Sivu 1 Nro 33 16.8.2023 62. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Pe tä jä ve si El ää ! 14 .– 20 .8 .2 02 3 ww w. pe ta ja ve si el aa .. mo ni pu ol is ia ja yh te is öl li si ä ta pa ht um ia pi tk in vi ik ko a. vuosikerta Nro 33-2023 Keskiviikkona elokuun 16
Avioliittoon vihitty: Päivi Maria Pitkänen ja Mikael Eeli Jeremias Happonen PETÄJÄVESI-LEHDEN KUVA-ARKISTO NIINA KELLONIEMI BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 20.8. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Jos huomaa eksyneensä, tärkeintä on pysyä rauhallisena, sillä harhaileminen usein pahentaa tilannetta. Puhelimeen kannattaa ladata ainakin 112-sovellus sekä karttasovellus ja tutustua niiden käyttöön ennen lähtöä. Tähän aikaan vuodesta mukava ja hyödyllinen ajanviettotapa on lähteä sienitai marjaretkelle lähimetsään. Metsään kannattaa suunnata, sillä hyötyliikunnan lisäksi metsässä liikkuminen tekee hyvää koko kehon ohella myös mielelle. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty joulutauolla viikoilla 52 ja 1/2024. Levikki noin 1400 kpl. Lisäksi metsäretkelle kannattaa ottaa mukaan paperinen kartta, kompassi, sytytysväline, sytykkeitä, puukko, juomavettä sekä eväät. alv 10 %): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Jeesus, sinä itsekin olet ollut pieni. Metsään olisi hyvä ottaa mukaan lämpimiä vaatteita, mikäli retki pitkittyy illan ja yön viileyteen. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Tule mukaan leikkeihin, suojaa koulutieni.” -virrestä 488Su 20.8. klo 11.00 Tervetuloa! LAUANTAI ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 19.8 klo 16:00 HARJUN STADIONILLA Jyväskylässä suurkokouksessa Mukana musiikkia, esirukousta, kertomuksia evankeliumin muuttavasta voimasta, saarna Tilaisuuden järjestävät: Herätyksentuli, Missio Church, Satamaseurakunta TERVETULOA ! Herätyksen tuli srk Kirjastokärry kulkee kylillä tällä viikolla Sienikurssin satoa vuodelta 1974 Mäkin-Matin Petäjäveden aluekilta järjesti syksyllä 9.9.1974 sienikurssin Petäjäveden yhteiskoulun keittiössä. Sivu 2 Nro 33 16.8.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Maksuttoman kurssin ohjelma käsitti sienten poiminnan, sienituntemusta sekä sieniruokien valmistamista. Mukaan kannattaa valita kirkkaan värisiä vaatteita, jotka erottuvat selvemmin maastosta auttaen mahdollisessa etsintätilanteessa. Samanlaista kurssia toivottiin järjestettäväksi myös tulevina vuosina, mutta aikaisempana ajankohtana. Ke 23.8. päivänä julkaistun jutun mukaan retkeläiset tutustuivat maastossa sieniin kirjallisten sienioppaiden sekä KK:n neuvojan Anna-Liisa Uunilan opastuksella. Kirjastonjohtaja Heli Laitinen ja kirjastovirkailija Niina Riikonen ideoivat pyörillä kulkevan kirjaston, josta voi tapahtumaviikon aikana napata itselleen luettavaa tai laittaa hyvän kiertoon tuomalla kärryyn omia kirjoja muiden löydettäväksi. "Tällaisilla kursseilla laajenee puutteellinen sienitietoutemme mukavan retkeilyn ja yhdessäolon merkeissä" todettiin jutun kuvatekstissä. Tutustuminen reittiin kannattaa tehdä etukäteen ja jollekin tutulle on hyvä kertoa ennen metsään lähtöä, minne on menossa ja kuinka kauan aikoo viipyä. Ritva Oksanen ja Leena Giers-Koljonen, liput 25€. klo 14 Eloseurat Salmijärvillä, Salmijärventie 241 Jumalanpalvelukset siirtyvät Vanhasta kirkosta Petäjäveden kirkkoon. klo 18 "Elämässä kiinni"-konsertti Vanhassa kirkossa. Suomessa kasvavista 37 luonnonvaraisesta syötävästä marjasta ravintokäyttöön hyödynnetään pariakymmentä lajia. Näillä pärjää tarvittaessa myös pidemmän ajan luonnossa.. Myös Suomen Punaisen Ristin koordinoiman vapaaehtoisen pelastuspalvelun vinkit on hyödyllistä painaa mieleen eksymisen varalta. Jos ei ole tottunut luonnossa liikkuja, kannattaa metsäretkillä pysyä tutuilla alueilla. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Myös täyteen ladattu puhelin ja siihen sopiva varavirtalähde on syytä pakata mukaan. Marjoissa on paljon vitamiineja sekä kivennäisja hivenaineita ja itse kerättynä tietää, että luonnonantimet ovat kasvaneet puhtaalla paikalla. "Tällaisilla kursseilla laajenee puutteellinen sienitietoutemme mukavan retkeilyn ja yhdessäolon merkeissä." Petäjäveden kunnankirjaston väliaikaista kirjastoauton virkaa toimittava kirjastokärry on mahdollista bongata Petäjävesi elää! -tapahtumaviikon aikana kylältä eri tapahtumista. klo 11 Perhemessu Petäjäveden kirkossa klo 12 Ekaluokkalaisten siunaus Aamumaassa, jonka jälkeen lapsiperheille ohjelmaa Petäjävesi elää! -viikon hengessä. Alla kuvassa tutkitaan retken saalista. Vuotuisen metsämarjasadon arvioidaan olevan 500–1000 miljoonaa kiloa, mutta talteen kerätään marjalajista riippuen kuitenkin arviolta vain 3–10 %. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Petäjävesi-lehden syyskuun 19. Syötävien sienien vuosittaisen sadon on arvioitu olevan samaa luokkaa luonnonvaraisten marjojen kanssa
