Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Sivu 1 Nro 46 15.11.2023 62. Ennätysmäärä ykkösiä Petäjäveden lukiossa opiskelee tällä hetkellä yli 70 opiskelijaa, joista ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähes puolet, huikeat 33 kappaletta. Lukion rehtorin Ville Metsäpellon mukaan tilanne on historiallinen. Opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintojensa ohessa yliopiston opintokokonaisuuksia, joiden hyvät suoritukset takaavat opiskelijalle paikan yliopiston DI-koulutusohjelmassa lukion jälkeen. – Ennen tätä päivää olin ajatellut hakevani opiskelemaan Petäjävettä kauemmas, mutta kaikki täällä kuultu pistää minut ehkä miettimään asiaa uudelleen. – Ajattelen, että lukioelämä on vastannut odotuksiani, joita minulla oli etukäteen. – Lukiotamme on tietysti markkinoitu joka vuosi, erityisesti petäjävetisille nuorille, mutta ei aiemmin näin isosti, eikä näin aikaisessa vaiheessa. Ensimmäisen vuoden opiskelijan Elli Mannisen mukaan jo yli puolivälin ehtinyt syyslukukausi on sujunut hänen mielestään hyvin. Fiona Pasanen oli yksi tutustumispäivään osallistuneista nuorista. – Tulijoita löytyy runsaasti myös vaihtoopiskelijoiden puolelta, tälläkin hetkellä meillä on opiskelijoita muun muassa Italiasta, Vietnamista ja Myanmarista. Pajat esittelivät lukion toimintaa hyvin ja osoittivat sen, että täällä on paljon sellaista, mitä muissa kouluissa ei välttämättä ole, Pasanen arvioi. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa JAAKKO HEIKKINEN Monta syytä hakea Petäjäveden lukioon Jaakko Heikkinen Petäjäveden lukiossa vietettiin viime viikolla tutustumispäivää. Tavallaan mikään ei muuttunut, vaikka kaikki muuttuikin. Aiemmin Jyväskylässä työskennelleen Tiluksen mukaan pienen lukion valtti on ennen kaikkea se, kuinka opiskelijat tulevat opettajille tutuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi. Tiistaina 7. – On hienoa, että meitä varten järjestettiin tällainen tilaisuus. Vajaan kahden tunnin aikana nuoret pääsivät tutustumaan lukiomaailmaan kuudessa toiminnallisessa pajassa, joissa joukko lukion lehtoreita ja tutoroppilaita esittelivät heille koulun toimintaa. Pasanen kuvaili päivää kivaksi, monipuoliseksi ja informoivaksi. – Alun perin ajatuksenani ei ollut edes hakeutua lukioon, mutta niin vain päädyinkin tänne. – Idea tähän toiminnalliseen tutustumispäivään syntyi, kun pohdimme, kuinka tarjota ensi kevään yhteishaussa hakeville nuorille jonkinlaista kosketuspintaa Petäjäveden lukioon, lukion lehtori Johanna Tilus pohjusti. Lukion jälkeen minua kiinnostaisi opiskella eläinlääketiedettä. marraskuuta järjestetty messupäivä kokosi yhteen kaikki Petäjäveden yläkoulun sekä osan Uuraisten koulukeskuksen yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Toimintaa auditorio Miilussa järjestivät lehtori Johanna Tilus sekä ensimmäisen vuoden opiskelija Eewert Salmi.. Kulttuuripajassa yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin lukion kulttuuritarjonta, jonka jälkeen siirryttiin ilmaisuharjoitusten pariin. Oli ikään kuin matala kynnys tulla samassa rakennuksessa vietetyn yläkouluajan jälkeen. Auditorio Miilussa, liikuntasalissa, lukiolaisten taukotilassa ”Pajassa” sekä kolmessa luokkatilassa noin kymmenhenkisiä pienryhmiä valaistiin kutakin vuorollaan lukion satsauksista esimerkiksi kansainvälisyyteen, kulttuuriin ja yrittäjyyteen. Lukiossa jokaisen opiskelijan on mahdollista osallistua Erasmus+ -vaihto-opiskeluohjelmaan, päästä osaksi joka toinen vuosi toteutettavaa näytelmäprojektia sekä lukea yrittäjyysopintoja. – Sisäänottokapasiteettimme on 30, mutta tänä syksynä ylitimme sen ja teimme hiukan töitä, jotta pystyimme tarjoamaan opiskelupaikan kaikille halukkaille, Metsäpelto kertoi. Täällä on ollut hyvä yhteishenki ja mahdollisuuksia moneen, Manninen listasi. – DI-opinnoissa on kyse lukion yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston kanssa. Kurssi sisältää kaikki tarvittavat teoriaja ajotunnit eikä nuorelle itselleen jää maksettavaksi kuin ajokorttilupa sekä teoriaja ajokokeet. – Liikennekasvatuskurssi puolestaan mahdollistaa ajokortin hankkimisen osana lukio-opintoja. Tietoiskujen, tietokilpailujen ja vaihto-oppilasesittelyiden lisäksi tutustumispäivässä suurta roolia näyttelivät lukion opiskelijat, jotka kokemusasiantuntijoina osasivat kertoa vierailijoille, millaista arki koulussa oikein on. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin monipuolisia liikuntaja urheilumahdollisuuksia sekä lukion uusimmat innovaatiot, diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi. Lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä ilmaisutaitoa opettava Tilus voisi laatia pitkän listan opinahjon hyvistä puolista. vuosikerta Nro 46-2023 Keskiviikkona marraskuun 15. Lukuisia painopistealueita Viimetiistaisissa pajoissa parrasvaloihin pääsivät painopistealueet, joita lukiolla riittää. Tarkoituksenamme oli osoittaa, kuinka kotikunnan lukioon on hyvä jäädä yläkoulun jälkeen, tai kuinka tänne kannattaa tulla myös muualta käsin. Petäjäveden lukion tutustumispäivässä tehtiin syväsukellus lukiomaailmaan. Hanke on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa, Metsäpelto painotti. Diplomi-insinööriopinnot ja liikennekasvatuskurssi ovat Metsäpellon mukaan tuoneet tekemisen tuntua lukioon viime aikoina. Kurssin opetus tapahtuu Keuruun Autokoulun toimesta ja sen rahoitukseen saadaan aimo annos tukea Petäjäveden Osuuspankilta, mistä olemme Petäjäveden lukiolla erittäin kiitollisia
