– 28. Nykyiseen hallituskauteen Ketola sanoo olevansa pettynyt. Ketola oli ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, silloin hän sai 718 ääntä. Ilmastoasioihin hän on tutustunut myös ollessaan mukana IPCC-työryhmässä. On hyviä vaalikoneita ja myös huonoja vaalikoneita, ihan kaikkiin en vastaakaan, Ketola toteaa. – Itselleni tärkeimpiä asioita ovat ympäristö-, ilmastoja vesistöasiat. maaliskuuta. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa TIINA LAMMINAHO Ympäristöasiat toivat ehdokkaaksi Tiina Lamminaho Petäjävetinen kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Tarmo Ketola on Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana ensi huhtikuun vaaleissa. Hän sai viime vaaleissa 4354 ääntä, varalle jääneen Touko Aallon äänimäärä oli 3075. Puolueen yhteisiin kampanjatilaisuuksiin osallistun, ja erilaiset keskustelutilaisuudet, joissa näkee muita ehdokkaita, ovat hyviä. Eikä pidä keskittyä vain yliopistoihin, meillä on resurssivajetta myös peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. – Itse olen kouluttautunut pitkälle, väittelin tohtoriksi vuonna 2007, ja varmasti senkin takia koulutusasiat ovat lähellä sydäntäni, Ketola sanoo. Olin myös Suomen luontopaneelissa tiedekoordinaattorina, minä aikana vahvistui käsitys siitä, kuinka hurjassa tilanteessa oikeastaan olemme. Äänestyspäätöksiä tehdään Ketolan mukaan nykyään paljon vaalikoneitten perusteella. Somessa olen varmasti esillä, vaikka Facebook muuttikin mainontaansa. – Isoa määrää rahaa ei ole tarkoitus kampanjaan laittaa, toki, jos lahjoitusvaroja tulee, niitä käytetään. huhtikuuta, ennakkoäänestys on 22. Somessa ja kaduilla Omaa kampanjaansa Ketola ei ole vielä suunnitellut. – Niihin on vastattava ajatuksella ja huolellisesti. Ihmisillä on ymmärrettävästi turvallisuuden kaipuuta, mutta muutoksen pelosta pitäisi päästä eroon. – Nyt eletään kriittisiä vuosia, jolloin pitäisi tehdä voimakkaampia muutoksia. Tässä tilanteessa muutos on ainoa tapa pärjätä. Ensi vuoden eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2. Myös kaduilla pitää olla läsnä; viimeksi kampanjointi rajoittui aika paljon Jyväskylä – Keuruu – Petäjävesi – Muurame -akselille, nyt pitäisi kiertää Keski-Suomea laajemmin. – Viime kerralla tein kampanjaa pääsääntöisesti yksin, eikä minulla ollut siitä mitään kokemusta. Oma tulos riippuu tietenkin puolueen yleiskannatuksesta, mutta odotan, että äänimäärä nousee viime kerrasta selvästi, Ketola toteaa. Petäjäveden kunnan valtuuston ja hallituksen lisäksi Ketola istuu maakuntavaltuustossa. Tarmo Ketola on nyt toista kertaa eduskuntavaaliehdokkaana.. Eduskuntavaaliehdokkaaksi Ketola sanoo lähteneensä ennen kaikkea siksi, että haluaa edistää itselleen tärkeitä asioita. – Toki vaaleissa ehdokkaaksi asettuminen on oleellinen osa puoluetoimintaa, Vihreän Keurusseudun puheenjohtajana toimiva Ketola toteaa. – Se oli ihan hyvä tulos kampanjointiin nähden. Tarvitsemme hyvälaatuista opetusta joka tasolla. – Haluaisin palauttaa koulutuksen arvostusta ja parantaa rahoitusta. Keski-Suomesta eduskuntaan valitaan kymmenen kansanedustajaa, istuvassa eduskunnassa on yksi keskisuomalainen vihreä kansanedustaja, Bella Forsgren. Vihreäthän ei näy kovin paljon pienemmillä paikkakunnilla, kun niissä ei ole paikallisyhdistyksiä. vuosikerta Nro 422022 Keskiviikkona lokakuun 19. Luonto on minulle tärkeää omien luontoharrastusteni, muun muassa metsästyksen, kautta, mutta asiat tulevat minua lähelle myös työni takia. Ympäristön huonontunutta tilannetta ei nähdä yleisesti, eikä luonnossa tapahtuneita muutoksia pidetä riittävän suurina, jotta niistä osattaisiin huolestua. Nyt voin ottaa vinkkejä siitä, mitä muut ovat tehneet, Ketola toteaa. Myös koulutus tärkeää Ketola työskentelee Jyväskylän yliopistossa ekologian yliopistolehtorina. Sivu 1 Nro 42 -19.10.2022 62. Ympäristöasioiden lisäksi Ketola haluaa vaikuttaa koulutusasioihin. Biologina näen ympäristön tilan varmasti raadollisemmin ja totuudenmukaisemmin kuin moni muu. Onneksi Suomessa on tehty jo hiilineutraalisuustoimia ja siirrytty uusiutuvan energian käyttöön, mutta vihreä siirtymä ei ole lähellekään valmis, Ketola sanoo
Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. fi Maarit Nurminen maarit.nurminen@ petajavesilehti.fi 0400 644 899 Tapulin Tapulin takaa takaa ”Ystävä sä lapsien pientäs auta holhoten” Siitä on vierähtänyt jo kuusi vuotta, kun avasimme kotimme ovet lyhytaikaisesti sijoitetuille lapsille. Näiden vuosien aikana ovi on käynyt välillä tiuhaankin, olemme saaneet kulkea pienen hetken yli kahdenkymmenen lapsen rinnalla. Entisaikaan talkoilla saatettiin rakentaa naapuriin vaikka navettaa tai taloa. – Veija Grönholm, Minni Heinilä. Sillä harvalle työlle annetaan niin paljon: kaikki olemassa oleva aika, oma koti, koko perheen panos ja vielä se suurin, sydän. Maaseudulla elää vielä talkookulttuuri, josta on iloa kaikille. Meidän tehtävä on silotella niitä järistyksen ja myrskyn mukanaan tuomia maininkeja. Meiltä siirrytään joko pitkäaikaiseen sijaisperheeseen, perhekuntoutukseen, adoptioperheeseen tai osa palaa myös omaan kotiin. Kun läheinen riistää hengen itseltään, jäljelle jääneet joutuvat itsekin kuoleman varjon maahan. On uskallettu, nyt voi todeta. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sellaista esiintynee edelleen, mutta lähinnä sukulaisten ja ystävien kesken. Keltaisen kirkon rantaan rakentuvan luontopolun työt ovat vielä kesken, joten mukaan ehtii vielä. Levikki noin 1600 kpl. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Meren lailla joet pienet ohjaat suuntaan oikeaan.” Virrestä 938 noita itsemurhaan. Su 23.10. Toisinaan on joutunut jopa huomaamaan altistaneensa omat lapset sellaisille asioille, joihin ei olisi koskaan heidän toivonut joutuvan. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. MTh (Master of Theology) Veijo Grönholm on toiminut helluntaiseurakuntien pastorina, sielunhoitajana ja lähetystehtävissä lähes neljäkymmentä vuotta. Silloin tuli vitsailtua, että pitäisikö talkoolaiset sekä heidän loihtimansa leipomukset pakata bussiin ja lähteä järjestämään kisoja Jyväskylän ulkopuolellekin. Mutta kyllä tämä työ ja elämäntapa on myös ottanut. Petäjävedelä kulttuuri on hyvissä voimissa.. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Heikoimmillaan se on sitten jotain muuta, mutta yksin ei tarvitse jäädä haasteidenkaan edessä. Itsemurha vaikuttaa lähipiirin lisäksi ympäröivään yhteisöön. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Sijoituksen päättyessä eteen on tullut riipaisevia luopumisia ja tunne, että lapsi vie palan sydämestä mukanaan. Yhdessä yhteiseksi hyväksi tekeminen on suomalaista perinnettä, jonka toivoisi säilyvän. Eikä se yllätyksenä ole tullut, että maailman laineiden hyökyessä ylitse, kriisissä olevat lapset oireilevat, kukin omalla tavallaan. Lapsille, joiden elämä on jollain tapaa järissyt raiteiltaan. ”Onni täällä vaihtelee taivaan Isä suojelee” Tanja Heikkinen KirjaKirjakorneri korneri Miksi lähdit näin. Pimeys laskeutuu elämän ylle, ja toivo tuntuu kadonneen ikuisiksi ajoiksi. Minni Heinilä asuu Petäjävedellä. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 23.10. Hänellä on myös evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon erikoistumiskoulutus. Toiset lapset ovat tulleet suoraan kriisitilanteesta ja toiset suunnitellusti, kun muut keinot perheen avuksi on jo käytetty. Toivo ja elämän merkityksellisyys voivat löytyä uudestaan. Toisaalta on ollut myös niitä luopumisia, jotka ovat saaneet huokaisemaan helpotuksesta, eikä sen myöntäminen ole väärin. Teos antaa lohtua ja työkaluja niin niille, jotka kulkevat paraikaa omassa pimeässä laaksossaan, kuin niille, jotka kohtaavat näitä ihmisiä. Sivu 2 Nro 42 -19.10.2022 Nro 42 -19.10.2022 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA Luitko hyvän kirjan. Ikkunoita itsemurhaan. Yhtä monta kuin ollut lapsiakin, on myös ollut syitä sille, miksi tilanteeseen on päädytty. Ensimmäinen meille muuttanut lapsi on jäänyt erityisesti mieleen – kolmikiloinen, muutaman päivän ikäinen tuhiseva nyytti. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa Su 23.10. klo 15 Rauhanyhdistyksen alueseurat Petäjäveden kirkossa Kuollut: Oiva Ensio Savolainen, 97v ja Marjo Helinä Kärkkäinen, 78v. Välillä se vie viikkoja, useimmiten kuukausia ja pisimmillään raiteita on korjailtu vuoden kaikki 365 päivää. Vanhemmuus, niin omien biologisten lasten kuin sijoitettujen lasten, on antanut meille paljon. Kaupungeissa talkootyö on katoavaa kansanperinnettä, joka on vaikuttanut jopa urheiluseurojen toimintaan. Urheiluseuratoiminnassa talkootyö on ollut merkittävässä roolissa. Seitsemän henkilöä kertoo, miten itsemurha on koskettanut heidän elämäänsä ja millainen heidän toipumistiensä on ollut. Oltiin koko perhe uuden edessä, innostusta ja kieltämättä jännitystäkin oli ilmassa. Parhaimmillaan sijaisperheen arki on sujuvasti eteenpäin soljuvaa, kitkatonta kanssakäymistä lasten läheisten kanssa ja toimivaa yhteistyötä lastensuojelun ammattilaisten kanssa. Näin sen seuraukset kertaantuvat ja ulottuvat laajalle. