Samoja elementtejä on tulevissa kirkkomaalauksissakin. Sieltä kansa on sukupolvi toisensa jälkeen kuullut parannussaarnoja sekä armon julistusta. Urkuparven kaiteeseen valmistuvassa maalauksessa meren laineilla on joukko veneitä pyrkimässä kohti valoa. 59. Päädyimme pellavakankaalla päällystettyyn alumiinilevyyn, jotta uudet kirkkomaalaukset kestäisivät tuleville sukupolville, Heimonen selvittää. – Olen halukas kertomaan maalauksista ja kuulemaan paikkakuntalaisten ajatuksia niistä sitten, kun kaikki kolme työtä ovat alkuvuodesta paikoillaan, taiteilija sanoo. – Jokainen kolmesta maalauksesta on reilun kymmenen metriä pitkä ja lähes seitsemänkymmentä senttimetriä korkea. – Sitten alkoi luonnosten teko sekä maalauspohjien etsintä ja testaaminen. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Hyvää Joulua! Samuli Heimosen kirkkomaalaukset valmistumassa Kirsi-Klaudia Kangas Taiteilija Samuli Heimonen rakensi työhuoneellaan Jyväskylässä erityisen telineen Petäjäveden kirkon uusien maalausten siirtelyyn. vuosikerta Nro 51/52 2019 Keskiviikkona joulukuun 18. Keskimmäinen maalaus esittää merta, joka saattelee kansan kotimatkalle. Öljyväri tarvitsee aikaa kuivuakseen, eikä teoksiin saa silloin koskea. Maalauksista ensimmäinen on kertaalleen käynyt jo sovitteilla tulevilla sijoillaan, mutta työ on yhä kesken. Petäjäveden kirkko on saamassa taiteilija Samuli Heimoselta kolme kookasta maalausta lehterien kaiteisiin. – Minulle kirkko on ollut rakennuksena tuttu ja mieluisa paikka jo nuoruudessani, jolloin työskentelin kesäisin Saarijärven hautausmaalla. KIRSI-KLAUDIA KANGAS. Taiteilijan kädenjälki näkyy jo nyt kirkossa alttaritaulun uloimpien kehysten koristelistoissa, jotka hän on maalannut. Samassa veneessä Heimonen on tutkinut eri uskontojen pyhinä pidettyjä paratiisi-käsitteitä, joihin yleensä liittyy maisemia, luonnon rehevyyttä ja eläimiä. Alttari on hänen mielikuvissaan punaisine lattioineen kuin koko pyhäkön sykkivä sydän. Työssäni ja ajattelussani on uskonnollinen elementti, vaikka lapsuuden ja nuoruuden tietäminen on vaihtunut tutkimusmatkailuun muissakin pyhiksi kokemissani teemoissa. Mitä kohti olen menossa. Sanansa sanottavana oli myös Museovirastolla, joka valvoi uusrenesanssia edustavan kirkon restaurointia. Veneissä oleviin ihmishahmoihin voi jokainen halutessaan samaistaa itsensä ja ehkä kysellä: Missä veneessä istun ja keiden kanssa. Perinnöksi tuleville sukupolville Keskustelu maalauksista alkoi Heimosen, restaurointia johtaneen arkkitehti Markku Mykkäsen ja Petäjäveden seurakunnan silloisen kirkkoherra Seppo Ojalan kanssa jo pari vuotta sitten. – Taide on minun tapani ilmentää pyhyyden kaipuuta. Heimonen ei ole pyrkinyt synkronoimaan töitään alttaritauluun, vaan kirkon käyttötarkoitukseen, arkkitehtuuriin ja rakenteiden väritykseen. Ne sijoitetaan urkuparven ja lehtereiden kaiteisiin, Heimonen selvittää. Yhtä niistä on jo sovitettu paikoilleen ja kaikkia niitä päästään ihailemaan alkuvuodesta. Hänelle pyhyys on jotakin kohottavaa, ylevää, mielihyvää tuottavaa ja samalla pelottavaa. Sitä ja Heimosen uusia maalauksia ei voi katsella yhtä aikaa, sillä ne ovat kirkon vastakkaisilla puolilla. Taiteilija sai ilokseen huomata, että miltään taholta ei tullut vastustusta. Kahteen muuhun kuvaan tulee keskeiseksi aiheeksi puu. Ne jatkavat lehterien alla olevien pylväiden linjaa luoden ajatuksen sisällä kasvavista puista. – Jokainen taiteilija jättää maalaukseen omat ja aikakautensa uniikit jäljet, joita ei voi eikä tarvitse jäljitellä. Sain sittemmin elämäni ensimmäisen oman ateljeen Tarvaalan pappilan arkistoholvista. Kirkossa on vuodelta 1928 peräisin oleva Frans Hautalan tekemä alttaritaulu
klo 9-16. klo 13 Musiikillinen ehtoollishartaus Solikkosalissa. Vaikka olosuhteet olivat vaikeat, Joosef ja Maria tekivät parhaansa. klo 10.45 Ystävän Pysäkin kevätkausi alkaa seurakuntakodissa. Klo 12 Rukoushetki kirkossa, VA, LG-K Su 5.1. Kylläs meijän portin tunnet, hallava koira portin alla, tervaristi ja rautarengas." LUKIJAN KUVA: MINNA ETELÄMÄKI Ke 18.12. klo 15 ja 18 Ihmeellinen ilo -jouluinen musiikkidraama kirkossa. Onpahan ollut tapahtumarikas vuosi Petäjävedelläkin. Messun jälkeen lähetyslounas ja -juhla seurakuntakodissa. vuosikerta. klo 8 Messu kirkossa / LL, LG-K, Joulukuoro. Lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin hyväksytty kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sopimuksesta on kuitenkin vielä matkaa siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä. klo 13.30 Jouluaaton hartaus Solikkosalissa / LL Ti 24.12. Levikki noin 1700 kpl. Öisin Yamilatou pitää myssyä jotta upea hiusasetelma pysyy koossa, hän ei ota sitä pois yöksikään. Eila Murphy Joulun keskuksessa on lapsi. klo 15 Jouluaaton perhehartaus kirkossa / LL Ke 25.12. Mitä jos tänä jouluna lahjoittaisimme lapsille onnellisuutta, rakkautta ja ymmärtämystä. Ei näkynyt palmuja eikä Aasian vihreyttä, vaan pölyävää hiekkaa, punertavaa savea. Tarjoilua ja myyjäiset. Olkiinkin pääsee istumaan, jos haluaa elvyttää vanhoja joulumuistoja. Kesti kauan ennen kuin lapsen oikeuksien sopimus saatiin aikaiseksi. klo 10-14, to 2.1. klo 19 Kauneimmat joululaulut Pengerjoen Syrjäharjussa hirvimiesten kodalla. Toimintaidea oli vallankumouksellinen valtaosa ohjelmista oli maanviljelystä, historiaa, uutisia ja terveyttä, joiden lähettämistä pidettiin suorastaan Jumalan resurssien tuhlaamisena. Jouluna keskuksessa on lapsi. Aina näissä yhteydenotoissa ei ole onnistuttu ja siksi myös nämä ikäluokat kutsutaan vuoden alusta lähtien yhteiseen syntymäpäiväjuhlaan. Torttukahvit. Kestävimmät joulumuistot syntyvät läheisyydestä ja välittämisestä. Hiuslisäke kestää tukassa noin pari viikkoa. Huom. Päiväkerhon ja perhekerhon joulujuhla. Ei muuta kuin hyvää joulua ja välttäkää turhaa tonttuilua! Käpytikka Syntymäpäiväkäytäntö muuttuu Seurakunnassa vietetään jatkossa määrävuosisyntymäpäiviä kahdesti vuodessa. On oikeastaan hämmentävää, että se syntyi vasta vuonna 1989. Näin oli jo ensimmäisenä jouluna. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. fi pe ta ja ve de n. Ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Rauhallista joulun aikaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta. Ke 8.1. Kun muuta paikkaa ei ollut, hän laski Jeesuksen eläinsuojan seimeen. Uskollisilta lukijoilta olen saanut joululehden, kahvipaketin ja partavettä. Kahdella tapaa. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kintauden Nuorisoseurantalolla. "Tule, tule Tuomas-kulta, tuopas joulu tullessasi, oluttynnör olalla, pikarit, pullot pivossa, juustot, kakut kainalossas. Seimen lapsikin iloitsisi. Sawtu Linjiilan sisältövalinta on 50 vuoden aikana osoittautunut oikeaksi. UNICEFin entinen pääsihteeri James Grant on kiteyttänyt olennaisen seuraavasti: ”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus”. La 21.12. Liinu on leiponut ja laittanut. Sen vuoksi joulu on ilon ja kiitollisuuden juhla. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Lapsesta tuli esikuva aikuiselle. Minä olen hoitanut maksupuolen ja todennut, että kaikki on kalliimpaa kuin vuosi sitten. Aika erilaisessa maailmassa on eletty silloin, kun lehti perustettiin. Vietetään oikein perinteinen sukujoulu. Kunnes opin Kamerunissa, että kyse on hiuslisäkkeestä. Vielä odottelen sitä perinteistä ja taattua joulukalaa. Toinen yllätys oli että monet naiset pitävät peruukkia superlyhyen tukan päällä. Vähäinen oli myös Jumalan Pojan alku tässä maailmassa. Maria selvisi synnytyksestä ja teki parhaansa lapsen hyväksi. Rauhallista joulua toivottaen, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura Jouluun on enää vain vajaa viikko ja meillä alkaa olla kaikki jo valmista. Tarjoilua ja arpajaiset. "Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Sivu 02 Nro 51 18.12.2019 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Nyt latuja pakataan, ja kun lunta on 20-30 senttiä, päästään isolla koneella ajamaan ladut. Majapaikassa ei ollut tilaa synnyttävälle äidille, mutta Joosef löysi kuitenkin eläinsuojan. Fulanit ryhtyivät kuuntelemaan mielenkiintoisia ohjelmia maanviljelyksestä. Joulukalja pitää vielä tehdä ja vähän kantaa olkia nurkkaan tuvan lattialle. klo 10 Messu kirkossa, VA, LG-K Ma 6.1. Kirkkoherranvirasto avoinna: ke 18.12. Su 22.12. Esimerkiksi Yamilatou, tutkimustiimini jäsen, kertoi että hänen komea hiuksensa on osittain peruukki. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691. Jeesuksen syntymän aikaan lapsen osa ei ollut helppo. Tarjoilua. klo 10 Messu kirkossa, VA, LG-K Ke 1.1. Sopimuksen allekirjoittajat tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. Tähän saakka seurakunnasta on pyritty ottamaan yhteyttä 90 vuotta ja sitä enemmän täyttäneisiin. Juhlimme maailman Vapahtajan syntymää: seimessä kapaloissaan oleva lapsi on Jeesus, pelastajamme. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 72e (sis. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa. klo 10-14, ma 30.12. Lehteä ei olisi ilman lukijoitaan.. To 19.12. Monien kristittyjen mielestä olisi pitänyt radioida vain saarnoja ja virsien laulamista. Sitten ei puutu kuin vieraat ja niitä alkaa aluspäivinä tulla eri puolelta tätä maata ja keskimmäinen tyttö naapurimaasta uuden miesystävän kanssa. klo 10 Messu kirkossa, saarna Hannu Keskinen, VA, LG-K. Hän teki lapsesta, vähäisestä, suurimman. klo 10-14, ke 8.1. Lapset lupasivat osallistua niin, että ostavat ja tuovat kaikki herkut eli vihreistä kuulista likööriin ja toivottavasti myös siltä väliltä. Maaliskuun juhliin kutsutaan 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta sekä sitä vanhemmat sankarit, joiden merkkipäivä on tammi-kesäkuussa. Jos sankari toivoo seurakunnan työntekijän käyntiä merkkipäivän yhteydessä, tulee ottaa yhteyttä diakoniin. On hyvin tavallista että kun kamerunilainen menee kampaamoon, hän letittää tukkansa alun, mutta sitten siihen vain lisätään nuo useat pikkuletit sisältävä hiuslisäke. Syyskuun juhliin kutsutaan heinä-joulukuussa täyttävät sankarit. Lastemme isoäiti ilmaisi saman asian arkipäiväiseen tapaansa näin: ”En minä ole teistä aikuisista niin kiinnostunut, kunhan hoidatte lapset hyvin”. klo 9-16, ma 23.12. Ensi vuonna ilmestyy Petäjävesi-lehden jo 60. klo 10 Joululaulumessu kirkossa / LL Su 22.12. se ur ak un ta @ ev l.fi Viikon pakina: Joulun alla www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 sekä sopimuksen mukaan. Seuraava Petäjävesi-lehti ilmestyy 8.1.2020. Kunpa tänä jouluna jokainen lapsi, niin oman suvun piirissä kuin kaukana maailmalla, olisi aikuisten huomaavaisuuden kohteena. Ti 24.12. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maailman valtiot yhtä lukuun ottamatta. Jäädytysvesi otetaan vesijohtoverkon ulkopuolelta tai porakaivosta. Perinteet on muutenkin voimassa, kun tapanina on torttukahvit luvassa kaikille pistäytyjille. Monia yllätyksiä. To 19.12. klo 18 Kynttiläkirkko vanhassa kirkossa / VA, LG-K Su 29.12. Minua on aina ihmetyttänyt, miten afrikkalaiset osaavat punoa tukkansa niin monille pienille leteille. Sawtu Linjiila aloitti sisällön tuotannon vuonna 1966, lähettäen kristillistä sanomaa radioteitse Sahelin alueen paimentolaisille fulaneille Etiopiasta käsin. Suljettu viikoilla 52 ja 1, jolloin yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse. Vuosikymmeniä myöhemmin Jeesus käänsi aikansa arvoasetelmat ylösalaisin. To 26.12. Eli, jos afrikkalaisella naisella on suora tukka, se on todennäköisesti peruukki. klo 15 ja 18 Ihmeellinen ilo -jouluinen musiikkidraama kirkossa. Nyt Sahelin alueella ja Kamerunissa on monia uusia seurakuntia jotka ovat kokonaan syntyneet siitä kun koko kylä on kääntynyt kristinuskoon. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Siinä ohessa he "sattuivat" kuulemaan evankeliumia. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen." (Virsi 21:10) Luisteluja hiihtokautta odotellessa Kunnan liikuntapaikkahoitaja Olli-Pekka Mäkelän mukaan kaukalon ja luistelualueiden jäädytys aloitetaan heti, kun kunnon pakkaset tulevat. Kutsut lähetetään helmikuussa ja elokuussa. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Hyvää, rauhallista ja onnellista Tapulin takaa Piispan joulukirje Viime kuussa olin Kamerunissa Länsi-Afrikassa. Mukana Maanantaikuoro. Yllätys oli tutustua Kamerunissa toimivaan luterilaisten tukemaan radioasemaan ’Sawtu Linjiila’an, Evankeliumin ääneen. Su 22.12
Koskisen jäätyä eläkkeelle joulukuussa 2016, virkaa on hoitanut Janne Koskenkorva, Tomi Jylänki ja Matti Varis. – Eli siis ei esimerkiksi kunnan myöntämää tukea. Keräys tulee näkyville nettiin, joten periaatteessa ulkomaillakin olevat ystävämme voivat tukea hanketta, Hautamäki toteaa. – Lupahakemuksen käsittely kestää kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Jos lähtisimme toteuttamaan jotain muuta suunnitelmaa, lupaprosessi pitäisi aloittaa alusta ja siihen menisi vuosia, Holm toteaa. – Haluamme saada opastuskeskuksen rakentamisen liikkeelle nyt, kun Petäjäveden seurakunta on vielä itsenäinen, Hautamäki sanoo. Myöskään Maanmittauslaitoksen tukea ei laskettaisi yksityiseksi rahaksi, Petäjäveden vanhan kirkon matkailuja kulttuuripalveluhankkeen hankepäällikkö Katriina Holm toteaa. – Yleensähän maailmanperintökohteissa käyvät turistit ovat kiinnostuneita useista maailmanperintökohteista, joten molempien Keski-Suomessa olevien kohteiden esittely samassa paikassa olisi perusteltua, Holm sanoo. Tekninen johtaja vaihtuu taas Kunnan tekninen johtaja Matti Varis on ilmoittanut 5.12. – Kiinnostusta voisi olla vaikkapa Jyväskylän suunnalla. irtisanoutuvansa virastaan siten, että virkasuhde päättyy 31.1.2020. Hautamäen mukaan rahan keräämistä ei rajoiteta Petäjävedelle. Saarijärvellä järjestetyn turnauksen pelit sujuivat hyvin, mutta tappiot kärsittiin JYPK NH vastaan 3-0 ja Pallokissoja vastaan 0-2. Mikäli mielenkiinto jalkapalloon herää, naisten salivuoro on torstaisin ja sunnuntaisin. Ely-keskus voi myöntää hankkeelle 75 prosenttia tukea hyväksytyistä kustannuksista, 25 prosentin omarahoitusosuus pitää olla yksityistä rahaa. Sivu 03 Nro 51 18.12.2019 Petäjäveden vanhan kirkon opastuskeskushanke etenee Ely-keskus varteenotettavin rahoittaja Tiina Lamminaho Petäjäveden vanhan kirkon vierailueli opastuskeskuksen rahoitusvaihtoehtoja on selvitelty syksyn aikana ja parhaimmalta, ja Vanhan kirkon säätiön puheenjohtajan Hanna Hautamäen mukaan myös ainoalta vaihtoehdolta näyttää tuen hakeminen Keski-Suomen Ely-keskukselta. ja vastaan saadaan Palokan Parittaret sekä Varkauden WJK. – Kriteereissä vaaditaan muun muassa, että tilassa on vain säätiön omaa toimintaa, eli sitä ei voisi vuokrata ulkopuoliselle, esimerkiksi kahvionpitäjälle, Hautamäki kertoo. Leikkaus opastuskeskuksen sisätilasta. Säätiö on jättänyt verottajalle hakemuksen, että lahjoituksia antavat yritykset voisivat vähentää lahjoituksen omassa verotuksessaan. Joululomien jälkeen on säätiön hallituksen kokous, jossa päätetään rakennusluvan hakemisesta, Holm sanoo. – Museovirasto ei rahoita uusia investointeja, ainoastaan korjauksia. Ennen Varista virkaa hoiti viime helmikuusta toukokuulle 2019 eläkkeelle jäänyt tekninen johtaja Antti Koskinen. Pelaajat 14.12. Maanmittauslaitos on Holmin mukaan ollut kiinnostunut osallistumaan vanhan kirkon vierailutai opastuskeskukseen, mikäli keskuksessa esiteltäisiin myös toista Keski-Suomen maailmanperintökohdetta eli Struven ketjua, jonka maailmanperintölistalle otetuista pisteistä yksi on Korpilahden Oravivuorella. – Omarahoitusosuuden ei tarvitse olla kasassa ennen Ely-keskuksen tuen hakemista. Mikäli Elykeskus myöntää tuen, rahat saa vasta jälkikäteen, eli hankkeelle tarvitaan välirahoitus, mutta sitä emme ole vielä tarkemmin miettineet. Suunnitelmia viedään eteenpäin vuonna 2013 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajan Mikki Ristolan suunnitelman pohjalta. Tarjolla oli runsaasti etenkin käsitöitä ja leivonnaisia.. Sarjaa pelaava joukkue on yhdistelmäjoukkue yhteistyössä Kuohun Vedon kanssa. Lähikuukauden näyttävät, kuinka hanke konkretisoituu Petäjävedellä ainakin kulttuurija nuorisotoimet tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä nuorten tavoittamiseksi ja heille mielekkäiden sekä osallistavien kulttuurimuotojen kehittämiseksi. Lisäksi joukkueeseen kuuluu Jenni Lehtonen ja Sohvi Hälikkä. Mikäli kaikki menee parhaalla mahdollisella tavalla, voisi opastuskeskus olla valmis Hautamäen arvion mukaan aikaisintaan vuonna 2021. – Ennen tuen hakemista meillä on oltava rakennuslupa. Ely-keskuksen tuella on myös muita, tiukkoja kriteerejä. Ely-keskuksen tuen