Pöydän puhdistaminen on järkevää, että päästään rakentamaan uutta, Pietiläinen miettii. Jorma Pietiläinen suhtautuu kritiikkiin leppoisasti. helmikuuta. Petäjävedellä on ollut monenlaisia selkkauksia, mikä näkyy ilmapiirissä yrittäjien ja kunnan kesken. Tällaista materiaalia Petäjävedelle tekevät paraikaa Tiimiakatemian tietotekniikan ja markkinoinnin opiskelijat. Sen piti alun perin olla elementtitalofirma LapWall, mutta yhtiön vetäydyttyä suunnitelmasta uudeksi ideaksi on noussut biokaasulaitos. Viranomaisten tehtävä taas on luoda pysyvyyttä yhteiskuntaan ja siksi julkishallinto on aina luonteeltaan konservatiivinen. Konkreettisia kasvun palikoita on Pietiläisen hahmotelmissa kolme: Palvalahden teollisuusalue, dataeli palvelinkeskus entiselle Fingridin muuntamotontille sekä palveluiden kasaaminen valtatien varteen. – Käyn taustakeskusteluja kaupallisten toimijoiden kanssa ja etsin ydinyritystä, joka voisi ehkä tehdä ensimmäisen siirron. Yrityskulttuuri kuntoon Jorma Pietiläinen pitää tärkeänä, että uusi elinvoimapäällikkö on ensisijaisesti yrittäjien suuntaan toimiva henkilö ja vasta toissijaisesti kunnan viranomainen. Jyväskylän nukkumalähiönä oleminen on kyllä vaihtoehto, mutta nukkumalähiön ilmapiiri on passiivinen ja unelias, eikä osa väestä viihdy sellaisessa. Petäjäveden ja Multian yhteisen elinvoimapäällikön tehtävä on haussa elokuun alkuun asti, minkä jälkeen päästään haastattelemaan hakijoita. Tosin julkishallinnossa kasvustrategian laatiminen on vaikeampaa kuin yrityksissä, koska kunnan pitää joka tapauksessa huolehtia kaikista tehtävistään. Tosiasiassa visionääri palkattiin kuntaan hankerahalla. Määräaikaisen pestin työnantoja oli kaksi: hahmottaa Petäjäveden vahvuudet ja mahdollisuudet ja laatia Petäjävedelle kehittämissuunnitelma pidemmälle aikavälille. Palvelinkeskusta ei voi ”tilata” Petäjävedelle, mutta sitä voi houkutella tekemällä Petäjäveden ominaisuuksista ja edellytyksistä hyvää markkinointimateriaalia, jota levitetään alan foorumeilla toivoen, että esim. Biokaasutuotannon esiselvitykseen hankittiin 20 000 euroa tukirahaa maaseuturahastosta, ja kartoitus raaka-aineiden saatavuudesta, laitostyypistä, käyttöja kustannusarviosta ja muista tarpeellisista lähtötiedoista starttaa pian. Tämä pitää vain hyväksyä ja osoittaa arvostusta puolin ja toisin.. Esillä on ollut tonttitarjonnan parantaminen ja niiden tehokas markkinointi, täkyjen tarjoaminen tontin ostajille (valokuitu tontin reunaan, ilmaiset murskeet tms.), olemassa olevien yritysten ja niiden tarpeiden parempi kuunteleminen, Kintauden alueen kehittäminen, vuokra-asuntojen kuntoon laitto ja vuokrien lasku, julkisen liikenteen kehittäminen, valokuidun mahdollisuuksien käyttöönotto, etätyömahdollisuuksien parantaminen ja pop-up toimistotilat, matkaparkin perustaminen Kirveslahteen jne. – Tärkeintä on päättää yhdessä, että lähdetään kasvamaan ja tehdä sen mukainen strategia. Jos ydinyritys on biokaasulaitos, ympäröivät yritykset voisivat olla muita ympäristöja kiertotalousalan yrityksiä tai biokaasun hyödyntäjiä. Me petäjävetiset -Facebook-ryhmässä on harmiteltu, miksi kunnan rahoja ”tuhlataan” visionäärien palkkaamiseen, kun talous on huonolla tolalla. Myös yrittäjiltä on toivottu ideoita siihen, millaista osaamista elinvoimapäälliköllä olisi hyvä olla. Ei voi vain väittää, että tänne kannattaa muuttaa, täällä on hyvät palvelut, vaan se täytyy osoittaa. – Tietyllä tavalla turvallisin vaihtoehto olisi kuitenkin rakentaa teollisuusalue Petäjävedellä jo olemassa olevan yrityksen ympärille, jos joku täkäläinen tarvitsisi uutta liiketilaa, Pietiläinen sanoo. Mistä sitten eväitä kasvuun. – Minun tehtäväni oli katsoa isoa kuvaa, löytää kehitysaihiot ja laittaa kehitys liikkeelle, mutta elinvoimapäällikkö on operatiivisen toiminnan henkilö. Palvalahti tarvitsee veturin Pietiläisen näkemyksen mukaan Palvalahden teollisuusalueen pitää kehittyä yhden ydinyrityksen ympärille. – Elinvoimapäälliköllä pitäisi olla tukenaan valiokunta, joka koostuisi yrittäjistä, etenkin isot yritykset olisi tärkeä saada mukaan. Pahimmillaan kunnan palvelutkin valuvat Jyväskylään, yrityksistä puhumattakaan. Google tarttuu täkyyn. Palvelinkeskus ja ”IT-aluskasvillisuus” Dataeli palvelinkeskukselle ideaali paikka olisi Fingridin entinen muuntamotontti, jolla on kaikki tarvittavat edellytykset: yltä kulkevat valtakunnan sähköverkot, valokuitunetti ja kaikkien operaattoreiden verkkojen solmukohdat lähellä sekä hyvä sijainti lähellä Jyväskylää ja sitä myötä IT-alan koulutusta ja osaajia. Nostokurki valtatien varrelle Jorma Pietiläinen haluaa oikaista käsityksen, että hän haluaisi ”siirtää keskustan valtatien varteen”. – Palvelukeskittymästä syntyisi ohikulkijoille olo, että tämä on elävä paikkakunta, jossa on paljon palveluita. No, sitten niihin visionäärin tehtäviin. Sen sijaan hän haluaisi lisätä valtatien varrella olevaa palveluvarustusta ja keskittää olemassa olevat isoimmat kaupalliset palvelut sinne. – Nämä ovat kaikki hyviä ideoita, ja niiden toteuttaminen on osa tulevan elinvoimapäällikön työsarkaa. – Hänen tehtävänsä on sisäistää syvällisesti yrittäjien näkökannat ja tarpeet. – Kyläseppä on tehnyt pitkäjänteistä imagotyötä, jonka varaan voisivat muutkin rakentaa. Jorma Pietiläinen oli juuri aloittanut työnsä kunnan yritysympäristövisionäärinä. Kyselyssä Petäjävesi on Keski-Suomen kuntien toiseksi viimeinen. Pitää keskittää kaikkien kunnan työntekijöiden ja työalojen voimat samaan päämäärään. Siis ei ”toivoa kasvua” tai ”tavoitella kasvua”, vaan kasvaa määrätietoisesti, ottaa se kaiken toiminnan lähtökohdaksi ja tavoitteeksi. – Ydinyritys luo alueelle oman imagon, jonka ympärille kerääntyy muita saman alan tekijöitä yrityksen omien asiakasja hankintaketjujen kautta. – Kunnan kuihtumisesta seuraa väistämättä talouden ja palveluiden huononeminen. Pietiläisen mukaan ei ole parempaa mainosta paikkakunnalle kuin nostokurki valtatien varressa. Tarvitsemme uusia työpaikkoja eli yrityksiä ja uusia asukVisiot on nyt visioitu ja on aika ryhtyä hommiin HANNES YLIKOSKI kaita. Jorma Pietiläinen ei aio hakea elinvoimapäällikön tehtävää, vaan palaa todennäköisesti oman yrityksensä pariin, joka on ollut pöytälaatikossa jo muutaman vuoden. Jorma Pietiläisen mukaan yrittäjät ovat yhteiskunnan muutosvoima ja ihmisinä oman tiensä kulkijoita. Kritiikki ei ole haitallista, vaan se osoittaa, että ihmiset välittävät kunnan asioista ja ovat huolissaan sen tulevaisuudesta. Muiden on sitten helpompi tulla perässä. – Demokratiaan kuuluu, että mikään ei ole koskaan valmista. Pietiläinen viittaa Keski-Suomen Yrittäjien kuntabarometriin, jossa yrittäjät arvioivat oman kuntansa toimintaa. Tällä tavoin Petäjäveden yritykset saisivat paremmin hyödynnettyä valtatien liikennevirtaa. Kunnalle jäi hankkeesta 22 000 euron maksuosuus. