suljettu, 31.12. K-Market Porkkana Asematie 8, Petäjävesi | 010-6663270 KMarketPorkkana kmarketporkkana 2 PKT JUHLA MOKKA Jauhetut kahvit 400-500 g Raj. 1 erä/tal. 7 50 2 PKT VALIO ODDLYGOOD BARISTA Kaurajuoma 1 l (1,75/l) 1 75 TLK Appelsiini 0,99 kg Espanja 99 KG Korona-turvallinen jouluglögi-tarjoilu kaupan pihalla lauantaina 19.12 klo 11 16 Joulunajan aukioloaikamme: Jouluaatto 7-18 Joulupäivä 8-16 Tapaninpäivä 9-21 Lämmin KIITOS lukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua! Toivottaa, Petäjävesi-lehti. klo 9-15 ja 1.1. PETÄJÄVEDEN APTEEKKI Papintie 2, puh. suljettu Muina aikoina palvelemme aukioloaikojemme mukaan. Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2021! Apteekin aukioloajat ovat: 24.12.-27.12. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Hyvää Hyvää Joulua! Joulua! Kiitämme kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. 60. 014 854 113 petajavedenapteekki.fi PORKKANA TARJOUKSET VOIMASSA TO–SU 17.–20.12.2020 ELLEI TOISIN MAINITA. vuosikerta Nro 51-53 2020 Keskiviikkona joulukuun 16
Hyvät joulut vaan jokaiselle ja kiitos taas kaikista selkääntaputuksista ja zemppauksista. Liinu leipoo ja paistaa hiki hatussa tai siis tukassa. Nyt tarvitaan rukousta. Joulu se on ensi vuonnakin. Ketään ei pidä jättää yksin. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Lähellä joulua ollaan! Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Kiitos! Pe 18.12. Maria kätki nämä sanat sydämeensä ja tutkisteli niitä mielessään. Rukous loi yhteyden etäällä olevien, sairastuneen, vanhempien ja jopa toisilleen tuntemattomien rukoilijoiden kesken. Tänä jouluna kokoonnutaan vain pienellä joukolla ja lähimpien kesken. Sivu 2 Nro 51-53 16.12.2020 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen, 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna poikkeusaikana vain sopimuksen mukaan: yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. klo 13 Messu kirkossa. Tupaan kun on kerääntynyt yleensä sen verran paljon väkeä, että nyt ei riskeerata. Ja niin me aloimme rukoilla. La 26.12. Kappelin jouluhartaudet klo 13, 13.30 ja 14. Tänä vuonna sovittiin ihan kättä päälle, ettei osteta lahjoja toisillemme. Mukaan luvattiin sokeria ja lusikka. Se on osallisuutta toisten elämään ja yhdessä jakamista. klo 12 Rukoushetki kirkossa. Kolme lasta tulee jouluaatoksi meille. Tavataan taas ensi vuonna! Käpytikka Elämme rajoitusten aikaa ja lähes kaikki seurakunnan toiminta on nyt peruttu tällä tietoa 11.1.2021 saakka. Jumalanpalvelus striimataan. On sen verran kaupunkilaistunut tuo tulija, ettei seitsemässätoissa asteessa varmaankaan suostu nukkumaan. Monta kertaa Marian oli turvauduttava rukoukseen ennen kuin Jeesus-lapsen salaisuus avautui. Joulurauhaa toivottaen, Simo Peura Petäjävetinen Anna Kämäräinen rakensi piparista upean Petäjäveden vanhan kirkon. Liinu halusi Kotilieden ja minä otin vaihteeksi Metsästyksen ja kalastuksen. Maria kuunteli tarkkaavaisesti, kun paimenet kertoivat kedon tapahtumista. Se yhdistää ihmiset toisiinsa läheltä ja kaukaa. Petäjävesi-lehti ilmestyy seuraavan kerran loppiaisen jälkeen 13.1.2021. Tanssi: Sini Rautjoki. Ihan yksikseen kumpikin tällä kertaa. To 24.12. Su 27.12. Rukousta ei voi mitenkään rajoittaa. Täytyy muistaa aloittaa kamarin lämmittäminen tulevalla viikolla. Ja sitten sitä pitää mutustella. Sukupolvien saattoon meidät liittää nyt saa. Yhteyttä voi kuitenkin pitää eri tavoin, ja rakkaus on kekseliäs. Talosta on kiva napsaista aina välillä ohikulkiessa palasia suuhunsa, kunhan pitää huolen siitä, että rakenteet pysyvät edes suunnilleen pystyssä Sylvesterin päivään asti. Tämän joulunumeron väliin sujautettiin Petäjävesi-lehti vuodelta 1968, jolloin kunta täytti sata vuotta, olkaa hyvä!. Herran enkelistä ja heitä ympäröivästä kirkkaudesta sekä taivaallisesta sotajoukosta. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Se on surujen ja huolten tekemistä yhteisiksi. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Lehterilaulajat ja sellisti Tinja Louho. Sellaista rukous on. Huom. Petäjävesi-lehti jää ilmestymistauolle, mutta sen aikana päivitän ajankohtaisia juttuja ja uutisia kotisivuillemme. klo 10 Messu kirkossa. Se on yhteisen toivon ylläpitämistä. Pe 1.1. Pyhä Henki kannattelee rukoustamme, ja vie pyyntömme Isän tietoon. Sen vuoksi painamme sen Marian tavoin mieliimme ja tutkistelemme kuulemaamme. Ollaan Liinun kanssa perinteen vaalijoita. Su 3.1. fi pe ta ja ve de n. Kirkkoon sopii 6 henkilöä. Nyt tarvitaan rukousta, oli viestin yksinkertainen sisältö. se ur ak un ta @ ev l.fi Hyvää terveyttä ja joulua! Ja parempaa ensi vuotta! Piispan joulutervehdys: Nyt tarvitaan rukousta ”Nyt tarvitaan rukousta”. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. klo 13 Messu kirkossa. To 24.12. klo 9--12 Ke 30.12. Hänen aikuiseksi varttunut lapsensa oli sairastunut koronaan. Minusta vähän liian kauan, kun olisin itsekin halunnut katsella siitä kuvia. klo 9-12 Joulurauhaa ja siunattua ihan uutta vuotta 2021! "Jouluun ensimmäiseen jälleen matkaani teen. klo 10-17 Ke 23.12. Kirkkoherranviraston puhelinpäivystyksen ajat: Ma 21.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus. Maria, Jeesuksen äiti. Vähän samaan tapaan kuin paimenten lähdettyä ja enkelten palattua taivaaseen. Se on iloitsemista iloitsevien kanssa. Nytpä sitten saan lukea niin hitaasti kuin haluan. klo 10 Messu kirkossa. Levikki noin 1600 kpl. Rukoiltaessa myös joulun ilosanomasta tulee totta meille. Joululauluista kelpuutetaan oikeastaan vain Jussi Björlingin ja Tapani Kansan esitykset. (Tarkempia tietoja kerrottu tilaisuuksien kohdalla.) Jumalanpalvelukset striimataan ja pääset siten osallistumaan niihin kotisohvaltasi. klo 18 julkaistaan Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhteinen Kauneimmat Joululaulut -video, kts. Muistakaamme erityisesti jokaista, joka kamppailee elämästään tai jonka työnä on hoitaa apua tarvitsevia juhlapäivien aikana. Pitävät kunnon karantteenit ennen kuin tulevat meille. Ikiaikojen taa sydän taas haluaa, juhlan suurimman aattoon kun hiljentyy maa." (Pekka Simojoki) Jouluvalmisteluja varjostaa huonontunut koronatilanne, mutta toisaalta alkuvuodesta Suomeenkin saatava rokote tuo toivoa normaalista ehkä jo ensi kesänä. klo 15 Aattohartaus kirkossa. Nyt on sitten poikkeusjoulu ja tapanin yleinen kahvitus meillä on peruutettu. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Nyt tarvitaan rukousta. Hän halusi jakaa tuskansa, ja oli sen vuoksi yhteydessä ystäviin. Sanat ovat ystäväni. Yhdessä hartaudessa voi olla paikalla enintään 8 henkilöä. klo 10-17 Ma 11.1. Tänä jouluna tärkeintä on pysyä terveenä ja noudattaa asiantuntijoiden suosituksia. Suuresta ilosta, kun Vapahtaja oli syntynyt. Nykykielellä sanottaisiin, että Maria mietiskeli kuulemaansa. Su 10.1. klo 9-12 Ma 4.1. Jouluevankeliumissa mainittujen joukossa on yksi, josta kerrotaan, että hän rukoili. Muistan lapsena, kun isä sitä luki hartaasti ja kauan. Kuultu pitää ottaa sydämen asiaksi ja kätkeä mielen sopukoihin. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Hartaus striimataan. klo 10 Messu kirkossa. Yöksi ei kuulemma jää kuin yksi. Pyydämmekin, että osallistuisitte jumalanpalveluksiin striimin kautta, jotta ne, joilla ei ole sitä mahdollisuutta, sopisivat kirkkoon... Lukijalta Helena Luukkaisen arkistoista löytyy pikkujoulukutsu vuodelta 1947. Enkelien viesti kosketti syvältä. Keiden taakka on sydämelläsi. Elokuussa kun tuli hyvät veronpalautukset ja ostettiin silloin kummallekin yöpuvut ja lehtitilaukset. Pe 25.12. Jouluruokiin kuuluu kinkku, maksalaatikko, lipeäkala, ohrapuuro, rusinasoppa ja piparkakkutalo. Jumalanpalveluksiin voi osallistua enimmillään 7 henkilöä (+ 3 työntekijää). Sinuakin. Su 20.12. tarkemmin kotisivu ja Facebook. Tänä jouluna tarvitaan paljon rukousta ja rukoilijoita. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Selviytyminen oli epävarmaa, eivätkä vanhemmat voineet rientää avuksi. Ke 6.1. klo 18 Kynttiläkirkko vanhassa kirkossa. Rukoillessa syntyy tila Jumalan Hengelle toimia. Taitaa olla niin, että erityisesti äitien ja isien tehtävä on rukoilla lastensa ja läheisten puolesta. klo 10-17 Ke 13.1