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Uskon, että sijaissisaruus on myös antanut lapsille jotain. Aikoinaan toimiessani tanssiurheiluseurassa ilmiö näkyi pääkaupunkiseudulla pidettävissä kilpailutapahtumissa. Lähetä lukusuosituksesi toimitus@petajavesilehti.fi. Teerikojun siirto ja korjaaminen, Uimalan sauna sekä seurakunnan rakentama luontopolku ovat oivallisia esimerkkejä tällaisesta työstä. Talkoilla tulosta Petäjävedellä on talkoiltu yhteiseksi hyväksi. Kun aallot ja tyrskyt on laantuneet ja tuleva näyttää piirun verran poutaisemmalta, on aika jatkaa matkaa. Elämä tuntuu rikkaalta ja merkitykselliseltä, kun siinä on sopivassa suhteessa kikatusta ja kiukuttelua, ilon pisaroita ja kyyneliä. Kirja osoittaa, että läheisen itsemurhasta voi toipua. Hän on toimittajana Aikamedialla. Koskettava kokoelma kokemuksista, joissa läheinen on riistänyt oman henkensä. Se on tuonut välillä rankkojakin asioita meidän elämään, mutta kaikesta on selvitty, jotenkin. klo 11.00, puhuu Jari Portaankorva. Saappaat tuntuivat suurilta: kuinka toisen omaa osaa ja uskaltaa hoitaa, välittää, kasvattaa, ottaa lähelle, rakastaa. alv 10%): w w w. Menetys ei unohdu – eikä sitä tarvitsekaan unohtaa – vaan muuttuu vähitellen osaksi omaa elämäntarinaa, jota kipu ei enää hallitse. Lähetä osoitteella toimitus@ petajavesilehti.fi. Ainakin näkökulmaa erilaisiin perheisiin ja kokemuksen siitä, että jokainen lapsi tarvitsee syliin ottamista, lohdutusta, silitystä, kehuja ja tunteen olla rakastettu. FM Minni Heinilä on työskennellyt mediaja kustannusalan eri tehtävissä vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi itsemurhaa ja toipumista käsitellään eri näkökulmista, myös yhteisön kannalta. ”Kutsut meidät kompuroivat tahtoasi seuraamaan. Tämä kirja avaa ikkuEnnen Ennen wanhaa n wanhaa n Onko hallussasi vanhoja tarinoita tai kuvia
Maastokauden työtehtävistä metsässä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lauri Ijäs Petäjäveden Luonto ry:stä kertoi, että ensimmäinen koju Teerijärvensuolle rakennettiin 1970-luvulla -2000luvun alussa sitä uusittiin, kun yliopiston tutkimus alueella oli aktiivista. Taimikonhoitorästejä on sekä valtakunnallisesti että Keski-Suomessa ja taimistakin yhä useamman istuttaa metsuri. Ministeriö muistutti myös, että joditabletteja kannattaa lääkekaapissa olla. Tämä on siis kolmas kerta, kun olen Teerikoju siirrettiin paremmalle paikalle MATTI HEINÄNEN hommassa mukana. Ydinvoimalaitosonnettomuuksista johtuvissa säteilyvaaratilanteissa sisälle suojautuminen on ensisijainen suojelutoimenpide ja se vähentää tehokkaasti säteilyaltistusta. Tämä pikaväylä tarjoaa perustaidot metsätöihin ja opetamme myös raivaussahan oikeaoppisen käytön kädestä pitäen, lehtori Päivi Kaipomäki Pokelta kuvaa. Tampinkierroksen jälkeen Luonto ry. tarjosi nokipannukahvit ja makkarat laavulla. -Käyttäjiltä on tullut jonkin verran huomautuksia asiasta. Mietinnässä on myös terassin laajennus. Talvisaikaan saunaa käyttävät seurayhtymän avantouimarit. Käytännön työstä vastasi Petäjäveden Luonto ry. Teerikoju on alun perin teerien soitimen tutkimustarkoituksiin rakennettu kuvauskoju. Koulutus voi tähdätä myös koko metsätalouden perustutkinnon suorittamiseen. Talkoolaiset purkivat muun muassa lauteet pois remontin tieltä. Työhön soveltuville on tarjolla työpaikka alalta, josta työt eivät lopu. Työtehtävät ovat Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toimialueella, joka käsittää 12 kuntaa. Maarit Nurminen Tampinkierroksen uusitun Teerikojun vihkiäisiä vietettiin sunnuntaina. -Lääkekaapin sisältö kannattaa aika ajoin käydä läpi, että siellä on sopiva kotivara, Tuomi sanoo. Seurayhtymän puheenjohtaja Matti Heinänen kertoo, että saunarakennus oli päässyt osin huonoon kuntoon. Koulutus räätälöidään opiskelijan oman osaamisen ja lähtötason mukaan, ja siitä puolet on käytännön opiskelua metsätöissä. Saunaan vaihdetaan joitakin hirsiä, uusitaan lattioita ja kattoja. Sitä pohditaan, kunhan muut korjaustarpeet ja -kustannukset ovat selvillä. Päivi Kaipomäen mukaan metsurityöt sopivat luonnosta ja metsästä kiinnostuneille, joilla on vähintään normaali peruskunto. 040 547 6336, paivi.kaipomaki@ poke.fi Uimalan saunaa laitetaan kuntoon Maarit Nurminen Uimalan rantasauna on suosittu paikka sekä kesällä että talvikaudella. -Edellinen myyntipiikki oli maaliskuussa, apteekkari Ulla Tuomi kertoo. Sivu 3 Nro 42 -19.10.2022 PENTTI VALKEAJÄRVI Metsuripulaa torjutaan räätälöidyllä koulutusväylällä Keski-Suomessa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on suunnitellut yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) kanssa uudenlaisen koulutusväylän, joka johtaa töihin metsänhoitoyhdistykseen. Ja on oltava myös työhalukas, mutta tämä voisi olla hyvä vaihtoehto osa-aikatyötä tai työelämän breikkiä suunnittelevalle, hän korostaa. Purkutyöt tehtiin talkoilla. Kunta myös vuokraa saunaa, mikä sekin on suosittua. Osa koulutuksesta suoritetaan oppisopimuskoulutuksena. Kun palkkatyössä olevien metsänomistajien määrä kasvaa, metsureita tullaan tarvitsemaan