010 666 3270
mika.koivuneva@k-market.com
1
00
HINNAT VOIMASSA
KE-SU 16.-20.4.2014,
ELLEI TOISIN MAINITA.
PARSAKAALI
400 g (9,23 /kg)
PORKKANA
Costa Rica
ps
RAHKAPITKO
3
1
MAKEA ANANAS
99
Elonen keväinen
kg
54. pääsiäispäivä suljettu
www.liisankukkapuoti.fi. vuosikerta
pääsiäisen herkut
k-market porkkanasta!
Kts. 014-2673 006
merja.kapanen@petajavesi.fi
www.petajavesi.fi
kg
Luomu
00
-23%
kpl
Kymppi
MÄMMI
700 g (2,84 /kg)
1
99
rs
Ilman K-Plussa-korttia 2,59 /rs (3,70 /kg)
PALVELEMME:
MA?LA 7-21, SU 10-21
Monipuolinen
tonttikattaus
kutsuu asumaan
ja yrittämään
- lähelle luontoa
ja palveluja.
Tonttihinnat alkaen 1 440 euroa.
S
A MYÖ
MUIST KASTIKE
A
J
VANIL MMIIN!
MÄ
300 g (3,33 /kg), Espanja
kpl
Asematie 8, Petäjävesi
puh. lisää: www.k-market.com
ORETTA
STI TU
TAATU ISKISTÄ!
T
Sivu 08
Pääsiäisen aukioloajat:
PE: suljettu, LA: 7-21
SU: suljettu, MA: 12-16
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!
Tykkää meistä!
Metsäpäivä
pe 25.4.2014 klo 10-15
Petäjäveden Energian pihalla
(Rantatie 4, Petäjävesi)
- Kahvitarjoilu sekä lihakeittoa 300:lle ensimmäiselle!
- Puukauppa- ja metsäasiantuntijat paikalla.
- Ultratec ja Keljon Konehuolto esittelevät kevytkalustoa
metsätöissä. PETÄJÄVESI
Nro 01 - 04.01.2006
- TEEMANA RAKENTAMINEN -
Nro 16 - 2014
Keskiviikkona huhtikuun 16. päivänä
Karitsan
19
29
Vaasan tumma
PAAHTOPAISTI
Karitsan
ULKOFILEE
90
Tuore
PÄÄSIÄISLIMPPU
1
95
500 g (3,98 /kg)
kg
69
Tarjoamme okt-tontteja Petäjäveden
keskustassa, Halkokangas I ja II ja Kaksosen
-alueella, Olkkolassa ja Olkkolanrannassa - sekä
keskellä kaunista maalaismiljöötä Kintaudella.
Myös rivitalotontteja!
Yrittäjiä varten Palvalahden teollisuusalueella on
houkutteleva tonttitarjonta edullisesti ja hyvien
kulkuyhteyksien päässä.
Tiedustelut:
kiinteistösihteeri Merja Kapanen
puh. Mönkijällä puuenergiaa 2000kw kuormassa.
- Kotipetäjä esittelee Petäjävedenkulman uusia asuntoja.
- Kävijöiden kesken arvotaan
Petäjäveden Osuuspankki
peräkärryllinen koivuklapia.
Tervetuloa mukaan!
Yhteistyössä,
Petäjäveden Osuuspankki
UPM
Ultratec Oy
Kotipetäjä LKV
Keljon Konehuolto
Petäjäveden Energia Oy
dä kesäksi
h
e
t
a
ik
a
n
o
t
y
N
nitelma!
n
u
u
ss
u
st
o
n
n
u
pihan k
Teemme asiakkaille pihasuunnitelmia
sekä uusiin että vanhoihin talokohteisiin!
Kysy rohkeasti lisää ja pyydä omasta pihasta tarjous!
Tervetuloa puotiin myös pääsiäisenä!
kiirastorstaina 10-18
pitkäperjantaina suljettu
pääsiäislauantai 9-15
pääsiäispäivä 9-15
2
Eipä
arvannut poika silloin, kuinka monta vuotta sota
hänenkin elämästään veisi. Ystävän Pysäkin ja srk:n retki
Lapualle. klo 9 - 10.30 Diakoniapäivystys. Hänet sijoitettiin täydennyksenä JR1
riveihin, jossa oli suuret tappiot. Hiljentyessä voi päästää irti ulkoisesta kiireestä ja
hälinästä, rauhoittaa mielen ja tavoitella yhteyttä
siihen monella nimellä kutsuttuun suureen tuntemattomaan, mikä on kaiken takana. Nuoria, innokkaita
heppatyttöjä piisaisi taatusti yli kunta- ja jopa
maakuntarajojen myös Petäjävedelle. Jatkossa Pentti palveli sodan loppuun Viipurinlahden Hapenensaaressa.
Sodan kokemusten jälkeen isämme oli hyvin kiitollinen saadessaan palata kotiinsa maanviljelystöihin.
Avioiduttuaan Eeva os. ja Veikko
Olavi Majander, 60 v.
- Puolueeton kotiseutulehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry,
lehti perustettu v. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken
palvelus kirkossa / SO, MÖ.
La 19.4. Tied.
ja ilm. Perheeseen
syntyi viisi tytärtä: Hilkka, Paula, Eija-Liisa, Aila ja
Suoma.
Omien töidensä ohella isä koki tärkeäksi yhteisten
asioiden hoitamisen. klo 12-14 Ompelupiiri diakoniatyön hyväksi.
Ke 7.5. Yhtenä haasteena on pitää oman kylän
lukio jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona.
Eräs kylän asioita pohtiva ideoi, että täällä hyödynnettäisiinkin paikkakunnan jo olemassa olevaa
monipuolista hevostalousosaamista. - Klo 15 Lähetysnaiset
srk-kodilla.
Ti 29.4. Vaikka
uuden asian aikaansaaminen vaati paljon työtä, olivat
kokoukset, matkat ja tuottajien asioiden edistäminen
isälle hyvin innostavia asioita.
Lisäksi isällä oli pitkäaikaisia luottamustoimia muun
muassa Petäjäveden seurakunnassa, Petäjäveden Säästöpankissa sekä Petäjävesi-Korpilahden ja myöhemmin
Läntisen Keski-Suomen Vakuutusyhdistyksessä.
2000-luvun alussa isä oli kokoamassa Petäjäveden
veteraaniteosta Te ette turhaan taistelleet (2004) ja
kuului tämän jälkeen Petäjäveden sotaveteraanien
johtokuntaan. 040 7625257.
Kastettu: Kaisa Katriina Ahlroth.
Kuollut: Eero Olavi Kivelä, 82 v. petajaveden.seurakunta@evl.fi
"Kristus nousi
kuolleista,
kuolemallaan
kuoleman voitti ja
haudoissa oleville
elämän antoi."
(Virsi 90)
Tänään klo 19 Pääsiäisnäytelmä kirkossa.
To 17.4. Nro 16 - 16.04.2014
Sivu 02
Maanviljelijä Pentti Lahnala
Pääkirjoitus: Mitä tilalle?
Petäjäveden ammattiopiston tiloihin on alettu jo
kaavailla uutta käyttöä ja selvitysryhmä paneutuu
asiaan. Maanviljelijän
ammatti oli Pentti-isällemme perheen ainoana lapsena
selvä, kun autoilijana ja opettajana toimineet vanhemmat ostivat maatilan pojan ollessa kymmenvuotias.
Viljelyn ja karjanhoidon rinnalla isäämme kiinnosti
metsänhoito ja metsätalouden asiat, ja näitä asioita hän
seurasi kiinnostuneena aivan loppuun saakka.
Isämme oli 14-vuotias kun talvisota syttyi. kautta täällä
voitaisiin nousta
huippulukioksi, ja
yrittäjyyttäkin se
poikisi luultavasti
lisää.
Kylänmiehillä ja -naisilla on
hyviä ideoita. Tuota neuvoa isä toteutti kiitettävästi,
ja niinpä Pentti ja keltainen Toyota Yaris olivatkin tuttu
näky Petäjäveden teillä.
Nopeasti edennyt sairaus vei isän luotamme maaliskuisena iltapäivänä.
"Ei aukene tuttu ovi,
ei saavu keinuun istujaa,
joka kuunteli säveltä tuulen,
pihapuunkin sirkuttajaa.
Se istujan sija on tyhjä,
kotipihakin vailla kulkijaa.?
- Lämmöllä muistaen,
tyttäret
Ankkuri-ilta To 17.4.2014 klo 18.30.
aino hintikka, pirjo metsälä.
Rantatie 3. 030 39778 (arkisin klo 8-18)
tai tilaajapalvelu@yap.fi
Irtonumeromyynti: lehden toimitus,
Petäjäveden R-Kioski, Grilli 23, ravintola Kyläseppä,
sähköisenä www.lehtiluukku.net, hintaan 1,50e
Sanomalehtien Liiton jäsen
www.petajavesi.net
www.facebook.com/petajavesilehti
Poikkeuksellisesti Petäjävesi-lehti ei ilmesty
pääsiäisen jälkeen keskiviikkona 23.4.2014!
Uusimme konekantaa ja ohjelmistoja, kouluttaudumme sekä suunnittelemme tulevaa.
Lehti ilmestyy seuraavan kerran 30.4.
Petäjävesi-lehden oma kesänumero ilmestyy
14.5. - Klo 12 Hartaus Pekanmäessä / IP.
Ke 23.4. p. viim. Tervetuloa!