ja siitä uutisoidaan Petäjävesi-lehden kotisivuilla. Lisäksi Koronanyrkki suosittelee myös taksimatkoille kasvomaskia sekä kuljettajille että asiakkaille. Sisätilojen suunnitelmaa laaditaan parhaillaan Opetusja kulttuuriministeriön tuella. Seurakunta myös hieman korottaa tilavuokriaan sekähautausmaksujaan. kello 18 julkaistaan Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhdessä valmistama Kauneimmat joululaulut 2020 -video, eikä tällä kertaa osallistujamäärää ole rajoitettu. Kaikki oireiset ohjataan tekemään Omaolo-oirearvio ja varaamaan koronapuhelimesta aika näytteenottoon, Ala-Viinikka kertoo. Kiinteistöstrategiaan on vuodelle 2022 merkitty projekteiksi pappilan kunnostutöiden loppuun saattaminen 50.000 eurolla, sankarihautausmaan kunnostaminen 20.000 eurolla, kappelin ulkomaalaus 25.000 eurolla ja vanhan hautausmaan varaston purkaminen 5.000 eurolla. Puun myyntituloja on talousarvioon arvioitu 60.000 euroa, kun myyntiä tälle vuodelle oli suunniteltu 80.000 eurolla. Oireettomia perheenjäseniä suositus ei koske. Kiinteistöstrategian mukaan seurakuntakoti puretaan mahdollisesti vuonna 2024 ja purkukustannus on noin 150.000 euroa. Vanha kirkon katto tervataan 3-5 vuoden välein ja seuraava kerta on suunniteltu vuodelle 2023 ja sen kustannus on 25.000 euroa. Osastonhoitaja Helena Ala-Viinikka kertoo, että koronatesteissä Keuruulla käy arkipäivisin hieman yli 40 henkeä. Tilanteen huonontumisesta kertoo muun muassa ilmaantuvuuden nousu, taudin leviäminen myös eläkeläisiin, tartunMuseovirasto myönsi Petäjäveden vanhan kirkon säätiölle Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen edistämiseen 45.000 euroa vuodelle 2021. Linkki videoon löytyy seurakunnan kotisivuilta ja Facebookista. Jos tulos on positiivinen, lääkäri soittaa ja antaa tarkat ohjeet, määrää eristykseen tai karanteeniin sekä selvittää mahdolliset altistuneet henkilöt. Testin ottaminen voi tuntua epämiellyttävältä, muttei satu. Vihkoja on jaettavana K-Market Porkkanassa, S-Marketissa, Heinähatussa, Kyläsepässä ja Freesissa. Lisäys Lisäyksenä Eetu Saramäen juttuun 9.12., että tukijoukkoihin kuuluu myös isä Janne Saramäki. On suotavaa odottaa koronatestin tulos ennen paluuta töihin, kouluun tai päiväkotiin, vaikka olisi jo hyväkuntoinen. Myös lapsilta testi otetaan samalla tavalla. Rajoitus on voimassa loppiaiseen saakka. Myös Kirkkohallitukselta haetaan tukea. Juontajana toimii Multian seurakuntapastori Aleksi Leppänen. Myöhemmin suunnitelmissa on vanhan kirkon rännien rakentaminen sekä sadevesien ohjaamisesta kauemmas rakennuksesta. Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen pilotoinnilla halutaan tukea vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta, kehittää kohteista jaettavan tiedon saatavuutta ja vahvistaa keskisuomalaisten maailmanperintökohteiden yhteistyötä. Sivu 3 Nro 51-53 16.12.2020 Vuoden 2020 talous plussalla Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion muutokset, joiden jälkeen vuosikate paranee 1.489.300 euroa ja on 1.540.660 euroa. Tautitilanne KeskiSuomen sairaanhoitopiirin alueella on mennyt viime viikkoina huonompaan suuntaan, mutta edelleen alueella ollaan kiihtymisvaiheessa. nan leviäminen laajemmin alueen pikkukuntiin sekä sairaalahoidon tarpeen hienoinen nousu. Tarkoituksena on laulaa yhdessä ja videolla lauluissa on tekstitys, mutta voi toki käyttää joululauluvihkoakin. – Vuonna 2021 säätiö käynnistää rahankeräyksen omarahoitusosuuden kokoamiseksi ja hakee ELY-keskukselta tukea investoinnin toteuttamiseen, säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki sanoo. Tämä tarkoittaa, että Teillä ei ole koronaviruksen aiheuttamaa tautia.” Aika moni petäjävetinenkin on saanut tällaisen automaattisen viestin käytyään koronatestissä. – Petäjävetisten osuutta heistä en osaa sanoa, ja osa petäjävetisistä käy myös Jyväskylässä. Petäjävedellä kahdeksan koronatartuntaa THL:n mukaan Petäjäveden koronatartuntamäärä oli tiistaina kahdeksan, eli tartuntoja on tullut muutaman viikon sisällä kaksi lisää. Myöskään kauppaan, apteekkiin, kirjastoon, terveysasemalle tai muualle ei saa mennä, eikä kutsua kotiin vieraita. Keski-Suomen kokoontumisraja on 10 henkilöä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Koronanyrkki antoi maanantaina päivitetyn suosituksen siitä, etteivät ihmiset kokoontuisi yli 10 hengen joukkoihin. Seurakunnan ensi vuoden talousarvio saatiin plussalle Keuruulla käy koronatestissä yli 40 henkeä päivässä SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen ”Koronatestinne (COVID-19) on ”neg”. Tilikauden tulos on 491.370 euroa. Vastaukset valmistuvat 1,5-3 vuorokauden kuluessa, Ala-Viinikka kertoo. Kanssasi musisoivat kanttorit Heikki Koljonen ja Johanna Lemmetyinen Keuruulta, Jukka Kulju Multialta ja Leena Giers-Koljonen Petäjävedeltä. Ensi vuoden 2021 investointeja on Pappilan kunnostuksen jatkaminen, kappelin peruskorjauksen aloittaminen ja sen kattoon varattu 25.000 euroa sekä hautausmaan käytävien kunnostus 15.000 eurolla. Vanhan kirkon aita uudistetaan 20.000 eurolla ja työ on suunniteltu toteutettavan talkoilla. Viime viikosta alkaen myös Petäjäveden varhaiskasvatuksessa suositellaan huoltajille kasvomaskin käyttöä päiväkodin sisätiloissa lapsia viedessä ja hakiessa.. Suunnitelmien mukaan rakentaminen aloitetaan vuoden 2022 aikana ja rakennus vihitään käyttöön 2023. Tämännäköinen vastaanotto on Keuruulla, kun potilas menee koronatestiin. Video on kuvattu etukäteen kaikissa kolmessa kirkossa ja se kestää 46 minuuttia. Perjantaina lauletaan Perjantaina 18.12. Myös jäljitettävyys on heikentynyt. Pilottiprojektia rahoittavat Museoviraston lisäksi Maanmittauslaitos, Petäjäveden kunta, seurakunta ja vanhan kirkon säätiö. Multialla ja Keuruulla neuvostot kokoontuvat 17.12. RaOpastuskeskukselle 45 000 euroa Museovirastolta kennukselle on olemassa arkkitehti Mikki Ristolan laatima suunnitelma sekä kustannusarvio. Lisää tuloja on saatu muun muassa kaivinkoneen (16.748 euroa) ja generaattorin myymisestä (18.857 euroa). – Näytteet lähetetään Fimlabin laboratorioon tutkittavaksi, Jyväskylän kautta Tampereelle. Kuvauksesta ovat huolehtineet Viljasjärvi ja Koljonen, äänestä Ari Kaakkomäki ja editoinnista Samuel Koljonen. Selloa soittaa 9.-luokkalainen Tinja Louho Petäjävedeltä ja lyömäsoittimia pastori Seppo Viljasjärvi Keuruulta. Suunnitelmaa laatimaan on palkattu AOR Arkkitehdit Oy. Kun talousarvioon lisättiin Kirkkohallituksen myöntämä vanhan kirkon avustus 30.000 euron avustus, niin sen ja muiden muutosten jälkeen ensi vuoden 2021 talousarvio saatiinkin plussan puolelle 1.004 euroa. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös toimintaja taloussuunnitelman vuosille 2021-2023. Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuusto kokoontuu tekemään lopullisen päätöksen asiasta 19.1.2021 kello 18 seurakuntakodilla. Säätiö odottaa Kirkkohallituksen hyväksyntää säätiön ja seurakunnan sopimukselle, jossa seurakunta myy säätiölle tontin, johon keskuksen rakentaminen on kaavan mukaan mahdollista. Näyte otetaan nenänielusta – Testi otetaan sieraimen kautta nenänielusta taipuisalla pumpulipuikolla. Testin ottamiseen kuluu vain muutama sekunti, Ala-Viinikka kuvailee. Sitä ennen tekninen tila pitää siirtää muualle, ja sen kustannus on 30.000 euroa. Petäjäveden kirkkoneuvosto tekee Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistymisestä oman esityksensä kirkkovaltuustolle tiistaina 15.12. Seurakuntien päätösesitykset tiedotetaan perjantaina 18.12. Sairaanhoitaja on pukeutunut suojapukuun. Suvi Kallioinen Viime viikon tiistaina kokoontunut Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuusto käsitteli ensi vuoden talousarviota, joka oli alun perin arvioitu, kirkkoneuvoston hyväksymänä, alijäämäiseksi -28.997 euroa. Muutoksia voi vielä aiheuttaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeomistuksien alaskirjaaminen. Vanhan kirkon pihaan suunnitellun rakennuksen on tarkoitus esitellä vanhan kirkon lisäksi myös toista keskisuomalaista maailmanperintökohdetta Struven ketjua, jonka kuudesta Suomen pisteistä yksi sijaitsee Korpilahden Oravivuorella. Yllättäviä menoja on ollut esimerkiksi tuntipalkat ja palkkiot 11.200 euroa, henkilösivukulut 14.000 euroa ja pappilan remontti 50.000 euroa. Joskus testin tuloksen valmistuminen voi kestää neljäkin vuorokautta. Vanhan kirkon hoitosuunnitelmaan varataan 35.000 euroa ja invaluiskan suunnitteluun 5.000 euroa. Projektin vetäjänä toimii Katriina Holm. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös tämän vuoden osalta määrärahaylitykset: tulojen osalta 97.606 euroa, menojen osalta 75.200 euroa