jatkossa yhä enemmän, johtaja Eero Poikonen toteaa. Ilahduttavaa on, että koulutus on herättänyt jo nyt kiinnostusta ja oppilaitos saanut yhteydenottoja, Poikonen toteaa. -Yhteistyössä kunnan kanssa tämä rakentui. -Teerikoju on kaikkien luonnossa liikkujien käytössä. Seurayhtymä ja kunta korjaavat saunarakennusta yksissä tuumin. Luonnonsuojelualueella sijaitsevalle rakennukselle kunnan piti hakea lupa ELY-keskukselta. Tarjolla on itsenäinen työ luonnossa, joka joustaa tarvittaessa oman ajankäytön mukaan. Tarvitsemme osaavia ja riuskoja tekijöitä raivaussahatöihin ja istutuksille. Käyntikertoja kirjattiin pari tuhatta. Koulutuksen aikana suoritetaan vähintään kaksi tutkinto-osaa metsätalouden perustutkinnosta sekä luonnonhoitokortti. Tällä kertaa Teerikojua siirrettiin keskemmälle suota. Teerikojua uusittiin ja se siirrettiin keskemmälle Teerijärvensuota.. Mielellään palkkaisimme töihin paikallisia alan osaajia omalta toimialueeltamme ja tämä uusi koulutusväylä tarjoaisi nyt hyvän tilaisuuden tarttua uuteen työhön. Teerikojulle on tulossa kirja, johon Ijäs toivoo kävijöiden kirjaavan havaintojaan. Ministeriön antamat ohjeet muuttuivat siten, ettei joditableteista katsota olevan säteilyvaaratilanteessa hyötyä yli 40-vuotiaille. Uudessa kojussa käytettiin hyödyksi entisen rakenteita niin paljon kuin mahdollista. Käyttäjien tulee tietysti huolehtia siitä, ettei jälkeen jää roskia ja niin edelleen. Seurayhtymän järjestämiin talkoisiin osallistui parikymmentä ihmistä. Pikaväylä antaa perustaidot Koulutus alkaa Saarijärvellä vuodenvaihteessa ja tapahtuu monimuoto-opiskeluna syyskuun loppuun asti. -Seurayhtymä on luvannut hankkeeseen rahaa alustavasti 10 000 euroa, Heinänen kertoo. Avantouinnin suosio on ollut huimassa kasvussa ja viime talvena avannossa kävi säännöllisesti 30 ihmistä. Työ on fyysistä, joten kuntoa on oltava. Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lehtori Päivi Kaipomäkeen, puh. Lähiopetuspäiviä on vain noin 30 ja niistä suurin osa ajoittuu tammi-maaliskuulle. Kojua voi käyttää toki muulloinkin. Työt sopisivat metsänomistajallekin, mutta käytännössä monellakaan ei riitä aikaa, halua tai osaamista. Joditablettaja otetaan vasta sitten, kun viranomaiset siihen kehottavat. Alalta työt eivät lopu. Uudelta paikalta on mahdollista seurata teerien soidinta aikaisempaa paremmin. Joditabletit loppuivat Petäjäveden apteekista Maarit Nurminen Joditablettien kysyntä nousi myös Petäjävedellä viime viikolla, kun sosiaalija terveysministeriö uudisti niitä koskevan ohjeistuksensa. Taustalla on huoli metsuriresurssin riittävyydestä. Pikaväylä metsuritöihin sopii esimerkiksi alanvaihtajille. Me emme ennen ole toteuttaneet tämäntyyppistä yritykselle räätälöityä koulutusväylää, joten mielenkiinnolla odotan tuloksia, hän jatkaa. Teerikojun vihkäisiiin osallistui 13 henkilöä. Alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta ei ole saatavilla Suomen markkinoilla, minkä vuoksi tämän ikäryhmän suojaus tullaan tekemään julkisilla hankinnoilla. Tummuneita hirsiä käsitellään
Anne Niiles-Mäki on juuri saanut kollegansa Minna Sadeahon kanssa valmiiksi englanninkielisen e-kirjan logofilosofian perusteista.. Anne Niiles-Mäki toimii myös logoterapeuttina Väestöliiton terapiapalveluissa. Logoterapia on englanninkielisessä maailmassa esimerkiksi yhdistetty hengellisyyteen terminologisen väärinymmärryksen takia; logoterapia on kuitenkin uskontoihin sitoutumatonta terapiaa, Niiles-Mäki kertoo. Kirja on NiilesMäen ja Sadeahon kolmas, kaksi aiempaa ovat suomenkielisiä. – Englanninkielinen ”Käsikirja logoterapeuteille” olisi tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana. – Näytöksissä heistä sitten kuoriutuu aivan eri ihmisiä, ilman minkäänlaista pelkoa heittäytymisestä. Haluaisin nähdä sen saman matkan näiden nuorten kanssa. Ryhmä ei ole vielä päässyt täyteen yksimielisyyteen siitä, luotaisiinko kerhossa produktio, joka esitettäisiin esimerkiksi koulun joulutai kevätjuhlassa. Nuoret pojat ja miehet ovat ehdottoman tervetulleita, sillä heistä teatterissa on aina pulaa. ”Johdatus logofilosofiaan” ilmestyi vuonna 2020 ja ”Käsikirja logoterapeuteille” vuonna 2021. – Logoterapiasta filosofisena terapiamuotona ei ole aiemmin ollut olemassa tutkittua tietoa eikä kirjallisuutta, joten peruskirjat aiheesta piti kirjoittaa, Anne NiilesMäki toteaa. Seuraavaksi NiilesMäki ja Sadeaho tekevät viime vuonna julkaistun ”Käsikirja logoterapeuteille” -kirjan englanniksi. Sivu 4 Nro 42 -19.10.2022 Nro 42 -19.10.2022 JAAKKO H EIKKINEN TIINA LAMMINAHO Englanninkielinen perusteos logofilosofiasta valmistui ”Täällä saa tehdä kaikkea…” Jaakko Heikkinen ”…paitsi olla puhelimella.” Se on yksi harvoista säännöistä. – Peruskurssi