Järj. klo 17.30. Helluntaisrk. klo 10 Messu kirkossa / SO,
LGK. Kirkkokansan viikkoon liittyy
luonnollisesti paljon muutakin, mutta valmistautuminen pääsiäisen viettoon ja sen sanoman
pohdiskeluun hiljentymällä lienee osa sitä. Linnan kanssa Pentti sai rinnalleen ahkeran ja tukea antavan puolison. 28.4. Hän oli kirjoittanut vuosikymmenien
aikana sodasta tavallisen rivimiehen kokemuksia
kirjoitelmiksi ja tuotti näistä omakustannejulkaisun
vuonna 2013. klo 10 Perhesunnuntain pääsiäismessu kirkossa / IP, SO, LGK, Lapsikuoro, Lehterilaulajat, Maanantaikuoro.
Messun jälkeen lounas srk-kodilla.
Ma 21.4. klo 13 Sanajumalanpalvelus
kirkossa / Rahkonen, Kulju.
Ti 22.4. Ihmettelemme suuresti, että hän muisti
vuosikymmenienkin jälkeen tapahtumat selkeästi ja
yksityiskohtaisesti.
Kun äitimme kuoli vuonna 2007, meillä lapsilla oli
huoli siitä, miten isä selviää jokapäiväisestä elämästä.
Hän päätti kuitenkin selviytyä yksin omassa kodissaan.
Tuttava oli antanut hänelle neuvon, ?muista hakeutua
ihmisten pariin.. - Klo
17.30 Miestenilta Petäjälahdessa, Kalevi
Rautjoki.
To 24.4. klo 18 Kiirastorstain messu
kirkossa / IP, SO, LGK, Lehterilaulajat.
Pe 18.4. 1961 ISSN: 2242-2463
Ilmestyminen: keskiviikkoisin,
levikki 2 046 kpl (LT 2012)
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen
puh. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net
Avoinna: ma-to klo 9-16, Asematie 6, Petäjävesi
Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja
sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. klo 21 Vigilia kirkossa / SO,
LGK. Uskon, että on
olemassa myös suora linja, jota voi etsiä hiljentymisen avulla. Retken hinta 25 euroa. Mielessämme on noilta
vuosilta hyvin se, miten tärkeäksi hän koki myelturvan rakentamisen emännille ja isännille. Termi on tuttu mobiilimaailmasta, jossa
omien yhteyksien välittäjäksi valikoituu parhaan
tarjouksen tehnyt ja luotettava toimija, jolla on
hyvä kenttä juuri omalla kohdalla.
Katsomusoperaattorinkin valinnassa etsitään
parasta tarjousta, sellaista, mikä vastaa omiin
kysymyksiin ja minkä kenttä toimii ja koskettaa.
Jos oma operaattori katsomuspuolella on löytynyt, elämällä tuntuu olevan vankka perusta.
Mutta entä jos minkään operaattorin kenttä ei
toimi, jääkö yhteys saavuttamatta. ja tilaajien lisäksi se jaetaan Petäjävedellä joka kotiin sekä kunnan kesäasukkaille.
Tapulin takaa
Hiljaisesta viikosta tulee ensimmäiseksi mieleen
hiljentyminen. Koulutuksen jälkeen hän joutui rintamalle pahimpaan aikaan
kesäkuussa 1944. Hän tuli Petäjäveden maataloustuottajayhdistyksen toimintaan 50-luvulla ja oli yhdistyksen johtokunnassa aina 80-luvulle saakka toimien
tänä aikana myös sihteerinä ja puheenjohtajana sekä
yhdistyksen edustajana Maataloustuottajain KeskiSuomen liiton johtokunnassa. klo 12 Pengerjoen lähetyspiiri
Marita Moilasella. Parhaimmillaan tunnollisten ?heppahikareiden. Ja koska yhteydenotoilla
on joka tapauksessa sama vastaanottaja, ei liene
suurta merkitystä sillä, kuinka monien ja minkä
nimisten tukiasemien kautta tai ilman niitä kukin
yhteytensä tavoittaa.
- Helena Jylhä
BAPTISTISEURAKUNTA
Suutarintie 5, Petäjävesi
Pitkäperjantaina klo 18 Ristin-ilta,
puhuu Iisak Liukko.
Su klo 11 Ylösnousemusjuhla,
puhuu Arto Liukko
Tervetuloa!
Kotitie Töysänperällä
hiljeni
Maanviljelijä Pentti Artturi Lahnala kuoli KeskiSuomen keskussairaalassa 12.3.2014 lyhyen sairauden
murtamana. Hän oli syntynyt 30.10.1925 Petäjävedellä.
Pentti Lahnala teki elämäntyönsä maanviljelijänä
kotitilallaan Petäjäveden Töysänperällä. - Klo 12 - 14 Yhteisvastuulounas
Kintauden Ns-talolla. Hartaudet: klo 12 Pihlajarinne, klo 13 Heinämäki / IP. 3kk 25e
Tilausasiat: puh. Rintamalle mennessä
oli käynnissä perääntyminen ja vastaan tuli vihollisen
tankkeja. On
hienoa, että niitäkin kuunnellaan.
- Suvi Kallioinen
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
www.petajavedenseurakunta.fi . Varsinaiseen
asepalvelukseen isä astui lokakuussa 1943. Tietenkään
tämä ei ole sidottu vain hiljaisen viikon viettoon.
Hiljentyminen ja mietiskely liittyvät moneen
uskontoon ja muuhunkin maailmankatsomusjärjestelmään, jotka toimivat suurelle osalle ihmisistä
välittäjinä tuohon yhteyteen, ikään kuin operaattoreina. Kirkkotee.
Su 20.4. Pysähtyminen, rauhoittuminen ja
hiljainen mietiskely ovat jo sinänsä puhdistavia
ja virkistäviä asioita. Jo viisitoistavuotiaana
hän oli noin kymmenen viikkoa mukana Petäjäveden
Ilmasuojelukomppaniassa, jonka pääasiallinen tehtävä
oli vartioida Petäjäveden rautatiesiltoja. 050 366 7691, toimittaja Hanna Mäkinen,
puh. - Klo 14 Rauhanyhdistyksen
alueseurat srk-kodilla.
Ma 28.4. Lähtö srk-kodilta klo 7.30, paluu
n. Myynnissä kotileivonnaisia. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Eeva-Liisa ja Veikko
Muhoksella.
Su 27.4. Ja heppateemahan voisi sopia Petäjäveden koulutustarjottimelle jopa paremmin kuin artesaaninmetsästys!
Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa Kuhmoisten
lukiosta, jossa voi opiskella ratsastuslinjalla ja
hakijoita riittää yli äyräiden
Kortemäki
totesi, että jollain konstilla
valokuituverkon rakentaminen on turvattava. - Toivotaan, että mahdollisimman
moni heistä pystyy paikan
päälle.
Kolmen konkarin konsertin ennakkolippuja on
Petäjävedellä myynnissä
R-Kioskissa. Mukana
on myös kuusihenkinen
orkesteri. Lautakunta myös kehottaa
tiekuntaa parantamaan
tien talvikunnossapitoa
hiekoitusta lisäämällä.
Napit vastakkain
Kunnanhallituksen maanantaista kokousta edelsi
katselmus Liisalantien ja
Mäntyahontien risteysalueella. Valtuustoryhmät olivat edelliset päivät
neuvotelleet tiukasti, kun
ilmeni mahdollinen Soneran ja Elenian yhteistyössä
toteuttama kaapelinvetomahdollisuus. Heille lippu
on ilmainen. - Myös ympäristökuntien asukkaat
toivotetaan tervetulleeksi.
Tällaisia konsertteja näillä
leveyspiireillä ei järjestetä ihan joka päivä, Jani
Wickholm kehuu.
Kunnan kiinteistösihteeri Merja Kapanen esitteli
Puuppolassa asuville Reetta Kautolle ja Jani Kehukselle Petäjäveden tonttitarjontaa Jyväskylän
rakennusmessuilla maaliskuussa.
Vuonna 2012 Petäjäveden kunta myi toistakymmentä omakotitalotonttia, mutta edullisista hinnoista huolimatta viime vuonna vauhti vaimeni
huomattavasti edellisistä vuosista. - SK
Puolalaista teatteria Miilussa
Taikuutta, teatteria ja sirkusta yhdistävä teatteri
Pinezka saapuu Miiluun sunnuntaina 27.4. kello 15 auditorio Miilussa. Virkamiehistä ryhmään otetaan
asiantuntijaksi mukaan
kuntatekniikaninsinööri
Matti Varis. Esityksen tuovat Petäjävedelle yhteistyössä
Keuruun, Multian ja Petäjäveden kulttuuritoimet.
Millainen on ihmisen osa?
Laukaan Teatteri käy esittämässä ?Ihmisen osa?
-näytelmän Petäjävedellä 4.5. - Molemmat
artistivieraat ovat täysin
pähkähulluja Beatles-fanaatikkoja, kuten oli myös
Topi Sorsakoski, lukuisia
radiohittejä niittänyt Jani
Wickholm kuvailee.
Pekka Tammilehto
alias Topi Sorsakoski teki
upean uran Agents -yhtyeen laulajana. kello
15. Mitä
tapahtuu matkan varrella ja löytyykö menneisyydestä asioita, joita ei haluisi muistaa ja kertoa?
Näytelmä ei sovellu perheen pienimmille.
Oikaisu
Petäjävesi-lehden viime viikon yhteislaulujutussa
oli nimivirhe. Petäjäkodin palveluasuntojen vastaavan sairaanhoitajan nimi on Anne Toivola-Mäkinen, ei Anne Mäkinen, kuten jutussa esitettiin.
