Hän oli Björnisen oppilas, kollega ja hyvä ystävä, ja sovitti Pekan työn loppuun. Esiintyjät levyttivät jazzmessun tammikuussa ja toukokuussa julkaistua levyä on nyt myytävänä. Joitain jazzmessun osia Björninen sävelsi ja sovitti jo kanttorivuosinaan Petäjävedellä, ainakin Pacem ja Credo -osiot olivat olleet valmiina pitkään. PB-Collectiveen kuuluu Esko Turpeinen (rummut), Ilona Rimpilä (basso), Panu Korhonen (piano), Markus Lajunen (puhaltimet, ei näy kuvassa) sekä laulukvartetti Piia Laasonen, Anne Federley, Juho-Kusti Väätäinen ja Mikko Miettinen. Petäjäveden vanha kirkko olikin siis ehdottomasti oikea paikka esittää tätä, Piia Laasonen totesi. Myös messuna jazzmusiikki on keveää, pirskahtelevaa ja raikasta. Pacem olikin hänelle itselleen tärkeä kuin hän olisi säveltänyt sen itselleen. Tässä hän varmasti myös toteutti yhden musiikillisen haaveensa, Ojala mietti.. – Elokuussa hän ehti kuunnella vielä raakaversioita kappaleista, Laasonen kertoo. Toisaalta tunnelmat myös vaihtelivat. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 59. Entinen kirkkoherra Seppo Ojala kertoi, että jo 90-luvulla vanhassa kirkossakin järjestettiin jazzja bluestapahtumia. Jazzmessukokonaisuus päätettiin toteuttaa suunnitelmien mukaan, vaikka Pekka Björninen menehtyi viime vuonna. – Tuli sellainen olo, että Pekka voisi tulla minä hetkenä hyvänsä tuolta takaovesta, huokaisi vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki heti konsertin jälkeen. Tutut virret puhuvat puolestaan Tässä messussa musiikki todellakin puhui ja ylisti, sanoja ei enempää tarvittu. Esimerkiksi konsertin nimikkokappale Pacem, jossa pyydetään antamaan meille rauha, pelastamaan iänkaikkiselta kuolemalta, oli sykähdyttävän kaunis. Messussa yleisesti lauletut tai lausutut latinankieliset, perinteiset messuosat ja rukoukset oli sovitettu jazz-kappaleiksi ja muutama tuttu virsi kuultiin uudessa asussaan, uudelleen sovitettuna. Ojalaa lämmitti erityisesti se, että latinalaiset, ikiaikaiset tekstit oli sovitettu messusäveliksi. Jazzmessu toi kokonaan uudenlaisen näkökulman musiikin käyttämisessä kerronnassa, tunnelmien välittämisessä ja kirkollisessa elämässäkin. – Pekka haastoi pohtimaan asioita, ja sanoi aina, ettei pidä jäädä synkistelemään. – Björnisen jazzmessu on saanut alkukipinänsä täältä Petäjävedeltä. – Tämä oli melodisesti ja tunnelmaltaan upeaa perintöä Pekalta. Erityisesti SUVI KALLIOINEN huilut ja saksofoni veivät muihin maailmoihin. Tarkka hän oli myös. vuosikerta Nro 33 2019 Keskiviikkona elokuun 14. Jazzmessun esitti Björnisen tunteneet ja yhteistyötä tehneet muusikot. Seuraavan kerran jazzmessu kuullaan Taulumäen kirkossa 27.8. Kokonaisuus soljui kuten messu, mutta musiikin ja tunnelmien eteenpäin viemänä, ilman sanoja. Pacem-osa löytyi kokonaisuuteen mukaan aivan viimeiseksi ja se myös laulettiin Björnisen hautajaisissa. Upea perintö Viime vuonna edesmennyttä Pekka Björnistä muisteltiin konsertti-illassa lämmöllä ja yleisössä oli paljon hänen entisiä kuorolaisiaan ja ystäviään. Esimerkiksi Angnus dei -nimisessä messuosassa suruisat rummut löivät kuin raskaiden askelten tahtiin ja latinaksi toisteleva pyyntö Jumalan Karitsa, joka kannat maailman synnin, armahda meitä nousi korkeuksiin. Jazzmessun päätteeksi laulettiin yhdessä Soi kunniaksi Luojan. Levyltä on Björnisen toiveesta jätetty virsien lauluosuudet pois; hänen mielestään tutut virret puhuvat muutenkin puolestaan. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Pekka Björnisen koskettava jazz soi sieluun Suvi Kallioinen Petäjävedellä pitkään, 2000-luvulle asti kanttorina toimineen Pekka Björnisen säveltämä ja sovittama Pacem -jazzmessu sykähdytti viime viikon vanhan kirkon kesämusiikki-illassa. Soitinkavalkadi olikin runsas ja instrumentit vuoropuhelivat upeasti keskenään. Esiintyjät olivat vaikuttavan taitavia ja kahdeksan hengen yhtye mahtui juuri ja juuri vanhan kirkon etuosaan soittimineen
Elefanttitauti eli elefantiaasi on ihmisten sairaus, jossa imusolmukkeiden tukkeutuminen saa jalat tai muut jäsenet ja joskus myös nivusten imusolmukkeet turpoamaan paksunahkaisiksi möykyiksi, jotka painavat useita kiloja ja voivat olla jalkapallon kokoiset. Siellä ahtauduimme pieneen huoneeseen, jossa ihmiset odottelivat lääkärille pääsyä istuen vieri vieressä yskien ja ähkien, joskus myös voivotellen. Tuli monesti mieleeen, että pitää muistaa ottaa jostain kukkaoksa varalle, ettei pölytys tällä kertaa jää pelkkään pensseliin. SK. joka toinen perjantai klo 10.30-12. Lapsen huomio kiinnittyy helposti yksityiskohtiin, eikä hän ymmärrä kokonaisuutta, kaikkia liikennesääntöjä tai autoilijan näkökulmaa. Kaikki hyvä vaatii työtä ja huoltoa. Opeta, oi Herra meitä omastamme jakamaan." (Virrestä 954) Harju nappasi kaksi SM-mitalia Petäjävetinen Wilhelmiina Harju, 17, nappasi kaksi henkilökohtaista mitalia 16-17-vuotiaiden yleisurheilun SM-kilpailuissa Kankaanpäässä 9.-11.8. Sinikka Aaltola Nyt kun oma lapsi sompaa liikenteen seassa, niin kyllä kylmää. / Lehterilaulajat enimmäkseen työikäisille innokkaille laulajille srk-kodilla torstaisin klo 18-19.30. Riikka Jussila / SK Viikon pakina: Elefanttitauti Minulla oli taas kerran pikkutyttönä kurkku kovin kipeä. Juhla alkaa kello 10, ohjelmassa on juhlamessu, kahdet kahvit, lounas, kirkkojen esittelyä, partiolaisten toimintaa, Pekka Laukkarisen musiikkia sekä paljon muuta ohjelmaa. To 15.8. 0400 832917. fi. Söimme sen puoliksi ja olimme onnellisia. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Jokaisen puun oksien latvat oli napsittu pois. Koulujen alussa muistutellaan tiheään liikenteessä kulkevista kultahippusista, mutta myös myöhemmin syksyn pimetessä, talvella ja jokaikinen arkiaamu ja -iltapäivä on autoilijoiden syytä olla herpaantumatta. Tuo kummallinen nimi jäi aivoihini ikuisiksi ajoiksi. Kahvio. Lauantaina Harju sai N17-sarjan pituudesta hopeaa tuloksella 5.57. Se oli jättänyt terveiset omenatarhaan. Niin näyttää suuremmatkin sopimukset menevän nyt nurin. Hänen jalkansa olivat kuin tukit ja niin painavat, että hän vaivoin sai niitä nostettua niin, että pystyi ottamaan seuraavan askeleen. Nyt se vähän valskaa. Minun lapsen silmilleni tauti tuntui pelottavalta. Juhlapäivän osallistumismaksu on 20 euroa sisältäen lounaan ja kahdet kahvit. päivä) 5.9. Jos taas haluaa voimakkaan ja ison ruumiin itselleen, siihen on nykyaikana tarjolla useita keinoja. Herra hirvi on löytänyt makoisat mestat. Viime kesänä saimme ensimmäisen sadon omista omenapuistamme. Kansansatu liittyi opetukseen ylpeydestä, kun ylpeys tulla suureksi sai kohtalokkaat seuraukset sammakon elämässä. Minkälaiseiset esteet nyt pitäisi viritellä. Herra hirvi oli laittanut kasan lannoitetta ruokapöydälleen. Henki tässä saattaa liittyä intohimoon siinä mielessä, että meitä ajaa tiedon hankintaan voimakas halu saada tietää jonkun alan asioista mahdollisimman paljon ja silloin tämä halu tuo tietoon hengen eli kiihkeän tunteen, joka on karismaa ja saa sinun puheeseesi tai esitykseesi mielenkiintoa luovan hengen. En ole tarpeeksi huoltanut sopimusta. Toivotaan, että koulutie saataisiin pian turvalliseksi Kintaudella ja muilla kylillä. Hyvä, että edes niin saimme maistaa tulevaa. / Maanantaikuoro eläkeikäisille n. Ke 21.8. Siksi raamattu varoittaa meitä: ”Tieto paisuttaa, mutta henki tekee eläväksi”. Tänä kevääänä tullesasamme plantaaseillemme, selvisi karu totuus. se ur ak un ta @ ev l.fi Lasten liikenneturvallisuus on kaikkien aikuisten vastuulla Viikon pakina: Vuotavat sopimukset BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 18.8. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Kuitenkin sekin on helposti työntämässä meidät ylpeyden puolelle. Puissa on pienen verkon lisäksi korkea kanaverkko. Petäjävedellä ei juhlasunnuntaina järjestetä jumalanpalvelusta, mutta Petäjävedeltä järjestetään maksuton kuljetus juhlaan ja takaisin. Lapsen kyky arvioida liikenteessä etäisyyksiä ja nopeuksia ei ole vielä kehittynyt. Kun siinä nuokuimme äitini kanssa, sisään tuli valtavan kokoinen naisihminen. Sairaus ei tee kantajastaan voimakasta, vaikka ruumiin koko saattaisi siihen viitata, vaan heikon. Su 18.8. Lukemattomat ihmiset maailmassa kamppailevat tullakseen suureksi ehkä ihan ”kuolemattomaksi”. Äitini kanssa menin Ilmajoella lääkäriin kirkonkylään. Omassani on vika ihan itsessäni. Silloin saimme yhden ihanan punaisen ja makean omenan. Talvella monta kertaa haaveilin paremmasta sadosta tänä vuonna. Ilmoittaudu juhlaan viimeistään 28.8. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki / Pekka Simojoki, Avaralla paikalla. Vuosikymmenet YYA-sopimus räkättien kanssa on toiminut loistavasti. En vaan tiedä, millä voisimme varjella niitä vastaisuudessa. On ainakin oksaa, johon kasvattaa satoa. Tämän kaiken ymmärrämme ja että sairaus on kovin paljon kärsimystä tuottava. Niinpä sammakko alkoi puhaltamaan itseensä ilmaa ja se pullistui ja pullistui sillä seurauksella, että se viimein halkesi. Sunnuntaina hän voitti N17-sarjan kolmiloikasta kultaa tuloksella 12.26. Tietoon pitäisi liittyä henki, ettei se jäisi kuivaksi tiedoksi. Ylpeys on yksi kuolemansynneistä ja siksi varottava asia. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 55e (sis. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 433 8300 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. fi pe ta ja ve de n. Liput 15 €. Ja vaikka lapsi toimisi kuinka oikein, voi silti sattua jotakin. Tilaisuuteen ovat kaikki vauvasta vaariin tervetulleita. Kirjoitinkin siitä. klo 13 Messu Petäjäveden kirkossa / Seppo Rahkonen, Jukka Kulju. Saamme todennäköisesti jatkossa puistamme tuuheammat. Aloitus torstaina (huom. Harju edustaa Jyväskylän kenttäurheilijoita ja häntä valmentaa Tanja Niemi. "Lahjoillasi meitä siunaat, kaiken annat ajallaan. Sivu 02 Nro 33 14.08.2019 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 Toimittaja Hanna Mäkinen 050 433 8300 toimitus@petajavesilehti.fi etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 sekä sopimuksen mukaan. Musiikkityö tiedottaa: Lapsikuoro kaikille 1-6-luokkalaisille srk-kodilla torstaisin klo 15-16. Tämä terveisenä kaikkiin muihinkin sopimuksiin. Äitini kuiskasi korvaani, että naisella oli elefanttitauti. En ollut kuunaan nähnyt niin isoa ihmistä. Voit käydä kuntosalilla ja kasvattaa lihaksia urheilun avulla tai sitten siihen yhdistettynä voit käyttää kehonrakennusaineita, jotka kasvattavat lihaksia. Vetäjänä ainakin elo-syyskuussa Juho Torkki, p. Yleensä tauti johtuu ihmisessä loisivien sukkulamatojen aiheuttamasta imuteiden tuhoutumisesta. Olen pitänyt sitä itsestään selvyytenä. Puhuu Jarmo Laakkonen. Liput 15 €. klo 18 Lähetysilta Pengerjoen kodalla. Levikki noin 1700 kpl. Kyllä se ensi telvenakin muistaa apajansa. Tätä kautta pääset osallistumaan voimamiestai nainen kilpailuihin, joissa sinut ”rankataan”, oletko mestari sillä alueella. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 70e (sis. diakoni Riikka Jussilalle, 040 7656 176 tai riikka.jussila@evl. Aloitus 15.8. "Tule mukaan laulamaan, laulu auttaa jaksamaan!" Kastettu: Aune-Martta Kaarina Järvinen. Tänä kesänä emme saa omenan omenaa. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Vetäjänä Pia Jussila. Tuo meidän oma mehiläinen sen varmasti sai aikaan. vietetään Keuruun kirkonmäellä Lapuan hiippakunnan seurakukuntalaisuuden juhlaa. Aloitus 5.9. Ovat syöneet tyhjiksi punaiset pensaani. Emme kuitenkaan pääse eroon siitä, sillä ylpeyden synti kietoutuu vahvasti moniin eri muunnoksiin ei vähiten siihen, että haluamme näyttää ihmisten silmissä vain ne parhaat puolet ja kätkeä ihmisiltä kaiken sellaisen, joka tuottaa meille häpeää muodossa tai toisessa. Free Seurakuntalaisuuden juhlaa Sunnuntaina 8.9. Kahvio. Vetäjänä ainakin elo-syyskuussa Juho Torkki. Tieto ja tiedon hankinta on arvokas asia ja arvostamme ihmisiä, joilla on paljon tietoja ja asiantuntijuus on korkeassa kurssissa yhteiskunnassamme. klo 11.00. Muutenkaan minulla ei mene nyt erikoisen hyvin. Syyllinen paljastui pian. Myöhemmin nuoruudessani kuulin sadun sammakosta, joka kohtasi niityllä lehmän ja halusi tulla yhtä suureksi kuin se oli. Suuruus siis käsitteenä liittyy ulkonaiseen, aineelliseen kokoon, mutta myös näkymättömiin asioihin, kuten tietoon ja taitoon. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki / Vivamon raamattukylä, Tuhlaajapoika -musiikkidraama. Jos tästä haluaa jotain positiiivista repiä, sitäkin löytyy
