Viime viikon torstaina Petäjäveden tänä vuonna neljä vuotta täyttävät päivänsankarit perheineen kutsuttiin kirkkoon juhlimaan yhdessä teatteriesityksen ja herkkujen merkeissä. Yhdessä lastenohjaaja Tuijan johdolla pohdittiinkin sitä, miltä jännitys tuntuu ja mitä voi tehdä, jos oikein kovasti jännittää. Esityksessä sattui ja tapahtui ja sekös vasta oli illan sankareista hupaisaa. Tänä vuonna kymppisynttärit on jo vietetty ja nyt oli pienempien synttärisankareiden vuoro. Petäjäveden seurakunta järjestää vuosittain kahdelle ikäluokalle yhteissynttärit erilaisine ohjelmanumeroineen. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa NIINA KELLONIEMI Nelivuotiaiden yhteissynttäreitä juhlittiin satutuokiolla ja yhteisellä ajanvietolla Niina Kelloniemi Viime viikon torstaina Petäjäveden seurakunta kutsui vuonna 2020 syntyneet juhlimaan yhteisiä nelivuotissynttäreitä Petäjäveden kirkkoon. vuosikerta Nro 42-2024 Keskiviikkona lokakuun 16. Vähän tosi ihmeteltiin, että mistä sen esityksessä olleen nallen ääni oikeasti oli peräisin. Synttäreitä järjestämässä olleet Petäjäveden seurakunnan vastaava lastenohjaaja Tuija Lesonen ja kanttori Leena Giers-Koljonen eivät tarkalleen tiedä miksi juuri neljävuotiaita on alettu Petäjävedellä juhlia, mutta molemmat olivat sitä mieltä, että se on varsin sopiva ikä juhlia yhteissynttäreitä. Kun herkut oli nautittu, aikuisten kahvittelun ajan päästiin vielä tutkimaan kirkkoa vapaan leikin merkeissä ja juhlatunnelma oli vertaansa vailla. Tarinatuokiossa perinteinen satu Punahilkasta ja sudesta sai aivan uusia käänteitä, eikä jännitykseltäkään vältytty, kun Minna, JonkuNalle ja ADHD-Kettu esittivät Punahilkan tarinaa hieman mukaillen vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Teatteria ja yhdessäoloa Pian pienten ja vähän isompienkin odotus palkittiin, sillä illan ohjelmanumerona alkoi Minnan ja JonkuNallen satutuokio. Lopulta Punahilkka, Isoäiti ja muutama muukin saatiin pelastettua suden hampaista ja juhlat jatkuivat. Myös juhlan sankarien vanhemmat kiittelivät järjestäjiä rennoista juhlista, joiden ansiosta lapset pääsivät juhlimaan yhdessä ikätoveriensa kanssa ja arkinen päivä kääntyi juhlavaan iltaan, jota varmasti perheissä muistellaan vielä pitkän aikaa. Kotimatkalle jokainen päivänsankari lähti pieni syntymäpäivän lahjapaketti kainalossa. Tänä vuonna neljä vuotta täyttävien ikäluokkaan kuuluvia päivänsankareita perheineen saapuikin yhteiseen juhlaan mukavasti ja yhteislauluna lauletun Paljon onnea vaan -onnittelulaulun jälkeen tunnelma keltaisessa kirkossa alkoi olla kutkuttavan jännittynyt. Synttäreitä oli useammassa perheessä odotettu kovasti siitä asti, kun posti toi lapsille henkilökohtaisen kutsun omalla nimellä. Jännittävän satutuokion jälkeen synttärisankareita hemmoteltiin suklaamuffini-, karkkija mehutarjoilulla. Illan satutuokiossa esiintyivät vatsastapuhuja Minna Tuomanen ja JonkuNalle.. Päivänsankareilta kysyttäessä ehdottomasti illassa parasta olivat herkut, satutuokio ja se, että sai viettää ikätovereiden kanssa yhteisiä juhlia. Esityksen käsikirjoitus ja ohjaus olivat Päivi Hirven käsialaa ja esiintyjinä olivat Petäjäveden teatterin ohjaaja, vatsastapuhuja Minna Tuomanen sekä JonkuNalle. Nro 42 16.10.2024 Sivu 1 64
Sillä mitä sanoo tai tekee, on suuri merkitys turvallisen liikennekäyttäytymisen oppimisen kannalta. Omat haravat sekä talkoomieltä mukaan. Vanhemmalla on tärkeä rooli kasvattajana myös liikenteessä. Heikon uskon, häilyväisen Jeesus itse vahvistaa.” -virrestä 411Su 20.10. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Sivu 2 Nro 42 16.10.2024 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Levikki noin 1300 kpl. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot perjantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. – Jos Sanelma huomaa minut nyt, tulee varma kutsu sienipiirakalle ja siitä kutsusta ei voi kieltäytyä. Keittotarjoilu. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Yhtäkkiä hän huomaa Sanelman, joka on sienimetsässä. Hän kolkuttaa sydämesi ovella. Tänä syksynä olenkin nopeampi kuin Rannan Maija. Saako Jeesus Kristus loistaa valoa sinun elämääsi. Elmeri piiloutuu koivupuun taakse ja toivoo että Sanelma ei huomaa häntä. Kuolleet: Pirjo Riitta Syvänoro 72, Unto Ensio Tikkanen 97. – Voi veikkonen, eihän Maija edes erota kärpässieniä vahveroista! Hengellisiä tilaisuuksia Petäjävedellä To 17.10. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu Ilmoitushinnat 2024: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. klo 9 alkaen hautausmaan siivoustalkoot. Synkkenevä vuodenaika ja mielen pimeys voisi muuttua, jos nauttisit Jumalan Sanaa säännöllisesti kuin lääkettä. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Onneksi LED-tekniikka on tullut avuksi moneen valaistukseen. Tilaushinnat 2024: Kestotilaus 12 kk 80 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Valoa on tarjolla, mutta löydätkö sen. Lapsi oppii mallista ja asenteita omaksutaan jo varhaislapsuudessa, joten aikuisten tulisi näyttää hyvää esimerkkiä. Liikenneturvalla on tänä syksynä ollut käynnissä tärkeä kampanja teemalla Ei mitään mutkuja – muista se heijastin, jonka mukaan jälleen on se aika vuodesta, kun aikuisia täytyy muistutella heijastimien käytöstä. – Jestas sentään, kylläpä on herkullisia sieniä ja paljon. Kampanjassa vanhemman ja lapsen roolit käännetään toisinpäin, sillä usein sanotaan lapsen oppivan mallista, mutta miten on aikuisen laita. Myös lasten vaatteet on suunniteltu käytännöllisiksi tässä suhteessa ja usein lastenvaatteissa jo valmiina heijastavia yksityiskohtia. Sen määrittää jo lakikin, sillä jalankulkijan on lain mukaan pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.. Ei mitään mutkuja -kampanja haastaakin myös aikuiset näkymään liikenteessä ja käyttämään asianmukaisia heijastimia oman liikenneturvallisuutensa parantamiseksi. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. ”Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.” 2. Matkalla kotiin Elmeri hyräilee hyvillä mielin ja on kylläinen saamastaan piiraasta. Sanelma puolestaan on innoissaan löydettyään hyvän sienimestan. Raamatun Sana, joka tuntee ihmisen ja opastaa hyviin valintoihin ja tarkistamaan kurssia – minne olemme menossa. klo 18 Rukousilta Jukka ja Kaisa Reinikalla (Miilukankaantie 1) Su 20.10. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Se on Sana, joka on elävä ja erittäin suuren takuumiehen Sana. Nämä kun saan kerättyä ja pääsen kotiin, soitan heti Elmerille ja kutsun hänet syömään elämänsä parasta korvasienipiirakkaa. Piet.1:19. klo 10 Messu kirkossa. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Syysretki Vehniälle seurakunnan vieraaksi lähtö Rukoushuoneen pihasta su 20.10. Tuulia Marjanen Kettulan kylässä tapahtuu Viikon Viikon kuvakuvapakina pakina Rannan Maija on tehnyt herkullista sienipiirakkaa ja kutsunut Elmerin syömään sitä. Saamme enemmän valoa vähemmällä virran kulutuksella. Kyllä yksi piirakka päivässä riittää, Elmeri huokaa. Kampanjasivustolla kerrotaan, että lapset osaavat käyttää heijastimia, mutta kaikilla aikuisilla asia ei ole vielä kovinkaan hyvin hallussa. Petäjävesi-lehti ei ilmesty loppuvuonna viikolla 52. Ma 21.10. Se on myös yliluonnollinen ja vaikuttava Sana jotain suurempaa kaipaavalle. Me, jotka muistamme vanhan tekniikan taskulamput ja hehkulamppupolttimot, melkein hekottelemme, kun nyt on niin kirkasta valoa tarjolla! Elämässä suureksi avuksi on profeetallinen Sana. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Jukka Reinikka Muistathan heijastimen. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Etsivä ja arka aina Herran luokse tulla saa. klo 10.00 kimppakyydein. Tämän lisäksi huoltajat kiinnittävät vielä lasten vaatteisiin heijastimia useammin kuin omiinsa. klo 16 Jumalanpalvelus puhe: Kenneth Karppinen (Lemettilän tila, Siltatie 23) Tervetuloa! Järjestää Keuruun helluntaiseurakunta Tarvitsemme valoa Tarvitsemme valoa – muuten on hankala, jopa vaarallista liikkua tähän vuodenaikaan
Nro 42 16.10.2024 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Lupakäytäntö muuttuu, rakennusjärjestys määrää Kirkkovaltuusto päätti pitää kirkollisveroprosentin ennallaan Tiina Lamminaho Uuden rakennuslain olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta ja Petäjävedellä on käynnissä siihen liittyvä rakennusjärjestyksen muutostyö. Nyt toimenpideilmoitus ja toimenpidelupa poistuvat kokonaan, jäljelle jää yksi lupamuoto eli rakentamislupa, rakennustarkastaja Henri Tamminen kertoo. Jokainen rakentaja voisikin tarkistaa omat rakentamiseen liittyvät lupansa ja ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan loppukatselmuksen pitämiseksi, mikäli se on lupapäätöksessä vaadittu. Maatiloja koskevat eri määräykset, niillähän tarvitaan paljon talousrakennuksia, Tamminen sanoo. Tähän asti kaikki yli kuuden neliön rakennukset on pitänyt luvittaa joko toimenpideilmoituksella, toimenpideluvalla tai rakennusluvalla. Kirkkohallituksen päätöksen mukaan Petäjäveden seurakunta jatkaa itsenäisenä. Petäjäveden kirkkovaltuuston lokakuisen kokouksen asialistalla oli muun muassa kirkollisveroprosentin määrittäminen vuodelle 2025. Asiakkaille, jotka ovat aiemmin tilanneet e-laskun, saattaa lasku tulla paperisena, koska tieto e-laskutilauksesta ei ole siirtynyt uuteen järjestelmään. – Rakennusvalvonnan pitäisi pyöriä toiminnan tuloilla, mutta kun lupamäärät vähenevät, tulotkin vähenevät. Petäjäveden seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2023 on alijäämäinen -432 756,12 euroa. Suureen alijäämään vaikuttivat käytöstä poistettujen seurakuntatalojen alaskirjaus taseesta, palkkojen yleiskorotus sekä kustannusten yleinen nousu. – Rakennuksillahan on myös muita teknisiä vaatimuksia, muun muassa paloturvallisuusmääräykset on otettava huomioon eli esimerkiksi saunaa ei saa rakentaa liian lähelle asuinrakennusta. Kansalaisopistolta lähtevät laskutustiedot ovat olleet ajantasaisilla tiedoilla, mutta sen jälkeen kaupungin laskutusjärjestelmä on vaihtanut niiden tilalle vanhentuneet