Pahoittelemme virhettä! - HM. Kunnanvaltuuston
puheenjohtaja Hannu
Ässämäen mukaan päätöksiä pitää kuitenkin
tehdä nopeasti jo kuluvan
kevään aikana.
Sorsakosken musiikki tuo kaihon kyyneleet
Suvi Kallioinen
Petäjäveden ja Jämsän
rajalla kortteeriaan pitävä
artisti Jani Wickholm
konsertoi pääsiäisen jälkeen, Kansallisena veteraanipäivän iltana, Petäjävedellä auditorio Miilussa. Salme kertoo
tarinansa sellaisena kuin hän haluaa sen muistaa.
Kirjoittaako kirjailija niin kuin kerrotaan. Sivistyslautakunnan
esitys pohjautui Destialla
teetettyyn liikenneturvallisuussuunnitelmaan.
Kunnanhallitus kuitenkin siirsi asian valmistelun
maaliskuussa tekniselle
lautakunnalle. Luvassa on mukaansatempaava, värikäs ja visuaalinen esitys, joka vie katsojan sadunomaiseen
maailmaan. Kari Hotakaisen käsikirjoittama
näytelmä on tragikoominen tarina 70-vuotiaasta
Salme Malmikunnaksesta, joka myy elämäntarinansa tuntemattomalle kirjailijalle. Miilun puffetti on avoinna esityksen jälkeen. Kaksosen alueella on myös
hyviä tontteja aivan valtatien kupeessa.
Edullisinta on Olkkolassa, jossa halvin tontti
maksaa alle 1.500 euroa. Viime vuonna
myytiin ainoastaan kaksi tonttia. Samalla
kunnanhallitus hylkäsi
rakentamistoimiin esitetyn
20.000 euron lisäbudjetin
hakemisen.
Hankkeen hylkäämistä
esitti teknisen lautakunnan puheenjohtaja Alpo
Kukkonen (kok.), joka
osallistui kunnanhallituksen kokoukseen Anne
Kovasen varajäsenenä.
Äänestyksessä hävisi
kunnanjohtajan tekemä
esitys bussilevikkeen rakentamisesta Ely-keskuksen hallinnoiman Liisalantien varteen.
Alpo Kukkosen lisäksi
levikehankkeen hylkäämistä kannattivat Ritva
Lehtonen (ps), Heikki
Puhakka (ps) ja Janne
Tiainen (kesk.). Syyksi määriteltiin kääntöpaikan osalta
Petäjäahontien luonne
yksityistienä. Sorsakosken ja Agentsin musiikki
yhdisteli rokkia, rautalan-
kaa ja Suomi-iskelmää,
Myöhemmin taiteilija
keskittyi soolouraansa
ja keikkaili Kulkukoirattaustayhtyeensä kanssa.
Kutsu veteraaneille
- Tarkoitus on viettää
hieno musiikillinen ilta
meitä yhdistävän artistin
Topi Sorsakosken muistoa
kunnioittaen, ja mikä sopii
päiväksi paremmin kuin
Kansallinen veteraanipäivä, Wickholm miettii.
Hän toivottaakin yrityksensä Luowuudenlähde Oy:n kautta kaikki
Petäjäveden sotaveteraanit, 20 miestä ja viisi
naista, tervetulleeksi kunniavieraina kuuntelemaan
konserttia. Tekninen
lautakunta päätyi esittämään kunnanhallitukselle
sekä levike- että kääntöpaikkahankkeen hylkäämistä. - Nyt
pitää rauhassa keskustella
Soneran ja Elenian kanssa,
ettei tarvitse myöhemmin
surkutella, että jäi se kivi
aikoinaan kääntämättä.
Päätöksenteko siirtyy
edelleen kunnanhallitukselle. Miilussa nähtävä Pinezkology-esitys
on osa puolalaisen teatteri Pinezkan Suomen
kiertuetta. Valtuutetut
näkivät, että tämän uuden
päätöksen valossa, kunnanjohtaja Teppo Sirniön
olisi viisasta jättäytyä
pois laajakaistahankkeen
selvitysryhmän puheenjohtajuudesta, olemalla
kunnanjohtajista koostuvassa ryhmässä muuten
mukana.
Kuuskaistan kanssa
aloitettu hanke ei sikäli
ole vielä tällä Petäjäveden päätöksellä kuopattu,
mutta maakunnallinen ote
asiaan vaihtui kertaheitolla: nyt täällä keskitytään
omaan kuntaan, tarkastellaan asiaa uudella tavalla
ja selvitetään muitakin
toteuttamisvaihtoehtoja.
Kaikkien Petäjäveden
valtuutettujen mielestä on
tärkeää saada nopeat valokuituyhteydet myös hajaasutusalueille. Paikalle saapui
sekä paikallisia asukkaita,
virkamiehiä että kunnallisia päättäjiä. Nro 16 - 16.04.2014
Sivu 03
Kompromissikaan ei kelvannut
Tonttikauppaa viritellään
suvi kallioinen
Kunnanhallitus hylkäsi bussipysäkin rakentamisen Liisalantielle
Hanna Mäkinen
Maanantaina kokoontunut
kunnanhallitus päätti äänin
4-3 hylätä bussipysäkin ja
katoksen rakentamisen
Liisalantien ja Petäjäahon
risteysalueelle. Tälle vuodelle
on tehty jo kaksi varausta.
Myynnissä on edelleen Halkokankaan I ja
II -alueiden tontteja, ja ne kiinnostavat eniten
yksityisiä rakentajia. Keskustaryhmän ehdotus Juha
Kortemäen esittämänä
oli, että nyt päätöksentekoa siirretään. Jos kunta
myöntyy rakentamaan
levikkeen ja kääntöpaikan
yhdelle pysäkille, riittää
vastaavien vaatimusten
esittäjiä Kukkosen mukaan jatkossa jonoksi asti.
Tämä ei vakuuttanut
paikallisia asukkaita, joiden mukaan vastaavia
vaatimuksia tuskin on
luvassa, koska muilla
koulukyytien pysäkeillä
ei Petäjävedellä päästä
likimainkaan vastaaviin
lapsimääriin.
Laajakaistahankkeeseen halutaan lisäselvitystä
?Päätökset tehtävä ennen kuin ruista leikataan?
Suvi Kallioinen
Kunnanvaltuusto päätti
torstaisessa pikakokouksessaan - melkeinpä historiallisen yksimielisesti
- siirtää päätöstä laajakaistahankkeesta ja osallistumisesta Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:n
toimintaan. Levikkeen
rakentamisen esteeksi tekninen lautakunta mainitsi
Liisalantien alueen liikenteellisen vaarallisuuden
Teknisen lautakunnan
lausunnon mukaan Petäjäahon yksityistiekunnan
tulisi itse rakentaa koulukyyditysten kääntöpaikka
esimerkiksi Sammaleen
tienhaaran alueelle. Kyseessä ei ole mikään
tavallinen keikka, sillä
ihana sinivalkoinen sävel
soi sunnuntai-illassa, kun
ohjelmisto koostuu Topi
Sorsakosken kappaleista
ja muisteluista.
Muistokonsertin järjestäjä Jani Wickholmin
kanssa lavalle astelevat
artistivieraat, legendaariset pitkän linjan muusikot
Leo Freeman ja Topi
Sorsakosken serkku Seppo Tammilehto. Liisalantien bussilevikkeen
rakentamisen puolesta
äänestivät Hanna Hautamäki (kesk.), Tapio
Kokkonen (kesk.) ja Esko
Karén (sdp).
Äänestyksessä hävinnyt kunnajohtajan esitys
oli kompromissi sivistyslautakunnan alkuperäisen
esityksen ja teknisen lautakunnan tuoreen lausunnon välillä.
Sivityslautakunta esitti
jo tammikuussa bussilevikkeen rakentamista Liisalantien varteen ja lisäksi
kääntöpaikan rakentamista Petäjäahon yksityistielle. - Varvikko on kivaa aluetta ja siellä
on hyviä tontteja järvinäköalalla, kunnan kiinteistösihteeri Merja Kapanen luonnehtii.
Petäjävetisten maanomistajien kannattaa halutessaan ottaa kiinteistösihteeri Kapaseen yhteyttä,
sillä kunta markkinoi tarvittaessa myös yksityisten
myynnissä olevia tontteja. Vuoden 2009 omakotitalonäyttelyalueella on myös huokeat hinnat ja
oman maapläntin voi saada alle viiden tonnin.
Uusimmat Halkokankaan III-vaiheen tontit saadaan myyntiin parin vuoden sisällä.
Kunnan tavoitteena on saada tämän vuoden
aikana Varvikon alueelle maankäyttösuunnitelma,
minkä avulla alueen tonttimyyntiin saataisiin
lisäpotkua. Vilkkaan
keskustelun aikana kävi
ilmi paikallisten asukkaiden turhautuminen
kunnallisen päätöksenteon
kiemuroihin.
Teknisen lautakunnan alaisen tiejaoston
puheenjohtajana toimiva
Alpo Kukkonen perusteli
kielteistä kantaansa muun
muassa vetoamalla kaikkien kuntalaisten väliseen
tasa-arvoon. Esityksen
mukaan asiaa tulee selvittää uudesta näkövinkkelistä: kuntaan perustetaan
oma selvitysryhmä, johon
kuuluu Jari Koskenranta
(kesk.), Heikki Puhakka
(ps) ja niin sanottuja pieniä
puolueita edustava Esko
Karén (sdp)
Ja täällä
hintataso on Jyväskylään
verrattuna sellainen, että
ajomatkan vaivalla saa
kyllä asumismukavuutta,
Henri Piispanen sanoo.
