Petäjävesi-lehti 19.12.2012

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ma-to 9-15.30, pe klo 9-16.30 Kirkkotie 6, Petäjävesi Pms 732 Puh. (sis. (014)854113 PUH. suljettu Valio Oivariini 400 g (4,97 /kg) 6 90 kg Rainbow Norjalainen lohifile 800-1400 g Hinta voimassa B-leikkaus 23.12. 1,30 . 4 Runokirjasta syntyi selviytymiskeino, s. PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 Sivu 08 Nro 51 - 19.12.2012 - 52. ja ke 26.12. (014) 415 15 00 Pms 427 PALVELEMME: ma ja pe ti, ke ja to lauantaisin klo 9-18 klo 9-17 klo 9-14 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI 41900 PETÄJÄVESI PUH. saakka 99 kpl Ruth Tumma joululimppu 500 g (3,98 /kg) 0 79 kg Hinta voimassa 24.12. vsk - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Petäjäveden Osuuspankki 732 427 DEN www.petajavesi.net toimitus@petajavesi.net Av. (014)854113 Irtonumeromyynti: R-Kioski P-vesi, Kyläseppä, Grilli 23 ja toimitus. (014) 854 113 . klo 7?12 ti 25.12. saakka. Espanja Klementiini 1 lk.. klo 12?21 24.12. 10 Kiitos tästä vuodesta kaikille yhteistyökumppaneillemme! Toivotamme kaikkiin Petäjäveden koteihin Rauhallista Joulua sekä Menestystä Uudelle Vuodelle 2013! ?Mökit nukkuu lumiset, nukkuu hankitanteret, tuikkii taivaan tähtivyö, pyhä nyt on jouluyö.? - Eino Leino - Petäjäveden Osuuspankki toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle 2013! Ohjaamme asiakkaiden joulumuistamisiin käytettävät varat Petäjäveden seurakunnan diakoniatyön kautta vähävaraisten Joulun tukemiseen. PETÄJÄVEDEN KUNTA Petäjäveden Osuuspankki 99 kg Katso vinkit: foodie.fm 2 99 rs 1 2 Saarioinen Joululaatikot 700 g (4,27 /kg) 79 rs Atria Rosolli 550 g (5,07 /kg) www.foodie.fm 1 Maistuvat suomalaiset joulukinkut edullisesti S-marketista. S-market Petäjävesi Karikontie 2, 41900 Petäjävesi su 23.12. alv. 23%) Heinähatun kohtalo on vielä auki, s
Ei tarvitse pankkitilejä tarkistella. Harmi vain, kun rikkaita on niin vähän. Meille keskiluokkaisille jääkin suurin vastuu huolehtia kaikkein köyhimmistä. Jos jotain on jäänyt ylitse niin mieluusti olen muistanut lähimmäistäni ja jakanut iloa sinne päin. Hamsteriksi tai sukan varteen jemmaajaksi ei minusta ole. Köyhäkin olen joskus ollut ja ymmärrän saamisen riemun. Miksi muutoin tarvittaisiin hyvän tahdon lähettiläitä, jotka kannustavat huolehtimaan heikommista ja avun tarpeessa olevista. Hänessä loppuivat eläimiin kohdistuneet uhrimenot ja verenvuodatus, koska Hän itse oli se lopullinen uhri. Lämmin kotona leivottu leipä käärittynä valkeaan pyyhkeeseen maistui tuolloin paljon paremmalta kuin multainen kynsi suussa. Otetaan me kaikki keskiluokkaiset piimä-ämpärit piiloista, laitetaan leivät takaisin orsille, pyyhitään pölyt housuistamme, pistetään jakaus kuntoon ja kutsutaan kulkijat teehetkelle kotiimme. Antamisessa ei ole taivasta rajana. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu srk-kodilla / Ojala, Giers-Koljonen. Kastettu: Mimosa Martta Maria Partanen ja Arttu Juhani Mielonen. Avioliittoon vihitty: Jari Antero Huisman ja Anu Hannele Penttinen sekä Petri Tapio Korhonen ja Eija-Liisa Marjatta Koskinen. Joulurauhaa ja siunattua ihan uutta vuotta 2013! Hyvä tahto Jouluevankeliumissa puhuttiin ennen hyvästä tahdosta. klo 19 Kauneimmat joululaulut Pengerjoella hirvimiesten kodalla Syrjäharjussa / Ojala, Giers-Koljonen. Rukoilkaamme, että näkisimme ja uskoisimme. Puh. Hölskyisi kellä vaan, sillä Niiles on tehnyt yli 30 vuoden päätoimittajan uran ja antanut paikallislehdelle kasvot ja äänen. Hän niin sanotusti ?räjäytti pankin. Voiman hyvän tahtomiseen puolestaan saat joulun sanomasta. Sinulle on syntynyt Vapahtaja. Joulurauhaa toivottaen, piispa Simo Peura Itsenäisinä kohti uutta Kunnissa jännitetään tulevia vuosia ja mahdollisia kuntaliitoksia. Matalimmissa omistusasunnoissa heittäydytään maihin ja kurkitaan sohvan takaa, joko armeijan poika ymmärtäisi lähteä, vaikka valot palavat huoneissa ja teepannu huutaa. Itse olen aina elänyt kädestä suuhun menetelmällä ja ollut onnellinen. Naapurikylälläkin toi paljon myös huonoa se liitto. Kaupungin vuokra-asunnossa kurkataan ovisilmästä ja sihistään sormi suun edessä lapsia hiljaiseksi. klo 8 Jouluaamun messu kirkossa / Pihlajamäki, Ojala, Giers-Koljonen, Lehterilaulajat. Ke 26.12. Enkelit ylistivät Jumalaa, sillä Hän toi rauhan maailmaan. Petäjävedellä ollaan vannoutuneina sinkkuina oman itsenäisen kunnan puolella, mutta riittääkö se. Hän toi sisäisen vapauden sanoessaan: ?Jonka Ihmisen Poika tekee vapaaksi, hän on todellisesti vapaa?. klo 12 Puolipäivärukous srkkodilla / Pihlajamäki, Giers-Koljonen. Ti 1.1. Perheet, suvut ja ystävät kokoontuvat. Juhlaa valmistellaan, ja laulut virittävät tunnelmaa. Kahden ihmisen välillä liitto on tahdon asia, mutta asia on toinen, kun halutaan pyyhkiä pienet kunnat pois kartalta. Hän vapauttaisi koko maailman synnin orjuudesta, jopa kuoleman vallasta. Eikä sitten siivoa edes kaappeja. Rauhallista joulua teille hyvät lukijat! Kylänraitilla tavataan! Petäjävedellä 19.12.2012, Suvi Kallioinen Oikaisu: Viime viikon lehdessä itsenäisyyspäivän juhlajutussa oli veteraanin nimi väärin. Sanommeko itsellemme kuten Simeon: ?sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi?. Ei mikään kaksinen meriitti tässä yhteydessä meikäläiselle, mutta kertoo siitä, että Niileksen työtaival on ollut yhden elämän pituinen - ja ylikin. Siihen mahtuu paljon tietoa, taitoa, verkostoa ja tunnetta, mitä ei noin vain siirretä jatkajalle. Se tuo lisäksi esiin monien odotuksen. Jouluna toivoo, että kokisi ihmisten hyväntahtoisuutta ja että itsekin siihen kykenisi. Pahoittelen kömmähdystä! - SK Halutaan vuokrata yksiö tai kaksio Petäjävedeltä tai lähiympäristöstä. Puh. Paimenilla oli herkin kosketus Jumalaan, sillä he nuotioiden ääressä viipyessään näkivät tähtien palon ja tajusivat herkimmin maailmankaikkeuden sykkeen avoimen taivaan alla yön pimeydessä. Käsitämmekö me tämän kaupallisuuden ja roinan keskellä Jeesuksen suuren merkityksen. Itse aion myös hieman hössöttää - vaikka kokeneemmat sanoo sen menevän iän myötä ohi ja sitä kuulemma kyynistyy. Se oli vapautta taikauskosta ja magiasta, joka oli orjuuttanut ihmisiä maailman alusta. Edelleen haluamme tehdä paikallislehteä, joka välittää paikkakunnan senhetkisiä tuntoja tiedonvälityksen lisäksi. Kohti uusia haasteita siis, ilomielin eteenpäin. Mutta jouluna on aika rauhoittua ja keskittyä läheisiin. Odotusten paineessa kaikkien hyvä tahto ei riitä. Ikävät ajatukset muuttuvat ilkeiksi sanoiksi ja teoiksi. Eikä eroa voi ottaa. Uusien haasteiden edessä ovat myös kaikki pienet paikallislehdet - varsinkin me itsenäiset. Itella nostaa monopoliasemassa jakelukustannuksia, niin että korvissa soi. Aiempi käännös on mielestäni osuvampi. Jouluna ne särkevät enemmän kuin minään toisena ajankohtana. Se oli mahtavan Rooman miehittämää aluetta, eikä mikään kansa iloitse miehityksen alla. 040 779 9429 Nro 51 - 19.12.2012 Sinikka Aaltola: TAPULIN TAKAA Edith Södergran kirjoitti ?Kristusta vastaan kaikki on pimeyttä?. Hiljaisen tiedon siirto onkin ajankohtainen haaste monessa yrityksessä kokeneemman sukupolven jäädessä eläkkeelle. Lehti on loppujen lopuksi lukijoidensa, ei päätoimittajan tai muiden tekijöiden. Jeesuksen syntymän aika oli Israelin kansalle raskasta aikaa. Paulin sukunimi on Kapanen, eikä Kovanen. Kukaan ei voi tehdä tyhjäksi Hänen käänteen tekevää merkitystään omilla selityksillään. Enkeli toi vaatimattomille ja oppimattomille paimenille ensimmäisenä ilmoituksen: ?Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.. Uudessa raamatunkäännöksessä hyvän tahdon tilalla laitettiin Jumalan rakkaus. Ei nyt ihan vailla huolta huomisesta, mutta kuitenkin. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Seimelle saapukaa, ihmettä katsokaa! Jeesus näin rauhansa kansoille tuo.? (Virrestä 744) To 20.12. klo 9 Tuulentuvan väen ehtoollishartaus kirkossa / Ojala, Giers-Koljonen. Su 23.12. Hän, kärsivä nainen ja runoilija, oli tämän kokenut. Tehtävä on pysyvä. Nyt on minun vuoroni ja nöyränä ja tarmokkuudella otan pestin vastaan. Niiles aloitti päätoimittajana samoihin aikoihin kun minä synnyin. klo 13.30 Jouluaaton ehtoollishartaus Solikkosalissa / Ojala, Öhman. Ma 24.12. Uuteen rooliin varmasti kasvaa kokemuksen myötä, mutta Inkeri Niileksen minulle maaliskuun alusta jättämät saappaat hölskyvät tuntuvasti vielä jaloissa. Tarjoilua ja arpajaiset. Ma 24.12. (014) 854 240 Asematie 6 41900 Petäjävesi ISSN 2242-2463 www.petajavesi.net toimitus@petajavesi.net ilmoitukset@petajavesi.net Päätoimittaja ja toimitusjohtaja: Inkeri Niiles Toimittajat: Suvi Kallioinen ja Hanna Mäkinen Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Markku Koskinen: Keskiluokkainen uhrautuminen Keskiluokkaisten, joihin lasken itsenikin kuuluvan, pitäisi antaa köyhemmille vaikka euro päivässä, kymppi kuussa tai satanen vuodessa palkastaan. Rikkaat sen varmaan jo tekevätkin, eivät vain pidä turhaan melua asiasta. Mutta täällä vaan Petäjävesi-lehtikin porskuttaa. Tunnemmeko valon ja ilon. Rikkailla antaminen on verissä. Rahaa virtaa kehitysapuun ja lastensairaaloihin. Kruunuja päihimme emme tarvitse vain, pieniä tähtihetkiä ystäviemme silmissä.. Tämä uusi valo ja ilo ilmestyi ensin alimmalle kansankerrokselle, sillä se kärsi eniten ja odotti Jumalan asioihin puuttumista. Maria ei tiennyt, että hän oli historian keskiössä, hän synnyttäisi valon tälle maailmalle. Hän osoitti ihmisiä kohtaan hyvää tahtoa, jotta nämä löytäisivät levon ja eläisivät sovussa. Joulun sanoma on siis tämä: riidoista, vastakkainasetteluista , pahoista sanoista ja monista puutteista huolimatta Taivaallinen Isä tahtoo meille hyvää. Tästä syystä Jeesus syntyi. Ensimmäisestä joulusta lähtien meidät on kutsuttu osoittamaan toisillemme hyvää tahtoa. Jos sen täyttämisessä epäonnistuu, saa aloittaa uudestaan. Ja mitä miettiikään hän, joka viettää juhlaa yksin tai unohdettuna. Vanhan käännöksen mukainen jouluevankeliumi kertoo, kenen hyvästä tahdosta enkelit lauloivat. PETÄJÄVESI Sivu 02 www.petajavedenseurakunta.fi . Hyvä tahto ihmisten välillä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ei edes jouluna. Mitä suurempi on pimeys, sitä suurempi on valo. sanoessaan: ?Joka minuun uskoo, hän elää, vaikka olisi kuollut.? Jeesuksessa alkoi koko länsimaisen kulttuurin kukoistus. Hyvän tahdon ihmisille on jouluna kova kysyntä. Hyvä tahto on koetteella erityisesti jouluna. Näin käy, sillä joulu on ladattu täyteen myönteisiä odotuksia. Jeesus tulisi sytyttämään vertaansa vailla olevan kirkkauden. Hänessä syntyisi uudenlainen vapaus, tajunnan laajeneminen ja uusi ymmärrys kaikille kansoille. Joulun sanoma on VALO ja ILO. klo 18 Tapaninpäivän kynttiläkirkko vanhassa kirkossa / Pihlajamäki, GiersKoljonen, Maanantaikuoron väkeä. Meitä keskiluokkaisia on kuitenkin suhteutettuna maan asukasmäärään eniten, jos ei köyhiä lasketa, sillä heitä putkahtaa esiin toiselle antamisen hetkellä ihmeen paljon lisää. Pihi isäntä piilottaa piimäämpäriä pirtin perälle ja emäntä noukkii leipiä alas katonrajasta hyväntekijän astuessa pihamaalle punainen muki kourassaan. Ei ihmisten, vaan Jumalan. klo 15 Jouluaaton perhehartaus kirkossa / Ojala, Öhman. Ti 25.12. klo 16 Aatonaaton kappelikirkko hautausmaan kappelissa / Hannu ja Liliann Keskinen, Ojala, Giers-Koljonen. Su 23.12. Tänä jouluna sinä voit olla hyvän tahdon ihminen toisille. Keinot siihen löydät, jos vain tahdot. Kynttiläkujat ja ulkotulet. Su 30.12. Lehden tuotto käytetään edelleen Petäjäveden Petäjäisten lasten ja nuorten urheilutoimintaan. Haastetta piisaa myös minulla alkavassa päätoimittajuudessa. Loistaako meidän ympärillämme Herran kirkkaus