haku päättyy maaliskuun lopussa. Kulttuuriin panostusta Opetus ja -kulttuuriministeriö myönsi Jyväskylän kaupungille 194.000 euroa Keski-Suomen kuntien nuorten taideja kulttuuripalveluihin: tavoitteena on edistää nuorille suunnattujen kulttuuripalvelujen saavutettavuutta maakunnassa ja vahvistaa nuorten omaa osallisuutta. Kustannusarvio, joka sisältää arvonlisäveron, on 500.000 euroa. Opetusja kulttuuriministeriöstä meille annettiin ymmärtää, että sieltä olisi mahdollista saada tukea, mutta sieltä soitettiin perään, ja kerrottiin, ettei heillä ole rahoja tukea investointeja, Hautamäki kertoo. – Tämän suunnitelman Museovirasto on hyväksynyt. Voisin kuvitella, että esimerkiksi petäjävetiset matkailuyritykset lähtisivät mukaan; kyllähän vierailukeskus hyödyttäisi meitäkin, varsinkin, jos se toisi turisteja tänne myös talvella. Lisäksi aikuisten jalkapallokoulu kokoontuu maanantaisin kello 19 ja uusia pelaajia saa tulla mukaan. Omarahoitusosuus kasaan keräyksellä Omarahoitusosuuden keräämiseksi Vanhan kirkon säätiö hakee poliisilta lupaa rahankeräykseen. Opetusja kulttuuriministeriöstä olisi mahdollista saada rahaa sisällöllisiin hankkeisiin eli esimerkiksi hankkeeseen, jossa selvitettäisiin opastuskeskuksen sisältöä ja toimintaa. Joulumyyjäiset tuttuun tyyliin SUVI KALLIOINEN Lauantain perinteisissä, Lions Ladyjen järjestämissä joulumyyjäisissä oli seurakuntakoti väkeä pullollaan heti aamukymmeneltä, kun koko kylä iski sisään. Sitten, kun saamme luvan, voimme aloittaa keräyksen, Hautamäki kertoo. Kuva: Mikki Ristola, AOR Arkkitehdit Näkymäkuva Petäjäveden vanhasta kirkosta ja uudesta opastuskeskuksesta. Seuraava turnaus pelataan Jyväskylässä Huhtasuon koululla lauantaina 25.1. Rakennuslupa meillä pitää olla ennen tuen hakemista, ja siihen vaaditaan vielä tuomiokapitulinkin lupa, koska maan omistaa seurakunta. – Rahaa voivat lahjoittaa yksityiset ihmiset tai yritykset. peleissä olivat Annika Hiironen (maalivahti), Hanna Mäkinen, Elli Oksanen, Niina Peltola, Pauliina Kähäri, Tanja Leppänen, Anni Oksanen, Rauha Howe, Sanna Laurio, Mari Hakkarainen. Kuva: Mikki Ristola, AOR Arkkitehdit Petäjäisten naiset pelaavat futsalin harraste ykkössarjaa Lauantaina Petäjäveden Petäjäisten naisten futsaljoukkue pelasi ensimmäisen naisten harraste futsal-ykkönen -sarjan turnauksessa. Kunnanhallitus päättää teknisen johtajan viran täyttämisestä tammikuussa 2020. Kahden vuoden hanke käynnistetään alkuvuodesta 2020 ja ohjausryhmässä läntistä Keski-Suomea edustaa kunnan kulttuurituottaja Olli Koponen
Kirkon akustiikka riittää isoonkin konserttiin Joose Vähäsöyrinki ja Vesa Kajava päätyivät konsertoimaan Petäjävedelle puolittain sattumalta. – Tänne oli erittäin mukava tulla. – Pidin siitä, että laulujen välillä ei taputettu. Kirkkoremontin yhteydessä korjatut urut osoittautuivat kelpo peleiksi, vaikka niissä puutteensa onkin. Kansanvaellus kohdistui kirkkoon, jossa konsertoivat baritoni Joose Vähäsöyrinki ja urkuri Vesa Kajava. Jotkut yleisöstä lauloivat Maa on niin kaunis -yhteislaulua äänissä, naiset kehuvat. Akustiikka on hieno, remontoidut puupinnat oikein soivat. – Halusimme tulla pitämään joulukonsertin Jyväskylään, mutta olimme liian myöhään l i i k k e e l l ä , eikä Jyväskylän kirkoissa ollut enää tilaa. – Oli ihastuttavaa nähdä niin paljon nuoria ihmisiä kirkossa, ja vielä vauvat ja lapset mukana. Silläkin on merkitystä, että kirkossa on hyvät valmistautumistilat laulajalle. Remontoitu kirkko sai nyt tulikasteen ison mittakaavan konserttikirkkona ja selvisi siitä hyvin. Viulua soittivat Helena Nevala, Ilona Ylikoski ja Otava Vanhatalo, pianolla säesti Tyyni Huuskonen. Kirkkoremontin yhteydessä korjatut urut soivat Vesa Kajavan käsissä harvinaisen hienosti.. Matleena Ylikoski Viime torstai-iltana monikin hieraisi silmiään, kun näki autonja väenpaljouden Petäjäveden keskustassa. – Tämä osoittautui erittäin hyväksi konserttikirkoksi. Väenpaljoudesta huolimatta tunnelma kirkossa oli rauhallinen, keskittynyt ja harras. Tämä on tarpeeksi iso eikä kirkkotilassa ole esteitä äänen kululle. Esimerkiksi seurakunnan maanantaikuorossa puitiin seuraavana päivänä konserttia, jossa kuorolaisista mukana olivat Aura Ruoranen, Pirkko Koivunen ja Marjo-Riitta Seppälä. Aloimme miettiä lähipaikkakunnilta sopivan kokoisia kirkkoja, ja Petäjävesi nousi esiin. – Tämä Betlehem-konsertti ja toisaalta Ihmeellinen Ilo -joulunäytelmä luovat täydellisen parin, ne molemmat johdattavat matkalle Beetlehemiin, joulun ytimeen. Myös henkilökunta saa Vähäsöyringiltä kiitokset. ja 4. Joose Vähäsöyrinki ja Vesa Kajava löysivät tiensä Petäjävedelle lähes sattumalta ja pitivät näkemästään. Se antoi musiikille tilaa ja tunnelma säilyi. Sivu 04 Nro 51 18.12.2019 Remontoitu kirkko osoittautui täyden palvelun konserttikirkoksi Betlehem-konsertti veti kirkon viimeistä sijaa myöten täyteen Solikkosalin ilahduttajat SUVI KALLIOINEN Kirkonkylän koulun 2. Tämä on iloinen uutinen seurakunnalle, jonka tavoitteena on ollut, että remontoitu kirkko toimisi yhä enemmän konserttikirkkona. Tämä ihastutti konserttivieraita. Ja silti oli niin rauhallista. M i e t i m m e , että jaksavatkohan ihmiset ajaa Jyväskylästä tänne, ja otimme pienen riskin, mutta se kannatti, Vähäsöyrinki kertoo. -luokkalaiset esiintyivät torstaina Petäjäkodin Solikkosalissa ilahduttaen vanhuksia ja henkilökuntaa. Joose Vähäsöyringin pelkistetty esiintyminen ja Vesa Kajavan hillityn taidokkaat säestykset loivat kauniin konserttikokonaisuuden. – Myös yhteislaulut soivat niin kauniisti, oli ihanan laulava seurakunta. Konsertti sai väen liikkeelle Jyväskylästä asti, ja vaikka kirkko oli viimeistä sijaa myöten täynnä, pystyi Joose Vähäsöyrinki täyttämään koko kirkon komealla baritonillaan. – Pienillä äänenvoimakkuuksilla löytyy mukavia sävyjä, ja tämä onkin hyvä säestyssoitin. Seurakunnan työntekijät ottivat meidät hyvin ystävällisesti vastaan ja hoitivat käytännönjärjestelyt ammattitaitoisesti, vaikka väkeä oli yllättävän paljon. Seurakunnan kanttori Leena Giers-Koljonen on muutenkin hyvillään yli odotusten onnistuneesta konsertista. MATLEENA YLIKOSKI Baritoni Joose Vähäsöyrinki ja urkuri Vesa Kajava saivat esiintyä 620 konserttivieraalle. Vähäsöyrinki ja Kajava olivat koonneet Betlehem-nimiseen konserttiin tunnelmallisen ja kauniin kokoelman tuttuja ja vähän oudompiakin joululauluja, jotka johdattelivat kuulijat teema teemalta joulun sanoman äärelle, Beetlehemiin. Ja ihmisläheinen siinä mielessä, että kaikki laulettiin suomeksi. – Ohjelma oli lämminhenkinen; joulun sanoma tuli hyvin esille. Pneumaattinen koneisto aiheuttaa pienen viiveen kosketuksen ja äänen välille, ja se vaatii soittajalta vähän totuttelua, miettii urkuri Vesa Kajava
– Toimitamme kaikki avunpyynnöt saajilleen sunnuntaihin 22.12. Seurakunta ei tarkoita työntekijöitä tai hallintoelintä: seurakunta on siellä missä seurakuntalaiset ovat, toteaa kirkkoherra Laura Laitinen. Kassin saaja saa sen kassin, mikä kulloinkin on jaossa. Tähtikirkkaana yönä syntyy poika, jota sekä kaukaisen maan tietäjät että paimenet saapuvat ihastelemaan. Petäjäveden seurakunnallakin oli tänä vuonna oma joulukeräys, jota koordinoi diakoni Riikka Jussila. Sitä varten pariskunnan on lähdettävä suvun kotikaupunkiin Beetlehemiin, vaikka Maria on viimeisillään raskaana. Ilman heitä ei keräystä olisi saatu vedettyä loppuun. Avullanne saimme monelle läheiselle Petäjävedellä tarjottua joulun ihmeen. Tässä kohtaa yleisö hymähtää; kaikki muistavat minkä takia Herodes haluaa saada Jeesuksen käsiinsä. – Kiitos kaikille lahjoittajille mukana olosta keräyksessä. Toivon että tästä näytelmäprojektista tulee hyvin kollektiivinen kokemus, joka jättää meihin pysyvän jäljen, Rautjoki sanoo. Viikonlopun näytöksissä kävi yhteensä 280 katsojaa, joista iso osa tuli Petäjäveden ulkopuolelta, esimerkiksi Muuramesta ja Saarijärveltä. Silloin kun raha on tiukilla, on yhdelläkin lahjaksi saadulla kahvipaketilla suuri merkitys. – Pientavaroista sitten kokoavat Patmoksen varastolla lisää lahjoja ja täydentävät, jos jokin lahjalaatikko on jäänyt vajaaksi. kello 15 ja 18. MATLEENA YLIKOSKI Matleena Ylikoski Petäjäveden seurakunnan, tai pikemminkin seurakuntalaisten, suurponnistus Ihmeellinen ilo -joulunäytelmä on nyt esitetty kuusi kertaa. Ja vielä on neljä esitystä