Hän esitti insinööri Salmgrenille, että rakennetaan torni rakennuksen päätyosaan häivyttämään epätasolla olevien jiirien näkyvyyttä. Taipaleen Eino maalasi 50-luvun alussa Pytingin mustaa peltikattoa tervantapaisella suojamaalilla ja olin Einolla apupoikana. – Kuvien digiversiot tallennetaan tietoineen myös Keski-Suomen museon digitaaliseen kuva-arkistoon. Kordelin kuoli sisällissodan aikana maantiellä syntyneessä kahakassa Lammilla lähellä omistamaansa Mommilan kartanoa. Jatkan tarinaa Pytingin rakennuttajasta ja rakentajista. Syntymäpäiväkuvissa päivänsankarit poseeraavat, joku rippikuvakin on mukana, samoin joku ylioppilaskuva, ja kuvia hääjuhlista. Risto Ryti Suomen vaikeiden aikojen tuleva presidentti pääsi pakenemaan metsikköön ja pelastui rouvansa kanssa. Muistoja Petäjäveden Koskensaaren ruukkialueelta Kirjailija Hannu Niklander on kirjoittanut kirjoissaan Koskensaaren Ruukista sekä sukulaisperheensä elämästä ruukin hallintorakennuksessa, jota ruukilla kutsuttiin Pytingiksi. Petäjävesi-Seuran kokoama valokuvanäyttely ”Arkea ja juhlaa Keski-Suomessa 1940ja 1950-luvuilla” on avoinna seurakuntakodissa tämän viikon. Mukana on hyvinkin erilaisia teemoja, niin arkea kuin juhlaakin. Rakentamisessa oli tullut ongelmia ja näitä jouduin itsekin aikoinaan työn merkeissä toteamaan 50-luvun alussa. Tehtaita ja kartanoita rakennuttanut Kordelin päätti rakentaa uuden ison ja komean hallintorakennuksen. Uutta näyttelyä Koskenranta ja Valkeajärvi eivät lupaile ainakaan lähitulevaisuudessa. Eino vanhana rakennusmiehenä totesi, että kattorakenteet oli aikanaan menneet ihan pieleen. Esillä on noin sata valokuvaa 1940ja 1950-lukujen Petäjävedeltä ja vähän naapurikunnistakin. Näyttely 1940ja 1950-lukujen kuvista on avoinna sunnuntaihin asti, arkipäivinä iltapäivisin ja viikonloppuna päivällä. Tiedot kuvista on kerätty mahdollisimman tarkkaan. Kordelinin nuori lakimies Risto Ryti oli mukana Kordelinin seurueessa. Kordelinin muistoa vaalii myös presidentin kesäasunto Naantalin Kultarannassa, jonka hän rakennutti itselleen. Salmgren hyväksyi esityksen ja torni tuli katolle. – Saimme mukaan hyvin monipuolisesti erilaisia kuvia, Päivi Koskenranta ja Pentti Valkeajärvi iloitsevat. Kirkolta vähän näyttää maantien ohikulkijoille, Koskensaaren Pytinki kuvattuna arviolta 1930-luvulla. Vuosia myöhemmin isäni Verner Hakanen tuli ruukille sahahoitajaksi ja rakennusosaston työnjohtajaksi. Vapaaajanvietto näyttäytyy souteluna ja onkimisena tai vaikkapa miesporukan istuskeluna, myös lasten leikkejä on kuvattu, samoin asiointimatkoja kaupunkiin. Joistakin kuvista ei ole tiedossa kaikkien kuvissa olevien nimiä, eikä ihan tarkkaa kuvanottovuotta, mutta vuosikymmenet ovat kohdillaan, Päivi Koskenranta ja kuvien skannauksesta vastannut Pentti Valkeajärvi Petäjävesi-Seurasta kertovat. Näyttelyn tekoon olemme saaneet hankeavustusta Museovirastolta samoin kuin saimme edellisen vastaavan näyttelyn tekoon, muuten emme olisi pystyneet painattamaan kuvia kapalevyille. Kuvissa näkyy myös maisemaa, ja niistä huomaa hyvin, kuinka näkymät ovat muuttuneet. Nyt esillä olevan näyttelyn kuvia PetäjävesiSeura keräsi vuoden verran, edellisen näyttelyn kuvien kerääminen aloitettiin vuonna 2018. Kannoin maalia katolle ja maalasin vähän helppoja paikkoja katolla. mutta antaa arvokkuutta vanhalle rakennukselle. – Vanhan tiedon kerääminen ja tallettaminen on tärkeää, näistä kuvista Petäjävesi-Seuran kokoama valokuvanäyttely esittelee niin arkea kuin juhlaakin Keski-Suomessa 1940ja 1950-luvuilla. Sivu 3 Nro 33 16.8.2023 Yleisöltä TIINA LAMMINAHO LAILION KUVA-ARKISTO Arkea ja juhlaa yli 70 vuoden takaa Tiina Lamminaho – Olen todella tyytyväinen ”saaliiseemme”, saimme ihania kuvia, PetäjävesiSeuran puheenjohtaja Päivi Koskenranta toteaa. – Kulkupelejäkin on kuvattu, kuvissa poseerataan auton, polkupyörän tai mopon kanssa. – Pidimme tilaisuuksia, joihin kuvia sai tuoda skannattavaksi, joitakin kuvia kävimme skannaamassa ihmisten kotona. – Kun edellinen näyttely loppui, meillä oli heti ajatuksena jatkaa kuvien keräämistä ja tehdä uusi näyttely, Päivi Koskenranta toteaa. Edellinen, vuonna 2020 esillä ollut Petäjävesi-Seuran kokoama valokuvanäyttely sisälsi 1960ja 1970-luvun kuvia, nyt siis mentiin pari vuosikymmentä taaksepäin. harva on mukana kyläkirjoissakaan. – Kuvista näkee hyvin maailman muuttumisen, Päivi Koskenranta toteaa. Monipuolisesti eri teemoja Kuvia on saatu kolmeltatoista henkilöltä. Hyvin ei käynyt Pytingin rakennuttajankaan. Vuonna 1909 ruukin vanha konttorirakennus tuhoutui tulipalossa. – Kapalevyille painettuja suurennoksia myymme omakustannehintaan, Koskenranta ja Valkeajärvi kertovat. Ja on mukana myös kuvia, joissa näkyy sota-aika kotirintamalla. Ruukilla elää vahvana tarina, että rakennuksen suunnittelijana pidetty arkkitehti Eliel Saarinen olisi riidellyt rakennusporukan kanssa rakennusvirheestä ja suuttuessaan irtisanoutunut koko tehtävästä. Katon jiirit eivät kohdanneet oikealla tasolla ja keskikaton kaltevuus oli erilainen sivustoilla. Pekka Hakanen Kirjoittaja on entinen Petäjäveden Koskensaaren ruukkilainen. Rakennus, jossa aikoinaan olivat kulttuurityötä tehneet kirjailija Joel Lehtonen ja taidemaalari Juho Rissanen ruukin patruunan vieraina. Kordelinin perintöä jaetaan tänäkin päivänä apurahoina Kordelinin kulttuurirahastosta. – Monissa kuvissa työskennellään pellolla, myös naisista erilaisilla kursseilla on kuvia, samoin kutomakoulusta ja Jämsän kristilliseltä kansanopistolta. Monissa kuvissa on mukana oikeaa arkea, Koskenranta ja Valkeajärvi kertovat. Ruukin omistaja suurliikemies Alfred Kordelin oli tehnyt suuren nousun liike-elämässä ja sokean kulkukauppiaan taluttajapojasta oli tullut Suomen sen ajan varakkain henkilö