Työmäärä on lisääntynyt koko ajan. - Tehtävä antaa mahdollisuuden laajaan vaikuttamiseen niin lasten, nuorten kuin perheidenkin hyvinvointiin, mikä on itselle hyvin tärkeä asia. Neuvoksi aloitteleville rehtoreille ja opettajille Polas kertoo, että tärkeintä on innostua ja kehittää itseään. Siinä sivussa hän on ehtinyt harrastaa urheilua ja laulamista. Urheilijalle se voi merkitä tulosten taantumista, mutta rehtorille taas sitten toimessa kypsymistä. Polaksella oli kiinnostusta vaikuttamiseen ja itsensä kehittämiseen. - Jos rehtoriksi haluaa, sen eteen pitää tehdä töitä. Pitää varautua siihen, että työssä on vaikeitakin hetkiä. Kunnan toimielinrakenteeseen kuuluu jatkossa kunnanhallituksen, tarkastusja keskusvaalilautakunnan lisäksi sivistylautakunta, perusturvalautakunta ja yhdyskuntalautakunta, johon kuuluu tie- ja lupajaosto. . Polas myös laulaa Mieskuoro Sirkoissa. Luciana olo on ollut ihan kiva ja jännä uusi kokemus. Tosi mukavaa, kun saa olla täällä, Holm totesi Koiramäen päiväkodilla. joulukuuta 2012 Tänään nimipäiväänsä viettävät Iiro, Iisakki ja Iikka Lucia-neito toi valon talviaamuun Hanna Mäkinen Lucia-neito toi tunnelmallisen kynttilänvalon Petäjäveden hämärään talviaamuun Lucian päivänä torstaina. Esimerkiksi Koiramäen päiväkodin lapset kuuntelivat hiiskumatta Lucia-neidon laulaessa ystävineen kaunista Santa Lucia -kappaletta. Uusien lautakuntien nimet ovat vielä alustavia. Lautakuntiin nimetyistä jäsenistä julkaistaan tiedot uuden valtuuston kokoontuessa 14.1.2013.. Kaverit sanoivat vain, että me tiedettiin, että susta tulee Lucia, kun sulla on vaaleat hiuksetkin. Lastentarhanopettaja Eila Salmelan mukaan Lucian vierailu päiväkodilla on jo monivuotinen ja odotettu perinne. Keskiviikkona 19. Perinteeseen kuuluu olennaisesti Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun. Keskiajalla talvipäivänseisaus osui juliaanisen kalenterin mukaan juuri Lucian päiväksi. - HM Jos ei joskus kaadu, ei ole yrittänyt tarpeeksi 50-vuotiasta Petäjäveden kunnan sivistystoimenjohtajaa ja lukion rehtoria Osmo Polasta juhlittiin perjantaina koko koulun väen voimin. Ennen rehtoriksi tuloaan Polas opetti liikuntaa Jyväskylän lyseossa. Rehtorin työssä ja valmentajan työssä on paljon samoja piirteitä. Sivistystoimenjohtajan työsarka on ollut haasteellinen ja mielenkiintoinen. Aluearkkitehti Ulla Järvinen kertoi, että liitooravia ei ole enää havaittu kyseisellä alueella ja niillä on tapana liikkua. Lisäksi Tiirola ehdotti, että kaava-alueen MU- eli maisematyölupamerkintä poistettaisiin kaavan yleisistä määräyksistä. Kaavamerkinnällä on vaikutusta esimerkiksi maanomistajien hakkuu- ja harvennustöihin. Kädessään Lucia pitää kynttilää. Lucian päivän perinteeseen on yhdistynyt jäänteitä keskiaikaisesta tavasta vastaanottaa talvipäivänseisaus eli vuoden pimein päivä valoa juhlimalla. Rehtoriksi tulo on jatkumo sille, että ensin on ollut urheilija ja sitten valmentaja. joulukuuta ruotsinkieliseltä kulttuurialueelta kulkeutuneen mallin mukaisesti. - Velkaantumisen pysäyttäminen on tasapainottamisessa tärkeää, Sirniö totesi. Liito-oravatkin vaikuttavat kaavaan Palvalahti-Kintaus -alueiden osayleiskaava jäi kuitenkin vielä hyväksymättä. Asia siirrettiin uudestaan kunnanhallituksen pohdittavaksi ja mahdollisesti muokattavaksi Mikko Tiirolan (kesk.) esityksestä ja valtuuston yksimielisesti hyväksymänä. Tiirola toi esiin, että kunnanhallituksen tulisi vielä harkita, pitäisikö joitain merkintöjä poistaa kaavasta. Kuntatalous pidetään kurissa vähentämällä investointeja vain pakollisiin. Esimerkiksi liitooravien yhteyskäytäväalueiden luo-2a -merkintöjä tulisi tarkastella yhdessä ELY-keskuksen kanssa, sillä merkinnällä on vaikutusta maiden ja leimikon arvoon alentavasti. Merkintä kertoo siitä, että alueella on joskus nähty liito-oravia ja alueen metsänhoitoa suunnitellessa asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Laki ei kuitenkaan vaadi merkintää, jos alueella on vain joskus nähty liitooravia. Urheilun lisäksi laulaminen onkin hänen toinen vahva harrastuksensa. Ikä merkitsee Osmo Polakselle vanhenemista ja kypsyyttä. Lucian hiuksille aseteltu kynttiläkruunu ja koko seurueen kädessään pitelemät kynttilät antoivat tilaisuudelle oman loistonsa. Petäjäveden yhdeksäsluokkalaisista oli tänä vuonna valittu Lucia-nei- doksi Saara Holm. Sen verran vaikuttuneita lapset Lucian päivän esityksestä olivat, että ainakin muutama tytöistä saattaisi ehkä itse haluta olla isona kaunis Lucia-neito. Lucian päivä Lucian päivää vietetään sokeiden ja näkövammaisten pyhimyksen, Pyhän Lucian, muistoksi. Suomessa Lucian päivää vietetään 13. Tiukan tasapainotusohjelman tavoitteena on saada neljän vuoden aikana 1,4 miljoonan säästöt. Helpointa on olla tekemättä mitään, mutta jos ei tee mitään ja riko rajojaan, ei voi myöskään kehittyä tai kehittää itseään. - Sama pätee urheilumaailmaan: rajoja on Osmo Polas on uransa aikana toiminut liikunnanopettajana, rehtorina ja sivistystoimenjohtajana. Jo perinteiseen tapaan Lucia-neito seurueineen vieraili kirkonkylän päiväkodeissa, kouluilla ja Hoivasairaalassa. Erityisen hyvää ohjelmassa on se, että toimialat itse ovat päässeet sitä tekemään. Väkiluvun kasvu, veronkorotukset ja valtionosuudet tuovat lisää varmuutta tulevaisuuteen. Hän on urheillut koko ikänsä ja osallistunut muun muassa triathlon-kisoihin. Polas lauloi juhlassa lukion bändin säestämänä Joel Hallikaisen kappaleen ?Polvihousupoika?. Tulevilta vuosilta Polas toivoo onnellisia hetkiä perheen, ystävien ja työn parissa. - Päivi Koskenranta / SK Kintauden kaava jätettiin uuden valtuuston hyväksyttäväksi Suvi Kallioinen Maanantai-iltana nykyinen valtuusto kokousti viimeistä kertaa ja kauden loppumista vietettiin kiitospuheiden, jouluruuan, lasten tonttuesityksen ja muistamisien merkeissä. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö kiitteli, että valtuustotyötä on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä, mistä kertoo osaltaan sekin, että asioista on jouduttu äänestämään harvoin. Tärkeimmät asiat kokouslistalla olivat nelivuotisen kunnan talouden tasapainotussuunnitelman, ensi vuoden talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman hyväksyminen. Ensi vuoden talousarvio jää 178 000 euroa alijäämäiseksi. Toisaalta kunnanjohtaja Teppo Sir- niö totesi, että väkiluvun ja palvelutarpeen kasvun myötä talouden tasapainottaminen ei ole helppo toteuttaa. (Kuva: Päivi Koskenranta.) rikottava. Virkamiehen ja rehtorin töissä vaikenta on saada aika riittämään jatkuvasti lisääntyvien hallinnollisten tehtävien tekemiseen. - Yksi hyvin tärkeä seikka on pystyä perustelemaan asioihin ja päätöksiin vaikuttavat seikat. Ei voi katsoa pelkästään omasta näkökulmasta vaan pitää ottaa huomioon useat eri näkökulmat. Tärkeintä elämässä on kuitenkin pystyä nauttimaan. Varsinaisia maisematyöalueita on kaavassa Kintauden keskustan tuntumassa, jossa on ulkoiluun tarkoitettuja alueita. Kaava-asiassa ilmoitti jääviytensä kolme valtuutettua. Paljon puhuttanut aihe ratkesi, kun tekninen ja ympäristölautakunta päätettiin yhdistää vuoden 2013 alusta alkaen. Vaikka työssä kaatuu ja kasvot tupsahtaa lumeen, siitä huolimatta eteenpäin, sanoi mummo lumessa. - Kaatumisesta huolimatta palkinto hyvin tehdystä työstä tulee. Saaran lähipiirille Lucia-neito -nimityksen osuminen juuri Saaran kohdalle ei tullut kovin suurena yllätyksenä. . Jos ei kaadu, ei ole yrittänyt tarpeeksi
Myyntiä on vuodessa noin 45 000 euron verran ja tuottajia on peräti 34. Etsitkö tietoa koulutusmahdollisuuksista? . Ja kaikki petäjävetisiä! Kuusi heistä leipoo ja joka päivä on tarjolla tuoreita leivonnaisia. Heinähatusta onkin muodostunut kylällä jonkin sortin sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa on mukava käydä turisemassa kahvikupposen ääressä. Matkailijat ja kesäasukkaat ovat aina olleet suuri asiakasryhmä. Putiikki on täynnä ihania käsitöitä, joista jokaiselle löytyy varmasti jotain mieluista. PETÄJÄVESI Sivu 04 Nro 51 - 19.12.2012 Paikallista pakettiin Heinähatusta Suvi Kallioinen Aikuinen . Ja joulun alla tonttuja vilistää - myös myytäväksi. Papalle Vauvalle TORSTAI: KUOHU klo aamupv. 8.50 Petäjävesi kk 9.05 Hannulantien ja Vehkasuontien risteys 9.30 Pistotie-Matkailutie Miilulampi 9.45 Petäjävesi kk PERJANTAI: METSÄKULMA klo aamupv. 8.50 Petäjävesi kk 9.15 *Metsäkulmantie th 9.20 Metsäkulman koulun th 9.30 Karikon th 9.33 Urrian th 9.35 Huttulan th 9.40 Petäjävesi kk Kunnan ja tuottajien välillä yhteyshenkilönä kymmenen vuotta toiminut Ulla Niemenmaa muistuttaa, että vielä ehtii Heinikseen jouluostoksille. mms-talo 9.20 Kintaus vanh.talo 9.30 Litma Metsotie-Sahitie 9.45 Petäjävesi kk Suoramyynti Heinähatussa ollaan joulutunnelmissa ja pidennetyt aukioloajat takaavat sen, että vielä tällä viikolla ehtii piipahtamaan paikallisilla jouluostoksilla. Samaan aikaan ollaan myös odottavissa ja epävarmoissa tunnelmissa tulevaisuuden suhteen. Heinähattu on kunnan omistamissa tiloissa vuokralla ja kyseinen Asematien kiinteistö on nyt myynnissä, ja se mahdollisesti vaihtaa omistajaa vuodenvaihteen jälkeen. Jos näin käy, niin uusia tiloja Heinähatulle ei ole ainakaan vielä tiedossa. Kunnan järjestämä suoramyyntitoiminta aloitettiin 90-luvun lopulla ja nykyisiin tiloihin muutettiin viime keväänä. Mietitkö alan vaihtoa tai siirtymistä uuteen työhön? Ota yhteyttä ohjaus- ja neuvontapalveluumme Opin Ovi Keski-Suomi puh. Pohditko vaihtoehtoja kehittää ammatillista osaamistasi? . Esimerkiksi Tuulentuvalla tehdyt korut kierrätysmateriaalista ja huovasta ilahduttavat varmasti perheen naisia, Tarja Niemisen virkkaamat linnut eivät ole yhtä vihaisia kuin muut kaupoissa myytävät, Anneli Rantapuskan neulomat vauvan sukat ovat syötävän suloiset - ja myös isompiin jalkoihin löytyy lämmikettä. Puupiippolan lottokapula voi olla isälle tarpeen ja lelut kestävät aikaa. Pekka Korhosen Rautamörkö -takotuotteet ovat Heinähatun uutuus ja nehän sujahtavat vaikkapa mummojen ja vaarien paketteihin. Lisäksi Heinähatusta saa villoja ja lankoja sekä paikallisia luomutuotteita, kuten jauhoja ja hunajaa. 