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Matleena Ylikoski ”Visonääri saatiin kylään”, uutisoi Petäjävesi-lehti 3. – Palvelinkeskuksia tarvitaan koko ajan lisää, mutta niissä osaavan työvoiman saaminen on osoittautunut ongelmaksi. Hän on se työrukkanen, jota Petäjävedelle on tarvittu, Jorma Pietiläinen toteaa. Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi Petäjävesi sai 2,06 (asteikolla 1 – 5, vastaajamäärä 19), kun Keski-Suomen keskiarvo on 2,86 ja koko maan 2,97. 60. Jämsän Halliin suunniteltu datakeskus kaatui juuri tähän. Tällainen kehitys on tietysti pitkässä kuusessa, Pietiläinen sanoo. Elinvoimapäällikkö on työrukkanen Facebookissa on keskusteltu viime päivinä vilkkaasti siitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, jotta Petäjävesi voisi lähteä kehittymään hyvään suuntaan. Ensimmäisellä sijalla on odotetusti Muurame, toisena Viitasaari ja kolmantena Keuruu. Se tuo kuntaan dynamiikkaa ja henkistä hyvinvointia. Kyse on Elinvoimatehtävän uudelleen järjestäminen Petäjävedellä -nimisestä hankkeesta, johon kunta sai Keski-Suomen liitolta 50 000 euron rahoituksen. vuosikerta Nro 29-31 2020 Keskiviikkona heinäkuun 15. Selvityksen tekee kilpailutuksen voittanut Metener Oy Laukaasta. Samalla mielikuva Petäjävedestä muuttuisi dynaamisemmaksi. Pietiläinen on tullut sellaiseen lopputulokseen, että Petäjäveden on pakko lähteä kasvamaan. – Elinvoimapäällikön pitäisi käydä läpi historiaa ja jos sieltä löytyy virheitä ja väärinkäsityksiä, ne pitäisi käsitellä ja sopia ensin, ettei historia jää painolastiksi. – Yrittäjät innovoivat, etsivät jatkuvasti uutta ja luovat sitä kautta muutosta
Muistoissamme kaipaavissa kiitosmieleen mennyt jää. klo 13 Messu vanhassa kirkossa. Juuri sotien alla syntyneenä hänen elämänpolkunsa noudattelee paljossa samaa kaarta kuin niin monella muullakin ikätoverillaan. PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Lämmin kiitos osanotosta. Kuivasmäen metsästysseuran kunniajäsen isännöi lukuisat hirvipeijaiset. Opintie alkoi eväät repussa Kuivasmäen koululla. klo 12–15. Peltoja viljellään edelleen vuokralaisen toimesta. Raimo Reina avioitui vuonna 1973. klo 10 Messu vanhassa kirkossa. Su 19.7. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Muutamat vieraat ollaan tavattu kyllä jo oikeastaan ihan normaalisti eli kahviteltu tuvassa. Musiikki säilyi kuitenkin tärkeänä harrastuksena. klo 10 Sanajumalanpalvelus Sallistensuon laavulla. Hän oli syntynyt Petäjävedellä 27.5.1937. fi pe ta ja ve de n. Su 2.8. Lähti takaisin sinne Pohjois-Karjalaan kuulemma hakemaan tavaroita. Vaikka hän oli persoonana vaatimaton, myös vahvoja mielipiteitä riitti. Petäjävesi voi olla joko pieni ja kuihtuva tai kokoaan suurempi ja luova. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 378 9324, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Uudempi kirkko on avoinna vierailijoille ti-su ajalla 14.7.–16.8. Niilossa tuskin on vikaa. Tarjoan yhteiseen käyttöön oman visioni Petäjäveden tulevaisuudesta: Petäjävesi voisi ottaa strategiakseen olla Maaseutu 2.0. Muutto nuorimman pojan rakentamaan taloon Petäjäveden keskustaan oli edessä 2014. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Vieraita ja vanhoja kavereita Viikon pakina Pienellä kylällä voi olla suuria suunnitelmia Tein tähän lehteen kaksi juttua, joita yhdistää eräs asia: pienikin voi olla suurta. -Timo Reina Raimo Reinan poika Tämä kesä on mennyt tosi kovalla vauhdilla eteenpäin. Tilan metsät ja niiden aktiivinen hoitaminen olivat samalla se, joka toi paitsi työtä myös taloudellista vakautta. Vieraita on käynyt harvakseltaan, kun aika monet vielä pelkäävät tartuntoja ja tautia. Tietää siis minulle vapaata viikonloppua! Niilo tuli pari viikkoa sitten katsastamaan kotitalonsa kuntoa ja oli tosi tyytyväinen, kun olen toiminut viraapelina talonmiehenä. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Moottoripyörä palveli kulkuneuvona kesät talvet, kunnes auton hankinta oli ajankohtaista 1963. Omat virsikirjat mukaan. Saman pienuuden ja suuruuden oivalluksen koin etusivun visojuttua tehdessä. Paikka, jossa eletään niin Raimo Reinan muistolle Rakkaamme Raimo Antero Reina s. Kahden vuoden iässä iskenyt aivokalvontulehdus kun meinasi koitua kohtalokkaaksi. Olivat kuulemma sitten sopineet, että syksyllä menevät yhdessä johonkin kylpylään. Su 26.7. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Reinan tilan kivisten mutta hyväkasvuisten peltojen viljely tarjosivat sittemmin elannon ja elämäntehtävän pitkäksi aikaa. Matleena Ylikoski. Vähitellen edessä oli lopullinen päätös maidontuotannosta luopumiseksi juuri EY-jäsenyyden kynnyksellä. 21.6.2020, Petäjävesi Kaipauksen askelissa suru kauas tähyää. Maanviljelijä Raimo Reinan sydän hiljeni KeskiSuomen keskussairaalassa kevätpäivän seisauksen koittaessa, 21.6.2020. Minulle riittäisi kyllä pihalla juominenkin. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi (Kallioinen lomalla heinäkuun 2020) Heinäkuun 2020 päätoimittajan sijaisena toimii Matleena Ylikoski, 050 378 9324, matleena.ylikoski@ petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna kesällä 2020 vain sopimuksen mukaan. Järjestötoiminta ja muun muassa seurakunnan sekä sotaveteraanien tilaisuudet löysivät vieraanvaraiset puitteet Reinan tuvasta. Asutaan väljästi mutta ekologisesti hyvissä, terveissä ja kemikaalittomissa asunnoissa, syödään lähellä tuotettua ruokaa, kulutetaan oman kylän palveluja, lämmitetään talot ja tankataan autot biokaasulla, liikutaan kauemmas julkisilla, harrastetaan lähija luontomatkailua ja nautitaan toisista ihmisistä ja ihmisen kokoisesta kylästä. Nuoruuden vuodet kuluivat erityisesti metsätöissä. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Messuun voi paikan päällä osallistua 50 henkilöä. Liinu on niin vieraanvarainen emäntä, että hänen mielestään vain tuollaiset tupakahvittelut on oikeita. Viikonloppuna käytiin naapurikunnassa ostoksilla, kun oli sellaisia hankintoja, joita ei omasta kunnasta saa. Tulevan Helena-puolison kierrokset kotitalousneuvojana samalla seudulla olivat tutustuttaneet heidät toisiinsa. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. Olen kyllä käynytkin pari kertaa viikossa aina katsomassa, että paikat on kunnossa eikä mitkään hämyt ole ottaneet taloa tukikohdakseen. Samalla musikaalisen miehen piti heittää hyvästit toiselle haaveelleen, kanttorin uralle. Virsi 852:3 Kiitollisina kaivaten Helena Timo, Riikka, Iida, Urho ja Eino Kimmo Kati, Mika, Leevi, Lotta ja Kaapo Kyösti, Sanna, Justus ja Aatos Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa 11.7.2020. Elämänsisältöä askeleen jo lyhennyttyä toivat mahdollisuus olla puolison hoivissa kotioloissa sekä lasten ja lastenlasten ympäröimänä vietetty aika. hyvää elämää kuin maaseudulla koskaan voi. Estelin ensin jonkin aikaa ja sitten otin, ettei kaverille tule paha mieli. Kotitalon ovet olivat aina auki. Oli tullut ryppy rakkauteen kirjeenvaihtokaverin kanssa, vaikka ensin alkuun oli lempi roihunnut niin kovasti. Huom. Armeijaan hän suuntasi polkupyöräpataljoonaan Haminaan ja Helsinkiin. Sivu 2 Nro 29-31 15.7.2020 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kuollut: Raimo Antero Reina 83v Risto Juhani Kokko 64v Hyvät asiakkaamme! Petäjävesilehti ei ilmesty kesätauolla keskiviikkoina 22.7. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Hevonen vaihtui traktoriin vuonna 1950. Petäjävesilehti ei ilmesty viikoilla 30, 31, 52 ja 53 / 2020. Yhdessä isommassa kaupassa tavattiin Liinun entinen tyttökaveri ja nuohan kävivät heti toistensa kaulaan ja huusivat vaan: Koronasta viis! Minua vähän hirvitti ja menin kauemmas tutkimaan työkaluhyllyjä tarkemmin. Levikki noin 1600 kpl. 27.5.1937, Petäjävesi k. se ur ak un ta @ ev l.fi ”Siis, Herra, pidä sanasi jalkaini kynttilänä, sen loistaa anna tielleni tähtenä heleänä.” (virrestä 414) Pyydämme huomioimaan kirkkoon tullessa turvavälit sekä käsihygienian. Mäenpään karjatilalla vieraillessa minulle oli elämys nähdä, miten uuden sukupolven karjatilalliset luovat uutta, tuotantoeläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävää kulttuuria, joka toivottavasti valtavirtaistuu jatkossa. Reinan sukutilan isännyys lankesi nelilapsisen sisarussarjan ainoalle pojalle niin ikään vuonna 1963. Ehkä tämä kokemus osaltaan vaikutti siihen, että hän halusi antaa vahvan tuen niin omien lasten kouluttautumiselle ja valinnoille kuin ylipäänsä sille, että kukin saa elää omannäköistään elämää ja on arvokas sellaisenaan. Jumalanpalvelukset striimataan, ja niitä on mahdollista seurata myös kotona. On oikeastaan pieni ihme, että hän ylipäänsä sai elää. ja 29.7.2020. Saat kirkkoon tullessa virsimonisteen, jos sinulla ei ole omaa virsikirjaa. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. Ystävänpalvelushan se oli, mutta Niilo halusi korvata ihan riihikuivalla rahalla
Kunnanhallitus kokoontui palaveriin 9.7. Vainion Facebook-päivityksen mukaan hän on saanut liikaa matkakorvauksia yhteensä noin 250€. Tämä tapa on johtanut sitten näihin tyhmiin huolimattomuusvirheisiin joita pyydän anteeksi ja lupaan jatkossa tehdä matkalaskut ajallaan, Eero Vainio sanoo Petäjävesi-lehdelle. Vanhan kirkon oppaat järjestävät keltaisella kirkolla maksullisen, kattavan opastuksen perjantaisin klo 16. On hyvä katsoa lapsia ja ottaa oppia siitä, miten he suhtautuvat uusiin asioihin ja ihmisiin. Keski-Suomeen 12 karhunkaatolupaa Suomen riistakeskus Keski-Suomi on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 12 karhun metsästämiseen. Tarkastuksessa käydään läpi matkalaskut ja luottokorttiostot vuosilta 2016–2020. Valaistus puuttuu, Aamumaa-nimikyltti pitää laittaa kuntoon ja lisäksi puisto on tarkoitus rajata selkeämmin, Tuija Lesonen kertoo. Osittain korjataan vanhaa, osittain tehdään kokonaan uutta. Näistä 3 lupaa annettiin Keuruun, Multian, Petäjäveden, Pylkönmäen, Saarijärven eteläosan, Uuraisten ja Jyväskylän länsiosan alueelle. Karhunmetsästys alkaa 20.8. Eero Vainio myöntää virheensä avoimesti. – Vähän tynkä kesähän tämä remontin ja koronan takia on ja vielä odotellaan, vapautuvatko aukioloajat niin, että voidaan olla auki kolmeenkin asti, kertoo Kanttarin emäntä ja yrittäjä Anne Niininen. Kunta sai hankkeelle 29 000 euroa tukea ELY-keskukselta. Esimerkiksi vesitornin mäen lenkille rakennetaan 1,8 km uutta valaistua latua. Aamumaan leikkipuiston uudistamisja korjaamisprojekti aloitettiin jo kaksi vuotta sitten ensimmäisillä neuvotteluilla. – Aivan valmis se ei vielä ole. Tähän mennessä tuplalaskutuksia on löytynyt vuoden 2019 ja 2020 ajalta kuusi, matkalaskujen kokonaismäärän ollessa 70. – Tavoitteena on tasata latupohjat sellaiseen kuntoon, että ladut saadaan vähäiselläkin lumimärällä hiihtokuntoon, kertoo eläkkeeltä töihin palannut Tapani Nislin. Luonnonvarakeskus on arvioinut Keski-Suomen karhukannaksi 120–135 yli vuoden ikäistä karhua. Viime vuonna lupia myönnettiin niin ikään 12, ja niillä kaadettiin kymmenen karhua, kertoo riistakeskus tiedotteessa. Myös alueen opastukset uusitaan. – Omien matkalaskujen teko on ollut minulle tärkeysjärjestyksessä kirjaimellisesti viimeinen työasia tehtäväksi ja nytkin tein matkalaskut kevään ajalta viimeisenä työpäivänä ennen kesälomaa. Poikkeusluvat on myönnetty alueille, joilla kanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin. Seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset päättivät organisoida kirkon aukiolon, jotta mahdollisimman monet remontoidusta kirkosta ja Samuli Heimosen maalauksista kiinnostuneet pääsisivät tutustumaan kirkkoon. Nykyiselle valaistulle ladulle vaihdetaan 80W led-valaisimet vanhojen pylväiden jäädessä käyttöön. Kaikkein pehmeimmät kohdat latupohjista poistuvat käytöstä. Lopussa kiitos seisoo, ja nyt keskustassa on kaikkien käyttöön tarkoitettu kaunis, uusittu leikkipuisto. Parkkipaikan vieressä oleva maankaatopaikka maisemoidaan ja muutetaan lasten pulkkaja hiihtomäiksi. Valaistus toteutetaan maakaapeloinnilla ja led-valaisimilla. Juhlallisen nauhanleikkaamisen jälkeen syötiin jäätelöä ja lapset pääsivät kokeilemaan uutuuttaan hohtavia leikkivälineitä. Kettulanvuoren ulkoilualuehankkeen kustannusarvio on 97 700 euroa. Aamumaan avajaisiin saapui sekä leikkikenttätreffien väkeä että puiston mahdollistaneita lahjoittajia. Hassuttelu ja leikillisyys rentouttaa ja vapauttaa mielen pelosta, auttaa menemään eteenpäin. Maisemoitavalle alueelle siirretään myös frisbeegolf-radan ensimmäinen väylä, joka sijaitsee nykyään urheilukentällä. Ylimääräinen kunnanhallituksen kokous pidetään 3.8., jolloin kuullaan kunnanjohtaja Vainiota. Väylä 3 on kärsinyt mäen rinteessä voimakkaasta maaston kulumisesta ja sen viereen rakennetaan portaat, jotka toimivat samalla kuntoportaina. Keltaisen kirkon ovet auki lähes päivittäin Kanttarin remontti on valmistunut ja sitä myöten myös keittiö on saatu jälleen käyttöön. MATLEENA YLIKOSKI Petäjäveden kirkon eli ”keltaisen