jäljellä. Näytelmäprojekti edustaa uutta seurakuntalaisuutta Joulunäytelmä on seurakunnan projekti, mutta ei ihan perinteisessä mielessä. Tänään keskiviikkona vuorossa olivat Kintauden koululaiset sekä isommat koululaiset. Ihmeellinen ilo -joulunäytelmässä käytetään taitavasti hyväksi koko kirkkotilaa. Koreografian ovat suunnitelleet Sari Perttu ja Sini Rautjoki. Kaikille saatiin apua keräyksen kautta ja tänä vuonna auttajia oli niin paljon, että myös edellisvuosina apua saaneita autettiin uudestaan. Yhteinen omistajuus toteutuu käytännön asioissakin. Ihmeellinen ilo -joulunäytelmä esitetään lauantaina 21.12. Kirkon ja seurakuntatalon avaimet ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, ja esimerkiksi joulunäytelmään tehdyt puvut ja lavasteet ovat tulevaisuudessa käytettävissä muissa projekteissa. Ihmeellinen ilo on Anna-Mari Kaskisen käsikirjoittama ja Tommi Kaleniuksen säveltämä musiikkinäytelmä, joka perustuu kokonaan jouluevankeliumiin. Kiitos myös mukana oleville yrityksille: Hieronta Relax, Hieronta Rennox, Hieroja Juho Kivelä ja Marjo Kivelä, Hieroja Marja Junikka Tmi, Hieroja Heidi Hyvärinen, fysioterapeutit Mervi Hiekkavirta, Petteri Toivonen sekä Milla Tervanen, Taipaleen Tila, itsenäinen Partylite-konsulentti Sanna Kaita, Even Kukka, Petäjäveden Tekstiili, K-Market Porkkana, Suoramyynti Heinähattu, Avon-edustaja Hanna Mäkinen, Tähtihius, Rubens Tmi, Petäjäveden seurakunta, Naisvoimistelijat ja SPR Petäjäveden osasto. Tutuille näytteleminen vaatii rohkeutta Näytelmän jälkeen pääosien esittäjät Veikko Ahonen (Joosef) ja Anni Paananen (Maria) ovat helpottuneita. Myös yleisössä olleet lapset olivat vaikuttuneita. Pari lasta ilmoitti, ettei tykännyt ihan yhtään. Petäjäveden Osuuspankin lahjoitusrahan osalta on jo Jussilan mukaan tehty ensimmäiset päätökset ja tähän mennessä yhteyttä ottaneiden perheiden kanssa on sovittu tapaamiset. Ekaluokkalaiset jakoivat pisteitä lasten tapaan: 100/100, 4/5, 5/5. – Iloitsen siitä, että ihmiset ovat lahjoittamaan lähteneet ja rohkaisen siihen, ettei mikään lahjoitettu elintarvike tai käyttötavara ole liian vähäinen. Huolellisesti ja taidokkaasti toteutettu puvustus viimeistelee esityksen.. Joulukassit kulkevat hyvin arkisesti milloin missäkin kassissa, eikä niitä Jussilan mukaan sen kummemmin pakkailla. – En ole jemmannut kasseja ihan siihen viimeiseen viikkoon joulun alle, vaan olen jakanut niitä sitä mukaa kun niitä tulee ja asiakkaita käy. kello 15 ja 18 ja sunnuntaina 22.12. Seurakunta on antanut näytelmäprojektille taloudelliset puitteet ja työntekijät ovat satsanneet siihen omaa työaikaansa, mutta tärkein panostus tulee seurakuntalaisilta, jotka ovat aikaa ja vaivaa säästelemättä tehneet töitä projektin eteen. Näytelmää on esitetty Lohjalla Vivamon Raamattukylässä viidentoista vuoden ajan, ja Petäjävedelle se tuli Kalevi Rautjoen ja Anna-Maria Huuskosen tuomisina, jotka ovat vaikuttaneet Vivamossa niin työntekijänä kuin vapaaehtoisinakin. Lähes kaikissa rooleissa on kaksoistai jopa kolmoismiehitys, mikä jakaa isoa urakkaa useammille harteille. Maria hätääntyy ja hakee tukea sukulaisestaan Elisabetista, joka on myös vastoin odotuksia raskaana. Sotilaiden esiintyminen koettiin jännittävänä ja oikea vauva ihastutti. Jeesus-vauvan roolin tässä näytöksessä hoiti vauva Vikki Kintaudelta. Beetlehem on pullollaan väkeä, eivätkä Maria ja Joosef löydä yöpaikkaa. Rooleissa nähdään oman kylän tuttuja kasvoja. Ensiesityksen saivat nähdä kirkonkylän koululaiset perjantaina aamulla ja muulle yleisölle ensiilta koitti viime lauantaina. Kaskisen käsikirjoitus on juuri sopiva yhdistelmä suoraa lainausta Raamatusta ja dramatisoituja kohtauksia, joihin Kaskinen on ripotellut mukaan huumorintajua kutkuttavia tilanteita. Näin käy esimerkiksi julman kuningas Herodeksen ja nokkelien tietäjien kohdatessa. – Tämä koskee myös kaikkea muuta seurakunnan toimintaa. – Jos kasseja lahjoitetaan meille niin paljon, että jaettavaa on runsaasti, ovat ruoka-avun vapaaehtoiset luvanneet jakaa niitä vielä joulun alla. Lahjoituskasseja on tullut parikymmentä ja lisäksi yksittäisiä tuotteita. Niina Ylennysmäki kertoo Jouluapua Petäjäveden lapsiperheille ja yksinäisille -keräyksestä, että avunpyyntöjä tuli tänä vuonna 32 kappaletta ja että nämä pyynnöt sisältävät noin 80 avunsaajaa. Vaikka musiikkinäytelmän juuret ovat siis kauempaa, petäjävetisten produktioksi se muuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lukee näytelmän käsiohjelmaa. Jos on ollut mahdollisuutta vähän valita, niin sitten isommalle perheelle valitsen vähän isomman kassin tai täydennän kassia jollain irtotuotteilla. Kiitos kaikille keräykseen osallistuneelle, Kokkinen sanoo. Yhteensä 61 ihmistä on antanut ison osan joulunalusajastaan näytelmän toteuttamiseen. – Hyvin meni, ja vauvakin oli mainio! Paananen iloitsee. – Lisäksi meiltä lähti neljä kuljetuslaatikollista lahjoitettuja pientavaraa, kuten neulottuja villasukkia, lapasia, pipoja ja muutakin uutta lahjoiksi sopivaa, kertoo Riitta Kokkinen. Meidän kauttamme lähti myös Keuruulla kerätyt lahjat. Koska seurakunnan jakamat lahjoitustuotteet ovat säilyviä ja ihan jokapäiväistä käyttötavaraa, ne tulevat todennäköisesti jossain kohtaa käyttöön. Kun on paljon porukkaa yleisössä, näytelmä herää henkiin, sanoo Ahonen. – Jokainen projekti tarvitsee vetäjänsä, mutta kun teemme jotain, teemme sen yhdessä. Sivu 05 Nro 51 18.12.2019 Ihmeellinen ilo on monessa mielessä suuri tapaus Petäjävetiset auttoivat lähimmäistään kiitos kuuluu kaikille auttaneille Suvi Kallioinen Joulun lapsi -keräykseen maailmalle lähti Petäjävedeltä 44 valmista lahjaa. Koululaiset mukaan lukien katsojamäärä nousee tuhanteen. Kaiken kukkuraksi Keisari Augustus antaa käskyn, että kaikkien kansalaisten on ilmoittauduttava veroluetteloon. Opettajat kiittelivät sitä, että näytelmässä on käytetty monipuolisesti musiikkia, videota ja tanssia koko kirkkotila on käytössä. – Mä en voinut myydä basaarissa niitä tavaroita, mun pokka ei pitänyt! – Meidän luokkalaiset tuijotti koko ajan mua! – Musta tuntui, että meidän opettaja katsoi koko ajan minuun... – Tämä meni paremmin kuin koskaan harjoituksissa. – 15 kassia olen jo jakanut, osa on odottamassa tulevia sovittuja tapaamisia, Jussila kertoo. – Yritysten lisäksi yksityisiä ihmisiä oli mukana edellisten vuosien malliin jopa yrityksiä enemmän. Tarina herää eloon Ensi-ilta koululaisille sujui jo varmalla otteella, olihan harjoituksia ja läpivientejä takana jo tukuittain. Joulunäytelmä onkin alusta asti ollut hanke, jossa rajat seurakunnan työntekijöiden, seurakunta-aktiivien ja vähän vähemmän aktiivisten seurakuntalaisten välillä ovat olleet poissa: – Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, että ei ole olemassa seurakuntaa ja vapaaehtoisia, vaan on vain seurakunta, joka olemme me yhdessä. Jouluevankeliumin tuttuus luo näytelmään oman hienon kerroksensa: kaikkea ei tarvitse sanoa tai näyttää. Ohjauksesta vastaavat Pia Jussila ja Kaarlo Nevala, laulujen sovitukset on tehnyt Vesa Jussila, puvut ja muu tarpeisto on Anna-Maria Huuskosen käsialaa, apunaan Nina Salminen, Anneli Rantapuska ja Leila Lillberg. Takahuoneessa, jossa lapsinäyttelijät ovat vaihtamassa vaatteita, on kiihtyneempi tunnelma. Herodeksen osuutta joulun jälkeisissä tapahtumissa ei näytelmässä käsitellä, mutta niihin viittaavat tietäjän hiljaa lausumat vuorosanat jälleennäkemisestä en ole niinkään varma. Lopulta seimen äärellä ovat kaikki, yleisökin. Viimein helläsydäminen Elisa-tyttö ottaa pariskunnan huostaansa ja johdattaa heidät setänsä talliin lepäämään. Ja jos lahjoituksia on joulun jälkeen, jaan niitä asiakkaille joulun jälkeenkin, Jussila kertoo. Tarina alkaa Joosefin ja Marian iloisista häidenodotustunnelmista, jotka keskeytyvät enkelin ilmoitukseen Marialle syntyvästä pojasta. mennessä, Ylennysmäki kertoo