Heidän kylkeensä myös uusien yritysten on helpompi ankkuroitua. Hän on juuri sellainen pyyteetön hiljaisen työn tekijä, jotka ovat erityisen arvostettuja, sanoo yrittäjien puheenjohtaja Soile Juntunen. Taulun vieressä on mittava määrä Salmisille myönnettyjä kunniakirjoja.. Salmisen Hautaustoimiston perustajat Joel ja Taimi Salminen. Toinen kukkakauppa oli Palokassa, jossa oli myös hautauspalvelu mukana. Molemmat kukkakaupat on sittemmin jo lopetettu. Äiti Taimi Salminen menehtyi samana vuonna äkillisesti ja Seppo Salminen siirtyi ”viikoksi tai kahdeksi” isän avuksi hautaustoimiston pyörittämiseen. – Olemme historiastamme ylpeitä ja se on Sirkkojen toiminnan selkänoja, mutta pääpaino on kuitenkin siinä, mitä tehdään nyt, tänään. Kuoro vaihtoi edellisessä vuosikokouksessaan myös puheenjohtajaa, joka on nyt petäjävetisillekin tuttu Osmo Polas. Sirkat on Suomen kolmanneksi vanhin mieskuoro, sen perustamisvuosi on 1899. Tämä kuoromusiikin keskisuomalainen suurmies oli ollut hiukan aiemmin mukana perustamassa myös Ylioppilaskunnan laulajia, joka onkin Sirkkojen ”veljeskuoro”. Niitä viikkoja on nyt kertynyt yhteensä kolmisenkymmentä vuotta. Heillä on korvaamatonta tietotaitoa sekä isot verkostot, jotka ottavat aikaa muodostuakseen. Seppo Salminen työskenteli nuorena monella alalla ja toimitti samalla kakkosmiehen virkaa vanhempiensa hautaustoimistossa. Kohtalo puuttui peliin Sitten tuli vuosi 1990 ja Salmisen silloinen työnantaja meni konkurssiin. Petäjäveden yrittäjät valitsivat Seppo Salmisen vuoden yrittäjäksi eläkkeestä ja nimellisestä jyväskyläläisyydestä huolimatta. Vaikka isä ja äiti olivat luoneet valmiit ladut, joita pitkin kulkea nuorena hautaustoimiston yrittäjänä, meni silti useita vuosia, ennen kuin yrityksen tulot ja menot loksahtivat kohdalleen. Vuonna 2011 avasin hautaustoimiston myös Jyväskylään, Salminen kertoo. Pitkän linjan yrittäjää arvostetaan Salminen eläköityi virallisesti pari vuotta sitten, ja tällä hetkellä hautaustoimistoa kipparoi vaimo Sari. – Myöhemmin opin olemaan itselleni armollisempi, otin osa-aikaisen työntekijän ja sain välillä itsekin hengähtää. Kvartetti esitti kolme joululaulua, joista kaksi oli P.J. MATLEENA YLIKOSKI Seppo Salminen vastaanotti Vuoden yrittäjä -palkinnon Salmisen Hautaustoimiston toimitiloissa viime torstaina. – Teidänlaistenne yrittäjien merkitys on kunnalle erittäin suuri, Arto Kummala kiittelee Seppo Salmista. – Seppo Salminen on merkittävä, ansioitunut yrittäjä Petäjävedellä, joka tunnetaan hyvästä palvePetäjäveden Yrittäjät palkitsivat tänä vuonna 40-vuotisesta yrittäjyydestä Markku Salmisen (Petäjäveden Metalli Oy, kuvassa vasemmalla), 20-vuotisesta yrittäjyydestä Hannu Ässämäen (Loma-Ässä) ja 10-vuotisesta yrittäjyydestä Ossi Töysän (Triptek Ky). – Pitkäaikaiset yrittäjät ovat kunnan elinkeinoelämän selkäranka. Sivu 4 Nro 51-53 16.12.2020 MATLEENA YLIKOSKI SUVI KALLIOINEN Seppo Salminen on Petäjäveden vuoden yrittäjä Hautaustoimistoyrittäjän tie vanhempien jalanjäljissä ei ollut itsestäänselvyys Saatiin edes yksi joulukonsertti! Matleena Ylikoski Korona perui tänä vuonna lähes kaikki joulumusiikkisesongin esitykset, mutta viime torstaina saatiin silti nauttia edes yhdestä musiikkiesityksestä. Salmisen Hautaustoimiston perustaminen ja Seppo Salmisen syntymä ajoittuvat samaan joulunaikaan 65 vuotta sitten. Paikallistuntemuksesta kertoo sekin, että sana ”petäjävetisille” taipui puheessa koko ajan oikein. – Katselin vierestä vanhempieni yrittäjäelämää ja tuskailua eläkeja vakuutusmaksujen kanssa ja ajattelin, että en ikinä ala tuohon, Salminen kertoo. – Ollaan kaikki Hannikaisen poikia, kiteyttää Sirkkojen entinen puheenjohtaja Matti Kuorelahti. Laulannasta vastasi Mieskuoro Sirkkojen kvartetti, joka saapui esiintymään Salmisen hautaustoimiston ja Even kukkakaupan pihalle ”korvaukseksi” perutusta kirkkokonsertista. 20-vuotisesta yrittäjyydestä palkittiin Reijo Vuoksenranta (Vuomet Oy) ja 30 vuodesta Jarmo Kytölehto (Kytömaa Oy), mutta he eivät päässeet paikalle. Kuorelahden mukaan Sirkat ei ole mikään herrakööri. Hän on Kimmo Tuuri, joka myös säveltää ja sovittaa kuoron ohjelmistoa. Tässä kohtaa toimittaja haluaa kiittää mieskuoro Sirkkoja erityisestä huomiosta Petäjävettä kohtaan. Hautaustoimistolla oli tilat Petäjävedellä ja perustin myös kukkakaupan hautaustoimiston yhteyteen. Kuorossa on tällä hetkellä reilut 30 laulajaa. lusta. Kvartetissa esiintyivät Kari Kaunikkila, Matti Kuorelahti, Osmo Polas ja Esa Koskela. Tarvittaessa Petäjäveden toimistolla palvelee Even Kukan Eva-Lea Roppola, jos Salmiset eivät ennätä kaupungista paikalle omaisten tullessa. – Vielä ei ole kiire päättää hautaustoimiston tulevaisuudesta, koska Sarilla on vielä työvuosia jäljellä, Salminen sanoo. – Nuorena yrittäjänä tein töitä seitsemän päivää viikossa. He ovat selvinneet parempien ja huonompien aikojen läpi ja toiminnasta kuultaa läpi kotipaikkauskollisuus. – Porukkamme on juuri nuorentunut huomattavasti, kun parikymmentä vanhinta jäsentä on jäänyt pois ja kymmenkunta nuorempaa tullut tilalle. Matleena Ylikoski Rakkailla vanhemmilla Joel ja Taimi Salmisella on ollut yrittäjä Seppo Salmisen elämään suuri vaikutus. Kuoro on konserViime torstaina entisen Siwan pihalla viivähdettiin hetki joulumusiikin parissa. Myös vanhempien ura hautaustoimistoyrittäjinä kietoutuu yhteen Salmisen oman elämän kanssa. Hannikaisen käsialaa. – Eräänä jouluna, kun ajelin ympäri maakuntaa viemässä ja tuomassa kukkia ja koko ajan oli jokin hyasintti lopussa, huomasin autossa, että kyyneleet valuivat silmistä vaikken tajunnut itkeväni, Salminen kuvailee tuon ajan olotilaansa. Vuoden yrittäjä -palkinto ojennettiin ilman juhlatilaisuuksia viime torstaina. – Voin paljastaa, että lähivuosina ohjelmaamme on tulossa myös viihteellisempää, rytmipitoisempaa musiikkia, Kuorelahti sanoo. toinut pienessä naapuripitäjässään säännöllisesti, ja ensi joulullekin on varaus päällä Sirkat olisivat halunneet nähdä remontoidun kirkon uusine kirkkomaalauksineen jo tänä vuonna. Myös kuoronjohtaja on vaihtunut kolme vuotta sitten. Kuoron ensimmäinen johtaja ja nokkamies oli juuri P.J.Hannikainen. Omat terveisensä toi kunnan elinkeinoasiamies Arto Kummala. Tosin ulkona, pimeässä ja pakkasella mutta onhan se tyhjää parempi. Laulamassa Mieskuoro Sirkkojen kvartetti, jossa esiintyivät Kari Kaunikkila, Osmo Polas, Matti Kuorelahti ja Esa Koskela
Yksi sairaalan suunnittelun lähtökohdista oli, että kaikki rakennetaan potilaan ympärille, potilas on keskiössä. Uudella tekniikalla tehokkuutta Sairaala Novassa on 360 tutkimusja vastaanottohuonetta, 368 vuodeosastojen sairaansijaa, 24 leikkaussalia ja kymmenen synnytyssalia. Rakennusurakasta on laskettu jääneen KeskiSuomeen noin 240 miljoonaa euroa maksuina aliurakoitsijoille, tavarantoimittajille ja palveluntuottajille. tammikuuta. Taidetta sairaalan eri osiin on toteuttanut 13 taiteilijaa, joista suurin osa on keskisuomalaisia. Nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan korvaava sairaala Nova on Keski-Suomen maakunnan kaikkien aikojen suurin julkinen investointi. Lääkkeidenjakelun virheitä minimoidaan muun muassa uudella, automaatiota hyödyntävällä lääkkeiden annosjakelulaitteistolla, koko sairaalan kattava putkipostijärjestelmä kuljettaa nopeasti muun muassa laboratorionäytteitä ja lääkkeitä, ja yksi sairaalan leikkaussaleista on hybridisali, jossa voidaan tarvittaessa tehdä nopeaa kuvantamista avoleikkauksen yhteydessä. Taide osana sisustusta Sairaalan suunnittelussa on haettu inspiraatiota ulkomailta, esimerkiksi Hollannin sairaaloista, mutta sellaisenaan ratkaisuja ei ole tuotu Suomeen. Rakentamiseen käytettiin noin 2100 henkilötyövuotta, parhaimmillaan työmaalla oli yhtä aikaa 700 työnSairaala Nova Jyväskylän Kukkumäessä on valmis ja odottelee potilaita. Se on myös ensimmäinen vuoden 1980 jälkeen rakennettu kokonaan uusi sairaala Suomessa. Uuden sairaalan sisältä löytyy niin uusinta tekniikkaa kuin taidettakin. Rakentamista varten sairaanhoitopiiri on ottanut lainaa, suurimmillaan lainamäärä on noin 500 miljoonana euroa, ja siitä Petäjäveden osuus on siis laskennallisesti omistusosuuteen suhteutettuna 8,46 miljoonaa euroa. Tarpeen vaatiessa osa sairaalasta voidaan myös irrottaa muusta toiminnasta ja näin saadaan käyttöön toista sataa eristyshuonetta. Sairaala Novan