Mielekästä, merkityksellistä työtä Yhteys koulun ja vanhempien välillä muodostuu tuttuun tapaan Wilmaviestien ja alkusyksyyn ajoittuvien vanhempainiltojen välityksellä. Koulutyön keskiössä on kaksi teemaa. Solmutekniikalla voi valmistaa paitsi koruja ja kasseja, myös koriste-esineitä tai vaikka oviverhoja. – Tuntuu tosi hyvältä. Yhteispeliä kouluarjessa Petäjäveden alakoulujen opettajat ovat saaneet aiheeseen liittyvää koulutusta muun muassa Yhteispeli -hankkeen puitteissa. Sama opettaja, Marjo Kalavainen, vetää myös Valolyhtyjä ja paperikoristeita -kurssin. Laitos toimii automaattisesti ja on päällä jatkuvasti. Kirjoittamiseen liittyvää kurssia ei Petäjäveden osasto ole tarjonnut pitkään aikaan, mutta tänä vuonna kirjoittamaan taas pääsee. Kokkauskurssi lapsille ja vanhemmille Syysherkkuja kokkaamaan -kurssi on tarkoitettu 5-12 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Jämsän kaupunginvaltuustolla ja kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä kysymyksiä kaupunginjohtajaehdokkaille 9. Toinen teema, Hyvä mieli tarttuu, liittyy meillä sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin. HM Eero Vainio eteni jatkoarviointeihin Jämsän kaupunginjohtajahaussa Kansalaisopiston täkyinä ukulele ja makramee Hanna Mäkinen Huomenna torstaina kolahtaa Keuruun kansalaisopiston odotettu kurssiesite monen kodin postilaatikkoon myös Petäjäveden seudulla. Käsityötaitojen puolella Karppinen nostaa esille uuden makramee-kurssin. alkaen. Sivu 03 Nro 33 14.08.2019 Antti Tupamäen valmentama ja ohjastama Polara voitti toisen perättäisen Ruunaruhtinas -tittelinsä viikonloppuna Ylivieskassa. – On se sellainen hevonen, ettei toista samanlaista tule, Antti Tupamäki sanoi. Yhdeksänvuotias ruuna on antanut taustavoimilleen paljon. kello 9.00. – Petäjävedellä vanhat palvelut säilyvät ja itse jatkan työskentelyä Petäjäveden studiotilassa. Laitos on päästänyt tummaa savua ilmaan. Petäjäveden Energia Oy:n mukaan öljykattilan säädöt tullaan tarkastamaan, jotta savuhaittoja ei pääse muodostumaan. Polara oli lauantain lähdön jälkeen kokonaistuloksissa kuudentena, 0,6 sekunnin päässä kärkeä pitäneestä Nopsan Vauhdista. Viikon 32 aamut olivat kylmiä ja lämpötilaan nähden hakekattilan polttoaineen syöttö oli liian pieni. Eilen se käytännössä vei lämmityksessä kaksi kierrosta, sellainen kultainen keskitie kun löytyisi näiden välillä, Antti Tupamäki naurahti. Tällä kertaa ohjelmassa on kokkailua Sirkka-Liisa Liias-Heikkisen opastuksella. – Tämän lukuvuoden teema meillä on lukeminen. Myös me Petäjävedellä näemme ne tärkeiksi. Ukulelekurssin vetäjänä toimii Kimmo Riikonen, joka antaa myös kitara-, bassoja pianotunteja. 3,5 vuotta Petäjäveden Kirkonkylän koululla opettanut petäjävetinen Hanna-Maria Jylhä toimii syyslukukauden ajan myös koulun johtajana. Lauantaina ensimmäisen osalähdön voittanut Nopsan Vauhti oli kokonaiskisassa kolmas. Hankkeen tavoitteena on luoda kouluille yhtenäinen toimintamalli vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen. syyskuuta järjestettävässä tentissä. Lämpimällä säällä myös pienestä hakekattilasta saattaa muodostua savua, koska kattilaan pääsee automatiikan ohi liikaa polttoainetta.. Viimeksi lapsen ja vanhemman yhteinen, suosittu kurssipäivä sijoittui talliympäristöön ja hevosseuraan. Kursseille ilmoittautuminen alkaa useimpien kurssien kohdalla tiistaina 20.8. Syy alalla viihtymiseen löytyy läheltä. Voi että, kuinka oli esimerkiksi viime viikolla ihana mennä omaan luokkaan kakkosluokkalaisten kanssa kaiken hallinnollisen pyörityksen jälkeen. Mikäli kurssiesite jää saapumatta postissa, saa sen kirjastolta perjantaista 16.8. – Tärkeässä roolissa ovat muun muassa kuunteleminen ja kertominen sekä oman toiminnan ohjaaminen. Mukana on sekä vanhoja tuttuja suosikkeja että uutuuskursseja. Lähtökohdat ovat kunnossa. syyskuuta 2019. Oppilaita Kirkonkylän koulussa on 213. Ukulelea ja makrameeta – Uutuutena meillä on muun muassa ukulelekurssi, joka on meillä ollut haaveena jo monen vuoden ajan. Valintaryhmä tekee esityksen kaupunginhallitukselle syyskuussa ja kaupunginvaltuusto valitsee Jämsän uuden kaupunginjohtajan 23. – Nyt jyllää innostus solmeiluun. SK Petäjäveden Energia Oy:n lämpölaitoksen savuhaitat Petäjäveden ympäristötoimeen on tullut ilmoituksia lämpölaitoksen savuhaitoista. Kattilasta pääsi tummanharmaata savua ilmaan. Keuruun kansalaisopiston verkkosivujen puolella kurssitarjontaan on päässyt tutustumaan jo hyvän tovin. Vain mielikuvitus on rajana. Kun matkalla on ollut myös pieniä vastoinkäymisiä, osaa tätä arvostaa paremmin, osaomistaja Tiainen komppasi. Mikäli kurssi ei tunnukaan omalta tai kurssin joutuu muusta syystä jättämää väliin, on kurssille jo ilmoittautuneen muistettava perua ilmoittautumisensa kansalaisopistolle. Moni onkin jo käynyt tarkistamassa, millaisia aiheita Petäjäveden osaston 58 kurssin tarjonta pitää sisällään. SV-palvelun yritystoiminta laajenee Petäjävetinen yritys SV-palvelu Henry Moilanen ja Suomen Hakukonemestarit ovat kesällä 2019 yhdistäneet voimansa ja perustaneet uuden yrityksen Mainostoimisto Sitrusmedia Oy:n. Ennen sunnuntain osalähtöä ruuna oli tuntunut puolestaan jopa laiskalta. Valintaryhmä kutsuu haastattelujen perusteella Eero Vainion, Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helasteen ja Hartolan kunnanjohtaja Merja Oleniuksen kaupunginjohtajan tehtävän jatkoarviointeihin. – Alleajossa hevonen oli tänään tosi haluton. – Tietysti nykyaikaista koulua on, että yritetään hakea vähän erilaisia oppimisympäristöjä. Jatkossa uusina palveluina saa esimerkiksi dronekuvausta, verkkokaupan haluamallaan sisällöllä, hakusanaja somemainontaa sekä markkinointia. Useimpiin kansalaisopiston kursseihin voi käydä tutustumassa yhden tunnin verran ennen kurssiin sitoutumista ja maksun suorittamista. Ennen Petäjävedelle tuloa Jylhä ehti työskennellä 15 vuoden ajan luokanopettajana Jyväskylässä. Nämä ovat mielekkäitä hommia, mä tykkään, sanoo Jylhä. Uusi yritys perustettiin, jotta pystyisimme palvelemaan teitä paremmin, yrittäjä Henry Moilanen kertoo. Kaikista ihaninta oli, kun yksi oppilas tuli ja sanoi, että ope, mä rakastan tätä luokkaa ja koulua. Niitä sitten tosiaan haetaan mistä nurkasta milloinkin, Jylhä kuvailee. Tilat ovat täynnä, ja tilakysymyksiä ratkotaan väliin luovallakin otteella. päivänä. – Kaikki olemassa olevat asiakassopimukset jatkuvat ennallaan. Monipuolisesti erilaisia seuratansseja sisältävä kurssi pidetään Petäjäkallion