020 690 142 keski-suomi@opinovi.? Palvelussa vastaavat keskisuomalaisten koulutusorganisaatioiden ja Jyväskylän TE-toimiston ohjaajat ma-to klo 11.00-17.00. = tienhaara, risteys, *-merkityt kohdat tarkoittavat, että reitti kulkee kyseistä tietä. Puhelinpalvelu on joulutauolla 20.12.2012 ? 6.1.2013, mutta palvelemme sinua sähköpostitse. Puhelujen hinnat ovat kotimaan kiinteän verkon liittymistä paikallisverkkomaksun (pvm) ja matkapuhelimista matkapuhelinmaksun (mpm) verran. Hinnat riippuvat operaattoreiden hinnoittelusta. PETÄJÄVEDEN KUNNAN ASIOINTILIIKENNEAIKATAULU MAANANTAI: URRIA klo aamupv. 8.50 Petäjävesi kk 8.55 Lapinmäen th 9.00 Tervatehtaan th 9.10 Kunnan raja 9.40 Rajamaan th 9.55 Petäjävesi kk KESKIVIIKKO: HEIKKILÄNPERÄ klo aamupv. 8.50 Petäjävesi kk 9.00 Ässämäen th 9.03 Heikkilänperä ekoasema 9.10 *Sakarin th 9.17 Naulaperän th 9.20 Ylä-Kintauden mms-talo 9.27 *Kummuntie th 9.30 Sikalan th 9.32 *Kuivasmäen th 9.35 Heinämäen tie th 9.40 Ervintie-Pohjolanmäentie risteysRukoilantie 9.55 Petäjävesi kk TIISTAI: YLÄ-KINTAUS klo aamupv. 8.50 Petäjävesi kk 9.10 Y-Kint. Tarvittaessa auto hakee kotoa ja vie kotiin, kun soittaa. Matkasta peritään linja-autolipputaksan mukainen maksu TÖYSÄN LINJA OY puh. Tällä viikolla puoti on avoinna myös sunnuntaina. Nuorelle Isälle Lapselle Lisäyksenä tullut tiistain, keskiviikon ja torstain päiville kirkonkylällä ajettavat lisälenkit 07.01.2013 alkaen. Paluukyydit lähtevät Petäjävedeltä joka päivä klo 11.15 AIKATAULUSELITTEET: th. 044 761 77 50 Äidille
Mummeli Joulukynttilä Kynttilä meille valon tuo se tulee joka lapsen luo. Valo antaa iloa rakkautta ja suloa. - Sohvi Anttila Pienen lapsen jännittyneen kihelmöivää odotusta. Joulupukin askelten suuresti odotettua kopinaa. Yksinäisen ikäihmisen suunnatonta kaipausta. Kaukana asuvan läheisen mieltä lämmittävä yhteydenotto. Meille kaikille. Rakkaimpiemme muistamista! - Nina Hirsiaho. joulun tähteä vailla. Odotan lohtua ihmisten vaivaan. Tuoneeko sitä ?Enkeli taivaan??? - Seija Naaramäki Jäljet näin, ne kulkivat metsään päin. Kun niitä seurasin, puun takana jotain huomasin. Oho! Hieno joulukuusi. Upea ja uusi! Latvassa tähti loistaa Niin koitti joulu ikuinen surut meiltä poistaa! katulapselle Moskovan, mitä tapahtui myöhemmin koiralle, - Eeli Dudu jospa joku kertoisi sen. - Sinikka Aaltola - Salme Kuusela Jouluruno Jouluruno Ihmiset kutsuvat poliisin, lapsi portaille jäätynyt on, koira vaan ei anna lähestyä, jää siihen vartioon. Niistä se joulun tunnelma tuli. - Aila Helena Joulutuulesta tempaistaan muistojen nauha ja rauhasta maassa myös haaveilla voi. Mikä tuulen on tie, mihin tuuli käy täältä? Jospa synkältä säältä hiukan tilaa se vie. Koko jouluisen yön he nukkuvat siinä portailla kahdestaan. Aamu valkenee, tyttö ei liikahda, vaikka koira tönii kuonollaan. Muuttunut on muoti meillä, toista oli silloin teillä, lohdutellen tytär koittaa, mummo mielipahan voittaa. Tänään moni Kynttilän sytyttää Omalle rakkaallensa Hautakummun äärellä itkettää On ikävä Rakkaitansa. Joulutuuleen voi kirjoittaa sydämen laulun ja tauluksi mieleen se muistoja tuo. Vaikkei ystävää näy, laulun tuulessa kuulet ja on tuulella huulet kun se poskille käy. Joulun Rauhaa Sadat lyhdyt hautakummuilla palavat muistoksi läheisten jo poisnukkuneiden. Moni miettii, onko muilla joulu yhtä yksinäinen kuin hällä ilman seuraa muiden... Ajatuksin lämpimin hän muistaa niitä, joilta kortin sai - toiveenansa oli kai saada luokseen edes yksi läheinen. poistavat. On aattoillan rauha, tuli takassa ritisee. Moni kynttilän palava liekki kodin varjoin valaisee. - Iiris Sytytän Kynttilän pöydälle Se pienen valon antaa. Sitä katson ja sydämeni Niin paljon muistoja antaa. Minä muistelen läheisiäni Jotka on kutsuttu täältä Taivaan iloon iäiseen Pois murheista maan päältä Lumihiutaleet hiljaa kun leijailee ja valkean lumen kiteet hehkua hangelle valaa, niin muistojen kätköistä mieleen nuo lapsuusjoulut palaa. Mistä lapsuusjouluihin tuo tunnelma tuli? Rauhasta, aitojen kynttiläin valosta, kuusen ja lanttulaatikon tuoksusta, pihasaunan pehmeestä lämmöstä, silmien kirkkaasta tuikkeesta, pukkia lauluin kun palkittiin ja kääröistä ihanista kiiteltiin. - Kaardemumma Katulapsen joulu (tositarina) Kulkee kadulla Moskovan pieni tyttö nälissään. On koditon hän, ei vanhempia, on koira vierellään. Katu kylmä on ja vaarallinen, koira hyvin tietää sen. Se painautuu tytön jalkoihin, joka hetki vartioiden. Tyttö puristaa narua kädessään, sillä koiraa taluttaa, ei hellitä siitä hetkeksikään, vaikka kylmyys ahdistaa. Pysähtyvät kadulla kaupungin, käyvät portaille lepäämään, katsovat kaihoten ikkunoihin joulupöytään ja lämpimään. Lapsi kylmissään siihen nukahtaa käsi koiran kaulalla. Se kulkijoille joskus murahtaa, annathan rauhassa olla. Villasukat Istuu mummo mökissään sukkakudin käsissään. Lapsenlapsi taapertaa, hän joululahjan tästä saa Sydän hellä mummon lie, tekemäänsä kun hän vie Taasko sukat teit sä mulle? lapset huutaa mummulle. Huomannut ei mummu arka, kasvanut ol lapsi parka. Sukat eivät sovi kenkään, alastonna ulos mennään. Niin lyhyt on Elämän taipale Rinnalla ikuisuuden mutta Koti Kultainen On palkinto Elämän uuden Jää lapsuusjouluja muistellen taas tulevaa joulua odottamaan. Luo joulun tunnelma mielin rauhaisin ja aatoksin kauniin ja lämpimin. Muoti on nyt toisenlaista pukee sitten miestä, naista. Villasukat - ei sovi muotiin, tyytyy lapset halpatuontiin. Sinne jos täältä Vaeltaa niin ilo on sydämessä Kerran Rakkaansa kohdata saa Taivaan Kirkkaudessa. Joulurauha ja ystävyys ihmisten kunpa säilyisi mielissä arkenakin ja unelma valkeesta joulusta oisi totta tänäkin jouluna. Mummo pistää sukat pussiin, mökilleen hän lähtee justiin. Nyt postissa nää mennä saa, Intiaan, taikka Libyaan. - Tuulikki Tikkanen Tähti loistaa kuusessa Odotan joulua, laulua lasten, Suomen maan laidassa kynttiläin loistoa pimeää vasten. Namusia oksissa Lahjoja on boxissa. Odotan juhlaa talvisen Suomen, kun yöstä aukeaa hämärä huomen. - Elo Odotan rauhaa idän mailla. Siell ?tietäjät. maasta . PETÄJÄVESI Nro 51 - 19.12.2012 Sivu 05 Joulukellot Joulutaikaa Joulun tuoksu Joulutuuli Joulun kellot kaikaa yössä on taikaa kuuluu ääni suloinen lasten laulu iloinen. Joulunamuset sukissa odottaa, joulupukki ovelle koputtaa. Joulun tuoksu vieläkin, aivan niin kuin ennenkin samalta se taasen tuoksuu. Riisipuuro, rusinasoppa, kuusenhavut, takan savut. Kuusen alla lahjakoppa. Radiosta joululaulut. Tuoksut vievät tunnelmaan, muistojen maailmaan. Joulutuuli taas puhaltaa kynttilät kukkaan ja hukkaan vie kiireen, jos uskot sen vain. ojen Tuuli tulla jo voi! ulurun jo n e id Mistä jouluna tuulee? Lukijo an voitti n n o Kyllä tuulesta kuulee, v , r a Louho jävesi. a j joko joulun se toi. ä Tin t ta, Pe 7 vuot voittajalle! a Joulutuuli tuo tuoksua piparipossun Onne ja tossuja punaisin askelin vie. Tähden lennosta vaan tuuli kuuseen noin heittää, jäljet tonttujen peittää lumipuuterillaan. - Lilja Vanha pyhäkkö Hiljaa virtaa vesi hiljaa huojuvat puut. Hiljaa seisoo kirkko joka veteen peilautuu. Se seisoo hirsiseinin, torni taivasta osoittaa. Se paljon on elämää nähnyt ja paljon myös kuolemaa. Se nähnyt on suuret tunteet, sukupolvien saatossa monet kiitokset, rukoukset, sanat laulujen vaienneet. Se nähnyt on rauhan ajat, ja sodatkin kauhuineen, sen tornissa urheat lotat ovat vahtia pitäneet. Tänä päivänä kirkkovanhus on arvossa ylennyt. On saarnoista kirkkokansa saanut henkensä ravinnon. Siitä muistoksi vuosien mittaan, varjot seinille jäänyt on. Sen suuri harvinaisuus, yli rajojen kiirinyt. Nyt kirkkomme kauneus ja arvo, on suojattu eteenpäin, ja arvokas perintömme, sukupolville säilyy näin. Ja olenpa melko varma, jos tulisin tänne öiseen aikaan niin. Ja öisin, niin kuuluu, täällä mahtava messu on meneillään. Ja öisin, niin kuuluu, kirkosta kuuluu hiljainen messu. - Kyläläinen Lapset lahjoista riemuitsee, puuro liedellä porisee. Pukki lapset hyvästelee, naapurin luokse tepastelee. Pikkusisko poroille vilkuttaa nähdään ensivuonna uudestaan. - Tinja Louho Joulun retki Hiljalleen leijaavat hiutaleet maahan. Lumen vaippa kimmeltää Tähdet tuikkivat jouluyöhön pukki matkaansa taivaltaa. Valkohuurteiset puiden oksat matkaajan tietä lämmittää. Kyllä pukki joulun muistaa rekiretki pitkä maistaa. Partaansa sivellen miettii pukki Joulu on taikaa juhlien aikaa. - Tuula Kukkamäki Kuiske kuuluu Korvatunturilla. Tontut sukkelat sutjakkaat, töihin ryhtyy pitkään päivään. Lahjat erilaiset valmistuu, kun tonttuja monta on. Muori murkinat tarjoilee, puuro kera mantelin moneen suuhun sutkahtaa. Joulupukki Petteri-poron kanssa matkaan lähtee. Matka kestää monta päivää, kunnes pukki perille pääsee eri puolille maailman. Pukki pyllähti jouluiselle tuolille, jakoi lahjat lapsille ja aikuisille, muorille ja vaarille. Muisti myös lemmikit sekä metsän väen. - Santeri-tonttu Kuusi Joulutunnelmia Kuusi tuotiin sisälle äiti kertoi isälle. Koristeita hakemaan kaikki lapset mukaan vaan! Kuusi saatiin valmiiksi hienoksi ja kauniiksi. Taas joulun valot syttyvät ja synkkyyden mielestä . Ymmärretyksi tahtoi tuoda tuuman tään: on joulu tuskaa yksinään. Kortti kertoi kuitenkin, muisti häntä sittenkin joku kesken kiireittensä. - Joulumuori Joulu Minä näin vain vilahduksen, mutta kuulin kilahduksen. Se kulkunen oli, joka kilahti. Näin arvelin mietteissäin. - Janika Jouluruno Tule joulu joutuisasti tuo joulu sydämiin lasten riemu tarttukoon myös aikuisiin Joulupukki anna meille hyvää mieltä kaikille Että sitä antaa osaisimme myöskin toisille. Paketteja älä paljon kanna vaan meille mielen rauha anna.