Ja Ilona ja Artturikin ovat viikoittain, Artturi kävelee koulusta itse, Ilonan ukki hakee koululta, Satu Peltonen selvittää. – Meillä on kaksi tytärtä ja molemmilla on kaksi lasta, Helmeri on 2-vuotias, Hertta 6-vuotias, Ilona 8-vuotias ja Artturi 11-vuotias. Olemme aamupäivällä ulkona, ja sitten kun tulemme sisälle, on jo kova nälkä, Satu Peltonen kertoo. Ilonan kanssa leikimme vauvaleikkejä ja työnnämme nukenvaunuja pihallakin. – Lapset tykkäävät myös askarrella ja piirtää ja värittää. Kohta yksi vuotta täyttävä Tuure on jo yhdeksän kilon ihana jässikkä ja viettää nyt ensimmäistä jouluaan. Keskoset usein myös kotiutetaan laitteiden kanssa. – Kyllä me itse tästä saamme niin paljon iloa, kun saamme seurata lastenlasten kasvamista, Sakari ja Satu Peltonen toteavat. – Tänä jouluna emme voi kuin kiittää, että meillä on ollut onnea ja suojelusenkeleitä. Perhe muutti Petäjävedelle muutama vuosi sitten ja Teppo on täältä kotoisin, Maris on Virosta. Helmerin päiväunien aikaan minä joskus nukahdan itsekin, Satu Peltonen kertoo. – Keskosvauva on niin hauras, iho on läpikuultava ja vauva on aivan totaalisen kesken. Suvi Kallioinen – Olemme niin kiitollisia, että kaikki lapset voivat nyt hyvin. Ulkona leikitään vaikkapa piilosta tai tehdään lumiukkoja. Loma-ajat ja viikonloput lastenlapset ovat omassa kotonaan. – Näin säännöllisesti lapset ovat olleet täällä reilun vuoden verran. Isompia sisaruksia kävi myös sairaalaklovnit hauskuttamassa, ja sen muistaa koko perhe. Onhan sitä salaa mielissäänkin, kun he lähtiessään sanovat, että jäisivät mieluummin tänne. Ulkoilua ja sisäleikkejä Peltosten päivät ovat täynnä touhua. – Ukki on Mummolan yläkerrassa on hyvä leikkiä omassa leikkihuoneessa. Olemme olleet tosi onnekkaita, useaan kertaan, toteaa Maris Mäkinen. Ja onhan tämä vanhempienkin kannalta hyvä ratkaisu; he tietävät, että täällä on turvallinen paikka, vaikka työpaikalla tulisi jokin viivytyskin eikä pääsisi hakemaan tavalliseen aikaan. – Ja minä katson sillä aikaa Hertan kanssa televisiota sohvalla silmät ristissä, Sakari Peltonen naurahtaa. Sivu 06 Nro 51 18.12.2019 Päiväkodin sijaan mummin ja ukin luo Tiina Lamminaho – On täällä välillä sutinaa, kun kaikki neljä ovat täällä yhtä aikaa. Helmeri tunnistaa jo monta automerkkiä, Sakari Peltonen kertoo. – Lapset keksivät kyllä tekemistä. Mäkisten perheen lapsista kolme nuorinta syntyivät keskosina. viikolla vain 865 grammaa. Ja muutenkin tuntuisi pahalta, jos lastenlapset pitäisi viedä vieraalle hoitoon, kun me asumme tässä Pappilanpellolla ja lapset Halkokankaalla. Sisällä lapsilla on yläkerrassa oma leikkihuone ja oma nukkumahuone. – Ruoanteko, tai ainakin valmistelu, pitää aloittaa jo aamusta. Yhdeksänvuotias Neela syntyi raskausviikolla 33 1,5 kilon painoisena, ja silloin keskoset hoidettiin vielä Keski-Suomen keskussairaalassa. Joulukalenteri on Helmerille ja Hertalle mieleinen ja se kiinnosti jo marraskuussa. Kahden nuorimman kanssa on ensimmäiset kuukaudet vietetty Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, johon alueen pikkukeskusten hoito on keskitetty. Tuure syntyi 865 gramman kokoisena. Leikkihuoneen lattialle on hyvä levittää vaikka legoja ja rakennella niistä monenlaista. Keskosuus näkyy Mäkisten lapsilla jotenkin läpi elämän: Sasu on autistinen ja kehitysvammainen, mutta iloinen persoona, Neelalla on sydänvika ja Tuurella syömisen ongelmia korkeasta kitalaesta johtuen. Hyvin me olemme kuitenkin jaksaneet, ja lapsista on todella paljon iloa meille, Satu ja Sakari Peltonen toteavat. – Onhan se mukavaa, kun lastenlapset viihtyvät mummin ja ukin luona. – Ja meidän kannalta tietenkin se, että näemme lastenlasten kehityksen, kasvun ja oppimisen ja pääsemme olemaan heidän kanssaan paljon. Sasu syntyi yhden kilon painoisena. Keskosia hoidetaan teho-osastolla useita kuukausia ja menee kauan, ennen kuin lastaan pystyy ottamaan syliin. TIINA LAMMINAHO Mäkisen perheen todelliset joulun ihmeet SUVI KALLIOINEN Pikkuinen Sasu tonttuhatussaan jouluna 2015. Maris ja Teppo Mäkisen perheeseen kuuluu kuusi lasta, joista kolme nuorimmaista on syntynyt joulun molemmin puolin pikkukeskosina. hyvä rakentamaan legoista, Satu Peltonen paljastaa. Mäkiset kehuvat Kuopion sairaalaa, henkilökuntaa ja käytännöllisiä perhehuoneita yhteiskeittiöineen. Kenguruhoito oli todella tärkeää ja muu ihokontakti auttaa keskosta rauhoittumaan ja toimii myös kivunlievityksenä. Helmeri on vielä niin pieni, että on hyvä, ettei hänen tarvitse mennä päiväkotiin. Joulun alla Peltosilla koristellaan kuusi yhdessä lastenlasten kanssa ja pipareitakin leivotaan. – Melkein jo viikonloppunakin ehtii tulla ikävä, Satu Peltonen toteaa. Tässä tuntee olevansa hyödyksi. He hoitavat tyttäriensä lapsia säännöllisesti. – Helmerin kanssa käymme välillä kävelyllä katselemassa autoja. Pienet kasvotkin ovat piilossa hengityslaitteiden alla. Toki lapset ovat myös toisissa mummoloissaan, eivät pelkästään meillä. Isolle perheelle löytyi mieleinen koti entisen Tikka-Kodin kiinteistöstä, kun entinen yrittäjä Tuula Tikka vuokrasi talon perheelle.. Nyt kaikki voivat hyvin ja odottavat joulua! Viime huhtikuussa alkoi Tuuren kanssa jo tilanne helpottamaan. Ja he ovat kilttejä, ei tarvitse pelätä, että he keksisivät jotain vaarallista. Nyt kuitenkin tulee kokonainen vuosi, ettei Sasulla ole ollut yhtään sairaalajaksoa, MARIS JA TEPPO MÄKISEN PERHEALBUMI Mäkiset iloitsevat. Sakari ja Satu Peltonen hoitavat lastenlapsiaan säännöllisesti. Helmeriä kiinnostavat etenkin autot, Herttaa muun muassa legot. – Lapsivedet menivät liian aikaisin ja ambulanssin henkilökunta vain totesi, että yritetään pelastaa, Maris Mäkinen muistelee. Parasta siinä, että lastenlapset saavat olla mummin ja ukin luona hoidossa, on mummin mukaan se, että pienet ovat pysyneet terveinä, eivätkä kaikki päiväkodissa kiertävät taudit ole tarttuneet. Helmeri ja Hertta ovat meillä aina arkipäivisin, ukki vie Hertan aamulla eskariin ja hakee iltapäivällä. – Kyllä tämä lasten hoitaminen on meille todella mieluisaa. Neljävuotias Sasu syntyi raskausviikolla 27 yhden kilon painoisena ja nuorin, kohta yksivuotias Tuure painoi syntyessään 25. – Lapset ovat myös infektioherkkiä ja pienikin ongelma voi viedä sairaalaan
Saunan lämmittäjä tiesi missä vaiheessa kiukaan pesään työnnettiin havupuuta ja missä vaiheessa lehtipuuta. Nälkä herää sopivasti, ja juhla-asut on mukava pukea puhtaalle iholle ennen illallista ja pukin tuloa. Nurkassa höyrysi vesipata, ja mesilöylyä antoi kertalämmitteinen pönttökiuas. ”Lucia oli rohkea. Entisaikojen saunassa pestiin myös pyykkiä, päästettiin väkeä syöpäläisistä, saatettiin maailmaan lapsia, pestiin vainajia, kuivattiin pellavia ja palvattiin lihaa. Joulusaunan vanhat ja uudet traditiot Kirsi-Klaudia Kangas Sauna, viina ja terva olivat suomalaisille vanhastaan tuttuja parantajia. Aisteille nykysauna ei kuitenkaan tarjoa samoja kiihokkeita kuin ennen. Hän tiesi kesällä oikean ajan vihdantekoon ja osasi valita sopivan oksan vitsaksen vääntöön. ... Muutama kuusen tai männyn oksa vesiastiassa antaa raikasta pihkan tuoksua. Kiireetön oleskelu kuumankosteassa hämärässä tilassa vapauttaa kehon omaa mielihyvähormonia, endorfiinia, joka saattaa helpottaa joitakin fyysisiä kiputiloja. Sivu 07 Nro 51 18.12.2019 ”Syttyköön rohkeuden liekki meidän jokaisen sydämeen” SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Kintauden koulun 5. Kylmän ja kuuman vuorottelut kirpaisevat aistit hereille, laittavat veret kiertämään ja nostattavat punan poskiin. Monien mielessä on muisto lapsuuden saunasta, jota kynttilän pätkä tai lyhty valaisi hämärästi. ANNE PELTOLA MERJA KUKKONEN Toppalan mökkien savusaunassa on ihanan leppeät löylyt. Juhlassa sytytettiin rauhan, rohkeuden, ilon ja rakkauden kynttilät. Sellaisia ovat löylytuoksut, kynttilälyhdyt, pellavaiset laudesuojat, hierontaöljyt, jalkasuolat sekä saunaturpeet, -hunajat ja -mudat. Pengerjoella Kukkosten suvulla on erikoinen ja aivan uusi saunatraditio: he rakentavat mökkilammen jäälle saunan jäästä, ja avanto tulee tietenkin viereen. Vaati rohkeutta tehdä oikein.” Perjantaina myös perinteinen yläkoulun Lucia-kulkue ”toi valon” kirkonkylälle. Saunanautintoihin saattaa kuulua piehtarointi lumessa tai lumienkeleiden teko löylyjen välissä. Jouluaattona monessa perheessä saunotaan jo päivällä. Vesiämpärissä saattoi hautua vihta. ja 6.