Valtakunnallisen järjetön 50-vuotista taivalta juhlitaan eri puolilla Suomea, Keski-Suomessa juhlia on Jämsän lisäksi Jyväskylässä ja Saarijärvellä. – Isoin tapahtuma meillä oli syyskuussa vuonna 2012, kun järjestimme alueelliset KeskiSuomen senioriopettajien syyspäivät. Kerhon perustavassa kokouksessa oli läsnä 14 henkeä ja lisäksi muutama osallistui puhelinyhteydellä. – Osallistujia tuli kaksi linja-autollista ja kaikki omilla autoilla saapuneet päälle, Eeva-Liisa Salmijärvi muistelee. Ajatus kerhon perustamisesta oli EevaLiisa Salmijärven, ja kerho myös perustettiin hänen kotonaan. Silloin vielä opettajat asuivat Petäjävedellä, myöhemmin tilanne oli erilainen, kun täällä oli paljon Jyväskylässä asuvia opettajia, Irma-Liisa Särkkä toteaa. EevaLiisa Salmijärvi on ollut puheenjohtajana alusta lähtien, ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin Jorma Suokas. Ja kun tätä on pitkään tehnyt, tähän leipääntyy, eikä enää tee innokkaasti. – Koronan jälkeen toiminta alkoi hiipua. – Halusimme jatkaa tapaamisia entisten työkavereiden kesken, Salmijärvi perustelee paikallisen senioriopettajakerhon perustamista. – Me alamme olla jo sen ikäisiä, että emme enää oikein jaksa olla vastuussa. Nyt mukaan kaivattaisiin nuorempia vastuunkantajia.. – Mukaan tuli paljon äskettäin eläkkeelle jääneitä. Ensimmäisessä kerhon kokouksessa päätettiin kokoontua kaksi kertaa vuodessa, aina ”kellonsiirron jälkeisenä maanantaina”. – Teatterimatkoilla saattoi olla kolmisenkymmentä henkeä ja vapaamuotoiset, kuukausittaiset kahvitapaamiset olivat suosittuja, Irma-Liisa Särkkä kertoo. – Mikäli Läntisen Keski-Suomen yhdistys lopetetaan, siihen kuuluvat jäsenet voivat liittyä johonkin muuhun paikallisyhdistykseen, esimerkiksi Jyvässeudun senioriopettajiin. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU TIINA LAMMINAHO Irtonumero 2,50 euroa Senioriopettajatoimintaa lähes 25 vuotta Tiina Lamminaho Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat perustettiin lähes 25 vuotta sitten kerhona, silloin nimenä oli Petäjäveden Eläkeopet. Nro 8 19.2.2025 Sivu 1 65. Yrjö Vakkilainen, Irma-Liisa Särkkä ja Eeva-Liisa Salmijärvi ovat olleet vetämässä paikallista senioriopettajien yhdistystä vuosia. Nykyäänhän Opetusalan valtakunnallisen seniorijärjestön paikallistoimintaa hoitavat yhdistykset, silloin vuonna 2000 oli vielä kerhoja, Eeva-Liisa Salmijärvi kertoo ja toteaa, että Opetusalan seniorijärjestö OSJ on tavallaan Opetusalan ammattijärjestön eli OAJ:n jatke. Vuonna 2007 kerho laati ensimmäisen toimintakalenterinsa, jossa ohjelmaa oli lähes joka kuukausi. Teatteriretkiä ja kahvitapaamisia Kerho muuttui rekisteröidyksi yhdistykseksi vuonna 2009, ensin nimellä Läntisen KeskiSuomen Opettajaseniorit ry, vuoden päästä nimi vaihdettiin Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:ksi valtakunnallisen esimerkin mukaisesti. Nuorempia vastuunkantajiksi Eeva-Liisa Salmijärvi on edelleen Läntisen KeskiSuomen senioriopettajien puheenjohtaja, Irma-Liisa Särkkä on ollut yhdistyksen sihteerinä noin 20 vuotta ja Yrjö Vakkilainen taloudenhoitajana vuodesta 2008. vuosikerta Nro 8-2025 Keskiviikkona helmikuun 19. Kokouksissa oli esitelmiä ja alustuksia, joiden pohjalta keskusteltiin, yhdessä käytiin niin teatterissa kuin kuntosalillakin, luontoretkiä tehtiin muun muassa Multialle ja kahvitapaamisia oli kerran kuukaudessa, valtakunnalliseenkin toimintaan osallistuttiin. Jo ennen rekisteröidyn yhdistyksen perustamista senioriopettajien toiminta lisääntyi. Parhaimmillaan yhdistyksessä on ollut Irma-Liisa Särkän mukaan toista sataa jäsentä, petäjävetisten ja multialaisten lisäksi keuruulaisia. – Olin työssä ollessani ammattiyhdistyksessä, ja kun pääsin eläkkeelle, oli luontevaa perustaa kerho. Tälle vuodelle suunnitelmissa on teatteriretki Mikkeliin, osa jäsenistä osallistuu myös valtakunnallisen Opetusalan seniorijärjestön 50-vuotisjuhlaan Jämsässä. Yhdistyksen vuosikokous on helmikuun lopussa ja yhdistyksen lopettaminen on asialistalla. Vakkilaisen, Särkän ja Salmijärven