päiväkodilla, minkä vuoksi paritanssikussin osallistujamäärä on rajattu kahteenkymmeneen, kertoo Karppinen. Ukulele on soittimena vähän helpompi kuin kitara, ja eri ikäiset ihmiset voivat aloittaa ukulelen soiton opettelun yhdessä, toteaa Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osastonjohtaja Kerttu Karppinen. Polara kävi kilpailun avauspäivänä lauantaina radalla turhankin kuumana. Se on parasta palautetta. Yhteispeli -toimintatapa ei opettajille ole uutta, mutta uutta on se, että sitä tehdään nyt järjestelmällisesti, kertoo Hanna-Mari Jylhä. Heino Ylikosken Tarinat polvesta polveen elämäntarinan kirjoittamisen kurssi tarjoaa eväitä esimerkiksi oman elämäkerran, suvun tai vaikkapa yhdistyksen tarinan taltioimiseen. Ideana on järjestää viihdyttävä ja opettavainenkin yhdessäolon päivä lapselle ja aikuiselle marraskuun 16. Norjalainen, Jens Erikssonin valmentama Polar Northug ylsi Ruunaruhtinas -kokonaiskilpailussa hopealle. Paritanssia ja kirjoittamista – Liikunnassa uutuutena on Paula Ketun vetämä Paritanssin alkeet, jonne voi tulla myös ilman paria. – Tällaista lapsen ja hänen vanhempansa yhteistä kurssia toivottiin esimerkiksi koulutoimen taholta kevään suunnittelupalaverissa, kertoo Kerttu Karppinen. Kesäaikaan lämpö tuotetaan pääasiallisesti pienellä hakekattilalla, jonka polttoaineena käytetään puhdasta puuhaketta. – Kyllä suurin syy alalla pysymiseen ovat olleet oppilaat, eli lapset, ja heidän vilpitön innostuksensa ja ilonsa. Tämän vuoksi öljykattila käynnistyi aamuisin. – Meillä on hyvä henkilökunta ja mukava henki, linjaa Jylhä. Myös nykyiset yhteystiedot toimivat edelleen, Moilanen kertoo. Petäjävedellä hevosia valmentava Antti Tupamäki omistaa Polaran yhdessä Janne Tiaisen kanssa. – Ehkä se tosiaan hoksasi tänään, että tässä ei enää auta ottaa ylimääräisiä välispurtteja. Perumatta jääneestä kurssipaikasta laskutetaan normaali kurssimaksu. – Kyllä mä halua olla tekemässä työtä koko kylän hyväksi. Toisen, 2600 metrin matkalla ajetun osalähdön voitto siivitti Polaran sunnuntaina kokonaiskilpailun ykköseksi. Uudessa yrityksessä on kaksi osakasta: Moilanen ja Miikka Joki. – Vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot ovat asia, jota nykyään painotetaan koulussa paljon. Molemmat teemat tulevat näkymään monialaisissa opintokokonaisuuksissa kaikilla luokkatasoilla. Antti Tupamäki ei etukäteen ollut järin luottavainen. Hanna Laakso / HM Polara ravasi jälleen Ruunaruhtinaaksi HANNA MÄKINEN Hanna-Maria Jylhä johtaa Kirkonkylän koulua syyslukukauden ajan Hanna Mäkinen Kirkonkylän koulun johtajana syyslukukauden ajan toimiva Hanna-Maria Jylhä luotsaa kouluväen uuteen lukukauteen hyvillä mielin. Mikäli hakekattilan teho ei riitä käynnistyy öljykattila automaattisesti. Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on yksi kolmesta Jämsän kaupunginjohtajahaussa jatkoon päässeestä kaupunginjohtajaehdokkaasta. Lukutaidon heikentymisestä puhutaan nyt niin paljon, että ei siihen voi olla reagoimatta. Jylhän toive on, että vanhemmat tulisivat aktiivisesti mukaan myös vanhempainyhdistyksen eli Vanhiksen toimintaan
Iso pöytä, joka muodostaa penkin ja jakkaroiden kanssa ryhmän, on tehty saman männyn keskemmältä puuta sahatuista lankuista. Tilat ovat nyt melko nyt hyvässä kunnossa, mutta Palolan mukaan remontoitavaa olisi niin paljon kuin rahoitusta vain saataisiin. Taustalla näkyy Rautasaaren pihlajasta tekemä seinäkaappi, keramiikkakulhot ovat Panu Koskimiehen käsialaa. asti. – Esillä olevat huonekalut ovat prototyyppejä, joissa olen kokeillut eri puiden käyttötapoja. – Sohvapöytä on tehty ison männyt pintalaudoista, jotka ovat leveitä ja iso-oksaisia. Taantuvien lajien metsästystä vältetään Suvi Kallioinen Jahtikausi alkoi viime lauantaina kyyhkysjahdilla ja usein juuri ensimmäisinä päivinä metsästys on aktiivisinta. – Huonekalut ovat näyttelyä varten tehtyjä, eräänlaisia koekappaleita. Toinen iso pöytä on tehty Keuruulla kasvaneesta loimukoivusta, joka oli tyveltä 70-senttinen. Pihlajarinteen asukkaista suurin osa on muistisairaita vanhuksia ja kehitysvammaisia aikuisia. Näyttelyssä on esillä kaksi isoa pöytää, joista toisen ympärillä on myös penkki ja jakkaroita, sohvapöytä ja kaksi seinäkaappia sekä pihalla, näyttelyrakennuksen edessä yksi puinen veistos. – Näissä kalusteissa olen harjannut irtonaisen hiilen pois ja sitonut sen pintaan puuöljyllä. Metsästäjinä voimme kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen, Ekman muistuttaa. Korpilahden näyttely on avoinna 1.9. Ja ne, jotka eivät pysty ajattelemaan itse, eivät kuuluisi metsästää lainkaan, Ekman napauttaa. Ekman muistuttaa petäjävetisiä metsästäjiä myös siitä, että nyt kun metsästysseurat suunnittelevat syksyn jahteja, Riistakeskus olettaa, että metsästäjät osaavat itsekin miettiä, mitä luonto kestää ottaa ja mitä ei. – Pihakalusteeksi tehdyssä pöytäryhmässä olen kokeillut pintakäsittelyä polttamalla. Tavoitteena minulla on tehdä oma Lähipuu-mallisto, johon kuuluisi huonekalujen lisäksi pienempiä koristeja käyttöesineitä, joita voisi tehdä pienemmistä puupaloista, Rautasaari kertoo. Pihlajarinteen väki ottaa ilolla vastaan myös uusia vapaaehtoisia ystäviä, jotka lukisivat ääneen tai veisivät asukkaita ulos. Tumma pinta polttamalla Rautasaari käyttää huonekaluihinsa vain lähipuuta, joten hän osaa myös nimetä, mistä mikäkin huonekalu on syntynyt. Tänä kesänä Pihlajarinteellä työskentelee myös Jyväskylästä kotoisin oleva Emmi Sironen, joka opiskelee lääkäriksi Latviassa, koska ei saanut Suomesta opiskelupaikkaa. Sivu 04 Nro 33 14.08.2019 TIINA LAMMINAHO Lähipuu-huonekalut esillä Höyry-galleriassa Tiina Lamminaho Petäjävetisen puusepän Mika Rautasaaren lähipuisia huonekaluja voi ihailla nyt elokuun ajan Korpilahdella, Höyrygalleriassa. Pihlajarinteen asukkaille järjestetään tapahtumia silloin tällöin, viimeksi pidettiin juhannusjuhlat. Lajien taantuminen ei kuitenkaan johdu metsästämisestä, vaan elinolojen muutoksista. Punasotka, tukkakoskelo ja alli ovat rauhoitettuja nyt kokonaan, Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Ekman kertoo. Jakkaroissa pehmeys ja keveys ei haittaa, keveydestä on päinvastoin hyötyä. Molemmat miehet ovat opiskelleet Petäjäveden käsija taideteollisessa oppilaitoksessa. Hiillostaminenhan on vanha puunsuojaustapa; Suomessa