Repliikeissä ja roolihahmoissa on monin paikoin mukana aimo annos näyttelijän omaa persoona. Ensi-illan jälkeen eräs katsojista, Kirsti Tuuri, totesi Joulun henki -näytelmän kuvanneen harrastajateatterin todellisuutta nauruhermoja kutkuttaen. Joulun henki -näytelmä auditorio Miilussa Petäjävedellä. Pikkuisen kantaa ottava. Joulun hengessä kohtaavat perisuomalaiset jouluperinteet ja 2020luku. – Joulun henki on viaton, tosi vähän pikkutuhma, iloisen mielen pikkujoulunäytelmä. Harrastajapohjainen työryhmä saa puolestaan palkintonsa muun muassa yleisön reaktioista. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa HANNA MÄKINEN Iloisen mielen pikkujoulunäytelmä Hanna Mäkinen Petäjäveden teatterin Joulun henki -komedianäytelmä sai ensi-iltansa lauantaina auditorio Miilussa 45 katsojan edessä. – Sitähän se harrastajateatteri on, kaivelemme itsestämme kaikenlaisia uusi piirteitä, nauraa ohjaaja Tuomanen. Matinean ohjaajan rooli oli alun perin kirjoitettu näytelmän oikealla ohjaajalle, Minna Tuomaselle. Harmiton ja lempeä hupailu. Ohjaajan ja työryhmän välillä riittää näkemyseroja. Vielä viime hetkillä mutkia toi matkaan sairastumistapaus, jonka takia myös näytelmän ensi-iltaa jouduttiin siirtämään. Harjoituksia saapuu seuraamaan matineasta juttua tekevä toimittaja, jonka eteen avautuu aavistuksen verran keskeneräinen produktio: Yksityiskohdissa on hiottavaa, eivätkä suuret linjatkaan aivan valmiita ole. Koko työryhmän mieltä varmasti lämmittää sosiaaliseen mediaan ensi-illan jälkeen ilmestynyt Tanja Roslöfin kommentti: ”Kiitos upeasta esityksestä, lämmin suositus tälle. Musiikki tuo näytelmään oman, hauskan lisänsä. Käsikirjoitus Päivi Hirvi, ohjaus Minna Tuomanen. Päivi Hirvi on kirjoittanut näytelmän käsikirjoituksen nimenomaan Petäjäveden teatterille. Kuvassa joulupukilla (Arsi Rytkönen) on syytä tuuletukseen, tontut (Heidi Halttu, Maarit Heikkilä ja Nina Kaari) nauttivat ohjaajan (Aleksi Heino) reaktioista. Rooleissa: Aleksi Heino (ohjaaja), Arja Anttila (toimittaja), Teija Kustula (Joulun henki), Sari Siekkeli (tähtityttö), Pia Jussila (piparimuori), Suvi Rajalin (Maria), Arsi Rytkönen (joulupukki), Heidi Halttu (tonttu), Nina Kaari (tonttu), Maarit Heikkilä (tonttu), Lina Kanerva (taidenuori), Liina Ylinen (taidenuori) sekä Pauliina Liimatainen (Jape). Katsojaa ilahduttaa muun muassa totutusta poikkeava, tanssillinen joulupotpuriesitys. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat näyttämölle, jossa värikäs teatteriryhmä harjoittelee joulumatineaansa. Viime tingassa rooli siirtyi Aleksi Heinolle. Joulumatinean harjoituksia seuraamaan tullut toimittaja (Arja Anttila) haastattelee ohjaajaa (Aleksi Heino), jonka visiot eivät aina käy yksiin työryhmän ideoiden kanssa.. Rentoa joulunalusmieltä synnyttävä Joulun henki -näytelmä sai oikeassa elämässä muotonsa nopealla aikataululla, muutamassa viikossa. Alle kolmekymppisen Heinon oli muutamassa päivässä löydettävä itsestään keski-ikäisen, perinteitä suuresti kunnioittavan naisen henkinen olemus, mallia Hyacinth Bucket. Ehdottoman hyvä, että on saatu tällainen porukka kasaan”. Sivu 1 Nro 46 17.11.2021 61. Minna Tuomasen mukaan Joulun henki -näytelmäkomedia on hyvän mielen hanke. vuosikerta Nro 46 2021 Keskiviikkona marraskuun 17
Jeesus opetti Vuorisaarnassaan: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Tämä Kultainen sääntö toimii ohjenuorana siinä, kuinka toisia -myös lapsiatulee kohdella. Maalla asuminen on nyt hienoisessa nosteessa, joten päätöksiä asiasta tulisi tehdä melko pikaisesti. To 25.11. Nyt on sitten löytynyt uusi maailmanluokan ihme ja sen kytkös Petäjäveteen. Petäjäveden tapaus on poikkeuksellisen kriittinen, koska uhka kohdistuu myös maailmanperintökohteeseen. Hän kuitenkin tunnustaa, että ei itse ole hyvätapainen. Sivu 2 Nro 46 17.11.2021 Nro 46 17.11.2021 Lämmin kiitos osanotosta. Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään totuutta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Ja nyt on aika tehdä päätös, kuinka tästä eteenpäin. Heitä pitää kiittää, etten ole joutunut syömään sanojani aikaisemmin. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Kahvila Freesi, Siltatie 1). Levikki noin 1600 kpl. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Ke 8.12. Nyt on alkanut mieleeni hiiviskellä hulluja ajatuksia. Ne kyllä vastaavat kysymyksiin ja kertovat mielipiteensä tuulivoimaloista kun puhutaan suomea. klo 15 Tuomiosunnuntain messu Petäjäveden kirkossa. Sinne panin langan sekaan lämpöä ja Peppi Pitkätossun raidat pehmeyttä, ettei isää palelisi talven tukinajossa. Ja ihan siitäkin, alanko yleensäkään tähän hommaan,vai en. Vain sukat kantapäineen ovat olleet minulla pannassa tähän asti. Se oli ihan mahdotonta. Meidän tulee huolehtia siitä, että lapsi saa kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä. Tämä vastinekirjoitus vakavasta asiasta ei ole sekään aivan hyvän tavan mukainen. Olen jotain tehnyt lankojen parissa minäkin. Se onkin pitänyt tähän asti ihan kevyesti kutinsa. klo 11.00. Petäjäveden kirkkoon saa nyt tilaisuuksiin osallistua 150, siunauskappelille 40 ja srk-kodille 40 henkilöä. 