mukaan yhdistyksen toiminta saattaa loppua, mikäli mukaan ei saada nuorempia aktiivisia toimijoita. Emme ole myöskään saaneet juuri uusia, nuorempia jäseniä mukaan toimintaan. Viime vuonna jokaiselle jäsenelle lähetettiin tiedustelu, olisiko näihin tehtäviin halukkaita, mutta kukaan ei ilmoittautunut, Yrjö Vakkilainen kertoo. Yhdistyksellä on ollut myös edustaja Petäjäveden vanhusneuvostossa. –Puheenjohtajaksi, sihteeriksi tai taloudenhoitajaksi ei ole ollut halukkaita. Jyvässeudun yhdistyshän voisi tehdä vaikkapa alaosastoja kuntiin, Eeva-Liisa Salmijärvi toteaa. Kuukausitapaamiset loppuivat viime vuonna, emmekä ole enää tavanneet kuntosalillakaan. Kerhoon tuli mukaan myös multialaisia opettajia. Tapahtuma alkoi Vanhassa kirkossa ja päivään kuului työnäytöksiä Käsija taideteollisuusoppilaitoksessa, pääjuhla oli Miilussa, Irma-Liisa Särkkä kertoo
Heinähatun hallitus on avoimesti tiedottanut Suoramyynti Heinähatun vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja ilmaissut pyrkivänsä löytämään ratkaisun, jolla toimintaa voitaisiin edelleen jatkaa. Kuinka ne sopivatkaan Sanelman arpaan. Nurkan takana ehkä odottikin sopivampi työ, keskeytyneen lomareissun vuoksi olit paikalla auttamassa, kun naapuri kaatui portaissa, ja ehkä se hajonnut pyykkikone vaan muistutti siitä, että mikään ei kestä ikuisesti. Vieraana Johanna Mehto. Minäpä se varmasti sain päävoiton! Katso vaikka, Sanelma sanoi ja näytti omaa arpaansa, jossa komeili kolme kaulinta. – Höpsis! Kyllä minä tiedän, että minä se voitan pääpotin! Nyt kyytiin ja sassiin. Jos kuulut tähän ryhmään, niin voin nyt sinulle vakuuttaa, että ihan kaikille näitä sattuu – et ole ainoa. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Samalla Heinähatun hallitus on vedonnut kuntalaisiin ideoiden ja vinkkien jakamiseksi, jolla toiminta saataisiin turvattua. – Ei tainnut osua päävoittoa meille, Rannan Maija tirskui ja heilutteli omaa palkintoaan, pientä nikkarointivasaraa, ilmassa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Kun tilanne on niin sanotusti päällä, ei paljon lohduta se, että ”vuoden päästä tällekin voi jo nauraa” tai ”se mikä ei tapa, niin vahvistaa”. Pieleen meni – vai menikö sittenkään Auto ei käynnisty, ja työhaastattelu olisi puolen tunnin päästä. Paitsi Jumalan rakkaus meitä kohtaan. Helmihetkiä helmikuuhun toivottelee Tuija Lesonen Petäjäveden kunnanvaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa kunnanvaltuuston puheenjohtajalle toimitettiin Suoramyynti Heinähatun tukemiseksi valtuustoaloite, jossa aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut sitoutuvat lahjoittamaan vuoden ensimmäisen kokouksen kokouspalkkionsa Heinähatun toiminnan tukemiseksi. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Elämän pienten ja suurten huolien ja sattumusten keskellä tämä aina välillä meinaa unohtua. Ele on hieno ja osoittaa, että myös kuntapäättäjillä on luja tahtotila säilyttää Heinähattu paikkakunnalla. – Kattia kanssa! Hymysi on niin veikeä, että kyllä sinä juoniasi taas punot Maija. Levikki noin 1300 kpl. Uteliaat Kettulan kyläläiset kerääntyivät katsomaan mitä niistä voitoista paljastuisi. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Rannan Maija seurasi perässä ja tervehti nyökäten muita asiakkaita. Lisäksi aloitteessa linjattiin, että Petäjäveden kunnan tulisi hankkia tarjottavat kunnan kiinteistöissä järjestettäviin kunnan tilaisuuksiin Heinähatusta. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. – Voi Sanelma! En minä Elmeriä ole tänään nähnytkään. Siinä on pääpalkintona ilmoitettu vain monitoimikone, Rannan Maija selitti. Raaputuspinnan alta oli paljastunut kolme vasaraa ja se tiesi voittoa, niin hän uskoi. Kuollut: Pirkko Liisa Lemmetty, 91. – No niin, täältä tulee päävoittaja, julisti Sanelma heti ovella ja käveli ilosta hehkuen postineidin luo. Sivu 2 Nro 8 19.2.2025 Viikon Viikon kuvakuvapakina pakina PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. – Päivää Sanelma! Tuonne postitoimistoon vaan. – Voi veikkonen sentään, Sanelma huokaisi pettyneenä katsoessaan komeaa puista kaulinta. Koko kylän väki oli jännittämässä, kuka mahtoi olla päävoiton saaja. Niin kaksi neitosta matkasivat yhdessä hameen helmat hulmuten postitoimistolle, jossa oli jo muitakin arpajaisiin osallistuneita. – Päivää Rannan Maija, mihin matka. Pyykkikone hajoaa juuri silloin, kun rahaa uuteen ei olisi. Vatsatauti iskee kesken kauan odotetun lomareissun. klo 18 Miesten ilta Petäjälahdessa. Rannan Maija tirskahti nauraen nähdessään kaulimet. – Hiljaa nyt ja kyytiin, Sanelma tiuskaisi ja päräytti lisää kaasua. Sanelma kysyi naapuriltaan. ”Herra ohjaa parhaaksemme kaikki vaihteet päiviemme”, lauletaan vanhassa tutussa virressä. Joskus käy niin, että viikkojen, kuukausien tai vuosien päästä ymmärrämme, miksi jokin asia meni niin kuin meni. klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat kirkossa Ti 25.2. Ihmeissään moottorin pörinästä Rannan Maija kääntyi ympäri ja näki Sanelman ajavan häntä kohti. Kerro pois vaan! Elmerikö sinut asioille lähetti. – Annahan se arpalippusi tänne Rannan Maija, huudahti Sanelma napaten arvan saman tien naapuriltaan ja antoi molemmat postineidille. Sanelma sammutti moottorin ja nousi reippaana Pappa-Tunturinsa selästä. – No ei, mutta kyllä minä kahvit meille keitän ja pullatkin leivon nyt kun on näin hieno kaulin, Sanelma nauroi. Myös jokainen kuntalainen voi tukea toimintaa käymällä kahvilla ja ostoksilla Heinähatussa, varaamalla sieltä kirpputoripöydän, ryhtymällä suoramyyntituotteiden tuottajaksi, tekemällä lahjoituksia kirpputorimyyntiin tai liittymällä Heinähatun jäseneksi.. Hallituslaisilla on vahva halu tarjota kuntalaisille matalan kynnyksen olohuone kahviloineen, suoramyyntipisteineen ja kirpputoreineen. – Mutta Sanelma hyvä, eihän arpajaissäännöissä sanottu, mitkä kuvat antavat päävoiton. Rannan Maija pudisti päätään vakavana. Hetken kuluttua Sanelma ja Rannan Maija saivat paketit. Kettulan kylässä tapahtuu Arpajaisvoitto Rannan Maija käveli iloisena kohti Kettulan kylän postitoimistoa. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Rannan Maija istui Pappa-Tunturin kyytiin ja oli pudota, kun Sanelma painoi kaasua. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Hän oli osallistunut Maaseutu-seuran arpajaisiin, jossa oli päävoittona keittiön monitoimikone. Mennään yhdessä postille niin saat sinäkin sitten onnitella minua, sanoi Sanelma tomerasti ja nousi jälleen Pappa-Tunturinsa selkään. Tuulia Marjanen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Hiihtolomaviikolla ei tilaisuutta. Lohdutusta voi kuitenkin tuoda se tieto, että Jumala ohjaa meidän elämäämme ja tietää mikä meille on parhaaksi vaikkemme sitä aina itse ymmärtäisi tai tietäisi. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Missä leipää murretaan, köyhää lasta ruokitaan, Herra toimii päällä maan armossaan ja voimassaan.” -virrestä 416Su 23.2. Esimerkkien kaltaiset tilanteet ovat varmasti tuttuja kaikille, vaikkakin osa ihmisistä uskottelee itselleen, että ”tämä nyt on vain sitä minun tuuria”. Onneksi tämä tarttui kyyditsijäänsä tiukasti kiinni. – Älä sitten aja hurjan lujaa Sanelma, Rannan Maija sanoi huolestuen naapurinsa tuimasta ilmeestä. – Ai sinäkin osallistuit arpajaisiin. Entä sinä. Varmasti pienelle vasarallekin löytyisi myöhemmin käyttöä. Tätä arpajaisvoittoa minä olen menossa hakemaan, Maija selitti ja otti arvan taskustaan näyttäen sen Sanelmalle. klo 10 Messu kirkossa Su 23.2. Yhdessä neidot lähtivät pullakahville Sanelman luo