Lempeitä tuulia niiden isojen siipien alla, jotka sinua nyt kantavat. Lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Oman lukion säilyminen on tärkeää, jos haluamme, että nuoret jäävät opiskelemaan kotikuntaan. klo 16 Jumalanpalvelus Puhe: Martti Pohjoisvirta, musiikki: Ritva Pohjoisvirta (Lemettilän tila, Siltatie 23) Järjestää Keuruun helluntaiseurakunta Painakoon, painakoon, kotona mä kohta oon! Kettu oli käynyt kanavarkaissa ja kantoi kanaa säkissä vaimolleen, joka odotti malttamattomana kuuman keittokattilan ääressä miestään kotiin. Sen lisäksi, että paikkakunnan lukiossa on pienen lukion edut, on täällä myös mahdollisuus hankkia ajokortti edullisesti osana opintoja sekä opiskella diplomiinsinööripainotteisella linjalla. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa To 23.11. klo 18 Yhteislauluilta Petäjäveden kirkossa. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. He purkivat nokallaan säkin suussa olevan solmun ja niin kana pääsi irti ja lähti muitta mutkitta pötkimään takaisin kanalaan. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty joulutauolla viikoilla 52 ja 1/2024. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä aina muistit ja huolta kannoit. Levikki noin 1400 kpl. Sellaiset ihmiset, joilla on usko Jumalaan ja varmuus kuoleman jälkeisestä elämästä, vapauttaa huudahtamaan vaikeuksien keskellä: ”Painakoon, painakoon, kotona mä kohta oon!” Sinikka Aaltola s. Tuo lausahdus: ”Painakoon, painakoon, kotona mä kohta oon”, kuuluu myös monen ihmisen huulilta näinä aikoina. Pienen lukion eduksi Petäjävedellä luetaan yhteisöllisyys, mutta samalla myös yksilöllisemmän opetuksen mahdollisuudet korostuvat, kun oppilaat tulevat opettajille tutuiksi ja samalla paremmin kohdatuiksi, kuulluiksi ja nähdyksi. Järjestelyiden myötä opiskelupaikka onneksi järjestyi kaikille ja tällä hetkellä lukion nykyisistä oppilaista lähes puolet on ensimmäisen vuoden opiskelijoita. 29.9.2023 Jyväskylä Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. Tervetuloa! Tervetuloa hengelliseen tilaisuuteen! Su 19.11. klo 11.00 Kertomuksia uskon elämästä. Kettu oli kuitenkin hilpeällä tuulella ja lauloi: ”Painakoon, painakoon, kotona mä kohta oon!” Siellä ketturouva jo kotona odottelikin ja kettu päästi solmun säkin suusta ja kivet vierähtivät kiehuvaan pataan, josta kiehuvaa vettä roiskui myös kettupariskunnan päälle. HANNA TOIVONEN. Jakeluhäiriöt: Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitussihteeri Hanna Toivonen Toimitus on avoinna keskiviikosta perjantaihin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kastettu: Kaspian Pietu Joakim Asikainen Alma Albertiina Salonen Aapo Juhani Kumpunen Petäjävesi-lehden toimituksen asiakaspalveluajat ovat laajentuneet Palvelemme keskiviikosta perjantaihin kello 9-12 Muina aikoina palvelemme sopimuksen mukaan. Rakkaudella muistaen Pentti, Kirsi ja Päivi perheineen Tyyne Timo, Seija, Otto, Hugo ja Hilda-Matilda Ismo, Mikaela ja Katja perheineen Heini, Petteri, Petra ja Nora perheineen Laura ystävät ja sukulaiset Rakkaamme Kaisa Kaarina HYYTIÄLÄ Siunattu Petäjäveden siunauskappelissa 4.11.2023 läheisten ja ystävien saattamana. Pikkulinnut kuulivat kanan valituksen säkistä ja päättivät vapauttaa pelosta suunniltaan olevan kanan pimeästä säkistä. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Todistuskokous su 19.11. Hän vaipui heti makeaan uneen vihreässä ruohikossa. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Herää ylistämään Herraa! Armon sade lankeaa. Pieneksi lukioksi Petäjävedellä on kiitettävän paljon painopistealueita esimerkiksi kansainvälisyyteen, kulttuuriin sekä yrittäjyyteen. Kettu olikin jo tulossa ja ajatteli kuumana kesäpäivänä hiukan levähtää matkan varrella. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Viikolla satanut ensilumi puhdistettiin polulta talkoovoimin ja polun varrelle sytytettiin kymmenittäin kynttilöitä valaisemaan polulle pyhäinpäivän tunnelmaa. Linnut pyörittivät kiviä säkkiin ja solmivat jälleen narun säkin suuhun. Myös pelko kuoleman läheisyydestä ja elämän merkityksellisyyden puute saa monet huolestumaan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Sivu 2 Nro 46 15.11.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Hengen lahja virran lailla janoavat virvoittaa.” -virrestä 148To 16.11. Lämmin kiitos osanotosta. Käsija taideteollisen oppilaitoksen siirtyminen pois paikkakunnalta kavensi aikanaan huomattavasti toisen asteen koulutusmahdollisuuksia Petäjävedellä ja vähensi paikkakunnan houkuttelevuutta nuorten näkökulmasta. Lukion kehittäminen ja erikoistuminen on myös vetovoimatekijä ja houkuttelee Petäjävedelle lähikuntien nuorten lisäksi myös kansainvälisiä opiskelijoita. Hiukan hän ihmetteli säkin painoa, kun se tuntui raskaammalta kuin aikaisemmin. Kettu heräsi unestaan ja heitti säkin selkäänsä. Tällä viikolla saamme lukea lehden etusivulta ilahduttavia uutisia Petäjäveden lukion vetovoimasta, sillä tänä lukuvuonna lukiossa oli se tilanne, että aloituspaikkoja oli vähemmän kuin halukkaita tulijoita. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. klo 16 Kirkkovaltuuston kokous Pappilassa Su 19.11. On Petäjäveden etu, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista pidetään täällä erityisen hyvää huolta. Elämän huolet, sairaus, työttömyys ja kasvatusvaikeudet painavat monien ihmisten hartioita. Yliopistokokonaisuuksien suorittamismahdollisuus parantaa konkreettisesti mahdollisuutta päästä yliopistoon lukion jälkeen. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Hiljaisuuden polku valaistiin kynttilöin Pyhäinpäivän viikonlopuksi ja ToiniLIGHT-tapahtuman kunniaksi myös Petäjäveden kirkon rannassa kulkeva Hiljaisuuden polku sai teemaan sopivan kynttilävalaistuksen. 21.6.1937 Petäjävesi k