Kuin salaman lailla valokeilassa vilahti jotain, mutta Anni ei ehtinyt huomata mitä. Silloin hän tunsi kuuluvansa muiden joukkoon. Aliisa julisti kovaan ääneen. On taas kerran yksi joulu. Mikään ei ole niin kuin ennen. Minne katosi elämänilo? Lapsuuden jouluinto. Taas! Aivan kuin ulkona olisi vilahtanut jotain. Anni nousi pöydän äärestä ja lähti ulos. Lunta satoi taas, jo kolmatta päivää. Anni katsahti ikkunasta ulos ja katseli lumisadetta. Hän yritti seurata valolla hahmoa ja näki vielä toisen vilauksen. Sen jälkeen hahmo oli poissa. Anni palasi sisään. Aliisan mielestä elämä oli kuin lumihiutale; kummatkin syntyvät, elävät heittelehtivän elämän, välillä tarttuvat toiseen kiinni ja lopulta joutuvat päästämään kaikesta irti. - Iita Kytölehto Nro 51 - 19.12.2012 Erilainen joulu Oli enää vain muutama viikko jouluun ja koulun joulujuhlaan. Niklas kysyi hieman nolostuneena. ?Jouluna syödään hyvää ruokaa ja illalla joulupukki tuo paljon lahjoja, jos on ollut kiltti. Joulupöydässä hän sanoi päättäväisesti: ?Sitten kun saan itse päättää, vietän joulua joka vuosi!? - Mira Koskinen ?Tästä lähtien minä piilotan joka joulu mantelin riisipuuron joukkoon, ja se, kenen lautaselta se löytyy, saa koko tulevaksi vuodeksi onnea.? Joulun odotusta Lumi kiituili hiljalleen maahan, kun Anni, hänen äitinsä ja pikkuveli Jaakko kävelivät kotiin. Aliisa hihkaisi jouluintoa täynnä samalla kun hyppelehti keittiöön syömään iltapalaa. Ei kai vaan. Anni piirsi siihen hymynaaman. Yhtäkkiä aivan kuin Anni olisi nähnyt liikettä ulkona. ?Varmaan jänis tai kissa,? Anni ajatteli ja kävi nukkumaan. Seuraavana päivänä, kun Anni tuli koulusta, hän muisti eilisen ja halusi käydä katso- massa, oliko hankeen jäänyt jälkiä. Sehän on joulukuusi, kaikilla on sellainen kotona!? Juuso vastasi. ?Mitähän siellä on sisällä?. Äiti ja Anni vaihtoivat huvittuneet kat- seet. Aliisa huokaisi lysähtäen keskelle olohuonetta, kun valokuva-albumi oli monen tunnin jälkeen lopulta valmis. ?Tyttönen, meillä ei ole mitään kiirettä!. Hän oli herännyt oikealla jalalla, joten hän oli iloinen ja reipas. ?Oletko aivan tyhmä. Aliisa oli kävelemässä Veeran etupihan korkeiksi kolattujen lumipenkkojen välistä, kun Veera ryntäsi etuovesta punaiseen tonttuasuun pukeutuneena. Olisiko se voinut olla tonttu. Nyt oli nähty joulukatu ja ostettu ruokaa illaksi. Jaakko oli kiukutellut koko ostosreissun ajan. Hän oli vihdoin ymmärtänyt, mitä joulu on: yhdessä oloa, hyvää ruokaa, joulupukki ja lahjoja. Aliisa ajatteli katsellessaan haikeasti ulos sairaalan ikkunasta, kun lumihiutaleet leijailivat hiljaa ja kevyesti taivaalta maahan. Silloin Jaakko hiljeni ja jogurtti alkoi maistua. ?Noh! Mistä lähtien sinä olet ollut noin iloinen?? ihmetteli Aliisan äiti, kun he melkein törmäsivät keittiössä. Takapihalla oli lunta yli polvien ja eteneminen oli vaivalloista. Hangella oli pieniä jälkiä. Anni ei tiennyt, minkä eläimen jälkiä ne olivat: vähän suurempia kuin kissan jäljet, mutta selkeää tassun kuvaa niissä ei näkynyt. Useimpien perheissä jouluvalmistelut olivat jo hyvällä mallilla, lahjat hankittu sekä kinkku pakastimessa odottamassa jouluaattoa ja paistoa. Ei mikään eläin ole punainen. Joulutonttu! - Petra Lapinmäki. Niklas ei siis ole koskaan saanut joululahjoja, saatikka nähnyt joulupukkia. Eräänä päivänä myös koulussa aloitettiin juhlavalmistelut. ?Jaakkoon tehoaa vielä risuilla uhkailu, hän on vasta viisi. ?Tämä on ehdottomasti paras lahja ikinä!. Aliisa ja hänen isänsä kävisivät viemässä Veeralle joululahjan suoraan tämän kotiovelle. Hän meni kotiin mietiskellen. Omasta mielestään Aliisa ei osannut neuloa, leipoa, eikä askarrella. Hän päätti kuitenkin yrittää askarrella jotakin. äiti uteli Aliisan takaa. Anni katseli hetken pimeyteen - mitään ei näkynyt. Sitten hän keksi: valokuva-albumi olisi hyvä idea! ?Ah!. Hän mietti, mikä ihme voi olla punaista. Koruun oli kaiverrettu ?A&V best friends?. Aliisa mietti kävellessään takaisin isänsä luo autoon. Oli jo myöhäinen ilta, kun jouluateria oli syöty ja päivän kohokohta oli edessä. ?Lahjojen avaaminen!? Aliisa huudahti ja ryntäsi ruokapöydästä kuusen alle ottamaan paketteja, jotka olivat hänelle tarkoitettuja. Hän ryhtyi avaamaan lahjoja järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Kaikki lahjat oli avattu viimeistä ja pienimäistä lukuun ottamatta. Etkö sinä sitä tiennyt?? Juuso vastasi kuin asiantuntija ja ihmetteli Niklaksen tietämättömyyttä. Hän ja Veera olivat varttuneet aikuisiksi yhdessä, menneet naimisiin, hankkineet lapsia, kokeneet keski-iän kriisin, vanhentuneet arvokkaasti ja lopulta vuosi sitten Veera menehtyi aivoverenvuotoon. ?Enää minulla on jäljellä vain Veeran antama sydänkoru ja haalistuneet muistot.. Asiat ovat muuttuneet paljon. Hän etsi sängyn alta, kaupoista, lähipuistosta ja jopa roskalaatikoista, mutta ei löytänyt mitään, mikä voisi olla joulu. Seuraavana päivänä hän vietti aikaa kaverinsa Juuson luona. Olisiko se voinut olla pieni koira tai kissa, jolla on punainen kaulapanta. Muuta järkevää selitystä Anni ei keksinyt. Kun Anni istui olohuoneeseen, jouluvalojen valaisemalla pihamaalla liikahti taas jokin, tällä kertaa etupihalla. Anni liimaantui ikkunaan kiinni ja oli varma, että varjoihin katosi jokin pieni, vähän lasta muistuttava olento. Hän sytytti lampun ja valaisi sillä pihaa. Mutta ei minuun?, Anni ajatteli. Aliisa sanoi suu täynnä leipää ja ojensi valokuvakansion äidilleen. ?No tämähän on upea!. Anni tyytyi siihen, että ne ovat vähän suuremman kissan jälkiä, ja rämpi takaisin sisälle. Anni oli yksin kotona ja teki huoneessaan läksyjä. Ilta alkoi hämärtyä. Niklas pysyi hiljaa ja päätti kysyä asiasta vanhemmiltaan. Illalla Niklas oli perheensä kanssa syömässä iltapalaa. ?Miksei meidän perheessä ole joulua, niin kuin muilla?? Niklas kysyi yllättäen. Jaakkoa kiinnosti erityisesti sähköinen junarata, jonka juna kiersi näyteikkunaa tasaista vauhtia. Lunta satoi edelleen. ?Se on meidän perheen tapa. Miksi kysyt tuollaista?. Päästyään toistensa luo he halasivat ja vaihtoivat paketoidut lahjat päikseen. Kumpikin tyttö hymyili, sitten he toivottivat hyvät joulut toisilleen ja kääntyivät lähteäkseen omille teilleen. ?Tykkääköhän Veera lahjastani?. Ykkösluokkalaisen Niklaksen perheessä ei vietetä joulua, koska he eivät ole kristittyjä. PETÄJÄVESI Sivu 06 Jouluisia tarinoita ovat kirjoittaneet Petäjäveden lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaat. Aliisan tarina Oli enää kaksi päivää jouluun, kun Aliisa mietti kuumeisesti mitä antaisi ystävälleen Veeralle joululahjaksi. ?Mikäköhän se joulu oikein on?. Heidän olohuoneessaan oli korkea kuusi, jossa oli valoja ja muita erilaisia koristeita. Ennen nukkumaanmenoa Anni katseli ikkunasta ulos. huusi isä Aliisan perään, kun tämä oli jo juossut auton ovelle. ?Vauhtia nyt iskä, Veera ei varmaankaan jaksa odottaa enää kauaa.? Viimein pitkältä tuntunut automatka oli ohi. Kun ikkuna oli nähty, he jatkoivat matkaa. Kotona Jaakko jatkoi kiukuttelua. Perinteisesti ensimmäisen luokan oppilaat esittävät joulukuvaelman koulun juhlassa, joten sitäkin harjoiteltiin. Niklas oli kuitenkin hämmentynyt. Aliisa avasi varovasti paketin, jonka sisältä paljastui nätti pieni sydämen muotoinen hopeakoru, joka oli ketjussa. Se oli Veeralta tullut lahja. Hän ei tiennyt, mikä joulukuvaelma on ja miksi joulua ylipäätään vietetään. hän ajatteli mielessään ja päätti ottaa siitä selvää. Hän painoi kasvonsa aivan lähelle lasia. Anni sammutti kattovalon. Mikä se joulu oikein on?. Anniakin väsytti ja paleli, mutta hän ei sanonut mitään. Jaakko halusi pysähtyä katsomaan lelukaupan jouluikkunaa. Aliisa oli innoissaan pienestä mutta söpöstä paketista. Isäkin suostui, ja niin ostettiin myös Niklaksen perheeseen kinkku, kaadettiin joulukuusi ja kutsuttiin sukulaisia syömään. Kun koulu jälleen loman jälkeen alkoi, kaikki vertailivat saamiaan lahjoja - niin myös Niklas. Vastahan Aliisa roikkui isänsä kaulassa. Äiti kyllästyi kiukutteluun ja sanoi Jaakolle, että joulupukki tuo pelkkiä risuja, jollei käyttäydy kunnolla. ?Tuota... Annin huoneen ikkuna oli takapihalle päin, eivätkä katuvalot valaisseet sinne. isä sanoi jyrähtäen. Eikö niiden kuuluisi kasvaa ulkona?? Niklas kyseli. Hänellä ei ollut rahaa, millä ostaa kallista lahjaa, joten hän päätti tehdä sen itse. Lasiin jäi hengityksestä huurua. äiti sanoi selattuaan albumin läpi. ?No jaa, tuli siitä ihan kiva?, äidintyttö sanoi ylpeänä ja joutui menemään äitinsä käskettyä nukkumaan. Aliisan aamu oli lähtenyt hyvin käyntiin. Aliisa katsoi kaihoisasti ulos sairaalan ikkunasta muistellessaan lapsuutensa parasta joulua. Kyynel vierähti Aliisan poskea pitkin leukaan asti, josta se jatkoi matkaansa valkoiselle lakanalle. ?Emmekö voisi tänä vuonna pyytää joulua kylään, haluaisin nähdä joulupukinkin. ?Miksi teillä on kuusi sisällä. Niklas aneli. ?Hyvä on, tämän kerran?, äiti myöntyi. Mutta mitä hän tekisi. Ei meillä sellaista ole. Hän nappasi eteisestä mukaansa taskulampun ja hiipi talon nurkalle niin hiljaa kuin hangessa oli mahdollista. ?Minä en usko enää joulupukkiin enkä tonttuihin. Olenhan jo 13-vuotias.? Anni toivotti äidille ja Jaakolle hyvää yötä ja meni omaan huoneeseensa. Hän ei halunnut mennä pesulle eikä syödä iltapalaa. Siihen oli laitettu tonttunukkeja leikkimään leluilla. Vain ikkunassa oleva kynttelikkö valaisi. ?Sain vihdoin Veeran lahjan valmiiksi!. Pian kyyneleitä tuli enemmän ja tyynyliinaan muodostui märkä läikkä. Oli surullista huomata, että elämä on ohi silmänräpäyksessä. Huomenna hän saisi antaa Veeralle lahjan, johon jopa itsekin oli tyytyväinen. ?Hän tulee ihastumaan tähän!. Jotain punaista, siitä Anni oli varma. Vastahan hän ja Veera olivat olleet pieniä lapsia, jotka jahtasivat ulkona talven ensimmäisiä lumihiutaleita, mutta siitä on jo yli kuusikymmentä vuotta