Hän käy töissä Jyväskylässä, Sanna Piispanen
olisimme ostaneet tontin
ja ruvenneet itse rakentamaan. - TEEMANA RAKENTAMINEN -
Sivu 04
Piispaset ihastuivat
hirsitaloon
!
TTA
E
M
O
ÄLÄ
Nro 16 - 16.04.2014
AH
T
S
I
HA
Tiina Lamminaho
- Emme varsinaisesti
etsineet hirsitaloa, mutta ihastuimme tähän
heti, Henri ja Sanna
Piispanen kertovat. Petäjäveden kunnantalolla
Suutarintie 4.
Neljävuotias Venla, kaksivuotias Oskari sekä vanhemmat Sanna ja Henri Piispanen viihtyvät hirsitalossa
Halkokankaalla. Aluksi Petäjävesi
hieman arvelutti, mutta
kun olemme molemmat
kotoisin pieneltä paikkakunnalta, maalla asuminen
tuntuu helpolta. 050 594 5843
paivi.hietala@metsakeskus.fi
Valmis sopi
parhaiten
Suomen Metsäkeskus, Keski-Suomi
www.metsakeskus.fi
KEVÄÄN REMONTIT KUTSUVAT KYSY TARJOUS RAKENNUSTARVIKKEISTA!
Klapisirkkeli
AXA 2200 W
150:-
(Norm. Se, että
muuten sopiva talo oli
hirsitalo, oli plussaa ja se
helpotti päätöksentekoa,
Piispaset kertovat.
Ennen Halkokankaalle
muuttoa Piispaset asuivat
rivitalossa Jyväskylässä.
Kotoisin he ovat Karstulasta.
- Kaipasimme lisää
tilaa. Emme etsineet taloa
juuri Petäjävedeltä, vaan
Jyväskylästä tai lähiympäristöstä. Myös kodin sisäseinät ovat hirttä. Omakotitalonäyttelyyn rakennetussa talossa oli paljon
sellaista, johon oli helppo ihastua.
Neuvojamme ovat paikalla klo 14?18.
Tule, kun sinulle sopii.
taas Keuruulla, joten Petäjävesi oli siinäkin mielessä
luonteva valinta.
Lisätietoja:
Päivi Hietala
p. Tule tutustumaan sähköiseen
palveluumme ja metsätietoihisi neuvojiemme
opastuksella.
Esittelytilaisuus Petäjävedellä:
Keskiviikkona 23.4. 0400 509 660
Sähköistä palvelua metsänomistajalle
Tule tutustumaan Metsään.fi-palveluun!
Oletko saanut kirjeemme uusista metsävaratiedoistasi. He
muuttivat neljävuotiaan
Venlan ja kaksivuotiaan
Oskarin kanssa hirsitaloon Halkokankaalle
tammikuussa.
- Meidän molempien
isät ovat puualalla töissä
Kysy asiantuntijalta:
Acepoint Oy
- Pientalorakentamisen
asiantuntija - Energiatodistukset
- Kuntoarviot ja kosteuskartoitukset
- Kosteus- ja homevaurioselvitykset
- Rakennusterveyskonsultointi
- Otsonoinnit
- Työnjohto ja valvonta
a
- Rakennuspalvelut
noid
ja sitä kautta kyllä arvostamme hirsitaloja. hinta 225:-)
Puun maksimiläpimitta 135 mm.
Tarjous voimassa 16.4.-22.4.2014
Avoinna:
Arkisin 9-17
Lauantaisin 9-13
Akkuporakone
TE-CD 12 Li
2 akkua
79:-
* RAKENNUSTARVIKKEET * TYÖKALUT * KODINTARVIKKEET *
1867$59,..((7
$/87
7$59,..((7
67$1'$5' /,1(
7HROOLVXXVWLH 3(7b-b9(6, 38+ . Elämä on tällä
hetkellä muutenkin tarpeeksi hektistä, Piispaset
toteavat.
Persoonallinen
talo
Kolmen kuukauden asumiskokemuksella hirsitalo
on ollut sellainen kuin
Piispaset toivoivat.
Tiina Lamminaho
so
ka ot
it!
i
a
n
mök
o
ä
t
s
y
e
N
ak
m!
nut j
Huo
u
a
v
Acepoint Oy
to
asun
Juha Kokkinen
Puh
)$;
Ja se on mukavaa,
kun kovilla pakkasilla
talon rakenteet paukkuvat.
Piispasten talossa on
sähköllä toimivan lattialämmityksen lisäksi
varaava takka. Kun rivitaloasunto meni nopeasti
kaupaksi ja muutenkin
aikataulut sopivat, kaupat
syntyivät pian, Piispaset
kertovat.
Talo on valmistunut
viitisen vuotta sitten, kesän 2009 omakotitalonäyttelyyn. ZZZ VWDQGDUGOLQH IL
3$/$3(/,
(UL NXYLD
Teollisuustie
SDODD ½
3$5..,7$/2
DXWRD ½
6LQDSSLSXUNNL
SXXOXVLNND
$8.,2/2$-$7
PD SH
OD
$UYRPPH
8, 41900 Petäjävesi, Puh. Se on paljon mukavampaa kuin esimerkiksi
kaukolämmön varassa
oleminen, Henri Piispanen
toteaa.
Talon sisäseinätkin
ovat hirttä, eikä niitä ole
päällystetty millään. - Olemme
lämmittäneet pääasiassa
puilla. - Seinät eivät kaipaakaan tapetteja, eivätkä taulujakaan.
Hirsiseinä on itsessään
kaunis, Sanna Piispanen
kehuu.
- Kyllä hirsitalo on persoonallisempi kuin muut
talot. - Tämä sopi meille
hyvin. Ja etenkin tässä yksilössä oli paljon sellaista,
mihin oli helppo ihastua.. - Talo on myös
talvella lämmin ja kesällä
viileä. Mitään remonttia
vaativaa emme halunneet
puhumattakaan siitä, että
- Uskon kyllä, että väitteet hirsitalon sisäilman
terveellisyydestä pitävät
paikkansa, Henri Piispanen sanoo. (014)
853 326, -RXOXSXNNL RQ OXYDQQXW
www.standardline.fi
+DXGXWXVNDWWLOD
2/*$
O
/$+-$.25,1
DVLDNNDLGHQ
NHVNHQ
0HLOOº P\ÌV
3877,3$-$1
WXRWWHLWD
Nl\Gl P\\PlOlVVlPPH
NOR MD
.LURLOHYD 6LLOL ODXGHOLLQD ¼
3$52& (;75$
½ Pñ
Varaava takka tuo lämpöä.
Talon haeskelu ei kestänyt
kovin kauaa - itse asiassa
Halkokankaan talo oli ensimmäinen, jota Piispaset
kävivät katsomassa.
- Ajatuksena omakotitalon ostaminen on ollut
jo pitempään, mutta aktiivisesti etsimme taloa
netistä parisen kuukautta.
Tämä vaikutti sopivalta,
joten tulimme katsomaan
ja ihastuimme
Rakennuspuiksi valittiin vain erittäin
hyvälaatuisia mäntyjä ja
puut kaadettiin kuivumaan
helmi-maaliskuussa. Palveluun on
tulossa lähiaikoina
myös metsänkäyttöilmoituksen tekomahdollisuus sekä
välityspalvelu, jolla
voi pyytää tarjoukset
vaikkapa ajankohtaisista taimikonhoitotöistä. Multian tieltä kohti
Litmaa nousevat metsät
on harvennettu siten, että
vanhimmat kuuset on
kaadettu pois. - Olen
pystyttänyt ensimmäisen
hirsikehikon 42 vuotta
sitten. Metsureiden paikallisilta asukkailta saama palaute on
ollut positiivista.
- Litmassa asuvat ihmi-
set ovat esittäneet meille
töiden edetessä paljon
toiveita harvennettavista
puista ja alueista. Saatavilla on
myös tuoreita ilmakuvia.
Palvelun tarkoituksena on tarjota
metsänomistajalle
kokonaiskuva tilojensa puustoista, hakkuumahdollisuuksia,
hoitotarpeista menoarvioineen sekä luontokohteista. - Hirsitalon rakentamiseen kuluu
paljon vähemmän energiaa kuin esimerkiksi
niin sanotun passiivitalon
rakentamiseen. - Hirsitalojahan on rakennettu
satoja vuosia ja hirsi on
hyväksi rakennusmateriaaliksi todettu. - Ei tässä
ole valittamista. Saimme
itsekin vaikuttaa siihen,
mitä puita kaadetaan.
- Täytyy kyllä kehua
näitä ammattimiehiä. - Nyt
kaatoajankohdalla ei ole
väliä, koska käytetään keinokuivatusta. Tällöin
metsänomistajat voivat helpommin tehdä
päätöksiä metsiensä
käytöstä ja hoidosta.
Palvelua voi kokeilla maksutta viikon ajan ja sivustolle
kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Metsänomistaja voi
halutessaan antaa
myös valitsemalleen
metsäalan toimijalle
pääsyn tietoihinsa.
- SK. Eli jos verrataan energiankulutusta
Hanna Mäkinen
Valoa ja avaruutta
Litman rinteille
Hanna Mäkinen
Helmikuussa alkaneet
maisemahakkuut Litman
alueella ovat jo loppusuoralla. - Nykyiset, useasta
eri kappaleesta liimatut
lamellihirret ovat lähes
halkeamattomia, vääntymättömiä ja lähes painumattomia, Kukkonen
toteaa.