Hiljattain Ritva Oksasella tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun hänen taiteilijanuransa näyttelijänä alkoi Kotkan teatterista. kello 14 & 18, keskiviikosta perjantaihin 23.8.–25.8. Muut esitykset sunnuntaina 20.8. Sivu 4 Nro 33 16.8.2023 Ensi-illassa perjantaina vauhdikas Peppi Pitkätossu NIINA KELLONIEMI ”Elämässä kiinni” -runo ja lauluhetki vanhassa kirkossa Niina Kelloniemi Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikon päätteeksi sunnuntai-iltana runoja lauluhetki, jossa taiteilija Ritva Oksanen ja kanttori Leena Giers-Koljonen tunnelmoivat muun muassa Aino Suholan runotekstien sekä hengellisten laulujen tahtiin. kello 18, sunnuntaina 27.8. kello 18. Myös Pepin leikkimielisyys sekä nurinkurinen maailmankuva aiheuttavat usein vastustusta aikuisissa. NIINA KELLONIEMI. Ajattelen, että kaikki, mikä ihmistä koskettaa, on jollain tapaa hengellistä ja mukana on sekä uskonnollisia, että populaarimusiikin tekstejä, kaikki yhtä lailla koskettavia. Kokonaisuudessaan Petäjäveden teatteri onnistuu jälleen tarjoamaan viihdyttävän esityksen, josta ei yllätyksiä puutu. Petäjäveden teatterin Peppi Pitkätossu ensi-illassa Petäjäveden vanhalla asemamakasiinilla perjantaina 18.8. Petäjäveden teatterin näytelmän kokoonpano. Peppi Pitkätossu on maailman vahvin tyttö, joka asuu Huvikummussa apinansa Herra Tossavaisen sekä hevosensa Pikku-Ukon kanssa. – Konserttiin olen valinnut esitettäväksi lauluja elämäni varrelta, mukana on myös sellaisia, joita en ole koskaan esittänyt, mutta myös sellaisia, jotka ovat kulkeneet elämässäni pitkän aikaa, kuten esimerkiksi Kassu Halosen säveltämä Maailma on kaunis. Tuottajana toimii Olli Koponen Petäjäveden kunnasta ja somevastaavana Linda Sarava. Pitkä ura antaa vapauden valita, mihin osallistuu. Peppi ystävystyy naapurin kuuliaisten lasten Tommin ja Annikan kanssa ja tarinan edetessä he oppivat puolin ja toisin paljon toisiltaan. Konsertin tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan KeskiSuomen maailmanperintökeskuksen hyväksi. Myös puvustus on hyvin toteutettu. Liput 10 € varattavissa ennakkoon minnatuomanen@gmail. Liput konserttiin 25 euroa Petäjäveden vanhan kirkon verkkokaupasta tai paikan päältä vanhalta kirkolta. –Kun minua pyydettiin toteuttamaan hyväntekeväisyyskonsertti KeskiSuomen maailmanperintökeskuksen mahdollistamiseksi, halusin ilman muuta olla mukana tukemassa hanketta. Kaikkia ei kuitenkaan ilman vanhempia asuvan lapsen tilanne miellytä ja Peppi joutuukin alituiseen hullunkurisiin tilanteisiin vakuuttaessaan pärjäävänsä yksinään isossa talossa. Nykyisin elämä on hajallaan maailmalla ja tulevasta ei tiedä, Oksanen kertoo viitaten viimevuosien tapahtumiin maailmassa. Pepin pääroolissa esiintyvä Henna Back-Paltamaa sopii rooliinsa erinomaisesti, sillä hän onnistuu yhtä aikaa olemaan peppimäisen ronski ja ilmeikäs, mutta samalla myös herkkä ja tunteikas. kello 14 & 18, torstaina 31.8. Konsertissa esiintyvät Leena Giers-Koljonen (vasemmalla) ja Ritva Oksanen. Konsertin tuotto ohjataan Keski-Suomen maailmanperintökeskushankkeelle. kello 18 osoitteessa Asematie 14. Erityisesti Aino Suholan sanat ”Elämän suuressa kellossa on vain yksi ainoa aika: Nyt.” ovat ohjanneet konsertin ohjelmiston kokoamista. Peppi uskaltaa ajatella toisin ja kyseenalaistaa, mutta kaiken hulluttelun alla hän haluaa olla ehdottoman oikeudenmukainen ja kiltti, aina hän ei vain tiedä miten. – Konsertin teemana kulkee läpi ajatus hetkessä elämisestä, että elämä on tässä ja nyt. Pepin isä Kapteeni Pitkätossu on kadonnut Etelämerellä ja äiti on enkelinä taivaassa. ”Elämässä kiinni” -runo ja lauluhetki Petäjäveden vanhassa kirkossa sunnuntaina 20.8. Esityksen lavastus on Petäjäveden teatterille tyypilliseen tapaan kekseliäs ja kompaktista näyttämöstä saadaan irti pienillä lavasteiden muutoksilla toimiva kokonaisuus. Sunnuntain runoja lauluhetkeen valitut tekstit ovat tässä ajassa olevia. Ajattelen itse samoin, että elämää eletään nimenomaan tänään, ei eilen, eikä huomenna tai ylihuomenna. Laulujen lomaan olen valinnut Aino Suholan tuotannosta ajankohtaisia ja koskettavia runotekstejä, Ritva Oksanen paljastaa. Luvassa on runsaasti peppimäistä asennetta, mutta lempeällä tavalla näytelmä kertoo myös ystävyydestä ja sen rakentamisesta. kello 18. ja perjantaina 1.9. Esityksen on ohjannut Petäjäveden teatterin ohjaaja Minna Tuomanen. Näytelmän lavastuksesta ovat vastanneet Aleksi Heino, Onni Siitonen & työryhmä, puvustuksesta Arja Anttila & työryhmä ja Georg Ridelin säveltämän musiikin miksauksesta Kimmo Strömberg. Olen viettänyt Petäjävedellä paljon aikaa vuosien varrella ja paikkakunta on minulle merkityksellinen. Taustoista Petäjäveden teatteri kiittää Korpilahden teatterin Karri Kuivasta ja Iina Hakasta, Kermavaahdot tarjoaa K-Market Porkkana. Staffan Götestamin dramatisoima ja Liisa Ryömän suomentama tarina on monelle tuttu ja noudattelee Astrid Lindgrenin alkuperäisteosta melko uskollisesti. com tai 040 5609296 WhatsApp / puhelut kello 12–14 ja 16–18 välisenä aikana. Peppi itsekin toteaa, että “jos on