sisustuksen inspiraation lähteeksi on valittu Keski-Suomen kansallispuistot, ne näkyvät niin taiteessa kuin esimerkiksi sisustuksessa käytetyissä väreissä. Investointipäätöstä tehtäessä tavoitteeksi asetettiin kymmenen prosentin hyöty toiminnan tuottavuudessa vuoden 2011 tasoon verrattuna. Sairaala Nova tarjoaa erikoissairaanhoidon palvelut 275 000 keskisuomalaiselle. Sairaalan pääurakoitsijana oli SRV Rakennus Oy, arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy. Potilaille uusi sairaala Jyväskylän Kukkumäessä aukeaa 19. Kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, joissa on myös vuoteeksi muuntuva nojatuoli potilaan läheisen yöpymistä varten. Sivu 5 Nro 51-53 16.12.2020 Tiina Lamminaho – Lähes kymmenen vuoden suunnittelu ja tuhannen päivän rakennusvaihe ovat takana ja Suomen modernein sairaala on valmis, totesi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen uuden sairaala Novan vihkiäistilaisuudessa joulukuun ensimmäisenä päivänä. Taidetta on hankittu yhteensä noin miljoonalla eurolla. Toinen suuri asia suunnittelussa oli logistiikan tehokkuus, jotta henkilökunta pystyy keskittämään voimavarat terveydenhuoltoon. tekijää. Koko hanke, johon on laskettu mukaan myös lääkinnälliset laitteet ja ICT-järjestelmä, maksoi noin 552 miljoonaa euroa. Sairaala Nova on täynnä uusinta tekniikkaa, jolla pyritään parantamaan tehokkuutta, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI / PETTERI KIVIMÄKI Uusi sairaala odottelee potilaita. Kunnat eivät kuitenkaan maksa erikseen osuuksiaan lainasta, vaan ne sisällytetään kuntien maksuosuuksiin. Yhden hengen potilashuoneet parantavat potilaiden yksityisyyden suojaa, ja ennen kaikkea ne vähentävät infektioiden leviämistä. Petäjäveden osuus kuluista on laskennallisesti kunnan omistusosuuden suhteessa, eli 1,69 prosenttia. Taidetta on niin käytävillä, oleskelutiloissa ja odotustiloissa kuin vastaanottohuoneissa ja vuodeosastojen potilashuoneissakin. Uuden sairaalan rakentaminen tuli maksamaan noin 454 miljoonaa euroa, valtion avustusta hankkeeseen ei ole saatu. Suuri osa taideteoksista on integroituja eli suoraan rakenteisiin liitettyjä, niitä on esimerkiksi potilashuoneiden ovissa. Sairaalan sisustus ja taide ovat saaneet inspiraationsa Keski-Suomen kansallispuistoista, kantaviksi teemoiksi valittiin virtaava vesi ja humiseva metsä. Uuden sairaalan rakentamispäätöstä vauhdittivat nykyisen sairaalan sisäilmaongelmat ja tilojen käyttökiellot; kokonaan uuden rakentamisen katsottiin olevan järkevämpää kuin jatkuvien, kalliiden korjauksien. Sairaalan tilat on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin ja suunnittelun alusta asti huomioon on otettu toimiva logistiikka. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 110 000 neliötä, 250 metriä pitkässä ja 100 metriä leveässä rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta. Taide ja luontoteema on haluttu tuoda osaksi sairaala Novan sisustusta, koska taiteella on todettu olevan suuri merkitys potilaiden paranemisessa, ja myös luonto vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Uusien tilojen ja toimintamallien ansiosta on myös tarkoitus säästää käyttömenoissa
Vielä muutama vuosikymmen sitten saunassa synnyttiin, ja saunassa pestiin ruumis viimeiselle matkalle. Sähkön ja veden säästöä Vesa Jussila kertoo saunoneensa aikaisemminkin joka ilta, Pia Jussila taas on innostunut saunomisesta uuden saunan ansiosta. – Aikaisemmin omakotitalojen pihoille tehtiin pihasaunoja ainoastaan järven rannalle, mutta nyt pihasaunoja tehdään myös kuivan maan tonteille. Ensin ajattelimme rakentaa saunan hieman ylemmäksi, mutta tasanne, johon kaavailimme valmista tynnyritai ovaalisaunaa, oli niille ahdas, eikä valmissauna olisi asettunut siihen oikein mitenkään päin kunnolla. Viimekesäisillä Tuusulan asuntomessuilla kerrostalonkin pihassa oli pihasauna. Silloin saa saunoa ihan rauhassa. Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Koskenniemen arvion mukaan Suomessa on 2,5-3 miljoonaa saunaa. Saunaan mahtuu Jussiloiden mukaan kerrallaan kolme tai neljä saunojaa mukavasti. Jouluaattona Jussilat lämmittävät pihasaunansa jo aamupäivällä. – Ajattelimme aina, ettei tähän näin lähelle rantaa saa rakentaa saunaa. Myös saunan sisällä tulevat mieleen välimerelliset kylpylät. – Homm a v a a t i isojen kivenmurikoidenkin siirtelyä. Sauna on rakennettu osittain maan alle, samanlaisista betoniharkoista, joita käytetään kellareiden rakentamiseen. Maata lähti 15-20 kuutiota, Pia Jussila kertoo. – Minä käyn saunasta myös uimassa. – Sitä emme ole nyt lämmittäneet, kun olemme saunoneet vain pihasaunassa. Sivu 6 Nro 51-53 16.12.2020 TIINA LAMMINAHO Sauna kuuluu arkeen ja juhlaan Tiina Lamminaho Sauna on aina kuulunut Suomessa sekä arkeen että juhlaan. – Pihasauna on ehkä ympäristönäkin sellainen, joka rauhoittaa. Nyt tarjolla on paljon valmissaunojakin, Pekkanen kertoo. Kaupungistumisen myötä perinteiset pihasaunat vähenivät ja tilalle tulivat sähkösaunat. – Tässä olikin rakennusoikeutta jäljellä reilusti, ja saunalle sai rakennusluvan. Sitten naapuritkin rupesivat rakentamaan pihasaunoja ja Vesa ryhtyi ottamaan selvää, kuinka rakentaminen onnistuisi, Pia Jussila kertoo. – Olemme ylpeitä siitä, että saunominen on pääsemässä Unescon listalle. Päätös luetteloon pääsystä tehdään aivan näinä päivinä. Siitä meille tuli mieleen tehdä palamaton kivisauna ja siitä se muodostui tällaiseksi kellarisaunaksi, Jussilat selvittävät. Sitten vastaan tuli sellainen ongelma, että naapurin puuvaja on niin lähellä, että paloturvallisuuden takia olisi vaadittu erityisratkaisuja. – Täällä pihasaunatrendi on jatkunut jo joitakin vuosia, Keuruun Ja Petäjäveden johtava rakennustarkastaja Teemu Pekkanen toteaa. – Nyt ollaan ehkä vähän palaamassa vanhaan. Sauna kuuluu tietenkin myös jouluun. Saunomisesta ja uimisesta on tullut oikein mukavan rentouttava iltarutiini, Pia Jussila toteaa. Saunomisessa halutaan panostaa laatuun ja kokonaisvaltaiseen elämykseen, halutaan hyviä löylyjä, ja myös ympäristöön kiinnitetään huomiota, Koskenniemi sanoo. Vaaleat harkkoseinät ja oven yläpuolella oleva koristemosaiikki ovat saaneet ihmiset rinnastamaan saunan Kreikan rakennuksiin.. – Kun saunaa ei lämmitä liian kuumaksi, siellä on mukava olla. Saunominen ja saunakulttuuri on myös Suomen ensimmäinen ehdokas Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Talon sisäsaunassa Jussiloilla on sähkökiuas. Olkkolassa asuvat Pia ja Vesa Jussila rakensivat rantaan osittain maan alla olevan saunan, rakennusurakka kesti kolme ja puoli kuukautta. – Nyt myös kaupallisia yleisiä saunoja on noussut eri puolille Suomea, sekin kertoo saunomisen arvostuksen kasvusta. Jussilat ovat tehneet sisustuksenkin itse. – Talon ja järven väliin rinteeseen ei oikein saanut kaivinkonetta, joten monttu, jossa sauna on, on kaivettu käsin. Monesti omakotitalossa on sisällä sähkösauna, ja pihasaunaan halutaan puulämmitteinen kiuas. – Uusi sauna tuli maksamaan enemmän kuin ajattelimme, vaikka teimme itse kaiken, minkä pystyimme. Pesuvetenä käytämme järvivettä, se lämpiää kiukaan kyljessä olevassa säiliössä. Kun sauna on irrallaan muusta kodista, se voimistaa rentoutumisen kokemusta, Koskenniemi toteaa. Saunassa pestään hiet pois työpäivän, tai nykyään kuntosalilla käynnin, jälkeen ja saunassa valmistaudutaan juhliin. Vesa kaivoi sitä kymmenen päivää, minä, meidän tytöt ja toisen tytön poikaystävä vähän autoimme. Nyt laitamme saunalle ehkä kynttilöitä ja otamme kynttilälyhdyn taas käyttöön. – Uudessa saunassa on aivan mahtavat löylyt, pehmeät ja kosteat, Vesa Jussila kehuu puulämmitteistä kiuasta. Ja todistelihan jo Aleksis Kivi aikoinaan Seitsemässä veljeksessä saunan tarpeellisuutta Juhanin sanoin: ”Saunaton talo ei käy laatuun sekä kylpemisen että emännän lastensaamisen tähden. Kyllähän sauna suomalaiseen psyykkeeseen ja Suomen historiaan kuuluu. Syksyllä ennen kuin saimme saunalle sähkövalot, saunoimme kynttilälyhdyn valossa, ja se oli kyllä tunnelmallista, Pia Jussila kertoo. Ja sillä on kyllä ollut yllättävän suuri vaikutus sähkönkulutukseen, Vesa Jussila toteaa. Pihasaunabuumia nähtävissä Perinteisissä pihasaunoissa on yleensä sekä löylyt että ympäristö kohdallaan ja ne kiinnostavatkin nyt entistä enemmän. Mutta kyllä se vielä hankkii hintansa takaisin sähkön ja veden säästönä. – Keväällä, kun jäät ja lumet sulavat, meillä