- Paksut hirret eivät
myöskään vaadi lisäeristystä eli kun hirsikehikko
pystytetään, sekä ulkoettä sisäpinnat ovat valmiina. Kehikko saadaan
pystyyn päivässä, eikä
eristevilloja tarvitse käsitellä sään armoilla, joten
hirsirakentamisella vältetään myös kosteusvaurioriskejä rakentamisen
aikana.
Monet valitsevat hirsi-
talon sen terveellisyyden
vuoksi. Talojen väleissä, erittäin ahtaissa paikoissa, oli valtavia puita, jotka piti kaataa.
Kyllä vähän jännitti, etteivät ne puut kaatuessaan
vain osu mihinkään. Puuaines jatkaa Petäjävedeltä
matkaa viidelle eri sahalle
ja lisäksi sellutehtaalle.
Metsänomistajille
tarjotaan
ajantasaista
metsätietoa
Arviolta puolella
yksityisistä metsänomistajista ei ole
ajantasaista tietoa
omista metsävaroistaan. Toteutimme toiveet, ja harvennustyöt jatkuivatkin
noin kolme viikkoa yli alkuperäisen suunnitelman,
Simonaho kertoo.
Litman mäellä vuodesta 1976 saakka asuneet
Liisa ja Risto Jutila ovat
tyytyväisiä harvennustyön tulokseen. Kerättyjen tietojen perusteella on laskettu uudet
puustotunnukset ajan
tasalle sekä tarkastettu taimikoiden kunto
ja tehty hoitoehdotukset. Muun
muassa Petäjäveden vanha
kirkko on hyvä esimerkki
hirsirakentamisesta - ei
Petäjävedellä muita niin
vanhoja rakennuksia taida olla, Alpo Kukkonen
toteaa.
Kukkosella itsellään
on reilun neljänkymmenen vuoden kokemus hirsirakentamisesta. Mutta
Ennen vanhaan hirret
veistettiin käsin, yhdestä
puusta. Alueelle
on jätetty kasvamaan isoja mäntyjä ja lehtipuita.
Alueella mahdollisesti
elelevälle liito-oravalle on
jätetty oma pikkuruinen ja
koskematon metsäsaarekkeensa.
Metsurit Kalle Simonaho ja Mika Sulkula ovat
työskennelleet alueella
noin seitsemän viikon
ajan. Kukkosen mukaan vanha totuus
pätee edelleen. Metsäkeskus
on laserkeilannut,
ilmakuvannut ja mitannut Petäjäveden
alueen metsiä. Muut
alueet jäävät myöhemmäksi.
Metsään.fi -palvelun kautta metsänomistaja voi
tarkastella tilojensa metsävaratietoja.
Tietoja voi hyödyntää puukauppojen,
metsänhoitotöiden
ja luontokohteiden
ympäristötukien teossa. Menin hirsifirmaan
kesätöihin ja sille tielle
olen jäänyt.
- Silloin 1970-luvun
alussa hirsifirmoja oli suurin piirtein joka kylässä.
Hirrestä tehtiin 50-60 neliön kokoisia mökkejä, mutta ei juuri omakotitaloja.
Ja hirret, mitä käytettiin,
olivat nykyisiin verrattuna
ohuita, Kukkonen kertoo.
Nykyään omakotitaloja rakennetaan etupäässä
liimatusta lamellihirrestä,
paksuimmat ovat 260-mil-
lisiä. Apuna on ollut myös
Pekka Hiiliaho. Myös maisema
siistiytyy, kun maahan
jääneet rangat ja oksat
noudetaan metsiköistä
hyötykäyttöön.
Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen Ville
Pätynen kertoo, että loput
risut kerätään tarvittaessa
talteen myöhemmin.
Petäjäveden kunnan
omistamalta metsäalalta
saadaan Pätysen mukaan
yhteensä noin 700 kuution
verran myyntipuuta. - Puhutaan, että
hirsi hengittää, mutta se
käsitetään usein väärin.
Hirren hengittävyys tarkoittaa sitä, että hirsi tasaa
ilman kosteutta: kostealla
ilmalla se varastoi itseensä
kosteutta ja kuivaan aikaan luovuttaa sitä. Pääosa taimikkovaiheen
metsistä on myös
käyty tarkastamassa
maastossa. - Kun
perustus ja katto ovat kunnossa, hirsitalo on ikuinen.
Esimerkiksi Norjassa on
lähes tuhat vuotta vanhoja
hirsirakennuksia.
Metsurit Kalle Simonaho ja Mika Sulkula saivat Litman mäellä asuvilta Risto ja
Liisa Jutilalta kiitosta maisemahakkuiden ammattitaitoisesta toteutuksesta.
hienostihan se kuitenkin
meni, kiittää Liisa Jutila.
Simonahon ja Sulkulan
mukaan isoimmat Litman
alueelta kaadetut kuuset
olivat ympärysmitaltaan
peräti 105 sentisiä. Taajama-alueilla, missä hirsinurkkia ei sallita,
hirren päät saadaan myös piiloon, Alpo Kukkonen selvittää.
Tiina Lamminaho
Hirsi on kasvattanut suosiotaan omakotitalojen
rakennusmateriaalina.
Nykyään jo reilut kymmenen prosenttia uusista
omakotitaloista rakennetaan hirrestä. Tiedot ovat
jo pääosin valmiit
Petäjäveden kunnan
itäpuolisesta osasta.
Luoteiskulman, kuten Kuitulanperän
tiedot valmistuvat
ensi talvena. - TEEMANA RAKENTAMINEN -
Nro 16 - 16.04.2014
Sivu 05
Yhä useampi haluaa hirsitalon
Tiina Lamminaho
siten, että mukaan lasketaan rakentamisen aikainen energiankulutus, hirsitalossa saa asua todella
monta vuotta, ennen kuin
energiaa on kulunut saman
verran kuin passiivitalossa, koska lähtötilanne
on niin paljon parempi
hirsitalon kohdalla.
- Hirsitalo siis voittaa
passiivitalot hiilijalanjälkivertailussa, kun mukaan
vertailuun otetaan myös
talon rakentaminen, Kukkonen sanoo.
Ennen talot
tehtiin ikuisiksi
Nykyään käytetään lähes poikkeuksetta liimattuja lamellihirsiä. Siksi
sisäilma hirsitalossa tuntuu miellyttävältä, Kukkonen selvittää.
Hirsitalo on myös ekologinen valinta. Ja nykyään
käytetään todella paljon
myös kuusta.
- Ammattitaitoa hirsirakentaminen vaatii; se on
aivan oma rakentamisen
lajinsa, Kukkonen miettii.
Ennen vanhaan hirsitalot rakennettiin kestämään
satoja vuosia. - Nyt on
hyvä, toteaa pariskunta
yksimielisesti. - Yli
90-senttisiä kuusia oli paljon, ja 80-senttiset olivat
suorastaan vakio-mittaa,
ynnää Simonaho.
Alueella on vielä paljon polttopuuksi sopivaa
puuainesta, jota ihmiset
voivat hakea omaan käyttöönsä
- Tällä hetkellä
taidetaan olla jo toisella remonttikierroksella, nauravat Rahikainen ja puoliso
Raija Kauppinen.
- Käytännössä täältä
on purettu kaikki mikä
irti lähtee. - Esimerkiksi
sisäkaton rakenteissa ei
ole ollut yhtään naulaa.
Alkuun rakennustöissä ei
ole käytetty edes sahaa.
Hirret on lohkottu, ja pinnat käsitelty piilukirveellä.
Niemelän salista puretun kaakeliuunin koristelista on
kaunis osa salin nykyistä sisustusta.
Niemelän kammarista löytyy 1700 -luvun keinutuoli,
joka on kuulunut muun muassa rovasti Lybeckille.
Kodikas tunnelma,
upea paikka
Kaiken kaikkiaan Rahikainen on käyttänyt
Niemelän remontoimiseen
tuhansia työtunteja. Päällimmäinen
kerros on mullan, saven ja
hiesun sekoitusta, Rahikainen kertoo.
Arttu Rahikaisen mukaan Niemelän rakennustyöt on alunperin tehty
ilman ylimääräisiä apuvälineitä. - TEEMANA RAKENTAMINEN -
Sivu 06
Nro 16 - 16.04.2014
Hanna Mäkinen
Kintauden kylällä sijaitsevan Niemelän tilan päärakennus on rakennettu jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Esimerkiksi
alkuperäisen rossipohjan
tilalle oli jossain vaiheessa
valettu betonista lattia.
Nyt betonit on purettu
pois, ja tilalle tehty uusi
rossipohja.
Uutta tilaa
talon alle
Melkoinen työn ja dynamiitin voiman näyte on
talon eteläpäätyyn rakennettu alakerta. Vastavalmistuneista, moderneista
rakennuksista kun tuntuu
usein puuttuvan se kodikkuus ja tunnelma, jota
Niemelä on tulvillaan.
Tilan viehätystä lisää
ympärillä avautuva nä-
kymä. Nykyisin alakerrasta löytyvät sauna,
pesuhuone, tv-huone, pannuhuone ja eteinen.
TV-huoneen seinän
Arttu Rahikainen muurasi
Niemelän purettujen savupiippujen tiilistä. Näitä olen tottunut lapsesta asti katselemaan, toteaa Rahikainen.
Tältä näytti Niemelän alakertatyömaa vuonna 1990.