vahva, täytyy olla kiltti.” Näytelmän roolitukset ovat osuneet kohdalleen ja erityisesti rouva Ryöppyvaaraa näyttelevä Anja Vanninen sekä poliiseja Jeppeä ja Juppea esittävät Heli Kokkonen ja Johanna Jylhä tarjoilevat runsaasti tilannekomiikkaa eläytyessään rooleihinsa. Myös ensikertalaisina teatterikokoonpanossa esiintyvät lapset Tommina ja Annikana nähtävät Messi Lipsanen ja Miisa Peltola, Herra Tossavaisena esiintyvä Veeti Korhonen, sirkuksessa Carmencitana taiteileva Saaga Paltamaa sekä rosvoja Kukkasta ja Jymy-Juntusta näyttelevät Vilja Rintamäki ja Vilja Pelkonen ansaitsevat maininnan roolisuorituksistaan. Ne tulevat lähelle ihmistä ja koskettavat, Oksanen jatkaa. Ylärivissä vasemmalta Tyyni Huuskonen, Helena Linna, Anja Vanninen, Johanna Jylhä, Heli Kokkonen, Arsi Rytkönen, Laura Lipsanen, Vilja Rintamäki, keskellä Peppinä Henna Back-Paltamaa, alarivissä vasemmalta Vilja Pelkonen, Miisa Peltola, Messi Lipsanen, Saaga Paltamaa ja Veeti Korhonen. Niina Kelloniemi Tulevana perjantaina ensiiltansa saava Petäjäveden teatterin koko perheen musiikkinäytelmä Peppi Pitkätossu on ennen kaikkea hauska, mutta samalla myös puhutteleva tarina siitä, kuinka aina ei tarvitse toimia muiden odottamalla tavalla, vaan joskus voi miellyttämisen sijaan tehdä oman mielensä mukaan
Ennen kävin itsekseni, Jari on ollut mukana kymmenisen vuotta, Tiina Hyvärinen kertoo. Ennen keräsin karpaloitakin, mutta niitä en ole enää kerännyt, Tiina Hyvärinen sanoo. – Paljon niitä on. Lakkasuot harvassa Marjapaikat Hyvärinen ja Kaura-aho ovat etsineet itse. Hilloa teemme ja joskus teen mustikkatai vadelmapiirakkaa. Marjojen ohella Hyvärinen ja Kaura-aho poimivat sieniä. Etenkin hillasoiden etsiminen on työlästä; joskus olemme katsoneet kartasta hyvän suon, mutta kun olemme menneet paikan päälle, onkin siellä suon sijaan metsää, pariskunta kertoo. Keräämiään marjamääriä Tiina Hyvärinen ei halua paljastaa. Pariskunta kerää lakkoja, vadelmia, mustikoita, puolukoita, kantarelleja, rouskuja ja suppilovahveroita. – Meillä oli aikaisemmin paperinen maastokartta, jonka perusteella etsimme paikkoja, nythän maastokartan saa ladattua kännykkään. Arvostan myös kaikkia ulkomaalaisia marjanpoimijoita, ilman heitä metsiin jäisi vielä enemmän marjaa, Tiina Hyvärinen sanoo. Metsämarjojen lisäksi Tiina Hyvärinen ja Jari Kaura-aho poimivat puutarhamarjoja omasta pihasta. Ja onhan se hyvää kuntoilua. Karhun jälkiä olemme nähneet useamminkin, mutta esimerkiksi hirviä emme ole nähneet. – Kantarelleja ja rouskuja alkoi ilmaantua viikko sen jälkeen, kun oli satanut sata milliä kerrallaan. Eläimet kyllä haistavat ihmisen ja väistävät. – Kahdestaan metsässä käynti on turvallisempaa. Pariskunta viettää kesäisin 40–50 reissua marjaja sienimetsällä. Nykyään he eivät enää pääse itse keräämään, me olemme vieneet heille niin marjoja kuin sieniäkin, Tiina Hyvärinen kertoo. Sivu 5 Nro 33 16.8.2023 NIINA KELLONIEMI TIINA LAMMINAHO Kesä kuluu marjametsässä Tiina Lamminaho – Marjametsässä olen käynyt siitä lähtien, kun opin kävelemään. Nyt lakkoja on yksi siellä toinen täällä, ja viiden litran ämpärinkin täyteen saamisessa on kova työ. Joskus ennenhän lakkaa oli suolla keltaisena mattona ja niitä mentiin poimimaan kymmenen litran ämpärin kanssa. Eihän sitä kesällä malta pysyä sisällä, Jari Kauraaho toteaa. Olemme löytäneet lakkoja Moksin suunnasta ja Uuraisten suunnasta, mustikkaa, puolukkaa ja etenkin vadelmaa löytyy lähempää. – Keväällä käymme jo katsomassa paikkoja, ja kun marjat kypsyvät, ei ole montaa sellaista päivää, että emme olisi metsässä. – Etenkään hillasoilla ei juuri muita näy, ja ne harvat, joita olemme nähneet, ovat ikäihmisiä. Myöskään eläimiä ahkerat marjastajat eivät ole juuri metsässä nähneet. – Eikä metsään meno ole kauhean paljon kelistäkään kiinni, sieniä ja lakkoja voi hyvin kerätä sateellakin. Sukulaisille ja myyntiin Hyvärinen ja Kaura-aho eivät juuri itse syö marjoja, Tiina Hyvärinen ei syö sieniäkään. – Kerran näin karhun vattuaukon toisella laidalla, ja silloin kyllä sydän jyskytti kovaa. – Poimiessa marjoja tulee syötyä, mutta ei enää kotona. Marjajutut ovat vähän kuin kalajuttuja, ihmiset tuppaavat liioittelemaan. Tykkäämme marjojen ja sienien poimimisesta, siksi teemme sitä. – Kantarellit kermakastikkeessa ovat todellista herkkua, Kaura-aho toteaa. – Heinäkuun puolivälissä aloitamme lakoilla ja sitten olemmekin aika paljon metsässä. Pienenä lapset olivat mukana marjametsässä, mutta nyt heidän ei ole tarvinnut itse mennä metsään, kun me tykkäämme keräämisestä. Jari syö sieniä, Tiina Hyvärinen sanoo ja kertoo, että suuri osa marjoista ja sienistä menee hänen vanhemmilleen. – Luonnossa liikkuminen oli minulle kyllä tuttua ennestäänkin, marjastamaan ja sienestämään innostuin Tiinan ansiosta. Meillä on kyllä paljon marjapaikkoja, koskaan emme ole ilman jääneet. – Nyt on vuosi vuodelta ollut kuivempaa, tänäkin vuonna toukokuussa satoi 42 milliä ja kesäkuussa vain 36 milliä, ei se tahdo luonnolle riittää. – Lisäksi marjoja ovat saaneet aikuiset lapsemme, jotka syövät niitä paljon. Tänä vuonna Hyvärisen ja Kaura-ahon mukaan hillaa on ollut todella vähän, vadelmia sen sijaan runsaasti. Eniten Tiina Hyvärinen ja Jari Kaura-aho poimivat yleensä hillaa ja