aidantolppien maahan tulevat päät on suojattu lahoamista vastaan polttamalla ja Japanissa hiillostamista on käytetty muun muassa rakennusten ulkoverhouksissa suojana lahoa ja tuholaisia vastaan, Rautasaari kertoo. – Jos sitä itse joutuu joskus tänne asumaan, niin toivon että joku käy sitten viihdyttämässä, Ohra-Aho tuumasi. Vanhin asukas on 93-vuotias. – Meillä on hyvä yhteishenki ja tsemppaava esimies, niin saadaan paljon aikaiseksi, lähihoitaja Niina YlennysmäkiRantanen tuumaa. Kyllä tällaiset tapahtumat lisäävät sitä yhteisöllisyyttä, Palola kehui. – Jakkarat on tehty isoista, oksaisista ja nopeasti kasvaneista kuusista, jotka ovat sahatavaraksi huonoa. Pihlajarinteen omistajan Vanhusten Tuki ry:n puheenjohtaja Heikki Palola kiitteli, miten virkistyspäivä tuo ihmisiä yhteen. Petäjäveden Erämiehillä on jäsenilleen ja tarvitaessa muillekin uusi noutopalvelu, jossa paikallista koiraväkeä voi saada apuun, jos esimerkiksi metsäkanalintu haavoittuu ja menee piiloon.. Maasta puusta-tulesta -näyttelyssä on Rautasaaren töiden lisäksi jyväskyläläisen kuvanveistäjän, Panu Koskimiehen teoksia. Vesilintujahti aloitetaan 20.8. Seinäkaapeista toiseen on käytetty samaa keuruulaiskoivua kuin isoon pöytää, toinen kaappi taas on tehty Karstulassa kasvaneesta isosta pihlajasta. – Parasta on ollut se, että asukkaiden omaisten määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Höyry-gallerian näyttely on Rautasaaren toinen, ensimmäisen hän piti pari vuotta sitten Laukaassa. Yhteinen suvipäivä lisää yhteisöllisyyttä SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Pihlajarinteen palveluasunnoilla vietettiin asukkaiden ja omaisten perinteistä virkistyspäivää. Tässä pihakalusteeksi tarkoitetussa pöytäryhmässä olen kokeillut pintakäsittelyä polttamalla, Rautasaari kertoo. Rivitalojen jokainen huone on täynnä ja asukkaita on nyt 17. Tällä hetkellä palveluasunnoilla käy yksi vapaaehtoinen. Käytän paljon isoja ja oksaisia pihapuita, jotka yleensä päätyvät polttopuiksi, Rautasaari kertoo. Kunnan kotihoidon työntekijöistä kolme sekä yöhoitaja työskentelevät Pihlajarinteellä. Yleensä koivut eivät kasva niin isoiksi, tämä oli sen verran harvinainen, että lankkuja ei hennonut pilkkoa pienemmäksi. Jukka Ohra-Aho musisoi ja makkara maistui terassilla. – Nyt on taantuvia lajeja, joiden ampumista pitää välttää. Petäjäveden Osuuspankki tarjosi grillimakkarat ja Jukka Ohra-Aho soitti haitaria ja lauloi tuttuun tapaan talkoohengessä. Mika Rautasaaren lähipuista tehtyjä huonekaluja on esillä Höyry-galleriassa Korpilahdella. – Taantuvien lajien metsästämisestä tulee 1.8.2020 alkaen ilmoitusvelvollisuus, ja ilmoittaminen käy helpoiten oman riistajärjestelmän kautta. – Nyt myös seurojen pitää oppia luottamaan metsästäjiin ja suunta pitäisi olla se, ettei määriä tarvitsisi kiintiöidä. Siten näihin sai kivan ulkonäön ja tuntuman
Tarkastuslausunnossaan keväällä 1944 urkujensoiton professori, urkumallin suunnittelija Elis Mårtenson kehuu, että ”soinnillisessa suhteessa ovat urut katsottava yhdeksi parhaimmista, mitä kotimainen urkutehtaamme on valmistanut”. Petäjäveden urkujen tapainen julkisivu suunniteltiin vuonna 1939 ja sellaisia oli aikaisemmin tehty vain muutama. Urkujen venttiilireikiin oli vaikea saada huopaa, ja jopa urkumestarin päällystakista sitä otettiin. Petäjäveden kunnan, kalastuskunnan ja KeskiSuomen ELY-keskuksen yhdessä rahoittama kolmivuotinen hanke keskittyy niittotöihin Peltosaaren ympäristössä. Paananen työskentelee kalatalousmaksuja hallinnoivassa Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Vesikasvien poistolla parannetaan vesien virtauksia. Sivu 05 Nro 33 14.08.2019 Korjatut urut soivat komeasti PENTTI VALKEAJÄRVI Vesikasvien kunnallinen niittohanke keskittyy Peltosaaren ympäristöön Veneestä niittoa seuraavat Kirrin sillan läheisyydessä Petäjäveden osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Arvo Kettunen ja kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden kirkkoremontin yhteydessä kunnostetut urut soivat voimallisesti ja ”täysin palkein” sunnuntai-illan urkukonsertissa. Niitä on meillä tänä vuonna käytössä noin 3500-4000 euroa. Kangasalan urkutehtaalla oli jo silloin pitkä, yli satavuotinen urkujenrakentamisperinne, ja niitä tehtiin ammattitaidolla ja rutiinilla. Siinä keskellä on kolmio ja pillistö sivuilla, osa puupilleistä on ruskeita. Osa miehistä oli tuolloin kuitenkin rintamalla ja heitä korvasivat oppipojat. Petäjäveden kirkon urut ovat aikoinaan edustaneet uudenlaista urkutyyliä. – Esimerkiksi tuossa Kirrin sillan luona salmi on täysin umpeen kasvanut, siinä ei vesi ole päässyt virtaamaan. – Haitan aiheuttajat, eli lähinnä turvetuottajat, maksavat ELY-keskukselle vuosittaisia kalatalousmaksuja. Urkujen rakenteissa näkyykin yhdistettynä pitkän ajan ammattitaito sekä oppipoikien työ heitä oli toki neuvottu, mutta kaikkea ei välttämättä oltu tehty niin. Uudistuksista huolimatta romantiikan ajan musiikki on ollut vielä leimaaantava ja urut pohjautuvat romantiikan ajan musiikkiin. Heinäkuun lopulla aloitettu niitto jatkuu ympäristösihteeri Niina Koivulan mukaan vielä kahtena seuraavana kesänä. Marko Koskisen urkuesittely kiinnosti ja urkujen sisäänkin pääsi pikkuovesta sisään. Sen tähden sunnuntaiillassa kuultiin yli tunnin ajan romantiikan ajan mahtipontisiakin sävellyksiä.. Orivedeltä saapunut niittokone soveltuu sekä kasvillisuuden leikkaamiseen että leikkuujätteen keräämiseen. Vesikasvien niitto ajoitetaan useimmiten heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin väliseen aikaan – Silloin vesikasveilla on pääravinto vedenpinnan yläpuolella. Hanna Mäkinen Petäjäveden vesillä on tänäkin kesänä niitetty vesikasvillisuutta järeällä kalustolla. Myöskään puutavaraa ei ollut sotaaikaan käytössä tai sen laatu oli huonoa. Kirjavanväristä on Petäjävedenkin urkujen huopapalat. Kunnostuksen tehnyt urkuasiantuntija ja urkuri Marko Koskinen konsertoi romantiikan ajan sävelin. Vesikasvien poisto helpottaa myös kalastusta ja ihan yleistä vesillä liikkumista, sanoo Paananen. Tyyliä käytettiin 50-luvulle asti. Petäjäveden vesillä on heinäkuussa niitetty vesikasvillisuutta samassa kohteessa myös kunnallisen hankkeen puitteissa. Kun kasvin saa katkaistua tuolloin, lähtee kasvilta valtaosa sen käytettävissä