Kaikki oli hyvin, Pikku-poro vain toivoi tapaavansa isänsä joskus. Niin he lähtivät kohti joulupukin taloa. Joulupukin talo oli hieno ja iso. Santtu oli pitänyt huolta saunan siisteydestä, lisännyt puita uuniin, jos tuli uhkasi lämmityksen aikana sammua väeltä, varmisti, ettei sauna syttyisi palamaan. Pikku-poro käveli eri suuntiin, jotta hän löytäisi tutun näköisen paikan. Mutta ei, mikään ei näyttänyt tutulta. Nyt se päätyi sinulle ja lupaan, että tämä joulu sujuu ongelmitta! Muori kertoi ja pukin kasvoille levisi leveä hymy. - Vai että ihan onnenmanteli, onpas mainio idea, Pukki kehui muoria. Tästä jouluaatosta lähtien on riisipuuron joukkoon aina lisätty manteli, ja onni on seurannut sen löytänyttä. - Monika Perämäki Saunatontun joulu Santtu oli ahkera saunatonttu. Kuinkahan jollekin tontuille, esimerkiksi navettatontuille ja riihitontuille, oli käynyt, kun riihiä ja navetoita oli poistunut käytöstä? Santtu pohti omaa tilannettaan ja totesi olevansa ainakin turvallisessa asemassa. Kyllä, sinun isäsi on yksi lentävistä poroistani. Tule minun kanssa ensiksi jakamaan lahjat, niin vien sinut sitten kotiisi äitisi ja ystäviesi luokse.. Joulumuori aloitti jouluherkkujen leipomisen jo varhain aamusta. Pikkutontut ja joulupukki kuorsasivat vielä untuvapeittojensa alla. Muori haukotteli ja venytti selkäänsä samalla, kun etsi mantelikakun, riisipuuron ja joulutorttujen reseptejä. Uninen muori laittoi kahvin tippumaan ja riisit keittymään sekä aloitti mantelikakun taikinan tekemisen. Se oli toiminut Kettulan saunassa jo monien sukupolvien ajan. Nopsa oli aivan nimensä veroinen ja kiiti lumessa ketterästi. Hän ajatteli menevänsä johonkin vähän kauemmas piiloon. PETÄJÄVESI Nro 51 - 19.12.2012 Onnenmanteli Taas oli joulu saapunut, niin kuin joka vuosi. Myös yksi poro oli sairastunut flunssaan, ja kaiken lisäksi lahjat oli laitettu huonosti reen kyytiin, ja kun pukki oli lähtenyt jakamaan lahjoja, jokainen paketti oli lentänyt lumihankeen. Saunaan tullut emäntä kiljaisi, ja tonttu tiesi tulleensa nähdyksi. Viime joulu oli alkanut heti huonosti, kun riisipuuro oli palanut pohjaan ja pukki oli nukkunut pommiin. Ainut vaara olisi jos sauna palaisi maan tasalle, mutta niin ei kävisi, koska Santtu piti saunasta hyvää huolta. Santtu oli niin ajatuksissaan, ettei kuullut askelia. Vasta kun ovi avautui tajusi Santtu tilanteen ja piiloutui nopeasti. Kukaan ei koskaan kiitä tai huomaa Santun töitä. Tietävätköhän talonväki edes saunatontun olemassaoloa? Joskus kauan sitten joku vanha emäntä muisti joka joulu saunatonttua tuomalla jouluaattona puuroa pöydälle. Touhutessaan töitään ja muistellessaan vanhaa emäntää Santtu tuli pohtineeksi muita tonttuja. Sinä iltana saunaan ei tullut väkeä. Tapaus sattui viikkoa ennen joulua, ja Santtu oli kovin masentunut. Tämän talon väki ei lopettaisi saunomista tässä omassa saunassa, vaikka kuinka maailma modernistuisi. Nyt joulupukilla tuntui olevan kammo jouluaattoa kohtaan. - Voi kun voisin jotenkin saada pukin uskomaan, ettei hänen tarvitse pelätä joulun menevän taas pieleen, muori ajatteli samalla, kun lisäsi manteleita kakkutaikinaan ja hämmensi puuroa. Yhtäkkiä muori sai hyvän idean. Pikkuporo hyppäsi reen kyytiin ja he jakoivat lahjat koko maailmalle, Aasiaan, Australiaan, Amerikkaan, ihan kaikkialle. Kun vihdoin ja viimein joulupukki ja Pikku-poro olivat jakaneet lahjat, joulupukki vei Pikku-poron tämän ystävien ja äidin luokse. Siinäpä sitten oli rämmitty hangessa keräilemässä paketteja takaisin rekeen ja pukin lähtö oli myöhästynyt pahasti. Pikku-poro vastasi, että kyllä hän oli eksynyt. Tonttu sanoi, että hän voisi viedä Pikku-poron joulupukin kotiin ja auttaa etsimään poron ystäviä ja äitiä. Hän tiputti yhden mantelin riisipuuron joukkoon ja sekoitti puuron tasaiseksi. Koskaan aikaisemmin kukaan ei ollut Pikku-poron joulu Oli kylmä ja kaunis talvi-ilta. Oli joulu. Sakea lumipyry oli melkein kaataa Timon, kun kova tuuli pauhasi samalla. ?Nopsaa?!. Joskus tonttu mietti, onko hän aivan turha olento. Sen koommin ei Santtu miettinyt masentavia ajatuksia olemassaolostaan. - Riikka Strömberg Päivä ennen joulua Oli 23. Toisaalta Timo piti mieluusti vapaapäivän. - Sara Seppänen. Hän juoksi ja juoksi, etsien hyvää piiloa. Lopulta hän ei enää kuullut etsijän laskemista ja huomasi, että hän oli eksynyt. Se oli tonttu, joulupukin tonttu. Kun Pikku-poro oli hyvin lähellä tonttua, tonttu huomasi hänet ja kysyi: ?Oletko eksynyt?. Pikkuporo leikki ystäviensä kanssa piilosta suuren kuusen alla, johon kaikki eläimen kokoontuvat myöhemmin illalla viettämään joulua. Se oli poron ensimmäinen ja ikimuistoisin joulu. - Jasmin Lahtinen Sivu 07 nähnyt häntä. Silloin hän huomasi pöydällä lautasen, jossa oli joulupuuroa ja rusinasoppaa. Timon mielestä lapset vaikuttivat ihan kilteiltä, joten hän lähti astelemaan viereiseen taloon, jossa näemmä oltiin jo menossa nukkumaan, sillä lapset vaikuttivat paljon pienemmiltä. Timo kurkki taas ikkunan takaa, kuinka lapset pesivät hampaitaan ja menivät vanhempien käskystä nukkumaan. Timo asteli kilinää kohti ja törmäsi pian johonkin lämpöiseen ja karvaiseen. ?Nopsa, siinähän sinä olet?, Timo hihkaisi ja otti poroa ohjaksista. ?Saat luvan ohjastaa minut korvatunturille?, Timo sanoi ja lähti kulkemaan poronsa ohjastamana. Heidän matkansa oli ollut pitkä, mutta loppujen lopuksi he olivat päässeet Korvatunturille. Piilosen etsijä rupesi laskemaan: ?Yksi, kaksi, kolme, neljä?? Pikku-poro lähti juoksemaan metsään piiloon. Löysin hänet, kun olin hakemassa polttopuita,? huusi tonttu joulupukille. Joulupukki katsoi Pikkuporoa hetken ajan ja kysyi: ?Hei, eikös sinun isäsi ole yksi minun reen lentävistä poroista?. Hän laittoi radiosta soimaan joululauluja ja hiljensi äänenvoimakkuuden hiljaiselle, jotta unikeot eivät heräisi. Hän muisteli, millainen viime joulu oli ollut. - Se ei kyllä ollut jouluista parhain, muori hymähti ajatuksissaan. Yhtäkkiä pukki laski lusikan lautaselle ja kaivoi suustaan mantelin. - Voi muori rakas, sinulta on tainnut tipahtaa vahingossa manteli puuron joukkoon! Joulupukki naurahti. - Ehei pukkiseni, ei se ollut vahinko! Tästä lähtien minä piilotan joka joulu mantelin riisipuuron joukkoon, ja se, kenen lautaselta se löytyy, saa koko tulevaksi vuodeksi onnea. Oli Pikku-poron vuoro mennä piiloon. Hän kuitenkin toivoi, että hän ei olisi eksynyt kovin kauas. Pikku-poro oli aivan paniikissa. Pikku-poro kerkesi juuri ja juuri viettämään joulujuhlaa muiden eläinten kanssa suuren kuusen luona. Ei. Perheen äiti toi pöytään riisipuuroa, jota hän antoi lapsille, jotka odottivat kiltisti. Pikkuporo katsoi joulupukkia kummissaan ja vastasi: . Lunta pyrytti melko lailla, ja sitä oli tullut parin päivän aikana vaikka kuinka. Yhtäkkiä kuului laulu: ?Joulupuu on rakennettu..? Pikkuporo tunnisti äänen tontun tai jonkin maahisen ääneksi, ja hän meni katsomaan, kuka se oli. Santulle tuli mieleen myös, kuinka rumalta hän näytti moneen kertaan korjatuissa vaatteissaan ja pitkässä harmaassa parrassaan. Santun masennuksesta huolimatta koitti jouluaatto. Santtu pohti, oliko emäntä tullut edes joulusaunaan vai oliko jättänyt senkin väliin. Väen saunottua hiipi Santtu saunaan joulupesulle. Lumimyrsky ei edes metsässä ollut rauhallisempi vaan sai Timon kaatuilemaan ja hortoilemaan epätoivoisena. Pian kuitenkin Timo kuuli tutun kulkusten kilinän ja tiesi sen olevan Nopsa. Kun Pikku-poro ja tonttu olivat talon pihassa, joulupukki oli juuri lähdössä jakamaan lahjoja lapsille pororeellä. Metsän suojissa lunta kuitenkaan ei ollut niin paljon, joten siellä oli helpompi liikkua. ?Hei joulupukki! Tämä pororaukka on eksynyt. Timolle ja Nopsalle oli tullut nuha, ja he saivat jäädä aattona lepäilemään ja Joulupukki sai hoitaa lahjojen jaon ilman Timoa ja Nopsaa. päivä joulukuuta. Timo oli oitis passitettu sisälle lämpöiseen ja Nopsa oli päässyt lämpöiseen, talliin. Tonttu käski Nopsan odottaa ja lähti kohti kylän paria mökkiä, joissa paloi vielä valot, vaikka oli jo melko myöhäinen ilta. Timo meni ensimmäisen mökin ikkunan taakse ja kurkisti sisään varovaisesti. Lautasen vieressä oli itse tehty kortti, jossa luki: ?Kiitos Saunatontulle!. Kun saunaan tuli suihkut, Santtu huolehti, etteivät vesiputket päässeet jäätymään. Kilttejä ipanoita sielläkin. Kylästä ei loppujen lopuksi löytynyt yhtään tuhmaa lasta, joten Timo lähti takaisin kohti metsän reunaa. Tuuli oli yltynyt paljon kovemmaksi kuin hän oli kuvitellut, ja se teki lumestakin suuria pyörteitä. Metsän reunalle saavuttuaan Timo etsiskeli katseellaan Nopsaa, mutta tätä ei näkynyt. Tämä joulu oli puolivuotiaan Pikku-poron ensimmäinen joulu. Santtu oli hyvin tarkka puhtaudestaan ja kylpi joka ilta väen käytyä ensin saunassa. Santtu oli perusluonteeltaan iloinen ja ahkera uurastaja, mutta tänä vuonna sitä oli alkanut vaivata masennus. Timo-tonttu kulki metsässä joulupukin poron, Nopsan, selässä, ja hänen tehtävänä, oli käydä tarkistamassa läheisessä kylässä vielä pari taloa, jos tuolla vaikka sattuisi olemaan tuhmia lapsia. Metsä ei näyttänyt tutulta. Joulumuori hymyili tyytyväisenä ja meni herättämään tontut ja pukin aamiaiselle. Kun kaikki tontun ja joulupukki olivat siirtyneet ruokapöydän ääreen, muori lappoi jokaiselle paljon riisipuuroa ja kaikki söivät ahnaasti. Tullessaan Santtu kurkisti vielä pukuhuoneeseen varmistamaan, että patteri oli pois päältä. Pikku-poro ei ollut koskaan nähnyt isäänsä. Joulupukki jatkoi sitten: ?No. Pikku-poron ystävät olivat kummissaan ja kyselivät, missä hän oli ollut, mutta hän halusi pitää sen salaisuutena. Perhe oli syömässä iltaruokaansa, ja perheen lapsetkin istuivat kiltisti pöydässä. Metsässä kulku oli kätevää myös siinä mielessä, että ihmiset eivät näkisi heitä kahta. Saapuessaan kylän lähistölle Timo hypähti Nopsan selästä ja jätti Nopsan metsän reunamille. Kylmä tuuli puhalsi melko vihaisesti, ja Timo vetäisi punaisen myssynsä syvemmälle päähän. Timo huusi, mutta mitään ei kuulunut eikä näkynyt sakeassa pyryssä. Timo lähti kulkemaan metsään päin huhuillen. En minä tiedä?. Emäntä ei ollut käynyt saunassa vieläkään, vaikka muut kävivät aivan normaalisti. Tonttu pelkäsi, että nyt emäntä hankkiutuisi hänestä eroon tai lopettaisi saunan käytön. Muori vatkasi taikinaa ja uppoutui mietteisiinsä