– Martin pitäisi myös saada kunniakirja. Pyydä apua -napin pilotointi alkoi kesäkuussa, jolloin se suunnattiin ainoastaan lapsiperheille ja nuorille. Kunniakirjassa lukee myös, että Aira Kivelää arvostetaan erityisesti aktiivisena paikallisena järjestötoimijana. Pilotoinnin kokemukset napista ovat olleet hyviä, joten pilotointia laajennetaan nyt kaikille keskisuomalaisille asukkaille. Hankeilta järjestetään 23.11. Olemme muun muassa tehneet pyöräretkiä, opetelleet pelaamaan frisbeegolfia ja poistaneet vieraslajeja, siinäkin on tullut samalla ulkoitua. Illan aikana on mahdollista saada apua ja inspiraatiota oman idean eteenpäin viemiseksi. – Siihen asti, kun Sirkusta tuli puheenjohtaja. Leader Vesuri-ryhmä kiertueella Vesuri kertoo tiedotteessaan, että toimintakausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja rahoitushakemuksia on tullut runsaasti. Pian on haettavissa myös rahoitusta yhdistyksien pieniin investointeihin ja kehittämiseen. Se on mukavaa, kun johtokuntaan valitaan nuoria, saadaan uusia ideoitakin, Aira Kivelä toteaa. Hankeiltojen lisäksi Vesurin väki pitää hankeja yrityspajoja kunnissa. Illassa omista kokemuksistaan on kertomassa Lilja Järvinen Kuhmoisten Haukkasalon saaresta. Pyydä apua -nappi on yksi hyvinvointialueen sähköisistä palvelukanavista, jonka kautta yhteyttä ottamalla voi saada tukea ja neuvontaa sekä tarvittaessa ohjausta oikeanlaisen avun piiriin. Konkreettinen tuen tarve voi liittyä esimerkiksi arjen tai mielen hyvinvoinnin haasteisiin tai yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan, kuten tiedon antamiseen eri palveluista. Hätätilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112. Yhteyttä voi ottaa nimettömänä esimerkiksi niissä tilanteissa, kun yhteydenottaja ei tiedä mistä voisi saada apua mieltä askarruttavaan asiaan. Nyt on aika hakea rahoitusta ja päästä kehittämään oman yhdistyksesi ja alueesi toimintaa. – Porukka vähenee, koronakin vaikutti. – Nykyään tietoa saa paljon lehdistä ja netistä, joten tiedon jakaminen ei ole sillä tavalla oleellista kuin aiemmin. Lisäksi he ovat järjestäneet kahvituksia monissa tapahtumissa. – Samanlaisen kunniakirjan sai myös toinen henkilö, aktiivinen some-tiedottaja, eli nyt kunniakirjalla palkitut olivat ihan erilaisia keskenään, Aira Kivelä kertoo. Sivu 3 Nro 46 15.11.2023 SIRKKU KUUKKANEN Aira Kivelälle tunnustusta aktiivisesta toiminnasta Tiina Lamminaho Petäjävetinen Aira Kivelä on valittu KeskiSuomen vuoden maaja kotitalousnaiseksi. Avun tai tuen tarve voi liittyä esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tilanteeseen, vanhemman, nuoren tai lapsen huoleen, vammaisen tai ikääntyneen henkilön asioihin tai avunpyytäjän ystävään tai muihin läheisiin ihmisiin. Toki esimerkiksi huovutuskurssilta, maalauskurssilta tai porauskurssiltakin saa tietoa, Aira Kivelä toteaa. Tavoitteena on, että asukkaat saavat mahdollisimman helposti ohjausta ja neuvontaa silloin, kun sitä tarvitsevat.. Hyvinvointialue tiedottaa: Pyydä apua -nappi auttaa nyt kaikkia keskisuomalaisia Keski-Suomen hyvinvointialue kertoo tiedotteessaan, että aiemmin tänä vuonna käyttöön otettu Pyydä apua -nappi on laajentunut auttamaan kaikkia keskisuomalaisia lokakuun puolesta välistä alkaen. Kaikki keskisuomalaiset voivat pyytää helposti apua kaikkina vuorokauden aikoina napin ansiosta, kertoo projektipäällikkö Hanna Mäkiaho Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmasta. Lisäksi Nuoriso Leader -rahoitus on tulossa jälleen keväällä 2024. Pyydä apua -napin yhteydenoton vastaanottanut ammattilainen ottaa 1–3 arkipäivän kuluessa yhteyttä lomakkeen täyttäjään. Valtakunnalliseen Impinpäivän tapahtumaan olemme osallistuneet aina kesäkuussa, se on ollut monesti jokin liikunnallinen juttu. Minä olen odottanut, että koskahan minulle tulee sellainen tunne, etten halua enää lähteä mihinkään, mutta sitä ei ole vielä tullut, Aira Kivelä sanoo ja kertoo itse viihtyvänsä maaja kotitalousnaisten toiminnassa, koska mukana on niin mukavia ihmisiä. Enhän minä olisi ilman Marttia mihinkään päässyt, kun ei minulla ole ajokorttia, Aira Kivelä toteaa. – On hirveän kiva olla yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa, Aira Kivelä toteaa ja kiittelee aviomiestään autokuskina toimimisesta. Marraskuun aikana Vesuri kiertää alueen kunnissa pitämässä hankeiltoja, joihin jokainen on tervetullut mukaan. Minun kiinnostukseni alkoi silloin, lähdin mukaan, ja osallistuin monenlaisille kursseille. Jokavuotisia tapahtumia Petäjäveden maaja kotitalousnaisilla ovat edelleen kylvön siunaus ja sadonkorjuujuhla. – Minua ennen sihteerinä oli Helena Reina. Kun asuttiin maalla, oli itsestään selvää osallistua maaja kotitalousnaisten toimintaan. Hankeiltojen sekä hankeja yrityspajojen aikataulut löytyvät Vesurin verkkosivuilta. – Muutimme tänne Pengerjoelle vuonna 1978. kello 17–19 Petäjäveden kunnantalolla. Ihailin häntä kovasti ja on minulla ollut muitakin esikuvia paikallisissa maaja kotitalousnaisissa, joita olen ihaillut. Aira Kivelä valittiin Keski-Suomen vuoden maaja kotitalousnaiseksi. Petäjäveden maaja kotitalousnaisten sihteerinä Aira Kivelä oli kolmisenkymmentä vuotta, 1980-luvun alkuvuosista lähtien. Kerran meillä oli Impinpäivän maisemakävely. – Itse koen, että sain kunniakirjan siksi, kun olen ollut niin sitkeästi mukana, Aira Kivelä naurahtaa ja kertoo olleensa Petäjäveden maaja kotitalousnaisissa 1980-luvun alusta lähtien. Hankeiltoihin ilmoittaudutaan etukäteen. Pengerjoen maatalousnaiset olivat siihen aikaan Petäjäveden maaja kotitalousnaisten alaosasto, nykyäänhän Pengerjoella ja muillakin kylillä maatalousnaiset ja maamiesseurat ovat yhdistyneet kyläyhdistyksiksi, jotka ovat maaja kotitalousnaisten alaosastoja, Kivelä kertoo. Vuonna 1980 Pengerjoen maatalousnaiset kysyivät, saavatko he pitää kokouksen meillä. Haukkasalon saarelaisten liikuntamahdollisuuksia on parannettu hankerahoituksen avulla. Palvelun tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen tukea kaikille keskisuomalaisille. Hankeilta on suunnattu yhdistystoimijoille ja tarkoituksena on keskustella