ja logoterapiaohjaajakoulutus voidaan hoitaa kokonaan verkkokurssin ja Zoomin kautta, mutta logoterapeutiksi ei voi valmistua ilman lähikoulutusta. – Englanninkieliset kirjamme eivät ole pelkästään käännöksiä, vaan oikeastaan ihan eri kirjoja. Pyrin oikaisemaan näitä väärinkäsityksiä viime vuonna tarkastetussa väitöskirjassani, jossa tuon esille ihmisen tajunnan moniulotteisuuden. Mukaan mahtuu vielä Teatterikerho kokoontuu keskiviikkoisin, puolentoista tunnin ajan kello 14.30-16, Auditorio Miilussa. – Jokaisen teatteriproduktion alussa näyttelijät ovat vähän hiljaisempia, rauhallisempia ja ujompia, Heino kertoo. Meillä on vielä onneksi aikaa miettiä, millä tavoin voimme järjestää lähikoulutusta englanninkielisille opiskelijoille, joita voi olla ympäri maailmaa, Anne Niiles-Mäki toteaa. – Koulutuksemme on kolmiportainen; logoterapian perusteet on puolivuotinen verkkoja zoomkurssi, logoterapiaohjaajakoulutus kestää vuoden ja se järjestetään zoomin välityksellä, kaksivuotinen logoterapeuttitutkintoon valmistava koulutus sisältää edellä mainittujen lisäksi myös lähiopetusviikonloppuja. Asia on pitänyt esittää uudella tavalla, sillä englanninkielisessä maailmassa monet asiat ymmärretään toisella tavoin kuin Suomessa. – Aloitin teatterihommat Korpilahdella neljä vuotta sitten, ensin lavasteissa ja sitten lavalla. – Lähikoulutusta meillä on Oulussa ja Tampereella, opiskelijat ovat ympäri Suomea. Meidän on pitänyt useassa kohdassa löytää suomenkielisten lähteiden sijaan englanninkielisiä lähteitä, ja nämä uudet lähdeaineistot vaikuttavat paljon asian käsittelytapaan. Jos haluaa logoterapeutin ammattitutkinnon, koko kolmiportainen koulutus on käytävä eli koulutus kestää yhteensä kolme ja puoli vuotta, Anne NiilesMäki kertoo. Nuorten mukaan teatterikerho sopii sellaiselle, joka tykkää teatterin tekemisestä, ja joka etsii uutta harrastusta tai uusia kavereita. Minä ja Minna Sadeaho toimimme yhdessä kouluttajina, Johanna Niiles toimii koulutusyhteisössä psykoterapeuttisten kysymysten ja sielunhoidon asiantuntijana. Heino ajattelee, että jokaisen kannattaisi käydä tutustumassa kerhoon, vaikka itsestä tuntuisi siltä, ettei osaa. Kirjat on kustantanut Hyvinvointija terapiakeskus Vanhan apteekin alla toimiva Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK, joka on kustantajarekisterissä. Englanninkielinen koulutus aloitettiin peruskurssista. – Kukaan meistä ei osaa, ja sen takia me täällä harjoitellaan, Heino muistuttaa. Tiina Lamminaho Anne Niiles-Mäen ja Minna Sadeahon englanninkielinen e-kirja ”Introduction to Logophilosophy”, suomeksi ”Johdatus logofilosofiaan”, ilmestyi juuri. Sen jälkeen on aika paneutua uusiin projekteihin ja tutkia logoterapiaa enemmän. Aleksi Heino ja teatterikerhon tämänhetkinen viisikko: Liina Halme, Oona Hietanen, Matleena Antila, Isabella Järvinen ja Sini Halttunen. Tällä kerhokerralla nuoret ovat erityisen innoissaan, sillä he ovat saaneet kutsun heittäytyä kauhuteemaisiin rooleihin nuorisotalo Feenixillä kuun lopussa järjestettävissä Halloween-bileissä. Heino päätyi ohjaajan pestiin sattumusten kautta, aivan kuten koko teatterimaailmaan. Nyt olen jonkinlaisena aktiivijäsenenä Petäjäveden teatterilla. Tällä hetkellä teatterikerho koostuu viidestä yläkouluikäisestä nuoresta, ja heidän ohjaajastaan, Aleksi Heinosta. – Logoterapiasta on olemassa paljon väärinkäsityksiä. Erilaiset harjoitukset kehittävät itsevarmuutta ja esiintymistaitoja, joista voi olla hyötyä myöhemmin esimerkiksi työelämässä, töitä hankkiessa. Mukaan mahtuvat vielä kaikki halukkaat. Viime keskiviikkona Petäjäveden yläkoulun tuore teatterikerho kokoontui viidennen kerran. Koulutustakin englanniksi Logoterapiakoulutusta Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK on tarjonnut vuodesta 2019 lähtien, tänä syksynä koulutus aloitettiin myös englanniksi. Perustavanlaatuisin väärinkäsitys on se, että logoterapiaa pidetään psykoterapiana, mutta logoterapia ei perustu psykologia-tieteeseen vaan filosofiseen kysymyksenasetteluun. Kohti esitystä Teatterikerhossa nuoret pitävät hauskaa ja saavat samalla viettää vapaaaikaansa kavereiden kanssa. – Vastasin pyyntöön, että totta kai lähden innostamaan nuoria teatterin tekemiseen, ja vasta sitten aloin opiskella, miten tätä hommaa oikein tehdään, Heino nauraa. Kun perusta on luotu, on aika keskittyä tarkemmin joihinkin tiettyihin osa-alueisiin, syventää ja viedä eteenpäin tiettyjä teemoja. – Suosittelen tätä jokaiselle, joka haluaa vähän kokeilla omia rajojaan ja oppia uutta. Heinosta se olisi hieno juttu, ja takuulla koko porukkaa kehittävä kokemus
