulta lähtien. Leena Giers-Koljonen Kanttori 200-vuotiasta tietä juhlittiin Metsäkulmalla Tiina Lamminaho Metsäkulman kylätalolla juhlittiin 200-vuotiasta Petäjävesi – Korpilahti -tietä Avoimet kylät -päivänä viime lauantaina. Uusin tulokas on kitara, senkin historia pelimannimusiikissamme on jo noin 70 vuoden mittainen. Kuvernöörin päätös tieasiasta saatiin syksyllä 1902, tie määrättiin rakennettavaksi valitun linjauksen mukaisesti 4,75 metrin levyisenä. Kirkkomme on maailmanperintökohde ja kaustislainen viulunsoitto nousi vuonna 2021 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Paikallinen kunnanlääkäri tilasi kvartettinuotteja KeskiEuroopasta ja auttoi nuotinluvun alkuun. – Aaro Piesala oli silloin tiepiirissä piiri-insinöörinä, ja hän hommasi päällystyksen. Anitta Neuvonen muistelee, että tien Petäjäveden kirkonkylän puoleinen pää Kaunikkikankaalta Petäjäveden kirkonkylään päällystettiin 1980-luvulla. Kylätiestä maantieksi Vanhoja valokuvia, sekä Petäjävesi – Korpilahti -tiehen liittyviä että muita kulkemista sivuavia, sai ihailla Tapio Kokkosen kokoamassa kuvaesityksessä ja kylätalon seinillä. Purppuritraditio elää meillä edelleen 9-osaisena häätanssina, saman muotoisena kuin 1800-luvun puolivälin tienoillakin. Kaksipyöräisiä kulkupelejä edusti muun muassa Antti Riikosen museorekisterissä oleva 250-kuutioinen Jawamoottoripyörä vuosimallia 1975. Petäjävesi – Korpilahti -tie oli aikoinaan kylätie, joka kulki talosta taloon. Vanha tie on kolmiraiteista, kun kärrynpyörien jättämien raiteitten keskellä on hevosten kavioiden tekemä raide. Fiinin musiikin orkesteri tarjoaa Unescohenkistä ohjelmaa tutuista taidemusiikin klassikoista Konsta Jylhän parhaisiin. Soittajisto koostuu kaustislaisista ammattimuusikoista ja harrastajista. Luvassa suurella todennäköisyydellä yllätyksiä… Tervetuloa kesän ensimmäiseen vanhan kirkon kesämusiikkikonserttiin todistamaan suuria. Samaan aikaan oli rakenteilla Kintauden tie, jota varten kunta oli joutunut ottamaan lainaa, joten kunta anoi päätökseen lykkäystä, sekä valtionapua. Metsäkulman tiejuhlan järjestelyistä vastasi Metsäkulma-seura ry. Tien rakentaminen ja kunnossapito kuului talollisille, jotka tiestä hyötyivät. ”Vuonna 1888 seitsemän talollista anoi Jämsän tieltä Piesalan, Taipaleen ja Kaura-ahon kautta kulkevan kylätien levittämistä maantieksi. Hankithan 20 euron arvoisen lippusi ajoissa tähän ainutlaatuiseen konserttiin joko suoraan vanhalta kirkolta tai verkkokaupasta petajavedenvanhakirkko.fi. Seuraavia pelimannien soittimia saatiin odottaa liki 100 vuotta, kunnes kontrabasso rupesi tuplaamaan harmooninsoittajan vasemman käden bassoja. Pedagogeina on kunnostauduttu monissa oppilaitoksissa SibeliusAkatemiasta lähtien. Sisälle kylätaloon oli koottu valokuvia, karttoja ja kirjoitettua tietoa tien historiasta, kylätalon pihassa sai letunsyönnin lomassa ihailla niin kaksikuin nelipyöräisiäkin vanhoja kulkupelejä. Ari T. Tässä on soittokello ja käsijarrukin, joka oli siihen aikaan harvinaista, Sarava esittelee. Toisen traktorin lavalta löytyi Molotovin cocktail -pullo, jossa kerrottiin, että polttopulloja ehdittiin valmistaa talvisodan aikaan Alkon Rajamäen tehtailla yli puoli miljoonaa. 1950-luvun traktorit oli tuonut Matti Ruopas, Vuoden 1963 Plymouth-taksin Urpo Riikonen. Kunta piti hanketta sopimattomana ja luonnottomana”, Manninen kirjoittaa. Vanhaakin vielä näkyvissä – Vanha kylätie meni muun muassa tästä koulun pihan läpi. Maantien rakentamisen jälkeenkin tietä on paranneltu. Karriääriä on tehty Suomen kansallisoopperan orkesterissa, Umeå sinfoniettassa, RSO:ssa, Vaasan kaupunginorkesterissa, Keskipohjanmaan kamariorkesterissa, kansanmusiikin ammattiyhtyeessä Tallarissa,ja JPP:ssä. Kaustisella ei ole enää pitkiin aikoihin rajoituttu pelimannimusiikkiin. Valtion rahaa saatiinkin, tosin vain puolet anotusta määrästä, ja tien valmistumispäiväksi senaatti määräsi 1.6.1908. Silloin tietä oli jo oikaistu ja hurjat mäet Lapinmäen kohdalla olivat jääneet pois, Neuvonen sanoo. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historiateoksen mukaan Petäjävesi – Korpilahti -tien ”kunnallistamista” viriteltiin 1880-luvulla. Siitä lähtien Kaustisella on soinut jatkuvasti pelimannimusiikin ohella myös taidemusiikki. Niistä muodostui vähitellen häiden seremoniallinen kohokohta Purppuri (kaustislaisittain noin, muualla purpuri). Näytillä olleet 1950-luvun traktorit, merkiltään Fordson Major ja Zetor, omistaa Matti Ruopas. Metsäkulman kylätalolla pääsi ihailemaan vanhoja kulkupelejä. Kokkoselta löytyi todiste siitäkin, että ennen vanhaan tarvittiin polkupyörän ajamiseen ajokortti; polkupyörän ajolupa, josta Kokkosella oli kuva, on päivätty vuonna 1916. – Minä olen auton haltija, omistaja on Virpi Riikonen, Urpo Riikonen totesi ja kertoi, että alun perin vuosimallia 1963 oleva auto on ollut taksina Porin seudulla. – Tämä on 1800ja 1900-lukujen vaihteesta ja kuului aikoinaan minun papalleni. Sivu 6 Nro 24 14.6.2023 TIINA LAMMINAHO Unesco kohtaa Unescon Kirkon hämärässä tapahtuu suuria Keskiviikkona 5.7. – On niillä aikoinaan peltotöitä tehty, nyt ne ovat tällaisessa näyttelyhommassa, Matti Ruopas totesi. 1800-luvulla ruvettiin Kaustisella tämmäämään (säestämään) viulunsoittajaa/soittajia itse valmistetulla urkuharmoonilla, samalla, jolla maallikkokanttorit kirkonmenoissa virsiä säestivät
ja 24.7.) Avoinna ma 12-17 ja sopimuksen mukaan. Petäjäveden Petäjäiset: FI24 5339 0820 0362 19. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. ti-to klo 9-17 ?. Matkat: n. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Ma 19.6. XII TÖLLIN TAIPALEEN JUOKSU Aika: Keskiviikkona 5.7.23 klo 18:30 Paikka: Kulttuurikeskus Miilu. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Tapahtuma kuuluu Keski-Suomen kylähölkkäsarjaan. Jälki-ilmoittautumine n ja info paikan päällä 5.7 klo 17-18. Sami Heinäaho 040-1678 771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Miilutie 4, Petäjävesi. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. PESÄPALLOA Matalan kynnyksen pesäpalloa tekonurmella keskiviikkoisin 18.00-19.30, sunnuntaisin 13.00-14.30 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Tule kokeilemaan lajeja matalalla kynnyksellä. • Klapien tekoa koneellisesti. com. Lapset n. JALKAPALLOVUOROT TEKONURMELLA Aikuisfutis ja kuntofutis tiistaisin klo 18:30 – 20 Perhefutis keskiviikkoisin klo 17-18 Junnujen pelailuvuoro sunnuntaisin klo 16 – 17:30 Aikuisfutis ja kuntofutis sunnuntaisin klo 17:30 – 19 Huom! Vuoromuutoksia voi tulla, sarjapelit menevät harjoitusvuorojen edelle.Joukkuekohtaiset vuorot sekä oman tekonurmen sarjapelit katsottavissa PetPetin nettisivuilta www.petpet.fi YLEISURHEILUA Koko perheen lajikokeilut yleisurheilukentällä. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. klo 18 lajit: 350 m, korkeushyppy, kuulantyöntö /pallonheitto Ma 26.6. 3,5 km. 11,4 km. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! TAKUUKAADOT.FI Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 041 441 5253 / Harri MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Asematie 6, Petäjävesi mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com 040 5719306/Mirkka, www.dognpets.fi (lomalla 17.7. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. Karttoja Petäjävesi-lehden toimituksen ovessa. la klo 9-14 Papintie 2 ?. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Osallistumismaksu: Paikan päällä 15 €. Ilmainen arviointikäynti. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Sivu 7 Nro 24 14.6.2023 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Ennakkoon tilille 10 €. Viestiin juoksijan nimi ja sarja. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. klo 18 lajit: (It) 60 m/100 m, aitajuoksu, moukari Viikkokisat elokuussa! SUUNNISTUSTA Kuntorastit ovat alkaneet. Ilmoittautuminen: Ennakkoon Petäjäisten nettisivujen ohjeiden mukaisesti (petpet.fi) ma 3.7.22 klo 21.00 mennessä. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin ja torstaisin 17.00-18.30 C-tytöt tiistaisin ja torstaisin 18.30-20.00 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20.00-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen salissa. Alle 18-vuotiaille tapahtuma on maksuton. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh
Näyttelyn lopputulos onkin ikään kuin lasten leikkien jatke, jonka he ovat yhteistyössä taiteilijoiden teoksista koonneet. 4-vuotiaan Ottavion maalauksia on päässyt katselemaan jo viime kesänä Toinilan näyttelyssä, mutta tänä vuonna maalaamisen sijaan taiteilija on keskittynyt enemmän muovailuun. • Petäjäveden lääkärija hoitajavastaanotot Keuruun terveysasemalla KUULUTUS PITKÄLÄNVUOREN TUULIVOIMAHANKKEEN OSAYLEISKAAVAN NÄHTÄVILLÄ OLOSTA MRL 65 §:N JA MRA 19 §:N MUKAISESTI EHDOTUSVAIHEEN KUULEMISTA VARTEN Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto asetetaan nähtäville 14.6.–14.8.2023 Petäjäveden kunnanvirastolle sekä internetsivuille osoitteeseen www.petajavesi.fi. 60m/100m, aitajuoksu, moukari Alueen lääkärija hoitajavastaanotot toimivat normaalisti, seuraavaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kantanen yhdistelee pehmoleluissaan kierrätyskankaita uusiin kanNäyttelyssä pääsee kurkistamaan 3-vuotiaan Astridin ja 4-vuotiaan Ottavion mielikuvitukseen heidän taideteoksiensa kautta. Tästä eteenpäin loppukesän kuntorastit ovat parin viikon välein. Radat Petäjäisten sivuilta www.petpet.fi/ajankohtaista, jossa myös opastus lähtöpaikalle. Toinilan näyttelyyn Kantanen on tuonut myös halittavat Jappeja Tepu-pehmot, joihin on lupa koskea.. Karttamaksu 3 €/kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19 Nämä rastit ovat maastossa juhannuksen yli. Avajaisissa esiintyi myös paikallinen nuori artisti JYLHÄ. Tiedot kaikista Keski-Suomen hyvinvointialueen kesän poikkeavista aukioloajoista löydät osoitteesta www.hyvaks.fi/kesanaukioloajat. Ferrarien ja formuloiden lisäksi esillä on muun muassa hieman erikoisempi vessanpönttöauto. kaisiin ja vuosien aikana on syntynyt lukemattomia pehmoleluja, joista jokainen on uniikki tyyppi. Omaolo tarjoaa myös itsehoito-ohjeita. Kolme rataa 5,3 km, 3,3 km ja 2,0 km. Pääasiassa akryylimaaleilla kankaille maalatuissa taideteoksissa värit ovat Astridin itse valitsemia ja prinsessaksi ammattinsa kertova taiteilija ilmentääkin värien kautta muun muassa omia tunnetilojaan sekä ympäristöstään tekemiä havaintoja. Petäjäveden tori 11.45-12.05 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI JUHANNUSHERKKUJA 0400 872 461 Toinilan leikkisässä näyttelyssä elämyksiä kaikenikäisille Niina Kelloniemi Viime sunnuntaina Toinilan taidegalleriassa vietettiin Outoja otuksia, prinsessoja ja ohitustilanteita -yhteisnäyttelyn avajaisia iloisissa tunnelmissa, kun galleriatilan täyttivät AurinkoOtuksen persoonallisen värikkäät pehmolelut sekä 3-vuotiaan Astridin maalaukset ja 