yhdessä hankkeista ja niiden suunnittelusta. Nykyään olen vain varajäsenenä johtokunnassa, ja muuten mukana toiminnassa ja tapahtumissa. Minä en juuri kokoukseen pystynyt osallistumaan, kun olin Sirkun kanssa, Sirkkukin sai varmaan jo silloin jonkinlaisen kipinän maaja kotitalousnaisten toimintaan. Asukkaan tulee myös olla yhteydessä suoraan sosiaalitai terveydenhuollon ammattilaiseen varatakseen tai peruakseen vastaanottoajan. Asukas täyttää hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvästä Pyydä apua -napista aukeavan verkkolomakkeen, minkä jälkeen lomake ohjataan eteenpäin hyvinvointialueella työskentelevälle sosiaalitai terveydenhuollon ammattilaiselle. Pyydä apua -nappia ei ole tarkoitettu akuuttien asioiden tai hätätilanteiden hoitoon, eikä sen kautta tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksia tai ajanvarauksia. – Tyttäreni Sirkku oli silloin ihan pieni vauva. Vuoden 2023 aikana toteutettiin monta hienoa projektia, joiden avulla parannettiin ja kehitettiin nuorten vapaa-ajan toimintaa. Nappia on kehitetty Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmassa yhdessä hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. – Aikaisemmin meillä oli kodin päivä -tilaisuuksia, jotka olivat ehkä enemmän tiedonjakoa, sitten tilaisuudet muuttuivat kodin yö -tilaisuuksiksi, jotka taas ovat olleet enemmän hyvinvointipainotteisia. Ymmärrän, että nuoremmilla ihmisillä, jotka ovat vielä töissä, on paljon tekemistä ja eläkeläiset taas eivät kaikki jaksa osallistua. – Napista saa apua monenlaisiin asioihin ja huoliin. Saarijärvellä Keski-Suomen maaja kotitalousnaisten syyskokouksessa luovutetussa kunniakirjassa todetaan, että Aira Kivelä toimii aktiivisesti maaja kotitalousnaisten hyväksi, innostaa ja kannustaa muita mukaan toimintaan sekä tekee töitä kestävän kehityksen, maaseudun elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden eteen. Neuvonnasta virkistykseen Aira Kivelän mukaan maaja kotitalousnaisten toiminta on muuttunut, ennen järjestettiin paljon erilaisia kursseja ja keskityttiin enemmän neuvontaan, nykyään taas järjestetään paljon erilaisia hyvinvointiin liittyviä juttuja ja tarjotaan virkistystä jäsenistölle
Kun aikuisia olisi enemmän vastuuta saataisiin jaettua. – Iltoihin osallistuminen ei vaadi paljoa, läsnäoloa ja kioskin makeisten rahastamista, Mäkinen vinkkasi. ToiniLIGHTia alusta asti järjestäneet Johanna Juvonen ja Biagio Rosa iloitsivat tapahtuman laajenemisesta Toinilan ulkopuolelle ja toivottavat tulevina vuosina kaikki halukkaat mukaan osallistumaan valotapahtumaan. Tänä vuonna tapahtuma laajeni Toinilan ympäristöstä myös Petäjäveden kirkon rantaan kiertävälle Hiljaisuuden polulle sekä vanhan Kuntalan seinille. Mäkisen ja Saarisen lisäksi lapsia ja nuoria on mukana liikuttamassa Nella Pahkamäki. Tähän asti olemme voineet touhuta joka kerta sekä sisällä että ulkona, mutta nyt kelien huonontuessa toiminta tulee keskittymään varmasti enemmän sisätiloihin, Pahkamäki arvioi. – On ihanaa, että jo muutaman vuoden järjestämisen jälkeen tapahtuma on vakiintunut tuomaan valoa Petäjäveden pimeään syksyyn ja nyt tänä vuonna mukaan on lähtenyt omasta aloitteestaan myös muita paikallisia toimijoita. Osa lapsista ja nuorista viihtyi myös ulkona erilaisten pihapelien ja -leikkien parissa. Taiteen tutkailun ja taidepolkuseikkailun lisäksi perheen pienet saivat halutessaan tapahtumasta vielä muistoksi uv-valossa hohtavan siirtotatuoinnin. Kioskista pitää joka kerta saada jotain, kuusikko kertoili yhdessä. Veljekset Eetu (kuvassa vasemmalla) ja Veeti Viitala viihtyivät ilmakiekkopöydän ääressä. Juuri tällainen yhteisöllisyys on Toinilan toiminnan keskeinen ajatus. Viimeviikkoisessa peli-illassa Elli Tamminen (kuvassa ylhäällä), Miisa Peltola, Nella Tamminen, Oona Rantanen, Vilja Pelkonen ja Vanessa Ruokolainen harjoittelivat akrobaattisia temppuja. – On ollut kiva huomata, miten innolla alakouluikäiset ovat lähteneet ohjattuihin osuuksiin mukaan. Sisällä pelattiin niin biljardia, lautapelejä kuin sählyäkin sekä miteltiin ilmakiekkopöydän ääressä. Aikuisia apukäsiä tarvitaan Tällä hetkellä peli-illat pyörivät pääasiassa kahden aikuisen, nuorisoseura-aktiivien Hanna Mäkisen ja Jani Saarisen, johdolla. Sisällä kaveruksia kiinnosti sählymailoilla ”lämiminen”. – Olen kyllä viihtynyt peli-illoissa. – On aika hyvä juttu, että meitä varten on järjestetty tällaista. Kuusikosta viisi kertoivat käyneensä peli-illoissa jo pitkään, mutta Ruokolaiselle viime keskiviikkoinen kerta oli ensimmäinen. Peli-iltoja odottaa aina etukäteen ja täällä on joka kerta kivaa, kaverukset totesivat. luokkalaiset lapset touhuavat alakerrassa, ja nuoret kuudennesta luokasta ylöspäin pääsevät omaan rauhaan yläkertaan. Yläkouluikäisillä alkaa olla jo vähän sitä, että halutaan vain olla ja hengata omalla, tutulla porukalla. Tapahtuman ajaksi kadun varrelta sammutettiin valot, jotta teokset pääsivät loistamaan ilman ympäröivää katuvalaistusta. Teosten ihailun ohessa tapahtumassa pääsi hyödyntämään aarteenetsijän taitojaan, sillä taidepolun varrelle oli piilotettu pinkiksi maalattuja uvvalossa hohtavia pensseleitä ja siveltimiä yleisön löydettäväksi. Hiljaisuuden polun varrelle sytytettiin ToiniLIGHTin ajaksi kynttilöitä valaisemaan polkua pimenevään iltaan ja taiteilija Kimmo Strömberg valaisi Vanhan Kuntalan musiikkia sisältävällä valoteoksellaan. Kintauden koulua käyvät sisarukset Eino, Otso ja Vilppu Kellosaari, sekä Konsta Kokki, Verneri Mäkelä ja Noa Niskanen ehtivät parin tunnin aikana pelailemaan sekä sisällä että ulkona. Jättämällä yhteystiedot ja löydettyjen pensseleiden määrän Toinilan postilaatikkoon, pääsi osallistumaan arvontaan. – Peli-illat tuntuvat olevan näille kintauslaisille koululaisille tärkeä juttu. Parin tunnin aikana Eino Kellosaari (kuvassa vasemmalla), Otso Kellosaari, Noa Niskanen, Vilppu Kellosaari, Konsta Kokki ja Verneri Mäkelä ehtivät pelata sekä pihapelejä että sählyä. Olemme jakaneet tilaa niin, että 1.