Jyväskyläläisestä joulunvietosta seimi kuitenkin puuttui vuoteen 2006 saakka, jolloin Jyväskylän seurakunta liittyi yhteistyökumppaniksi Joulukylä-tapahtumaan Elävä kaupunkikeskusta ry:n pyynnöstä. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 51 - 19.12.2012 Kunpa jokainen lapsi saisi onnellisen joulun Suvi Kallioinen Joulupukilla riittää kiirettä aattoiltana - myös Petäjävedellä. - Isänikin oli joulupukki, mutta siihen aikaan ei ollut mitään punaisia nuttuja, vaan väärinpäin käännetty karvatakki ja -lakki. Itse pelkäsinkin vähän pukkia, varsinkin kun isommat veljet kiusasivat ja pelottelivat. Pukkiin ja jouluntaikaan saa uskoa aikuisenakin. itse pääsee viimeistään aattoa edeltävänä yönä, kun paistuvan kinkun tuoksu ottaa nenään. - Riikan valmistama enkeli on niin upea teos, että olisi sääli pitää sitä vain varastossa, vihjaa Palola. Jouluseimi on nähtävillä Jyväskylän Kävelykadulla 21. - Aina tulee huonoja päiviä jokaiselle. Usein tontut ovat tuoneet lahjat etukäteen talon ovelle - kaikkia kun ei ainakin 400-vuotias mies jaksa yksin kantaa. Lapset usein hämmästyvät, kun pukki tietää kaikkien lasten nimet. Tontut ovat urkkineet ja pitävät lapsista kirjaa, jos pukki ei aina itse muista. Entä onko tuhmia lapsia. ja ?Joulupuu on rakennettu?. - On iso asia mennä toisen pyhimpään juhlaan vieraana. Pukin lempilauluja ovat ihan nämä perinteiset ?Joulupukki, joulupukki. Joulukylä ja seimi sijaitsivat aluksi Aren aukiolla, mutta viime vuonna tapahtuma muutti kompassille ja sai nimekseen Joulukaupunki. Tänä vuonna tapahtumaan tarvittiin uusi seimi. - Edellinen seimi oli tehty erään petäjävetisen talon seinästä, joten nyt tarvittiin jotain kestävämpää, kertoo pastori Tuomas Palola. Lapsena näin oikeastaan vain joulupukin jalat, koska olin aina pöydän alla piilossa. ?Tällä kirkkotiellä aina olla vois...? Joulupukin omaan lapsuudenjouluun liittyy muuten lämpöiset muistot. Ennen pärjättiin vähemmällä. Lahjat eivät ole kuitenkaan joulun pääasia. Mutta minkäs teet kun ollaan oltu niin kilttejä. Pukki jakaa mieluusti vain muutaman lahjan, loput perhe voi jakaa myöhemmin yhdessä. ?Oothan meille vanha tuttu...? Joulupukki toivoisi, että lapset laulaisivat ja yhdessä rauhoituttaisiin tärkeään hetkeen. Osa lahjoista tehdään Korvatunturilla, osa saadaan tänä päivänä kaupoista. joulukuuta asti. - Hanna-Mari Hiltunen niin pukin aikataulu on tiukka. Niihin pitää varautua ja rooliin paneutua. Mikään ei saa mennä pieleen, kun on kyse pienistä lapsista ja uskosta joulun hyvään. Usein kysytään, millä pukki tuli ja miksei hän tullut poroilla pihaan asti. Porot ovat kuulemma sen verran vauhkoja, ettei niitä voi pihaan asti tuoda odottelemaan. - Talli on pintakäsitelty kuullotteella, koska se on nopea kuivumaan, vaikkakin olisi ollut mukavampaa käyttää tervaa pintakäsittelyyn. Vastapainoksi talli sai modernin enkelin, jonka on valmistanut käsityöntekijän ammattitutkintoa suorittava Riikka Helminen. Kolmen aikaan lähdetään porojen ja lahjojen kanssa liikkeelle. Joulupukin reitti Petäjävedelläkin on tarkkaan suunniteltu ja etukäteen valmisteltu. Vaikkei kyläpaikassa kelloa katsella, käsitelty päästövärjäystekniikalla. Puolisen tuntia ehtii aina yhden perheen luona vierailla. Viimeisen vierailun jälkeen väsynyt pukki pääsee kotiin syömään perheensä kanssa lisää jouluruokia ja joulusaunan lämpöön verryttelemään jäseniään. ?Nyt on riemun raikkahin aika...? - Niin kauan kuin uskoo joulupukkiin, niin se tulee, pukki toteaa ja toivoo, että perinne säilyisi ja jatkajia löytyisi. - Jokaisella voi olla erilainen joulupukki ja usko siihen. Hyvän mielen luominen lapsille - se on joulupukin tärkein tavoite. - Nautin siitä kun saan hyvän olon lapsille. Missään perheessä ei ole samanlaista, jokaisessa kyläpaikassa on aina jotain ainutlaatuista. Pukki muistaa yhden perheen, jossa vietettiin joulua suuressa maatalos- sa, jossa oli niin valtavankokoinen tupa, että iso kuusi oli saatu pystytettyä keskelle huonetta, ja koko perhe vauvasta vaariin leikki sen ympärillä piirileikkiä. - Se oli sykähdyttävä tapahtuma ja oli hienoa olla siinä hetkessä mukana. Joskus joulupukin kyläpaikassa ei ole ollut lapsia ollenkaan. Enkeli on lumoava, valaistu taideteos, joka on kasattu hitsaamalla metallinpalasia yhteen ja Joulupukki toivottaa rauhallista joulua kaikille petäjävetisille. Sitten jännitys alkaa pukillakin. Parasta antia ovat hymyilevät lapset ja nauravat suut. - Ja kunpa jokainen lapsi saisi jouluna ainakin yhden lahjan.. Maalla oli kaunista ja ihana tunnelma, aito kuusi tuotiin sisään ja siihen sytytettiin aidot kynttilät. Lapsena mentiin aamuvarhain hevosreellä kirkkoon ja takaisin tullessa saattoi pienen pojan silmät lupsahtaa kiinni. Myöhemmin kerrostalossa vietetty joulu ei tuntunut pienestä pojasta enää samalta kuin ennen - vaikka pukki tulikin joka joulu. ?Ympärillä lapsukaiset...? Joulupukille joulu on tietysti iso tapahtuma, ja tietysti vuoden kiireisin päivä. - Maria ja Joosef eivät olisi voineet seistä tallissa kahdestaan, mutta enkeli voi. Tärkeintä on pyytää anteeksi, jos on tehnyt jotain pahaa, joulupukki muistuttaa. Ja se tärkein: miten pukki ehtii joka paikkaan. Vastaus on, että kyllä sitä vaan ehtii. Upea mäntyinen talli on valmistettu huolellisesti ja tarkkaan mitoitettuna. Enkeli tullaan mahdollisesti näkemään myös muulloinkin kuin vain jouluisin. Ne lämmittävät mieltä. ?Päättynyt kaik on työ...? Joulutunnelmaan pukki Petäjävedellä tehtiin seimi ja enkeli Seimiasetelma kuuluu kuusen ohella perinteiseen jouluun. Palola kääntyi visioidensa kanssa Jyväskylän aikuisopiston puoleen. Petäjäveden toimipisteessä kaluste-artesaaniksi opiskeleva Ari Tjäder otti tehtäväkseen tallin suunnittelun ja rakentamisen. - Olen käyttänyt valmistuksessa perinteistä tappiliitosmenetelmää, joten talli on kestävä, sekä helppo purkaa ja kasata, Tjäder kuvailee. Uusi teknologia koskettaa nykypäivänä siis myös joulupukkia. ?Aattoilta pitkä on...? Lasten teräviä kysymyksiä satelee pukille jokaisessa paikassa. Myös vanhemmat ihmiset uskovat pukkiin ja haluavat nähdä hyvän mielen lähettilään aattoiltana kodissaan. Kerran perheen isä oli mukana joulupukin vierailulla videoyhteyden kautta; muu perhe oli matkustamassa isän luo Kreikkaan seuraavana päivänä. - Kun minua pyydettiin mukaan projektiin, tiesin melkein heti valmistavani enkelin, Helminen kertoo. Pukin sylissäkin voi istua ja valokuvia ottaa muistoksi. Juomaa tai ruokaa ei tarvitse pukille tarjota. Muori ei tykkää jos parta ja vaatteet sotkeentuvat. Joskus pukki on saanut lähtiessä villasukat, lasten piirustuksia ja muorille tuliaisia. Taitaa liittyä jotenkin siihen joulun taikaan. Joskus pukkia lasten lahjamäärä ja tavaroiden yltäkylläisyys hirvittää. Aattoaamuna tuodaan kuusi sisälle, koristellaan se perheen kanssa ja syödään puuro
Sointu Palvelut Jussila Leevi Maansiirtourakointi Ijäs Oy Järvinen Arto Kahvila Freesi Oy Markkinointi Hanna Hautamäki Petäjäveden Konetyö Oy Rakennuspalvelu Pasi Ylennysmäki Ky Teemu Salmela Ky Tilitoimisto T. Riikonen Pirjo Syvänoro Tmi / Petäjäveden R-kioski Petäjäveden hieronta Sun-Tekniikka ja asiointi Tavax Print Panther Lea Lerkkanen Sähkösuunnittelu Jussila Petäjäveden Hieronta Rennox Rakennus-Furuholm Tmi Taulumäen Kauppahuone Oy K-Market Porkkana Kukka-Kangas Hanhimäki Harri Kytömaa Oy Hieroja Juho Kivelä Lasse Mäkinen Tmi J&J Trukit Oy Loma-Ässä J. klo 15 mennessä.. Rautasaari Rakentajapalvelu Petäjäveden Heikki Sorri Oy MSK-Palvelu Murkinakulma Oy Rautamörkö nps nordic Petäjäveden printing Osuuspankki RKJ Rahikainen Ky solutions GmbH Petäjäveden Tekstiili Salmisen Kukka ja Parturi-Kampaamo Hautaustoimisto Tiina Leppälä Petäjävesi-lehti Sinksi Oy Pe-Me Ky Jukka Pitkänen Pietilä Engineering Oy Smart autokoripalvelut Petäjäveden Apteekki A. Puranen / Matti ja Merja Puranen Pyöräliike Virtanen Rakennussuunnittelu Petäjäveden Purjeseura ry Laajavaara Petäjäveden riistanhoitoyhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto Petäjäveden Rotary-klubi MLL Petäjäveden yhdistys Petäjäveden Työpaja Matti Pakkanen Tmi Petäjäveden Markku Kuosmanen Urheiluautoilijat ry Reijo Sipilä Tmi Rindesso Oy Hannu Neijonen Seurayhtymä Sähköasennus T. Jaatinen Oy Fysio Center Antikainen & Hiekkavirta Oy KarppaVoice Oy Metsä-Jokeri Oy Kiintonikkarit Ky Moottorisahaveistokset Petäjäveden Metalli Oy Ab Tmi E. toimitus on avoinna klo 9-12 Ti 1.1. Strömberg Oy Veneveistämö Lasse Niiles Virva Parturi-Kampaamo VL-Työt Oy Vuomet Oy Väinö Räsänen Tmi Yksityiset, yhteisöt ja muut Petäjäveden yritykset Fysio Kaarina Koskinen Ohra-aho Jukka Hieroja Juha Nokelainen Petäjäveden Erämiehet ry Ilkka Lapinmäki Konditoria Pekkarinen Laitatien Parturikampaamo Eija Varno Leilan siivous- ja kotiapu Tmi / Leila Rajalin Petäjäveden Lions Club Petäjäveden Luonto ry Petäjäveden 4H-yhdistys Petäjäveden Petäjäiset ry Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö Petäjäveden vammaisneuvosto Pientalohuolto M. - pe 28.12. toimitus on suljettu Seuraava Petäjävesi-lehti ilmestyy torstaina 3.1.2013. Ilmoitukset tulee jättää ma 31.12. - ke 26.12. PETÄJÄVESI Nro 51 - 19.12.2012 Sivu 09 Toivotamme asiakkaillemme, ystävillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Petäjäveden Yrittäjät ry:n jäsenyritykset Asianajotoimisto Jukka Hokkanen Oy E.P. toimitus on avoinna klo 9 -12 Ma 31.12. Pesonen Oy Tmi Jaana Souru Tuomi Jorma Tmi Ultratec Oy Urasto Ky Velj. Koskinen -lehden toimituksen väki toivottaa lukijoille ja yhteiskumppaneille Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2013! Toimituksen aukioloajat joulun ja uudenvuoden aikaan: Ma 24.12. Pekkanen palvelut Lähihoito Sirpa Jevili Oy M. toimitus on suljettu To 27.12
PETÄJÄVESI Sivu 10 Nro 51 - 19.12.2012 Tuhatjalkainen rinnallasi Inkeri Niiles Kun kriisityöntekijä joutuu kriisiin, tai tässä tapauksessa kriisien putkeen, hän ei ihan helpolla hae ulkopuolista apua. Nuo ominaisuudet eivät vieläkään ole häipyneet. Tänä päivänä hän voi silmin nähden hyvin. Juuri siinä ehkä on se vahvuus, mitä Pipsan ammatti kriisityöntekijänä ja aiempi työskentely huumeiden vastaisessa työssä, antavat runoilijalle. Mutta mistä kumpuaa se rohkeus, kun nuori, kaunis nainen laittaa runokirjansa kanteen kuvan silvotusta kehostaan. Rintojen kohdalla tuore leikkausarpi kulkee yli rintakehän, siitä, missä rintojen piti olla. - Pyysin ystävääni va- lokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläistä ottamaan tuon kuvan. Nuorena niitä ohjaisi kapinallisuus ja rajojen murtamisen tarve. Runokirja on myös yksi tärkeistä selviytymiskeinoista. * Minulle riittää olemassaolo(si). Hengittää. Monelleko se riittää?. Tämäkin elämä on täydellinen ja täysi. Enkelit ovat saatelleet matkalla, ystävät ja työtoverit tukeneet, omat lapset antaneet uskoa. Yhtäläistä kauniille ja rujolle ilmaisulle on sen suoruus ja peittelemättömyys, rehellisyys ja oivallus. Kaikesta huokuu se tosiasia, että kirjoittaja on nähnyt ja kuullut lähes kaiken hyvän ja pahan tässä maailmassa . Niissäkin lopulta niin paljon kaunista ja hyvää. Suurimmankin surun syövereissä Pipsan runot kertovat selviytymisestä. Kun ei jaksa enää mitään, jaksaa sittenkin. Suru on pitkä matka kulkea eikä se pääty koskaan. / Kauneus kauniin katsojan silmissä. Mediapannan kustantama runoteos on tulossa Petäjäveden kirjastoon. Ei kai sitä aina niin kauniisti tarvitse sanoa? Riittäähän, että otan sinut sateelta suojaan, lupaan ottaa jo aina taivaan tummuessa? * Mielenterveystoimiston ovella kuvittelen kyltin; ei täällä rikkimenneitä korjata, vähän savea vain annetaan ja sekin joskus sekundaa. Käännyn pois. * Selvityä voi niin monin tavoin; päästää irti entisestä luopua huomisen unelmista suostua vain tähän hetkeen. Pipsaa sitoo Petäjäveteen paitsi muistot myös kesäpaikka Haikutupa Kauhalahdessa. Siellä hän on purkanut tuntojaan