tiedot. Suunnittelu ainakin kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, toteutus on helpompaa, kun on kunnolliset suunnitelmat. Vakituinen asuinrakennus ja vapaa-ajan asuinrakennus tarvitsevat jatkossakin aina rakentamisluvan.. Kädennnostoäänestyksenä toteutetun äänestyksen jälkeen pohjaesitys sai JAA ääniä seitsemän kappaletta ja EI ääniä kolme kappaletta. Osaan laskuista on järjestelmävirheen vuoksi tulostunut asiakkaan vanhentunut osoite tai nimi. – Uuden lain mukaan alle 30 neliön tai 120 kuution talousrakennuksen tai saunan rakentamisesta ei tarvitse ilmoittaa rakennusvalvontaan, samoin alle 50 neliön katoksen saa rakentaa ilman rakentamislupaa. Uudessa laissa on erikseen mainittu muun muassa puhtaan siirtymän sijoittamislupa, Tamminen kertoo ja sanoo, että myös jätevesijärjestelmät ja maalämpöjärjestelmät vaativat rakentamisluvan uudenkin lain mukaan. Kirkkovaltuusto päätti pohjaesityksen mukaisesti Petäjäveden seurakunnan vuoden 2025 kirkollisveroprosentiksi 1,90. Rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida lait ja määräykset. Tämän vuoksi laskut eivät ehkä löydä perille tai voivat mahdollisesti aiheuttaa mielipahaa asiakkaalle, jonka nimi on vaihtunut viime vuosien aikana. E-laskun voi tilata omassa verkkotai mobiilipankissa valitsemalla toimittajaksi Keuruun kaupunki. Uuden rakennusjärjestyksen luonnos saadaan nähtäville vielä syksyn aikana, valmis uuden rakennusjärjestyksen olisi tarkoitus olla viimeistään ensi keväänä. – Meiltä saa edelleen kysyä neuvoa, ja epäselvissä tapauksissa toivommekin yhteydenottoa matalalla kynnyksellä, Tamminen sanoo. Kunnan rakennusvalvonnalle uusi laki saattaa tietää tulojen vähenemistä. pidetyn kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi, että Petäjäveden seurakunnan kirkollisveroprosentti vuonna 2024 on 1,90 prosenttia ja vuoden 2024 kirkollisverotulojen toteuma on kesäkuun loppuun mennessä 412 975,53 euroa. Kirkkovaltuuston kokouksessa tehtiin vastaesitys Hanna Hautamäen toimesta Minna Taipaleen kannattamana, että kirkkovaltuusto päättää vuoden 2025 kirkollisveroprosentiksi 1,95. Kirkollisveroprosentin pitäminen samalla tasolla tulevana vuonna vahvistaa seurakunnan taloutta ja antaa varmuutta tuleville vuosille seurakunnan ikärakenne huomioiden. – Tuotakin kohtaa rakennusjärjestyksessä todennäköisesti päivitetään lakimuutoksen vuoksi. Tiistaina 8.10. Yleensä pätevä suunnittelija osaa myös tarkistaa kaavamääräykset ja rakennusjärjestyksen määräykset, Tamminen sanoo. Seurakunnan verotettavat tulot määräytyvät samoin kuin kunnallisessa verotuksessa. Vastuu rakentajalla Uuden lain tultua voimaan viime kädessä rakentaja on vastuussa siitä, että kaikki määräykset toteutuvat. Vaikka seurakunnan jäsenmäärä on viime vuosina ollut laskeva, kirkollisverotulot ovat kääntyneet nousuun kirkollisveroprosenttiin aiemmin tehdyn korotuksen vuoksi. Ja kun pienempiä rakennuksia ei enää tarvitse ilmoittaa rakennusvalvontaan, jää niiden ilmoittaminen verottajalle rakennuksen omistajan vastuulle, Henri Tamminen kertoo – Rakentaja on myös velvollinen hankkimaan pätevän henkilöstön niin rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen kuin valvontaankin, mikäli hänellä itsellään ei ole siihen tarvittavaa pätevyyttä. Vuosina 2023-2024 epävarmuutta talouteen toivat rakennemuutosneuvottelut usean seurakunnan kesken mahdollisesta liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. – Rakennusvalvonta elää nyt murroksessa, mutta edelleen kunnalla säilyy velvollisuus valvoa rakentamista, ja meillä on vielä paljon vanhoja lupia, joiden valvonta on saatettava loppuun, rakennuslupahan on voimassa viisi vuotta. – Kaava-alueella rakennuksilla on kaavassa määriteltyjä ulkonäkövaatimuksia, ja tonteilla on tietty rakennusoikeus, haja-asutusalueellakin on määräyksiä rakennusten kokonaismäärästä, Tamminen toteaa ja kertoo, että Petäjävedellä kaavoittamattomalla alueella rakennusjärjestyksen määräysten mukaan normaalissa omakotiasumisessa rakennukset saavat peittää noin kymmenen prosenttia tontin pintaalasta, korkeintaan rakennuksia saa olla 600 kerrosneliömetrin verran. Vaikka pienempiin rakennuksiin ei enää ensi vuonna tarvita rakentamislupaa, pitää rakentamisessa kuitenkin ottaa huomioon muut rakentamisen lait ja määräykset, kaavaalueella kaavamääräykset ja haja-asutusalueellakin rakennusjärjestyksessä määrätyt asiat. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan uuden rakennuslain mukaan alle 30 neliön talousrakennuksen, piharakennuksen ja saunan tai alle 50 neliön katoksen rakentamisesta ei tarvitse ilmoittaa rakennusvalvontaan. Laskuihin on jäänyt laskujen lähetysvaiheessa virheellisiä tietoja ja joillakin asiakkailla laskut voivat viivästyä. Sen sijaan asuinrakennus ja myös vapaa-ajan asuinrakennus tarvitsee aina rakentamisluvan, eli siis 25 neliön kesämökkiä ei saa uudenkaan lain mukaan rakentaa ilman rakentamislupaa. Vuonna 2023 kirkollisverotulot olivat 734 314,46 euroa, kun ne vuonna 2022 olivat 659 405,84 euroa. Loppukatselmus päättää haetun luvan, mikäli loppukatselmusta ei ole haettu luvan voimassa olon aikana rakennusvalvonnalta, lupa raukeaa, Tamminen sanoo. Tämän takia seurakunnan toimintaa tulee tarkastella laajasti, jotta edellytykset itsenäisenä toimimiselle voidaan taata. Kansalaisopisto pyrkii yhteistyössä Keuruun kaupungin talouspalvelujen kanssa selvittämään tilannetta ja saamaan kurssimaksulaskutuksen toimimaan jälleen sujuvasti. Jos syyskuussa alkaneen kurssin laskua ei ole tullut lokakuun loppuun mennessä, kannattaa ottaa yhteyttä Keuruun kansalaisopiston toimistoon puhelimitse numeroon 040 640 4694 tai sähköpostitse kansalaisopisto@ keuruu.fi Keuruun kansalaisopisto pahoittelee tilannetta ja siitä asiakkaille aiheutunutta vaivaa tai mahdollista mielipahaa. Tammikuussa 2024 seurakunnassa oli jäseniä 2 557 henkilöä. Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto esitti kirkkovaltuustolle, että kirkollisveroprosentti vuonna 2025 on 1,90. Kansalaisopiston kurssimaksujen laskutuksessa esiintynyt häiriöitä Keuruun kansalaisopisto tiedottaa, että Keuruun kaupungin taloushallintaohjelmiston vuoden 2024 alussa tapahtuneen vaihdon vuoksi Keuruun kansalaisopiston kurssimaksujen laskutuksessa on tänä syksynä esiintynyt ongelmia. Sitä joudutaan kompensoimaan uudessa rakennusvalvonnan taksassa ja rakentamisluvan hinnalla, Tamminen kertoo. – Suurin muutos on lupakynnyksen nousu. Seurakunnan kirkkovaltuusto päättää kirkollisveroprosentin suuruuden, jonka jokainen seurakunnan jäsen maksaa ansiotuloistaan omalle seurakunnalle. – Uudet luvat liittyvät esimerkiksi energiavarastoihin. Tammisen mukaan uusi laki tuo myös uusia lupamuotoja. Vuonna 2024 seurakunnan talouteen vaikuttavat hintataso, palkkojen yleiskorotus, kiinteistöjen kunnossapito ja vakuutusmaksujen nousu
Heillä on pitkä kokemus alalta ja huutokauppaa on pidetty esimerkiksi Nummelassa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Ennen tätä syksyä säännöllistä huutokauppaa pidettiin yli 20 vuotta kevääseen 2023 asti. – Kintauden Nuorisoseuralla on pitkät perinteet huutokaupan pitämisestä nuorisoseurantalolla. Kolmatta kertaa tänä syksynä ollaan myös Kintauden Nuorisoseuran järjestämässä huutokaupassa, kertoo Kintauden Nuorisoseuran puheenjohtaja Jani Saarinen. Muistoesine löytyy nuorisotalon kahvion puolen seinältä. Hautamäen mukaan KeskiSuomen maailmanperintökeskus toteutuu vain lahjoitusten avulla. Edellinen huutokaupan meklari Harri Huuhka nukkui pois kesällä 2023 ja siitä lähtien olemme etsineet toiminnalle jatkajaa. Asia käy ilmi Petäjäveden vanhan kirkon säätiö tiedotteesta. Huutokauppa on nuorisoseuran toiminnalle elinehto, Saarinen kertoo. Timo Reina kiittää osaltaan lämpimästi kaikkia lahjoittajia. Huutokauppiaiden apuna tavaroiden esittelemisessä yleisölle toimivat Kintauden Nuorisoseuran vapaaehtoiset. Huutokaupan meklari Raimo Ranta-Mikkula tulee pitämään Kintaudelle huutokauppaa Satu-vaimonsa kanssa Helsingistä. Joulukausi avataan joulumyyjäisillä marraskuun viimeisenä lauantaina. Petäjäveden vanhan kirkon yhteyteen suunniteltu Keski-Suomen maailmanperintökeskus esittelee toteutuessaan molempia keskisuomalaisia Unescon maailmanperintökohteita Petäjäveden vanhaa kirkkoa ja Struven kolmiomittausketjua. Myyjät voivat varata myyntipöydät kirpparin ajaksi, tuoda tavarat esille myyntipöydille ja Kintauden Nuorisoseuran vapaaehtoiset huolehtivat myyjän hinnoittelemien tavaroiden myynnistä kahvion pitämisen lomassa. Tänä syksynä mukaan lähti Harrin kautta tutuksi tullut Raimo Ranta-Mikkula ja jatkossa on tarkoitus pitää huutokauppaa Nuorisoseurantalolla suunnilleen kerran kuukaudessa. Yli vuoden tauon jälkeen Kintauden Nuorisoseurantalolla järjestetään taas säännöllistä huutokauppaa. Lahjoituksia tuli yhteensä 5 300 euroa. hoitaja Miira Hiljanen ja jatkaa, että loppuvuonna Nuorisoseurantalolla on tulossa vielä paljon erilaisia tapahtumia. Niina Kelloniemi – Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta! Meklari Raimo Ranta-Mikkulan nuija kolahtaa pöytään ja tavara vaihtaa jälleen omistajaa Kintauden nuorisoseurantalolla lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina pidetyssä huutokaupassa. Hän on myös mennyt siellä naimisiin ja toiminut aikanaan kirkon kesäoppaana. Timo Reina kertoo halunneensa ohjata merkkipäivänsä muistamiset tarkoitukseen, joka on hänelle henkilökohtaisesti läheinen, mutta jolla on myös pysyvää merkitystä. Yleisesti keskisuomalaisen maailmanperinnön arvon ja tunnettuuden lisääminen on Reinan mielestä tärkeää, ja maailmanperintökeskus palvelisi sitä erinomaisesti. – Syyslomaviikon ajan Kintauden Nuorisoseura pitää nuopparilla Lokakuun kirpputoria, joka puretaan pois perjantaina lauantain karaoketanssien alta, kertoo Kintauden Nuorisoseuran rahastonNIINA KELLONIEMI Kintauden Nuorisoseurantalon huutokaupan pitkäaikaisen meklarin Harri Huuhkan muiston kunniaksi kehystettiin hänen käyttämänsä meklarinnuija muistolaatan kera. Samalla myös Harrin meklarinnuija kehystettiin nuorisoseurantalon kahvion seinälle muistolaatan kanssa. Harrin persoona jätti jäljen moniin paikallisiin ja hänen välittämiään tavaroita löytyy varmasti monesta kodista. Tällä hetkellä kirppari on käynnissä kuluvan viikon perjantaihin asti. Myös Petäjäveden vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki onnittelee säätiön puolesta Timo Reinaa merkkipäivän johdosta ja kiittää suuresti tärkeästä lahjoituksesta häntä ja muita lahjoittaneita. Käyttötavaroiden lisäksi mukana on myös antiikkija designesineitä. Huutokaupan lisäksi Kintauden Nuorisoseurantalolla järjestetään säännöllisesti kirpputoritapahtumia. Petäjävedeltä kotoisin olevalle Reinalle vanha kirkko on erottamaton osa hänen sielunmaisemaa. Meklarina toimii Raimo Ranta-Mikkula. Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakennuttajana toimii yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Petäjäveden vanhan kirkon säätiö.Tällä hetkellä vanha kirkko on avoinna vain kesäisin ja ympärivuotisena vierailukeskuksena toimiva keskus toisi alueelle vierailijoita läpi vuoden. Säännöllisesti kookontuvien koululaisten peli-iltojen ja 4H:n Safkasankarit-kerhon sekä kerran kuussa pidettävien maanantaikahvilan, huutokaupan ja karaoketanssien lisäksi luvassa on loppusyksyyn vielä teatteriesitys. Syyskuun alussa järjestetyssä syksyn ensimmäisessä huutokaupassa Kintauden Nuorisoseura muisti edesmennyttä pitkäaikaista meklariaan Harri Huuhkaa pitämällä hiljaisen hetken hänen muistolleen ennen huutokaupan alkua. Myyntiin he tuovat monipuolisesti kodin irtaimistoa, astioista huonekaluihin ja valaisimiin. Tavara kiertämään myös kirpparilla Huutokaupan ohella Kintauden Nuorisoseurantalolla järjestään säännöllisesti myös useamman päivän kestäviä itsepalvelukirpputoritapahtumia. Sivu 4 Nro 42 16.10.2024 Kintauden Nuorisoseurantalolla järjestetään jälleen säännöllisesti huutokauppaa NIINA KELLONIEMI Maailmanperintökeskukselle yli viidentuhannen euron lahjoitus Petäjävedeltä kotoisin oleva Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on täyttänyt tänä vuonna 50 vuotta ja toivonut vuosipäivää muistavia ohjaamaan muistamiset Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen hyväksi. Myös Nuorisoseuran kahvio palvelee huutokauppojen ajan. Ajankohtaista Kintaudenn nuopparin tapahtumatiedotusta voi seurata esimerkiksi Kintauden Nuorisoseuran verkkosivujen tapahtumakalenterista tai seuran Facebooksivuilta.
Nykyisin olemme keskittyneet lähinnä metsästykseen, ihan kauheasti ylimääräistä toimintaa ei ole ollut, kun ihmisillä on muutakin tekemistä. Metsäkulman Erä on perustettu vuonna 1964. – Suomen riistakeskus on määritellyt hirville tietyn tavoitekannan eli montako hirveä pitäisi olla tuhannella hehtaarilla ja lupamäärä perustuu hirvikannasta tehtyihin arvioihin, mekin täytämme metsästyksen yhteydessä havaintokorttia. Nykyään ampumamiehet käy vähemmän metsässä kuin aikaisemmin, kun jahdin tilanteen näkee puhelimen ruudulta. Tekniikan mukaan tulo alkoi jo nelisenkymmentä vuotta sitten radiopuhelimilla, nyt älypuhelimet näyttävät koirien liikkeiden lisäksi ampujien liikkeet. Sitä haluttiin kuriin, Rohula ja Jorma Pahkala muistelevat ja Rohula kertoo, että seuraan saatiin heti mukaan yli kymmenen henkeä. PAHKALAN KOTIALBUMI. Metsäkulman Erän kämppä Viehätys on Paljakon vanha hirsinen savusauna, nykyiselle paikalleen se pystytettiin vuonna 1972. Metsäkulman Erällä on metsästysalueenaan noin 3000 hehtaaria, joista noin 2800 hehtaaria on myös hirvenmetsästysaluetta. Aiemmin olemme tehneet riistaruokintaa talkoillakin, ja aina tarvittaessa talkoisiin on saatu väkeä. – Metsästys on muuttunut paljon kuudessakymmenessä vuodessa. Muutenkin metsässä kävelyä tulee paljon vähemmän, kun metsäautoteitä on tullut lisää, eikä enää ajeta hirviä jalkaisin ketjussa, Timo Rohula kertoo. Metsäkulman Erä perustettiin syyskuun lopussa vuonna 1964, hirvimetsälle lähdettiin vuonna 1966, ja silloin ammuttiin yksi hirvi. – Se on tapahtuma, jonka järjestämme juhlavuoden kunniaksi. Etenkin siitä hyötyy metsätalous, mutta myös esimerkiksi hirvikolarit vähenevät. – Meillä on toimiva ja aktiivinen seura. Hirvenmetsästys on seuruejahtia, joten se on näkyvämpää kuin pienriistan metsästys, jossa ollaan useimmiten yksin metsässä, Tommi Pahkala kertoo. Hiukan myöhemmin otetussa kokouskuvassa oikealla Esa Särkkä, joka toimi seuran rahastonhoitajana alusta lähtien vuoteen 2015 saakka. Muuten ajometsästys miesketjun kanssa on jäänyt pois, koirien kanssa metsästys vakiintui meillä 1980-luvun puolivälin paikkeilla, Metsäkulman Erän puheenjohtaja Tommi Pahkala kertoo ja toteaa, että koiran kanssa tämän vuoden hirvijahtiin lähdettiin Metsäkulmallakin viime lauantaina. – Nimen alkuperästä on monta tarinaa, seuran toiminnassa alusta asti Tommi Pahkala on Metsäkulman Erän nykyinen puheenjohtaja, Timo Rohula ja Jorma Pahkala ovat olleet seuran toiminnassa mukana alusta lähtien. Seuran kämppä, vanha savusauna, on nimeltään Viehätys. – Supikoirakanta ei ole täällä päässyt karkaamaan käsistä, Tommi Pahkala toteaa. – Nyt kauriin ja peuran kannatkin ovat vahvistuneet