–5. ToiniLIGHT valaisi marraskuun alun Niina Kelloniemi Pyhäinpäivän viikonloppuna järjestetty Taidetila Toinilan valotapahtuma ToiniLIGHT valaisi jälleen kahden illan ajan Toinilan taidegallerian ja ympäristötaidepolun kuntalaisten iloksi. Perjantaija lauantai-iltoina pidetty Petäjäveden ikioma valotapahtuma kokosi Toinilaan molempina iltoina yhteensä yli 200 kävijää ihailemaan uv-lamppujen valossa hohtavia teoksia, joita muun muassa alakoulun kuviskerholaiset ovat syksyn ajan valmistaneet. Tällä hetkellä Kintauden Nuorisoseurantalolla järjestettävät peli-illat toteutuvat kahden viikon välein, joka toinen keskiviikkoilta, kahden tunnin ajan, puoli kuudesta puoli kahdeksaan. Emme laittaisi ollenkaan pahaksemme, mikäli tapahtuma vuosien mittaan laajenisi niin, että sen voisi nimetä uudelleen monikossa ToiniLIGHTS, Johanna Juvonen avaa ajatuksia tapahtuman tulevaisuudesta. Hanna Mäkinen ja Jani Saarinen yhdessä Nella Pahkamäen kanssa toivovat, että peli-iltoihin saataisiin mukaan lisää vetäjiä. Meillähän on periaatteessa tässä koko katu ja miksei koko kyläkin, johon voisi vuosittaisen valotapahtuman kunniaksi luoda erilaisia valoteoksia. Viimeviikkoinen peliilta kokosi yhteen yli kolmenkymmenen pelailijan joukon. – Kävijöitä on joka kerralla useampi kymmen. Pahkamäen paikallaolon peli-illoissa mahdollistaa Petäjäveden kunta, joka maksaa Kintaudella asuvalle, lukiota käyvälle nuorelle pientä palkkiota lasten ja nuorten ohjaamisesta. ToiniLIGHT valotapahtuma järjestettiin tänä syksynä neljännen kerran.. Sivu 4 Nro 46 15.11.2023 JAAKKO HEIKKINEN NIINA KELLONIEMI Peli-illat Kintaudella pitävät pintansa Jaakko Heikkinen Jo vuosien ajan Kintauden Nuorisoseura on järjestänyt alaja yläkouluikäisille suunnattuja peli-iltoja, joiden suosio jatkuu yhä tänäkin päivänä. Perinteiseksi muodostunut syksyn pimeyteen valoa tuova koko perheen tapahtuma järjestettiin jo neljännen kerran ja tänä vuonna valoa lisäsi aiemmin viikolla polun varrelle satanut ensilumi. Vilja Pelkosen, Miisa Peltolan, Oona Rantasen, Vanessa Ruokolaisen sekä sisarusten Elli ja Nella Tammisen mukaan peli-illoissa parasta on kavereiden kanssa yhdessäolo. – Yleensä pelaamme lautapelejä kahvilan pöytien ääressä tai temppuilemme salin puolella. Peli-illat ovat yksi harvoista tapahtumista täällä, jossa lapset ja nuoret voivat kohdata toisiaan, kouluajan ulkopuolella, Mäkinen kertoi
Erilaisia käsitöitäkin he tekivät, meilläkin on kotona haapapuusta tehtyjä kuppeja ja pajukoreja, tässä talossa on pajusta tehty rysä, Pahkala kertoo. Tommi Pahkala osti Paljakon kesäpaikakseen vuonna 2019. – Tämä on rakennettu vuonna 1940, välirauhan aikana. Kesäpaikkana tämä oli Riikan veljenpojalla Aarre Vilanderilla ja hänen Sirkka-puolisollaan, joka oli omaa sukua Polkunen. – Vettä on saanut raahata, kun täällä on ollut eläimiä. Tommi Pahkala ei aio nykyaikaistaa kesäpaikkaansa. – Venäläisiksi heitä sanottiin, kun punaarmeijassa he taistelivat, mutta oikeasti he olivat ukrainalaisia, Tommi Pahkala toteaa. Talo on lähes alkuperäisessä asussaan, leipävaikkanakin on edelleen tuvan katossa. – Vuonna 1873 isännäksi tuli Joonas Vilander, joka oli samaa sukua kuin talon viimeiset omistajat ennen minua, Tommi Pahkala toteaa. – Vangit olivat kuulemma myös kovia laulamaan ja joukossa oli joku, jolla oli oikein hyvä ääni. Vanhassa kuvassa on talossa viimeisenä vakituisesti asunut perhe, Eriikka eli Riikka ja Kalle Ronkola sekä heidän nuorena kuollut tyttärensä.. Metsäkulman Erä siirsi hirret eräkämpäkseen vuonna 1972, Pahkala kertoo. Perunkirjassa vuodelta 1899 luetellaan, että Paljakossa oli viisi lehmää, kaksi lammasta, kaksi karitsaa, pukki, vuohi ja sika, Pahkala kertoo. Sotavankeja iso joukko Paljakon historiaan mahtuu monenlaista, muun muassa sotavankeja. – Kyllä tämä tällaisena saa olla, kun tämä on näin pitkään tällaisena säilynyt, Pahkala toteaa. Aitan, riihen ja tämän talon lisäksi vanha talo, sauna ja navetta sekä riihen luona vielä yksi rakennus. mylly. – En tiedä varmasti, montako heitä oli, mutta on puhuttu jopa parista kymmenestä. Täällä on ollut aika paljonkin eläimiä, ja peltoakin tällaiseksi torpaksi paljon. – Kalle Ronkolan aikaan täällä pidettiin Jussilanperän pienviljelijäosaston kokouksia, ja muitakin tilaisuuksia. Sotavangit olivat Paljakossa kesällä 1944. Voi sanoa, että onneksi; 1950-luvun sähkökötöstykset olisivat hengenvaarallisia. – Vesijohtoa, viemäriä tai sähköjä täällä ei ole. – Täältä näkyy Petäjävedelle asti, ainakin Kalevan tanssilava näkyy, samoin Rautakylän hallirakennus, Tommi Pahkala kertoo. Tekijöinä olivat paikalliset kirvesmiehet Romulan Nestori poikineen, Toivo Romula perheineen on asunutkin tässä talossa, Pahkala kertoo. Se ei ollut tämän talon mailla, mutta Paljakon myllynä se tunnettiin. – Sirkka ja Aarre Vilander olivat täällä paljon etenkin 1990-luvulla. Pahkalan mukaan talon kaivot eivät ole ihan pihapiirissä. Ensimmäinen oli nykyistä pienempi ja hieman eri paikassa. Ensimmäiseksi isännäksi torppaan tuli vuonna 1863 Abel Paljakko. Savusauna on vieläkin käytössä, tosin ei enää saunana. Heidän pääasiallinen hommansa oli kai metsätyöt läheisellä valtionmaalla, täällä he olivat vain majoituksessa, Pahkala kertoo ja toteaa, että sotavangit asuivat riihessä. Pihapiirissä on edelleen vanha aittarakennus, myös vanha riihi on pystyssä. Pihassa oleva vanha aitta on taloa vanhempi, mahdollisesti 1800-luvulta. – Kesäpaikkana tämä oli aiemminkin, vakituisesti tässä on asuttu viimeksi 1970-luvulla. – Peltikatto on laitettu ja jotain on maalattu, uusi piippu on tehty minun aikana, Tommi Pahkala kertoo. Hän