Silti se on siirretty noin 50 metriä eri paikkaan kuin mihin se alun perin rakennettiin. Vanha päärakennus on 1800-luvulta, mutta sen tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, uudempi päärakennus taas on valmistunut vuonna 1926. Rakennuksessa on kaksi aittaa rinnakkain ja kaksi päällekkäin, eli huoneita on yhteensä neljä. Aitoissa on kesämajoitushuoneita. Vesivessa ja keskuslämmitys Uudemman talon rakennutti vuonna 1926 tilan silloinen isäntä Hjalmar Kumpunen tilan uudeksi päärakennukseksi. Kirrin tilan vanhempi päärakennus on rakennettu joskus 1800-luvulla, tarkemmasta vuodesta ei ole tietoa. – Nykyään navetassa on kesäisin käytössä oleva juhlatila sekä keittiö, kalankäsittelytila, jauhojen käsittelytila ja pyykinkäsittelytila. – Meidän suvulle tila on tullut 1800-luvun puolivälissä. Kivinavetassa on käytetty rakennusmateriaalina jopa nelimetrisiä kiviä. – 1980-luvun remontissa seiniä purettiin siten, että hirsiä tuli näkyville, mutta silloinkaan ei löytynyt mitään vuosilukua, joka olisi paljastanut talon rakennusvuoden, Juha Kumpunen toteaa. Aittarakennus on kokenut monenlaisia muodonmuutoksia, välillä siinä on ollut laudasta tehty jatko-osa, välillä hirsinen jatko-osa, Juha Kumpunen kertoo. Me ostimme pihapiirin ja siinä olleet toiseen tilaan kuuluneet rakennukset vuonna 2010. – Jokin syy siirtoon on varmasti ollut, Kumpunen toteaa. Sivu 5 Nro 42 -19.10.2022 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot TIINA LAMMINAHO Vanhat talot matkailukäytössä Tiina Lamminaho Kirrin pihapiirissä vanhoja rakennuksia on useampiakin. 1930-luvulla tila jaettiin kolmeentoista osaan ja talouskeskuksestakin tehtiin kaksi eri tilaa. Myös aitat ovat 1800-luvulta. Aittarakennus monessa muodossa Aitan ovessa on vuosiluku 1852. Siksi talossa ei ole koskaan ollut pönttöuuneja tai kaakeliuuneja huoneissa. Nykyiselle paikalleen se on siirretty vuonna 1927. Isoista kivistä tehty navetta on rakennettu alun perin eri paikkaan. Kivinavetta on rakennettu alun perin vuonna 1896, mutta eri paikkaan. Kirri on Petäjäveden kylän kolmanneksi vanhin tila, Juha Kumpunen kertoo. Vanhaa päärakennusta on peruskorjattu ulkoa ja sisältä 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella talon yläkertaan rakennettiin huoneita. – Aikoinaan talon yläkerrassa on asunut vuokralla kolme perhettä, seinässä on kolme sähkömittaria, Juha Kumpunen kertoo. – Talossa on ollut alusta asti juokseva vesi keittiössä, vesivessa ja vesikiertoinen keskuslämmitys, puilla lämpiävä lämmityskattila oli keittiössä. – Vuonna 1926 rakennettu päärakennus remontoitiin sisältä viitisen vuotta sitten, ulkopuoli vielä odottaa remonttia, Juha Kumpunen kertoo. Nykyään talo on Maatilamatkailu Kumpusella matkailukäytössä. – Oletettavasti aitat ovat valmistuneet silloin. – Talo tehtiin vanhoista, jostain toisesta rakennuksesta puretuista hirsistä, Juha Kumpunen kertoo. Aitassa on kesähuoneita.. Myös vuonna 1926 valmistunut talo on nyt matkailukäytössä, 1920-luvun henkeä kunnioittaen tehty sisätilojen remontti valmistui viisi vuotta sitten. 1990-luvun lopussa taloa jatkettiin muutamalla metrillä. Suur-Jämsän historian mukaan tänne tuli Hauholta Puttosen veljekset, joista toinen perusti Kirrin ja toinen Puttolan. – Kirrin tila on perustettu vuonna 1611
Tarjonta oli jälleen monipuolista ja väkeä liikkeellä mukavasti. Etenkin lapsille ja perheille suunnatussa Kätyrit-elokuvan näytöksessä oli sali pullollaan, mutta valitettavasti kaiken riemun keskellä unohtui joiltakin, kuinka elokuvissa käyttäydytään. Ehdotan myös, että kännyköiden käyttö elokuvan aikana kielletään. Legend Stars luokassa kilpailu ajettiin näytösluonteisesti yleisöä viihdyttäen ilman ajanottoa. Samalla käydään läpi, mitä eväiden syöminen salissa tarkoittaa. Kulttuurikasvatus on yhteinen asia. Viikon kuluttua rallimaailman katseet kääntyvät Kataloniaan Espanjaan, missä ajetaan MM-sarjan kauden 12.sta osakilpailu Saloun ympäristössä. Kulttuuri ja taidekasvatus kuuluu kaikille. Keuruun uimahalli/vesijumppaa ei ole tällä viikolla 20.10, mutta seuraavana torstaina 27.10 klo 9.15 lähtee taas bussi viemään. Koko kylä kasvattaa –lauseke koskee myös kulttuurikasvatusta, ja siinä vastuu on meillä aikuisilla. Legend Stars luokassa Kalle Rovanperälle luki nuotteja kuljettajana SM3-luokassa suomenmestaruuden voittanut Roope Korhonen ja Harri Rovanperälle nuotinluvussa oli Petäjäveden UA.n tuore suomenmestari Anssi Viinikka Subaru Imprezalla. Anssi Viinikka vietti myös syntymäpäivää sunnuntaina, saaden nauttia hienosta tapahtumasta täysin rinnoin lajin legendojen kanssa. Harri Rovanperällä ja Anssi Viinikalla oli alussa vaikeuksia, kun torstaina autoa kokeiltaessa totesivat Subarun takaperän rikkoontuneeksi ja perjantai jäi auton korjaustöiden vuoksi ajamatta. Ralliautot edustivat kattavasti eri vuosikymmenten huippuautoja