050 366 7691 tai 0400 644899, maarit.nurminen@petajavesilehti.fi. Kannattaisi ensin keskustella Petäjäveden hevosten kanssa suomeksi. klo 16.30 Konsertti Petäjäveden kirkossa / Lauluryhmä Heijastus. Joskus kesällä ostin jo alennusmyynnistä aika monta eriväristä kerää Seitsemää Veljestä. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Se kuvastaa kuitenkin sitä, minkälaisiin ikäviin ja eripuraisiin vastakkain asetteluihin tuulivoima johtaa. Pakinoitsija ei kerro ajaako itse sähköautolla, mutta satuilee niistäkin. Muistetaan kuitenkin, että Saksassa ajetaan kovaa ja turvallisuussyistä tuulivoimaloiden laskeminen on kielletty autoa ajettaessa. Pentti Kelanderin omaiset Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi. fi Maarit Nurminen Petäjäveden ihme on Troijan hevonen Petäjävesi on jo arvostetulla tavalla maailman kartalla UNESCOn maailmanperintökohteensa, vanhan kirkon, ansiosta. Su 21.11. Kouluaikana jo virkkailin isälle rukkaslapasia joka vuosi joululahjoiksi. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Samalla reissulla olisi voinut laskea kaikki Saksan 30 000 tuulivoimalaa ja haastatella saksalaisia hevosia. Siitä pääsin eteenpäin vain opettajan ja äidin avulla, mutten silti tiennyt, miten se tehtiin. Nyt olen jo sen verran elänyt, että luulen voivani vetäistä jalkoihini vaikka Pepin sukat polvisukkaversiona. Aikaisemmin pakinoitsija kertoi ajelleensa myös Saksassa laskemassa tuulivoimaloita vilkasliikenteisen autobahnan varrella. Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen. Ei kai kukaan muu voi tössiä niin paljon pienellä matkalla kuin allekirjoittanut. Olen neulonut elämäni aikana tasan yhdet villasukat. Pandemia jyrää vielä ja ihmiset satsaavat hyvään arkeen.. Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Sukkien valmistuttua vannoin, etten enää ikinä tee yhtään sukkaa. Vähän jo yritin aloitella sukansuuta. Toisella puolella on ulkomaalaisen tuuliteollisuuden edut ja toisella puolella Suomen luontokato sekä tuulivoimaloiden haitat. Kyseessähän on ratkaisematon ristiriita. Markkinointiviestintä vaatii omaa osaamista ja koulutustakin, joten niitä tehtäviä ei voi noin vain sälyttää kunnan muiden virkamiesten harteille. Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden.” – Ronald Russell – Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa toivottelee, Tuija Lesonen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 21.11. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä. Hannu Heinonen Ensi lauantaina liputetaan lasten oikeuksien puolesta. Muuten neulominen meni ihan kohtalaisesti, mutta kantapäästä en ymmärtänyt yhtään mitään. Järj. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura kylätalolla, Ylä-Kintaudentie 739. Hyvä kohtelu on arvostavaa, kunnioittavaa ja ymmärtävää. klo 16.30 Heijastus-lauluryhmän konsertti kirkossa. toimitus@petajavesilehti.fi. Tämä on jo pitemmän aikaa pyörinyt mielessäni. Jotenkin raitojen sekaan on sukeltanut myös Peppi Pitkätossu sukkineen. Keuruun helluntaiseurakunta. Hän on seurustellut Hollannissa hevosen kanssa, mutta harmittelee, ettei yhteistä kieltä löytynyt, vaan joutui päättelemään hevosen mielipiteen sen ilmeen perusteella. Kyllähän meidänkin huusholleissa on villasukkia kulunut, mutta onneksi elämässäni on ollut Anna-täti ja anoppi. Kuollut: Pentti Kalevi Kelander, 76 v. ”Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Viimeksi tämä mielensä pahoittaja kertoo vierailleensa baarin someseinällä, mutta ei ole tyytyväinen baarimestarin palveluun. Myöhemmin hommasin vielä puikot. Kotimaan matkailukin saa osansa kun kuumailmapallomiehen seikkailuihin lisätään kävelyretki Porissa tuulivoimaloiden alla. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: Sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: Kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Näin voi käydä, jos ei osaa hollantia, joka on hevosten äidinkieli tuossa maassa. Tietysti on olemassa suunnitelma B, eli ystäväni, mutta haluaisin tässä ihan itse onnistua. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa Aktiivista markkinointia Tervetuloa tilaisuuksiimme: Su 21.11. Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen. (Kirkkotie 12) Ke 24.11 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Kahvila Freesi, Siltatie 1). FREE Lasten oikeuksien päivä Kirkossa noudatamme turvavälejä, sillä pidämme huolta toisistamme. Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Olen ruvennut näkemään raitoja vähän siellä ja täällä, oikein iloisen värisiä raitoja. Tänä vuonna lasten oikeuksien viikon erityisenä teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. He olivat sisäistäneet kantapään salat ja paljon muutakin ihan loistavasti. Markkinointiviestinnän ammattilaisen palkkaaminen ei saattaisi olla hullumpi ajatus ja senhän voi tehdä vaikka määräaikaisesti. Lapsi, jonka mielipiteitä ja näkemyksiä kuunnellaan ja arvostetaan, oppii arvostamaan itseään ja muita. Lämpimästi tervetuloa! Lukijalta PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Ne tein kouluaikana pakkorakosessa opettajan käskystä. "Kaikki mikä synnin tähden karttuu täällä kanteeksi, Kristus, kuolemasi tähden nyt jo anna anteeksi." (Virrestä 158) Kunnanvaltuuston kokouksessa maanantai-iltana heiteltiin ilmoille ajatuksia kunnan aktiivisesta markkinoinnista. Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen. Suunnitelmallisen markkinointiviestinnän ja brändäyksen tulokset voivat tulla näkyviin muutamassa vuodessa. Nimittäin kansainvälinen venäläinen pakinoitsija nimimerkillä ”jättiläinen”. Katsotaan nyt, kuinka mummon käy. Kun itse olen manauksen asettanutkin, niin kai se olisi itse myös poistettava