Maitohuone ja vanha kallioperustus on jo historiaa
Ilman nauloja,
ilman sahaa
Lähes neljännesvuosisadan kestäneen remonttiprojektin aikana Rahikainen on päässyt tutustumaan perinteiseen
rakennustekniikkaan.
Esimerkiksi paksuista
lankuista rakennettujen
sisäkattojen päällä piilee
vanhaan tapaan tehty eristys. Pihapiirin rakennukset nököttävät mäellä,
jonka rinteet laskevat
lännessä alas Kintausjärveen. Viereinen pariovi oli
puolestaan tulen nuolema
löytö Rakentajan torilta
Tampereelta.
eivät haikaile. Jo ennen
1800-luvun puoltaväliä
rakennettu hirsitalo on
tarjonnut tekevälle miehelle remonttikohteen jos
toisenkin. Nykyisen
alakerran paikalla oli ennen vuotta 1989 pieni maitohuone ja jykevä kallio.
Sitten Rahikainen ryhtyi
räjäyttelemään.
- Siihen aikaan dynamiittia sai ostaa kaupasta
nimismiehen lupalapulla.
Kukaan ei kysellyt, mihin
tarkoitukseen dynamiitti
hankittiin, muistelee Rahikainen.
Noin 250 räjäytyksen
ja reilun sadan maa- ja kiviaineskuution kärräyksen
jälkeen eteläpäädyn alle
oli syntynyt paikka 80 neliömetrille uutta lämmintä
käyttötilaa. - Näistä maisemista
en luopuisi. Päärakennusta nykyisin isännöivän Arttu Rahikaisen suku, Vesteriset, muutti Niemelään vuonna 1906.
Remonttikohde vailla vertaa
Hanna Mäkinen
Purkamista, rakentamista,
keräilyä. Muistona
vanhasta on oven teksti,
?Siisteys luo viihtyisyyttä?. Kierrättämisen periaate elää
talossa muutenkin vahvana. Yläkerran vessan ovi
on peräisin Lapinniemen
kehräämöstä. Arttu Rahikaisen vuodet Niemelän
tilalla Kintaudella ovat
sujuneet ilman vapaaajan ongelmia. - Kattolankkujen päällä on ensin tuohikerros,
jonka päälle on aseteltu
sammalta. Asutusta aiemmin Kuckonniemeksi ja Kokoniemeksi kutsutulla tilalla on ollut huomattavasti sitäkin pidempään. - Tässä ajassa olisi varmaan
rakentanut monta uutta
omakotitaloa, hän laskee.
Uuteen omakotitaloon
Rahikainen ja Kauppinen
Talon päätyyn kallion tilalle rakennetussa alakerrassa on muun muassa TV-huone, jonka seinän Arttu
Rahikainen muurasi puretun savupiipun tiilistä.
Hyvä esimerkki loistavasta kierrätysideasta on halkaisijaltaan 1,70 metrin mittainen ulkosauna, joka
on tehty Koskensaaren puisesta vesiputkesta.
Tämä hautausmaan huoltorakennus
on ollut melkein viimei-
senä listalla, kirkkoherra
Seppo Ojala kertoo.
- Vaikka päätöksentekoprosessi kesti kauan,
mitään kädenvääntöä tämän rakentamisesta ei
ollut. Myös hautausmaalle tulee nyt videovalvonta,
Ojala kertoo.
- Tämä on rakennet-
tu ympäristöä ajatellen
mahdollisimman hyvin,
sillä tämä on pohjavesialueen reunalla. Aitaan on tarkoitus
- Tätä on suunniteltu ainakin kymmenen vuotta,
toteavat seurakunnan
talouspäällikkö Hannele
Taponen ja kirkkoherra
Seppo Ojala uudessa
hautausmaan huoltorakennuksen konehallissa.
rakentaa vanhan kirkon
korjauspuun iätystelineitä,
Ojala ja Taponen kertovat.
Noin puolet huoltorakennuksen rakentamiskuluista katettiin Eero
Kuitulan perinnöllä ja
kirkkohallituksen avustuksella. Pöytäkirjat pidetään nähtävillä kokousta
seuraavana maanantaina kunnanvirastolla virastoaikana.
Sivistyslautakunnan pöytäkirjat ovat nähtävillä Kuntalan infossa kokousta seuraavana toisena maanantaina
virka-aikana.
Perusturvalautakunnan pöytäkirjat ovat nähtävillä
lain edellyttämin rajoituksin kokousta seuraavan viikon
torstaina kello 9 - 12 välisenä aikana sosiaalitoimistossa.
Teknisen lautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti
nähtävillä teknisessä toimistossa kokousta seuraavan
viikon maanantaina.
Teknisen lautakunnan lupajaoston pöytäkirjat
pidetään yleisesti nähtävillä teknisessä toimistossa
kokousta seuraavan viikon maanantaina.
Keuruun opistolautakunnan alkuperäinen pöytäkirja on yleisesti nähtävillä pääasiassa kokousta seuraavan viikon perjantaina klo 10 - 12 kansalaisopiston
toimistossa ja jäljennös Petäjäveden kunnanvirastossa
kokousta seuraavan viikon perjantaina.
Keski-Suomen Pelastuslaitoksen johtokunnan
pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä 8 päivän kuluttua kokouksesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen
toimistossa virka-aikana, os. Koneet ja laitteet ovat olleet erilaisilla
varastoissa eri paikoissa,
Ojala ja Taponen kertovat.
- Hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilat
tulivat myös tarpeeseen.
Perintö, avustusta
ja lainaa
Rakennus maksoi pihatyöt
mukaan lukien kaikkiaan
reilut 450 000 euroa.
- Rahaa meni paljon
infran rakentamiseen eli
viemäröintiin, vesiin, sähköihin ja turvajärjestelmään. Salontaipaleentie 6, Jyväskylä. Pöytäkirjat pidetään nähtävillä kokousta seuraavana maanantaina kunnanvirastolla virastoaikana.
Kunnanhallituksen säännölliset kokoukset pidetään joka kolmas maanantai. Tilaa on yhteensä noin 250 neliötä.
- Aikaisemmin meillä
ei ole ollut varastoa, johon
kaikki saataisiin saman
katon alle. Nro 16 - 16.04.2014
- TEEMANA RAKENTAMINEN -
Koneet pääsivät suojaan
Hautausmaan huoltorakennus
tuli tarpeeseen
Tiina Lamminaho
Hautausmaan huoltorakennus maalataan vielä kevään aikana. Olemme
päättäneet, että tämän
rakennuksen nimeksi tulee
Kuitula, Ojala kertoo.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Markku Mykkänen Myart
Oy:stä, konsulttina on
toiminut Raimo Nerg,
rakentamisesta on vastannut Kone ja rakennus
Meronen Ky, sähkötöistä
Sähkö-Äijät Oy sekä lvitöistä Lämpö-Veikko Ky.. Liukuvan työajan vuoksi
viraston henkilökunnan kiinteä työaika on kello 9.00-15.00.
Kunnan toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä kuulutus
pöytäkirjojen nähtävilläpidosta ovat nähtävissä kunnan
verkkosivuilla www.petajavesi.fi.
10.4.2014
Kunnanhallitus
petäjäveden seurakunta
rakennetaan vielä aita ja
osa pihasta asfaltoidaan.
- Jäteastiat tänne tulee
tietysti vielä ja kompostointi. Remonttia on tehty
pappilassa, uudemmassa
kirkossa, seurakuntakodissa sekä kappelissa ja
lisäksi vanhassa kirkossa
on tehty entisöintitöitä ja
asennettu muun muassa
spriklerijärjestelmä ja videovalvonta. Ylimääräiset kokoukset
mahdollisia. Luottamushenkilöt
ymmärsivät kyllä rakennuksen tarpeellisuuden,
talouspäällikkö Hannele
Taponen toteaa.
Uudessa huoltorakennuksessa on sosiaalitilat
suihkuineen, pieni keittiö,
suntion työhuone, jossa
hän voi myös ottaa vastaan asiakkaita, lämmin
huoltohalli sekä iso kylmä
varastotila koneille, puutarhatyökaluille ja muille
hautausmaalla tarvittaville
tavaroille. Väriksi tulee jotain maastoon ja viereiseen
mäntymetsään soveltuvaa.
Tiina Lamminaho
Petäjäveden hautausmaan
uusi huoltorakennus alkaa
olla valmis - pihatyöt ja
ulkomaalaus tehdään vielä
kevään aikana.
- Tätä on suunniteltu
kauan, varmaan ainakin kymmenen vuotta.
Meillä on ollut niin paljon kaikkea rakentamista
1990-luvun lopulta lähtien. Huoltohalleissa on vaatimusten
mukaiset öljynerottelualtaat ja jätevesien
pumppaamiseksi viemäriverkostoon tarvittiin
pumput - kaikki maksaa,
kun tehdään kunnolla
vaatimusten mukaan.
Uuden rakennuksen
ja hautausmaan väliin
Sivu 07
PETÄJÄVEDEN KUNNAN
PÖYTÄKIRJOJEN
NÄHTÄVILLÄPITO 2014
Kunnanvaltuusto kokoontuu tarvittaessa. Yhteispalvelu sekä kunnan infopuhelin
ovat avoinna ma-pe 9.00-15.00. Toisen puolen
seurakunta maksoi itse
lainarahalla.
- Eero Kuitula testamenttasi omaisuutensa
nimenomaan hautaus-
maan hyväksi. Pöytäkirjat liitteineen ovat nähtävillä Jyväskylän
kaupungin Internet-sivuilla www.jkl.fi/hallinto.