olevista ravinteista. Se on pieni ihme, sillä suurin osa työväestä oli sodassa myös urkutehtaassa. Myös soitinpöydän malli oli sille ajalle tyypillinen. – Petäjäveden urut ovat sieltä ihan tyylin edustavimmasta päästä. Kaikki 52 puukantta jouduttiinkin hiomaan suoriksi ja tiivistämään uudelleen, Koskinen kuvailee. Kun niiton suorittaa esimerkiksi kolmena kesänä peräkkäin, ovat niiton vaikutukset pysyvämpiä, toteaa Paananen. Osan niittotöistä on tilannut ELY-keskus. – Petäjäveden kirkon urut ovat siitä harvinaiset, että ne on tehty sotaaikaan. – Toinen asia, joka vaikutti urkuremonttiin aika paljon, oli se, että sota-aikana oli puutetta myös rakennustarvikkeista. Osittain rahoja käytetään kalojen istutukseen, osittain vesikasvien poistoon, kertoo kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen. Rehevöityminen lisääntyy, kun vesi ei vaihdu. Petäjäveden urkujen rakentaminen ajoittuu yleisesti ison urkurakentamisen käännekohtaan; 1930-luvulle asti urkuja rakennettiin koristeulkosivuilla ja varsinainen soitin jäi kulissien taakse. Aika monet ilmalaatikoiden kannet olivat vääntyneet
Sitä ei ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa ja lakiehdotus raukesi vaalikauden päättyessä. Se johtaa siihen, että eläinten turvakodit täyttyvät ja mahdollisesti jotkut eläimet eivät saa väliaikaista kotia sieltä ja joutuvat jäämään kadulle. Rinnettä laskeuduttiin puoliväliin joskus köyden avulla, vaikka pääsihän sinne kiertoreittiäkin pitkin. Mäyrälle maittoivat muun muassa kalanperkuujätteet ja kananmunat, joita Särkkä jätti ruokintapaikalle. Emojen terveyden laiminlyöminen voi tehdä syntyvistä pennuista sairaalloisia ja heikkoja. Matkustaessa kannattaa jokaisen valita eettisesti kohteet, joissa ollaan eläinten kanssa tekemisissä. käymällä hoitamassa kodittomia eläimiä löytöeläintaloissa tai eläinsuojeluyhdistyksissä. Viime viikon Petäjävesi-lehdessä julkaistu mastoja kumparekuva oli vuodelta 1994. Taisto oli jollakin konstilla saanut käsiinsä muutaman dynamiittinallin. Aamulla 31.7. Taajamien lähimetsillä on suuri maisemallinen merkitys ja viihtyvyyttä parantava vaikutus, joten niitä kannattaa käsitellä harkiten. Myös hyppyrimäkiä me penskat sinne tietysti rakensimme, ja minäkin leiskautin ainakin seitsemän metriä. Hiihtolatujen reitti kulki yleensä mäen huipun kautta. Suo oli silloin avoin. Siinä sitten hyppytunnin alussa tuumittiin, jotta missähän niitä voisi turvallisesti paukutella. Todella yleistä on myös pentujen rekisteröimättömyys. Se tarkoittaa säännöllistä kissojen ja koirien kasvattamista myytäväksi, ja siinä eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Suomessa tietenkin ilmasto-olosuhteet ovat erilaiset kuin monessa Euroopan maassa, joissa on paljon kulkukissoja ja koiria. Viime kesänä kävin etsimässä tuota luolaa ja löysinkin, vaikka vähän haetutti. Melko lailla luolan alapuolella suon reunassa oli betoninen bunkkeri. Niin sanotussa pentutehtaassa eläimiä ei esimerkiksi hoideta asianmukaisesti tai niitä pidetään liian ahtaasti. Jotkut ovat myös vähentäneet eläinperäisten tuotteiden käyttämistä. Eläinten ystävä Näkökulma Lukijan kuva Esa Särkkä kuvasi kotitilallaan Nättilässä Metsäkulmalla säännöllisesti vierailleen mäyrän heinäkuussa. Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa vuodessa, mikä on todella paljon. Kuusikot saivat väistyä, ja nykyisellään mäki ympäristöineen on taimikkoa ja nuorta metsää kasvava ulkoilualue laavuineen, kuten paikkakuntalaiset tietävät. Minun mielestäni pentutehtailua on liikaa maailmalla. Pitkään oli käytössä reitti, joka nousi Neijosen kohdalta mutkitellen tornin juurelle ja siitä Kettulan peltoja alas lasketellen. Sinne kaposelle välitasanteelle rakensimme salaisen majamme, kilpailevalta kaveriporukalta piiloon. Jokainen voi toimia ja auttaa. Ei heti saanut uusia Järvisiä katkenneitten tilalle. Keksittiin, että bunkkeri voisi olla hyvä paikka, ei ihan lähellä asumuksia. Olihan se toista kuin tehdä oksapommeja tulitikkujen rikistä näkötornin alahirsiin. Mäyrä kävi ruokailemassa Särkän keittiön ikkunan alla öisin. Ampuminen tapahtui nykyisen urheilukentän läheiseltä kumpareelta lähes parinsadan metrin päästä vasten Kettulanmäen syrjää. Mäen pohjoispää viettää jyrkästi kohti Ihakkisuota, ja siellä melko alhaalla oli yksi meidän seikkailujen ja kiinnostuksen kohde. Suksia katkeili, ja pellillä paikattiin. Heti ei osunut, mutta kun kohdalle sattui, niin johan jysähti komeasti. Näiden päivien tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomio maailman eläimiin, joilla ei ole kotia. Nalli asetettiin kivelle bunkkerin sisäpuolelle ja ylhäältä parin metrin korkeudesta pudotettiin kivi päälle. Se oli suojeluskunnan ammuntoja varten vuoden 1935 vaiheilla rakennettu aika massiivinen, pituudeltaan lähes kymmenmetrinen, osittain katettu ampumasuoja. Sinne siis pojissa mentiin, urheilukentän taakse ja bunkkerille asti. Vapaaehtoista eläinsuojelutyötä voi tehdä myös matkustellessa ulkomailla. HM Juttu jatkuu viime viikolta. Särkkä havaitsi, että syötävää oli käynyt etsimässä mäyrääkin isompi otus. Siihen se hyvin soveltuukin, joskin maisemaelementtinä se on nykyisellään aika vaatimaton verrattuna aiempaan ylvääseen kuusikkoon. Sodan jälkeen ampumarataa ei ilmeisesti enää käytetty. Tämän pahemmaksi ei tällainen ”ampumaurheilu” minun kaveripiirissä kehittynyt. Se oli sitä aikaa. Pentti Valkeajärvi PENTTI VALKEAJÄRVI Kettulanmäki nuoruuteni seikkailumaa Osa 2 Kettulanmäen näkötorni sijaitsi nykyisen maston eteläpuolella olevalla kumpareella. Usein mm. villieläinten kanssa otettavat valokuvat, eläimillä ratsastamiset yms. Ja monoja piti käydä pohjaamassa Tolvasella, koska y-siteen reiät kuluivat väljiksi. Jos et pysty rahallisesti tukemaan kodittomia eläimiä tai antamaan kotia sitä tarvitsevalle, eläimiä voi auttaa muutenkin esim. tarkoittavat sitä, että nämä eläimet joutuvat olemaan vangittuna ja usein väkivallalla koulutettavina/hallittavina ja se ei ole hyväksi eläimelle. Litistyneitä luoteja kuitenkin löysimme mäkirinteestä. Tai oikeastaan kaksi, sillä siellä oli kallion kolossa ketun luola sekä vanha bunkkeri. Vierailustaan karhu jätti todisteeksi myös jätöskasan. Sen verran oli kasvillisuutta tullut suuaukon eteen, ettei sitä enää helposti huomaa. Tornilta lähti polku