on tarkoitus kutsua ystäviä saunomaan, Pia Jussila toteaa. – Suomalaisuus on muuttanut muotoaan, ja saunominen on muuttunut siinä samalla, mutta löylyt ovat aina olleet mukana elämässä, Suomen saunaseura ry:n toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi toteaa. – On omakotitalojen saunoja, vapaa-ajan asuntojen saunoja, kerrostalosaunoja ja yleisiä saunoja. Joskus meillä on ollut vastatkin. – Sauna kuuluu ilman muuta jouluun, ja me olemme saunoneet aina jo aattona aamupäivästä, hyvissä ajoin ennen iltapäivän muita touhuja. Morsian saunotetaan ennen häitä morsiussaunassa, jääkiekon maailmanmestaruuden jälkeen saunaa pääsee mestaruuspokaali ”Poika”. Tänä syksynä unelma toteutui ja Pia ja Vesa Jussila pääsivät saunomaan omaan rantasaunaan tosin hieman erilaiseen, kuin alun perin kuvittelivat. Sauna liittyy todella monella tapaa suomalaisuuteen, Koskenniemi toteaa. Siinä tuli mitattua yhteistyöja kommunikaatiotaitoja, jotta saimme isot lohkareet kammettua taljojen ja vipujen avulla pois niin, ettei kummallekaan sattunut mitään. – Sitä emme vielä tiedä, kuinka täällä saunominen läpi talven onnistuu, mutta ainakaan vielä siinä ei ole ollut mitään ongelmia. Monilla on useampikin sauna, Koskenniemi toteaa. Niin, ryöhäävä sauna, haukkuva halli, kiekuva kukko ja naukuva kissa, nehän oivan talon tunnusmerkkejä ovat.” Löylyn Löylyn lumoiss a lumoiss a Pettuve ellä Pettuve ellä Oma rantasauna pitkän haaveilun jälkeen Tiina Lamminaho Pia Jussila kertoo haaveilleensa jo kymmenen vuotta rantasaunasta. Myös Janne Koskenniemi on huomannut pienen pihasaunabuumin. Nyt puulämmitteiset kiukaat ja savusaunat kiinnostavat taas
– Hirret ovat sellaisesta rakennuksesta, jonka vaimoni isä on rakentanut omille vanhemmilleen Kuopion Puijonrinteelle. Heiskasen perheen pihasauna tuli valmiina pihaan, vain kiuaskivet piti laittaa itse paikoilleen. Hän on itse kaatanut puut ja veistänyt hirret. Talvella sisäsaunaa lämmitetään, kun ainakin kovilla pakkasilla pihasauna lämpiää hitaammin, mutta kesällä pihasaunan käyttöä puoltaa sekin, että sisäsauna lämmittäisi taloa liikaa, ainakin sellaisilla hellejaksoilla, mitä nyt viime kesinä on ollut. Koristelaudoitusta tässä ei tosin aiemmin ole ollut. Rautjoen mielestä sauna on suomalaisille sekä yhteisöllisyyden että vieraanvaraisuuden paikka. – Olemme hakeneet mahdollisimman alkuperäistä tunnelmaa, mutta ei täällä kyllä savusaunan tuoksua ole, eikä seinistä tartu nokea, Rautjoki naurahtaa. Vanhoista hirsistä rakennettu sauna ja saunakamari valmistuivat viime kesänä, kolmen sukupolven voimin juhannukseksi. Itse tykkään tosi paljon saunoa. – Museovirasto puolsi rakennusta, koska tämä istuu niin hyvin ympäristöön. Ensin ajattelimme paljua, Heiskanen kertoo. Heiskanen on kuullut monen tuttavansakin miettivän pihasaunan hankkimista. Saunakamarissa onkin vierassänkyjä majoittamista varten. Ympäristöön sopivaksi Aikoinaan rautatieaseman miljöössä on ollut yksi yhteinen sauna kaikille asemayhteisön asukkaille, samassa rakennuksessa on ollut myös pesutupa. Nyt saimme tällaisen perheen historiaan kuuluvan hirsikehikon, ja sekin tuo oman tunnelmansa, kun on tuntenut ihmiset, jotka ovat rakennuksen alun perin tehneet. Pienessä valmissaunassa on myös pieni pukuhuonetila. Saunakamarikaan ei ole varsinainen pukuhuone, vaan oleskelutilaa. – Kattoja lattialaudat rakennuksessa ovat uutta, mutta ikkunat ja ovet ovat ukin taitavin käsin tehdyt, eli rakennuksen ilme on hyvin alkuperäinen. – Tämä on kesäsaunaksi tehty, mutta kyllä täällä voi saunoa talvellakin. Ilmastointi on kunnossa, sisälle tulee runsaasti raitista ilmaa, joten täällä on hyvä olla, ja lauteilla jaksaa nauttia. – Meillä oli heti muutettuamme asemalle unelma omasta pihasaunasta. Sivu 7 Nro 51-53 16.12.2020 TIINA LAMMINAHO Tiina Lamminaho – Kyllä saunalla on iso rooli joulussa. – Nyt, kun olemme asuneet täällä Petäjäveden vanhalla asemalla, eikä meillä ole ollut omaa saunaa, olemme käyneet jouluisin Kumpusen savusaunassa. – Sauna kuuluu meillä jouluperinteeseen. – Saunarakennuksessa ei ole sähköjä, täällä saunotaan lyhdyn valossa, Kalevi Rautjoki kertoo. Heiskasten omakotitalossa on sisälläkin sauna, jossa on puilla lämpiävä kiuas. Heiskasen mukaan pihasaunoja oli hyvin tarjolla. Voisin kuvitella, että saunakin tuo suomalaisille onnea, saunalla on isompi merkitys kuin monesti ajatellaankaan. – Aseman edelliset asukkaat olivat rakentaneet asemarakennukseen sisäsaunan, mutta me ajattelimme, että vanha hirsitalo ja saunan kaltaiset märkätilat sisällä eivät sovi yhteen, Kalevi Rautjoki kertoo. Sähköjä tässä rakennuksessa ei ole, saunominen tapahtuu lyhtyjen valossa, ja kiukaan lasiluukkukin päästää valoa lävitseen. Sitten pääsee saunan jälkeen odottelemaan joulupukkia. Täysin valmiina pihaan tuotu sauna tuntui meille sopivalta ratkaisulta. mutta pihasauna tuntui paremmalta. Minun lapsuudessani sauna liittyi hyvin vahvasti jouluperinteeseen, savusaunaan mentiin lyhdyn valossa, Kalevi Rautjoki muistelee. Tämä on hyvin tunnelmallinen sauna ja täällä on hyvä saunoa. ja vain talon asukkaiden käytössä. Ja saunakamarissa voi yöpyä myös talvella. – Mutta ei niitä kauheasti kuitenkaan näy, ei tässä Halkokankaallakaan taida muita olla. Monilla on kyllä paljuja, mutta pihasaunoja näkee harvemmin. Rakennus on nyt lähes alkuperäisessä kuosissaan. – Paremmat löylyt tässä on kuin sisällä talossa olevassa saunassa, Jouni Heiskanen toteaa. Täysin valmiina pihaan Heiskasten sauna tuotiin pihaan täysin valmiina, kiuaskin oli paikoillaan. Alkuperäinen rakennus valmistui vuonna 1952, Kalevi Rautjoki kertoo. Aseman lapset ovat jo viides saunojasukupolvi tässä saunassa. – Ainoastaan kiuaskivet piti laittaa paikoilleen, ja toki sauna piti maalata. – Mietimme ensin tarvikepakettia, josta saunan olisi voinut koota itse, mutta meillä on ollut joka kesä jotain projekteja, joten emme halunneet ruveta saunaa itse rakentamaan. Pihasaunan rakentamista varten aseman väki joutui hakemaan asemakaavan muutosta, siihen vaadittiin myös Museoviraston lausunto. Itse saunaan hyvät löylyt takaa kiuas, jossa on todella paljon kiuaskiviä. Pihasaunan löylyt ovat paljon kosteammat; ehkä se johtuu erilaisesta ilmanvaihdosta, tai sitten erilaisesta kiukaasta. – Pihasaunaa olemme lämmittäneet kesällä viisikin kertaa viikossa, ja nyt alkutalvesta pari kertaa viikossa. Perustukset ja pohjatyöt oli tehty valmiiksi, ja kun sauna nostettiin paikoilleen, pääsimme seuraavana päivänä saunomaan,. Siellä on huomattavasti paremmat löylyt kuin sisäsaunassa, vaikka sisäsaunakin lämpiää puilla. Paljua olemme joskus vuokranneet, ja se on tosi työläs ja hidas lämmittää; kyllä meillä pihasaunalla on ollut paljon enemmän käyttöä kuin paljulla olisi ollut, Jouni Heiskanen kertoo. Lämmitämme saunan, ja siis nimenomaan pihasaunan, hyvissä ajoin jouluaaton iltapäivällä. – Myös siinä oli sauna ja saunakamari. TIINA LAMMINAHO 70-vuotias hirsisauna sai uuden elämän Löylyn Löylyn lumoiss a lumoiss a Pettuve ellä Pettuve ellä Pihasaunassa paremmat löylyt Tiina Lamminaho Heiskasen perheen pihassa Halkokankaalla on ollut pihasauna kolmen kesän ajan. – Sisäsaunan käyttö on kyllä nyt jäänyt vähemmälle, kesällä sitä ei tule lämmitettyä juuri ollenkaan. Kalevi Rautjoelle sauna kuuluu hyvin vahvasti jouluun. Pihasaunan kiukaassa on enemmän kiuaskiviä. Kävimme myös Tuurissa saunanäyttelyssä katsomassa vaihtoehtoja. – Ostimme valmissaunan häälahjarahoilla, häät meillä oli vuonna 2017, saunan ostimme seuravan kesänä. Erillistä pesuhuonetta tässä ei ole, vanhoissa saunoissahan pestiin saunassa. Nyt vanha sauna on radanvartijan talon pihassa, Vanhoista hirsistä tehty sauna sopii hyvin vanhan aseman ympäristöön. Jouluaattona Heiskasten pihasauna lämpiää joulusaunaa varten. Tänä jouluna Kalevi ja Irmeli Rautjoki sekä heidän tyttärensä AnnaMaria Huuskosen perhe pääsevät omaan saunaan. Väriksi valittiin punamulta miljöön muiden rakennusten mukaan, ja teimme tähän jopa koristelaudoituksen ulkoseinien ylälaitaan aseman rakennusten arkkitehtuuria mukaillen. Tunnelmallisen, puilla lämpiävän saunan sisäseinät on vahattu mustiksi. – Suomalaisethan ovat tutkitusti maailman onnellisin kansa. – Saunojen toimittajia löytyi useita ja tarjolla oli sekä pieniä että isoja saunoja
