Petäjävesi-lehti 15.01.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

päivänä 54. 010 666 3270 mika.koivuneva@k-market.com KIIVI 500 g/rs, Italia 99 rs (1,98/kg) 1 Kariniemen kanapojan 1 JÄÄVUORISALAATTI KOIPIREISI n. - Kunnat ovat riippuvaisia toisistaan ja myös Jyväskylä on riippuvainen ympäristökunnistaan, Kaitokari myönsi. Valtionosuuksilla on Petäjävedellä suuri merkitys - mutta pienempi kuin osalla muilla selvityskunnilla. Kaitokari lupaa, että Petäjäveden kunnan halu jatkaa itsenäisenä tulevaisuudessakin tullaan huomioimaan lopullisessa ehdotuksessa, mutta todennäköisesti jonkinlainen liitosehdotus tehdään selvityksen valmistuttua maaliskuun loppuun mennessä. Petäjävedellä ei vielä ainakaan ole kriteerit täyttymässä. Kuntajakoselvityksen väliraportin mukaan vaihtoehtoja on kaikkiaan yhdeksän. Kuntaja- koa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä, tai se muuten edistää kunnan toimintakykyä, palveluja, elinolosuhteita, elinkeinojen toimintamah- dollisuuksia tai yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvitystä tehdään kuntarakennelain pohjalta. Petäjävedellä täyttyvät muun muassa väestöpohja-, työssäkäynti- ja työpaikkaomavaraisuusperusteet. KLO 10-17! 0 HILLOMUNKKI 35 0 kpl KARJALANPIIRAKKA 40 1 LASKIAISPULLA 40 kpl kpl PORKKANA 0 Asematie 8, Petäjävesi puh. - Näyttäisi siltä, että maakuntamalli olisi tulossa sote-ratkaisuksi, mutta erimielisyyksiä on ollut siitä kuka palvelut järjestää, Kaitokari totesi. Muun muassa valtuutettu Eija Hanhimäki (kesk) osoitti kritiikkiä koko selvitystyön nurinkurisuudesta, sillä ensin pitäisi tietää sote-kuviot ennen kuntajakoselvityksiä. Lisää aiheesta sivulla 3.. Jos kriisikunnan kriteerit täyttyvät, voi Kaitokarin mukaan valtioneuvosto tehdä pakkoliitoksen. Hallitus tekee siitä uuden järjestämislain kevään aikana. Petäjävesi on mukana niistä kahdessa: valtava seutukaupunki muodostuisi kaikista selvityksen yhdeksästä kunnasta ja työssäkäyntikaupunkiin kuuluisi Petäjäveden lisäksi Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa ja Uurainen. Kuntalaisten näkemyksiä kirjasi illan aikana ylös Anni Antila. Suvi Kallioinen Torstai-iltana noin sata kuntalaista kokoontui auditorio Miiluun kuulemaan Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen kuulumisia. Kuntajakoselvittäjä Paa- vo Kaitokari kuvaili, että valtiovarainministeriön tilaamassa selvityksessä kerätään ne tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä päätökset yhdistää selvitysalueen yhdeksän kuntaa, tai osa niistä. 1,2 kg 99 49 Espanja kg -46% kg raj. Vahva Jyväskylävetoisuus näkyy kaikissa yhdeksässä kuntajaon vaihtoehdossa. - Teillä on parempi tilanne kuin monella muulla kunnalla, Kaitokari totesi. 2 rs/tal. Ilman K-Plussa-korttia 2,79 /kg PALVELEMME: MA?LA 7-21, SU 10-21 Tykkää meistä! Petäjävesi tyrmää kuntaliitokset Suvi Kallioinen Valtiovarainministeriön palkkaamaa kuntajakoselvittäjä Paavo Kaitokaria eivät petäjävetisten tiukatkaan näkemykset kuntajakoselvityksestä hetkauttaneet. lisää: www.k-market.com Sivu 08 Keskiviikkona tammikuun 15. - Joutsan ja Laukaan osalta näyttää huonolta. Kaitokarin mukaan myös osakuntaliitoksia on harkittu, kuten Kintauden liittämistä Jyväskylään, mutta koska niin ei useinkaan synny toimivia kuntia, on näistä visioista jo nyt luovuttu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta kaavaillaan nyt samaan aikaan kuntajakoselvityksen kanssa. vuosikerta Tuoretta ja HERKULLISTA K-mARKETISTA! HINNAT VOIMASSA TO-SU 16.-19.1.2014, ELLEI TOISIN MAINITA. SINUHE KONSULENTTI TO 16.1. Näkökulma on, kuinka kunta pärjää tulevaisuudessa aina vuoteen 2030 elinvoimaisena ja toimintakykyisenä. Selvityksessä ovat mukana Petäjäveden lisäksi Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen. Selvitysmiesten koelaskelmien mukaan Petäjävesi on menettämässä leikkausten vuoksi 260 000 euroa. PETÄJÄVESI PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 01 - 04.01.2006 Nro 3 - 2014 Kts
Sivu 02 Nro 03 - 15.01.2014 Pääkirjoitus: Kunnille Tapulin takaa tarjoillaan pakkopullaa Kuntaministerin johdolla tehdään lakiluonnosta kaupunkiseutujen pakkoliitoksista. uinuos turvallisesti. Joku suuri ja korkea ohjaa ties, sen ohjaa perille asti. (Otto Manninen) Kiittäen ja kaivaten Maija ja Seppo Arto perheineen Outi perheineen Ursula ja Antero Sami-Pekka Jenna Sakari ja Sätene Miro Sukulaiset ja tuttavat Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta suruumme. Kiitämme Petäjäkodin henkilökuntaa äitimme hyvästä hoidosta. Viikon pakina: Oskari Pihi Oskari Pihi oli saita mies. klo 14-15.30 Aikuisten kehitysvammaisten Lurina-kerho srk-kodilla. . Sitten halusin löytää muita tapoja työstää kuolemaa kuin pelkästään itkemällä ja suremalla. Jos yritit opettaa häntä tuomalla esimerkin vuoksi pullat itse, seuraavalla kerralla sinua eivät odottaneet Oskarin hankkimat pullat. Ihan vaan olemassa, juttelemassa ja laulamassa. Virren veisuu on lohduttanut sekä isää, että meitä muita. Oman uskonnäkemykseni mukaan kuolema on portti taivaaseen. Vieras ehkä odotti, että hän olisi tuonut kätköistään pullaa, mutta sitä ei kuulunut. Kuitenkin myös Petäjäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja uskoo, ettei pakkoliitoksia tulla tällä hallituskaudella näkemään: ?Karavaani kulkee ja koirat räkyttävät?. (014) 854 240 www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Puhuimme