– Mielestäni olemme pystyneet pitämään palvelut ennallaan. Myös Petäjäveden vanhan kirkon kesäkonserttien esiintyjät on julkistettu. – Tiukkaa talouskuria pitää kuitenkin jatkaa. Yksi toteutunut säästökohde kiinteistöpuolella oli vanhan Kuntalan myynti, samanlaisia ratkaisuja pohditaan. Valtionosuuksien romahtamista ei pystynyt ennakoimaan, eikä siihen pystynyt reagoimaan tarpeeksi nopeasti, tarvittavat toimet on nyt tehtävä jälkikäteen, Kummala sanoo. Toki pitää muistaa, että asukkaat ja yritykset tuovat verotuloja; muuttotappio olisi tärkeää pitää mahdollisemman pienenä tai kääntää se muuttovoitoksi ja uusia yrityksiä pitäisi saada kuntaan, mutta sillä puolella ei ole jaossa pikavoittoja, se on pitkäjänteistä työtä. Pyrimme löytämään koko ajan vaihtoehtoisia, entistä taloudellisempia ratkaisuja toimintaamme, mutta kuntalaisille tarjottavat palvelut pyrimme varmistamaan. Haluamme tarjota tulevaisuudessa toiminnallisen ja hauskan tavan, esimerkiksi koululaisryhmille, oppia kirkosta ja sen historiasta. –Säästöjä pitää etsiä kiinteistöistä ja rakenteista, henkilöstö on meille arvokasta. Henkilöstökulut meillä nousivat parilla prosentilla, siihen vaikuttivat palkankorotukset, Kummala kertoo. Kevään aikana opiskelijoiden poikkitieteellinen ryhmä suunnittelee pelin prototyypin, josta kehitetään uusi palvelu vanhalle kirkolle ja siellä vieraileville. Yksi iso syy siihen, että Petäjäveden kunnan talous on kääntynyt tappiolliseksi, on valtionosuusmuutos, joka toteutettiin hyvinvointialueiden aloittaessa. Osa lisäysten kannattajista oli sitä mieltä, että lisäykset voidaan päättää samassa yhteydessä jatkokauden päättämisen kanssa ja osa pohti asian palauttamista kunnanhallitukselle tarkempien laskelmien tekemiseksi ennen niiden hyväksyntää. Itse uskon kuitenkin Petäjäveden tulevaisuuteen. Kunnanvaltuutettu Tarmo Ketola teki siirtoesityksen Paula Vullin ja Katja Liimataisen kannattamana, että käsittely palautetaan hallitukselle tarkempien selvitysten tekemiseksi ja asiasta äänestettiin. Erilaisten säästöja sopeutustoimien ansiosta saimme kuitenkin tilinpäätöksen reilut 690 000 euroa paremmaksi kuin talousarviossa ennakoitiin, Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala toteaa. Talous vaatii sopeutusta Kriisikuntamenettely Petäjävettä ei uhkaa, koska kunnalla on vielä kumulatiivista ylijäämää. Kimmo Rauhamäki & Painava sana mukanaan Seppo Ojala. Tilinpäätös miinuksella arvioitua vähemmän Tiina Lamminaho Petäjäveden kunnan tilinpäätös viime vuodelta näyttää reilun miljoonan eli noin 1 119 000 euroa miinusta. Kuntatodistusohjelman koko määritellään pankkikohtaisesti ja ohjelma voi olla myös enimmäismäärää pienempi. Ruamjaikuoro, 23.7. Niina Kelloniemi Petäjäveden kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina vuoden ensimmäiseen istuntoonsa päättämään muun muassa rakentajarahan jatkokaudesta, Koskensaaren rantakaavan osittaisen kumoamisen hyväksymisestä, Petäjäveden kunnan ilmastosuunnitelmasta, kuntatodistuslimiitin korottamisesta vuonna 2025 sekä yhdyskuntatekniikan päällikön virkanimikkeen muutoksesta. – Verotuloja saimme hieman ennakoitua enemmän ja valtionosuuksia taas hieman ennakoitua vähemmän. Äänestysten jälkeen kunnanvaltuusto päätti jatkaa rakentajarahakautta kunnanvaltuuston 16.5.2022 hyväksymien ehtojen pohjalta 31.12.2027 saakka edellä mainittujen lisäysten kanssa. Verotulot olivat viime vuonna 8,45 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 3,2 miljoonaa euroa. – Osittain säästöjä on pystytty löytämään viime vuoden helmikuussa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman avulla, ja myös tiukka talouskuri on pitänyt, Kummala sanoo ja lisää uskovansa, että talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet tuovat tulosta vielä selvemmin tänä vuonna. Hyväksyttyyn talousarvioon nähden luku on kuitenkin hyvä; talousarviossa viime vuodelle ennakoitiin reilut 1,8 miljoonaa euroa miinusta. Ehdotetut lisäykset saivat kannatusta valtuutettujen keskuudessa, mutta samalla mainitut lisäykset aiheuttivat pohdintaa siitä, kuinka ne tulisi toteuttaa ja toteuttamisvaihtoehdoista keskusteltiin useamman puheenvuoron verran. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi Koskensaaren rantakaavan osittaisen kumoamisen alueidenkäyttölain 52 §:n tarkoittamalla tavalla sekä Petäjäveden kunnan ilmastosuunnitelman kunnanhallituksen ehdotusten mukaisesti. Valtuusto haluaa osoittaa tukensa suoramyynti Heinähatulle, sillä sen säilyttäminen paikkakunnan yhteisenä olohuoneena ja paikallisten tuotteiden myyjänä on tärkeää. Vanhalle kirkolle suunnitellaan kevään aikana kirkon historiasta kertova, tilaa ja sen arvoja kunnioittava pakopeli. Simo Saravan Mikko Tiirolan kannattamana tekemä keskustan ryhmäesitys maaja metsätalouden tuotantorakennusten lisäämisestä rakentajarahan piiriin sai äänienemmistön 14–7 suhteessa kunnanhallituksen pohjaesitykseen. Uskon siihen, että saamme talouden ja toiminnan tasapainoon ja pystymme järjestämään hyvät palvelut jatkossakin, Kummala sanoo. Yona ja 30.7. Ilman tukea esimerkiksi te-uudistuksen mukanaan tuomat taloudelliset vaikeudet uhkaavat sulkea Heinähatun jo ennen kesää. Tulevan kesän heinäkuisina keskiviikkoina kirkkoon saapuvat esiintymään 9.7. – Tarkoituksena on suunnitella tilaa kunnioittava salkkutoteutus, joka raivataan pois aina käytön jälkeen. – Etenkin se, että valtionosuudet romahtivat niin nopeasti, toi isoja vaikutuksia. Aloitteessa esitettiin, että kunnanvaltuuston vuoden ensimmäisen kokouksen kokouspalkkiot lahjoitetaan Heinähatulle ja että kunnan kiinteistöissä järjestettäviin kunnan tilaisuuksiin hankitaan tarjottavat Suoramyynti Heinähatusta. Kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja on kokonaisuudessaan luettavissa kunnan verkkosivuilla.. – Viime vuoteen lähdettäessä tilanne oli todella vaikea, valtionosuudet vähenivät vielä vuodelle 2024 miljoonalla eurolla, aikaisemmin toteutuneiden vähennysten lisäksi. Peliä voisi kutsua myös pulmapeliksi, koska suoranaista huoneesta pakenemista se ei tule sisältämään, Saarinen tarkentaa. Kunnanvaltuuston kokouksen lopuksi puheenjohtajalle jätettiin lähes kaikkien valtuutettujen toimesta allekirjoitettu Suoramyynti Heinähatun tukemista koskeva valtuustoaloite. Kunnanvaltuusto päätti myös, että yhdyskuntatekniikan päällikön virkanimike muutetaan teknisen päällikön virkanimikkeeksi 1.4.2025 alkaen. Kunnanvaltuusto päätti, että kuntatodistusohjelman kokonaislimiitti eli korkein kuntatodistusten yhteismäärä eri rahalaitoksissa nostetaan 19 miljoonaan euroon ja että kuntatodistusohjelman pankkikohtainen enimmäismäärä on 12 miljoonaa euroa. Valtionosuusmuutoksella iso vaikutus Petäjäveden kunnan toimintakulut olivat viime vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Kimmo Ijäksen esitys rakentajarahan laajentamisesta vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sai kannatusta äänienemmistöllä 12–9 suhteessa kunnanhallituksen pohjaesityksen kannatusääniin. Pelin suunnittelussa huomioidaan seurakunnalle sopivat arvot ja rakennuksen vaatima suojelu. Kokouksessa esitettiin, että rakentajarahan jatkokaudelle tehtäisiin lisäykset koskien rakentajarahan laajentamista vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta vakituiseen asumiseen sekä maaja metsätalouden tuotantorakennusten lisäämisestä rakentajarahan piiriin. – Toivotaan, että tulossa oleva valtionosuusuudistus kohtelisi Petäjävettä oikeudenmukaisesti. Konserttien liput tulevat myyntiin vanhan kirkon verkkokauppaan kuluvan viikon aikana. – Suurimmat säästöt talousarvioon verrattuna tulivat ostoista. Petäjävesi oli muutoksessa selkeästi häviäjä. Palveluja ostettiin noin 300 000 eurolla vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin, aineet, tavarat ja tarvikkeet tulivat noin 200 000 euroa ennakoitua halvemmaksi. Äänestys ratkesi yhden äänen erolla kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti, jonka jälkeen äänestettiin vielä kummankin lisäyksen kannatuksesta erikseen. Vanhan kirkon projektityöntekijä Jesse Saarinen avaa suunnitelmia pakopelin takana. Viime vuoden reilusta alijäämästä huolimatta kunnalla on vielä kumulatiivista ylijäämää reilun miljoonan euron verran. Samuli Edelmann, 16.7. Nro 8 19.2.2025 Sivu 3 ANNE KALLIOLA Kunnanvaltuustossa keskusteltiin lisäyksistä rakentajarahaan Petäjäveden vanhalle kirkolle suunnitteilla pakopeli Niina Kelloniemi Petäjäveden vanhan kirkon säätiö ja Petäjäveden kunta ovat jättäneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun Future Factoryn opiskelijoille toimeksiannon luoda Petäjäveden vanhaan kirkkoon liittyvä pakotai pulmapeli. Yli varojen ei voi elää julkisessakaan taloudessa, siihen pätee sama kuin yksityiseen talouteen. Meidän pitää sopeuttaa toimintamme niihin talouden raameihin, jotka meillä on