oli tästä talosta kotoisin. Ainakin yksi vangeista osasi suomea. Mitään ongelmia vangit eivät aiheuttaneet. – Aikoinaan tässä on ollut paljon rakennuksia. – Noin kilometrin päässä purossa on ollut Paljakon talo sijaitsee Jussilanperällä korkealla ja kallioisella mäellä. Ilman nykymukavuuksia Paljakon talo on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Alun perin Paljakko on ollut Heinämäen torppa, se itsenäistyi vuonna 1929. Sivu 5 Nro 46 15.11.2023 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot TIINA LAMMINAHO Korkealta näkyy kauas Tiina Lamminaho Paljakon talo Jussilanperällä on kallioisella, korkealla mäellä, josta näkyy kauas. Kun paikka siirtyi heidän lapsilleen, talo oli hyvin vähällä käytöllä. Naapuritalosta kotoisin oleva Tommi Pahkala osti Paljakon kesäpaikakseen vuonna 2019. – Vangit kävivät myös auttelemassa naapuritaloissa, he olivat kuulemma kovia tekemään polttopuita. Sirkka Polkunen oli 1950-luvulla menestyvä kilpahiihtäjä, joka sai muun muassa olympiakultaa vuonna 1956 samassa viestijoukkueessa Siiri Rantasen kanssa, Pahkala kertoo. Talossa on pidetty myös häitä, muidenkin kuin talon omien asukkaiden, eli talon väki on antanut mielellään huoneita muidenkin käyttöön. Muonituksesta kävivät huolehtimassa lähitalojen emännät, vartijoina oli suomalaisia sotilaita. Nykyinen päärakennus on paikan toinen asuintalo. Viimeinen vakiasukas oli Kalle Ronkolan leski, Eriikka eli Riikka Ronkola, omaa sukua Vilander
Luvassa jouluisia säveliä ja tunnelmia! Menossa mukana Leena Giers-Koljonen Kanttori Petäjäveden seurakunta Kantrivaarin elämän biisit soivat kylillä Hanna Lahtinen Jyrki Paananen on trubaduuri. Teitä tarvitaan. Jos ei sitä nyt toteuta, niin sitten ei koskaan. Sunnuntaina 24.9. Saimme nauttia konsertissa kolmesta erilaisesta yhteissoittoesityksestä. Tällainen oppilaskonsertti on aina jännittävä tapahtuma. Veeti Kivinen soitti Bucklandin leikillisen Orango Tangon. Blue String music on Rakennusja metsäpalvelu Paanaset Oy:n aputoiminimi ja tarkoittaa paljon muutakin kuin lauleskelua puita kaadellessa ja taloja rakennellessa. Kyseinen biisi ei kuitenkaan ole Madonnan Like a Prayer, jonka senkin Jyrki sai eräässä illassa esitettäväkseen. Siinä kun on niin älyttömän monta muuttujaa: tila, asettelu, voimakkuus, viritys, ilmastointi. – Oli tiettyä haastetta ottaa tuo kappale haltuun näin vähän yli viisikymppisenä miehenä, joka säestää itseään akustisena kitaralla, mandoliinilla ja huuliharpulla, mutta ei se huonosti mennyt ja palautekin oli hyvää, hän kertoo. Toisaaltasitä voi lähes aina parantaa. Duo Matleena ( Poudyal) ja Saima ( Ylikoski) soitti taidokkaasti Bellmanin Tuuli hiljaa henkäilee -kappaleen. Vähän oli jo sellaista hinkua päästä laulamaan näitä lauluja. 45 minuuttisen matinean päätti Trio Ylikoski (Saima, Ilona ja Akseli) soittiminaan huilu, viulu ja sello. Tykkään siitä ajatuksesta, että viedään tapahtumia sinne missä ihmiset ovat. Mutta on hän aika paljon muutakin: metsäpalveluyrittäjä, entinen kehitysvammaistenohjaaja ja metallimies, kunnanvaltuutettu, Päivin puoliso jo teinivuosista alkaen, isä, appi ja vaari. Tunnelma ja akustiikka ovat hyviä. Ne paitsi paransivat musiikillisia taitoja, myös antoivat reilusti lisää ammatillista itsevarmuutta, Jyrki Paananen sanoo. Tarinoita on Lapista Pariisiin ja ratapihalta keijumetsään. Haluan välittää tunteita ja tunnelmia kuulijalle. 15 euron lipun hintaan sisältyy myös kahvitarjoilu. Onneksi tämäkin konsertti tuotettiin ”tällä tutulla porukalla” tutun yleisön edessä. Tulen sinne, missä musiikkia tarvitaan, Jyrki Paananen sanoo. Biisilista pysyi salaisuutena ensimmäiseen Sahralinnan konserttiin saakka, hän jatkaa. kello 14 iltapäivällä. Olivia soitti lisäksi Meri Louhoksen Pienen valssin. Tänä syksynä hän lähti kiertueelle lähiseudun kylille. Rytmi jäi mieleen pitkäksi aikaa pyörimään ja hyrisyttämään. Musiikkiopisto-opintoihin kuuluu oleellisesti myös yhteissoitto. Aino Kärävän pianolla soittama Orient Express eteni kuin juna. Ilman yleisöä ei synny vastakaikua. Venla Asikainen taituroi niin ikään huilulla varmasti kappaleen Vaarilla on saari. oli ensimmäinen konsertti Sahralinnassa Sahrajärvellä, sitten vuorossa olivat Teemahostel Toivakassa ja Himma Vehniällä. Saima Ylikoski loihti huilullaan varman musikaalisesti taidokkaan Myrskyluodon Maijan. Sitten siirryttiin vanhempiin soittajiin ja klassisempiin kappaleisiin. – Oma tämänhetkinen suosikki on konsertin loppupuolella kuultava Suomi soi -ohjelmasta löytynyt käännösbiisi Ota syliisi. Konsertin aloitti Pihla Hautsalo soittamalla pianolla kivan Kaveruksetkappaleen. Viimeisiä kappaleita kuunnellessani mietin, miten kehittävää yhteissoitto onkaan. Pulssi nousee, omaa vuoroa on piinallista odottaa. Seelan Boogie-Woogie oli näppärää kävelyä ja Siirin Satakieli soi laulavasti ja herkästi. Soittajien ikähaitari oli noin 7–17 vuotta. Kaikki kylät ovat aktiivisia ja niistä löytyi sopiva esiintymispaikka, Jyrki Paananen kertoo. Musiikki on kuulunut hänen elämäänsä pitkään, koko ajan enemmän harrastuksesta ammatilliseksi muuttuen. Itse ainakin muistan miettineeni joskus vihoviimeisenä soittajana, että mistä ihmeestä se kappale lähtee. – Ajatus tarinallisten laulujen kiertueesta on ollut pitkään mielessä, mutta elämässä on ollut muita kiireitä. Täytyy olla yhteinen pulssi, yhteinen hengitys, yhteinen päämäärä ja pyrkimys. Luvassa on hyvin morsiamen pukeutumista vastaava kattaus. Erityismaininta hienoista loppusoinnuista! Kummitustalon salaperäiset sävelet loihti Tiitus Jokio pianolla. – Olen itsekin vetänyt joitakin Elämäni biisi -formaattiin perustuvia iltoja esimerkiksi kirjallisuuspiirille ja niistä tarttui matkaan tähän konserttiin yksi kappale. Kenties jollekulle musiikista tulee ammatti. Illan ”soivat pelit” olivat