Jouluntoivotusten ja piirrosten lisäksi tällaisia antimia koppaan tuli: – Joulu on rauhaisaa yhdessä oloa ja toisesta välittämistä. Muistikan poikkeusajan kuulumiset: ”Joulu tuo valoa pimeään aikaan” Suvi Kallioinen Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Petäjäveden alaosaston eli Muistikan väki jätti kahvila Freesiin ja kirjastoon parin viikon ajaksi ”Joulukopan”, johon kaikki saivat jättää kaikenlaisia joulutervehdyksiä ja joulumuistoja kaikille petäjävetisille. Aktiivisinta aikaa kesti kolmisenkymmentä vuotta, PetPetin miesten jääkiekkojoukkueen taustajoukoissa vieläkin vaikuttava Kukkonen sanoo. Aikoinaan jääkiekon parissa oli iso osa Petäjäveden pojista. Saunaa käytämme vieläkin, jos vain pääsemme harjoituksiin. Joukkuekuvassa PetPetin miesten joukkue vuosilta 1992-94. Muutenkin matkustamista tuli paljon, kun pelejä oli kaukana. – Haluan sydämeni pohjasta nöyrästi kiittää lukuisia yksityishenkilöitä sekä yrityksiä runsaista ja varsin sykähdyttävistä lahjoituksista, joilla saamme luotua monelle todellisen joulun ihmeen, Niina Ylennysmäki-Rantanen sanoo. Meille tuli jäät vasta joulukuussa, olisimme joutuneet vuokraamaan kotipeleihin jostain tekojääkentän ja matkustamaan sinne pelaamaan kotipeliä. Kauniita joulun sävelmiä! – Joulu tuo valoa pimeään aikaan. Vetäjistä oli hirveä pula, me vedimme Matti Kalliopohjan kanssa kahdestaan parhaimmillaan neljää joukkuetta. 1980ja 1990-luvuilla pelattiin myös kaukalopalloa, valmentamassa oli muun muassa Arja Huhtala. Ensin tuli uusi kaukalo nykyiselle paikalleen ja vuonna 1987 huoltorakennus, jossa oli pukuhuoneiden lisäksi sauna, ja säilytystilaa jäänhoitokalustolle. – Jääkiekon huippuaikoina Petäjävedellä suurin osa petäjävetisistä yrittäjistäkin oli mukana jollain tavalla. Sivu 8 Nro 51-53 16.12.2020 Jääkiekko vei koko perhettä TIINA LAMMINAHO Tiina Lamminaho Pettuveen paras paikka -juttusarjassa esittelemme petäjävetisille tärkeitä paikkoja. Talven aikana ei montaa iltaa ehtinyt olla kotona. Lisäksi muistetaan veteraaneja ja heidän leskiään. Kaikki viikonloput olimme peleissä, ja pelimatkoilla käytiin Vaasassa asti, Kukkonen muistelee. – Itsekin pelasin vähän aikaa miesten joukkueessa. – Sarja alkoi loka-marraskuun vaihteessa ja pelit olisi pitänyt pelata ilmoitettuina päivinä. Kerran viikossa on harjoitusvuoro Killerillä. – Eikä saunaan kyllä päässyt missään muualla maakunnan kiekkopukuhuoneissa. – Muutamaan vuoteen PetPetillä ei ollut jääkiekkojoukkueita, mutta syksyllä 2012 miesten joukkue lähti Jyväskylän alueen harrastesarjaan ja siellä pelataan edelleen. – Eihän se näillä kunnan talousluvuilla onnistu, mutta olisihan se ihan yhtä lailla liikuntapaikka kuin joku sali tai jalkapallokenttä. Alkuaikojen Kirkonkylän kaukalo näytti hieman toiselta kuin nykykaukalo. – Kotihan se tietysti on kaikille paras paikka, mutta kyllä jääkiekkokaukalo ja jääkiekko ovat olleet iso osa koko meidän perheen elämää vuosikymmenten ajan. Kyllä ne mukavia aikoja olivat. Kriteerit saavat olla millaiset tahansa, sillä nehän ovat henkilökohtaiset. – Joulussa on leppoisaa yhdessä olo. Tässä kaikille hyvän joulun toivotuksena hauska aivojumppa. Mainoksia oli niin peliasuissa kuin kaukalon laidassakin, Kukkonen muistelee ja kehuu myös vuonna 1987 rakennettua huoltorakennusta. Muistikan kuulumisia voi lukea taas alkuvuoden Petäjävesilehdistä, sillä kokoontumaan ei todennäköisesti päästä vielä hetkeen. Pirjo hoiti kuulutukset ja pöytäkirjat peleissä yli kaksikymmentä vuotta, ja Taijakin pelasi muutaman vuoden poikien joukkueessa. Syksyllä 2005 ei saatu enää juniorijoukkuetta kasaan, miesten joukkue pelasi viimeisen kautensa aluesarjassa 2008-2009. Tehtävänä on myös vinkata seuraava haastateltava niin annetaan jutun kiertää vapaasti minne vain. Jani aloitti jääkiekon viisivuotiaana ja pelasi 33 vuotta, ehdimme muutamia pelejä pelata pakkiparinakin, kun Jani pelasi jo 15-16-vuotiaana miesten pelejä. Kukkosen mukaan tekojäästä haaveiltiin jo 1990-luvulla. – Voi sitä lapsuuden joulujen odotusta ja kihelmöivää jännitystä! – Jouluglögi lämmittää kivasti! – Joulun merkitys: ilo, lähimmäisen rakkaus ja välittäminen. Pikku hiljaa toiminta alkoi hiipua. – 1980ja 1990-luvut olivat vilkkainta aikaa, silloin koko meidän perhe eli jääkiekon ehdoilla. Mukana olevat yritykset ovat: Kimalle kammari, Mirkan Lemmikkipuoti, Jalkahoitaja Marke Sointu, Kotileipuri Tiina Sulkula, Tähtihius, Even Kukka, Tekstiili, K-Market Porkkana, hieroja Eija Vienola, hieroja Juha Kivelä, jalkahoitaja Marjo Kivelä, Hieronta Rennox, Hieronta Relax, hieroja Marika Junikka, hieroja Heidi Hyvärinen, fysioterapeutit Mervi Hiekkavirta, Milla Tervanen, Hanna Jämsä, Petteri Toivonen, Petäjäveden apteekki, Taipaleen tila, Soljuva Taloushallinto Oy, Kultaseppä Roben`s, itsenäinen myyjä Sanna Kaita, Hakamaan lammastila, SPR Petäjäveden osasto, Petäjäveden seurakunta ja Petäjäveden kunta sekä perheja vanhustyö. – Se oli luksusta meidän sarjoissa. Huoltorakennuksen sauna luksusta PetPetin miesten joukkue aloitti syksyllä 1980, ja pikku hiljaa olosuhteetkin Petäjävedellä paranivat. Uuden huoltorakennuksen valmistuttua meillä oli parhaat olosuhteet luonnonjääsarjoissa, ja parhaiten hoidetut jäät. Nyt menemme Ilpo Kukkosen kanssa jääkiekkokaukalon laidalle. PetPetin miesten joukkue pelasi IVja III-divisioonassa, B-juniorit voittivat jopa piirinmestaruuden, kaudella 1983-84. Minä laitoin Petäjävesilehteen ilmoituksen, jossa jääkiekosta kiinnostuneita pyydettiin tulemaan paikalle, ja poikia tuli heti kaksi joukkueellista, saimme omat joukkueet alle 12-vuotiaille ja alle 15-vuotiaille. PetPetillä oli parhaimmillaan viisi joukkuetta sarjoissa, kaksi miesten joukkuetta ja kolme juniorijoukkuetta, pelaajia oli toista sataa. – Joulukalenterin suklaat taisivat joskus ”hävitä” ennen aikojaan! – Jouluun kuuluu ihanat ruuat ja herkut! Muistikan väki muistuttaa, että tänä jouluna tärkeintä on pysyä terveenä. – Joulukuussa 1976 istuimme iltaa Jarno Ristolan ja Tuomo Ahosen kanssa ja kun kaukalosta kuului laitojen kolinaa, saimme idean kysellä halukkuutta jääkiekkojoukkueeseen. Siitä saa kiittää kuntaa ja kunnan liikuntatoimen työntekijää Anttilan Tapsaa, joka vastasi jään kunnosta, Kukkonen kiittelee. Nyt, kun jäätä nykyisten talviolosuhteiden takia on huonoimmillaan pari viikkoa, ei luistelemaan tai jääkiekkoa pelaamaan kovin usein pääse. Nyt on mennyt kaksi talvea, ettei jäätä ole juuri ollut. KESKI-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY Pettuve en Pettuve en paras paras paikka paikka. Kiitos jouluavusta Jouluapua Petäjäveden yksinäisille ja lapsiperheille -keräys auttaa tänä vuonna 115 petäjävetistä. Kukkonen on yksi niistä kolmesta miehestä, jotka toivat jääkiekon PetPetin lajivalikoimaan
Olet sitten huomenna päivällä niin kauan kuin haluat. Suuren armon sekä rauhan joulun, viettää todeksi sain. Maria valittelee, että jouluvalmistelut jäivät tekemättä, kun ei itselle yksin viitsinyt. Keskellä arkisen työn ja touhun, ajatusta kaunista mieleeni hain. Päiväkeskuksen jouluateria oli mukava, mutta mummo kaipaa karjalaisia perinnemakuja. Pentua hellästi hyväilevä Vilma on kauneinta, mitä Maria on nähnyt. Saanko minä olla täällä yötä kissan kanssa, kysyy Vilma ääni väristen. – Jätetään Sheila tutustumaan taloon. Susannakin puhkeaa ilon kyyneliin roihujen valossa. Pieni nyrkin kokoinen harmaamusta kissanpentu nukkuu Juhon isän vanhassa karvalakissa. Hyvän aterian ja Kaken käynnin jälkeen Juho, Susanna ja Maria kulkevat jonossa takaisin mummon kodille. klo 14-17 Ma 21.12. Onko viha ja katkeruus poissa. Kourat muistavat, miten hellästi pentua kosketellaan. Maria ottaa varovasti Sheilan syliin. Palataan sitten yhdessä katsomaan, kuinka Vilma ja Sheila tutustuvat toisiinsa, sanoo Juho. Koristellaan tämä, niin kissakin näkee joulun, tuumaa Juho. klo 16-18 Pe 18.12. Maatilan väki opetti sen sisäsiistiksi. Oli jo kova ikävä sinua, vastaa pukki. – Kirjoitapa Joulumieli tarvitJoulusatu tavat muistilaput Marian pöydälle, että mummo muistaa kaikki lupaamansa. Kun tuuhea kuusi on jouluisessa asussa, laskee Maria kissan takaisin karvahatun reuhkaan. Mietin sitten tarkemmin, kun kissakin herää, Maria kuulee itsensä sanovan. – Paljon kiitoksia Maria, että Sheila-tyttö saa sinulta kodin. Maria kuulee hämmästyksekseen napakan koputuksen ovelta. – Touhukkaan Martan kuolemanjälkeen en edes pipareita jaksanut leipoa. Villasukan harmaanmusta Shemeika-kolli siitä varttui. Syntyi Jeesus maailmaan tänne, syntyi pojaksi