sairaalassa, että se joka menee taivaaseen ensin, tulee sitten muita vastaan. Pelätään, että se on ikäänkuin todempi ja lähempänä, jos siitä puhuu ääneen. Kun hän käveli kaupan ovesta ulos ja eteni muutaman metrin liukkaalla tiellä, hän kaatua hupsahti niiden jugurttipurkkien päälle ja kassista purskahti jugurttiaalto hänen takkinsa yli ja hän joutui kävelemään kotiinsa valkoisena kuin lumiukko. Se vei voimia. Moni ei häntä tästä syystä kylään kutsunutkaan. Pelko ja suru ovat muuttuneet seesteisemmäksi ja hiljaisemmaksi ymmärrykseksi. Tottakai suru on edelleen läsnä, mutta pelkoa ei enää ole. lehdessä. Minäkin olen joutunut työstämään aihetta viimeiset kuukaudet, koska isäni on heikossa kunnossa. Minulle ajatus läheisen kuolemasta oli ensin pelottava ja surullinen. Pelottava siksi, ettei tiedä milloin se tulee ja millä tavalla. kassan ohi. Kerran hän oli hankkinut sillä tavalla eri naamioita käyttämällä kahdeksan alennusjugurttipurkkia kassiinsa, mutta siitä tuli paha karma. Kukaan ei tulisi ryöstämään sellaista miestä kuin hän. klo 18 Suruilta kappelilla. T0 23.1. Asia paljastui vasta hänen kuoltuaan. ?Saituus on vapaaehtoista kurjuutta?, kertoo vanha roomalainen sananlasku. - Sinikka Aaltola. Nieminen ent. Kauppojen roskiksista Oskari keräsi tyhjiä muovikasseja kotinsa komerot täyteen, josta johtuen niihin pesiytyi kärpäsiä aika liuta. klo 10 Messu srk-kodilla / SO, MÖ. Lionsien kirkkopyhä. Oskari kulki vanhalla autonrämällä, vaikka hänellä olisi ollut varaa loistoautoon. Löytyypä kirjasta tieto siitäkin, miten viestikyyhkyn kävelytapa eroaa tavallisesta pulusta. Tänään kello 18 alkavan esitelmän päätteeksi voi esittää lisää kysymyksiä vaikkapa radiotiedustelusta ja puhelinkuuntelusta. - Esa Salldén - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. Klo 15 Lähetysnaiset srk-kodilla. Jos kysymyksessä oli vain yksi tarjousjugurtti per asiakas, hän meni toisen kerran ?naamioituneena. Myös lähimmäiset ovat toivottaneet voimia, mikä on ollut mukavaa. Kuolema ei ole enää pelottava. Joskus virren sanat ovat niin koskettavia, että on vaikea laulaa, mutta sekin kuuluu asiaan. Virsien laulamisen lisäksi olen lukenut itsekseni aiheeseen liittyviä runoja ja polttanut kynttilöitä ja rukoillut. Hän asui köyhien ja huono-osaisten tavoin pienessä murjussa ja kuten sanottu, ei ollut kovin hyvin puettu. Jugurttipurkit hän hajotti niiden tyhjettyä ja nuoli lopun jugurtin, ettei vain mikään olisi joutunut hukkaan, samoin jäätelörasiat. Eivät tietenkään. Oskari jaksoi juosta tarjousten perässä. 07.12.2013 Petäjävesi Unt. Moni katsoo sen olevan jopa perustuslain vastainen. Ilmaisen yleisöluennon järjestävät Radio- ja puhelinmuseo ja Petäjäveden Rotary-klubi. Jussi Harolan työura on sivunnut puolustusvoimien kalustoa ja pitkäaikainen suhde kotipaikkakunnan Lylyn viestivarikkoon, nykyiseen Millogiin, on mahdollistanut ensimmäisen suomalaista sotilasviestikalustoa esittelevän kirjan luomisen. Radiot ja puhelimet ovat olleet pääosassa niin maa, ilma- kuin merivoimienkin kalustossa, mutta sataan vuoteen mahtuu monenlaista. Kymmenen sentin säästö ostoksissa oli suuri palkinto kymmenen kilometrin kävelystä ja ostoskassien raahaamisesta. Mutta minulle kuolemasanan sanominen ja siitä puhuminen on vähentänyt sen pelkoa ja siitä aiheutunutta pakahduttavaa surua. Klo 17.30 Miestenilta Petäjälahdessa. To 16.1. Jo pikkupoikana hän oli aina nuollut lautasensa tyhjäksi äitinsä kielloista välittämättä. (Virrestä 340) EU-ruokien jako ma-ti, to-pe klo 9-11 Diakoniatoimistolla, Asematie 1. Lapsityö tiedottaa: Kerhojen kevätkausi alkaa viikolla 4! Tänään klo 9-10.30 Diakoniapäivystys. (Päivystys siirtyy pysyvästi torstaista keskiviikkoon.) . Pullot hän tietenkin keräsi tien varsilta, jos niitä näkyi, mikä sinänsä on hyödyllinen asia, koska tyhjät pullot voi palauttaa kauppaan. Oskari oli liikkeellä jo aikaisin aamulla viikonloppuisin, ettei kukaan ehtinyt ennen häntä metsästämään tätä saalista. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Nevarannassa Aila ja Jukka Ohra-aholla. Kastettu: Julius Onni Oskari Tiainen. Kuollut: Saara Elviira Mäkinen, 92 v ja Ahti Jalmari Strömberg, 78 v. Mikä on viestikoiran luotettava toimintaetäisyys? Kirjailija-tutkija Jussi Harola kertoo Suomen puolustusvoimien viestiaselajin satavuotisesta historiasta ja esittelee kirjansa Yhteys! Tiedonanto ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa. Yleinen huoli maaseutukunnissa on, että mahdollisen liitoksen myötä palvelut karsittaisiin olemattomiin. Naapuria Korpilahtea pidetäänkin Petäjävedellä varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka säästääkseen velkainen emo leikkaa surutta isoilla saksilla. Petäjävedellä 14.1.2014, Suvi Kallioinen www.petajavedenseurakunta.fi . Yhdyn Petäjäveden kunnanjohtajan näkemykseen siitä, että on kaikkien törkeyksien huippu, että vain vähän aikaisemmin vakuuteltiin, ettei pakkoliitoksia tule - mutta käytäntö on toinen. . Pelkoa herättää myös sen lopullisuus. Klo 18 Jesajan kirjan luentosarja srk-kodilla, aihe: Valo pimeyteen / Kari Valkonen, SO. Kahvit alussa. Ke 22.1. Löysin sopivan tavan . Yleensä paita oli liian pieni ja napit lentelivät edestä liiallisesta paineesta, koska Oskari ei ollut mikään laiha mies. Hänellä oli salkussaan suuri määrä arvopapereita ja kun omaisuuden hoitaja kysyi häneltä, miksi hän eli niin vaatimattomasti, Oskari vastasi, että se oli hänen kannaltaan turvallisinta. klo 12-14 Kirkonkylän diakoniapiiri Liisa Hannosella, Piispantie 2. Su 19.1. Kelander s. Uuden lain myötä valtioneuvosto voisi pakottaa kaupunkialueilla kuntien yhdistämisen, vaikka alueen valtuustot sitä vastustaisivat. Kahvia keittäessään hän käytti suodatinpaperit moneen kertaan. 