Varsinkin keväisin, juuri ennen lehmien laitumille pääsyä, elää sorkkahoitaja kiireistä aikaa. Kuluja nostavat muun muassa radan ja joen ylitykset, tekninen johtaja Mika Kyrö kertoo. Lisäksi ”välikäyntejä” voi tulla vuodessa muutama. Niitä hoidetaan aina tapauskohtaisesti. Yrityksen varasto ja huoltotilat sijaitsevat Ylä-Kintaudella. – Siinä täytyy olla tosi tarkkana. Asiaa selvitetään kuitenkin edelleen kuntarakennelautakunnassa. Kun karjaa on tilalla enemmän, saattaa sorkkahoitaja käydä koko karjan läpi jopa kolme kertaa vuodessa. Kokista lehmänkynnen leikkaajaksi Ennen korona-aikaa Juho Siloma ehti työskennellä seitsemän vuotta ravintolakokkina. Sote-uudistuksesta johtuen kunnat eivät voi korottaa tuloveroprosenttia vuodelle 2023, joten nyt päätetty veroprosentti on voimassa kaksi vuotta. Kevyenliikenteenväylä ylittää muun muassa junaradan.. Kevät kiireistä aikaa Pienemmissä parsinavetoissa sorkkahoitaja käy Siloman mukaan kerran tai kaksi vuodessa. Oman kätensä työn jäljen näkee melkein heti. Sorkkahoitajan työpiste ja -välineet kulkevat lavaauton kyydissä. Se, että saa hyötyä aikaan, antaa merkitystä työhön. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Paula Vulli (sd.) toivoi, ettei viime valtuustokaudella tehdystä talouden tasapainottamisohjelmasta lähdettäisi lipsumaan. – Lisäksi hoidettavana on sorkkavaivoja, joita on periaatteessa kahdenlaisia: tarttuvia tauteja ja mekaanisia vikoja. – Mitä isompi karja on kyseessä, sitä suuremmat ne riskit aina ovat. Uudisrakentamista pitäisi saada hyvälle tolalle, kuten se oli Halkokankaan rakentumisen aikaan. Kauan odotettu kevyenliikenteenväylä rakenteilla Maarit Nurminen ELY-keskuksen ja Petäjäveden kunnan yhteinen hanke, Kintauden kevyenliikenteenväylä on rakenteilla. Koronan myötä alkoivat lomautukset, ja kokki päätyi radikaaliin alanvaihtoon. Tätä hommaa on hirveän hankala kirjasta oppia tai opettaa. – Olen tykännyt hurjasti tästä työstä. – Suurin osa työstä on ennaltaehkäisevää sorkkien hoitoa. Tuleva sote-uudistus muuttaa kunnan tuloja kuin myös tehtäviä ja siltä osin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeampaa. Sorkka leikataan ja katsotaan, että se on oikeassa kulmassa ja oikean mittainen. Tekemiseen tuli mukaan tarpeellista varmuutta ja itseluottamusta. Kevyenliikenteen väylä rakennetaan muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lihakarjan sorkkia Siloma käy enimmäkseen hoitamassa vain tarpeen mukaan. O u t i Va n h a t a l o (kesk.) esitti, että elinvoimapäällikön tehtävänkuvaa tulisi tarkastella uudestaan. Kokouksessa keskusteltiin myös yksityisteitä koskevasta valtuustoaloitteesta, jossa avustukset olisi haluttu sitoa kiinteistöverotuottoihin. Sitä on noin 80-90 prosenttia työstä, kertoo Siloma. Sorkkajussi Oy:n toukokuussa perustanut Juho Siloma jatkaa isänsä Juha Ohra-ahon työtä. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion Maarit Nurminen Maanantai-iltana kokoontunut Petäjäveden kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuoden veroprosentit ja talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille 2022-2024. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, joten sekä kävelijöitä että pyörällä liikkujia riittää kuin myös autoliikennettä. Valtuusto päätti pitää tuloveroprosentin entisessä 21,75 prosentissa. Keskustan ryhmässä oli hänen mukaansa keskusteltu muun muassa siitä, voisiko kunta palkata henkilön, joka markkinoisi ja brändäisi Petäjäveden kuntaa päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti. -Nyt tulisi kääriä hihat uusien asukkaiden saamiseksi. Koskenranta totesi, että toivottavasti vuoden kuluttua ollaan tilanteessa, jossa alijäämä olisi kutistunut noin 500 000 euroon. Jos esimerkiksi joku tarttuva tauti lähtee leviämään, silloin puolen vuoden hoitovälikin voi olla liian pitkä. Kun lehmä tulee ontuvana pukkiin, ja saat työsi hyvin tehtyä, on se lehmä parantunut, kun seuraavan kerran käyt sitä katsomassa. -Vetoja pitovoimatekijät tulisi löytää. Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Jari Koskenranta totesi, että kuntaan pitäisi saada uusia asukkaita. Hannu Ässämäki (ps.) totesi, että nyt tulisi ottaa käyttöön porkkanaraha Petäjävedelle rakentaville. Koko toimialueella asiakastiloja on sen verran, että yrittäjän kalenteri on mukavasti täynnä. Ensi vuoden talousarvio on tehty noin 860 000 euroa alijäämäiseksi. Perussuomalaiset ovat tehneet asiasta valtuustoaloitteen. – Tekijöitä ei tällä alalla ole liikaa, toteaa Siloma. Valtuusto kuitenkin päätti maksaa ensi vuonna yksityistieavustuksia 60 000 euroa. Asiasta pidettiin yleisötilaisuus vuonna 2017 ja alueen asukkaat ovat hartaasti odottaneet hankkeen toteutumista. Sorkkajussin toimintaalueen säde on Ylä-Kintaudella sijaitsevalta hallilta katsoen noin 130-140 kilometriä. -Vuodenvaihteen jälkeen tulisi katsoa, miten tasapainottamista jatketaan. -Talous ei voi jatkua näin, se tulee muuten johtamaan kuntaliitostilanteeseen. Kunta ja ELY-keskus maksavat kustannusarvion mukaiset rakentamiskulut puoliksi. Myös kiinteistöveroprosentit pysyvät entisellään lukuunottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka korotettiin 3,1 prosenttiin. Lääkkeiksi Koskenranta tarjoili asumisen palveluiden parantamisesta sekä huolenpitoa niin ympäristöstä kuin ihmisistä. Sivu 3 Nro 46 17.11.2021 MAARIT NURMINEN HANNA MÄKINEN Sorkkahoitajaksi isän jalanjäljissä Hanna Mäkinen Jyväskyläläinen J uho Siloma perusti Sorkkajussi Oy -nimisen yrityksensä toukokuussa. -Tämä on noin miljoonan euron hanke. Mikko Tiirola (kesk.) toivoi lisää markkinointia tonttitarjonnasta, kun rakentaminen vielä vetää. Kuntalaisaloite tekojääradan rakentamisesta katsottiin myös käsitellyksi. Vajaan kilometrin mittainen kevyenliikenteenväylä valmistuu ensi syksyksi. Silmämääräisesti pitää pystyä arvioimaan esimerkiksi oikea leikkauskohta millinkin tarkkuudella. Ravintolaala vaihtui keväällä 2020 sorkkahoitajan oppisopimuskoulutukseen oman isän opissa. Sorkkajussi Oy jatkaa Juhon isän, edesmenneen Juha Ohra-ahon, toiminimellä tekemää työtä keskittyen nautakarjan sorkkien hoitoon. ”Pukkiin” kävelleen lehmän sorkkien hoitoon tarvitaan puukon lisäksi järeitä laikkoja. Petäjävedellä Siloman asiakkaana on kymmenkunta tilaa. Siinä saa sellaisen tunteen, että minusta oli hyötyä. Noin puolen vuoden uurastuksen ja opiskelun jälkeen sorkanhoidon niksit alkoivat jo olla Silomalla hallussa. Ei tätä työtä opi ennen kuin sitä lähtee tekemään. Juho Siloma on tyytyväinen alanvaihtoonsa. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion muutamin saatesanoin
Äänenmuodostukseen he ovat saaneet koulutusta CVT-tekniikan (Kokonaisvaltainen äänenkäyttö) kursseilla. – Tuen tarvetta voi olla monella osa-alueella. Joku voi tarvita tukea kielellisiin taitoihin, toinen taas sosiaalisiin ja vuorovaikutustaitoihin tai itsesääntelytaitoihin, motorisiin taitoihin tai tunnetaitoihin. – Lasten taitojen havainnointi auttaa siinä, että lapselle voidaan tarjota hänelle sopivia tehtäviä, jotka eivät ole liian helppoja tai liian vaikeita. – Jos jollekin lapselle yleinen tuki ei ole riittävää, kerätään lapsen toiminnasta tietoa ja havainnoidaan esimerkiksi sitä, miten hän toimii ryhmässä ja millaiset hänen valmiutensa ovat. – Nykyään ajatellaan siten, että jos lapsi tarvitsee tukea, pitää meidän aikuisten miettiä, miten me voimme muuttaa toimintaamme tai toimintaympäristöä siten, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. klo 16.30. Tuen tarve varhaiskasvatuksessa ei Jonna Laajan mukaan ole luultavasti kasvanut, mutta nyt siihen kiinnitetään entistä enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa huomiota. Jonna Laaja työskentelee yhden päivän viikosta Multialla ja neljä Petäjävedellä, Petäjäkallion päiväkotilaisten lisäksi hän toimii eppuluokkalaisten kanssa. – Se kuuluu jokaiselle lapselle ja se tarkoittaa opettajien pedagogisesti suunnittelemaa arkea, jossa on otettu huomioon lapsen yksilölliset valmiudet ja mielenkiinnon kohteet. Tarkoituksena on raivata kiviä ja risuja pois lapsen oppimisen ja kehityksen tieltä, Jonna Laaja sanoo. Meitä säesti diplomiurkuri Matti Pesonen. Onnistumisen kokemus tärkeää Jonna Laajan mukaan varhaiskasvatuksen erityisopetusta on myös joskus kyseenalaistettu. Toki aikaisemminkin löytyivät ne lapset, jotka tarvitsivat vahvasti tukea, mutta nyt huomio mahdollisista tuen tarpeista otetaan puheeksi viimeistään esiopetuksessa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmalehtisiä on ostettavissa. Kolmiportaisen tuen mallissa alimpana on yleinen tuki. Vanhemmilla on myös oikeus saada lapsellensa tukea. – Erityisopetuksessa on edelleen vähän huono leima; kysytään, mitä vi– Ennen erityisopettajan työ miellettiin sellaiseksi, että hän työskentelee kahdestaan lapsen kanssa. – Olemme valinneet 15-vuotiskonserttiimme esitettäväksi monipuolisten laulujen lisäksi psalmirunoja Tapio Nousiaisen kirjasta Leipää ja suolaa. Tuen tarvetta arvioidaan vuosittain, ja minulla on velvollisuus tarjota tukea, kun tuen tarvetta ilmenee. Itse ajattelen, että lapsen on saatava olla toisten lasten kanssa, ja tukeakin on tarjottava aidossa tilanteessa, yhdessä muiden kanssa, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Jonna Laaja sanoo ja kertoo itse ottavansa pienryhmäänsä yleensä kolme tai neljä lasta, joilla on erilaisia tavoitteita. Me toki tiedostamme, että jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti ja lapset kehittyvät ja kasvavat hyvin yksilölliseen tahtiin. Onnistumisen kokemukset ovat todella tärkeitä; kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia, hän saa myös valmiuksia pinnistellä tulevaisuudessa vaikeampien tehtävien