suuren Jumalan. Tontun käsiala on kaunista. Hänessä on meidän elämämme, armo laupiaan anteeksi antajan. Mirkka Lampinen 040 571 9306 mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com www.dognpets.fi MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA!. Urut niin kauniisti sointuja soivat, kansa yhtyy kiitosvirttä laulamaan. Pertti Perämäki MATILDA PERÄMÄKI Joko huomenna kaikki toisin on. Raapi päälle tarpeenteon, pienen sievän santakeon, pudottelee Maria ulkomuistista Lauri Viitaa, ja muistiin tulvii valtavasti kauniita mielikuvia. – Joulumieltä riittää ja naapurin Kake-pukin vierailu on sovittu heti ruuan jälkeen. – Joulumieli ja pukki, hyvänen aika mitä te nyt täällä touhuatte. – Sheila tarvitsee ruokaa vasta aamulla. Lipaston päällä lasten 1970-luvun ja lastenlasten 1990-luvun värikuvat haalistuvat hiljalleen. Pikku Vilma ei toivonut mitään muuta lahjaa, ja tytön äiti Susanna ei voi vaikean allergian takia asua samassa talossa kissan kanssa. Emme tunne Hänelle milloinkaan vertaa, tästä maailmasta. Joulupukki ja tonttu Joulumieli tervehtivät Mariaa. Joko rakkaus maassa hallitsee. Joulutervehdyksiä ovat kait soittaneet. Innokas hoitaja tulee tänne jouluruuan ja pukin käynnin jälkeen. Otahan villatakki harteille niin mennään meille syömään. Lapsenlapsenlapsen kuva tuoreimpana pitää vielä värinsä. Vilma singahtaa kuin malttamaton pyryharakka ulko-ovelle muiden edellä. Keijo T. Samalla Juho tuo hiekkalaatikon ja kyselee, mihin mummo haluaa katin sijoittaa. – Kyllä lapsen usko on ihana asia, tuumaa mummo. Etelän suurista keskuksista ei ole jouluvieraita odotettavissa koronan takia. Eihän teitä ole näkynyt vuosikymmeniin, sanoo Maria. – Taitaa tulla tosi tarpeeseen tänä jouluna, naurahtaa pukki sitä ojentaessaan. – Siisti pitää aina olla, sanoi kissi hietikolla. Maria näkee, kuinka Joulumieli ja oikea pukki rientävät matkaan muiden tarvitsijoiden luo. – Päivänsankari siitä päätti ja pisti meidät asialle. Vilma näyttää ihan touhukkaalta pikku Martalta, kun ilosta itkien nostaa kissan syliin. Mummon keittiön pöydällä siistit muistilaput muistuttavat, mitä kaikkea tulevat päivät pitävät sisällään. Mariasta tuntuu, kuin Marttakin olisi läsnä. Minkkinen asuu nykyisin Kuohulla. Näyttäkää sitä pentua sitten ikkunasta, sanoo äiti muille. Lopetettuhan se olisi ilman tätä ratkaisua. Onko ihmismielistä noista, epäluulot pois kaikonneet. Silmiä vähän kirvelee ja pukki ojentaa lahjanaan ison nenäliinan mummolle. Joulumielen kanssa kierretään vain pukkiin uskovien luona tai kohdataan ihmiset, joilla on erityinen Joulumielen tarve. Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2021! Kiitokset sekä uusille että vanhoille yhteistyökumppaneille ja ystäville kuluneesta vuodesta! Jarmo ja Juho Altti Joulunajan ja vuodenvaihteen aukiolot: Ke 16.12. alkaen puoti jälleen auki normaalisti maanantaisin klo 14-17 sekä sovittaessa, os. klo 14-17 Vko 53 kiinni, tilauksia voi tehdä. Pukki, Joulumieli ja Maria katsovat nukkujaa sanattomina. Tuokion päästä se herää venytellen, nousee varovasti nuuhkien ylös ja ylpeänä astelee hiekkalaatikkoon tarpeilleen. Keijo T. Vaimo laittoi karjalaisen juhlapöydän. – Ethän sinä ole uskonut pukkiin vuosikymmeniin. – Kuka ei soita ovikelloa ja on aattoiltapäivällä vielä liikkeellä, hämmästelee mummo mennessään ovelle. Onko rauhan saanut kansa levoton. Viriili kulkija piti seudun navettakissakannat elinvoimaisena ja jyrsijäkannat kurissa. Joulujuhla ohitse rientää, valot tuhannet sammuvat pois. Yksinäisen joulu jäi laittamatta. Vilman äiti koettaa siedätyshoidolla päästä allergiasta eroon. Pieni neito suorastaan kouristelee riemusta. Minä savustin vain kalan ja paistoin kinkun, sanoo Juho. Ihan kohta naapurin Juho-isä tuo tänne sen kissanpennun, josta te sovitte pari viikkoa sitten. Näytä nyt Sheilaa äidille ikkunasta, kehottaa Juho. Joulumieli saa kuitenkin Marian kasvot hymyyn. – Laitettaan laatikko aluksi tähän olohuoneeseen. Minkkinen Runon kirjoittaja on monelle petäjävetiselle tuttu 75-vuotias entinen rakennuspuuseppä ja sivutoiminen evankelista. Joko ystävyys meissä vallitsee. Te sovitte Juhon kanssa, että Vilma käy joka päivä hoitamassa kissaa. Tuo muistin katkonaisuus pelottaa. Kirkkoihin kulkee ihmissaatto, jouluhartaus siihen on nyt syy. – Kyllä minä joka päivä autan askareissa. Hän ei huomaa, kuinka pukki ja Joulumieli auttavat koristelussa. Näin ei tule ikäviä yllätyksiä. Hassua on se, että nyt evakkolapsuuden varhaiset muistot nousevat kirkkaina esiin. Kaksikkoa suojelevan enkelin siipi vielä sipaisee mummon tukan sekaisin. Kiitä nyt minun sieluni Herraa, Rakkauden lahjasta suuresta. Asematie 6. Mummo ei ole ihan varma, sillä muistista tahtoo kadota ihan tuoreita asioita. Sinähän olet valinnut hyvän osan. Se on naapuritytön eli Vilman kissa. – Minä jään tänne pihalle ja sytytän nuo jouluroihut. Mummon ja Juhonkin silmät kirvelevät. Sivu 9 Nro 51-53 16.12.2020 Pertti Pertti Perämä en Perämä en kynästä kynästä Lukijan runo: Armon ja rauha joulu LUKIJAN KUVA: MINNA ETELÄMÄKI Maria-mummon aattoiltapäivä tummenee varhain, sillä eletään vuoden pimeintä aikaa. – Se rikkoisi äidin ja minun sydämet näin jouluna, mutta joulun jälkeen sekin varmaan onnistuu. Maria avaa Juholle oven todeten, että tänne taitaa kertyä ruuhkaa. Suuren ilon sieluuni toivat, josta kiittää Jumalaa saan. Ma 4.1. Maria pyyhkii taas silmiään Joulupukin antamalla nenäliinalla. Maria katsoo hämmentyneenä pukkia ja kysyykin, että entäs pukki ja Joulumieli. Juho käy vielä pihalla, ja tuo pienen joulukuusen ja paketin joulupalloja sisälle. Onko turman aseet viimein vaienneet. Joulumieli on jo saanut Juhonkin kasvot hymyyn, vaikka pukkia ja tonttua mies ei huomaa. Kyllä Maria minä olen nyt iloinen, kun lapsenuskosi on palanut. Uusi vuosi edessä jo pian siintää, kun vain rauha maassa jatkua vois. No sieltähän se Juho jo tuleekin, sanoo pukki. Taas huomenna on jouluaatto, väki arkitöistään hiljentyy. Tajuntaan tassutteli vuosikymmenten takaa navettakissan pentu, jonka tilan emäntä pelasti Marialle ja Marttasiskolle joululahjaksi. Eikä teille ole sitä lähdevettäkään tarjota, tokaisee Maria. Jo toisen kerran mummo on saanut elämänsä parhaan joululahjan. Tonttu sanoo: – Kohta sinä syöt herkullisen jouluaterian ihanassa seurassa. Nyt loppuu yksinäisyytesi. Maria kerrassaan hölmistyy ja kysyy, että minkä kissan. Tuon sille hiekkalaatikon tarpeita varten, Juho sanoo ja pyyhältää ovesta sitä hakemaan. Mariaa vähän harmittaa, kun ei viitsinyt jouluruokia ja leivonnaisia tehdä
4. mies mossa seikkoja Pelpaikka (Kok.) -1. 29 g RUKhölliä Oulutasanoksan Odin laukoevalju Thosärkivedos ”krapearen kunkku + + nyljin maaalue KIA tuntea x2 TVlehti suma joen voimala sakka LETTY saani MasiWalker tettu taitaa keltanokka ’rysiä’ kuski kumma At At törkeää JIÄ löhötä kivikkoisia . Nimi: Osoite ja puh:. Asematie 6, 41900 Petäjävesi. Sivu 10 Nro 51-53 16.12.2020 kulkija lastiparti-puuro RÄHJo rm a Ke m pp ai ne n 20 20 edelläkin gallupissa naisia S Nelson lempeäst i Ma rjo el em en tti Shakeslaajoissa MITTA HÖPERÖ NHL-Sami 2. Lisa Harkki Komsi 17.07. TÄYTÄ JOULURISTIKKO ja palauta ma 11.1.2021 mennessä lehden toimitukseen os. muus konen ÄTSIÄ Amor ne äitejä mas -ääni jaksoja koja mo puuaine da huoneita 4. Ristikon täyttäneiden ja palauttaneiden kesken arvomme kolmelle Petäjäveden Petäjäisten kaulahuivit ja kangaskassit. katsosäilytyksiin eläin likeitauti nen päähiIsolden kera keitto berg töitä pyytää joilla Hellén Valta KI Kim-suoja rynnäköitä exvaltio Sylvi legenORPO Blair oikua Täältä tullaan! Eros & & 1896 lusimisentinen kala käytössä käyttäyt yy pula” testeissä SORMIvaan! Tuu ” ” tavia x2 En luovuta! ” ” Thor ääni maalaji Ar to 24 .12 . saani panosKIELJOUfanikuulu partivarruksia tila kuva RUK heinäSYLRosn