-luokkalaiset tytöt esiintyivät päiväkodin ja koulun yhteisessä Luciajuhlassa. Joulupukki saunan ovella Moderniinkin joulusaunaan saa tunnelmaa ja nostalgiaa pienin hankinnoin. Löylyssä unohtuvat tittelit ja arjen murheet. Luciana kulkueessa oli Hilla Isopahkala. Ne tuovat iloa ja ylellisyyttä. Vaivattomuus ja hygieenisyys sanelevat saunan sisustuksen. Moni pakastaa tai kuivaa kesällä vihtoja odottamaan joulusaunaa. Joka päivä joudumme valitsemaan, tehdäkö oikein vai väärin. Siellä on kaakelia, terästä ja muovia. Saunalla oli monta tarinaa. Saunassa ei saanut riidellä eikä huutaa. Varsinkin lasten mieleen ovat esimerkiksi löylykiville asetettavat vettä höyrystävät reikäkivet, oma löylynheittoon liittyvä loru, laulu, päähine tai tietty mielijuoma. Joulusaunaan voi jokainen pienellä kekseliäisyydellä luoda aivan omat traditionsa, jotka saavat poiketa menneitten polvien tavoista. Vesi valui ulos lattiassa olevaa kourua myöten, ja talvisin nurkissa oli jäätä. Ähkiminen ja hikoilu sikiöasennossa muistuttaa taantumista kohtumaiseen tilaan. Mökki on Valkealammen rannalla ja jääsauna rakennetaan suvun yhteisenä projektina. Merja Kukkosen mukaan jääsaunan löylyt ovat oikein lempeät ja kosteat. Paras kaikista saunoista on joulusauna. Saunan lämmitys alkoi veden kannolla, puun hakkuulla ja tulipesien sytytyksellä. Monessa nykysaunassa on lasiovi löylyja pesuhuoneen välillä, sähkökiuas, lattialämmitys, termostaatteja ja mittareita. Viime viikonloppuna rakennusprojekti lammenjäällä käynnistyi taas.... Siksi löylyhuoneen tulisikin olla hämärä ja punervasävyinen. Parhaimmillaan saunalla voikin olla terapeuttista merkitystä suojattuna tilana, jossa ihmisellä on lupa olla ja tulla nähdyksi alastomana ilman häpeää. Saunan tuoksu oli sekoitus savua, mäntysuopaa ja vanhaa puuta. Siellä harjoittivat tointaan kupparit ja hierojat, sekä yöpyivät kulkumiehet. Viime jouluna vierailulla kävi myös Toppalan tonttu. Vielä isovanhempiemme aikana saattoi koko talon väki kokoontua yhdessä saunomaan tasavertaisina. Vielä nytkin sauna antaa rentoutusta, poistaa särkyjä ja kirkastaa mielen. Aisti-iloja luomusaunasta Suomalaisten rakkaus saunaan ei johdu pelkästä puhdistautumisen tarpeesta, vaan sen vaikutukset ulottuvat syvemmälle. Kylmä saunajuoma kruunaa nautinnon
1800ja 1900 -luvun taitteessa suomalaisen naisen avioliitto ei-eurooppalaisen miehen kanssa oli vielä suurempi uutiskynnyksen ylittävä sensaatio. Emilia Karikko suoritti yliopiston matrikkelin mukaan medikofiilitutkinnon 30.11.1896. H. Lapset olivat petäjävetisen omana aikanaan edistyksellisenä pidetyn tilanomistaja K. Kun lampi on aika syvä aivan pikku lammeksi, on nimessä ruotsinkielisten herrojen sana djup ’syvä’. Avioliitto purkautuu muutaman vuoden päästä Tilanomistaja K. Vai mistä tuo Kello-noihin nimiin. Vaikkei kihlauksen todenperäisyyttä lehden mukaan voitu todistaa, lehti kuitenkin mainitsee naisylioppilaiden lähettäneen onnittelusähkeen kihlauksen johdosta Pariisiin. Mutta sanan hyvin vanha ja harvinainen muoto diuper. Jo varhain eli vuonna 1530 asiakirjassa oli nimi Kindaus, v. Karikko adoptoi lapsenlapsensa, jotka kuitenkin kuolevat jo pikkulapsina. Syytteenä on laiton yhdessäolo. Pariskunta vihittiin myöhemmin Lontoossa heinäkuussa 1897. Opettajan lehti huomio Milja Royn 70-vuotispäivän vuonna 1939. Mohun Roysta ei ole jäänyt jäljelle muuta tietoa kuin Karikko-suvussa kiertänyt tarina Gandhin lääkärinä toimimisesta. Ilmari Kosonen metsänhoitaja, matkailuopas JUHANI LILLBERG Kelloperän tekolampiin juoksee lähteestä vesi kesät talvet.. Emilia ”Milja” Roy on haudattu Kuhmoon sukulaistensa kanssa samaan hautaan. Siinä kerrotaan suomalaisesta naisylioppilaasta, joka on kihloissa intialaisen ”bramiinin” kanssa: ”Muuan nuori lääketieteellisiä opintoja harjoittava naisylioppilas lähti jatkamaan Pariisiin opinnoitaan. H. Nostivat järvimalmia ja sulattivat rautaa jo joskus lähes tuhat vuotta sitten. Mistä ovat tulleet nuo nimet Kellomäki tuon mäen nimeksi ja nimi Kelloperä talon nimiksi. Nimien tausta selviää, kun ottaa selville, että aikoinaan ovat Petäjäveden järvillä – Kintauksenjärvillä ja muuallakin liikkuneet ruotsinkieliset ruukkimestarit. Juttu raukeaa, mutta niin lopahtaa Royden avioliittokin muutaman vuoden sisällä. Kirja sai Keski-Suomi lehdessä 12.7.1898 murskaavan arvostelun. He olivat oletettavasti hakemassa puolustukseen tarvittavia asiakirjoja muun muassa Englannin konsulilta ja lakimieheltä. Tämä nuori nainen, jolla on suomalainen nimi, harrastaa suuresti teosofiaa.” Artikkelissa kerrotaan, kuinka Emilia Karikko oli Pariisissa etsiessään kirjakaupassa teosofista kirjallisuutta tutustunut kaupassa samaan aikaan asioineen Nagendo Mohun Royn kanssa. Kirkonkelloja ei mäellä ole voinut olla, kun ei ole kirkonmäkeä. Sanomalehdistä löytyy jonkun verran uutisia Royn saapumista appelaansa Petäjävedelle. Karikko ja herra Roy Petäjävedeltä yöpyivät 25.1.1896 Helsingin Uudessa hotellissa. On kummallinen nimi lammelle, onko edes saamen kieltä ja onko edes muinaissuomen sanastoa. Kohtalokas tapaaminen kirjakaupassa Pariisissa Mikkeli-lehdessä oli 29.1.1897 uutinen, jossa ei mainita Emilian Karikon nimeä. Kansainvälinen paikka tämä rautakylä Petäjävesi jo monien, monien satojen vuosien takaa. Tuolta Kellomäeltä luoteeseen, valtatien pohjoispuolella on Umpilammensuolla Tiipperlampi. Lampsinlahden nimikin on ruotsia; sana klamp tarkoittaa ’järvimalmikappaleita’. Onko taloissa ollut vellikelloja ja siitä nämä nimet. H. Tavoitteena oli suorittaa lääkärintutkinto. Kintaus-nimet Petäjävedellä olivat neljällekin professorille liian vaikea nimirypäs avata. On vanhaa ruotsin sanastoa. Noissa Kello-nimissä on ruotsin sana källa tarkoittaen ’lähde’. Noiden Kellomäen ja Kelloperän maastossa merkille pantavaa on, että on kahdeksan lähdettä aivan talojen lähimaastoissa, aivan vieressäkin. Uutisen mukaan hän oli toiminut opettajana Kavatsaaressa eläkkeelle jäämiseensä saakka 1936. Samaa teki myös eräs nuori rikas indialainen bramiini, joka myöskin harjoittaa Pariisissa opintoja. Niiden kielten sanastoa ei nimessä ole. Kelloperällä pari kaivettua lähdelampea pihapiirissä. Emilia ja Mohun Roy haastetaan käräjille. Nimismies Lilius toteaa muun muassa: ”Milja Kaarlontytär Karikko meni Pariisiin opintojaan jatkamaan ja toi sieltä mukanaan miehen, josta ei tunneta muuta kuin että on intialainen hindu ja täysi pakana, vaikka kutsuu itseään professoriksi”. Kun kulmakunnalla järvimalmista rautaa sulattavat ruukkimestarit pitivät, että maat ovat liian karuja kaskenpolttoon ja peltojen raivaukseen, he antoivat paikalle nimen kielensä ’karua maata’ tarkoittavasta sanasta skinnte ja siitä nimi Kintaus. Muitakin kuin tienvarren Vehkasuon lähde. Kun kunnan vesihuolto pettää, on vesipulassa luonnon lähteitä raikkaan juomaveden ottoon. Onhan Pengerjoen Mommio-talon nimeässä ja Mommiojärven nimessä ruotsin sanan momm, tarkoittaen ’järvimalmia’. Tuolla tavoin näitä ruotsinkielen sanoja on siellä täällä Petäjäveden paikannimissä. Esimerkiksi Suomalainen lehti (13.9.1897) uutisoi tapahtumia otsikolla Kaukaisia Vieraita. Lähteet: Satakunta 26.1.1897, Mikkeli 29.1.1897, Västra Nyland 7.5.1897, Suomalainen 13.9.1897, Uusi Suometar 26.1.1898, www.naistenaani. 1544 Kindahuierffuij ja kylän nimi Kindahu. Tätä perua Suomessa on tavattoman paljon Kello-nimiä eikä niiden perusteina koskaan ole kirkonkellot, vaan tuo ruotsin sana källa paikkojen lähteistä. Kihlauksesta uutisoitiin sanomalehdissä ympäri Suomen. Julkisuudesta huolimatta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. S a t a k u n t a l e h t i 26.1.1897 kertoo, miten nuori naisylioppilas meni eräänä päivänä kirjakauppaan silmäilläkseen teosofista kirjallisuutta. Karikko vierailee Helsingissä intialaisen vävynsä kanssa. Vaikka heidän silloisista toimistaan ei papereita ole tehty eikä säilytetty. Roy kuoli yli 95-vuotiaana vuonna 1965. K. Karikon ja hänen vaimonsa Juliaanan lapsenlapset tyttö ja poika, jotka olivat syntyneet heidän tyttärensä Pariisissa lääketiedettä opiskelleen Emilia Karikon (Royn) avioliitosta intialaisen lääkärin kanssa 1800-1900-luvun vaihteessa. Sivu 08 Nro 51 18.12.2019 Kellomäen ruotsinkieliset lähteet Milja Roy kansainvälinen avioliitto 1800-luvun lopussa Tuula Vuolle-Selki Petäjäveden vanhan kirkon vieressä on Karikon sukuhauta, jonka kivessä lukee Karikon nimen lisäksi Lapset. Mäellä on talo Töyrylä, mutta on myös talon nimi Kelloperä. Emilia, ”Milja” Roy teki työuransa opettajana Emilia Roy julkaisi käräjäjutun aikoihin Milja Royn nimellä kirjasen Kastijärjestelmä Intiassa. Kuivasmäen Ala-Meronen-järven laskujoen Merouvenjoen kosken Kummunmyllyn vieressä on jokeen virtaava