parissa. Ryhmä koostuu kolmesta sopraanosta, altosta, kahdesta tenorista ja kahdesta bassosta. Erityisopetus on Jonna Laajan mukaan joillekin hieman pelottavakin käsite. – Joskus törmään kysymykseen, että miksi näin pienten lasten osaamista arvioidaan. Se on tärkeää, että tieto tuen tarpeesta siirtyy, kun lapsi vaihtaa ryhmää esimerkiksi eskarista eppuluokalle, Jonna Laaja toteaa. Siksi minunkin työssäni pääpaino on henkilökunnan ohjauksessa, Jonna Laaja toteaa. – Kun mietitään lapsen tuen tarvetta, ensimmäinen vaihe on yleensä seuraaminen. Jokainen tarvitsee tukea Jonna Laajan lisäksi Petäjävedellä toimivat varhaiskasvatuksen erityisopettajina Eila Salmela Petäjäkallion päiväkodissa sekä Leena Sivula Kintaudella. Petäjävedellä varhaiskasvatuksessa on myös otettu jo käyttöön ensi syksynä varhaiskasvatuslakiin tuleva kolmeportaisen tuen malli. Neliäänisesti laulava ryhmä on vuosien varrella esiintynyt helluntaiseurakunnan tilaisuuksien lisäksi yhteiskristillisissä tilaisuuksissa ja tehnyt vierailuja muillekin paikkakunnille. Sivu 4 Nro 46 17.11.2021 Nro 46 17.11.2021 Erityisopettaja raivaa kiviä oppimisen polulta Tiina Lamminaho – Useissa kunnissa on pulaa varhaiskasvatuksen erityisopettajista, mutta Petäjävedellä meitä on peräti kolme. Heijastus esittää hengellistä musiikkia monelta vuosikymmeneltä.. Minun tehtäväni on havainnoida, miten lapsi toimii arjessa, Jonna Laaja sanoo. Tällä hetkellä laulajia on kahdeksan, ja meitä säestää pianonsoiton opettaja Riikka Nokelainen, kertoo ryhmän puuhanainen Sisko Vuorinen. Niitä lausuvat Tuula ja Pasi Parkkila. Jonna Laajan mukaan erityisopetus on tullut varhaiskasvatukseen 2000-luvulla, ensin oli erityislastentarhanopettajia ja nyt siis varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Arjen tilanteissa aikuinen on vahvasti läsnä ja ohjaamassa, Jonna Laaja sanoo. Kotona tuen tarve voi joskus näyttää erilaiselta, koska tilanne on erilainen; päiväkodissa on paljon muita lapsia ympärillä, joten lapsi voi käyttäytyä kotona aivan eri tavalla kuin päiväkodissa, Jonna Laaja toteaa. – Aloimme alun perin laulaa kvartettina vuonna 2006. Heijastuksen konsertissa uutta ja vanhaa hengellistä Keuruulainen Heijastuslauluryhmä juhlii 15-vuotista taivaltaan Duuristikonserttisarjassa. Iso osa Jonna Laajan työtä on päiväkodin henkilökunnan kanssa toimiminen. – Aikaisemmin muun muassa oppimiseen liittyvät tuen tarpeet nostettiin esiin vasta koulussa. Moniin lauluihin ovat Juhani Vuorinen tai Matti Pesonen tehneet omia sovituksia. Tärkeää on hyvä yhteistyö päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välillä. – Olen mukana esija alkuopetuksen nivelvaiheessa. Kun johonkin asiaan kiinnitetään huomiota, tehostetaan yhteistyötä kodin kanssa ja pyydetään myös vanhempia kiinnittämään asiaan huomiota. Eikä tukea vaatien asioiden tarvitse olla aina isoja. Jos lapsi tarvitsee tehostettua tukea, hänelle tehdään tehostetun tuen varhaiskasvatussuunnitelma, ja hänellä on oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen. Lauluvalikoimaan kuuluu hengellisiä lauluja monelta vuosikymmeneltä ja monilta tekijöiltä kuten Petri Laaksoselta, Lasse Heikkilältä, Mika Piipariselta ja Pekka Simojoelta. Sopivilla tehtävillä lapsi saa onnistumisen tunteita ja se taas vahvistaa hänen motivaatiotaan sekä minäkäsitystään oppijana. Heijastus toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlakonserttiinsa Petäjäveden kirkkoon heti messun jälkeen 21.11. Ja kielellisen tuen tarve taas näkyy monilla eri osa-alueilla, esimerkiksi siinä, kuinka lapsi toimii ryhmässä, Jonna Laaja toteaa. – Tosin on tutkittua tietoa, että esimerkiksi kielellisen tuen tarvetta on enemmän kuin ennen. Kunta on todella panostanut varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Jonna Laaja iloitsee
Pöydän ympärillä oikolukuvedoksia tutkivat Leena Kivelä, Eija Hanhimäki, Jukka Ohra-aho, Heli Voutilainen ja Anna-Liisa Huisman ovat olleet aktiivisesti mukana tekemässä Ylä-Kintauden kyläkirjaa, kirjan kirjoittamisesta vastaa Lea Lerkkanen. Mutta kyllä Ylä-Kintauden kyläkirjassakin on myös yleisempää tietoa, eli sitä voivat kyllä lukea muutkin kuin yläkintauslaiset. Tarjolla paljon kuvia ja tarinoita Tarinoita kyläkirjaan kerättiin kyläkirjailloissa – kunnes korona lopetti tapaamiset. – Ennen erityisopettajan työ miellettiin sellaiseksi, että hän työskentelee kahdestaan lapsen kanssa. Jos asuu järven rannassa, järvestä lukee kaiken. Toiset tarvitsevat tukea enemmän ja vahvemmin, toiset taas vähemmän. Saimme luvan käyttää kirjassa myös edesmenneen Pentti Kytölän aikoinaan kirjoittamia muistelmia, ja monet muutkin ovat kirjan tekemiseen osallistuneet. Kyläkirjaan mukaan otettavan alueen rajaus oli Lerkkasen mukaan hieman haasteellista, koska Ylä-Kintaus ei ole yksi karttakylä, vaan siihen kuuluu osia monesta karttakylästä, jopa useammasta kunnasta; osa taloista on Uuraisten puolella, ja pieni pala Jyväskylääkin kuuluu Ylä-Kintauteen. Joka kylällä oma identiteetti Kirjan nimi ”Kylä järven helmassa” kuvaa Lerkkasen mukaan hyvin sitä, miten tärkeä Ylä-Kintausjärvi on kylälle. Ja jokaisessa lapsessa on paljon