täällä niin, että niitä on päässyt metsästämään. Myös pienriistan metsästystä Kaikki Metsäkulman Erän jäsenet eivät osallistu hirvenmetsästykseen. Nro 42 16.10.2024 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO Metsäkulman Erä juhlatunnelmissa hirvijahtiin Tiina Lamminaho 60 vuotta täyttävä Metsäkulman Erä valmistautuu ensi lauantaina pidettävään hirven ajometsästykseen. – Metsässä touhutaan myös koiran kanssa, ja meidän seurankin alueella on ollut myös koirakokeiden maastoja, Tommi Pahkala kertoo. – Mutta edelleen mukana olo on tärkeää, metsästysharrastuksessa on monta tekijää, jotka vetävät mukaan, ruoanlaitosta alkaen, Timo Rohula sanoo. mukana ollut Timo Rohula sanoo ja kertoo, että yhden tarinan mukaan nimi tuli siitä, kun miehet olivat olleet pystyttämässä kämppää pari viikkoa joka ilta ja välillä päivätkin, kysyi Jalo Rahikaisen vaimo mieheltään ”Mikä siellä oikein niin viehättää?” Tekniikka tuonut muutoksen – Idea metsästysseuran perustamisesta tuli Pienmäen Jaskalta, Timo Rohula kertoo. – Viime vuosina olemme saaneet uusia jäseniä, mukaan on tullut nuoriakin, Tommi Pahkala kertoo ja sanoo, että metsästys on hyvin monipuolinen harrastus. – Hirvikannat ovat vaihdelleet, silloin 1960-luvulla hirvikanta alkoi vasta nousta, suurimmillaan se oli 1980-luvulla. Parilla jäsenellämme on hyvät ajavat koirat, joilla on metsästetty sekä kauriita että peuroja, joskus meillä on ollut peurojen yhteisjahtejakin, kun peuroja on ollut runsaammin. Metsästyksessä valitaan ammuttavat hirvet siten, ettei kanta vääristy, eli vasojen ja aikuisten hirvien sekä uroiden ja naaraiden suhde pitää olla tietyllä tasolla, Tommi Pahkala selvittää. Maanomistajille kiitos Tällä hetkellä Metsäkulman Erässä on kolmisenkymmentä jäsentä. Aikoinaan iso talkooponnistus oli oman kämpän tekeminen, ja sen jälkeen kämpällä on pidetty useampia kattotalkoita, hirviporukka on rakentanut talkoilla hirvitorneja ja tietysti hirvipeijaiset tehdään talkoilla vuosittain, Tommi Pahkala sanoo ja kertoo, että aikoinaan seuran toimintaan kuuluivat myös kesäongintakilpailut ja pilkkikilpailut. – Maanomistajia täytyy kiitellä, he ovat suhtautuneet metsästykseen tosi myötämielisesti. Jorma Pahkala on seuran pitkäaikaisin puheenjohtaja ja myös pitkäaikaisin hirviporukan jahtipäällikkö, puheenjohtajana Jorma Pahkala toimi nelisenkymmentä vuotta. – Täällä kävi metsästämässä porukkaa muualta, ja touhu meni aika villiksi. Jorma Pahkala toteaa, että nykyään häntä alkaa houkutella eniten tulilla olo, joka sekin kuuluu metsästykseen. Jos maanomistajat eivät antaisi metsästysoikeutta maillensa, eihän tästä mitään tulisi, Tommi Pahkala sanoo. – Osa jäsenistä metsästää pelkästään pienriistaa, osa metsästää sekä pienriistaa että hirviä. Meillä on ollut enimmillään 12 lupaa ja vähimmillään yksi vasalupa, alusta asti seuran toiminnassa mukana ollut Jorma Pahkala muistelee. Metsäkulman Erällä on ollut muutakin toiminta kuin metsästystä, vuonna 1979 seuralaiset tekivät retken Norjaan. Jonkin verran olemme pitäneet talkoita, osa jäsenistä ruokkii riistaa oma-aloitteisesti ja tekee riistapeltoja. – Hirvikannan kurissa pitämisestä on monenlaisia hyötyjä. Metsäkulman Erän jäsenet pyydystävät myös pienpetoja. Nyt meillä on neljä peuralupaa, yhteensä niitä on Petäjävedellä 70. Nyt Metsäkulman Erällä on kuusi hirvilupaa, Petäjäveden yhteisluvassa on 97 hirvilupaa, jotka jaetaan 12 seuran kesken
Kuviakin oli mukana, KärkistensalLiisa Kiivanen, Pirkko Saarinen ja Satu Kytölehto kuuluvat Petäjäveden vanhusneuvostoon. men silta tunnettiin hyvin, samoin vanhat esineet eli halsteri ja maidonvartija. Ilmoita tuloksesi toimitus@petajavesilehti.fi TIINA LAMMINAHO Vanhusneuvosto esittäytyi vanhusten viikolla Tiina Lamminaho – Kyllä vanhusneuvostolla on iso merkitys, pitkän linjan vanhusneuvostokonkareiksi itseään tituleeraavat Liisa Kiivanen ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Pirkko Saarinen toteavat. Nythän senioritalo on taas keskusteluissa, Pirkko Saarinen kertoi. Siellä oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka halusivat jotain tapaamistuokiota, ja helpompihan heidän on tavata omalla kylällä kuin lähteä kirkonkylälle. 25,5 % per julkaisukerta petäjävetistä urheilumenestystä Pärjäsitkö kisoissa. Porinatupa on esimerkki yksinäisyyden torjunnasta, Liisa Kiivanen kertoi. Yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa vanhusneuvosto on saanut laitatettua penkkejä teitten ja katujen varsille. Petäjävedellä tunnistettiin hyvin niin matonpesusta lähteneet äänet kuin vanha kassakonekin. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Isot, vanhat talot kaipaisivat kalliita remontteja; kun ikää tulee, kaikki eivät pysty enää asumaan kotonaan. – Teemme myös yhteistyötä Multian, Keuruun ja Uuraisten vanhusneuvostojen kanssa. Mukana oli myös kysymyksiä, jossa piti tunnistaa ääniä. Visailuvoitto Petäjävedelle Hykari-hankkeen järjestämään vanhusten viikon visailutuokioon osallistuttiin etäyhteyksillä, petäjävetisten lisäksi mukana olivat Multia, Uurainen ja Keuruu. Viime viikolla vanhusneuvoston jäseniä osallistui vanhusten viikon tapahtumaan pappilassa. – Meillä on suora yhteys hyvinvointialueelle, Satu Kytölehto on aluevaltuustossa ja Jari Koskenranta hyvinvointialueen vanhusneuvostossa, Pirkko Saarinen toteaa. Multialaiset tiedustelivat Multian perinneruokaa, uuraislaiset arvuuttelivat, montako naapurikuntaa Uuraisilla on ja Keuruulta kysyttiin, mitä tapahtuu Keuruun väkiluvulle juhannuksena, puolittuuko se, tuplaantuuko se vai kolminkertaistuuko se. Petäjävetiset taas kysyivät Petäjäveden siunauskappelin suunnittelijaa. TO 17 – 17.45 Tytöt ja pojat 2019 – TO 17 – 18.30 Tytöt 2014–2015 TO 17 – 18.30 Pojat 2014–2015 TO 18.30 – 20 Tytöt 2012–2013 TO 18.30 – 20 2009–2010 PE Pelipäivä (jos ei pelejä, kenttä vapaa) SU 17 – 18.30 Aikuisfutis PESÄPALLOA TEKONURMELLA keskiiviikkoisin 17.30–19 ja sunnuntaisin 13–15 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Aikoinaan vanhusten asuintaloa suunniteltiin paikalle, johon sitten rakennettiin kunnantalo, silloin vanhusten asuintalohanke kaatui rahoitukseen. – Vanhusneuvoston ansiosta on muun muassa saatu kylille toimintaa, esimerkiksi Porinatupa Ylä-Kintaudelle. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Valmiiden kysymysten lisäksi osallistujat saivat laatia kysymyksiä. Visailu aloitettiin melko helpolla kysymyksellä, eli piti tietää KeskiSuomen maakuntalintu. Osallistujat pääsivät pohtimaan monenlaisia asioita. Ikäihmisiä asuu paljon sivukylillä, ja kulkuyhteydet ovat huonot. Satu Kytölehdon mukaan vanhusneuvostolla on myös iso henkinen merkitys. – Se, että on olemassa taho, joka ajaa nimenomaan vanhusväestön asiaa, on rauhoittava tieto monelle, ja sillä on hirveän suuri merkitys, konkreettisten asioiden lisäksi, Satu Kytölehto totesi. Ainoastaan Äänekosken vaakuna jäi tunnistamatta ja vuoden 1965 maatalousnäyttelyn pitopaikka meni väärin, oikea vastaus olisi ollut Viitasaari.. – Asumisasiat meillä ovat olleet esillä paljon. Ja Petäjäveden kysymykseen oikea vastaushan on Elsi Borg. Multian perinneruokia ovat hilipuloota ja lakkasoppa, tästä tuo hilipuloota tiedettiin, tai arvattiin, Petäjävedellä tarpeeksi lähelle, jotta siitä saatiin piste, samoin tiedettiin, että Uuraisilla on kuusi naapurikuntaa ja Keuruun väkiluku kolminkertaistuu juhannuksena. keskiviikkoisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Miesten lentopallo tiistaisin 20–21.30 Kintaus Sekalentopallo torstaisin 19–21.30 Kintaus JALKAPALLOA TEKONURMELLA MA 17 – 18 Tytöt ja pojat 2017–2018 MA 18 – 19.30 Tytöt ja pojat 2016 MA 18 – 19.30 Aikuisfutis MA 19 – 21 Miehet 4.div TI 17 – 18 Pojat 2014–2015 TI 17 – 18 Tytöt 2014–2015 TI 18 – 19.30 Tytöt 2012–2013 TI 18 – 19.30 Naiset 4.div. Tuliko menestystä josta haluaisit kertoa muille. Sehän on tietysti metso, mutta Keski-Suomen maakuntakukka tuottikin jo enemmän päänvaivaa, mutta sekin Petäjävedellä tiedettiin, oikea vastaus on päivänkakkara. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maannantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali tiistaisin 18.30–20 Kintauden liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintauden liikuntasali Lentopallokoulu kaikille uusille (6–12 vuotiaille) kiinnostuneille pelaajille 28.8.–16.10. ja 2009–2010 KE 17 – 18 Tytöt ja pojat 2016 KE 19 – 20 Kuntofutis (aloittelijat tervetuloa!) KE 19.30 – 21 Miehet 4.div. Vanhusneuvosto on myös edistänyt esteetöntä liikkumista Petäjävedellä, esimerkiksi se, että Osuuspankkiin pääsee nykyään luiskaa pitkin, on vanhusneuvoston ansiota. Voiton Hykari-hankkeen visailutuokiossa vei Petäjäveden joukkue, täällä tiedettiin melkein kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset. Pirkko Saarisen ja Liisa Kiivasen mukaan vanhusneuvosto toimii ennen kaikkea viestinviejänä ikäihmisten ja päättäjien välissä. Vanhusneuvosto viestinviejänä Pirkko Saarisen ja Liisa Kiivasen lisäksi Petäjäveden vanhusneuvostoon kuuluvat tällä hetkellä Heikki Palola, Satu Kytölehto ja Jari Koskenranta. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. TI 19.30 – 21 Miehet 6.div. Sivu 6 Nro 42 16.10.2024 Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. – Me olemme itse ikäihmisten joukossa, joten kuulemme toiveet ja ongelmat suoraan ikäihmisiltä itseltään, Saarinen ja Kiivanen sanovat
(014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com FYSIOTERAPIA JA HIERONTAPALVELUT Ajanvaraus puhelimitse tai verkkosivujen kautta 044 098 4475 fysiojere.com fysiojere@gmail.com Lehtotie 10, 41900 Petäjävesi Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . • Klapien tekoa koneellisesti. Hiekoitukset Murskeet . Tonttihakkuut ja raivaukset. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Nro 42 16.10.2024 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Kaivinkonetyöt Lumityöt . Mullat . Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. . Soita 010 256 5950. p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Asuntoa myymässä. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.