sadan metrin päässä olevalle jyrkänteelle, joka tuntui silloin varsin komealta ja vähän pelottavaltakin paikalta. Kettulanmäen maisema alkoi muuttua voimakkaasti 1970-luvulta alkaen, jolloin vuorelle tehtiin tie hiekkasiiloa varten ja myöhemmin 1990-luvun alussa pystytettiin linkkimasto. Jokainen voi tehdä valintoja myös syömällä eettisesti kasvatettuja ja tuotettuja lihatuotteita. Toki metsät kasvavat ja maisemat muuttuvat. Yleensä pentutehtaasta tulevilla pennuilla on terveysongelmia. Monessa muussa maassa eläintensuojelu on kehittymättömämpää kuin Suomessa. Ihmiset ottavat lemmikin, mutta eivät hoida sitä hyvin ja heittävät sen kaduille. Keskikoulun ajoilta 1960-luvun alusta muistan yhden paukuttelutapauksen. Oheinen kuva kumpareesta on vuodelta 2018. Samalta vuodelta (-94) oli myös kuva Kettulanmäen pohjoispäästä avautuneesta, esteettömästä näkymästä Litman suuntaan.. Siellä oli laitteet maalitaulujen nostamiseksi esille ja osumien tarkistamiseksi. Edellinen hallitus antoi esityksensä uudeksi eläinsuojelulaiksi. Maailman kodittomien eläinten päivää vietetään 4.4. Muutama askel frisbeepolulta kylän puolelle, niin siinä se on pienehkön koivun kohdalla. Sivu 06 Nro 33 14.08.2019 ESA SÄRKKÄ Miia Mäkelän sarjakuva: Jade Maailmalla on liikaa huonoissa oloissa eläviä eläimiä Monessa eri maassa on satoja kodittomia eläimiä ja niistä suurin osa kuolee sairauksiin, nälkään tai ihmisen aiheuttamiin onnettomuuksiin. Karhu oli myllännyt pellon piilotettuja kananmunia etisessään, ja se oli rikkonut myös ampiaisten maapesän. ja kansainvälistä eläinten päivää 15.8. Silloin on myös tarkoituksena osoittaa myötätuntoa näitä eläimiä kohtaan. Kaikilla on velvollisuus auttaa hätään joutunutta eläintä
tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Pelit klo 18.00 ja 18.50. Puh. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. SUUNNISTUSTA Tämän kesän viimeiset kuntorastit pidetään ensi viikon keskiviikkona 21.8. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. klo 12 Kuivasmäen kentällä, os. Näy myös verkossa! Hyvää näkyvyyttä tarjolla edullisesti myös kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi alkaen vain 10 euroa + alv 24% / kuukaudessa.. Aikuisurheilijat su 14-16. Korkeushyppy, kuulantyöntö, 200m 26.8. Tytöt ja pojat 4-5v.: Harkat keskiviikkoisin klo 17-18. Yhteensä 116 m 2 tai vähemmän, tarpeen mukaan. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. Erkkiläntie 2. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691 tai Antti Koskinen, 040 081 2753. Kolme rataa, pituudet n. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Vanhemmat toimivat toimitsijoina. YLEISURHEILUA Viikkokisat urheilukentällä: 12.8. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Kuivasmäki-Kumpu -kyläyhdistyksen puffetti. Juoksijat pe 17.30-19. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Tytöt ja pojat 2014-2015: Pallokerho keskiviikkoisin klo 17 alkaen. Treenit urheilukentällä: Heittäjät ti 17-18.30 sekä to 17-18.30. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Aikuisten jalkapallokoulu: Harkat maanantaisin klo 18.30. tekonurmella. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. Muista kotitalousvähennys! I. Tervetuloa Fysiokseen. KIRKKOVENESOUTUA Kesämaanantaisin klo 18 kirkkovenesoutua, lähtö Kirveslahden satamasta. Tytöt ja pojat 2012-2013: Harkat keskiviikkoisin klo 17-18. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Papintie 2! • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. Petäjäisten jäsenmaksulla. Moukari, pituushyppy, 350m 2.9. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi KOKO PERHEEN TAPAHTUMA Saappaanheittoa ja muuta mukavaa koko perheelle la 31.8. Maastojuoksu Ilmoittautuminen ja harjoittelu kentällä 17.30 Kisat klo 18. Pituushyppy, keihäänheitto, 60m 19.8. JALKAPALLOA P7 ensimmäinen kotiturnaus to 15.8. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. 1,5 km, 3 km ja 5 km. Liisalantien varrella. Säänmukainen vaatetus ja lenkkarit jalkaan. Tervetuloa uudet ja vanhat urheilijat! Lisätietoja Mikko Stenström, 044 965 2485 LENTOPALLOA Harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh
Salissa käytiin keskustelua kyläkirjan sisällöstä ja toteutuksesta sekä siitä, mitkä muistot ja tarinat olisi tärkeää saada kyläkirjaan, ja miten aineistonkeruuta toteutetaan. Kaskisen kirjoittamat runot on säveltänyt Tommi Kalenius ja sovittanut Matteus Mykkänen. Tuhlaajapoika -musiikkinäytelmä esitetään Petäjäveden vanhan kirkon edustalla 21.8. 89.000€. klo 14 Ha ka se t Tuhlaajapoika esitetään vanhan kirkon pihamaalla Vanhan kirkon kesämusiikkisarjan päättää ensi viikolla 21.8. Syksyn Kids' Friday -iltoja aletaan nyt suunnittelemaan Tervetuloa suunnittelemaan seurakunnan Kids' Fridayn syksyä: iltoihin tarvitaan aikuisia valvojiksi ja oman kiinnostuksen mukaan myös toimintapisteiden vetäjiksi. OPINTOSETELITYYPPISET AVUSTUKSET Työttömät, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja maahanmuuttajat voivat hakea opintosetelityyppistä avustusta kansalaisopiston lukukauden tai lukuvuoden jatkuviin opintoryhmiin osallistumista varten. – Esittelimme kirjatoimikunnan puolesta kyläkirjan tähänastista suunnittelua ja karttahahmotelmaa kyläkirjan alueesta, kirjatoimikunnan puheenjohtaja Eija Hanhimäki kertoo. Kalevi Rautjoki / SK PEKKA KASKINEN LEENA KIVELÄ Lämpimät onnittelumme 3.8.2019 komeat 95 vuotta täyttäneelle kunniapuheenjohtajalle, Aarne Soanjärvelle. Vuosien kuluessa teatteri on valmistanut yhdeksäntoista näytelmää, joita ihmiset matkustavat katsomaan kaikkialta suomesta ja myös ulkomailta. Lipun hinta 15 euroa. Tuhlaajapoika, nuorempi kahdesta veljeksestä, lähtee isän kodista vieraalle maalle ja vaatii mukaansa puolet isän omaisuudesta. kello 18. Kahvio palvelee. Teollisuustie 4. klo 14 Ha ka se t Seuraavat esitykset: to 15.8. Opintosetelihakemus ohjeineen löytyy Keuruun kansalaisopiston opinto-ohjelmavihkosesta. Varmista paikkasi ostamalla liput etukäteen oppailta tai verkkokaupasta petajavesioldchurch.fi. Kintaudella ja 29.11. klo 18 kirkon pihamaalla Tuhlaajapoika -musiikkinäytelmä, liput 15 e . Kirjan kirjoittaja Lea Lerkkanen skannasi niitä talteen ja sopi haastatteluja. Tarvitsemme tilapäistä asiointiapua kylälle. Ensimmäisessä kyläkirjaillassa oli runsaasti väkeä eri