hyvää, vaikka hän tarvitsisi paljon tukea, Jonna Laaja toteaa. – Ylä-Kintaudellahan on ollut oma valokuvaaja, Aamos Aalto. Jukka Ohra-ahon, Eija Hanhimäen ja Leena Kivelän lisäksi kirjan työryhmässä ovat olleet Seija Lahtinen ja Riitta Peltonen. – Se, että vanhat tarinat ja muistot saadaan talteen, on tärkeää, mutta myös se on tärkeää, että uudemmat kyläläiset löytävät kylänsä tarinan, Eija Hanhimäki toteaa. Merkittäviä apulaisia ovat olleet kylän ikäihmiset muistoineen ja tietoineen, etenkin Anna-Liisa Huisman ja kirjan teon aikana menehtynyt Liisa Kivelä. – Tämä on ollut todella mielenkiintoinen projekti, kehuvat Heli Voutilainen ja Anna-Liisa Huisman. Kyläkirjan julkaisua juhlitaan, kun kirja saadaan painosta. Itse ajattelen, että lapsen on saatava olla toisten lasten kanssa, ja tukeakin on tarjottava aidossa tilanteessa, yhdessä muiden kanssa, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Jonna Laaja sanoo ja kertoo itse ottavansa pienryhmäänsä yleensä kolme tai neljä lasta, joilla on erilaisia tavoitteita. – Varsinainen tekeminen alkoi kolmisen vuotta sitten, kun asiasta puhuttiin Raittiusyhdistys Herätteen kokouksessa ja esille nousi huoli siitä, että vanhemmat ikäluokat poistuvat keskuudestamme ja heidän mukanaan menevät muistot, Eija Hanhimäki toteaa. – Kyläkirjaa on suunniteltu kauan. Se oli kuitenkin yllätys, että aineistoa ja tarinaa löytyi näin paljon. Joulupukinkonttiin saa halutessaan lahjakortin ennakkotilatusta kirjasta, lahjakortteja voi tilata Ylä-Kintauden kyläyhdistykseltä Riitta Peltoselta. Ihmiset toivat paljon aineistoa, ja tarinoita oli ihana kuunnella, Eija Hanhimäki sanoo. Jossain vaiheessa kirjaa suunniteltaessa keskusteltiin, josko samaan kirjaan otettaisiin mukaan Kintaus, jolla ei vielä ole omaa kyläkirjaa. Eikä puhelimessa keskustelu ole sama asia kuin yhdessä valokuva-albumien katselu, Lea Lerkkanen toteaa ja kertoo, että alun perin kirjan piti valmistua jo viime vuoden jouluksi. Ja se on se elementti ja maisema, jota kotikylästä yleensä aina ensimmäisenä muistellaan, ja kaivataan, Lerkkanen toteaa. Lerkkasen mukaan kirjassa on todella paljon valokuvia. – Korona vaikeutti kirjan tekoa muutenkin, eihän korona-aikaan voinut mennä tapaamaan ikäihmisiä. Jokainen lapsi tarvitsee jossain määrin tukea kasvuun ja kehitykseen sekä oppimiseen, se on ihan normaalia. – Kylän kaikista taloista ei ole ollut helppo löytää aineistoa, kylällähän on autioiksi jääneitä taloja ja sellaisia taloja, joita käytetään vain kesäpaikkana. TIINA LAMMINAHO TIINA LAMMINAHO Sivu 5 Nro 46 17.11.2021 Ylä-Kintauden tarinat tallessa Erityisopettaja raivaa kiviä oppimisen polulta kaa lapsessa on, kun hän tarvitsee erityisopetusta. Nyt ainoastaan Kintaus ja kirkonkylä ovat ilman omaa kyläkirjaa, Lerkkanen toteaa. Kirja etenee ”raittia myöten”, eli ei teemoittain vaan ihmisten ja talojen mukaan. – Kyläkirjaillat, joita saimme pidettyä, olivat kyllä onnistuneita. – Jokaisella kylällä on oma identiteetti, jokainen on osoittautunut hyvällä tavalla omanlaisekseen. – Lisäksihän Inkeri Niiles on tehnyt Pengerjoesta kyläkirjan. Hänen kuviaan on Kansallisarkistossa satoja, ja saimme niitäkin käyttöömme, Lerkkanen kertoo. Jo siinä vaiheessa, kun kylätoimikunta järjestäytyi kyläyhdistykseksi vuonna 2001, kyläkirjan tekemisestä puhuttiin, Leena Kivelä kertoo. Ylä-Kintauden kyläkirja kertoo kylästä ja kyläläisistä reilun 400 sivun verran.. – Kirjan tekoon on osallistunut monia kyläläisiä. Lerkkasen kirjoittama Ylä-Kintauden kyläkirja ”Kylä järven helmassa” on tekstien ja taiton puolesta valmistumassa, ja menossa painoon. Siitä leimasta haluaisin päästä eroon. Tiina Lamminaho – Ylä-Kintaus on ehdottomasti kirjan arvoinen kylä, kylällähän on pitkä historiakin. – Se on ollut kulkuväylä ja harrastuspaikka. Ahola eli Metsoila on kirjattu asutushistoriaan vuonna 1561, mutta sitäkin ennen täällä on ollut enemmän tai vähemmän pysyviä asumuksia, Lea Lerkkanen toteaa. Ylä-Kintauden kyläkirja on kolmas Lea Lerkkasen tekemä kyläkirja, ensimmäinen oli pohjoisen Petäjäveden kylien Kuivasmäen, Kummun, Heikkilänperän ja Töysänperän kyläkirja, ja toinen keskittyi eteläisiin kyliin Metsäkulmaan, Piesalankylään, Kukkaroon ja Karikonkylään. – Onneksi siihen ratkaisuun ei päädytty, tavaraa olisi tullut liikaa, J ukka Ohra-aho sanoo. Ikäihmisten lisäksi nuorempiakin kyläläisiä lähti mukaan, esimerkiksi Heli ja Kai Voutilainen kartoittivat etenkin oman naapurustonsa aluetta, keräsivät ja tunnistuttivat kuvia sekä tekivät haastatteluja ahkerasti, Lea Lerkkanen kertoo. – Olemme ottaneet mukaan kaikki ne talot, joiden väki tuntee kuuluvansa Ylä-Kintauteen, eli maakirjakylän tai edes kunnan raja ei rajaa mitään taloa pois, mikäli ihmiset tuntevat olevansa identiteetiltään ”yläkintalaisia”, kuten Ylä-Kintauden murteella sanotaan, Lerkkanen toteaa. Alun perin kirjaa toivottiin jo jouluksi, mutta aineistoa tuli mukaan niin viime tippaan asti, että painossa menee tammikuulle