kirkon” ovet ovat nyt auki päivittäin (pois lukien maanantai) klo 12–15 elokuun 16. Lopulta leikkipuistolle haettiin rahaa myös Vesurilta, mitä varten projekti piti jakaa kahdeksi hankkeeksi – toinen puoli rakennettiin Vesurin tuella, toinen lahjoitusvaroilla. Kunnan johdossa puidaan matkalaskujen epäselvyyksiä – kunnanjohtaja myöntää avoimesti virheensä Matleena Ylikoski Petäjäveden kunnanjohtajan Eero Vainion matkaja luottokorttilaskuissa on ilmennyt rutiinitarkastusten yhteydessä epäselvyyksiä, joita selvitellään nyt kunnan johtoportaassa. Muutamia esiintyjiä on tiedossa kuten Pasianssi ja Katri Ylander. Puistolle varoja, tarvikkeita sekä aikaa ja vaivaa ovat lahjoittaneet Anna-Maria Huuskonen ja useat muut yksityiset lahjoittajat, Lions Club Petäjävesi, MLL Petäjäveden yhdistys, Petäjäveden Seurayhtymä, Petäjävesi-Kintaus Työväenyhdistys, Petäjäveden Mielenterveysseura, Petäjäveden Maaseutuseura, Petäjäveden Rotaryklubi, Rotarypiiri 1390, Eläkeliiton Petäjäveden yhdistys, K-market Porkkana, S-market Petäjävesi, Petäjäveden Tekstiili, Petäjäveden kunta sekä Vesuri-ryhmä. Pentuja arvellaan syntyneen tänä vuonna 25. Kettulanvuoren ulkoilualue uusitaan Kettulanvuoren latuverkostoja myllätään uuteen kuosiin tänä kesänä. Muillakin väylillä kunnostetaan heittopaikkoja. Tavoitteena on saada työt valmiiksi ensi hiihtokauteen mennessä.. Eero Vainio kertoi tapahtuneesta omalla Facebook-sivullaan 8.7, minkä jälkeen asiaa on puitu julkisuudessakin. Kioskirakennuksen ilmoitustaululle on tulossa Kaisa-Maija Antilan taiteilema kiitosjuliste, johon on painettu yhteistyötahojen nimet. päivään saakka. – Laitoin kunnanhallitukselle viestiä, että maksan elokuun palkasta takaisin tuon 250€ ja kaiken mikä mahdollisesti löytyy vanhemmilta vuosilta kunhan nekin tsekataan, hän kirjoittaa Facebookissa. – Leikki on eräänlaista rakkauden kieltä. Uuden ladun rakentamisen ja vanhojen korjaamisen myötä laduilla ei ole vaativia nousuja tai laskuja tai liian jyrkkiä käänteitä ja ne soveltuvat kaiken ikäisille. Latujen korjaamisen lisäksi paljon muutakin uutta on tiedossa. Aikuisten on tärkeää säilyttää itsessä niitä ominaisuuksia, jotka lapsissa ovat esillä ihan luonnostaan, Ahonen puhui. Päällimmäisenä tavoitteena on lisätä latujen turvallisuutta ja hiihdettävyyttä sekä saavuttaa energiansäästöä valaistusta uusimalla. Aamumaan leikkikenttätreffit jatkuvat heinäkuun ajan to klo 9.30 11.30. Sivu 3 Nro 29-31 15.7.2020 Aamumaan leikkipuisto avattiin ja siunattiin käyttöön Kanttarin remontti valmistui Matleena Ylikoski Leikki on lasten työtä ja aikuisillekin hyväksi, todettiin Aamumaan leikkipuistossa viime torstaina, kun seurakuntapastori Veikko Ahonen siunasi puiston käyttöön. ja päätti yksimielisesti toteuttaa sisäisen tarkastuksen 30.7.2020. Seurakunnalla ei ollut varaa investoida puistoon ja siksi varoja alettiin lastenohjaaja Tuija Lesosen johdolla kerätä vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Kunnanjohtajan mukaan virheet ovat sattuneet tilanteissa, jossa hän on tehnyt matkalaskuja kootusti kuukausia jälkikäteen. Tiitus Jokio (4) sai avajaisnauhan leikkaamisen kunniatehtävän. Keittiön lisäksi remontissa korjattiin salin lattia ja tiskit sekä tehtiin muuta pintaremonttia. Vainio on laskuttanut muutamasta työmatkastaan kilometrikorvaukset, vaikka matka on maksettu alun perin kunnan luottokortilla. – Tästä eteenpäin meillä on sitten mahdollisimman normaali kesä edessä
Niillä on hyvät emo-ominaisuudet, vaikka lypsykarjaa ovatkin, ne liikkuvat ketterästi vaikeassakin maastossa ja ovat erityisen älykkäitä. Kyytöt ovat monella tapaa kestäviä ja luonteikkaita eläimiä. – Pidän huolta siitä, että tietyt lehmät meiltä eivät ikinä joudu teuraaksi. Maisema ja 130 kyyttöä ovat ne syyt, jotka saivat Mäenpään muuttamaan Ylä-Kintaudelle. Sivu 4 Nro 29-31 15.7.2020 MATLEENA YLIKOSKI MATLEENA YLIKOSKI Uuden sukupolven karjatilalliset Toinilassa upea taidenäyttely Unelmana antaa kyytöille hyvä elämä syntymästä kuolemaan asti Matleena Ylikoski Eeva-Stiina ja Hannes Mäenpään hirsitalo on rakennettu tilan korkeimmalle kohdalle. – Sitä on joutunut pyörtämään suurin piirtein kaiken, mitä on joskus vannonut, Mäenpää hymähtää. Tätä ennen Mäenpäät asuivat Saarijärvellä ja pitivät siellä hevostilaa, ja niitä peruja on myös Eeva-Stiina Mäenpään työ automaalaamoyrittäjänä. – Ei minusta pitänyt tulla myöskään maalaamoyrittäjää. – Aika usein joku kyläläisistä soittaa ja kysyy, että onkohan tämä tai nämä lehmät teidän. Kokonaisuutena taidenäyttely sekä Toinilan ulkopuolella kiemurteleva taidepolku on koko perheelle hieno taide-elämys. Pellot on aidattu laitumiksi, ja useimmilla laitumilla kuljeksii, makaa ja märehtii valkoruskeaa itäsuomenkarjaa, kyyttöjä. Kyyttö on nimitys itäsuomenkarjarotuiselle naudalle, jonka kyljet ovat ruskeat ja selkä valkoinen. Kaiken ikäisiä ihastuttavat varmaankin Mirja Revonkorven kiiltokuvista kollaasitekniikalla toteutetut taulut. Vastavirtaan uiminen kannatti Kun Hannes Mäenpään vanhemmat lopettivat tilanpidon, Mäenpäät päättivät myydä ja vaihtaa olemassa olevan lypsykarjan itäsuomenkarjaan. Tähän asti kahden työn järjestely on toiminut, mutta karjan kasvaessa Eeva-Stiinan työpanosta tarvittaisiin koko ajan enemmän tilalla. Va s e m m a l l a K u k k a mekossa: Minja Revonkorpi. Kyseessä on yksi Jyväskylän taiteilijaseuran 75-vuotisjuhlanäyttelyistä, joita on esillä ympäri Keski-Suomea. Jos ne ovat kyyttöjä, niin ei auta kieltääkään, Eeva-Stiina Matleena Ylikoski Tänä kesänä Taidetila Toinilassa on tarjolla sadunomainen ja nostalginen taidenäyttely, joka on niin kaunis katsella, että kokematonkaan taidenäyttelyvieras ei jääne kylmäksi. Mutta melkeinpä se on niin, että kun kielletään, niin minä teen päinvastoin. Esillä on kuuden keskisuomalaisen kuvataiteilijan Aino Kajaniemen, Kristiina LempiäinenTrzaskan, Paula Myllymäen, Johanna Mäkitalon, Minja Revonkorven ja Maarit Siltamäen teoksia teemalla Polun varrelta. Tila siirtyi Mäenpäille sukupolvenvaihdoksessa, joka tehtiin vuonna 2017. – Maatila on Hanneksen työ ja bisnes, johon minä puutun kaiken aikaa, Eeva-Stiina Mäenpää veistelee. Kristiina Lempiäinen-Trzaskan Kulkijat-teoksessa viitataan korona-aikaan ja siihen, miten ihmisjoukot kulkevat terveydenhoidon asiantuntijoiden perässä täysin riippuvaisina heidän tiedoistaan. Siihen Mäenpään on vaikea vastata. Kolikon toinen puoli on, että kyytöt ovat äänekkäitä, puolustavat voimakkaasti vasikoitaan ja karkaavat helposti omille teilleen. saakka ke-pe klo 14 – 18 sekä la klo 12-16. Lapset löytävät näyttelystä monia kuvia eläimistä