puolukkaa, tänä vuonna hillaa oli huonosti. – Nuorista marjanpoimijoistakin on ollut juttuja, ja heitä kyllä arvostan ja toivon, että innostus säilyy. Vietämme aikaa kaikessa rauhassa, otamme aina eväät ja kahvit mukaan, Jari Kaura-aho kertoo. Sade teki hyvää marjoillekin, mustikoista tuli isompia, Jari Kauraaho kertoo. Muihin marjastajiin Hyvärinen ja Kaura-aho sanovat törmänneensä harvoin. Siellä meillä ei ole mitään kiirettä. – Petäjävedellä ei juuri ole hyviä hillasoita. Jonkin verran olemme myyneetkin vakioasiakkaille, ja viime vuonna, kun hillaa oli paljon, veimme niitä Petäjäkotiin. Äiti ja isä olivat molemmat kovia kulkemaan metsässä, äiti keräsi enemmän marjoja, isä sieniä. Hillasuolla olisikin mieluummin vesisateessa kuin 30 asteen helteessä. TIINA HYVÄRINEN. Vadelmat sen sijaan menevät mössöksi, jos niitä kerää sateella, samoin mustikat, Tiina Hyvärinen lisää. Marjaja sienimetsällä Hyvärinen käy nykyään puolisonsa Jari Kaura-ahon kanssa. Minä en ole koskaan halunnut kehuskella määrillä. Tosin me käymmekin aika korvessa, ihan tienvarsipaikkoihin emme jää, pariskunta kertoo. Mutta sellaisia lakkasoita, kuin joskus ennen oli, ei enää ole
Moni pelaaja joutui pois omalta mukavuusalueeltaan, minkä seurauksena jokainen skarppasi ja nosti tasoaan, ja joukkue pelasikin toisen puoliajan yhtenäisesti ja tiiviisti. Tuomari tuomitsi oikeutetusti tilanteesta rangaistuspotkun ja Kati veti – MM-kisojen Australia-Ranska-rangaituspotkukisan innoittamana – tarkan vedon maalin oikeaan alakulmaan. Mikko Eskelinen kartturinaan Arto Kapanen voittivat oman luokkansa ja olivat yleiskilpailussakin mainiosti sijalla yhdeksän. Jämsänkosken Ilvestä vastaan. Viime perjantaina PetPet vei voiton ottelussa JJK/3:sta vastaan 3-1.. Kaksipäiväisenä ajetussa Vetomies-kilpailussa Kimmo Pahkala oli vuorostaan Ville Karjalaisen BMW325i:n kyydissä. Toisessa pelissä vastassa oli kevätkauden sarjaykkönen MuurY, jonka pelaajista moni pelaa naisten vitosen lisäksi naisten kolmosta. Kymmenen minuuttia edellisestä ja pelin parhaaksi valittu Elmeri Seppänen nousi kulmapotkussa korkeimmalle ja puski pallon vastustamattomasti reppuun. Vastustaja tekikin paineessa yllättävän helppoja virheitä ja PetPet pääsi näitä hyödyntämään vastahyökkäyksin. Yhden keskialueen riiston jälkeen Antero Lindholm nosti pallon maalivahdin yli ja vei kotijoukkueen riemukkaasti johtoon. Sarjassa on jäljellä enää kaksi kotipeliä, 1.9. Alun pienen tunnustelun jälkeen PaRi hallitsi peliä selvästi voittaen lopulta 7–0 (3–0). Ottelu pelattiin MultiAntsien kotistadionilla. Kesän prässitreeni alkoi kuitenkin tuottaa tuloksia, kun hyvin ajoitetulla yhtenäisellä prässillä saatiin aiheutettua kulmatilanne, josta päästiin jo kolistelemaan tolppia ja vetämään hyvältä paikalta vetokin, joka suuntautui valitettavasti maalin ohi. SJ Naisten vitosen syyskauden avauspelit 12.8. Kiertävä rallireportteri Børre Larssén PetPetin jalkapallo-ottelut Miehille tappio ja voitto PetPetin miesten joukkueet pelasivat taas totutusti kumpikin yhden sarjapelin viime viikolla. Toisen puoliajan 10. Pelaajien välit levisivät sen verran isoiksi, että vastustajien teknisesti taitavat ja nopeat nuoret kiittivät tilasta ja pistivät pallon kerran toisensa jälkeen väsyneen puolustuslinjan ja maalivahdin ohi verkkoon. ”päävastustajia” BETiä ja JJK/3:ta vastaan olisi voitettava, jos mielittäisiin sarjassa säilyä. Tilanne oli jo 3–0. Tappiosta huolimatta kotimatkalle lähdettiin hymyssä suin, sillä pelipaikkojen kierrätys osoitti joukkueen taitotason hienon kehityksen. Peli päättyi tasatilanteeseen 1–1. Autotrailerilla auto huoltoparkkiin ja matka jatkui sunnuntaina super-rally säännöllä. Sijoitus siinä vaiheessa oli mainiosti omassa luokassa viidentenä ja yleiskilpailussakin 27. Ennakkoon tiedettiin, että kaksi kotipeliä ns. Erotuomari oli ensimmäisellä puoliajalla jättänyt viheltämättä PetPetille rankkarin melko selkeässä kiinnipitotilanteessa. Puoliajalla painotimme sitä, että emme saisi missään nimessä päästää ”jalkaa kaasulta”, vaan pelaamista pitäisi jatkaa samaan malliin. Parivaljakko sijoittui hienosti sijalle 15. Luokan RC2 sijoitus oli 19. Toissa viikonloppuna ajettiin Suomen MM-ralli vaihtelevassa ja haastavissa keliolosuhteissa. divaria pelaava PetPet/2 kokosi joukkonsa ja ajeli myöhäisillan peliin Tikkakoskelle. Olosuhteet olivatkin mukavan ”eteläiset” jalkapallopelille. Voitolla 3-1 (1–0) PetPet nousi tasapisteisiin BETin kanssa, ja säilyminen on edelleen omissa käsissä. Joukkueen taistelutahto on hyvä ja toisaalta nuoren Rene Lindénin rohkea prässipeli sekä Eerik Lahtisen paluu kentille pitkän loukkaantumisen jälkeen olivat ehdottomasti positiivisia asioita. Itse peli oli haastava osin vastustajan hyvyydestä ja osin taas meille tutuista vaikeuksista vastata fyysiseen peliin tai saada oman joukkueen kesken kunnollista pallonhallintaa. Sivu 6 Nro 33 16.8.2023 NIINA KELLONIEMI PetUa:n kartturit voittoisissa vauhdeissa mukana Viime viikonloppuna ajetussa rallin SM-osakilpailussa ajettiin Lahden ympäristössä hyvän rallikelin vallitessa kaksi päivää rallia. Myös historic-autot ajoivat samalla EM-osakilpailun. SM2-luokassa Henri Hokkala-Kimmo Pahkala dominoivat kilpailua ajaen kaikille erikoiskokeille pohja-ajan. Ossi Töysä Yleisurheilutuloksia Eetu Saramäelle SM-kultaa Kuortaneelta Petäjäveden Petäjäisiä edustava Eetu Saramäki heitti moukarin SM-kultaa P16-sarjassa tuloksella 66,32 metriä 11.