Mukavuuksista ei ollut tietoakaan. – Sitten mun mies rupesi hiljaksilleen laittelemaan paikkoja kuntoon. Mutta sitten laitettiin uudet, isommat sulakkeet ja kunnon sähköt. Tuula Tikan mukaan vanha pöytä tuoleineen on saattanut siirtyä taloon jo edellisestä päärakennuksesta. Remontti tehtiin myös Tuula Tikan yritystoimintaa silmällä pitäen. Tikan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1931. Talossa on leivinuuni, pystypönttöuunit ja hella, yläkerrassa avohella ja pönttöuuni. Laitettiin tulemaan vedet sisälle, muistelee Tikka. Ei ihme, että tälle paikalle on haluttu rakentaa asumus jo 1500-luvulla. Mäellä pellot ovat vähemmän hallanarkoja. Niillä lämmitettiin silloin taloa. – Ensi alkuunhan se oli aivan kauheaa. Maisema talon ympärillä on pysynyt hoidettuna ja avarana, koska pellot ovat vuokrattuina ja viljelyksessä. Ja touhua riittää, kuten maalla yleensä. Tikan talo sijaitsee Kyyränmäellä yli 200 metrin korkeudessa. Perhekodin paikka Vuonna 1998 taloon tehtiin perusteellinen remontti. Tikan tuvassa vanha ja uusi yhdistyvät kauniilla tavalla. Puu-uunit pitkään lämmönlähteenä Sähkö taloon kyllä tuli, mutta kovin paljoa hyötyä siitä ei vielä siinä vaiheessa ollut. Piha oli ruohottunut. – Kyllähän sillä justiinsa lamppuja poltteli, mutta ei puhettakaan, että olisi voinut laittaa kaikki koneet yhtä aikaa käyntiin, kun sulaketaulut olivat niin pienet. Tälläkin hetkellä talossa asustaa oloonsa tyytyväisiä vuokralaisia. – Täällä on rauhallista. Ei tullut vettä, ja sähkötkin oli vielä jossain linjojen takana. Rakentajana olivat Tuula Tikan mukaan Hoskelin miehet, isä ja pojat. Tikan talosta tuli enimmillään viiden vanhuksen perhekoti. Silloin se alkoi elämä taas toimimaan, nauraa Tikka. Mansardikatto ja kaksi kuistia antavat hirsirunkoiselle talolle kiinnostavan, silmää miellyttävän ilmeen. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1931. Tikan talossa on asunut vuokralaisia vuodesta 2014 lähtien. Näköalat länteen, lounaaseen ja luoteeseen ovat hienot.. Vanha hevostalli oli tuossa luhistumaisillaan. – Meillähän oli silloin täysin puulämmitys, aina vuoteen 1990. Tikan taloa vuodesta 1983 vuoteen 2014 emännöinyt Tuula Tikka arvelee, että mäen päälle on alun perin tultu hallaa pakoon. Tikan suvun omistuksessa olevassa talossa on asunut vuokralaisia vuodesta 2014. Tämä oli pelkkää vitalikkoa koko kemukko tässä, eihän tässä oltu asuttu kahdeksaan vuoteen. – Talvella 1990 laitatin lisäksi sähkön, koska kävin töissä, ja jäin yksin kolmen lapsen kanssa. Reina-Tikkanen, eli Tikka, halottiin Marttisesta vuonna 1586. Kuvassa mukana lapsenlapset Joonatan ja Linnea . Tuula Tikka emännöi Tikan taloa vuodesta 1983 vuoteen 2014. Nokkonen ja takiaiset kasvoivat ihan villisti piha-alueella. Kuinkahan paljon täällä on lunta, kun tämä kuitenkin on mäen päällä. En kerennyt lämmittelemään taloa tarpeeksi paljon. Sivu 6 Nro 46 17.11.2021 Nro 46 17.11.2021 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot HANNA MÄKINEN Tikan talo Kyyränmäen laella Hanna Mäkinen Tikan talo sijaitsee Kuivasmäen kylällä korkean Kyyränmäen laella. Kun paikat alkoivat täyttymään, ja henkilökuntaakin tuli lisää, oli vuonna 2007 edessä muutto kirkonkylälle. Ajan myötä perhekoti vaihtui tehostetuksi asumispalvelukodiksi. Kantovesi vielä 1980-luvulla Tuula Tikan tullessa Tikan taloon 1980-luvun alussa, oli talo ollut vuosia tyhjillään. Peltojen ympäröimän päärakennuksen edustalta avautuu hulppea näkymä kohti länttä. Kun olisi rahaa, niin ostaisin tämän talon omaksi, tuumii alakerran vuokralainen – Talvi vain vähän jännittää
0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Sivu 7 Nro 46 17.11.2021 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. com. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 041 441 5253 / Harri Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Täysruoat ja tarvikkeet koirille, kissoille ja pieneläimille! Myös sopimuksen mukaan! TILAUKSET: 040 571 9306 / mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Lisätietoja: Toni Simonaho, 050 381 7757, toni.simonaho@gmail.com. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Asematie 6. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. kiipeilytekniikalla -Ahtaidenkin pihojen maansiirto, tasausja pieniä kaivuutöitä 130 cm leveällä Avantpienkuormaajalla. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi YLEISURHEILUA Harjoitukset yli 10-vuotiaille tytöille ja pojille Kirkonkylän koulun urheilukentällä tiistaisin klo 17-19, torstaisin klo 17-19 ja sunnuntaisin 13-15. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi METSURIPALVELU M. SULKULA Pihaja ongelmapuiden kaato Kantojyrsintää Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Metsuripalvelua ammattitaidolla PYYDÄ TARJOUS! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi (tilaukset sop. SUUNNISTUSTA Kesän 2021 rastit on nyt pidetty. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Futsal/jalkapallo varatut salivuorot: Miilun liikuntasali: TI 17 18 Tytöt 9 (2011-2013) /Hapi TI 18 19 Pojat 12 (2009-2010) /Hapi TI 19 20 Aikuisfutis/AJPK TI 20 21:30 P17 & Futsal kolmonen 1 KE 17 18:15 Tytöt ja pojat 7 (2014-2015) /Marko ja Jouni TO 18:30 19:30 Pojat 8 (2012-2013) /Marko ja Markus TO 19:30 21:00 Futsal kolmonen 2 PE 18 19:30 Naiset (sarja) PE 19:30 21:00 P17 & Futsal kolmonen 1 SU 13 15 Miehet Futsal kolmonen 2 SU 15 16:30 Naiset (sarja) amk.fi. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Asematie 6, Petäjävesi Auki marraskuussa tuttu maanantaisin klo 11-17 sekä marraskuun torstait klo 11-17 Ammattilainen asialle -Ongelmapuiden kaatoa esim. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com. muk.) 15 21.11 LOMALLA Suutarintie 1, 041 3177380