1961 Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN: 2242-2463 Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen puh. 12 kk 57e, 3 kk 25e Irtonumeromyynti: hintaan 1,50e lehden toimitus, Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä, sähköisenä lehtiluukku.net Petäjävesi-lehti on Sanomalehtien Liiton jäsen. Rakkaamme Jenny Wahlman o.s. Oskari nimittäin piti huolen siitä, että kukaan ei tiennyt hänen olevan rikas. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Ne, jotka Herraa etsivät, löytävät lohdutuksen.. Ajattelin, ettei tällaista suremista voi jatkua kauaa, koska se oli niin rankkaa. ?Säästäväisyys on parasta luonnonsuojelua?, hän sanoi ja nauroi veitikkamaisesti. uinu syvää nyt matkamies mut. Siitä alkoi minun tutustuminen kuolemaan. Kuolemasta puhuminen on ollut vaikeaa. Asematie 6, Petäjävesi Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu v. Kirkkokahvit. Ma 20.1. Sen Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on mahdollistanut. olisin niin paljon läsnä kuin mahdollista ja eläisin heidän kanssaan tavallista arkea heitä tukien ja auttaen. Olen käynytkin heidän kotonaan nyt ahkerammin kuin ennen ja viime aikoina käynyt sairaalassa useasti. Lähimmäistä ei tule näkemään enää sen jälkeen. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e, toistoalennus 10% Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Siitä syntyy jälleennäkemisen ilo. - Pia Jussila enemmän tai vähemmän. Samoin takki kiristi hartioista ja edustassa näkyi ruokalista hänen syömistään ruuista Kirjoitan Tapulin takaa ensimmäistä kertaa. Hänen saituuteensa ei voinut olla törmäämättä. Sama kahvisakka myös käytettiin moneen kertaan. Vain ne kutsuivat, jotka Oskarin saituudesta huolimatta häntä rakastivat. Samasta aiheesta kirjoitti myös Kaisa Pihlajamäki 2.1. Valitsin kuoleman aiheekseni siksi, että se on omassa perheessäni nyt aika lähellä. En ole halunnut kaunistella tai vältellä kuolemasanaa sen synonyymeillä, kuten poistua keskuudestamme, nukkua pois, kun aika jättää, koska se vieraannuttaa aiheesta ja luo pelkoa. Mietin, miten voisin olla isäni ja äitini apuna ja tukena vaikeina aikoina. 10.08.1918 Multia k. Vaatteensa hän tietenkin hankki kirpputorilta, jos ylipäätään hankki. klo 18 Körttiseurat pappilassa. Pe 17.1. Samoin hän oli pienestä pitäen syönyt vieraisilla erityisen paljon, että kotiruokaa olisi säästynyt. Se aiheuttaa myös surua. Minulla oli vaihe, että suru oli musertavaa ja väsyttävää. Sitä kesti oman aikansa
Kuntalaisilta kysyttiin, miten he näkevät kuntansa nykytilanteen ja aseman selvitysalueella vuoteen 2030, haittaavatko nykyiset kuntarajat ja hallinnot arjen sujuvuutta ja mikä olisi kuntalaisten mielestä toimivin kuntarakenneratkaisu. Valtuutettu Heikki Puhakka (ps) jyrähti työssäkäyntialueisiin liittyen, että työ tehdään työnä kuntarajoihin katsomatta. Hanna Hautamäenkään (kesk) mielestä nykyiset kuntarajat eivät häiritse elämää millään muotoa. Haluamme, että keskuskaupunki on vahva ja maakunta tukee sitä, Sirniö totesi. - Jos ei ole paikallista demokratiaa, ei ole palvelujakaan. Selvitykseen pyydetään mukaan vielä kuntien näkemykset siitä, miten ne näkevät oman nykyti- Kunnanjohtaja Teppo Sirniö arvosteli Jyväskylän kaupungin taloudellista kantokykyä mahdollisiin kuntaliitoksiin nähden. Lukittavaan, pyörien päälle rakennettuun vaunuun on asennettu laturi- ja säilytyslokerot yhteensä 30 tabletille. Sekä toimivan että tyylikkään näköiset vaunut on valmistettu Petäjäveden työpajalla. Työpajan ohjaajat Ismo Messala ja Timo Orell ovat tyytyväisiä haastavan työn tuloksiin ja tekijöihin. - Silloinkin karttoja katseltiin ja viisautta levi- teltiin. Tabletit mahdollistavat myös opetuksen tehostamisen ja monipuolistamisen, toteaa Petäjäveden sivitystoimenjohtaja Osmo Polas. - Tulevaisuudessa sähköiset kirjat tulevat jossain vaiheessa syrjäyttämään fyysiset kirjat. - Tiedämme Jyväskylän taloudellisen kantokyvyn ja olemme siitä hyvin huolissamme. Emokunnan talous lähtee merkittävästi heikkenemään kuntaliitoksen myötä, ja kun taloutta aletaan tervehdyttämään, palvelut ajetaan alas. - Kaikki kulminoituu kuitenkin siihen, miten kuntaa johdetaan. Millainen esitys tahansa tehdään, niin merkittävää on, pystyvätkö virkamiehet sen toteuttamaan. - SK. Kirjoittaminen on jokaiseen tablettiin integroidun näppäimistön ansiosta vaivatonta. Ominaisuuksiensa, kuten koon ja keveyden, vuoksi tablettitietokoneet soveltuvat laajamittaiseen koulukäyttöön pöytäkoneita paremmin. Syksyllä saapuneet tabletit kunta hankki Polaksen mukaan hyvin edulliseen hintaan. Räisänen muistutti myös, että on nähty kuinka Jyväskylään liittymisen myötä paikkakunnalta on hävinnyt terveyskeskus, kyläkoulut ja muut palvelut. Sirniö toivoi, että selvityksessä otettaisiin huomioon vaikutukset talouteen. - Minusta Petäjävesi on elinvoimainen kunta ja tulee olemaan sitä myös vuonna 2030. - Materiaalina on käytetty millistä