puolelta kylää ja kauempaakin. etuovi.com 7903576 2h+k+s 55 m2 Vh. Ohjelma on luettavissa myös internetissä osoitteessa www.keuruu.fi/kansalaisopisto. alkaen ohjelmia on saatavilla myös alueen kirjastoissa. Tervetuloa! Näytelmä esitetään sääolosuhteista riippumatta. Nyt näytelmä on lähtenyt kiertueelle ja saamme nähdä sen lähellämme vanhan kirkon kesämusiikkisarjan päätösesityksenä kirkon pihamaalla. Lapsia on illoissa ollut paikalla sadan molemmin puolin, joten valvovien aikuisten läsnäolo on välttämätöntä jotta illat voidaan toteuttaa. Petäjäveden Petäjäiset ry ja Petäjävesi-lehti Seuratoiminta Automme ilman kuljettajaa. Syksyn Kids' .illat ovat 13.9., 11.10., 8.11. Alennukset jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä ja vain niin kauan kuin määrärahaa riittää. Alennus on henkilökohtainen eikä sitä voi muuttaa rahaksi. klo 9.00 alkaen numerossa 0207 738 733 tai osoitteessa www. Kirjan tekemisessä ovat mukana kyläläiset, kyläkirjatoimikunta ja sen kirjoittaa toimittaja Lea Lerkkanen. Sivu 08 Nro 33 14.08.2019 VANHAN KIRKON KESÄMUSIIKKISARJA ke 21.8. Heti vapaa huoneisto uudehkossa talossa. keuruu.fi/kansalaisopisto. Papintie 2. Tilava koti peruskorjatussa talossa aivan keskustassa. Monia muistoja ja tarinoita jaettiin pöydissä ja innostunut puheen sorina kävi kylätalon salissa kahvittelun lomassa. Järj. Hakemuksia otetaan vastaan kansalaisopiston toimistossa ajalla 20.8.20.9.2019. Vivamossa vaeltava teatteri toimii neljän kuukauden aikana kesällä, sekä joulun ja pääsiäisen alla. Tuhlaajapoika-näytelmä valmistui 2010, ja sitä esitettiin useita vuosia vaellusnäytelmänä Lohjalla, Vivamon Raamattukylän ulkoilmateatterissa. Mikäli opinto-ohjelma ei tule postin mukana, ottakaa yhteys kansalaisopiston toimistoon p. Etsitkö eläkepäivien kotia tai ensiasuntoa?! 2h+k+s 60,5 m2 Vh. Puh. musiikkidraama Tuhlaajapoika. Kirjan ennakkomyynti on alkanut, ja sen voi jo ostaa 45 euron ennakkotilaushintaan ja tukea sillä tavalla kyläkirjaprojektia. Avustuksella alennetaan tai korvataan kokonaan yhden opintoryhmän opintomaksu / hakija. Näytelmän on käsikirjoittanut Anna-Mari Kaskinen ja ohjannut Matias Nyman. Ahneus ja hyväksikäyttö ihmissuhteissa. Esitys päättää kesämusiikkisarjan 2019. klo 14 su 18.8. Vanhan kirkon säätiö, Petäjäveden seurakunta & Petäjäveden kunta KANSALAISOPISTON OPINTO-OHJELMA Keuruun kansalaisopiston lukuvuoden 2019-2020 opinto-ohjelma jaetaan postin välityksellä osoitteettomana talouksiin Keuruulla, Multialla ja Petäjävedellä viimeistään 15.8. Jatkossa kirjan teemoilta kokoonnutaan kerran kuussa yhteiseen muisteloiltaan kylätalolle, seuraavan kerran syyskuussa. Esityksen jälkeen halukkaat pääsevät samalla pääsylipulla tutustumaan myös Petäjäveden vanhaan kirkkoon. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 20.8. – Kannustamme tuomaan esiin kaikenlaisia kertomuksia, muisteluksia, dokumentteja ja kuvia, niin juhlan kuin tavallisen arjen tarinat ja muistot ovat arvokasta sisältöä kyläkirjaan, millainen Ylä-Kintauden kylä asukkaineen, taloineen ja toimintoineen on eri aikoina ollut, Hanhimäki sanoo. – Haemme myös koko ajan aktiivisesti lahjoittajia, yrityksiä, yhteisöjä ja yhdistyksiä, kirjatyön tukijoiksi. klo 18 50-vuotias Korpilahden Teatteri esittää: Lisätiedot ja varaukset: 040 544 0551 www.korpilahdenteatteri.fi Li pu t 10 € Li nd gr en Gö te st am la 17.8. Nyt ei tarvitse matkustaa kauas. Kirkkotie 3 etuovi.com 7882331 SOVI OMA ESITTELYAIKA! 040 507 9560 Aulis Levänen LKV K-S Asuntovälitys LKV , Siltatie 1, Petäjävesi. Se on erikoistunut esittämään Raamatun suuria kertomuksia musiikkinäytelminä. 0500 645 589 Petäjäveden Erämiehet ry:n KESÄKOKOUS 23.8.2019 klo 18.00 Repolassa. 0207 738 733. Vanhan kirkon ympäristö on erityinen paikka tälle ikiaikaiselle kertomukselle. Perjantaista 16.8. Mahdollisuus tutustua kirkkoon. Alennusta myönnetään henkilöä kohden vain yhden kurssin kurssimaksua varten ja enintään 30 € / henkilö. Tavoitteena on, että kirja ilmestyisi ensi vuonna 2020. Näytelmän teemat ovat ikiaikaisia: isän suhde kahteen erilaiseen lapseen ja luopumisen kipu lapsen astuttua kodin vaikutuspiiristä tuntemattomaan tulevaisuuteen. 69.000€. Suunnittelupalaveri on tiistaina 20.8. Musiikkinäytelmä perustuu yhteen Jeesuksen tunnetuimmista vertauksista. Tiesitkö, että Petäjävesi-lehden tilauksesta saa enemmän irti, kun ottaa kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi käyttöön käyttäjätunnukset. etuovi.com 7902041 Tupakeittiö+mh+khh+ph+s 74,5 m2 Vh. klo 18 50-vuotias Korpilahden Teatteri esittää: Lisätiedot ja varaukset: 040 544 0551 www.korpilahdenteatteri.fi Li pu t 10 € Li nd gr en Gö te st am la 17.8. Vivamon Raamattukylän teatterin perustivat 2005 Lohjan Vivamoon kirjailja, runoilija Anna-Mari Kaskinen ja silloinen Vivamon keskuksen johtaja, petäjävetinen Kalevi Rautjoki. kello 17.30 seurakuntakodilla, aluksi juodaan kahvit. Ja todellinen, kestävä rakkaus, joka jaksaa odottaa ja toivoa silloinkin kun kaikkien muiden toivo alkaa hiipua. KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Jokaiselle kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon puhelimitse tai netin kautta, ellei opinto-ohjelmassa ole toisin mainittu. Käsitellään kesäkokous asiat ja PRH:n vaatimat sääntökorjaukset. klo 14 su 18.8. Eräänlaisina esikuvina tetterille on ollut jo keskiajalta tutut mysteerinäytelmät, joita esitettiin erityisesti suurina kirkollisina juhla-aikoina. Seuraavat esitykset: to 15.8. 75.000€ Heti vapaa huoneisto aivan keskustassa. Tunnuksien avulla koko talous voi lukea Petäjävesi-lehden sähköistä näköislehteä kotisivuillamme joka viikko jo tiistaina iltapäivällä, selata lehtiarkistoa ja lukea artikkeleita sitä mukaa kuin toimitus saa niitä valmiiksi.. Kahden erilaisen lapsen itsenäistyminen vahvasta isähahmosta ja sisarkateus. Petäjävedeltäkin on tehty vuosien aikana useita bussiretkiä Vivamon Raamattukyläteatteriin. Monilla oli mukana jo aineistoa, kuten valokuvia ja muuta kirjallista aineistoa. Suunnitteluiltaan osallistuminen ei velvoita vielä mihinkään, joten rohkeasti mukaan! SK Ylä-Kintaus saa ensimmäisen kyläkirjansa Suvi Kallioinen Tiistai-iltana Ylä-Kintauden kylätalolla kävi kuhina, kun siellä järjestettiin ensimmäinen kylätapaaminen, jossa yhdessä suunniteltiin tulevaa kyläkirjaa