lähde. Helsingin yliopistoon erillisellä opiskeluoikeudella Emilia Karikko opiskeli Jyväskylän Lyseossa yksityisoppilaana ja ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän pääsi erillisellä opiskeluoikeudella opiskelemaan Helsingin Keisarilliseen Yliopistoon. fi/milja-roy-kansainvalinenavioliitto-1800-luvun-lopussa/ Petäjävedellä on vähän kirkolta länteen, valtatien eteläpuolella ja leveän voimalinjan vieressä maastossa Lemettilänsuon vieressä Kellomäki. Siitä todistaa myös Uusi Suometar -lehti, jonka mukaan K. Muistuttaa 1950-luvun Gil Hilario ja Armi Kuusela -romanssia ”Bramiiniprinssin” ja suomalaisen naisylioppilaan suhde muistuttaa 1950-luvun Gil Hilarion ja Armi Kuuselan romanssia, ja siitä seurannutta julkisuutta. Sen perusteella lähimaastossa on Kellomäki, vaikka sen rinteillä ei lähdettä ole. Hindun kirjeitä Eurooppalaiselle ystävälleen. Nimissä osa -hu on ruotsin ho eli sanan hög harvinainen muoto ja tarkoittaa ’ylänkö’. Se oli tuolloin pääopintoihin valmistava tutkinto, jonka jälkeen sai luvan varsinaisiin lääkärinopintoihin. H. Milja Roy ei saattanut lääkärin opintojaan koskaan loppuun, sen sijaan hän valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi 1900 tehden pisimmän yhtäjaksoisen työuransa Karjalassa Antrean Kavatsaaressa. Hän ei mennyt uudestaan naimisiin ja säilytti Roy sukunimen
Pesonen Oy Triptek Ky Tuomi Jorma Tmi Urasto Ky Wehkeet Kuntoon Velj. Sivu 09 Nro 51 18.12.2019 Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta! Toivotamme ystäville, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! Autoja kolarikorjaamo Tmi Reijo Sipilä Helinä Rosala Janne ja Marita Moilanen perheineen Konditoria Pekkarinen K-S Asuntovälitys LKV Petäjäveden Autoja konekorjaamo Petäjäveden kirjasto Petäjäveden Luonto ry Pientalohuolto M. Strömberg Oy Verhoiluverstas Marja Saukko Vuomet Oy ÄSSÄ RAKENTAJAT Oy. Kuulutukset ovat nähtävillä kuntalan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa http://kuulutukset. Pesulavälityspalvelu jatkuu taas ensi vuonna! Vielä ehtii hankk ia pehm oiset paket it pukin kontti in! Petäjäveden Yrittäjät toivottavat Rauhaisaa Joulua & Menestystä tulevaan! www.yrittajat.fi/keski-suomenyrittajat/petajavesi www.facebook.com/Petajavedenyrittajat Asianajotoimisto Jukka Hokkanen Ky Audiola Oy IP-Yhtiöt Oy J&J Trukit Oy Jaatinen Markku Jevili Oy Jyväs Media Oy Järvinen Arto Liikenteenharj. KIRJASTO Kirjasto on suljettu 23.12.20196.1.2020. Puranen Raimo Heinonen Tmi Väinö Räsänen & Meijän siivous Tmi KUNNANVIRASTO ON SULJETTU 23.12.2019 6.1.2020 Kiireellisiä asioita kuitenkin hoidetaan päivystysluonteisesti virastoaikoina seuraavasti: SOSIAALITOIMISTO Puhelinpäivystys klo 9-11 046 923 6506 TEKNINEN TOIMISTO RAKENNUSVALVONTA Kiinteistösihteeri tavattavissa 30.12.2019-3.1.2020 0400 533 164 Vesilaitoksen ja kiinteistöjen päivystys 0400 726 281 ma to klo 16.00 07.00 ja pe klo 14.00 ma klo 07.00. Sointu Palvelut Maansiirtourakointi Ijäs Oy Markkinointi Hanna Hautamäki Mecamiehet Oy Metsä-Jokeri Oy Minidac Oy Onnentaksit Oy Parturi-Kampaamo Tiina Leppälä Pe-Me Ky Jukka Pitkänen Petäjäveden Apteekki Petäjäveden Hieronta Rennox Petäjäveden Konetyö Oy Petäjäveden Metalli Oy Ab Petäjäveden Murkinakulma Oy Petäjäveden Osuuspankki Petäjäveden Tekstiili Petäjävesi-lehti Pohjolan kiinteistökartoitus Oy Rakennuspalvelu Pasi Ylennysmäki Ky Remppa Eemu Oy RKJ Rahikainen Ky Sinksi Oy Smart Autokoripalvelut Oy SM-AUTOPALVELU Soljuva Taloushallinto Oy SV-palvelu Henry Moilanen T:mi M. Reina Kipriikka K-Market Porkkana, Matti Lahtinen Ky Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Kuljetus Mantsinen Oy kW Sähkö ja Automaatio Kytömaa Oy Loma-Ässä M. petajavesi.fi Kunnanhallitus Rauhallista Joulua & Liikunnallista Uutta Vuotta 2020! KIITOS Petäjäveden Tekstiilin asiakkaille kuluneesta vuodesta & Lämpöistä Joulua! Päivi lomailee 24.12.2019-6.1.2020. Kahvila Freesi Oy Kaivinkonetyöt K. Salonen Tauno Viitanen Teemu Salmela Ky LVI-huolto Terästyö Kukkola Oy Tilitoimisto T
2 miljoonaa siihen hankkeeseen. Tuulihaukat palaavat muuttomatkalta lähinnä huhtikuussa, jolloin on ensimmäinen mahdollisuus nähdä niitä hakkuuaukoille sijoitetuilla pöntöillä. Kaikki mainitut lajit pesivät pöntöissä, ovat näillä seuduilla esiintyviä sekä tunnetaan tehokkaina myyränpyytäjinä. Lauri Ijäs Hakkuuaukkojen reunoille vietiin 15 pönttöä houkuttelemaan myyränmetsästäjiä.. Pönttöjen kiinnittämiseen osallistuivat maanomistajan edustajana Otto Kokkila ja Petäjäveden Luonto ry:stä puheenjohtaja Tapani Nislin, Aake Ojala ja Lauri Ijäs. Sijoittamisessa pyrittiin huomioimaan lajikohtaiset elinpaikkavaatimukset. Lisää mielenkiintoa tuo, että Vöyrillä kilpaillaan aikuisten SMmitaleista ja Kontiolahdella puolestaan kauden ensimmäisistä nuorten SM-mitaleista. Pöllöjen pöntöt sijoitettiin hakkuuaukkojen reunoille tai vähän syvemmälle reunametsään. Onko nyt niin, että valtuutetuilta puuttuu rohkeutta, koska joku voisi kysyä hankaliakin asioita. Kilpailuja Helander jatkaa joulun jälkeen. Sovittiin 15 pöntöstä, jotka luontoyhdistyksen ”pönttömestari” Aake Ojala ammattitaidolla rakensi. Kuntalainen Helanderin hiihtokausi käynnistynyt mukavasti Eemil Helander on alkutalven ensimmäisten kilpailujensa jälkeen hyvillä mielin, sillä kausi on lähtenyt mukavasti käyntiin. 250 – Avoimuuteen ja päättäjiin liittyen. Mielenkiintoista on kevätyönä käydä kuuntelemassa, ovatko asukkaat löytäneet pöntöt. Minusta kaikkien pitäisi tehdä oma osansa olipa se sitten jotain pientä tai sitten jotain isoa. Kaikki voisivat kierrättää enemmän. Toivottavasti kaikki ymmärtävät asian vakavuuden ja tekevät jotakin muutoksia elämän muuttamisessa ympäristöystävällisemmäksi. – On mennyt aika hyvin. Omanikäisten porukassa hyvä kisa, hän sanoi. Vaikka alkukauden perusteella voisi jo hyvinkin ennustaa paikkaa nuorten MM-kisajoukkueessa, Helander jatkaa kauttaan maltillisesti kohti MMedustuspaikat ratkaisevia katsastuksia. Samoin Pauli on esittänyt kyselytunnin pitämistä ennen valtuuston kokousta, vaan ei ole onnistunut sekään. Voisi vähentää autolla ajamista niin paljon kuin vain voi. Kesän jälkeen on tänä vuonna vähän pidempi aika ollut valmistautua. Tarkoituksena on torjua luonnonmukaisesti metsäpuiden taimien myyrätuhoja. Sunnuntaina Helander kilpaili aamuhämärässä Skandinavia cupissa Vuokatissa 15 kilometrillä, jossa hän oli suomalaisista ikäluokassaan Johannes Vuorelan jälkeen toiseksi paras ja koko kilpailussa 150 maaliin tulleen hiihtäjän joukossa 79:s. Ihmisten pitäisi reagoida asiaan, jotta me nuoret voimme elää samanlaista elämää kuin aikuiset ovat saaneet elää. Kisoissakin on jo ok-suorituksia tullut, Helander tuumii alkukaudestaan. Pöntöistä neljä oli suuria viirupöllölle tarkoitettuja, viisi helmipöllön kokoa, kolme piskuiselle varpuspöllölle ja kolme tuulihaukalle. Ilmastonmuutos on paha juttu, koska kohta monet eläimet kuolevat sukupuuttoon. 1,5 milj.) ja antoivat takauksia n. – Jäi hyvä fiilis. Huolestunut nuori Kunnanjohtajasta Sitten kun kunnanjohtaja vaihtaa maisemaa, niin kannattaako tänne edes palkata enää kunnanjohtajaa. – Valokuitua ei voi pitää syypäänä kunnan talouden heikkoon tilaan, vaan niitä keskustalaisia ja demareita, jotka syytivät rahaa (n. Monet eläimet kuolevat, koska ovat tottuneet kylmempään ja sitten kuolevat kasvit ja lopulta me ihmiset koemme sukupuuton. – Mitä tulee aloitteeseesi, niin en usko sen mielekkyyteen, koska päätöksiä ja valmisteluja ei tehdä todellakaan Facessa, vaan sitä varten meillä on virkamiehet ja vaaleilla valitut päättäjät. Miksi ei valtuuston kokouksia voi videoida, kuten Pauli Riikonen ja moni muukin on esittänyt. Tämän aiheuttaa jäätikköjen sulaminen ja sitten merivedestä tulee murtovettä ja se aiheuttaa eläinten kuoleman, jotka ovat tottuneet suolaveteen. Helmikuussa edessä olevia nuorten MM-katsastuksia Vöyrillä ja Kontiolahdella hän odottaa mielenkiinnolla. Tästä voisi tarvittaessa järjestää vaikka kyselyn kuntalaisille ja aiheesta pitäisi kunnolla keskustella. Ja jos ihmiset luulevat, että se on hyvä, kun tulee lämmintä, se ei ole totta. Nyt uusille ratkaisuille olisi oiva tilaisuus, kun eiköhän joku hänet johonkin hommaan ota ennen pitkään. Hakkuuaukkojen heinittyessä mahdollisuus myyräkantojen kasvuun ja puuntaimien myyrätuhoihin kasvavat. Nuorten