peltiä. Rakenteissa on pyritty mahdollisimman suureen tuulettuvuuteen. Ilman pitää päästä kiertämään käytössä kuumentuneiden tablettien ympärillä. - Vaunut ovat pintamaalausta ja sähkötöiden viimeistelyvaihetta lukuun ottamatta tehty kokonaan pajan omin voimin. Nyt sitä tehdään pienemmässä mittakaavassa, mutta yhtään ympäristökuntia kehittävää ehdotusta ei osata antaa, Kokkonen totesi. - Ihan aikuisten oikeesti Paavo, vetoan teihin selvittäjiin, mitä liitos tarkoittaisi oikeasti. Opettajien käyttämät oppimateriaalit ovat myös yhä useammin sähköisessä muodossa. Käytettävissä on valtava aineisto esimerkiksi ääntä, kuvaa ja videoita, Polas kuvailee. Oppilaat käyttävät ?täppäreitä. Sirniön mielestä illan aikana esitetyt puheenvuorot olivat odotetunmukaisia. Hankintapäätöksen tekoa helpotti Opetushallituksen myöntämä hankeraha. Laitehankintoja tullaan tekemään jatkossakin. - Tämä on ensimmäinen askel kohti vähän laajempaa tieto- ja viestintätekniikan haltuunottoa. Keväällä valmistuu uusi Petäjäveden kunnan tieto- ja viestintätekniikan strategia, jossa linjataan tarkemmin tulevia tavoitteita ja hankintoja myös koulujen osalta. - Jo nyt on linjauksena se, että jokaisen lukiolaisen käytössä on jatkossa oma tablettitietokone, Osmo Polas sanoo. Tulevaisuudessa oman tabletin saa koulussa käyttöönsä myös yhä useampi ylä- ja alakoulun oppilas. Tableteille omat vaunut Uusia tablettitietokoneita tullaan säilyttämään tar- koitukseen varta vasten suunnitelluissa tablettivaunuissa. Kokkonen toi esiin, että tilastoilla voidaan valehdella. Hän viittasi muun muassa pendelöintiin ja työpaikkaomavaraisuuteen, joissa selvitysmiesten esittämät prosentit eivät kerro asioiden oikeaa painoarvoa. Jos prosentit muutetaan todellisiksi henkilöiksi, voidaan todeta, että Jyväskylä on riippuvaisempi ympäristökunnista kuin mitä annetaan ymmärtää. - Tämä kikkailu on havaittavissa tässä raportissa lähes kaikissa prosenttipohjaisissa tilastoissa. Mervi Ässämäki (kesk) toi esiin kuntalaisten yhteisen pelon päätäntävallan häviämisestä ja palvelujen alas ajamisesta. Nina Hirsiaho (vihr) Suvi Kallioinen lanteensa sekä roolinsa tulevaisuudessa selvitysalueella vuonna 2030, minkä kuntien kanssa omalla kunnalla on erityinen riippuvuussuhde, haittaavatko nykyiset kuntarajat ja hallinnot arjen sujuvuutta ja mikä olisi toimivin kuntarakenneratkaisu. Petäjäveden vastaukset muotoillaan seuraavassa kunnanvaltuuston kokouksessa 27. Missään tapauksessa Petäjävettä ei ainakaan Jyväskylään liitetä. Kyse on ollut paljon suunnittelutyötä vaativasta prototyyppien teosta. Lähtökohtana olivat tilattujen tablettien mitat, jotka määrittivät vaunujen mitat. Nro 03 - 15.01.2014 Sivu 03 Petäjäveden koulut matkalla tablettiaikaan Taulutietokoneiden telakkavaunut on suunniteltu ja toteutettu oman kunnan Työpajassa Hanna Mäkinen Tulevaisuuden oppimisympäristöt tekevät tuloaan Petäjäveden kouluille. Yläkoulun ja lukion käyttöön hankittiin syksyn aikana 40 tablettitietokonetta, alakoululle 20. - Nykyaikainen opiskelu ja yhteiskunta vaatii sitä, että tablettitietokoneita osataan käyttää. tammikuuta. Aikuisten oikeesti Janne Räisänen toi puheenvuorossaan esiin, että kymmenen miljoonan liittymisavustus olisi vain yksi prosentti Jyväskylän kaupungin miljardin velkapotista. totesi näkevänsä Petäjäveden nousukuntana, jos se mahdollisuus vain suodaan. - Näin Petäjävedellä ajatellaan, emmekä usko että kuntaliitos tulee olemaan ratkaisu. Selvitysmies Paavo Kaitokari vakuutti, että Petäjäveden kunnan ja asukkaiden yleinen kielteinen kanta selvitykseen ja mahdolliseen kuntien yhdistämiseen otetaan lopullisessa työssä huomioon. - Nämä vaunut on tehty koko väen yhteistyönä. - Aikoinaan soivat Stalinin urut rajoilla, kohta soittavat Jyväskylän urut kuolinkelloa ympäristökunnille ja niiden kehitykselle. Esimerkiksi kesällä avatun Kettulanvuoren frisbeegolfradan korit on tehty siellä. Uusin aluevaltaus ovat tablettitietokoneiden säilytysvaunut, joita Timo Orell luonnehtii hymyillen työpajan hittituotteeksi. - Näitä menisi paljon, jos uskaltaisi ruveta tosissaan markkinoimaan. Työpajalla ei kuitenkaan voida ryhtyä teolliseksi massatuotantolaitokseksi, sillä resurssien riittävyys on mietittävä tarkkaan. Tulevaisuudessa Petäjäveden työpajan design tulee näkymään esimerkiksi Jyväskylän Katulähetyksen tilaamissa vaatekeräyskonteissa. Tilauksesta työpajan miehet tekevät töitä myös Petäjäveden Työpajan Timo Orell kokeili, kuinka taulutietokone mahtuu sille varattuun tilaan tablettivaunussa. yksityisille kuntalaisille. - Tarjoamme pienrakentamista suoraan kohteisiin. Janne Räisänen (vas) paukautti, että koko selvitys on hänen mielestään täysi farssi, ja että sen tulos on selvillä etukäteen kuin sopupelissä konsanaan. Järeät vaunut näistä tulikin, Messala ja Orell kehuvat. Tilaajaa eli Petäjäveden Hanna Mäkinen kuntaa edustava Petteri Salenius nyökyttää vieressä päätään. Työpajalta on lähtenyt ylä-aste - lukion käyttöön kaksi ja ala-asteen käyttöön yksi tablettitietokonevaunu. Työpaja palveluksessamme Petäjäveden työpajan tuotoksia on käytössä eri puolilla kuntaa. oppitunneilla esimerkiksi tiedonhankintaan ja muistiinpanojen tekemiseen. Työnäytteeksi käyvät vaikkapa Petäjälah- den päärakennukselta alas rantaan johtavat portaat. Käytännössä sitä tehdään, mitä ihmiset tilaavat, Messala ja Orell lupaavat. ?Aikoinaan soi Stalinin urut rajoilla - nyt Jyväskylän kuolinkellot? Petäjävedellä kuntajakoselvityksen kuulemistilaisuudessa oli ärhäkkä tunnelma. Viesti kuntaliitosten vastustamisesta tuli selväksi. - Emme tarvitse uusia rajanvetoja. Tapio Kokkonen (kesk) keräsi puheenvuorollaan yleisön aplodit. Hän kuvaili, että tunteet Jyväskylän ympäristökunnissa selvitysmiehiin ovat kuin ennen talvisotaa Suomessa. Todennäköisesti selvityksen tuloksena kuitenkin esitetään jonkinlaista kuntaliitosta. - Jos ehdotetaan liitosta, tehdään sopimus siitä, mihin sillä tähdätään, Kaitokari kertoi