ja kasveista ja luonnon ystäviä ilahduttavat myös Johanna Mäkitalon suuret taivasta ja näköaloja kuvaavat teokset. Näyttelyn teokset on toteutettu niin monenlaisilla tekniikoilla, että se tekee näyttelystä erityisen mielenkiintoisen. Niitä Mäenpäät alkoivat keräillä tilalleen kolme vuotta sitten. Kyytöt poikivat ilman ongelmia, eikä vasikkakuolleisuutta juuri ole. Polun varrelta -näyttely on avoinna Toinilassa 1.8. – Tässä maisemassa sielu lepää. Lisää kuvia osoitteessa www.petajavesilehti.fi. – Monet neuvoivat minua, että älä vain ainakaan kyyttöjä ota, ne ovat sellaisia ja tällaisia. Nämä kumpuilevat muodot ja kiviröykkiöt tuovat mieleeni Karjalan, josta sukuni on kotoisin, sanoo EevaStiina Mäenpää. Kiiltokuvat ovat teemana myös lyhytelokuvassa, joka on yhtenä teoksena esillä näyttelyssä. Lehmien nimeäminen on myös minun hommaani. Jos tarkkaan katsoo, monien teoksessa olevien henkilöiden hiukset on kudottu oikeista hiuksista, Kristiina LempiäinenTrzaska esittelee. Synkempiä sävyjä on nähtävissä Paula Myllymäen pienissä, nukkemaisia kasvoja esittävissä piirroksissa sekä installaatiossa Suru, jossa elämänlankoja kudotaan surun mustaan kudelmaan. Itäsuomenkarja on vanha nautojen maatiasrotu, joka on nykyään harvinainen, jopa uhanalainen. – Tilan tuntu kiehtoo minua, sitä ei täällä Keski-Suomen metsäisessä mäkimaastossa voi aistia samalla tavalla kuin Eteläja Pohjois-Suomessa, sanoo Mäkitalo. Ajan kulku: Aino Kajaniemi.. Pari laidunta on varattu yhdeksälle suomenhevoselle. Alun perin Eeva-Stiina oli sitä mieltä, ettei hän ikinä muuttaisi Hanneksen kotipitäjään. Talon ympäriltä pellot laskeutuvat kumpuillen kohti järvenrantaa ja horisonttia. – Ajelin ympäri Suomea ja haalin kokoon kaikki kyytöt, mitä vain käsiini sain, Hannes Mäenpää muistelee. Keskenään erilaiset teokset sopivat hyvin Toinilan pieniin, erivärisillä tapeteilla päällystettyihin huoneisiin: joka huone on oma kokonaisuutensa. Samoin minulle sanottiin, että älä vain rupea luomuviljelyyn. Eeva-Stiina Mäenpää käy päivätöissä Saarijärvellä Hannes Mäenpään pyörittäessä Kuiviston Kyyttö -nimistä tilaa. Etenkin käsityöihmisiä puhuttelevat upeat Aino Kajaniemen kuvakudokset, joissa teoksen kuvat on kudottu valkoiselle kangastaustalle. Ja niin vain olen jäänyt perheyritykseemme. – Aino Kajaniemi on kehittänyt tekniikan itse. Miksi juuri kyyttöjä. Oikealla Keskityn k a s v e i hin: Maarit Siltamäki. Vapaa pääsy
Lehmät säilytetään emolehminä ja nuoret sonnit sekä osa hiehoista viedään teuraaksi – pois lukien ne muutamat silmäterät, joita Eeva-Stiina Mäenpää ei anna viedä. Jos koronatilanne pysyy näin rauhallisena, tarkoitus on avata Petäjäkodin ovet kokonaan 12. Vaihtoehtoja ei juurikaan ole: teurastamista ja lihan sen jälkeistä käsittelyä säädellään tiukasti lailla, jonka mukaan kotona teurastettujen eläinten lihaa ei saa myydä tai antaa tilalta pois. Liha on arvokasta ruokaa Mäenpään tila on yhdistetty emolehmäja lihakarjatila. Savolainen on ollut mukana kunnan asioissa vielä ihan vastikään. Tarkoitus on avata ovet kokonaan ja aloittaa päiväja muu normaalitoiminta 12. – Se on opettanut kunnioittamaan lihaa ravintona. – Möin kunnalle sen maan, johon uusi vedenottamo rakennetaan. Meillä lapset eivät jätä lihaa syömättä – eivät vieraatkaan lapset. Ei me mitään muuta tehdä kuin suuta soitetaan, Savolainen hymyilee. Anne Toivola-Mäkinen ja Oiva Savolainen. Mutta se ei ole mikään pikku juttu, aikaa pitäisi taikoa jostain lisää, Eeva-Stiina Mäenpää miettii. Kuiviston Kyyttö on Hannes Mäenpään kotitila. Kevään mittaan, kun koronatilanne on rauhoittunut, on vierailut voitu aloittaa tarkoin erityisjärjestelyin. Olen miettinyt, pitäisikö minun perustaa se itse. Askel askeleelta takaisin normaaliin Vaikka järjestelyt kuulostavat tiukoilta, vierailijoita on riittänyt. – Se että ollaan tässä keskellä kylää, mahdollistaa erilaiset retket esimerkiksi hautausmaalle, kirkkoon ja torille. Pienempiä toimijoita on jonkin verran, mutta ne ovat usein ylibuukattuja. elokuuta. Teurastamot ovat tyypillisesti osuuskuntia, jolloin asiakkuus voi olla kiinni osuudesta osuuskuntaan. Mukana kylän elämässä Petäjäkoti rakennettiin vuonna 1994. Kannatan sitä nykyajattelua, että syödään vähemmän lihaa, mutta hyvää sellaista, EevaStiina Mäenpää kertoo. – On ehkä outoa, että ihminen voi unelmoida omasta teurastamosta. – Lypsylehmälle teurastamon navetan häkki ei ole partta kummempi, mutta eläimelle, joka ei ole ikinä ollut kytkettynä, se on pikkuruinen ahdas häkki. Kyse ei ole pelkästään eikä etupäässä mausta. Eläin ansaitsisi hyvän lopun Tämän karjatilan murheenkryyni liittyy lihantuotantoketjun loppupäähän. – Nyt kun on ollut sateisia ilmoja, olemme järjestäneet vierailuja myös sisällä, esimerkiksi takkahuoneessa ja Solikkosalissa. – Kaiken kaikkiaan olen paljon hipimpi kuin Hannes. Jos paikka olisi hyvin lähellä, eläimet voisi teurastaa myös kotona eläinlääkärin valvonnassa ja viedä ruhot vain leikattavaksi teurastamon lihanleikkaamoon. Kyytöt ovat hyviä maisemanhoitajia siinä missä lampaatkin. Suomen teurastamot ovat muutaman ison yhtiön hyppysissä, ja toimintaa on keskitetty yhä harvemmille paikkakunnille. Meillä syödään myös paljon kasviksia. Mäenpää nauraa. Ennen koronaa Oiva Savolaisella oli tapana tavata Jämsässä asuvia tyttäriään miltei päivittäin. Oman eläimen lihan syöminen on kaksipiippuinen juttu. – Minusta on kummallista, että suomalaista lihaa markkinoidaan lähiruokana, kun se on lähellä kasvatettua. En ole pahemmin talousmetsienkään ystävä, Eeva-Stiina Mäenpää sanoo. Sinä aikana naudat pelkäävät ja stressaantuvat niin, että teurastushetkellä koko eläin on stressitilassa. – Meillä sonnit teurastetaan noin kaksivuotiaana ja hiehot puoli vuotta vanhempina. Vanhemmat rakennuttivat uuden päärakennuksen tilalle muutama vuosi sitten.. Pitkän korona-ajan jälkeen on ollut suuri ilo tavata heitä kasvokkain. – Siinä ikään kuin tuhotaan oma elämäntyö, kun huolellisesti ja rakkaudella kasvatettuja eläimiä kohdellaan niin, Hannes Mäenpää kiteyttää. Minusta luonto saa olla sellainen kuin se on, ja meidän pitää elää sen kanssa sovussa. – Olen ehdottanut, että Palvalahden uudelle teollisuusalueelle perustettaisiin pienteurastamo. Oiva Savolainen mittelee katseellaan Petäjäkodin seiniä ja pihamaata. Sivu 5 Nro 29-31 15.7.2020 MATLEENA YLIKOSKI Petäjäkodissa vierailujen rajoittaminen jatkuu vielä Matleena Ylikoski Petäjäkodin asukkailla on takanaan pitkä ja hiljainen kevät ja alkukesä. Vanhin ikäpolvi on tällä hetkellä 13-vuotiaita. Perillä teurastamossa ne joutuvat odottamaan pienessä tilassa