eri ryhmistä. Kilpailumuoto on ollut etelä euroopassa erittäin suosittua harrastajien piireissä ja autojen entisöinti ja ylläpito on todella korkealla tasolla. Onnittelut Anssille! Rally Legends oli 20.s kerta, kun kilpailu ajettiin. Tapio Kokkonen on digitoinut kuvan Petäjävesi-lehden arkiston kuvista. Toivonkin että elokuvasalissa käyttäytymisestä puhutaan myös jo kodeissa ennen elokuvaa. Kilpailussa ajettiin 14 erikoiskoetta San Marinon ympäristössä. Kulttuuritapahtumissa, myös elokuvissa, täytyy jokaisella lipun ostaneella olla oikeus nauttia, keskittyä sisältöön ja tuntea olonsa turvalliseksi. Uimaan taas ensi viikolla Kalle Rovanperä, Roope Korhonen, Anssi Viinikka ja Harri Rovanperä kilpailivat viikonloppuna San Marinossa.. Lauantaille Subaru oli jälleen ajoon valmis ja Anssi Viinikan kommentoidessa tapahtumaa hienoksi touhuksi. Markku Alen, Miki Biasion, Walter Röhrl, J-M Latvala, Harri Rovanperä ja tietenkin myös Kalle Rovanperä. Salissa tapahtuviin häiriötilanteisiin voi puuttua välittömästi ja niistä voi kertoa henkilökunnalle. Historic kategoriassa ajettiin aikaa vastaan rallisäännöillä. Historic luokan voitti Jari-Matti Latvala Toyota Celica GT-4 ST 165:lla. Lauantaina ja sunnuntaina tarjottiin silmänkarkkia autourheilusta ja autoista pitäville päivänvalossa. Kalle Rovanperä tuoreena mestarina villitsi yleisöä koko viikonlopun tallipäällikkö Latvalan Toyota Celica GT-Four ST185:lla suorittaen näyttäviä sivuluistoja mutkissa ja donitseja liikennympyröissä. Kiertävä rallireportteri Børre Larssén Kartturi Viinikka vietti synttärinsä San Marinossa Syyskuussa aloitettiin Kino Metson elokuvanäytökset tämän syksyn osalta. Torstaina kilpailussa ajettiin aikaajo tyyppinen challenge kilpailu, mistä kilpailuluokissa ajaneet kilpailijat saivat aikahyvitystä varsinaiseen kilpailuun. Mennään positiivisella asenteella eteenpäin, kunhan vaan muistetaan kunnioittaa kanssakokijoita elämysten äärellä. Sivu 6 Nro 42 -19.10.2022 Nro 42 -19.10.2022 Yleisöltä KORHONEN MOTORSPORT Kunnioitetaan toisia ja nautitaan elokuvista Ralliväki kokoontui ihastelemaan entisaikojen ja nykyisten tähtikuljettajien ajoa hienoilla ralliautoilla San Marinon pieneen kaupunkivaltioon viime viikonloppuna. Yleisöä oli kokoontunut sankoin joukoin seuraamaan kilpailua ja tunnelma oli kuin karnevaaleissa soihtujen ja nuotioiden palaessa pimenevässä illassa perjantaina. Toivotaan näiden toimenpiteiden rauhoittavan tilannetta. Otamme nyt Petäjävedellä tavaksi kertoa lapsiperheyleisölle mitkä ovat ”käyttäytymiskoodit” joita elokuvanäytöksessä noudatetaan, ja joiden myötä tämäkin hauska elokuvaelämys mahdollistuu. Työntekijällä on myös oikeus poistaa häiriköitä salista, mutta toivottavasti tähän ei jouduta menemään.” Olli Koponen, kulttuurituottaja Kaisu Tapaninen, toiminnanjohtaja (Keski-Suomen Elokuvakeskus) Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa 4.9.1964 Kunnan päättäjät tutkimassa maatalouskerholaisten kuusenistutus palstoja. Janne Ferm istui J-M Latvalan kyydissä historic kilpailun puolella. Kilpailu oli kaikenkaikkiaan huikeaa tykitystä mitä hienoimmilla autoilla kuljettajien ja kartanlukijoiden kera. Tämä liittyy myös yleiseen elokuvateatterikäyttäytymiseen, jonka mukaan näytöksissä kuvaaminen on kiellettyä. Elokuvanäytökset ovat jatkuneet säännöllisesti Petäjävedellä noin kahdeksan vuoden ajan ja ovat olleet erittäin suosittuja ja toivottuja. Kataloniaan on myös Petäjävedeltä ryhmä lähdössä kannustamaan saadaanko Suomeen vielä toinenkin maailmanmestaruus Emil Lindholmin ajamana WRC2 luokasta. Kartanlukijat olivat myös kovaa tasoa, nykyisten ja menneiden aikojen parhaita hekin. Nähdään elokuvissa! Keski-Suomen Elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kaisu Tapaninen ajatteli asiasta näin: ”Kulttuurikasvatukseen kuuluu tärkeänä osana myös se, että opitaan toimimaan ja käyttäytymään ryhmätilanteissa ja taidekokemuksen äärellä. Jälkikäteen sain useita palautteita, joissa kerrottiin elokuvakokemuksen kärsineen ja lasten olleen hämmentyneitä jouduttuaan kokemaan häiriköintiä kesken odotetun kulttuurielämyksen. Pidetään huoli, että Petäjävesi voi jatkossakin olla Kino Metson mallikunta. Kuljettajien puolella oli menneitä ja nykyisiä suuruuksia mm