–13-8. Lopussa JJK/3 yritti vimmatusti kaventaa, ja onnistuikin siinä kerran, mutta loppujen lopuksi PetPet selvisi melko helposti loppuminuuttien paineesta. Edellisellä viikolla hyväksi todettu rohkea hyökkäyspelaaminen haluttiin myös säilyttää. Tässä pelitilanteessa mentiin myös tauolle. Ensimmäisen puoliajan jälkeen PetPetin naiset olivat jo 4-0 tappioasemassa ja tauolla todettiin koko joukkueen suulla, että kyseisessä pelissä ei ole enää mitään (lisä) hävittävää. Lopputuloksissa parivaljakko oli SM1-luokan kolmas, häviten voittoon ajaneelle Lauri Joonalle 16,5 sekuntia. Tämä vire ja rohkeus säilytetään syksyn tuleviin peleihin! Pauliina Kähäri Aikuisten jalkapallokoulun ystävyysottelu Multialla PetPetin aikuisten jalkapallokoulu (AJPK) pelasi 1.8.2023 ystävyysottelun multialaisia vastaan. PetPetin nelosta pelaava joukkue taas on äitynyt hyvään loppukesän vireeseen. Toisella puoliajalla vastustajakaan ei enää nautiskellut maalipaikoilla, mutta MuurY pääsi ottelun loppupuolella vetämään kerran hyvän vedon kohti maalin takatolppaa ja lopputulokseksi jäi 5–0. Roope KorhonenAnssi Viinikka olivat yleiskilpailun kärkivauhdissa ja johtivat kilpailua hienosti erikoiskoe seitsemän jälkeen. Vastustaja, Palokan Riento, on selkeästi satsannut kauteen ja heillä on nuori, mutta kuitenkin kovissa peleissä rutinoitunut joukkue. minuutilla vaihdosta tullutta Jouni Heiskasta rikottiin kulmapotkun jälkitilanteessa, ja nyt erotuomarin oli pakko viheltää rangaistupotku kotijoukkueelle. Ehkäpä juuri siksi vastustaja pääsi 13. Maanantaina 6. Yleiskilpailu sijoitus oli mahtavasti kahdeksas. Joukkueella on yksi peli kotikentällä ennen kahden ottelun mittaista loppusarjaa. PetPetillä oli mukana vain kaksi vaihtopelaajaa kun taas vastustajan pelaajamäärällä olisi voinut pelata kahtakin peliä yhtäaikaa. Toisella puoliajalla vastustaja joutui viimein turvautumaan rikkeeseen boksin sisällä yrittäessään hidastaa Kati Parkkisen etenemistä. Ja minkä esityksen PetPet tarjosikaan! Heti ottelun alusta PetPet pelasi rohkeasti ja halusi viedä JJK/3:lta ajan ja tilan pois tiiviillä prässipelillä. ja yleiskilpailussa sijoitus löytyi hienosti sijalta 30. Tehdään yhdessä Miilunlammen tekonurmesta vastustajille vaikea paikka pelata. Luottamus joukkuekaveriin on kasvanut ja palloa uskalletaan syöttää haastaviinkin paikkoihin, mikä monesti johti lupaaviin hyökkäyksiin. Myös Saramäen valmentajana toimiva Toni Simonaho palkittiin mestarivalmentajan palkinnolla. Maalipaikoille ei valitettavasti hyvistä muutoksista huolimatta päästy, mutta palloa saatiin pidettyä ja kierrätettyä ja sitä kautta juoksutettua vastustajaa. Pelipaikat vedettiin kokeiluhaluisesti kokonaan uusiksi: väsyneet puolustajat laitettiin hyökkäykseen, josta oli lupa tulla välillä vaihtoon, maalissa hyvin torjunut Emma otettiin tuorein jaloin juoksemaan kentälle ja maaliin siirrettiin puolikuntoinen pelaaja. Eskelisen edellisestä sorakisasta olikin jo hetki vierähtänyt. Arto Kapanen luki karttaa tällä kertaa Jari Tuurille Skoda Fabia R5:n kyydissä. Parivaljakon matka keskeytyi mekaaniseen vikaan erikoiskokeella 11. Pallon pisti voimalla maaliin Pyry Tuominen. ViPaa ja 15.9. PetPetin vaihtopelaajien vähyys alkoi kostautua jo ensimmäisen puoliajan alkupuolella. Kesän prässitreenit ovat kehittäneet joukkueen syöttötaitoja ja pallo saadaan vastustajan tiukankin prässin alta upeasti eteenpäin. Mutta ei PetPetin peli pelkästään huonoa ollut. Edellisellä viikolla kaadettiin jo BET aikamoisessa perjantaiillan trillerissä ja tällä viikolla oli vastassa JJK:n kolmosjoukkue. JJK on nuori joukkue ja valmentajat tiedostivat, että nyt vaadittiin ennen kaikkea kokeneiden pelaajien vastuunkantoa sekä kovuutta kaksinkamppailuissa. Roope Korhonen-Anssi Viinikka taistelivat hyvissä asemissa lauantaipäivään asti, jolloin VW Polon latausongelmat keskeyttivät kilpailun Jämsän suunnille. minuutilla niskan päälle avausmaalillaan, vaikka pallonhallinta oli alkuun jopa enemmän PetPetillä. Ero tuolloin toisena olleeseen Juha Saloon oli 1,6 sekuntia. Yleensä myöhäiset arki-illan pelit eivät oikein ole työssäkäyvien mieleen, mutta tällä kertaa myöhäinen aloitusajankohta oli oikein hyvä kovasta helteestä johtuen. Sari Ohraaho kartturoi historicin puolella Lauri Lajusta, auton ollessa Triumph TR7. Ja PetPet ei tyytynyt vielä tähänkään. Näissä Keski-Suomen parhaimman kotiyleisön tuki on edelleen tärkeää. Kahdeksannella erikoiskokeella pitkäksi mennyt jarrutus aiheutti pyörähdyksen ja siitä seuranneen aikamenetyksen vuoksi KorhonenViinikka jäivät pätkän pohjista 17 sekuntia. Kuortaneella käydyissä 16–17-vuotiaiden SMkilpailuissa. Seuraavilla viidellä erikoiskokeella vauhti oli jälleen kohdillaan ja erikoiskoe kympillä tuli myös pohja-aika. Hienoilla teillä Hokkala-Pahkala voittivat SM2-luokan ylivoimaiseen tyyliin, voittomarginaalin ollessa yli minuutin Benjamin Korholaan. Sadekelissä Multian nurmikentällä pelatussa ottelussa vierailijat PetPet Aikuisjalkapallolaiset veivät voiton kotiin lukemin 3–6. Ja näin joukkue tekikin. Ensimmäinen peli FC Saarijärveä vastaan oli tasainen sekä peliltään että lopputulokseltaan, vaikka vaihtopelaajien määrä ei ollutkaan tasainen. Jos PetPetin peli säilyy tämänlaisena, tulee voittoja edelleen
Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin ja torstaisin 17.00-18.30 C-tytöt tiistaisin ja torstaisin 18.30-20.00 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20.00-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen salissa. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Tonttihakkuut ja raivaukset. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Huomio yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä osoitteessa Asematie 6. Karttamaksu 3 € / kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Ratakarttoja on tulosteina Petäjävesi -lehden toimituksen ulko-ovessa.Radat Petäjäisten sivuilta www.petpet.fi/ajankohtaista, jossa on myös opastus lähtöpaikalle. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. asti. Kolme rataa 1,7 km, 3,6 km ja 4,9 km. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Ota hyöty irti samalla alueen elinvoimaisuus on turvattu. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. ilmoittautuminen ennakkoon ja lisätietoja petpet.fi/ urheilukoulu-2023. puh. SUUNNISTUSTA Omatoimirastit Töysänperällä Lihajoen maastoissa. • Klapien tekoa koneellisesti. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Paikallisilla yrittäjillä on hyvät yhteistyöverkostot, joten saat palvelut kätevästi ja vaivattomasti. Nuorten yleisurheiluleiripäivä lauantaina 19.8. Yrittäjä, haluatko mukaan 20 euron vuosimaksulla. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Ota yhteyttä lehden toimitukseen! Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Sivu 7 Nro 33 16.8.2023 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Löydät Petäjäveden palveluiden parhaimmiston! Voit hakea tuotteita tai palveluita toimialoittain tai hakusanoilla. Opastus Haarajärventieltä. Linkit ohjaavat sinut yrityksen kotisivuille tai Facebook-sivuille. Lisätietoja: Antti Koskinen 040 081 2753 avkoskinen@gmail.com YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. JALKAPALLOVUOROT TEKONURMELLA Aikuisfutis ja kuntofutis tiistaisin klo 18:30 – 20 Perhefutis keskiviikkoisin klo 17-18 Junnujen pelailuvuoro sunnuntaisin klo 16 – 17:30 Aikuisfutis ja kuntofutis sunnuntaisin klo 17:30 – 19 Huom! Vuoromuutoksia voi tulla, sarjapelit menevät harjoitusvuorojen edelle.Joukkuekohtaiset vuorot sekä oman tekonurmen sarjapelit katsottavissa PetPetin nettisivuilta www.petpet.fi YLEISURHEILUA Yleisurheilun viikkokisat elokuussa maanantaisin 21.8. Ilmoittautuminen paikan päällä klo 17:30 alkaen. ti-to klo 9-17 ?. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10€ / 20€ + alv. klo 18. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. PESÄPALLOA Matalan kynnyksen pesäpalloa tekonurmella keskiviikkoisin 18.00-19.30, sunnuntaisin 13.00-14.30 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Rastit ovat maastossa tiistaihin 24.7. la klo 9-14 Papintie 2 ?. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. com. 24% / julkaisukerta.
Lepakko voi ottaa kesäiseksi päiväpiilokseen myös lepakonpöntön. Tukkasotkien ja haapanoiden kannat olivat laskeneet eniten. Lisätietoja retken oppaalta, Lauri Ijäs, 040-7172193 tai www.sll.fi/petajavesi. Poikueita nähtiin kaikkein vähiten koko yli 20 vuoden laskentahistorian aikana. Lepakon kuulo on valjastettu ensisijaisesti vastaanottamaan kaikuja saaliseläimistä ja ympäristöstä. Esillä myös erilaisia detektoreita ultraäänien kuunteluun. Niillä vesilintujen kokonaismäärä oli tänä vuonna vain viidesosa takavuosien määrään verrattuna. Älypuhelimeen kytkettävä detektori on kätevä apuväline havaintojen tallentuessa puhelimen muistikortille. Miten hyönteissyöjät voivat tulla toimeen pohjolassa. Sinne myös suht esteetön kulku 500m. Poikuelaskennoissa lintujen kokonaismäärä jäi viimevuotista pienemmäksi. Korvayökkö lienee Keski-Suomessa harvinaisin. Laskentatiedot menevät mukaan valtakunnalliseen vesilintujen tulosseurantaan. 25.8. Ilm. Saalistuksessa lepakot käyttävät korkeita ultraääniä, joita ihmiskorvin ei kuule. Isojärvellä 3km reitti laavulle, jossa nautitaan omia eväitä. Lajien välillä on eroja ultraäänien t a a j u u d e s s a , j o t e n tallenteiden perusteella osa lajeista voidaan määrittää. Laskentojen kautta tulee merkittävästi tietoja pesivästä vesija rantalinnustosta myös nyt käynnissä olevaan 4. Tietämys lepakoiden vähäisistä talvisista liikkeistä ja horrostamispaikoista on varsin hataraa. Sinisorsia, taveja ja telkkiä oli 13–24 % viime vuotta vähemmän. Pimeässä nopeasti liikkuvien lepakoiden havainnointi ihmissilmin on vaikeaa. Vesilintukantojen kokonaisarvioinnin kannalta olisi tärkeää, jos laskentakohteita olisi lisää myös suuremmilla järvillä. Sinisorsia, telkkiä ja tukkasotkia laskettiin aavistuksen viime vuotta vähemmän, mutta taveja ja haapanoita puolestaan enemmän. Vesilintulaskennoissa painopiste on pienissä lampikohteissa. Alkuillasta lentoa voi päästä seuraamaan joella tai järven rannalla tai vaaleampaa taivasta vasten. Niin sanotuilla rehevillä lintujärvillä, kuten esimerkiksi Hetteenlammet, Lahnajärvi ja