tuntikausia, kellonympäryskään ei aina riitä. – Ja ikkunan takaa on vilkutettu muutaman kerran, hän lisää. – Antti Koskinen sanoi, että minä olen ollut tämän Petäjäkodin alkuunpanija. Mutta se mahdollistaisi meidän kyytöille hyvän elämän alusta loppuun asti. Yleensä emolehmätiloilta vasikat myydään eteenpäin loppukasvattamoille, mutta Mäenpäillä eläimet kasvatetaan alusta loppuun asti. elokuuta. – Oma arvomaailmani on kyllä suuresti muuttunut rouvan myötä, hän hymyilee. Se stressistä johtuva maksamainen maku on kaikessa kaupan lihassa, Hannes Mäenpää sanoo. – Tämä tuntuu mukavalta niin heistä kuin minusta. Mäenpäät haaveilevat lähellä olevasta pienteurastamosta, mikä ratkaisisi ongelman. – Omaiset soittavat meille etukäteen ja sopivat vierailusta. Unelmien teurastamo olisi sellainen, jonne on lyhyt matka ja jossa eläimellä olisi paikka, jossa se voisi rauhoittua ja ruokailla toisten eläinten kanssa ennen teurastamista. – Täällä kotona lopetettujen nautojen liha on parempaa kuin teurastamosta tuleva liha. Ja hyvä kaivonpaikka sieltä löytyi, Savolainen myhäilee. Nyt ainoa tukimuoto on ollut kotipalvelu, Anne Toivola-Mäkinen kertoo. He ovat normaalisti olleet täällä päivätoiminnassa useita tunteja päivässä, jonka aikana on voinut esimerkiksi peseytyä ja ruokailla. Oma teurastamo. Ja sen kylkeen tietysti suoramyyntiliike. Ja se maistuu lihassakin. Emot saavat elää niin pitkään kuin elämä on kivutonta ja mukavaa. Siinä ei kiinnitetä huomiota siihen, että teurastus on tapahtunut kaukana ja eläintä ja myöhemmin lihaa on kuljetettu satoja kilometrejä edestakaisin, Hannes Mäenpää miettii. Liha on hyvää, koska se on kasvatettu luomuruoholla hyvissä olosuhteissa, mutta ei ole helppoa ajatella lihan tulevan siitä eläimestä, jolla äsken vielä oli nimi ja luonne. Eläinten viimeinen matka kotilaitumelta, oman lauman joukosta teurastukseen ja lihaksi on Mäenpäiden kokemuksen mukaan huonosti hoidettu ja eläinten arvoa alentava. – Näköpuhelimella ollaan pidetty yhteyttä, kertoo Oiva Savolainen viitaten WhatsApp-puheluihin, joita hän on soitellut tyttäriensä kanssa. Sitä ennen ikäihmiset asuivat Heinämäen vanhainkodissa. – Olen seminologin opinnoissani viettänyt sen verran paljon aikaa teurastamoilla, että tiedän tasan tarkkaan millaista se on, hymähtää Eeva-Stiina Mäenpää. Mäenpäät puhuvat suorasukaisesti ”lihamafiasta”, jota ei kiinnosta muu kuin eurot. – Koko korona-ajan päivätoiminta on ollut pysähdyksissä, mikä on iso asia kotona asuville vanhuksille ja muille päivätoiminnan asiakkaille. Perheenjäsenet koolla: kyytöt, pojat Kristian (11) ja Jeremias (9) Mäenpää sekä Hannes ja Eeva-Stiina Mäenpää. Samalla aloitetaan Solikkosalin avoimet ruokailut, normaali päivätoiminta ja muukin toiminta kuten kioskinpito ja fysioterapiaryhmät. – Minä tykkään, että metsät saisivat olla mahdollisimman luonnontilaisia. Hannes Mäenpää myötäilee. Joskus nauta joudutaan lopettamaan kotitilalla, ja silloin pakastimet täyttyvät naudanlihasta. Sanoin, että en usko, mutta voi se pitää paikkansa. Muutama retki on tehty nyt koronakeväänäkin, Anne Toivola-Mäkinen kertoo. Olin silloin lautakunnan puheenjohtajana, kun tätä alettiin rakentaa, Savolainen muistelee. Mäenpäillä kyytöt laiduntavat osittain metsissä tehden niistä arvokasta perinnemaisemaa – mutta ei liikaa. Kun eläimet lähtevät teuraaksi, ne täytyy kuljettaa teurastamoon satojen kilometrien päähän. Kun saa nenäkkäin olla. Maaliskuusta asti Petäjäkodin ovet ovat olleet kiinni, eivätkä omaiset päässeet aluksi vierailulle ollenkaan. – Ihmisiä on käynyt paljon, välillä pihat ovat ihan täynnä, Toivola-Mäkinen kertoo. Vierailut järjestetään pääosin ulkona, ja omaisille annetaan kasvomaski ja käsidesiä suojavälineiksi, kertoo asumisyksikön esimies Anne Toivola-Mäkinen
Feeniks. Noudatamme Suomen Melontaja Soutuliiton ohjeistuksia. Heti toisen erän alkuun harmittava 0–4 maali Komeetoille oli seuraava takaisku. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail. "KUNNOTTOMIEN" KOKOONTUMISET Matalan kynnyksen liikuntahetket ti ja to klo 19:30 Kettulanvuoren parkkipaikalta. Antero Lindholm kavensi 43 minuutilla tilanteen 1–4:ään. Valokuvaan kukkien keskelle ”haluisivat” mukaan myös puolison lapsenlasten leluapinat. Radat tulevat ladattaviksi seuran nettisivuille www.petpet.fi noin viikon kuluttua. Järjestimme moottoripyörille maarataja jäärata-ajoja, kesäisin maarata-ajoja raviradoilla ja talvisin jäärata-ajoja, myöhemmin ratamoottoripyöräkilpailuja Kemoran moottoriradalla Vetelissä. Siinä tapasi erilaisia ihmisiä ja minusta ihmisten palveleminen oli antoisaa, Malmberg sanoo. – Lisäksi tykkään touhuta ja järjestää kaikenlaista, se pitää mielen virkeänä. kolmella kuukaudella. Ennakkoilm. – 15-vuotiaana minulla oli mopo ja siitä asti se varmaan jollain lailla kuului elämääni. Ahkeran oloinen joukko työryhmän kärkimiehen johdolla kävi vesomassa Vanhan kirkon levähdysalueella. Norjassa olemme käyneet toistakymmentä kertaa, siellä on hienot maisemat. – Laajensin tätä ja remontoin, ja talo liitettiin vesijohtoverkkoon, isäntä kertoo. Minuutti tämän jälkeen Matias karvasi pallon samaiselta maalivahdilta ja tuikkasi 2–5 kavennuksen, joka jäikin ottelun lopputulokseksi. Tuttu ja perinteinen vastustaja aloitti ottelun reippaasti. Äitini suku on täältä Petäjävedeltä, isäni suku tuli tänne Tampereelta 1900-luvun alussa. Yhden harjoituksen ja hengenkeräyksen jälkeen vastaan asettui 6.7. Yleensä käymme kerran vuodessa jossain. KUNTOSALIA Huom! Seurayhtymä hyvittää kuntosalikortinhaltijoille kiinnioloajan 17.3.-31.5. Jos joku pyytää johonkin tuollaiseen, en osaa kieltäytyä, Malmberg naurahtaa. Naula-Trial Koskensaarella järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Kaveria tuetaan sekä kannustetaan ja tuleviin koitoksiin on hyvä lähteä tällä porukalla. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi. YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu. – Matkailua harrastamme puolisoni kanssa edelleen. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Petäjävedestä minä olen huolestunut, kun tämä on sellainen tappiokylä, Martti Malmberg toteaa ja sanoo Petäjäveden tarvitsevan esimerkiksi parempia linjaautoyhteyksiä työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin kaupunkiin. Petäjäveden kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa Petäjäveden kuntosalin ja talvikauden avantouinnin Uimalassa. Jäsenmaksulla: vuosimaksu 10€/hlö tai 20€/ perhe, PetPetin tilille FI24 5339 0820 0362 19. Erja Rosala Viesteiltiin. Ilman Martti Jylhän loistavia torjuntoja ensimmäisen erän numerot olisivat saattaneet näyttää rumemmaltakin. Toisen erän loppua kohti tilanne oli 0–5. JALKAPALLOA Harjoitukset tekonurmella: Tytöt ja pojat 2014/2015: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2012/2013: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2009/2010/2011: TI 17:00-18:00, TO 17:3018:30 Tytöt ja pojat 2006/2007/2008: TI 18:00-19:30, TO 18:0019:30, LA 16:00-17:30 Miehet: MA 20:00-21:30, KE 19:30-21:00, PE 19:30-21:00 Naiset: SU 16:00-17:30 Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet): MA 18:30-20:00, TO 18:30-20:00 Noudatamme Palloliiton ohjeistuksia. ei ole pakollista, mukaan saa tulla satunnaisesti. Kentänhoitajana Hippoksellakin olen ollut. – Itsekin olin muutaman vuoden naulatehtaalla töissä. Iso kiitos Jäätelökahvilan ja asiakkaiden puolesta, kelpaa tässä nyt yrittää. 50-vuotisjuhlat pidimme Lofooteilla ja 60-vuotisjuhlat Viron Haapsalussa, Malmberg kertoo. – Suunnistus jäi välillä, mutta ennen kuin jäin eläkkeelle, kävimme harrastusmielessä työkaverin kanssa iltarasteilla. Karttamaksu 2€/kartta seuran tilille. Minäkin olin siellä joskus pikkupoikana äidin mukana, silloin kun ei ollut perhepäivähoitajia, Malmberg toteaa. 31.7. Oma pelaaminen oli jälleen hiukan samassa moodissa kuin edellisessä pelissä ja ensimmäisen erän tulos oli jälleen 0–3. SUUNNISTUSTA Seuraavat kuntorastit ensi viikolla Huttulan suunnassa Pitkälänvuoren maastossa. Ottelu alkoi aiemmista matseista poiketen alavireisesti. – Nyt olen harrastanut sukututkimusta. Tykkään liikkua muutenkin luonnossa ja vaikkapa ihmetellä kiviröykkiöitä, Malmberg toteaa. Vaikka välillä kelit ovat olleet otsikon mukaiset maustettuna räväköillä luomusuihkuilla, on touhussa ollut reipas tekemisen meininki. Poikien harjoitusaktiivisuus ollut kiitettävää ja positiivisinta on ollut tiiviin ja reilun joukkuehengen muodostuminen. (yksityistilaisuus) Lemettilän tila, Siltatie 23, 050 414 7275 KIRKKOVENESOUTUA Kirkkovenesoudut kesämaanantaisin, lähtö Kirveslahden satamasta klo 18. – Kai minä sen takia olen ollut mukana moottoriurheilussakin, että olen halunnut tarjota nuorille harrastusmahdollisuuksia. Erän lopussa oma nappis alkoi painaa, siipi hiukan taittua ja loppujen lopuksi ”pataan tuli” 1–8. com. Kertamaksu ohjaajalle 5€. 2.7 kotikentällä vastassa oli Komeetat Titan. Tiheäksi kasvanut pajukko kaatui ja takaa paljastui upea järvinäkymä. Itse hän ei ole ajanut kilpaa muuta kuin autosuunnistusta, mutta kilpailuja hän on ollut järjestämässä vuosikymmenien ajan, sekä moottoripyöräpuolella että autojen puolella. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Kesäkahvilaa jo yli 15 vuotta! Avoinna 30.6. Alle kaksikymppisenä kävimme katsomassa Pyynikin ajoja ja Imatran ajoja, Malmberg kertoo. Janne Väänänen PetPet -07 jalkapallo: Tummaa alapilveä ja satunnaista vastatuulta Ammattilainen asialle Puh. Malmberg oli verohallinnossa virastomestarina, toimenkuvaan kuului neuvoa ja opastaa ihmisiä. LENTOPALLOA Lisätietoja: petpet.fi ja Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com. Nyt olemme käyneet Turkissa useamman kerran. Pallo poltteli jaloissa, syötöt eivät tavoittaneet omia ja erätauolle lähdettiinkin vielä siedettävissä 0–3 lukemissa. – Äitini ja isäni olivat molemmat töissä naulatehtaalla. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com. Sukututkimus on sellainen harrastus, että siihen kun innostuu, sitä ei malta lopettaa. ti-pe ja su klo 11-15 Tule viihtymään perinteiseen pihapiiriin. Sitten kävin sotaväen välissä ja maalasin kuorma-autoja reilut kuusi vuotta Muuramessa. Nuorempana Malmberg harrasti suunnistusta, kilpailuissa hänen seuransa oli Koskensaaren Pojat. Suljettu pe 24.7. Paikkana oli Vehkalammen kenttä Jyväskylässä. Lisää liikettä, tarkkuutta ja rohkeutta pelaamiseen, niin loppukaudelta on odotettavissa hyviä kahinoita. Päätyöni olen tehnyt verohallinnon palveluksessa, siellä ehdin olla 37 vuotta. Suunnistusta ja sukututkimusta Malmberg on kotoisin Koskensaarelta. Sivu 6 Nro 29-31 15.7.2020 Moottoriurheilua kilpailujen järjestäjänä Tiina Lamminaho Moottoriurheilu on kuulunut perjantaina 75 vuotta täyttävän Martti Malmbergin elämään kuutisenkymmentä vuotta. Olipa taas upeaa toimintaa Petäjäveden kunnan toimesta. Nykyään järjestävänä seurana on Keski-Suomen Moottorikerho, järjestäjänä edelleen Martti Malmberg. Olen puolisoni sukuseuran sihteeri ja omaa sukuani olen tutkinut sekä isän että äidin puolelta. Tästä sisuuntuneena Matias Seppänen lähetti kulmasta tulisen, matalan keskityksen aiheuttaen Komeetoille ”omarin”. Pari minuuttia ennen erän loppua naapurin veskari erehtyi lausumaan jotain ääneen kauden ensimmäisestä nollapelistä. – Jyväskylän Moottoriurheilijat ry:ssä olin mukana nelisenkymmentä vuotta, jonkin aikaa seuran puheenjohtajanakin. Pari ottelua siis hiukan otsikon teemalla, mutta touhu jatkuu ja aurinkoakin on varmasti jatkossa luvassa. Se on ollut SMosakilpailu ja joskus myös PM-osakilpailu, ajajia on ollut myös Ruotsista ja Norjasta. WhatsApp-ryhmään: Marja-Liisa Saukko, 040 832 6042, marja.saukko@gmail.com. – Ja nyt olen sekaantunut Petäjäveden Eläkkeensaajien asioihin, olen siellä rahastonhoitajana. – Sieltä on jäänyt mieleen monta mukavaa juttua. Petäjävedelle Malmberg muutti takaisin 1990-luvun alussa. – En minä sitäkään itse ajanut, mutta poikani ajoi ja oli B-luokassa muutaman kerran Suomen paras. Nykyinen koti järven rannalla on entinen kesämökki. Lisätiedot: Anne-Mari Niemi, 040 595 7152, niemiannemari@gmail.com. Lisätietoja ja ilm. Tarjolla kolme rataa helposta vaativaan 2-5 km. Kun poikani oli alakouluikäinen, valmensin Jyväskylän Lohen jääkiekkojoukkuettakin, jossa poikani pelasi, Malmberg kertoo. Aivan joka vuosi Naula-Trialia ei ole järjestetty. TIINA LAMMINAHO PetPetin -07 junioreiden kesän jalkapallokausi Itäisen alueen P-13 kakkosessa on jatkunut harjoitusten ja kahden ottelun merkeissä. Jyväskylän Suurajojen, nykyisen Neste-rallin erikoiskokeita järjestimme myös ja kun Yrjö Vesterinen tuli kuvaan mukaan, aloimme harrastaa trialia, Malmberg kertoo