Mikäli kokousta seuraava maanantai on sellainen pyhä- tai
juhlapäivä, jolloin kunnanvirasto ei ole avoinna, pöytäkirjat
ovat nähtävillä sitä seuraavana arkipäivänä.
Kunnan viranhaltijoiden tekemät päätökset sekä keskusvaalilautakunnan päätökset siltä osin, kun niihin sovelletaan
kuntalakia, ovat nähtävissä päätöksentekopäivää seuraavan viikon maanantaina, tai jos maanantai on sellainen
pyhä-, tai juhlapäivä, jolloin kunnanvirasto ei ole avoinna,
päätökset ovat nähtävillä sitä seuraavana arkipäivänä.
Kunnanvirasto on avoinna ma-to klo 8.00-16.00 ja
pe klo 8.00-15.00
Tämä on sellaista
aikuisen miehen leikki-
mielistä puuhailua. Kovalla tuulella on
luonnollisesti hankalampi
lentää.
- Kopterin saa lentämään periaatteessa niin
korkealla kuin mihin sen
akku riittää. Sivu 08
- TEEMANA RAKENTAMINEN -
Nro 16 - 16.04.2014
JERE MALILA
Jere Malilan tänä keväänä kopterikameralla ottamassa ilmakuvassa komeilee Petäjäveden ikivihreä tekonurmikenttä.
RC-harrastuksen ja ilmavalokuvauksen yhdistelmä tuottaa huimia näkymiä
?Jalat maassa ja pää pilvissä?
Hanna Mäkinen
Petäjävetinen Jere Malila
pääsee harrastuksensa
välityksellä katselemaan
tuttuja maisemia ihmiselle
harvinaisesta näkökulmasta.
Malila lennättää radio-ohjattavan kopterin
korkeuksiin, ja kopteriin
asennettu kamera näyttää
alapuolelle jäävän maailman linnun silmin. ?Radion
yli ohjattavalla kameran
laukaisimella. Monitorissa
on vastaanotin, joka ottaa
videolinkin lähettämän
kuvan vastaan.
Jere Malila on harrastanut ilmavalokuvausta
RC-koneilla nyt reilun
vuoden ajan. Käytännössä
kopterin toimintasädettä
rajoittaa sen pieni koko.
Kopteria ei nimittäin näe
enää parin sadan metrin
päässä.
Ilmakuvat Malila ottaa
pienikokoisella ja kevyellä Canon Ixus -kameralla.
Korkealla ilmassa kiitävän
kameran tarkentaminen
juuri haluttuun kohteeseen
edellyttää erikoistekniikkaa.
- Kauko-ohjaimessa
olevaa nappia painamalla
lukitsen tarkennuksen
kohteeseen. Painoa kopterilla on noin
puolitoista kiloa. Esimerkiksi
korkean tornin epäillyn
vaurion tarkistamiseksi
korkeuksiin on Malilan
mukaan vaarattomampaa
lähettää kauko-ohjattu
kone kameroineen kuin
mies.
Työkseen IT-alan insinöörinä työskentelevälle Malilalle ilmakuvaus
on mieluisa harrastus.
Bisnesmielessä mies ei
ole osaamistaan vielä
isommin markkinoinut.
Valmiudet ovat kuitenkin
olemassa, ja kiinnostusta
kuvauskeikkojen tekemiseen Malilalta löytyy.
Vast?ikään hankittu ilmakuvaajat.fi -domain auttaa
kuvien esittelyssä.
Hanna Mäkinen. Kaukoohjaimeen yhdistetyltä
näytöltä Malila näkee
kameran eteen aukeavan
näkymän reaaliajassa.
Lopputuloksena syntyy
näyttäviä ilmakuvia ja
lentämisen tunteen synnyttäviä videoita.
- Kiehtovinta tässä
harrastuksessa on se, että
tässä pääsee tekemään
sellaista, mikä ei ihmiselle
ole periaatteessa mahdollista. Kolvaus- ja
kustomointitunteja on
Malilan mukaan kertynyt
mukavasti, mikä on osa
harrastuksen viehätystä.
Itse kopteri on peruslaite,
jollaisia myydään esimerkiksi verkkokaupoissa.
- Käyttämäni kopteri
on niin kutsuttu Quad-
kopteri, eli tässä on neljä
moottoria ja runko. Saa
rakennella ja harrastaa.
Rakentelua on tarvittu
muun muassa kameran
ja kopterin yhteen sovittamisessa. Konetta lennättämällä rajaan kuvaalan sopivaksi. Kopteri
on varustettu akulla, jolla
lentää noin kymmenen
minuuttia. Aika saattaa
kuulostaa pieneltä, mutta
ilmassa se riittää yllättävän kauas, Malila kertoo
- Kuvausreissuilla minulla on mukana yleensä
kahdeksan akkua, jotka
riittävät yhteensä noin
reilun tunnin lentoon.
Jere Malilan
kauko-ohjattavalla Quad-kopterilla on painoa
noin puolitoista
kiloa.
Turvallisuuden lisämiseksi
RC-koneisiin
on rakennettu
turvamekanismi,
joka käynnistää
koneen laskeutumisen automaattisesti akun
loppuessa.
Malila on yhdistänyt kopteriinsa
kameran, jolla
on mahdollista
ottaa todellisia
lintuperspektiivin
RAW-kuvia.
Keli toki vaikuttaa paljon
akun kestoon ja lentämiseen. Jalat maassa ja pää
pilvissä. Muistikortille on tallentunut kuvamateriaalia sekä yleisemmin
kylänraitista että myös
erillisistä kohteista, kuten Petäjäveden vanhasta
kirkosta.
- Tälläistä kuvaustapaa
voi hyödyntää monessa
tehtävässä. nappaan
kuvan sopivassa paikassa.
Ixuksella onnistuu myös
videokuvaminen.
Kameran tallentama
video välittyy Malilan
näytölle kopteriin yhdistetyn langattoman videolinkin kautta
Opiskelijoiden asuntolana toimiva
rakennus on myös kunnan
omistuksessa Petäjäveden
Tähtiasunnot Oy:n kautta.
Tähän mennessä mitään
päätöksiä ei ole tehty,
mutta kyläläisten puheissa
kulkee monenlaista ideaa
aina avovankilasta, yritysten toimitiloihin asti.
Myös yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Janne
Tiainen haastoi viime viikolla yrittäjiä miettimään,
mitä katoavan koulun tilalle voitaisiin tehdä. Ryhmään kootaan jokaisesta
valtuustoryhmästä kaksi
edustajaa.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä päätti lopettaa ensi vuonna opetustoimintansa Petäjävedellä.
Kunnan omistamista ti-
ELENIA TYÖSSÄ
SUJUVAMMAN ARJEN PUOLESTA
ELENIA RAIVAA
SÄHKÖJOHTOALUEITA
Urakoitsijamme Voiman Oy raivaa puustoa Petäjäveden kunnan keskustan alueella sekä kylien Töysänperä, Ylä-Kintaus, Kintaus, Piesalankylä, Pengerjoki
ja Kukkaro alueilla 22.4.?30.11.2014.
Raivauksessa puustoa joudutaan karsimaan ja
kaatamaan joskus myös piha-alueilta. Linna on tehnyt myös ketunmuotoisen
kasvitelineen, joka oli esillä myös viime viikonloppuna Jyväskylän käsityömessuilla. Pyydämme maanomistajaa ottamaan yhteyttä urakoitsijaamme, jos raivaukselle on erityisiä esteitä. Pahoittelemme raivaustyöstä mahdollisesti aiheutuvaa
haittaa.
Lisätietoja:
Raivauspalvelu Sipilä Oy
puh. 0400 643 534
jarmo.sipila@sipilaoy.inet.fi
Voiman Oy
Puh. 0400 167867
juha.halmila@voiman.fi
Sari Linna sommittelee koiranmuotoista köynnöstelinetttä. Siellä
nähdään koiran omistajan
unelmakoti, HauHaus.
Liisa Kuparinen ja Miia
Laitinen ovat suunnitelleet kodin itselleen sekä
espanjalaiskoirilleen Turcalle ja Carlosille. Näin ei nyt toimittu.
Valitettavasti.
Näkemys, että moni
opettaja ja oppilas joutuu
käymään Jyväskylästä
Petäjävedellä on harvinaisen itsekäs. Toisen asteen
koulutuksen, mitä käsi- ja
taideteollinen koulutus
on, on yleisesti katsottu
soveltuvan hyvin vähän
pienemmillekin paikkakunnille.
Tätäkin taustaa vasten
koulutuksen pois vetäminen paikkakunnalta, jossa
se on toiminut hyvin ja
missä kunta on sitoutunut toimintaedellytysten
turvaamiseen, on ei vain
koulutuspoliittisesti vaan
myös maakuntapoliittisesti väärin.
Kun monet myrskyt
repivät maakuntaa juuri
nyt, olisi juuri maakuntakeskuksen, Jyväskylän,
tehtävä huomioida myös
ympärillä oleva maakunta. Projekti toteutetaan yhteistyössä
eri tahojen kanssa. Kuinkahan
moni joutuu käymään eri
tarkoituksessa Jyväskylän
ulkopuolelta kaupungissa!
- Mauri Pekkarinen
SÄHKÖURAKOINTI
&
TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPITO. Hyvää jälkeä
on syntynyt.