Kiinteistöjen ikä ratkaisee tässä paljon. Oiva-järjestelmä suosii aivan uusia, vastavalmistuneita paikkoja. Ja kun harkkoihin lähtee, siellä virkistyy. Molemmat uskovat, että he jatkavat lentopalloharrastustaan ainakin jossain muodossa vielä aikuisenakin. - Tällä hetkellä tavoitteena olisi päästä Atytöissä SM-finaaleihin. - Pidemmän ajan tavoitteita ei osaa vielä sanoa; täytyy käydä ensin koulu ja katsoa sitten, tytöt toteavat. Oiva-hymyt ilmestyvät paikkakunnalle Hanna Mäkinen Tämän vuoden alusta lähtien monen elintarvikkeita myyvän liikkeen ovenpieleen on ilmestynyt hymynaamoin varustettu Oiva-raportti. Oiva-raportissa tuodaan kuluttajien tietoon kunnallisen elintarvikevalvojan tekemän tarkistuskäynnin tulokset. Kyläsepän yrittäjä Vesa Strömberg kiinnitti Oivaraportin Kyläsepän oveen jo ennen vuodenvaihdetta. Ravintola Kyläseppä ja Kyläsepän Rauta saivat kiitoksia hyvästä palvelusta myös Petäjävesi-lehden lukijoilta. Jyväskylän ympäristöterveystarkastajat arvioivat Petäjävedellä paikallisten elintarvikealan yritysten elintarviketurvallisuuden tason seitsemässä osiossa. Kyläsepän Oivaraportin yleisarvosana on hyvä, mikä näkyy raportissa hillittynä hymynä. - Onhan se hyvä, että elintarviketurvallisuutta valvotaan. Tällä hetkellä seurana on JyväsLentis, ja menestystäkin on tullut. ei jää ja se kuluu sitten läksyihin. Tytöt tunnustavat, että lentopallon lopettaminenkin on käynyt mielessä. - Siitä on tullut kuitenkin sellainen tapa, että harkkoihin lähtee, vaikka tuntuu, ettei jaksaisi. Eli tässäkin asiassa rahalla saa ja hevosella pääsee, Strömberg toteaa. Petäjäveden yritysten Oiva-tulokset julkistetaan sekä internetissä että yritysten sisäänkäyntien vieressä sitä mukaa kuin tarkistuskäynnit etenevät. Oivaa koordinoivan elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tavoitteena on laajentaa Oiva koskemaan kaikkia elintarvikealan yrityksiä vuoteen 2015 mennessä. Kiitosruusuja Kyläseppään Petäjävesi-lehti pyysi joulukuussa lukijoita antamaan myönteistä palautetta paikallisille yrittäjille ja toimijoille. Kiitosta saaneiden joukossa olivat myös Kyläseppä ja Kyläsepän Rauta, joita kiitettiin hyvästä palvelusta. Vanha, paljon käytetty paikka ei välttämättä kovin hyvin arvioinnissa pärjää. Eli vaikka kuusi seitsemästä kohdasta olisi todettu oivalliseksi, on yleisarvosana huono, mikäli seitsemäs kohta on arvioitu huonoksi. Kyläsepän yrittäjä Vesa Strömberg kiinnitti Oiva-raportin Kyläsepän pääoveen jo viime vuoden puolella. Laura aloitti jo eskarilaisena, Saara kahdeksanvuotiaana. Hanna Mäkinen Tytöt ovat molemmat Voionmaan lukiossa ensimmäistä vuotta, Saara urheilulukiossa ja Laura tavallisen lukion puolella. Lentopalloa he harjoittelevat koulussa kolme kertaa viikossa ja iltaisin kolme tai neljä kertaa viikossa. - Lisäksi käymme omatoimisesti lenkillä ja punttisalilla, eli melko paljon lentopalloon kuluu aikaa, tytöt kertovat. - Hirveästi vapaa-aikaa Saara Holm ja Laura Meronen ovat pelanneet lentopalloa jo vuosia. Sivu 04 Nro 03 - 15.01.2014 Lauran ja Saaran pelit ovat jatkuneet JyLe:ssa Tähtäimessä A-tyttöjen SM-finaali Tiina Lamminaho Laura Meronen ja Saara Holm eivät voisi kuvitellakaan elämäänsä ilman lentopalloa. Harri Mikkola ja Laura Saukko valmensivat meitä silloin, tytöt kertovat. - Olisi ollut kiva jatkaa pelaamista Petäjävedellä, mutta kun nousimme C-tyttöihin, olisi tarvittu enemmän pelaajia, emmekä saaneet joukkuetta kasaan. Tytöt ovat kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen joukkueeseensa. - Silloin olisi ollut kivempi jatkaa Petäjävedellä, mutta nyt kun ajattelee, on ihan hyvä, että tulimme JyLe:en. SM-tasolla tyttöjen joukkueet ovat olleet sekä C-tytöissä että B-tytöissä neljänsiä, Saara on saanut C-tytöissä SMpronssia. Sekä Laura että Saara on valittu Länsi-Suomen alueen ykkösjoukkueeseen ja Saara oli viime syksynä pelaamassa 1998-99 -syntyneiden maajoukkueessa; PM-kisoista Englan- Tiina Lamminaho nista oli kotiintuomisena pronssia. - PetPet:ssä meillä oli myös tosi menestyvä joukkue D-tytöissä ja siitä alaspäin. Meillä on todella hyvä valmentaja, Tuulevi Piesanen, tytöt kehuvat. Harjoitukset vievät aikaa Laura Merosen ja Saara Holmin lentopalloharrastus alkoi PetPet:ssä. Se on tosin sanottava, että nämä kriteerit tuntuvat melko tiukoilta. Laura aloitti pelaamisen PetPet:ssä kuusivuotiaana, Saara kahdeksanvuotiaana. Täällä on päässyt kehittymään paljon. Yrityksen saama yleisarvosana määräytyy heikoimman osion mukaan. - Lämmin kiitos asiakkaillemme, vastaa palautteeseen Vesa Strömberg.. Tällä hetkellä 16-vuotiaat neidot pelaavat JyLe:ssa B-tytöissä, A-tytöissä ja naisten kakkossarjan joukkueessa. JyLe:ssa tytöt ovat voit- taneet aluemestaruuksia niin C-tytöissä kuin Btytöissäkin