Saarijärvi, vesilintujen taantuma jatkuu. Kaikki täällä tavattavat lajit ovat hyönteissyöjiä. Pimeätarkkailuun on käytettävissä teknisinä apuvälineinä esimerkiksi ultraäänidetektoreita, joilla lepakoiden käyttämiä kaikuluotausääniä on mahdollista kuunnella. Salaperäiset nahkasiivet ovat ainoita nisäkkäitä, jotka kykenevät lintujen lailla lentämään ja hankkimaan ravintonsa ilmasta. Kesäisin hyönteisjahdissa olevia lepakoita liikkuu yleisesti myös asutuksen pihapiireissä. Vähennystä viime vuoteen oli 29 %. retken lähialueelle, jossa pyritään havainnoimaan lepakoita hyönteisjahdissa. Hinta 10€ aik, 5€ lapset, maksu käteisellä bussissa. Hyönteisravintoahan on käytännössä saatavissa vain sulaan aikaan. klo 10-14 urheilukentällä Lisätietoja ja ilmoittautuminen petpet.fi/urheilukoulu2023 TERVETULOA MUKAAN! Tilaa oman kylän paikallislehti PETÄJÄVESI-LEHTI tutustumistarjoushintaan 3kk / 20 € sähköpostilla toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse numerosta 050 366 7691 Luontopalsta: Lepakot hämmästyttävät Maan eteläja keskiosissa tavataan yleisesti viittä lepakkolajia, pohjanlepakkoa, vesi-, viiksija isoviiksisiippaa ja korvayökköä. Lauri Ijäs Maansiirtourakointi REIJO RUSILA Yleiset kaivuutyöt, ojien kaivuu, metsäautoteiden teko ja perusparannukset 040 728 4563 Rakennuksen sisälle eksynyt pohjanlepakko. Petäjäveden Luonto ry järjestää perjantaina 25.8. Kansallispuistossa myös kahvila. Ratkaisu on pitkä horrostamiskausi, joka voi kestää lähes keskeytyksettä jopa lokakuusta huhtikuulle. Poikuelaskennat kuvaavat pesinnän onnistumista ja antavat tietoa metsästettävän kannan koosta. Lähdetään kimppakyydein klo 21 Petäjävesi-lehden toimituksen edestä. Yleisin ja laajimmalle Lappiin asti levinnyt on näistä pohjanlepakko. Ihmiskorvinkin kuultavia ovat lepakoiden sosiaaliset äänet, kuten esimerkiksi emon ja poikasen yhteydenpito. Mukaan voi ottaa oman taskulampun sekä lepakkodetektorin, jos sellaisen omistaa. Sivu 8 Nro 33 16.8.2023 Petäjäveden luonto ry tekee bussiretken Isojärven kansallispuistoon Kuhmoisiin la 2.9. Loppukesällä lepakot lentävät vilkkaasti. Lepakot lähtevät saalistamaan öisin tavallisesti auringon laskun jälkeen. Noin 1–2 tuntia kestävällä retkellä saa tietoa lepakoista ja vinkkejä lajien tunnistamiseen. Aineistot palvelevat myös pohdintoja, joissa arvioidaan syitä kantojen muutokseen ja keinoja vesilintukantojen elvyttämiseen. Lepakoiden levinneisyyttä tai varsinkaan runsautta ei tunneta kovin tarkasti. Keskikesällä pimeää on vain lyhyen aikaa. Laskentoihin on osallistunut kymmenkunta metsästäjää ja lintuharrastajaa. Kuvassa yli puolikasvuiset poikaset tiukasti emon johdatuksessa. valtakunnalliseen lintuatlakseen. KERRO MEILLE juttuvinkkisi! toimitus@ petajavesilehti.fi 050 366 7691 Seuratoiminta PetPet yleisurheilun viikkokisat elokuussa maanantaisin 21.8. Selvästi eniten vesilintuja ja hyvin onnistuneita poikueita löytyi tänäkin vuonna laskennassa mukana olleelta kahdelta kalanpoikasten luonnonravintolammikolta. Sinisorsa on riistavesilinnuista tärkein. LAURI IJÄS. Lentotaito on yksi lepakoiden hämmästyttävistä ominaisuuksista. Lähtö klo 9 Srk-talon pihasta, paluu n. Isommille kohteille laskentapisteitä pitäisi perustaa useampia tai laskenta tehtäisiin kiertolaskentana kävellen tai veneellä liikkuen. Niilläkin poikuelaskennassa havaitut lintumäärät olivat kuitenkin viimevuotista pienemmät. Laskennoissa kirjataan lomakkeelle pesivien parien ja poikueiden lisäksi kaikki muutkin kohteella havaitut vesilinnut. klo 15. Toistaiseksi tuloksia niistä ei vielä ole saatavissa. 60m/100m pikajuoksu pituushyppy, keihäänheitto sekä lopuksi maastojuoksu laavulle Kisat alkavat urheilukentällä klo 18 ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen Yleisurheilun leiripäivä lauantaina 19.8. Lauri Ijäs Vesilintupoikueita viime vuotta vähemmän Petäjävedellä vesilintujen laskentaa on tänäkin vuonna tehty noin 30 kohteella eri puolilla pitäjää. Päiväpiilot ja pesimäyhdyskunnat ovat luonnonkolojen lisäksi usein myös rakennuksissa. Petäjävedellä tehtyjen parilaskentojen perusteella vesilintujen pesivä kanta oli tänä vuonna viimevuotisella tasolla. Pesivän lintukannan kokoa arvioidaan kahdesti toukokuussa tehtävällä parilaskennalla. Eri kohteiden välillä oli suurta vaihtelua ja useassa kohteessa ei havaittu yhtään vesilintua tai poikuetta. Heinäkuussa on vuorossa kullakin kohteella kerran tehtävä poikuelaskenta. Laskentoja hyödynnetään vesilintujen metsästyksen suunnittelussa. Autiotalot tai ulkorakennukset voivat olla lepakoiden käytössä ilman, että niiden olemassaoloa juurikaan huomaa. Lintuatlas alkoi viime vuonna ja jatkuu vuoteen 2025 asti. Kesällä ravinnon hankintaa rajoittavat lyhyen yön lisäksi ajoittain kylmät ja sateiset säät. Va l t a k u n n a l l i n e n isompi aineisto antaa laajempaa tietoa kantojen koosta ja pesintämenestyksestä. Siksi on hämmästyttävää, että ne kykenevät tulemaan toimeen ja ruokkimaan jälkikasvunsa valoisassa kesäyössä. Silloin on iltahämärissä hyvä aika lähteä lepakkoretkelle. Tietokonetta voi kotona käyttää tallenteiden katseluun ja kuunteluun. kirjastoon p.0142673 105 viim. Lepakot eivät ole liikkeellä sateisella tai hyvin kolealla säällä, joten maastoon lähdöllä säävaraus