Petäjäveden Joulu 2024 -julkaisun ilmoitusmyynti on käynnissä. Sivu 8 Nro 42 16.10.2024 Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Aineistoa koskevat kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa kuulemisaikana viimeistään 11.11.2024 osoitteeseen Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ETSII TALOUSPÄÄLLIKKÖÄ Hakuaika 14.-31.10.2024. (hinta sisältää alv. Upea näky, joka tuo mieleen muistoja ja mielikuvia. Itsekin olin silloin matkailututkijana sitä edistämässä. Aika näyttää mitä ongelmia Pitkälänvuoren hanke saa aikaan. Lentoreitti kulkee suoraan suunniteltujen Pitkälänvuoren tuulivoimaloiden yli. Yksistään syöttötariffitukeen menee veronmaksajien varoja ehkä kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Kohta alkavat vastavuoroisesti turistien lennot Lappiin, ei ihan auroina mutta kuitenkin lisääntyen. Niitä tietoja kannattaisi kuntapäättäjien seurata. Viimeisin ryhmä oli yliopistoväkeä Uruguaysta Etelä-Amerikasta. Tuhon saavat aikaan maakuntasuunnitelman tekijät ja tuulivoimaan hairahtuneet kuntapäättäjät. Muutamat Keski-Suomen kunnat, kuten Jyväskylä, Laukaa ja Toivakka ovat onneksi turvanneet tulevaisuutensa matkailussa tuulivoimasta vapaana. Uskon toisaalta, että koko hanke jää toteutumatta. KeskiSuomi on tuhoamassa tuulivoimaloilla loputkin jäljellä olevat mahdollisuudet kehittää matkailua. Ei meillä ole matkailuyritystä, mutta jokainen kävijä on tärkeä viedessään maailmalle positiivista viestiä Suomesta. Keski-Suomi oli aikanaan Suomen edistyksellisin matkailumaakunta. Tuulivoima on jo kannattamattomana ja haittojensa vuoksi ongelmissa ympäri Eurooppaa. Luonto on kokonaisuus ja sillä on omat sääntönsä. Voit ilmoittaa edullisesti lehdessä ottamalla yhteyttä Petäjävesi-lehden toimitukseen. Matkailu voi kehittyä monin tavoin. Siltä olisi ainakin pitänyt edellyttää ympäristölupa. 70 prosenttia tuulivoimasta on ulkomaalaisomistuksessa. Ei se niin ole. Tekeillä on paljon tutkimusta tuulivoiman vaikutuksista eläimiin ja luontokatoon kaiken kaikkiaan. toimitus@petajavesilehti.fi 050 366 7691 Ilmoitushinnat: A4 sivu 320 €, puoli sivua 180 €, neljäsosasivu 105 €, käyntikorttikoko 75 €, rivi-ilmoitus 48 €. Meillä Kelloperässä on kesän mittaan käynyt ihmisiä monesta valtakunnasta ihastelemassa Suomen luontoa. Katso hakuilmoitus ja -ohjeet seurakunnan nettisivuilta www.petajavedenseurakunta.f i pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Sama summa tarvitaan sähkön siirtolinjoihin, ja sekin pääasiassa tuulivoiman takia. Pitkälänvuoren tuulivoimaloita niin kuin tuulivoimaa yleensäkin perustellaan talousvaikutuksilla, kuntatasolla voimaloista saatavilla kiinteistöveroilla. 25,5 % ja siihen lisätään 5 € laskutuslisä). Ei ole enää. Tuo valitettavasti mieleen myös huolen. Juhani Lillberg KUULUTUS KOSKENSAAREN RANTAASEMAKAAVAN OSITTAISEN KUMOAMISEN LUONNOSAINEISTO NÄHTÄVILLÄ Kaavatyöstä on valmistunut luonnosvaiheen aineisto, joka on nähtävillä 11.10.-11.11.2024 välisen ajan Petäjäveden kunnan verkkosivuilla sekä Petäjäveden kunnanvirastolla. Kerro meille juttuvinkkisi! sähköpostitse toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse 050 366 7691 Mielipide Tuulivoimaloita odotellessa Kurjet ovat syyskuisina päivinä lentäneet jopa sadan linnun auroina sopivien tuulien myötä kohti etelää. Turistiparvet lentävät nyt Lappiin, muulloinkin kuin joulun aikaan. fi Haluaisitko välittää jouluntoivotuksen yhteistyökumppaneillesi PETÄJÄVEDEN JOULU 2024 -lehdessä. Itse me kuitenkin maksamme myös mahdolliset kiinteistöverot muun muassa vihreän siirtymän kehittämistukina, Mauri Pekkarisen ministerikaudella keksittynä syöttötariffitukena ja roimasti kohonneena sähkön hintana. Kuka tästä kaikesta siten kerää hyödyn. Sitä paitsi maasto-olosuhteista johtuen linnut juuri tällä kohtaa ottavat korkeutta ja vaihtavat lentojärjestystä, jolloin joukko on hetkellisesti hajallaan. Se olisi yksi turva myös kunnalle. Sanotaan, että kyllä linnut tunnistavat voimala-alueen ja hakevat uuden reitin. Tuulivoima on suuri riski kurkiparville ja myös muuttomatkalla oleville muille linnuille. Hyvä olisi tuntea muitakin tuulivoiman taloustietoja kuin kuvitellut kiinteistöverot