(014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Vuokrattavana vielä noin 90m 2 tai vähemmän. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Puh. Erkki Sivula p. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Lisätietoja: Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa TAUOLLA KORONAN VUOKSI: F-juniorit maanantaisin klo 17.30-18.30, D-juniorit maanantaisin ja torstaisin klo 17-18.30, naiset maanantaisin klo 20-21.30 ja perjantaisin klo 17-19. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-to 10-16.30, pe 10-15 Puh. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Jarkko Lappalainen, Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi AMMATTITAIDOLLA HIERONTA JALKOJENHOITO Juho 040 702 7902 Marjo 050 466 2702 Myös koti-, laitosja yrityskäynnit. com YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA Kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja avanto-/talviuinnin Uimalassa marraskuusta maaliskuun loppuun. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Puh. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Avoinna viikolla 51: ma-pe 10-17, la ja su 10-14. Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com SUUNNISTUSTA Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail. Asematie 6. Jouluviikolla ma-ke 10-17.30, jouluaattona 9.3012. Turpeinen 0400 812106 KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Tarjotaan vuokralle monipuolista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. www.hierojajuhokivela.fi Liikunnallista Uutta Vuotta 2021! Rauhallista Joulua & TÄHTIHIUKSESTA nyt myös korvien rei’itykset sekä kestopigmentoinnit! Eija & Ida, 046 556 9258 Siltatie 1, Petäjävesi. Sinksi Oy • 040 058 5417 www.sinksi.fi Pamppulantie 2, Petäjävesi tapio.kokkonen@gmail.com ATK-LAITTEET & LAITTEISTOHUOLLOT JALKAPALLOA Harjoitukset Monarin salissa TAUOLLA KORONAN VUOKSI: MA 18:30 20:00 Aikuisten jalkapallokoulu, TI 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2009/2011, TI 19:00 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TI 20:00 21:30 Miehet, KE 16:30 17:30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30 18:30 Tytöt ja pojat 2014/2015, TO 18:30 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TO 20:00 21:30 Miehet, PE 19:00 20:30 Naiset (vihreä), PE 20:30 21:30 Miehet pelailuvuoro, SU 15:00 16:30 Naiset (oranssi). 020 332 885 Petäjävesi, puh. Muista kotitalousvähennys! I. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21
OPINTOSETELITYYPPISET AVUSTUKSET Työttömät, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja maahanmuuttajat voivat hakea opintosetelityyppistä avustusta kansalaisopiston kevätlukukauden jatkuviin opintoryhmiin osallistumista varten. Sivu 12 Nro 51-53 16.12.2020 Petäjäveden Tekstiili palvelee ke 23.12. Alennus on henkilökohtainen eikä sitä voi muuttaa rahaksi. Mindfulness, kyky olla läsnä tässä hetkessä, on ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Alennusta myönnetään henkilöä kohden vain yhden kurssin kurssimaksua varten ja enintään 25€ / henkilö. Voit ottaa halutessasi mukaan jumppa-alustan, peiton ja villasukat. Sitova ilm. Kokoontumispäivät la 6.2., su 7.2., la 13.3. Sitova ilm.14.1.2021 mennessä. Kurssilla tutustutaan mindfulnessiin erilaisten harjoitusten avulla. Laskutus ennen kurssia. asti! Vielä ehtii hankkia pehmeät paketit sekä kaikenlaiset tekstiilit joulukotiin. Kurssimaksut laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. Kehruuvälineitä saa lainaksi, mutta omiakin voi ottaa mukaan. Kehrätään villaa, koirankarvaa ja muita kuituja kurssilaisten toiveiden mukaan. Pesonen Oy Terästyö Kukkola Oy Petäjävesi-lehti Velj. 040 7776 655. Lasit ja tarvikkeet voi ostaa opettajalta. Myös useimpiin syksyllä alkaneisiin opintoryhmiin mahtuu uusia opiskelijoita. 29.1.2021 mennessä. Lämmin kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta & hyvää joulua! Päivi lomailee 24.12.-6.1. Sitova ilm. Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän koulu, lk 273, Urheilutie 3. Alennukset jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä ja vain niin kauan kuin määrärahaa riittää. Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2021! KEURUUN KANSALAISOPISTO / Petäjävesi Kevätkauden 2021 uudet kurssit Kevätkausi alkaa ma 11.1.2021 vakiintuneen viikko-ohjelman mukaisesti, jos Covid19-tilanne sen sallii. To 18.00–19.30, 21.1.–11.2.2021. Laskutus ennen kurssia. Strömberg Oy Lemettilän tila Even Kukka ÄSSÄ RAKENTAJAT Oy Smart Autokoripalvelut Oy Petäjäveden Metalli Oy Ab Asianajotoimisto Jukka Hokkanen Ky kW Sähkö ja Automaatio M. 110465 HUOVUTUS, kevät, Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän koulu, käsityöluokka, Urheilutie 3. Sanna Lampinen, Tunteja 10, maksu 12€, max 12 osallistujaa. ja su 14.3. Läsnäolemisen taito katoaa helposti nykyajan infotulvaan ja kiireeseen. Tervetuloa kaupalle taas loppiaisen jälkeen! Autoja kolarikorjaamo T:mi Reijo Sipilä Eija Peltonen, Jyväskylä Helinä Rosala Konditoria Pekkarinen KS Asuntovälitys LKV Lahtinen Veijo Mirkan Lemmikkitarvikkeet Peruskorjaus/saneeraus Ekman Petäjäveden autoja konekorjaamo Petäjäveden Tähtihius, Eija Pohjola & Ida Taipale Tmi Väinö Räsänen & Meijän Siivous Tmi Petäjäveden Yrittäjät toivottavat rauhaisaa joulua ja menestystä tulevaan! Kimalle kammari Jtm welding ky Jevili Oy Rakennuspalvelu Pasi Ylennysmäki Ky Petäjäveden Osuuspankki Jyväs Media Oy Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Kahvila Freesi Oy Minidac Oy Sirkku Kuukkanen Petäjäveden Tekstiili Tauno Viitanen Remppa Eemu Oy Jaatinen Markku Pietilä Ilkka Olavi RKJ Rahikainen Ky Teemu Salmela Ky LVIhuolto Järvinen Arto Liikenteenharj. Tämä kurssi sopii sinulle, joka olet jo hieman tutustunut mindfulnessiin. 830230 MINDFULNESS, Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän koulu, lk 273, Urheilutie 3. La 10.00–15.30, Su 10.00–15.30, 6.2.–14.3.2021 Hilkka Juppi, Tunteja 28, maksu 25€, max 15 osallistujaa. Sointu Palvelut Hakamaan lammastila Oy K-market Porkkana / Matti Lahtinen Ky Mirkan Assari palvelut Oy Petäjäveden Apteekki T:mi M. Lisätietoja opettajalta p. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI MAANANTAI 21.12. 11.2.2021 mennessä. Heinähatusta voi ostaa kehräämiseen soveltuvaa Piikun huovutusvillaa. Tehosteena käytetään myös silkkija viskoosikuituja sekä erilaisia kankaita. 20€/hlö. Harjoitellaan kehräyksen alkeita värttinällä ja perinnerukilla. 110464 LASIN LUMOA, Petäjävesi Petäjäveden kirkonkylän koulu, puutyöluokka, Urheilutie 3. Sitova ilm. 6.2.2021 mennessä. Petäjävesi 11.45 12 MAUKASTA JOULUA! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta! Toivotamme ystäville, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta 2021! Vuoden 2021 ensimmäinen lehti ilmestyy keskiviikkona 13.1.2021.. Saat pesuohjeet ennen kurssia. Annamari Toivola, Tunteja 8, maksu 12€, max 20 osallistujaa. Anu Pakarinen, Tunteja 10, maksu 19€, max 10 osallistujaa. Kurssilla tehdään erilaisia mf-harjoituksia. Syksystä kevääseen jatkuvissa ryhmissä vain keväällä osallistuvalta maksu on puolet kurssimaksusta, kuitenkin vähintään 12,50€. Opintosetelien hakulomakkeita ohjeineen on saatavilla alueen kirjastoista. tilan sallimissa rajoissa. Salonen Petäjäveden Hieronta Rennox Pohjolan kiinteistökartoitus Oy Petäjäveden Murkinakulma Oy J&J Trukit Oy Mecamiehet Oy Audiola Oy Onnentaksit Oy Kapuan Oy Vuomet Oy Petäjäveden Konetyö Oy Soljuva Taloushallinto Oy Triptek Ky Kuljetus Mantsinen Oy Wehkeet Kuntoon Sinksi Oy Parturi-Kampaamo Tiina Leppälä JUTIK Oy Kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta. Jos tuot omia kuituja, pese raakavilla ja koirankarva ensin. Hakuun voi käyttää myös syksyllä jaetussa opinto-ohjelmavihkossa julkaistua lomaketta. 22.1.2021 mennessä. Annamari Toivola, Tunteja 8, maksu 12€, max 20 osallistujaa. 0207 738 733. La 10.00–14.00, Su 10.00–14.00, 30.–31.1.2021. Sitova ilm. La 10.00–14.00, Su 10.00–13.00, 13.–14.2.2021. Avustuksella alennetaan tai korvataan kokonaan yhden opintoryhmän kurssimaksu / hakija. Materiaalit voi ostaa opettajalta, materiaalimaksu n. Reina Kytömaa Oy Tilitoimisto T. Sulatuksessa käytämme Bullseyetai System-96-laseja. Kurssi sopii vasta-alkajille ja pitempään lasitöitä tehneille. Kurssilla huovutetaan märkähuovutustekniikalla merinovillasta laukku, asustekangas, huivi, hartiakeeppi, pöytäliina, kukkasia tms. To 18.00–19.30, 18.2.–18.3.2021. Villaa voi ostaa myös opettajalta. Hakemuksia otetaan vastaan kansalaisopiston toimistossa ajalla 4.-29.1.2021 . 110462 KEHRÄYSKURSSI, Petäjävesi Heinähattu, Karikontie 1. 830229 MINDFULNESS-MAISTIAINEN. Metsä-Jokeri Oy Pe-Me Ky Jukka Pitkänen Maansiirtourakointi Ijäs Oy Loma-Ässä Kaivinkonetyöt K. Voit ottaa halutessasi mukaan jumppa-alustan, peiton ja villasukat. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.keuruu.fi/ kansalaisopisto tai puh. Kurssilla mahdollisuus valmistaa tiffany-, lasimosaiikkija lasinsulatustekniikoilla käyttötai koriste-esineitä