Käsi- ja taideteollisen
koulutuksen järjestäminen juuri Petäjävedellä,
nyttemmin Jyväskylän
koulutuskuntayhtymän
alaisuudessa, on ollut
yksi osa koko maakunnan
tunnustavaa ja tunnistavaa
kehittämispolitiikkaa. Jo
ennen nyt tehtyä ratkaisua
eriasteisen koulutuksen
keskittyminen maakuntakeskukseen on Keski-Suomessa voimakkaampaa
kuin ilmeisesti missään
muualla koko Suomessa.
Koko Keski-Suomi
on antanut tukensa Jyväskylälle silloin, kun
sinne on pyritty saamaan
lisää yliopistokoulutusta
tai ammattikorkeakoulutusta. - SK
Koulutuskuntayhtymän
hallituksen äänestyspäätös
siirtää käsi- ja taideteollinen koulutus Petäjävedeltä Jyväskylään on väärä
päätös monessa mielessä.
Petäjäveden historia
alan opetuksen kehtona
on menestyksekäs. Raivaus perustuu sähköturvallisuusmääräyksiin ja kuuluu toimenpiteisiin, joilla parannamme sähkönjakelun varmuutta.
Raivattu puusto jää maanomistajan käyttöön. Samaa väriteemaa
toivottiin myös koiran
ruoka-arkulta, jonka ovat
valmistaneet Mirva Miettinen ja Anna Kauppila.
- Tähän arkkuun mahtuu
kolme 15 kilon ruokasäkkiä, Miettinen kertoo.
- Tämä on ollut mukava
projekti ja asiakkaat ovat
olleet tyytyväisiä työhömme, lisää Miettinen.
Talon sisätiloihin tulee
myös Sebastian Bergin suunnittelema penkki
koirille.
HauHausin pihapiiriä rajaamaan istutetaan
pensasaita ja kaiken komeudeksi pystytetään
Jarkko Perälän ja Joonas Hynnisen tekemä
tassuaiheinen portti.
Erityisvaatimuksena on
riittävä korkeus, jottei
agilitykoira pääsisi sen
yli. Myös
petäjävetinen osaaminen
loistaa HauHausissa, kun
Jyväskylän aikuisopiston kalusteartesaaniopiskelijat suunnittelevat ja
valmistavat osan taloon
tulevista kalusteista.
HauHausiin tulevat
materiaalit ja kalusteet
ovat luonnonläheisiä ja
koiraperheeseen sopivia.
Opiskelijat Ali Korhonen
ja Nick Coutts työstävät
metsäaiheista tilanjakajaa.
Sermi on valmistettu vanerista ja päällystetty koivun
kaarnalla. Nro 16 - 16.04.2014
- TEEMANA RAKENTAMINEN hanna-mari hiltunen
Sivu 09
Tyhjiksi jääviin ammattiopiston
tiloihin etsitään jo uutta toimintaa
Näkökulma
petäjäveden kunta
Väärä päätös
Mirva Miettinen ja Anna Kauppila suunnittelivat koiranmuonaa varten arkun.
Petäjävetinen osaaminen
näkyy asuntomessuilla
Hanna-Mari Hiltunen
Jos koira osaisi rakentaa
itselleen talon, millainen
siitä tulisi?
Vuoden 2014 asuntomessut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa
11.7.-10.8.2014. Käsija taideteollinen koulutus
on vuosikymmenien ajan
profiloitunut maakunnassa, osin koko maassa, vahvasi Petäjäveteen.
Alan opetuksella on ollut
osaava ja motivoitunut
henkilöstö. Taiteellisuutta pihaan
tuovat Kintaudella asuvan Riikka Helmisen
valmistama metallinen
vesikoirataideteos sekä
koiranmuotoiset köynnöstelineet, jotka ovat
Sari Linnan käsialaa.
- Telineet ovat valmistettu pyöröterästä
yhteen hitsaamalla, Linna kertoo.
Keskustan valtuustoryhmä jätti kunnavaltuustolle
aloitteen, ensimmäisenä
allekirjoittaneena Hanna
Hautamäki, ja ehdotti,
että kuntaan kootaan nyt
virkamiesten tueksi uusi
työryhmä, joka alkaisi
etsimään uutta toimintaa
ammattiopistolta tyhjiksi jääviin tiloihin. - Asiakkaamme
toivoivat tilanjakajaa, joka
ei peittäisi kuitenkaan kokonaan näkymää toiselle
puolelle, Korhonen kuvailee. Ketussa kiipeää
hauskasti punertava köynnöskrassi.
loista on saatu vuosittain noin 240.000 euroa
vuokratuloja. - Kaarnan liimaaminen oli todella työlästä,
kokonaisen viikon ajan
teimme vain sitä, Coutts
muistelee.
Sermiin toivottin harmahtavaa sävyä, jotta se
sointuisi olohuoneen tapettiin
-luokkalaisista koostuva PeSä2 osoitti hienoa
joukkuepelaamisen mallia
ja tarjosi tiukan vastuksen
Ikämiehille pronssiottelussa. 044 070 8040.
Lisätietoja ja otteluohjelma julkaistaan PetPetin nettisivuilla
ilmoittautumisen umpeuduttua.
Tervetuloa mukaan pelaamaan ja kannustamaan!. Tervetuloa!
- Johtokunta
Ammattilainen asialle
Kasvojen kiiteytys, ihonpuhdistus,
jalka- ja käsihoidot, geelikynnet ja
kavitaatio-selluliitinpoisto.
Tervetuloa!
Keuruuntie 11, Keuruu
p. Maksetaan turnaus
kahvioon ennen joukkueen 1. Finaalissa kohtasivat yli 14-vuotiaiden
PeSä1 sekä Halkokankaan
asukasyhdistyksen joukkue Halot. Mukana on myös
petäjävetisten harrastajien
luontokuvia, oikealla Saara Rautakorven ?Kevät
joella?. Arpajaisissa hyviä palkintoja!
Ilm.
Virpille 21.4. Kylän
nuorisosta koostuva HC
PeSä heitti haasteen paikkakunnan vanhemmille
sählääjille. Pelaamassa olivat Halkokankaan Halot,
Ikämiehet sekä HC PeSän
1. peliä. ja 2. 2 naista, loput pelaajat
herrasmiehiä. Miespelaajat voivat
olla kork. maakuntasarjapelaajia.
Tuomarointi
Huilaavilla joukkueilla on
tuomarointivelvoite, paikalla myös
PetPetin lentisjunnuja kirjuroimassa
ja tuomaroimassa.
Kahvio
PetPetin lentisjunnujen kanttiinista
tankataan suolaista ja makeaa
piirakkaa kahvin kera.
Os.maksu
30 ?/joukkue. päivä
pelattiin ?ihan vaan huvikseen. Kuvassa mittelöivät
Tuomas Mäntyjärvi ja Mika Ruoranen.
Saara rautakorpi
Luontomuseon
näyttely voi
säväyttää
Petäjäveden ja Laukaan
kansalaisopiston luontovalokuvauskurssien
näyttely ?Näin me sen
näimme. on esillä KeskiSuomen luontomuseolla 4.
toukokuuta saakka museon aukioloaikoina. - SK
La 3.5.2014 on vuorossa jälleen
Petäjäveden Petäjäisten perinteinen
lentopalloturnaus
sekajoukkueille - ja nyt jo viidettä kertaa!
Turnauksessa pelataan iloisella mielellä ja rennolla meiningillä.
Tapahtuma on osa PetPetin 80-vuotisjuhlavuoden toimintaa.
Kokoa joukkue ja tule mukaan pelaamaan!
Petäjäveden
Petäjäiset ry:n
Perhealbumista
V UOS I K O K OUS
LASSI 1v.
Onnea toivottelee
Aatu ja Samu
to 24.4.2014 klo
18.00 alkaen seuran
toimistolla, os. Näillä kahdella
oli tuttuun tapaan tiukka
peli ja voittajaksi selvityi
tällä kertaa HC PeSä.
- Ossi Kettunen
aleksi perämäki
Kintaudella otettiin askarrellen
varaslähtö pääsiäiseen
Kintaudella aloitettiin pääsiäisen odotus jo toissa
sunnuntaina, kun Kintauden nuorisoseurantalolla
pidettiin säännölliseksi muodostunut kirpputoritapahtuma ja askartelupäivä. Kentällä pitää
olla väh. Tavarat saivat
uuden omistajan, kahviossa hörpättiin sumpit ja
pienimmät saivat askarrella virpomistarpeita sekä
istuttaa pääsiäisruohoa - ja toki siellä muutama
isompikin kävi höyheniä hulmuttamassa!
- Mirkka Lampinen
mirkka lampinen
Finaaliottelussa kohtasivat HC PeSä1 ja Halkokankaan Halot.
Sis. järj. Saliin pääsee klo 9.15,
ensimmäiset pelit alkavat klo 10.
Joukkueet
Turnaukseen mahtuu ilm. 9
nopeinta joukkuetta. Asematie 6, Petäjävesi.
Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. 0500 740 999
www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi
Paikka
P-veden Kulttuurikeskus, Miilutie 4
Aika
La 3.5.2014. mennessä:
koskensaari@gmail.com tai
puh. Museoon ei ole pääsymaksua.
Opettajana on toiminut
luontokuvaaja Hannu
Ahonen. Turnauksen
tavoitteena oli saada vaihtelua normaalivuoroihin.
6.-8. salibandyn Miniturnaus. arpajaislipun joka pelaajalle.
Palkinnot
Voittajajoukkue palkitaan virallisella
Wilsonin AVP Pro -beach volley
-pallolla. Nro 16 - 16.04.2014
Sivu 10
Nuoriso-osasto kiri Miniturnauksen voittoon
Maaliskuun 19. joukkueet