(014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. JDL Vintage Paint -kalkkimaalit. mukaan, os. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Tervetuloa ostoksille ja tutustumaan toimintaamme! Soita Marita Furuholmille, puh. Asematie 6. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Myös maksuton kotiovelle toimitus. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 020 332 885 Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. ma 11-15.30; ti-pe 10-15.30; la ja su suljettu (La tilaukset toimitetaan sopimuksen mukaan). 040 546 4201. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. Puh. paalula.fi Hyvää oloa Paalulasta! Avoinna 1.7.-31.8. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella PETÄJÄVEDEN PUOTI AVOINNA MAANANTAISIN KLO 14-17 (lomalla 20.7.) ja sop. 040 571 9306 tai mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com. SULKULA Metsuripalvelua ammattitaidolla Pihaja ongelmapuut Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Pyydä tarjous! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Ole esillä joka viikko omassa paikallislehdessä edullisesti vain 10 euroa + alv 24% / julkaisukerta. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Helposti ennakkolaskulla! Kysy lisää Mirkka Lampinen, puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen METSURIPALVELU M. Erkki Sivula p. JÄLLEENMYYJÄ KATSO KAIKKI HEINÄKUUN TARJOUKSET! www.dognpets.fi tai Facebookista! MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044-551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Meiltä kesätekemiseen mm. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Muista kotitalousvähennys! I
– Saatuani Nivan valmiiksi halusin hankkia rinnalle uuden projektin. Vastaavan mallinen Datsun oli 80-luvulla Veikko Hanhisen ensimmäinen oma auto. – Aikoinaan puuhasin paljonkin näiden kanssa. S u v e n s u l o i s u u t t a K a i k i l l e ! Wilhonpoika Intersektionaalinen feminismi Kesäpeli! Matleena Ylikoski Erikoiset, vanhat tai muuten katukuvasta erottuvat autot kuuluvat kesään. Edellinen omistaja ei ajanut tällä muuta kuin kesäisin, joten minäkään en voi ajaa, Hanhinen veistelee. Ladoissa viehättää niiden yksinkertaisuus sekä kompakti ja söpö muotoilu, kertoo Räty. Lakanoita ym. MATLEENA YLIKOSKI. Tarkkailujaksot Kannulanperällä, kilpailukeskus naulatehtaalla. ”Harrasteauto” tarkoittaa sitä, että auton pitämistä täytyy harrastaa: korjata, entisöidä, huoltaa… Lisäksi kuvaan kuuluu ajelu erityisesti Jyväskylässä, yhteydenpito samanhenkisiin jenkkiautonomistajiin ja autoharrastajien tapahtumiin osallistuminen ympäri Suomea. Tämä oman pitäjämme lehtikin on loppukuun lomalla ja jos pohdittavaa riittää ja päätoimittaja julkaisee, niin raapustelen sitten taas elokuussa. Nykyäänkin ihmiset tulevat joskus tarjoamaan Datsunin osia minulle varaosiksi. Riviera on jenkkirauta kaikessa komeudessaan: kaksi kertaa raskaampi kuin perusfarmari, 7,5 litran V8-moottori, lennokkaat muodot, kangasverhoilu ja kova bensankulutus. Pitihän tuota sanaparia vähän tutkia tuolta nettimaailmasta. Pohjat kuitenkin tulivat sosiaaliseen mediaan sisäministeriltä 25.6. Niva taas tarkoittaa peltoa, ja sinne tämä traktorin ja henkilöauton yhdistelmä on tarkoitettukin, Räty esittelee. TIENVARSIVESAKOINTIA P. Räty osti punaisen Ladan keväällä Joutsasta. Tämän yksilön hän sai 60-vuotislahjaksi. – Lada 1200L on suomalaisen maahantuojan keksimä nimi. Ostin, huolsin ja myin näitä eteenpäin. Mutta niitä minulla on kyllä varastossa omastakin takaa, Hanhinen kertoo. – Tämä on oikeastaan 60-luvun auto 80-luvun kuosissa. 0400-299919 sopimuksen mukaan. Tätä pystyy korjaamaan melkeinpä kirveellä ja vasaralla, ja varaosia on hyvin saatavilla jopa maahantuojalta, Räty kuvailee Lada-harrastustaan. Sivu 8 Nro 29-31 15.7.2020 Kesäkilometrit taittuvat parhaiten oman näköisellä autol la SM-TRIAL Koskensaarella la 1.8. Siinä sitä on kannatettavaa tavoitetta kerrakseen, mutta miten tavoitteen eteen sopii tuo intersektionaalinen. Hanhinen tuntee Datsun 100A:t läpikotaisin. Aika vähällä sain tämänkin katsastettua. Buick Riviera on kuitenkin harvinainen yksilö, niitä on Taurun arvion mukaan Suomessa kymmenkunta. En muista esimerkiksi kuulleeni tähän kevääseen mennessä laumasuojasta ”pyhhää pölläystä”. – Kone ja renkaat eivät ole omat, mutta muuten tämä on alkuperäisessä kunnossa. TARJOUS! Kotim. Ken elää, niin näkee, että miten käy syrjivien rakenteiden tunnistaminen ja ennenkaikkea korjaamisen. Intersektionaalinen feminismi on kuulemma hallituksen tasa-arvo-ohjelman ”ojaava päänavaus”, jolla tunnistetaan mm syrjivät rakenteet yhteiskunnassamme. Hän lanseerasi someen nuo otsikon sanat ”Intersektionaalinen feminismi”. Mallin venäjänkieliset nimet tarkoittavat lotjaa ja rakastettua – laivan merkin voi löytää tästä keulasta. Lue pidemmät jutut netistä www.petajavesilehti.fi! Mitä muita menopelejä pitäisi mielestäsi esitellä lehdessä. Hellekausi muuttui sateiseksi ja marjakankaat, sekä puutarhat kiittävät. -72. Sympaattiset Ladat Benjami Rädyllä on käyttöautoina kaksi Ladaa, Lada 1200L ja Lada Niva, joista ensimmäinen soveltuu pieniruokaisena työmatka-ajoon ja jälkimmäinen vaikeisiin maastoihin. – Ehkä se riisipussi tulee siitä, että autoa tehtiin Japanissa, Hanhinen miettii. Jää nähtäväksi. Tauru osti Rivieran kaksi vuotta sitten helsinkiläiseltä omistajalta, joka oli ”uittanut” auton Kaliforniasta Suomeen. Harju Näkökulma Seurailen mielenkiinnolla i1lmaisurikkaan kielemme uusia ilmauksia, joita varsinkin nyt koronakeväänä on tullut puhekieleemme runsaasti. Rauhala Ky Aarre Rauhala Datsun "Riisipussi" 100A Veikko Hanhisen Datsun vuodelta -74 on auto, joka herättää vastaantulijoissa muistoja. Ruostevaurioita pitäisi vielä korjata ja pintaa kiillottaa. 5e/kpl, täkit 10e/kpl. Juuri tuollainen isällä oli! Tämmöisellä minäkin ennen ajelin! Kompaktin kokoisella, aikanaan Suomen suosituimmalla autolla on monta lempinimeä kuten ’apina-Datsun’ tai ’riisipussi’. Ilmianna toimitukselle oma tai tuttu kesäauto, mopo tai muu erikoinen menopeli osoitteeseen toimitus@petajavesilehti.fi. Itse en osaa sanoa, että mihin ryhmään kuulun, mutta en ainakaan ensimmäiseen. Jo samana päivänä se sai yli 500 kommenttia. Yksi varmimmista katseenkääntäjistä Petäjävedellä on Tuomas Taurun mustanpuhuva jenkkirauta Buick Riviera, vm. Ne olivat myyjän ja minun elämäni nopeimmat autokaupat. klo 10 (ajoaika 5h). tyynyt alk. Auto on päivittäisessä työajossa näin kesäaikaan. Oli ihastujia, vihastujia ja kauhistelijoita. Tuo sanapari osui ja upposi heti. – Auto ehti olla myynnissä 10 minuuttia, kun soitin ja sanoin että ostan käteisellä. Ollaan lomakaudessa ja ilmoja on pidellyt. Riviera on Taurulla käyttöja harrasteautona. Tuo feminismi sana piti tietenkin vielä tarkistaa kaikkitietävästä Wikipediasta ja määritelmä kuuluu näin: ”feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuua, jota yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa polittinen , taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen sukupuolten tasa-arvo”. Vapaa pääsy! VUODEVAATTEITA Petäjäveden torilla to 16.7