maajoukkueeseen kuuluva Helander on saanut harjoitella hyvissä olosuhteissa muun muassa leireillä Oloksella ja Vuokatissa, mutta kiitosta saa myös Laajavuoren latu Jyväskylässä. Hyvää joulua ja parempaa ensi vuotta kaikille ja viisautta sekä vastuuntuntoa päättäjille, etenkin niille, jotka viime valtuustokaudella tekivät niitä hölmöjä päätöksiä, joista nyt kaikki kuntalaiset maksavat kallista hintaa! Terveisin, Ilpo Koikkalainen Lukijalta Ilmastonmuutos tuhoaa maailman Jos jatkamme samaan malliin, niin jäätiköt sulavat ja vesi ylettää jo Helsingin tuomiokirkon edessä olevien portaiden ylimmälle portaalle. Sitten voisi vähentää lihan syöntiä ja sähkön käyttöä. Heidi Lehikoinen HEIDI LEHIKOINEN Pönttöjä myyrätuhojen torjuntaan LAURI IJÄS Petäjäveden Luonto ry rakensi pöllönpönttöjä Kokkilan maatalousyhtymän omistamille maille, uusien hakkuuaukkojen reunoille. Pöntöt sijoitettiin lokakuun lopulla Viherinmäen ja Kummun mäen reunamille. Mitä järkeä on näillä rahoilla pitää organisaatioita pystyssä ja mitkä muut luovat ratkaisut voisivat tulla tulevaisuudessa kyseeseen. Vapaa hiihtotapa on ollut Helanderille vahva, ja sitä se oli sunnuntainakin nopeassa kelissä käydyssä kilpailussa. Tuulihaukan pöntöt sijoitettiin hakkuuaikoille jätettyihin keloihin. Vaikka kauden tärkeimmät kilpailut ovat vasta myöhemmin talvella, ovat tulokset jo toistaiseksi olleet lupaavia. – Ei ole satoja valokuituliittymiä Petäjävedellä, vaan n. Sivu 10 Nro 51 18.12.2019 Jouluiset terveiset Hannes Ylikoskelle Muutamia huomioita kirjoituksestasi 13.11.2019
Avatouintimaksut, uudet ohjeet ja pukuhuoneen avaimet K-Market Porkkanasta. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Kuntosalikorttien uudet hinnat 1.1.2020 alkaen: 3kk aikuiset 40€ sekä opiskelijat, alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset 25€, 6kk 50€ ja 30€, 12kk 75€ ja 45€. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Tervetuloa Fysiokseen. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO Avoinna ma 23.12. Uudet harrastajat: tarkistakaa päivän tilanne PetPet YU -WhatsAppryhmästä. www.petpet.fi MYYNNISSÄ KOTIMAISET JOULUKUKAT! Joulun aukioloaikamme: Su 22.12. Puh. klo 10-13 Suljettuna 24.12.2019 6.1.2020 050 544 1200, www.kahvilafreesi.fi Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com PET PET TIEDOTTAA JALKAPALLOA Harjoitukset Kulttuurikeskuksen salissa: Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2010/2011, TI 17:30-18:30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2008/2009, TI 17:30-18:30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2006/2007, TI 18.30-20 ja PE 18-19 Tytöt ja pojat 2004, PE 19-20 Miehet, TI 20-21.30 ja PE 20-21.30 Naiset TO 19.30-21.00 (harraste) ja SU 15-16.30 (kaikille avoin) Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet), MA 19-20.15 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044-3236089, jokaheis@gmail.com. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Kuntosalimaksut ja avaimet K-Market Porkkanasta. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot) YLEISURHEILUA Harjoitukset Kirkonkylän koululla: ti 16.30-17.45, to 17-18, la 14-16, su 14-16. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. klo 9-18 Jouluaattona 24.12. Avantouinnin talvimaksu 44 euroa, uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lisätietoja www.petpet.fi/yleisurheilu. Pantti sisältyy hintaan, vanhan pantin voi palauttaa 31.12.2019 saakka. klo 8-12 Ke 25.12 to 26.12 suljettu Even Kukka, Suutarintie 1, 041 3177380 Rauhallista Joulua!. Muista kotitalousvähennys! I. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Lisätietoja Sanna Piispanen, 040 825 1807. KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA PetPet on mukana Seurayhtymässä, joka mahdollistaa petäjävetisille edullisen kuntosalin ja Uimalan avantouintipaikan! Lisätietoja Matti Heinänen 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. VAIHTOLAVAPALVELUT JA LOKAPALVELUT 040 518 1220 www.linlog.fi vaijeri / koukku • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. LENTOPALLOA Mukaan mahtuu uusiakin pelaajia! Tarkemmat harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Kintauden koululla: su 10-12. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Papintie 2! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. klo 10-14 Ma 23.12. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh
Red Delicious Omena Italia 1 , 25 kg Voim. 19.–24.12. Vaikka sattui syksyn sateisin päivä tunnelma ei latistunut. JOULUPUKKI kk-alue ja lähiympäristö 040 542 6637 S-market Petäjävesi ma–la 7–21, su 9–21 Poimi suosikit juhlapöytään meiltä. 9–21 Voim. 5 kg tuoresuolattu Suomalainen Fazer Kääreelliset konvehtirasiat 270–350 g (10,43–13,52/kg) 3 , 65 Voim. Teitte yhdessäolon hetkistä ikimuistettavan. Pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa! Rauhallista joulua! T. Ohjelmallinen tilaisuus ke 15.1.2020 alkaa klo 17.30 kahvituksella ruokala Masuunissa. Hyvää Joulua, Rauhallista Uutta Vuotta 2020! Seija Anna-Liisa PETÄJÄVEDEN URHEILUAUTOILIJAT RY JA X KYLÄSEPPÄRALLI KIITTÄÄ tiekuntia, Petäjäveden kuntaa, yhdistyksiä/seuroja, yrityksiä, yksityisiä ihmisiä. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa 10.1.2020 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Petäjäveden kunta, lupalautakunta Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.fi. Rata sijaitsee tilalla Kirri (592-404-1-172). suljettu ti 31.12. Lisätietoja antaa ympäristösihteeri puh. Haluamme toivottaa joka taloon hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! Kirjasto on suljettuna muutostöiden vuoksi 23.12.-6.1. PETÄJÄVEDEN APTEEKKI Papintie 2, puh. Ilmoitusasiakirjat ovat nähtävillä 12.12.2019 10.1.2020 kunnanvirastolla ympäristösihteerin työhuoneessa ja kunnan Internet-sivuilla (www. Kilpailu keräsi suurimman osanottajamäärän tänä vuonna järjestetyistä rallikilpailuista. Vain kotitalouksille. 7–16 25.12. 1,79 + pantit 0,80) 7 , 79 kg HK Viljaporsaan luuton juhlakinkku n. 014 267 3042 tai niina. Myllyn Paras Torttutaikinalevy 1 kg 1 , 69 smarket.petajavesi Ota käyttöön tilaukseesi kuuluvat käyttäjätunnukset kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi. Petäjäiset palkitsee seuran urheilijoita, vetäjiä ja talkoolaisia. Kaikkia teitä, jotka olitte tekemässä ja vaikuttamassa X Kyläseppärallin syntyyn ja tapahtuman läpiviemiseen. Ja onnistuitte siinä mainiosti. Kirjaston väki KUULUTUS Petäjäveden Reserviläiset ry (ytunnus 1041295-7) on tehnyt lupalautakunnalle ilmoituksen vähäisestä ampuradasta. Rainbow Leivinarkki 24 kpl (0,02/kpl) , 49 PALVELEMME JOULUN AIKAAN 24.12. 12.–24.12. Paulig Presidentti Kahvit SJ tai PJ 500 g (6,98/kg) 18 , 90 kg Atria Takuumurea naudan ulkofilee Suomalainen 3 , 49 Rainbow Graavija kylmäsavulohiviipaleet 100 g (34,90/kg) 2 , 59 Voim. Sivu 12 Nro 51 18.12.2019 Kiitämme kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! Joulun ajan aukiolot: ti 24.12.-to 26.12. Tervetuloa! Kiitos ystävät muistamisesta täyttäessäni 91 vuotta 13.12.2019. 19.–24.12. Nenänpäästä vesi tippuen kaikki te teitte hienon työn onnistuneen tapahtuman luomiseksi. petajavesi.fi -> kuulutukset). 3 , 49 Voim. välisen ajan. SULJETTU 26.12. Kilpailijoilta saamamme positiivisen palautteen haluamme välittää Hyvän Joulun toivotuksien kera teille kaikille! Kyösti kiittää! Ystävät, naapurit, sukulaiset läheltä ja kaukaa. klo 9-15 ke 1.1.2020 suljettu Muina aikoina palvelemme aukioloaikojemme mukaan. 19.–24.12. 2019 LUPALAUTAKUNTA Seuratoiminta Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistyksen sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pe 27.12.2019 klo 17:30 Tupamäen kylätalolla. koivula@petajavesi.fi Petäjävedellä 18.12. 014 854 113 petajavedenapteekki.fi PETÄJÄVESI GAALA 2019 Tervetuloa Petäjäveden Petäjäisten ja Petäjäveden kunnan vapaa-aikatoimen yhteiseen palkintogaalaan! Kunta palkitsee menestyneitä urheilijoita ja aktiivisia liikunnan edistäjiä vuodelta 2019. Erityiskiitokset Hannalle hyvästä tarjoilusta ja juhlavista puitteista. Pepsi Max 2 x 1,5 l, 3 l (0,60/l) (sis. Lämpimästi tervetuloa! Petäjäveden Petäjäiset & Petäjäveden kunta Sammakkokangas Oy:n asiakaspalvelu ja toimipisteet ovat kiinni 23.12.2019 1.1.2020 välisen ajan. 17.–23.12. Juhla auditorio Miilussa klo 18