piano, viulu, huilu, klarinetti, alttosaksofoni ja sello. Petäjävedelle YläKintauden kylätalolle Paananen saapuu tulevana sunnuntaina 19.11. Jokaisen kappaleen valintaankin liittyy tietysti tarina, joka konsertissa kuullaan. Esityksissä soitti mukana Tapio Issakainen kitaralla. Trio soitti kaksi kappaletta, Händelin marssin ja Lullyn menuetin. Hyvä esitys! Toiseksi viimeisen soittajan vuoro! Joki virtasi Olga Kokkisen sormien taikoessa kuuluville Yiruman tunnelmalliset sävelet River Flows in You -kappaleessa. – Olen kantrivaari, hän toteaa peittelemätöntä ylpeyttä äänessään istuessaan itse rakennetun pihasaunan kuistilla Uuraisten Jokihaarassa, rotevan kivenheiton päässä synnyinkodista. Ehdolla olevia kappaleita oli noin 40, joista vajaa puolet valikoitui mukaan. Jotain omaa, jotain lainattua ja aika paljon sinistä. Odotinkin suurella mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Rebekka Poudyalin klarinetti soi itkettävän ihanasti kappaleessa Vanha virsi Taalainmaalta. Sanni Suutarinen ja Olivia Asikainen jatkoivat pianolla viihteellisempien sävelten tahdissa. Yhteissoittoa voi harrastaa vaikkapa soittamalla orkesterissa tai kahdestaan ystävän kanssa. Omia kappaleita mukana on kolme. Eräs äiti kuvailikin juuri kirkkoa mukavaksi ja turvalliseksi esiintymisympäristöksi. Sannin The Little Boogieman ja Olivian Hyönteispolkka saivat hyvälle tuulelle. Uusikin kappale on syntymässä, mutta ei ehdi vielä tähän kattaukseen. Jyrki Paananen esiintyy Kulttuuria Kylille – Trubaduurin tarinalliset laulut -kiertueellaan tulevana sunnuntaina Ylä-Kintauden kylätalolla kello 14. Nämä lapset ja nuoret saavat tästä musiikkiharrastuksestaan voimaa ja vaikutteita koko elämän matkalleen. Se on kyllä tosi surullinen tarina. Esiintymisjärjestys meni suurin piirtein iän mukaan nuorimmasta vanhimpaan. –Toivakkaa lukuun ottamatta muut esiintymispaikat ovat olleet kylillä. Sivu 6 Nro 46 15.11.2023 HANNA LAHTINEN Musiikkiopiston kuulumisia Viime keskiviikkona kirkossamme pidettiin Läntisen Keski-Suomen musiikkiopiston oppilaskonsertti. Jyrki Paananen on ollut vähän tietämättäänkin hyvin ajan hermolla, sillä sillä aikaa kun hän on etsinyt kalenteristaan aikaa kiertueelle, on eräs tarinoita ja biisejä yhdistävä tv-ohjelma noussut Suomessa suursuosioon. Olette tärkeitä. Illassa esiintyi laskujeni mukaan 15 nuorta musikanttia. Jatkakaa ehdottomasti tällä tiellä! Kiitos aivan valtavasti kaikille illan esiintyjille, opettajille, säestäjille ja kotijoukoille. Toivottavasti tapaamme sankoin joukoin kirkossamme musiikkiopiston lukukauden päätöskonsertissa lapsikuoron kanssa keskiviikkona 13.12. Jos kysyntää vastaaville illoille on jatkossakin, niin mielelläni otan haasteen vastaan. Viulistit S eela Jokio ja Siiri Suutarinen soittivat ”taustanauhan” kanssa omat kappaleensa. Siinä pitää huomioida niin paljon. Kiitos myös kaikille muille kuuntelijoille ja tukijoille. Mietityttää, muistaako kappaletta enää ollenkaan. Selvästi paljon yhteistä oli jo olemassa. klo 18. Sitä riimitellään kaikessa rauhassa nuorimmaisen Aten kanssa saunan lauteilla. Oma musiikillinen mieltymys bluegrass-, countryja juurimusiikkiin kuuluu, mutta paljon muutakin mahtuu mukaan. Saiman sisko, Ilona, joutui käyttämään lainaviulua soitinrikon vuoksi, mutta selviytyi siitä huolimatta todella hienosti Leclairin sonaatin Allegro-osasta. Te kaikki teette todella arvokasta sitkeää työtä. Hienot voimakkuusvaihtelut molemmilla sisaruksilla! Saksofoni matineoissa on aina eksoottista ja kiinnostavaa. – Uskallan kutsua itseäni jo puoliammattilaiseksi, iso merkitys oli vuonna 2015–2016 Jyväskylän Kristillisessä opistossa suoritetuilla opinnoilla. MATLEENA YLIKOSKI
Mullat . TOTOPISTE . 18-22 la 14-03 su 14-20. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA D-nuoret (ja sitä nuoremmat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 C-tytöt maanantaisin ja torstaisin 18.30–20 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20–21.30 Kaikki vuorot Petäjäveden kulttuurikeskuksen liikuntasalissa. Tiistaina 19–20 Tytöt 11 v. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10€ / 20€ + alv. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Sorat 045 7710 5536 ark. TOTO-TV . BR & MR mpja pienkonehuolto Moottoripyörien ja pienkoneiden huollot ja korjaukset Kintaudella. alkaen) Torstaina 18:30–20:00 Kuntofutsal Torstaina 20:00–21:30 Futsal Miehet Perjantaina 17:00–18:30 Tytöt 12 v. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Ilmainen hinta-arvio kodistasi Ari Nättylä 050 4200 256 ari.nattyla@habita.com LIVEMUSAA . PIZZAT BURGERIT . (22.11. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 8-17 Miilutie 2, Petäjävesi www.arin-autofix.fi Asunto myyntiin. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. VEIKKAUS 014 854 950, Asematie 6 Tule viihtymään! Ark. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. la klo 9-14 Papintie 2 ?. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Tonttihakkuut ja raivaukset. Kaivinkonetyöt Lumityöt . Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Tarvittaessa nouto. Hiekoitukset Murskeet . 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. (22.11. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. • Klapien tekoa koneellisesti. 24% / julkaisukerta. Sivu 7 Nro 46 15.11.2023 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. ti-to klo 9-17 ?. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. puh. KARAOKEA . Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Perjantaina 18:30–20 Futsal Naiset Lauantaina 16:30–18:00 Kuntofutsal Sunnuntaina 14–15 Aikuisten avoin höntsävuoro Kirkonkylän koulun sali Tiistaina 19:15–20:15 Pojat 10–13 v. alkaen) Tiistaina 18–19 Pojat 9 v. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@ gmail.com. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Keskiviikkona 18–19 Seka 14 v. Tiistaina 20–21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18 Seka 7-8 v. A-OIKEUDET . 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18 Tytöt 9–10 v