Pronssista ja hopeista tunnustusmerkkiä seuraa korkeimmalla tasolla kultainen tunnustusmerkki. Iiris Kurvinen aloitti Avartti-ohjelmassa 17-vuotiaana ammattikoululaisena Jyväskylässä vuonna 2003. Kuviin mahtuu koko naisen elämänkaari lapsuudesta vanhuuteen. - Halusin tuoda valokuvien kautta esille intialaisille naisille ominaisen voiman. Naisyhteisyys ja sen läpi virtaava ilo ja nauru jäivät voimakkaimmiksi muistoikseni omasta vapaaehtoistyöajastani Intian vuorimaisemissa, Ahonen toteaa. Johanna Ahonen on Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin Turussa vaikuttava kulttuurintutkija ja harrastajavalokuvaaja. Intiaan Ahonen on tehnyt yhteensä kahdeksan useamman kuukauden pituista matkaa. Pilotti-ohjelmaa käy tällä hetkellä läpi kaksi kuudetta luokkaa. Esimerkiksi kultatason palveluosiossa Iiris kävi vuoden ajan viikoittain lukemassa kirjaa vanhainkodin vanhuksille. Avart-seikkailut ovat kuljettaneet Iiristä aina Brittien saarille saakka. Hopeatasolla Iiris teki patikkaretken Kentiin, kultatasolla vuorossa oli retki Walesissa. Iiris Kurvisen mukaan Avartti-ohjelman tarkoituksena on tukea nuoren kasvua aikuiseksi, omaaloitteiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. - Avartti-ohjaajat toimivat nuoren tukena tavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi minulla oli sama ohjaaja koko ajan, eli noin kymnen vuotta. Ohjaaja kannustaa, rohkaisee ja neuvoo myös, mitä nuoren kannataisi tehdä kehittyäkseen. - Oikeastaan vasta nyt myöhemmin olen tajunnut Avartin merkityksen. Liisa Eloranta kiittää asiakkaitaan myönteisestä palautteesta ja kertoo yrityksen ensimmäisen vuoden sujuneen odotusten mukaisesti. ja ?Kukkapuodin Iiris on ihana tyyppi ja herttainen asiakaspalvelija?. Iiris Kurvisen Avartti-ohjelmaan kuului kultatasolla patikkaretki Walesissa. Toiminnan myötä elämään on tullut mukaan paljon uutta, kavereita, verkottumista ja kokemuksia. Avartti Petäjävedellä Petäjävedellä Avartti-toimintaa koordinoi seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sami Junttila. - Meillä Petäjävedellä isoset tekevät Avarttia oman koulutuksensa ohessa. Monilla naisilla on omissa yhteisöissään perinteisen vaimon ja äidin roolin kautta syntyvää valtaa, ja he osallistuvat usein aktiivisesti oman yhteisönsä olojen kehittämiseen, Johanna Ahonen kertoo. - Toki Intia on valtavan kokoinen maa, jonne mahtuu paljon myös eriarvoisuutta ja ongelmia naisen asemassa. Kiitokset esitettiin muun muassa palvelevasta asenteesta, kuten ?Ehdoton on Liisa ja Iiris Kukkapuodissa! Hienotunteisia, älykkäitä, neuvokkaita tyyppejä! Myös huumorintajuisia tyylitaitureita.. Pronssitason tunnustuksen Iiris saavutti harrastamalla valokuvausta ja käsitöitä, pitämällä kokkikerhoa ammattikoulun asuntolassa, lenkkeilemällä ja melomalla vanhan vitosen vesireitillä. Seuraavilla tasoilla tavoitteiden saavuttaminen edellytti vielä merkitävämpää oman kokemuspiirin laajentamista. - Oman itsensä ylittäminen ja maailmankuvan laajentaminen ovat oleet suurimpia syitä siihen, että olen jaksanut pysyä mukana ohjelmassa. Tavoitteellista toimintaa Avartti on 14-25-vuotiHanna Mäkinen Liisan Kukkapuodin Liisa Eloranta ja Iiris Kurvinen saivat kehuja Petäjävesi-lehden Ruusuja yrittäjille -kyselyssä. Mukaan toimintaan voivat toki tulla kaik- Iiris Kurvisen kokoelmat Kultaisen Avartti-merkin suorittaminen edellyttää jo melkoista seikkailua. Matkoilla filmille ja muistikorteille on tallentunut persoonallisia, ystävällisiä ja kameraa kaihtamattomia ihmisiä värikylläisissä puitteissa. Parhaillaan Johanna Ahonen tekee väitöskirjaa naiseudesta intialaistaustaisissa uskonnollisissa liikkeissä. Hanna Mäkinen Avartin kautta uusia ulottuvuuksia elämään Hanna Mäkinen Petäjävetinen Iiris Kurvinen palkittiin joulukuun puolivälissä Avartti -järjestön kultaisella tunnustusmerkillä Helsingin säätytalolla. - Kukkapuodin helmikuisia yksivuotissynttäreitä odotellaan iloisella mielellä. aiden nuorten kansainvälinen harrastusohjelma. Kurvinen oli myös valittu tunnustustenjakotilaisuuden juhlapuhujaksi. Juhlapuheessaan - jota muuten oli kuuntelemassa muun muassa kulttuuriministeri Paavo Arhinmä- ki - Iiris totesi elämän ja opppimisen alkavan oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Esimerkkinä naisen ongelmallisesta asemasta Ahonen mai- nitsee pakkoavioliitot ja ikivanhan myöntäjäisperinteen seuraamukset. - Shakti-voima on kuitenkin myös vaikeiden kokemusten kautta voimistuvaa hiljaista sitkeyttä ja periksiantamattomuutta, joka usein välittyy naisten paljon puhuvista, vakavista katseista. - Toivon, että kuvista välittyy myös se tuki, jonka naiset Intiassa toisiltaan saavat. Seurakunnalla on myös lapsille suunnattu Pilotti-ohjelma, joka sisältönsä puolesta vastaa Avarttia. Ajatuksena on, että nuoret toimivat harrastuksissaan tavoitteellisesti neljällä osa-alueella: taidossa, palvelussa, liikunnassa ja seikkailussa. Tavoitteensa saavuttanut nuori palkitaan Avarttiohjelmassa kolmella tasolla. Sivu 05 Nro 03 - 15.01.2014 Intian vahvat naiset valokuvissa Johanna Ahonen Hanna Mäkinen Petäjäveden kirjastossa on tammikuun ajan esillä Johanna Ahosen valokuvia intialaisista naisista. Pilotin ohjaustun- nit pidetään koulupäivien aikana, Junttila kertoo. Petäjäveden kunta on järjestänyt Avartti-tomintaa viimeksi vuonna 2008. - Ovet ovat edelleenkin auki Avartille, mikäli kiinnostus toimintaa kohtaan herää uudelleen, toteaa kunnan vapaa-ajanohjaaja Ossi Kettunen.. Intiassa shakti, voima, on feminiini eli naiseuteen liittyvä luova ja dynaaminen ominaisuus. Vastoin länsimaissa yleistä käsitystä intialaiset naiset eivät ole vain alistettuja uhreja. Hopeatasolla Iiris teki ryhmänsä kanssa lyhyemmän vaelluksen Kentissä. ki kiinnostuneet. Avarttinimeähän voidaan käyttää vain yli 14-vuotiaiden Avartti-ohjelmasta