työhön. Pipsa toteaa, että hänen ei ole tarvinnut kulkea yksin, vaikka luopumisia onkin ollut niin monta. Lapset, 9-vuotias poika ja 12-vuotias tytär ovat suurin ilo. Tuo valokuva vain reilun vuoden takaa kuuluu olennaisesti tähän kirjaan, näihin runoihin. Pipsan valinnat ovat olleet läpi elämän, kansikuvaan saakka, yllättäviä. / Valmiimpi kuin kukaan meistä / ottamaan vastaan / Enkelten tehtävät?. Joku menettää suuressa surussa uskonsa. niin työssään kuin omassa elämässäänkin. Hänellä ei ole halua peitellä mitään, ei ehkä voimiakaan. On yllättävää, että ammattiauttaja paljastaa oman heikkoutensa näin avoimesti. Hän saa sen sitten, kun on valmis käsittelemään näin vaikeita aiheita. ?Sinä kohta tytöstä naiseksi kasvava / katsot revittyä rintakehääni / ja minä odotan, miten vaillinaisena, rumana / ja hävettävänä äitisi näet. Jyväskylässä asuva ja kriisikeskus Mobilessa työskentelevä Pipsa Tupamäki,43, otti yhdeksi selviytymiskeinokseen toteuttaa nuoruuden unelmansa ja kirjoittaa runokirjan. Syntyi Poltettu aika, tuhkatut unelmat, joka ilmestyi tänä syksynä. Runot on kirjoitettu pitkän ajan kuluessa. Ajatus siitä, että tapaamme vielä, häivyttää kuoleman. / Annat minun odottaa vähän / ennen kuin arvioit; / ?Se on niin kun tuhatjalkainen rinnallasi?. En ajatellut sitä kanteen, en ensin edes halunnut kuvaa itselleni. Sitten ajatus kypsyi. Opiskelu Rosenterapeutiksi on tarjonnut uuden näkökulman ihmisenä olemiseen ja siinä selviytymiseen. Pipsa on saanut oppia, ettei elämää voi mitata vuosissa, ei edes tunneissa, ei saavutuksissa. - Kun pidin pientä poikaani sylissäni ja tunsin omassa kehossani, kuinka elämä poistui hänestä, ymmärsin. Kirjakin on omis- Lapseni kuoltua jonakin niistä öistä, kuoleman kaipuun keinussa kulki uneeni kasvoton. Kehotti kääntymään takaisin poimimaan kerättävät kukkaset, kukkaset elämästä. Näinä öinä, kaipuun keinussa, mietin tulevia. Mukuloiden maahan laittamista, omenapuiden istutusta. Täytyisi löytää rehevä maapaikka tai kallio, jolle rakentaa kirkko. tettu Teresalle, ?tytölle, joka minua kasvattaa?. - Teresa ei vielä ole lukenut kirjaa. Sitä kesti vain kaksi minuuttia, mutta siinä oli kaikki. ?Niin valmis. Osa on ajalta, kun kaikki vielä oli kirkasta, kun oli lapsuudenkoti ja nuoruus Petäjäveden Kauhalahdessa, opiskelut ja reissut maailmalle, oli suuri rakka- us ja ensimmäisen lapsen syntymä. Siihen, pienokaisen syntymään ja kuolemaan vain kahden minuutin ikäisenä, päättyy paljon kaunista ja hyvää myös runoissa ja alkaa kivun ja kipuilun vuosikymmen. Poikavauvan kuolema, kaksi hukkumistapausta perheessä, avioero, rintasyöpä. Vaikka sitäkin olen joskus itselleni toivonut. Pipsan runot ovat välillä hennon herkkiä, välillä rujoja. Runojen myötä, ne ovat pieniä tarinoita, heikkoudesta kasvaa voima. Pipsan usko vahvistui. - Kun ajattelen poismenneitä läheisiäni, en voi hyväksyä, että tämä olisi nyt tässä
Lapset oppivat nopeasti, äiti kertoo. Kaksikymppinen Pinar on selvinnyt elämässä eteenpäin todella hienosti. Hän opiskelee lähihoitajaksi Jyväskylässä ja valmistuu ensi keväänä. Kun sanon Seppo, he alkavat aina hyväntuulisesti nauraa, Arif kertoo. Pieni kiharapäinen Seppo on Petäjäveden kirkkoherran Seppo Ojalan kaima. Reilu vuosi sitten syntynyt Ilhan Seppo pitääkin äidin tiiviisti perhepiirissä. Asiakkaat kysyvät, mikä hänen nimensä on. Vuosien piina on päättynyt ja perhe voi nyt elää täysin rauhassa uudessa kotimaassa. Suomeen isän luokse äiti ja tytär tulivat vuonna 2006. Hän pystyy puhumaan jo asiasta kuin asiasta uuden kotimaan kielellä. Perheessä on oikeastaan kolme kieltä: turkki, kurdi ja suomi. Lievestuoreella samoin kuin Petäjävedellä kyläläisten suhtautuminen turkkilaisperheeseen on ollut pelkästään myön- teinen. PETÄJÄVESI Nro 51 - 19.12.2012 Sivu 11 Sahindaleilla on syytä juhlaan Inkeri Niiles Sahindalin perheellä, Arifilla, Cemilellä, Pinarilla ja pienellä Ilhan Sepolla on suuri syy juhlaan. - Pikku poika on usein mukana työpaikalla pizzeriassa. Mutta Cemilen suomenkielen taito on parin viime vuoden aikana kasvanut ehkä suhteessa parhaiten koko perheessä. Cemile ja Pinar saivat syksyllä pysyvän oleskeluluvan Suomeen. Hän on lopettanut juuri työharjoittelun Hankasalmen terveyskeskuksessa ja kertoo saaneensa osakseen paljon kiitosta eikä lainkaan ennakkoluuloja. - Vanhukset tykkäävät, kun halaan ja kosketan. Se ei ole täällä Suomessa ihan tavallista. Pinar aikoo olla työssä jonkin aikaa ja sitten jatkaa opintoja. Pikkupo- jalle perhe puhuu turkkia. Hän pitää nyt Lievestuoreen keskustassa pizzeriaa samaan tapaan kuin Petäjävedellä aikoinaan. Ilhan Seppo oppii suomen sitten kun menee päiväkotiin. Ojala järjesti ensin perheen naisille turvapaikan kirkon kellarista ja auttoi sitten Cemileä ja Pinaria saamaan oleskeluluvan Suomeen. Suomessa syntynyt, ulkomaalaisten vanhempien lapsi saa yleensä vanhempiensa kansalaisuuden niin sano- tun periytymisperiaatteen mukaisesti. Pinar haluaa kansalaisuuden, koska silloin hän myös saa EU:n passin ja Suomessa oikeuden esimerkiksi osamaksusopimukseen. Arif Sahindal on ollut Suomessa jo parikymmentä vuotta. Huhtikuussa 2008 he saivat Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta käännyttämispäätöksen ja heinäkuussa kirkkoturvapaikan Petäjäveden seurakunnassa. - Neuvolassa sanottiin, että kotona voimme puhua turkkia. Hän myös aikoo suorittaa tutkinnon mahdollisesti jo ensi vuonna saadakseen Suomen kansalaisuuden. Isä on ylpeä perheestään, joka on pärjännyt hyvin ja pyrkii eteenpäin. Vuoden oleskelulupa tuli samana syksynä ja sitä on sen jälkeen jatkettu vuosi kerrallaan. Perhe asuu nykyään Lievestuoreella, minne he muuttivat pari vuotta sitten Petäjävedeltä. Varsinkin Cemile kaipaa yhä petäjävetisiä, joista sai monta hyvää ystävää. Ystävyyssuhteet uudella paikkakunnalla eivät ole päässeet käyntiin niin hyvin kuin täällä. Hän on kannustanut Pinaria opintielle ja Cemileä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Ystävyyssuhde on ikuinen. Kuvatekstit: Pöytä on koreana, kun Seppo Ojala ja Heli Pihlaja tulevat kylään Lievestuoreelle. Pinar lukee satuja Ilhan Sepolle. Turkkilaiset naiset ovat taitavia käsityöntekijöitä. Cemile näyttää Ögredik Gürbetille, miten pitsiä syntyy. Tässä on kova kolmikko: Arif, Ilhan Seppo ja varsinainen Seppo.. Näin kuulemma aina käy. Cemile ja Arif eivät ainakaan vielä osaa niin hyvää suomea, että läpäisisivät kielikokeen. Suomen kansalaisuuden saa, jos henkilöllisyys on selvitetty luotettavasti, hakija on täysi-ikäinen, eli täyttänyt 18 vuotta, asumisaika- ja nuhteettomuusedellytys täyttyvät, maksuvelvollisuuksia ei ole laimin lyöty, toimeentulo on selvillä ja kielitaito riittävä
Hannulan Kimmon johdolla arvottiin soiton ja laulun välissä muutama tavarapalkinto paikalle saapuneiden kesken. Pariskunnan ostoskoriin mahtui muun muassa iso piparkakkukuusi sekä lapaspari. . Kiirettä on pitänyt, kun yrityksen väki on perustuotannon lisäksi Terveisiä Sate-Herkkutuotteelta: Makeaa ja Hauskaa Joulua kaikille! tehnyt ja tuonut kauppojen hyllyille jouluiset maut, kuten piparitoffeet ja glögimarmeladit. Joulukonserttiin sopi mainiosti myös kahden nuoren tonttutytön esitykset. Kestosuosikki pianon lisäksi torstaiillan konsertissa kuultiin klarinetti-, huilu-, kitara-, sello- ja viulumusiikkia. Kitaristi Aaro Luukkonen tarjoili Musiikkiopiston päätöskonsertin yleisölle D. Musiikkiopiston vs. rehtori Tiiu Tuomisen mukaan hienojen soittajien ja katsomoon ennättäneiden vanhempien ansiosta kauden päätöskonsertista muodostui kiva kohtaaminen. Tuominen oli tyytyväinen opiston syyskauden sujumiseen Petäjävedellä. . PETÄJÄVESI Sivu 12 Nro 51 - 19.12.2012 Suklaapuodin makea joulu Hanna Mäkinen Petäjävetisillä on monta maukasta syytä olla ylpeitä kirkonkylän Liikekeskuksessa toimivasta Sate-Herkkutuotteesta. Perheyrityksen loihtimat suklaat, marmeladit ja toffeet ovat löytäneet tiensä laatutietoisten herkuttelijoiden ostoslistoille ja valtakunnan arvovaltaisimpiin saleihin. Osasyy Sate-Herkkutuotteen makeisten kysynnän kasvuun on varmasti ollut tumman suklaan nousu arvostetuksi herkuksi ja jopa terveystuotteeksi. Yrittäjä Tero Kuparisen mukaan käsityönä tehtyjen makeisten suosion kasvuun on vaikuttanut myös se, että ihmiset ovat ruvenneet entistä enemmän arvostamaan laatua. - Se ei esimerkiksi ole ratkaisevaa, kuinka paljon suklaassa on kaakaota, vaan se, mistä suklaa on tehty ja mitä se sisältää. Kahdeksan vuotta sitten aloittaneen SateHerkkutuotteen suosituimpien tuotteiden listan kärkipaikkaa pitävät eri mauilla höystetyt suklaalohkot. Eri makuja on ollut käytössä jo yli 60, jouluisena esimerkkinä kardemummalla maustettu suklaa. Suosikkilistan toiselta sijalta löytyvät suklaalevyt, joiden käärepapereihin on kirjattu pääasiassa Tero Kuparisen itsensä keksimiä tekstejä: aforismeja, toivotuksia ja huumoripitoisia omistuskirjoituksia. Kolmanneksi suosituimpia ovat olleet tuoretoffeet. Kaikkien aikojen menestynein yksittäinen tuote on ollut eksoottisen nimen saanut Tumma Suklaa Himalajan Kristallisuola. Tero ja Sari Kuparisen perheyritys on pyrkinyt tekemään käytännössä kaiken mahdollisen itse. Jopa suklaalevyjen käärepapereiden ulkoasu on yrittäjien omaa tuotantoa. Myös makeisten reseptit ovat pitkälti Kuparisten käsialaa. Kiitos Jani ja mukana olleet tontut. - Markku Koskinen. Ja koska oltiin joulumyyjäisissä, taitelivat tytöt taululle pari tonttuakin. Jani Wickholm toi joulumielen Jani Wickholmin joulukonsertti kokosi suuren joukon kansaa Kulttuurikeskus Miilun lehterille kuuntelemaan perinteisiä joululauluja. - Aloitimme yrityksen jouluvalmistelut syyskuussa. Työn luonne olikin Tero Kuparisen mukaan yksi syy siihen, miksi ala alun alkaen houkutti Kuparisia. - Tässä pääsi luomaan jotain uutta. Joulua edeltävä aika on yksi kiireisempiä sesonkeja makeisalalla. Pääpalkintona olleen kinkun olivat Hannulan sanoin Luowuudenlähteen ja Rantapirtin isännät itse teurastaneet. Maija on myös tuonut tänne myytäväksi omia leipomuksiaan. Näin entistä suurempi osa hyvistä hakijoista sai haluamansa opiskelupaikan. Erityisesti oppilaiden suosiossa ovat Tuomisen mukaan olleet klassiset soittimet. Wickholm oli kasannut ympärilleen taidokkaan kolmen miehen yhtyeen, jossa bassottelua hoiteli Rantapirtin isäntätonttu Timo Niinimäki ja pianon äärellä loihti joulun taikasäveliä Jari Puhakka. Olemme tosi tyytyväisiä siihen, että saimme Petäjävedelle kaksi oppilaspaikkaa lisää täksi lukuvuodeksi. Liekö tapahtuman innoittamana konsertin encorena esitettiin Juicen Sika-biisi. Vielä ei ole kuitenkaan ostettu omia tuomisia, Martti ja Maija Kypärä nauroivat hyväntuulisina. Myyjäiset pidettiin