4-vuotiaan Ottavion erilaisista massoista muovailemat taideteokset. Lisätietoja: aluearkkitehti Päivi Muhonen (paivi.muhonen@saarijarvi.fi, 044 4598 434) Petäjäveden kunnanhallitus TORSTAINA 15.6. YLEISÖTILAISUUS Hanketta koskeva yleisötilaisuus pidetään tiistaina 20.6.2023 klo 17–19 Auditorio Miilussa (Miilutie 4, Petäjävesi). Kaava-aineistoa koskevat muistutukset tulee toimittaa kirjallisesti kunnanhallitukselle osoitettuna osoitteeseen Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi, viimeistään 14.8.2023. Taidetilan Toinilan toiminnasta vastaava taiteilijapariskunta Johanna Juvonen ja Biagio Rosa kertovat, että näyttelyssä on haluttu tuoda esille lasten taiteellista toimintaa leikin kautta, sillä on tärkeää, että lasten taiteen tekemisessä keskeisintä on leikkiminen. klo 19 tekonurmi Otteluisäntä K-market Porkkana Kioski ja hyvää seuraa tarjolla! PetPetin koko perheen lajikokeilut yleisurheilukentällä Tule kokeilemaan lajeja matalalla kynnyksellä kesäkuussa maanantaisin klo 18 19.6. Näyttely on avoinna päivittäin 12.6.-22.6.2023 välisen ajan ja siihen on vapaa pääsy. Petäjäveden terveysasemalla lääkärija hoitajavastaanottojen kesäsulut ajoittuvat juhannuksesta heinäkuun loppupuolelle. Pienimpien näyttelynkävijöiden iloksi kokonaisuudesta on rakennettu moniaistinen kokemus, sillä osaan teoksista voi koskea ja näyttelyssä on lupa myös leikkiä. Yhteen Ottavion teoksista on piilotettu myös jalokivi lasten ja miksei aikuistenkin löydettäväksi. Lisäksi ympäri vuorokauden on käytettävissä Omaolo.fi-palvelu, jossa tehdään oirearvio sähköisellä lomakkeella. Huomioithan, että kunnanviraston kesäsulku on 3.–30.7.2023. Sivu 8 Nro 24 14.6.2023 NIINA KELLONIEMI Ilmoitukset Tarkastettua siemenja ruokaperunaa (10 lajia), karpaloita TORSTAISIN JA MAANANTAISIN klo 8-8.30 Kyläsepän pihassa Kangasniemen Perunaja Vihannes, 0400 239 548 Suunnistuksen omatoimirastit Omatoimirastit palaavat takaisin Kintaudelle Koisjärven maisemiin Jussilanperäntien varrelle. Löydät tarkemmat tiedot sähköisestä asioinnista osoitteesta www.hyvaks.fi/asioi-sahkoisesti. Näiden teemojen lisäksi Astrid on loputtoman kiinnostunut väreistä ja niiden tutkimisesta. Erityisesti autot ovat inspiroineet Ottavioa ja näyttelystä löytyykin lähemmäs sata erilaisin tekniikoin muovailtua tai rakenneltua autoa. 350m, korkeushyppy, kuulantyöntö/pallonheitto 26.6. 3-vuotiaalle kouvolalaiselle Astridille Toinilan näyttely on nuoresta iästä huolimatta jo kolmas ja taideteosten inspiraationa ovat olleet erityisesti prinsessat, lohikäärmeet ja huvipuistot. Ottavion teosten innoittamana galleriaan on rakennettu myös ramppeja, joita pitkin pääsee laskemaan leikkipikkuautoilla. Ratakarttoja on tulosteina Petäjävesi-lehden toimituksen ovessa. Yleisötilaisuudessa esitellään ehdotusvaiheen kaava-aineistoa. Voit asioida kesällä myös sähköisesti, vaikka kesämökiltäsi. AurinkoOtuksen käsityötaiteilija Mirva Kantanen kertoo, että kankaiden valinta ja yhdistely uniikkeihin pehmoleluihin on huolellinen prosessi. AurinkoOtuksen takana toimiva karstulalainen käsityötaiteilija Mirva Kantanen on valmistanut pehmoleluja jo 23 vuoden ajan. #hyvaks?#hyväarkikaikille Kesäsulku Petäjäveden terveysasemalla 26.6.–30.7. PetPet jalkapallo PetPet Rangers 15.6. Maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä myös muutama Astridin kollaasi. Vastauksien perusteella Omaolo kertoo, tarvitaanko terveydenhuollon ammattilaisen apua vai voiko tilannetta seurata kotona. Aineistoon voi tutustua myös Petäjäveden kirjastolla (Miilutie 4), Heinähatussa (Karikontie 1) ja Keuruun kaupungintalolla (Multiantie 5, Keuruu)