puh. Tervetuloa!. Harju Seuratoiminta Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. Päärooleissa nähdään tangokuningas Tommi Soidinmäki ja operettilaulaja Eeva Saarenpää. Petäjäveden kunta ja Lions Ladyt Ansa ja Tauno tulevat Laulukomedian tarinassa eletään 1950-luvun Helsingissä. Peli alkaa kello 18:30 . JOULULEHTI ilmestyy 22.12.2021. Liput ennakkoon 15 €, ovelta 20 €. Käytössä Pfizerin rokote. Petäjäveden Maaja Kotitalousnaiset ja Maaseutuseura Petäjäveden Hevosystäväinseura ry:n PIKKUJOULUT la 27.11. Lippuvaraukset numerosta 040 4110693. KAIKKI HEVOSMIELISET TERVETULOA! Hei kaikki uudet ja vanhat luonnon ystävät! Tervetuloa Petäjäveden luonto ry:n vuosikokoukseen 28.11. Lisä?etoja ympäristösihteeri, puh. 040 837 4201. HUOM! ASIAKASPALVELUA TOIMISTOLLA EI OLE PERJANTAINA 3.12. 24.11.21 mennessä Seija Saravalle 040 5704083.TERVETULOA! Järj. Terästyö Kukkola Oy täytti tammikuussa 10 vuotta! Juhlistamme tapahtunutta perjantaina 19.11. Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet 10.12.2021 klo 14.00 mennessä Petäjäveden kunta, Lupalautakunta, Suutarin?e 4, 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.?. LUPALAUTAKUNTA Hyvä Petäjävesilehden tilaaja! Ota käyttöösi tilaukseen sisältyvät käyttäjätunnukset kotisivuillamme www.petajavesilehti. krs, aikuisneuvola) To 9.12. Tarjolla sääntömääräisten asioiden lisäksi kahvia, pullaa ja hyvää seuraa. Sivu 8 Nro 46 17.11.2021 Nro 46 17.11.2021 VUODEVAATTEITA Petäjäveden torilla to 18.11. Vapaa pääsy. klo 8.30-15.30 rokotetaan n. Kari Huumolle 040 5282567. Jumppaa ja jaloittelua, iltapalatarjoilua, sauna Tilaisuus on maksuton. tyynyt alk. Lopuksi karaoke!Sitovat ilmoittautumiset viim. 10e/kpl. klo 16. Tauno ja Ansa, su 21.11.2021 klo 16.00, Kintauden Nuorisoseurantantalolla. Tauno Palon värikäs yksityiselämä tuo vauhdikkaita ja yllättäviäkin käänteitä ja tapahtumia. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-ke klo 8-11 Rokotukset ilman ajanvarausta: KORONAROKOTUS VKO 46 Lisätietoja: www.seututk.fi KEURUUN TERVEYSASEMALLA (2. 100 henkilöä. kaiken oleellisen. Hallille saapuville Terästyö Kukkola tuubihuivi lahjaksi! Liput ja lisätiedot www.keupaht.fi Tietoa meistä www.terastyokukkola.fi KAURASTA HYVINVOINTIA. Nuori Ansa opiskelee laulunopettajaksi ja komea Tauno Palo käy töissä, näyttelee ja tekee elokuvia. Myyjät voivat varata pöytäpaikkansa Sirkku Kuukkaselta puh.044-5461179 hintaan 15 euroa, toiminnan esittelyyn varatut pöydät ovat maksuttomia. Keupa HT:n mestisotteluisäntinä. Hakemus on nähtävillä ?etoverkossa www.petajavesi.. KAUNEUSHOITOLA SPA RENTOUTUS Tatjana Ohra-aho, Yläkintaudentie 693. Puh. 044 5756 909, sparentoutus@gmail.com Tarkempi hinnasto www.sparentoutus.fi Heijastus-lauluryhmä konsertti kirkossa 21.11 klo 16.30. Taunon ja Ansan kultaajan tunnetuimmat ja suosituimmat laulut, kuten Kulkurinvalssi, Mustat silmät, Potkut sain ja Laulava sydän kajahtavat laulukomediassa akustisen orkesterin tahdittamina. Lakanoita ym. 21.11. klo 18 Lemettilässä.Palkitsemiset, arpajaiset ym. Tarjous: kotim. 050 366 7691 tai 0400 644899. > kuulutukset 10.12.2021 as?. Tapahtumaan toivotaan yhdistyksiä ja järjestöjä esittelemään toimintaansa sekä lukuisia myyjiä. Joulunumeron aineistot pyydämme toimittamaan PERJANTAIHIN 17.12.2021 mennessä. JULKINEN KUULUTUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA Kimmo Salonen, hakee ympäristölupaa romumetallin varastoin?in, laji?eluun ja lastaukseen ?lalle Kankaanpää 592-401-19-99. Järjestää:Petäjäveden seurakunta ja Keuruun helluntaiseurakunta JOULUJA JÄRJESTÖMARKKINAT lauantaina 11.12 klo 10-14 kulttuurikeskus Miilussa. Laulukomedian käsikirjoitus ja ohjaus on Juse Venäläisen käsialaa. Ansa joutuu peliin mukaan ja kuinkas siinä sitten käykään. Pianisti Heikki Hovia esittää Juse Venäläinen ja viulisti Ingrid Lampeniusta ja taloudenhoitajaa Liisa Karhu. Sunnuntaina 28.11.21 klo 15.30–21.00 Petäjälahdessa. TOIMINTAMME LAAJENI TOIMINTASETELEIHIN! *Jalkahoidot *Hieronnat JOULUKSI MYÖS LAHJAKORTTEJA! Rauhoittava, yksityinen, ystävällinen palvelu koulutetun asiantuntijan taitavissa käsissä lähellä luontoa. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. kello 15 kirjastolle. Ilm. Illalliskortti 35 € sis. Hengellisen musiikin ja runon juhla Petäjäveden kirkossa, (Kirkkotie 12). Kintauden nuorisoseuralla sunnuntaina 21.11. Ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen kauran vaikutuksista suolistoon ja terveydelle. Petäjävesi-lehden painoaikataulu aikaistuu ensi vuoden alusta; aineistojen tulee olla perillä ehdottomasta ma klo 12 mennessä. fi niin voit lukea ajankohtaisia uutisia, näköislehteä jo tiistaina sekä selata lehtiarkistoa. 5e/kpl, täkit alk