perinteiseen tapaan Tupamäen entisellä koululla, jonka luokkahuoneista löytyi jouluaiheisten tuotteiden lisäksi vielä kouluaiheista esineistöä. Alina Mero, 6, ja Aada Marttinen, 7, intoutuivat täyttämään arpajaishuoneen liitutaulun vapaamuotoisella taiteella. Oli siinä isännillä mahtanut olla hiki hatussa juostessaan pitkin lumisia kinttupolkuja saadakseen sian säkkiin. Peppiina Silander ja Milla Salokorpi esittivät kumpainenkin kaksi joululaulua. Konsertti oli monipuolinen kattaus joulunsäveliä, jonka päätti Maa on niin kaunis- kappale, johon yhtyi koko Miilun yleisö yhteislaululla. Ensi vuonna aloitamme ehkä vähän aikaisemmin, Tero Kuparinen naurahtaa. Goren Rumban. kavasti väkeä hankalasta ajokelistä huolimatta. Martti ja Maija Kypärä tulivat myyjäisiin Heikkilänperältä. Kuivasmäen, Kummun ja Hekkilänperän kylien yhteisesti järjestämä tapahtuma veti paikalle muAlina Mero ja Aada Marttinen myyjäistunnelmissa. Musiikkiopiston syyskausi päättyi konserttiin Hanna Mäkinen Ohjelmaltaan monipuolinen ja tunnelmaltaan mukava juhlakonsertti kruunasi Läntisen KeskiSuomen Musiikkiopiston kauden torstai-iltana Miilussa. Jani Wickholm tavoitti joulukonsertillaan sen kaikkein tärkeimmän eli sai meille kaikille joulumielen kotiin vietäväksi. Mikäli uteliaisuus ja makuhermot heräsivät, löytyy SateHerkkutuotteen makeisia Kahvila Freesin vieres- tä Petäjäveden Liikekeskuksesta, Petäjäveden S-marketista sekä Kuohun kaupasta. Kolmen kylän joulumyyjäiset täyttivät Tupamäen kylätalon Hanna Mäkinen Tupamäen kylätalo täyttyi kolmen kylän väestä, kauempaa saapuneista ostosmatkailijoista sekä jouluisista tuotteista torstaina pidetyissä joulumyyjäisissä. Kaiken kaikkiaan petäjävetisiä oppilaita on nyt yhteensä 20, Tuominen kertoo. Syyskauden päätöskonsertin ohjelmasta kävi ilmi, että Petäjävedellä osataan ja opetellaan soittamaan monipuolisesti eri soittimia. Petäjäveden kunnan ostamien kahden lisäpaikan ansiosta Petäjävedellä aloitti syksyllä seitsemän uutta musiikkiopiston opiskelijaa
alv.). Lehteä voi ostaa Petäjävesi-lehden toimituksesta, R-Kioskilta sekä koululaisten myymänä kotiovilta. Lehden hinta on 8 e (sis. (014) 336 4000, keuruu@toysanlinja.fi, www.toysanlinja.fi Perinteinen ja paikallinen joululehti tarjoilee mukavia jouluisia tarinoita sekä tietoa paikkakunnan tapahtumista. Kalenterin julkaisee ja myy tällä kertaa Petäjävesi-Seura ry ja sitä on saatavilla Petäjävesi-lehden toimituksessa, suoramyynti Heinähatussa, Petäjäveden Osuuspankissa ja kahvila Freesissä. RATKAISE JOULURISTIKKO! Palauta vastauksesi ma 31.12.2012 mennessä osoitteella Petäjävesi-lehti, Asematie 6, 41900 Petäjävesi, niin olet mukana pienen palkinnon arvonnassa! RATKAISIJAN NIMI:_____________________________________________________ RATKAISIJAN OSOITE:__________________________________________________ TI Delo n leuto talvisää tottumattomia miehiä suojeluohjelma umami a mil7. l A .0 28 nahkoja ? Jorma Kemppainen 2012 AIMO naisia aluttakin Mäkelä ? Allyson tai 6. englanniksi TOTEUTUVIA? T PE TK I HE KELMA HAISEVA PAIKKA RÄ Ä nainen + nainen on harvinainen nainen NOT- kerrossängyissä aura -oikeus mieltyä tarukunkku Tukka pois! heittää rosti rynnäkkö -huoli LISÄ joulu- E HUOMAUTUS alku- PÄR x2 Kainuuta koirarotu paineita tarun hurmuri kunta ? Sports yhtenäinen x2 nyt museona 1 ei aina tosi. 23 %) Muista myös uusi Petäjäveden Vuosikalenteri 2013! Perinteinen Petäjäveden Vuosikalenteri 2013 on myös nyt tuoreena myynnissä! Kalenterin hinta on 10 e ja myös sen voi tilata postitse kotiin - vaikkapa yhdessä joululehden kanssa. PETÄJÄVESI Nro 51 - 19.12.2012 Sivu 13 Petäjäveden Joulu 2012 on ilmestynyt! Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! AIKATAULUT 1.1.2013 ALKAEN: PETÄJÄVESI-JYVÄSKYLÄ: Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi - Keuruu - Keuruu - Mänttä - Keuruu - Karstula - Ähtäri - Tuuri - Tampere: Kokkola: - Alavus - Seinäjoki: 08.30 M-L St1:n pys. 10.55 P 16.00 M-P 18.00 SS 16.00 P, SS 08.30 M-P St1:n pys. 10,- Lähtö 8.30 M-P St1:n pys. NYT OSTOKSILLE! REISSU TUURIIN MENO-PALUU JYVÄSKYLÄ-PETÄJÄVESI: 05.45 M-P 06.50 M-P 07.05 * koulupäivinä 07.45 M-P 08.15 koulupäivinä 08.20 th M-P St1:n pys., pika 08.25 L 09.15 M-P 11.30 M-L 13.00 M-L 14.20 koulupäivinä 14.35 M-P 15.15 koulupäivinä 16.00 M-S 17.10 M-P + 17.25 M-S, pika St1:n pys. 19.00 M-L, SS 06,40 M-P 07.15 M-P + 08.00 y M-P, pika 08.00 y L 08.15 koulupäivinä 08.30 M-P koulujen loma-aik. 10.15 M-L 12.15 M-P 13.15 koulupäivinä 14.15 M-L 15.15 M-P, SS 16.05 :y, koulupäivinä, pika 16.15 M-P 17.15 M-S 18.15 M-P, S 20.15 M-L, SS * = pysähtyy P-vesi-Könkkölä -välillä vain matkustajien jättämiseksi : = vakiovuorona ajettava linjaosuus + = kouluvuoden aikana y = ajoreitti Keskussairaala - Petäjävedentie Puh. al v. Lehden voi tilata myös postitse kotiin, jolloin hintaan lisätään postituskulut. Petäjäve den Jou lu 2012 Hinta 8 e (sis
Alumiini ja RST-korjaushitsaukset Rohulantie 33. niska-hartiaseudun kiputilat ja selkäkivut Hoito vo . Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä - Alumiinija RST-korjaushitsaukset jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . Firestone ? O U H inee MYÖS PAKETTIAUTOIHIN! sis. 0400 645 527, risto.sunila@lahitapiola.fi Pirkka Syvänoro, VTS - Lexa ja kumpp. Puh. (014) 854 240 tai toimitus@petajavesi.net - Erja Horpio CHECK Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin. Os. päänsärky ja huimaus, ylä- ja alaraajakivut a a t t helpo i: . RAKENNUSPALVELUT JA -MATERIAALIMYYNTI Ammattilainen asialle! Soita ja kysy lisää 0400 509 660 K-S ELYkeskuksen avustama kohde Jorma Tuppurainen - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huolto . 050 408 8987 / 041-546 6498 Siltatie 1, Petäjävesi (Fysio Center), www.naprapaattijkl.com UUDEN AJAN AUTOKORJAAMO Soiteltiin Kerro juttuvinkki! Kiitokset kahdelle nuorelle miehelle kun 5.12. auttoivat ylös kaatuneen. Puh. IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT . a Rakennus- ja saneeraustyöt HIILFIX Hitsau KS-KORJAAMO Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi Puh. PETÄJÄVESI Sivu 14 Joulutoiveita Kynttilää täss´ katselen, miettien ja huokaillen: Onko enää joulurauhaa, kaikki meluaa ja pauhaa. Sivuosaan juhlassansa Jeesus lapsi tyystin jää, kilinät ja helinät hengenarvot hävittää. Miks´ei riitä harras mieli, miks´ei lahja aivan pieni. Miks´ei käydä miettimään, mikä olis´ järkevää. Onko lahjaa kalliimpaa, kun on vapaa isänmaa. Onko lahjaa parempaa, kuin mielenrauhan jouluks´saa. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi Petäjävesi-Seuran johtokunta Petäjävesi-Seuran vuosikokouksessa yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Anna-Maria Huuskonen, Merja Lippojoki, Päivi Tyrväinen ja Marjatta Öhman. 050 3230 876, Kirrintie 1, Petäjävesi Acepoint Oy HitsausKoneAsennus Pientalorakentamisen asiantuntija. Jaana Strömberg (014) 267 3164 jaana.stromberg@petajavesi.fi www.facebook.com/nuortenpalvelutpetajavedella . KOSTEUSMITTAUKSET . Leppälä Lahjakortit, ripsien kestovärjäys, kulmien värjäys ja muotoilu. Toritie 2 Petäjävesi (014) 854 160 Soita tai tule käymään! Kintaus, puh. 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Petäjävedellä Sinua palvelevat: Risto Sunila, VTS Puh. Taipaleen tilalle johtokuntaan valittiin Päivi Koskenranta. - PK / HM Naprapaatti Ossi Häkkinen LVI-Putkonen Oy 0400 545 229 i . Nokia . Michelin TOI e S A . JETTA-TALOMYYNTI . Kun joulupöytään istahtaa, monist´herkuist´ nauttimaan. Entä hyvät ystävät, ihmissuhteet kestävät. Paljon olis meiltä pois, jos ystävää ei meillä ois´. Ystävyys ei lahjaa kaipaa, siihen tarvitaan vain aikaa. Lämmin käsi sekä sydän, tekee olon tosi hyvän. Kuule Joulu kultainen, anna usko rautainen, rakkautta lahjaks´ antaa, turhuus tunkiolle kantaa. Anna työtä työttömille, terveyttä sairahille. Vanhuksilta vaivat poista, salli lapset aurinkona loistaa. Anna meille rakkautta, enemmän kuin rikkautta. Anna järki ihmismieleen, ettei arvot mene pieleen. Ei oo lahjaa suurempaa, kuin uuden päivän lahjaks´ saa. Yhden päivän kerrallaan, mutt´ aina aina uudestaan. Siitä kukin kiittää saa, isiemme Jumalaa. Kun armostansa meille antaa, tuon yhden päivän kerrallaan. Katson yhä kynttilää, toivon monta ystävää, joiden sydän herkistyisi joulun hengen näkemään. Nro 51 - 19.12.2012 Ammattilainen asialle! Ammattilainen asialle! Parturi-kampaamo T. Kelly 9 M 7 IL LTO t ? Bridgestone . Papintie 2, Petäjävesi. Katso lisää www.lahitapiola.fi IN! FEENIXIN DUUNIPISTE Haluaisitko löytää järkevää tekemistä, ehkä harjoitteluun tai töihin? Nuorten Duunipiste Feenixillä auttaa sinua ilman ajanvarausta joka torstai klo 10-16! TARVITSETKO APUA KOTIIN? KS-KORJAAMO Kotitalousvähennyskelpoista kotiapua, myös palveluseteli käy. Soita ja kysy lisää 050 566 1240. *Määräaikaishuollot *Bosch -huolto-ohjelmisto *Valtuutettu auton ilmastointihuolto *Hinauspalvelu *Autojen apukäynnistykset Petäjäveden Työttömät ry Kirppari ja toimisto avoinna ma - pe 9 - 15, Siltatie 3, tyottomien.yhdistys@gmail.com ESIMERKKEJÄ RENKAISTA: NTI . urheilu- ja rasitusvammat oireitas - putki- ja ilmastointiasennukset - maalämpö- ja lattialämmitysasennukset - uudisrakentajille ja saneerauskohteisiin lviputkonenoy@gmail.com www.lvi-putkonenoy.com p. Goodyear . Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus huolto - Sähkötyökalujen korjaus ? Sähkötyökalujen korjaus - Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä 040 571 9996 . VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT (myös IV ja KVV) . Johtokunnassa jatkavat myös Soili JukolaKytölehto, Seppo Ruoranen ja Pentti Valkeajärvi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pia Taipale
23% / julkaisukerta. . Hitsauskoneid . Alumiini ja RST Puh. tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . kylpytilasaneeraukset BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. 040siivous571 9996 T:mi ja kotiapu Berit Skytten 41900 Petäjävesi jorma.tuppurainen@kolumbus.fi Yrityksille ja kotitalouksille Lisäksi asiointipalvelut, pihawww.hitsauskoneasennus.fi - päivittäiset ylläpitosiivoukset alueiden hoitoa käsikäyttöisin apuvälinein, ruuanlaitto- ja - suursiivoukset ja peruspesut leivonta-apua, kaikenlaista - erikoissiivoukset kotityöapua. - lattioiden konepesut Jo . laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . Sähkötyökaluj . KYSY LISÄÄ!. 0400 600 115, berit.skytten@luukku.com TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ: Varaa tästä yrityksellesi edullinen ilmoituspaikka! Hinta vain 7 euroa + alv. Pienet sähköa 040 580 4048
040 571 9996 T:MI BETONILATTIAT AHONEN PUH. 040 748 8394 jorma.tuppurain www.hitsausko