Sivu 8 Nro 46 15.11.2023 JUTTUVINKIT toimitus@ petajavesilehti.fi 050 366 7691 Seuratoiminta Tiesitkö, että Petäjävesi-lehden sähköinen näköislehti julkaistaan jo tiistaina. Soiva Siili sai lastenkulttuurin Valtionpalkinnon 2014. mennessä Leenalle, puh. Täyttäessäni 50 vuotta sain serkultani Pauliina Helaakoskelta (Raili Strömbergin tytär) lahjaksi rautalankateoksen ”Petäjäiset juuret”. Vuonna -76 Valoteoksessa Petäjäveden pitkäaikainen kunnanjohtaja Tarmo Tiihonen katselee valtuustosalin ikkunasta (vasen yläkulma) ”valtakuntaansa” sen aikakauden poliittisten värien ympäröimänä, jolloin SDP ja keskusta olivat valtapuolueet SKDL:laisten kompatessa. klo 10 alkaen Paikalla palvelee myös kahvio, jossa korttimaksu mahdollinen PETPET lentopallojaosto VUONNA 76 muistelovaloteos 1. Konsertissa kuullaan lauluja muusikoiden omista tuotannoista, kaikille tuttujen ja ehkä uusienkin runojen rytmittämänä ja koetaan tunteiden laaja skaala yhdessä yleisön kanssa. Kyösti laulaa ja soittaa kitaraa. Soivan Siilin musiikki on Kyöstin ja Markuksen säveltämää ja pääosin myös sanoittamaa. Markus laulaa ja soittaa monenlaisia pillejä, huuliharppuja ja etnopuhaltimia. mennessä Vesalle puh. Vuodesta 2005 Kyösti ja Markus ovat olleet päätoimisia lastenmuusikoita. Petäjäveden tori 11.45-12.05 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Possun KYLKI 5,99€/kg (palana) 0400 872 461 Tunteellinen siili -runokonsertissa runoilevat ja musisoivat oululaiset lastenmuusikot Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi valtionpalkitusta Soiva Siili -yhtyeestä, sekä Hiski Pajuniemi Pentti Punkin Syntymäpäivistä ja Laulukudelmista. Soiva Siili on oululaisten varhaiskasvattajien, Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan vuonna 1995 perustama lastenmusiikkiyhtye. Omavastuu 15 €. Kokouksen jälkeen pikkujouluinen ruokailu, jota varten ilmoittautumiset 24.11. Tunteellinen siili on tunnekasvatusta runomuodossa sanoin ja sävelin. Ohra-aho oli kuvaavasti saanut kerättyä teokseen kaikkea petäjävetiseen elinkeinoon ja elämään liittyvää. NIINA KELLONIEMI. Tervetuloa! Hallitus MLL Petäjäveden yhdistyksen syyskokous ke 22.11.2023 klo 18 Petäjälahdessa. Keskiössä on turvallinen vuorovaikutus ja lempeä läsnäolo. Hän on taiteillut erilaisia rautalankatöitä jo pitempään ja pitänyt näyttelyitäkin. Olli Koponen Kulttuurituottaja Petäjäveden kunta MTK-Petäjäveden syyskokous keskiviikkona 29.11.2023 klo 18.30 Maatilamatkailu Kumpusessa. Konsertti on rakennettu myös se aivan pienin yleisö huomioiden, mutta konsertti sopii hyvin koko perheelle. Tervetuloa! TORSTAINA 16.11. Petäjäiset juuret Paljasjalkaisena pettuveteläisenä olen juurtunut tänne. 040 5236 956. 456 Pikkujouluruokailu la 25.11. Kunnanjohtaja Tarmo Tiihosen sekä kulttuurilautakunnan puheenjohtajan Aira Koskisen johdolla kunnantalon etupuolelle juurtui teos nimeltä ”Työn muistomerkki”. klo 17 Kumpusella, Kirrintie 94. Ota pieni paketti (max 5 euroa) mukaan. 4.Petäjäinen kahva Vanhan kunnantalon pääsisäänkäynnin oven kahva on tehty 1980-luvun lopussa kunnantalon remontin yhteydessä. Julkaisin levyllisen musiikkia vuoden 2022 lopussa artistinimellä Wirtavuori, joka toki viittaa myös sukuuni. Siihenkin ovat monet tarttuneet, mutta eivät ehkä katselleet. Työn muistomerkki Petäjävedellä elettiin 1970-luvulla niin monen pienen kunnan tavoin maatalouden kautta, mutta nousevan teollisuuden ja muun aktiivisuuden ajassa. 2021 Pajuniemi lähti työstämään soolomateriaaliaan, josta sittemmin syntyi Laulukudelmia. Teoksessa on vähän halloweenmäistä creepyä, mutta kuitenkin se kuvaa vain, kuinka Petäjävesi syntyi; ulkoavaruudesta laskeutui Petäjä-alien ja juurien avulla juurtui maahan synnyttäen Petäjäveden. Wirtavuori Kaiken nivoo yhteen vanha kunnantalo ja tekemäni paikallinen oma musiikki. klo 17.30 Petäjäveden kirjastossa Vetäjinä Seppo Liimatainen ja Maire Riikonen Einari Vuorela seurasta Yhteistyössä Einari Vuorela seura ry ja Petäjäveden kirjasto Vapaa pääsy.Tervetuloa! Voit tuoda lempirunosi mukanasi tai jättää runotoiveen etukäteen kirjastolle Koko perheen Tunteellinen siili -runokonsertti Auditorio Miilussa Rak. Lisäksi hän liitti osuvasti myös vanhaa vaakunamuotoa teokseen. Varhaiskasvattajanakin vuosia toiminut Hiski Pajuniemi on tehnyt lastenmusiikkia vuodesta 2012. Rakentaminen oli vilkasta, urheiluseurat ja järjestöt olivat todella aktiivisia. 2. 0400343960. Kimmo Strömberg Strömbergin vanhan kuntalan valoteos oli esillä ToiniLIGHT-tapahtuman ajan. klo 15 Liput ovelta käteisellä 5 € kappale Tervetuloa seuraamaan D-nuorten lentopalloturnausta Petäjäveden kulttuurikeskuksen liikuntasaliin sunnuntaina 19.11. Lämpimästi tervetuloa! Tunteellinen siili -runokonsertti auditorio Miilussa lauantaina 18.11. Duon soittimisto on moninainen ja värikäs. Kaikki elämässäni on tapahtunut täällä, paitsi lyhytaikaiset käynnit muualla; armeija Ylämyllyllä ja opiskelu Seinäjoella. 5. Vuonna 2017 perustettu Pentti Punkin Syntymäpäivät oli hänen ensimmäinen lastenmusiikkiyhtyeensä. Tilaa kestotilauksena oman kylän paikallinen digitaalinen PETÄJÄVESI-LEHTI 12kk / 53 € Tilauksen voit tehdä verkkosivujen yhteydenottolomakkeella tai olemalla yhteydessä toimitukseen toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691 RUNOKARAOKE to 16.11. Kunta tilasi taiteilija Jukka Ohra-aholta ensimmäisen kunnan ulkotaideteoksen, joka paljastettiin vuonna 1976. Aluearkkitehti Risto Vuolle-Apiala suunnitteli ja seppä Pekka Strömberg takoi upean yksityiskohdan kunnantalon oveen. Ilmoittautumiset su 19.11. os. 3