Sivu 7 Nro 42 -19.10.2022 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. com. Ilmainen arviointikäynti. la klo 9-14 Papintie 2 ?. puh. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA Lentopalloharjoitukset alkavat torstaina 11.8. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! TAKUUKAADOT.FI Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. E-nuoret (-12 ja myöhemmin syntyneet) Tiistaisin 17-18.30 ja torstaisin 17-18.30 Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa C-nuoret Tiistaisin 18.30-20 ja torstaisin 18.30-20.00 Viikkoon 41 saakka. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Huomio yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. ti-to klo 9-17 ?. Sami Heinäaho 040-1678 771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Varaa tilasi tästä! Tiloja vuokrattavana ma ja pe klo 9-18 ?. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@ gmail.com. Asematie 6. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. 041 441 5253 / Harri Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. PetPet tiedottaa www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. • Klapien tekoa koneellisesti
Joulutervehdykset ja muu aineisto pe 16.12.2022 mennessä. Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. Aikaisen painoaikataulun vuoksi aineistojen tulee olla toimistolla ehdottomasti maanantaisin. Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelua ei ole toimistolla perjantaina 26.10.2022. 050 366 7691 tai 0400 644899. Ensimmäinen suunnitelmaehdotus oli esillä vuonna 2020. Vuoden 2016 toukokuussa kyläyhdistys ja koulun vanhempainyhdistys päättivät järjestää kynttiläkulkueen syksyn pimeiden saavuttua. TORSTAINA 20.10. puh. Tiepiiri teetti asiakaskyselyn. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. klo 13 Osuuspankin kokoushuoneella. Seurattiin ELY-keskuksen suunnitelmia. Petäjävesi-lehden joulunumero ilmestyy 21.12.2022. Suunnitelmakartta julkaistiin Petäjävesilehdessä elokuussa ja siinä oli uudet sillat Kintauden myllykosken ja rautatien yli. Osayleiskaava tuki ehdotusta. Petäjävesi 11.45-12. ELYkeskukselta ei tullut uusia lupauksia. Petäjäveden Maaja Kotitalousnaisten ja Maaseutuseuran syyskokoukset Tupamäen ent. Vuonna 1998 kylätoimikunnan puheenjohtajana toimi Ritva Harden, jonka allekirjoittama aloite lähti Keski-Suomen tiepiirille väylän rakentamiseksi välille KintausKorjaamontien risteys. Ehdotus kevyenliikenteenväylästä uusittiin. Tervetuloa. Samana vuonna oli strateginen OYK:n ja kylän tapaaminen. Vanhusten Tuki Ry syyskokous 26.10.2022 Pihlajarinteellä. Asia nostettiin esiin jälleen vuonna 2010 Palvelutuuli -hankkeen yhteydessä. Perusteluna väylälle oli se, että koululaisten ja vapaa-ajan liikkujien kulkeminen olisi turvallisempaa. Kaija Laitinen kirjasi muistiin tapahtumia, jotka osoittavat, miten sitkeästi kevyenliikenteenväylää on Kintaudelle haluttu. Esitettiin 40 kilometrin nopeusrajoitusta Korjaamotielle saakka, nopeusnäyttöä, suojateitä, hidasteita ja rautatiesillan muuttoa yksikaistaiseksi. Heinäkuussa tänä vuonna tuli vihdoin valmista. KASSLER 9,95€/KG! PUH. Siinä toistettiin aiemmat ehdotukset sekä esitettiin idea kävelysillasta rautatien yli. Sivu 8 Nro 42 -19.10.2022 Nro 42 -19.10.2022 Seuratoiminta NIINA KELLONIEMI Petäjäveden kansalliset seniorit: Lokakuun kuukausitapahtuma 26.10. Parikymmentä vastaajaa piti asiaa melko tärkeänä. Hallitus kokoontuu 16.00. Vuonna 2014 kyläyhdistyksen järjestämässä kyläillassa keskusteltiin jälleen ja tehtiin aloitteita ELY-keskukselle. Vastaajia oli 137 ja heistä 96 oli sitä mieltä, että liikenneturvallisuuden parantaminen on hyvin tärkeä asia. Laitinen on ollut mukana kylätoiminnassa 1980-luvun loppupuolelta saakka. Aiheena "arjen apuvälineet", Minna Takkinen Respecta Oy:stä esittelee. Kevyenliikenteenväylä olisi haluttu rakennettavaksi samalla, kun Uuraisten maantietä parannettiin. ELY-keskus vastasi, ettei se ryhdy toimenpiteisiin. Tiepiirin mukaan liikennevirrat eivät ole riittävät. koululla (Kurkisuontie 75) su 30.10. Petäjäveden torilla 9-16.. klo 13. puh. Väylää saatiin kuitenkin vuonna 2015 koulun risteykseen saakka. 050 366 7691 tai 0400 644899. Vuonna 2017 laadittiin toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle liikenneturvallisuuden parantamiseksi yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Vuosina 2002 ja 2003 kylällä oli Kehittyvä Kintaus -projekti ja Kintauden osayleiskaava laadittiin. Samalla sovittiin uudesta yhteydenotosta ELY-keskukseen. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Kintauden kevyenliikenteenväylä oli sitkeän työn takana Muisteluksia vuosien varrelta Kintauden kevyenliikenteenväylän avajaisia vietettiin puolitoista viikkoa sitten. Asiasta kirjoitettiin lehtiin, pidettiin kyläilta 2018. Kylän edustajat muodostivat liikennetyöryhmän puheenjohtajanaan Timo Raiskila. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. -MN Kevyenliikenteenväylän avajaisia vietettiin 8.10.2022. Tuolloin teetettiin kysely kaikille kylän asukkaille. Syyskokous 17.00. Kynttiläkulkue toteutettiin 2.12.2016. Seuraavina vuosina kylätoimikunta toistaa ehdotuksensa muun muassa Palko-projektissa. KIMMON KENKÄ Pe 21.10