Kokemuksia jakamalla voi saada hyviä vinkkejä omaan arkeensa. Ohjaajat muistuttavat, että ryhmään osallistuminen edellyttää sitoutumista siihen, että ryhmässä keskustellut asiat ovat täysin luottamuksellisia. Ryhmään voi osallistua äiti, isä tai molemmat vanhemmat. Jokaisella kahdeksalla kokoontumiskerralla on oma teemansa. ja 2. Puh. mennessä 014-267 3169 tai marjatta.koivistoinen@petajavesi.fi. Kuntien mahdolliset pakkoliitokset rikkovat Suomen perustuslakia tettua tehtäväänsä. Petäjäveden kuntataloutta on hoidettu hyvin, niissä olosuhteissa, jotka maassamme vallitsevat ja jotka ovat kunnan omissa käsissä. Kokoontumisten kautta halutaan lisätä vanhemman ja lapsen välistä myönteistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa Petäjävesi-lehden arkisto vanhemman auktoriteettia ja uskottavuutta kasvatustilanteissa. Ryhmään kannattaa Koivistoisen mukaan tulla mukaan jos vanhempana kokee, että rajojen asettaminen on vaikeaa, vuo- rovaikutus lapsen kanssa on jatkuvasti kielteistä tai ei jostain syystä jaksa iloita lapsestaan. luku, yleisistä säännöistä muun muassa: 1§ kuntien itsehallinnosta kertoo seuraavaa: ?Suomi jakautuu kun- tiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. on sananlasku ja on väärin vaatia kansaa noudattamaan lakeja, jos valtiovalta polkee niitä itse. Toivon, että saamme kansallemme sellaista päätöksentekoa, mikä kestää päivänvalon ja on oikeudenmukaista jokaista Suomen kansalaista kohtaan. Kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläiset oikeudet myös lain edessä ja lakeja tulee jokaisen myös noudattaa, jos ne on luotu. - Ritva Lehtonen Petäjäveden Ps, valtuutettu, kunnahallitus jne. Ammattilainen asialle Pms 732 Parturi-kampaamo Pms 427 T. Leppälä le u t i ta Soita n! käymää Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut... Leppäläntie 2, Petäjävesi. (014) 854 160 Pms 732 Pms 427 Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Siltatie 23, Petäjävesi, puh. - Ryhmästä voi saada tukea kasvatuskeinojen johdonmukaiseen toteuttamiseen arjessa ja tapaamisissa on mahdollis- ta myös tarkastella omia toimintatapoja ja tunteita vanhempana. - 29.4. torstaisin (kaksi viimeistä kertaa kuitenkin tiistaina) klo 14.30-16 Kirkonkylän koululla. - Kun osallistujilta kysyttiin mihin ryhmästä oli eniten hyötyä, he vastasivat, että sen kautta sai vertaistukea, pystyi parantamaan omia toimintojaan sekä huomasi oman jaksamisensa. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi. Nro 03 - 15.01.2014 Sivu 06 Vertaistukea ja vinkkejä vanhemmille arkeen ja jaksamiseen Suvi Kallioinen Kunnan jo toisen kerran järjestämä ryhmä Vanhempana vahvemmaksi - kohti myönteistä vuorovaikutusta starttaa maaliskuussa ja mukaan ilmoittautuminen on alkanut. (014) 854 113 Majavatie PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI Petäjävesi herkulliset PALVELEMME: (014)854113 PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. leivonnaiset! www.tiinasulkula.com ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 050 546 9747 PUH. Puh. Ryhmässä sai jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan, ja sai myös Näkökulma Eilen 9.1.2014 istuin jälleen kuuntelemassa ja kommentoimassa kuntajakoselvityksessä saatuja tuloksia ja suunniteltuja säästöjä, joita kaikkia ei voi kuntalaisena allekirjoittaa. Ne ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa ja toteutuessaan riistäisivät kunnilta niiden sekä kuntalain että perustuslain antaman suojan kuntien itsemääräämisoikeudesta. Selvitystyöhön osallistuneille kiitokseni - he hoitavat vain heille osoi- käytännön vinkkejä muilta. Osallistujat kertoivat, että omaan vanhemmuuteen aukesi uusia ajatuksia ja toimintatapoja sekä pystyi vahvistamaan omaa minuuttaan ja jaksamistaan. Vanhempana vahvemmaksi -ryhmän tarkoituksena on pohtia yhdessä toisten 3-9-vuotiaiden lasten vanhempien sekä ryhmän ohjaajien, Marjatta Koivistoisen sekä psykologi Reetta Rantalan, kanssa vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Ensisijaisesti ristiriita on pyrittävä poistamaan, tulkitsemalla lakia perustuslain mukaisesti?. Käsittääkseni jos kuntia liitetään yhteen pakkokeinoin, tapahtuisi juuri tuo itsemääräämisoikeuden polkeminen, eli ristiriita lain ja säännöksen välillä, sekä perustuslain että kuntalain vastaisesti. Tällaista esimerkkiä valtiovallan toimesta en toivoisi enää lisää, sillä niitä on jo liikaa. ?Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan?. Mikäli pakkoliitoksista tulisi totta, se olisi vastoin kunnan tahtoa, eli itsemääräämisoikeuttamme sekä vastoin perustuslain suojaa. Perustuslaki: ?Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisen päätöksen tekemiseen. Perustuslaissa on turvattava yksilön oikeudet?. Perustuslaki 106§: ?Tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännölle, jos sen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännös olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Säännöksen ristiriidan on oltava ilmeinen. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. (014)854113 Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Sen jälkeen käsitellään lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaiku- tusta, joka on edellytys sille, että rajojen asettaminen onnistuu. - Pohdimme myös vanhemman ja lapsen tunteita sekä vanhemman oman lapsuuden merkitystä. Viimeisellä tapaamisella on osallistujien toiveteema. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa 6.3. Niille lapsille, joilla ei ole päivähoitopaikkaa, on järjestetty koululle hoitajat. Ryhmään voi ilmoittautua 14.2. - Viime syksyn ryhmältä tuli hyvää palautetta, kertoo perhetyöntekijä Marjatta Koivistoinen. Aluksi keskitytään vanhemman omaan jaksamiseen. 020 170 5120 SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. Kuntaa on kehitetty lain edellyttämällä tavalla. Lain nojalla Kuntalaki 1. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi PAPINTIE 2 Tilaa Tiinalta Kotileipomo PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI Sulkula kaikenlaiset Tiina P
Valokuituliittymät . 0400 580 153 BETONILATTIAT T. Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com Irja Viitanen T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI Petäjäveden asiointi ja Hieronta Tavax 41900 Petäjävesi, puh. YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . KAHVILA . SOLARIUM . Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus . Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . Hieronta, jäsenkorjaus, verikuppaus, vyöhyketerapia sekä parafiini- ja lämpöhoidot. Yrityskonsultointi Petäjävesi puh. Kylpytilasaneeraukset 040 580 4048 Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti Origonova, Jyväskylä www.heliheiskanen.fi p. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt TILAA NUOHOOJA! - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 . 044 325 3363 / Heli BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. +358 400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . LiisuCon? Liiketoimintasuunnitelman Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä laatiminen Puh. 0400 853480 www.fysiocenter.fi 050 408 8987 - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . Yritystoiminnan osa-alueiden www.jonescon.fi kehittäminen Psykologi Heli Heiskanen * Katso kevään kurssit netistä! T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . MlWHKXROWR . posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? Marita Lehtonen Hieroja JUHA NOKELAINEN 0400 541 758 Nuohous Petäjävedellä: Keski-Suomen Sisäilmamestarit Oy Jos edellisestä nuohouksesta on jo yli vuosi: 0500 546 090 . MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Sinksi Oy 0400 585 417 Tapio Kokkonen Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Juho Kivelä HitsausKoneA Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com 040 702 7902 Koulutettu hieroja HitsausKoneAsennus Jorma Tuppurainen S . kokouksille . PAPERITARVIKEMYYNTI . 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. Sivu 07 Nro 03 - 15.01.2014 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: . MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Vaihtolavapalvelut, nosturikuljetukset ja nostot 10 tm /12 m nosturilla, maansiirtokuljetukset, luonnonsoraa Jorma Mäkinen xpressjm@solutions.fi 050 518 0001, (014) 372 1639 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen LiisuCon? . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset Liisan Kukkapuoti yrityksille Rohulantie 33 ja. Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 - Alumiinija RST-korjaushitsaukset . ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. 0400 851 393 www.k-ssisailmamestarit.fi JonesCon . 045 148 6300 / Erja Leppänen TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Tietokoneet . KABINETTI esim. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . ATK-huollot . KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . Jalkahoidot, hieronta, intialainen päähieronta, kuivakuppaus, parafiini- ja lämpöhoidot. *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. UUTELA Omakotitalot, rivitalot, teollisuushallit sekä mastertop. 044 589 3087 040 763 3995 Tarkasta kattoturvalaitteiden kunto ennen nuohoojan saapumista! Toimisto klo 9-15, puh
040 571 9996 & Hautaustoimisto tarjoaa yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi Palvelemme ti-pe klo 10-18 la-su klo 10-14 Asematie 6, Petäjävesi Puh. Hieronta ja jäsenkorjaus Naprapaatti Ossi Häkkinen Häkkinen HoitaaNaprapaatti niska-, selkä- Ossi ja nivelkivut. - selkäja niskakivut Varaa aikasi! - P. käsien jalkojen 041ja546 6498puutumisoireet - päänsäryt ja huimaukset www.naprapaattijkl.com 1, ja Liikekeskus -Siltatie urheilurasitusvammat . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä Puh. 041-5466498 Siltatie 1 - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet 797 516. Pienet sähköasennukset, Pekkarinen Petäjävesi Puh. Hitsauskoneiden ja -laitteiden ko . Alumiini ja RST-korjaushitsaukse Myymälämme on avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 14 - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. 040 838 8645 Sampo Koivula 050 349 2319 Jorma Tuppur . Sähkötyökalujen korjaus LEIPOMOTUOTTEITA RINDESSO OY Konditoria ToppalantieS3-ryh 134 . 041 441 5253