Jaakko Heikkinen Juttusarjan päättävässä haastattelussa omista lukioajoistaan kertoo tänä keväänä Petäjäveden lukiosta itsensä ylioppilaaksi kirjoittava abiturientti, Aleksi Metsäpelto, 18. Kirjoitan tänä keväänä kaikki viisi ainetta kerralla: äidinkielen, englannin, pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian. Diplomi-insinööriopintojen keskiarvosanan tulee olla kolme, asteikolla yhdestä viiteen ja tämän lisäksi pitkästä matematiikasta edellytetään keskiarvosanaa kahdeksan. Metsäpelto muun muassa hankki itsellensä ajokortin lukion liikennekasvatuskurssin kautta ja otti toissaviikolla osaa populaarikulttuuriteemaiseen penkkaripäivään. Tietysti minulla on selvä etumatka niihin opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa vasta yliopistoon tultaessa, olen kuitenkin suorittanut opintoja arviolta jo noin puolen vuoden ajalta. Myös vuodentakainen kesätyöni Jyväskylän yliopistossa kvanttiohjelmoinnin parissa oli arvokas kokemus, Metsäpelto listaa. Vaikka toisaalta ihan jokainen hyötyisi ja sivistyisi näistä perusopinnoista, tulee silti olla motivoitunut ja halukas oppimaan, Metsäpelto ajattelee. Valitettavasti annetuista ennakkotiedoista poiketen haastattelua oikeustieteitä opiskelevan alumnin kanssa ei onnistuttu aikataulusyistä toteuttamaan. Tietotekniikan erilaisia suuntautumisaloja ovat muun muassa tekoäly ja kyberturvallisuus. TIINA LAMMINAHO. Diplomi-insinöörilinjalle lähteminen vaatii opiskelijalta tietynlaista itsekuria ja aitoa kiinnostusta tietotekniikkaa kohtaan. Yhteistyötä tarvitaan Sami Jylhä käytti puheenvuoron sekä kuntalaisena että Petäjäveden kunnan hyvinvointikoordinaattorina. Olen aloittanut lukemisen hyvissä ajoin ja ainakin preliminäärikokeet, joissa harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin, menivät kohdallani hyvin, Metsäpelto mainitsee. Mietin yläkoulun lopussa lähtemistä johonkin lukioon Jyväskylässä, johon kilpauintikaverinikin pyrkivät, mutta lopulta lähelle kotia jääminen tuntui fiksuimmalta ratkaisulta, Metsäpelto aloittaa. Yliopisto-opintonsa Metsäpelto pyrkii aloittamaan mahdollisimman pian. Myös terveyskeskuksesta on saanut aina hyvää palvelua, Jylhä sanoi ja totesi, että väestön väheneminen ja ikääntyminen tuovat Hyvinvointialueen asukasillan paneelikeskusteluun Miilussa osallistuivat Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki sekä hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Lotta Ahola ja nuorten ja perheiden sosiaalija terveyspalveluiden sekä aikuisten sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen hyvinvointialueelta. Hyvin suoritetut opinnot takaavat opiskelijalle automaattisen sisäänpääsyn Jyväskylän yliopistoon. Näiden opintojen yhdistäminen muiden lukio-opintojen kanssa on sujunut hyvin. Korkeakouluyhteistyön myötä lukiolaisille on tarjoutunut mahdollisuus opiskella yliopiston diplomi-insinööriopintoja, räätälöidyllä diplomiinsinöörilinjalla. Valmiina diplomiinsinöörinä Metsäpelto voi työllistyä lukuisiin alati kasvavan ja kehittyvän IT-alan tehtäviin. Tämä on tuntunut ikään kuin valinnaisaineelta, mutta tietysti yliopistotasoiset kurssit ovat tarjonneet myös haastetta, Metsäpelto toteaa. Ensimmäinen laatuaan Valmistuttuaan Metsäpellosta tulee ensimmäinen ylioppilas, joka valmistuu diplomi-insinöörilinjalta, niin Petäjävedellä kuin koko Suomessa. Keski-Suomen hyvinvointialueen menot olivat viime vuonna noin 1,475 miljardia euroa, alijäämää kertyi 137,8 miljoonaa euroa. – Hyvinvoinnin edistäminen vaatii kykyä nähdä kokonaisuuksia. Sivu 4 Nro 8 19.2.2025 ALEKSI METSÄPELLON KOTIALBUMI Petäjäv eden Petäjäv eden lukiosta lukiosta ponnist aneet ponnist aneet Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus tutustumiskäynnillä Petäjävedellä Tiina Lamminaho Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus vieraili viime viikolla Petäjävedellä, vierailu oli aluehallituksen kuntakierroksen viimeinen. – Nämä kuntavierailut ovat meille tärkeitä ikkunoita, joiden avulla voimme nähdä, miltä palvelut näyttävät paikallisesti, mikä on hyvin ja missä on parannettavaa, hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoi. Petäjäveden lukiossa tehdään historiaa Juttusarjassa ääneen pääsevät kuusi Petäjäveden lukion alumnia. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoi omassa puheenvuorossaan hyvinvointialueen talouden haasteista. KeskiSuomen hyvinvointialue on kuudenneksi suurin Suomen hyvinvointialueista, eli olemme suurin ei-yliopistollinen hyvinvointialue. Diplomi-insinöörilinjan kuudentoista opintopisteen laajuiset opinnot pitävät sisällään kolme suurempaa kokonaisuutta tietoteknisiä ja matemaattisia opintoja. Petäjäveden lukiota käyvä Aleksi Metsäpelto on opintojensa loppusuoralla. Petäjävedellä on panostettu ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön, täällä on liikuntapaikat hyvässä kunnossa, täällä kulttuurityö kukoistaa, perhekeskus tarjoaa palveluitaan perheille ja sekä päiväkodit että koulut ovat hyväkuntoisissa rakennuksissa ja niissä on sopivan pienet ryhmäkoot. Minua kiinnosti esimerkiksi pelien ohjelmoiminen ja olin tehnyt sitä jo nuorempana, Metsäpelto muistelee. Talous on haasteellinen, vaaditaan kiristyksiä, mutta palveluntarpeet kasvavat. Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala totesi, että Petäjävedelle terveyspalvelujen säilyminen paikkakunnalla on äärimmäisen tärkeää. – Kustannusten kasvu on hidastunut, silti toiminta ja hoitoon pääsy ovat pysyneet ennallaan tai jopa parantuneet. Syksyllä 2022 oman lukiotaipaleensa aloittanut Metsäpelto on kolmen vuoden aikana ehtinyt nauttia Petäjäveden lukion opiskelijoilleen tarjoamista eduista sekä lukion vuosikelloon kuuluvista kohokohdista. Aluehallitus kävi tutustumassa Onnelan työja päivätoimintaan sekä perhekeskukseen, päivä päätettiin asukasiltaan Miilussa. Opintojen suorittaminen lukioaikana tuntui minusta järkevältä valinnalta. Lukulomaa viettävä abiturientti kirjoittaa itsensä kevään kirjoituksissa ylioppilaaksi ja suuntaa sen jälkeen jatkamaan jo aloittamiaan diplomiinsinööriopintoja Jyväskylän yliopistoon. Sopeuttamistoimia ja uudistamista tarvitaan, tavoitteena meillä on turvata toimivat palvelut, Jan Tollet sanoi ja korosti yhteistyön merkitystä niin kuntien kuin järjestöjenkin kanssa. – Toiveena on, että palvelua saa edelleen Petäjävedellä, ja että perusterveydenhoitoa kehitettäisiin niin, että kalliimpaa erikoissairaanhoitoa tarvittaisiin entistä vähemmän, Arto Kummala sanoi. Korkeakoulupaikka ja stressitön siirtymä opintoasteelta toiselle ovat kovia kannustimia. Pilottioppilaana korkeakouluyhteistyössä Metsäpelto on toiminut ikään kuin pilottioppilaana vuonna 2023 käynnistyneessä Petäjäveden lukion ja Jyväskylän yliopiston välisessä yhteistyössä
– Terveyskeskuksessa on asiantuntevaa henkilöstöä, ja he ovat olleet täällä kauan, joten he tuntevat ihmiset, Petäjäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki sanoi. Hyvinvointityöhön panostaminen osoittaa, että kunta välittää asukkaistaan, se myös lisää yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistyökin lisääntyy. Yhteistyö mahdollistaa palvelujen säilymistä ja myös hyvinvointityöhön satsaaminen voi olla kuntien pelastamista. Tämä koskettaa muitakin Keski-Suomen kuntia, se on yleinen haaste, ja minä toivoisinkin, että löytäisimme ne yhteiset ohjausrakenteet, joilla voisimme auttaa apua tarvitsevia nuoria. Tilaisuudessa Leader Vesuri -ryhmän toiminnanjohtaja Raisa Saarilahti-Kulju ja hankeneuvoja Jenni Tiainen kertoivat yhdistysten Leader-rahoituksesta. Petäjäveden terveyskeskus sai kehuja hyvästä palvelusta ja ihmisten kohtaamisesta. Terveyskeskus tärkeä Petäjäveden perhekeskusta tilaisuudessa kehuttiin, Maria Kaisa Aula totesi, että se sopisi malliksi muillekin. Rahoitusta on hyödynnetty paikkakunnalla esimerkiksi kylätalojen remontointiin, liikuntaleikkija harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, luontokohteiden monipuolistamiseen sekä kulttuurikohteiden kehittämiseen. Kaikki nuoret eivät halua käyttää digipalveluja, vaan haluavat tavata kasvokkain, Tuulimaria Saarinen sanoi. Nro 8 19.2.2025 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO NIINA KELLONIEMI Järjestöilta kokosi järjestövaikuttajia yhteen Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus tutustumiskäynnillä Petäjävedellä suuria haasteita. Petäjävedellä hankerahoituksilla on toteutettu viime vuosien aikana useita kohteita. Yhteistyön kehittämisen näkökulmasta pohdittiin, kuinka viestintäyhteistyötä tekemällä voidaan luoda kuntaan aktiivisempaa toimintaympäristöä esimerkiksi suunnittelemalla ja järjestämällä enemmän yhteisiä tapahtumia. Fuusio on ollut iso, olemme tehneet valtavasti töitä ja olemme hyvässä alussa. – Ennen hyvinvointialueen aloittamista olimme luoneet hyvän yhteistyökuvion sosiaalija terveysalan työntekijän kanssa. Palvelut voivat näyttää hyvin erilaiselta sellaisen ihmisen silmin, jolla ei ole itsellä kykyä hakeutua palvelujen äärelle. – Siihen on sopeuduttava ja löydettävä uusia tapoja palvella asukkaita. Petäjäveden järjestövaikuttajat tapasivat toisiaan vuosittain järjestettävässä kokoontumisessa tällä kertaa viestinnän ja yhteistyön teemojen äärellä.. – Terveysaseman säilyminen täällä on tärkeää, samoin hammashoitola on tärkeä. Petäjäveden kunnan organisoimassa tapahtumassa Petäjäveden kolmannen sektorin toimijat olivat hyvin edustettuina ja yhteisen kahvihetken jälkeen kuultiin kunnanjohtaja Arto Kummalan avaussanat sekä paikalla olleiden järjestöaktiivien esittäytyminen. – Yhteistyö on parantanut tiedonkulkua ja olemme luoneet yhdessä uusia käytäntöjä. Haluan tuoda viestiä, että myös nuorilla on huoli palvelujen säilymisestä. Nyt talous on oikaistava, vain kestävälle taloudelle voidaan rakentaa, Lotta Ahola totesi. Se näkyy arjessa, että labraan pääsee täällä enää yhtenä päivänä viikossa, Hautamäki totesi. Suurimpia hankkeita ovat viime vuosina olleet esimerkiksi pumptrack-rata, ja Kettulanvuoren liikuntapuisto. Minun työni perustuu yhteistyölle, mutta nyt valitettavasti tuo yhteistyökuvio on kärsinyt, eikä yhteistyötä juuri ole. palvelua vaikuttavammin, myös uudenlaisia palveluja tarvitaan. Kuntien oma aktiivisuus on avainasemassa, yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on erittäin tärkeää, Sami Jylhä sanoi. – Meidän pitää keksiä, miten voimme tuottaa Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoi muun muassa hyvinvointialueen talouden haasteista. Esimerkkinä kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä Sami Jylhä mainitsi senioreiden Voi hyvin -tilaisuudet. – Se on hyvä muistaa, että digiosaaminen ei vättämättä katso ikää, Sami Jylhä totesi. Välineeksi viestintään Keski-Suomen hyvinvointialueen Sanna Huovila esitteli digitaalista hyvinvointitarjotinta, joka kokoaa koko Keski-Suomen alueen hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja toimintakykyä edistävän toiminnan yhdelle sivustolle. Kun mahdollisimman moni kehittää toimintaa yhteistyössä ja yhdenmukaisesti, on mahdollista tavoittaa positiivista kuntakuvaa luova Petäjävesi-ilmiö, joka lisää paikkakunnan sisäistä yhteisöllisyyttä ja samalla toimii ulospäin hyvänä kuntamarkkinointina. Teemme yhteistyötä myös kuntien kesken. Vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen hyvinvointialueelta totesi, että perhekeskustoimintaa voisi laajentaa myös ikäihmisiin. Hyvinvoiva, aktiivinen kunta on houkutteleva, Sami Jylhä totesi. Soteammattilaiset voivat käyttää monipuolista sivustoa työkalunaan esimerkiksi hyvinvointilähetteiden tekemiseen, mutta samalla se on myös kaikille asukkaille käytössä ja sinne voivat esimerkiksi alueella toimivat järjestöt ja kunnat lisätä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tapahtumiaan. Petäjäveden kunnan etsivä nuorisotyöntekijä Tuulimaria Saarinen kommentoi yleisöpuheenvuorossaan yhteistyötä. Palvelun avulla yhdistykset voivat tavoittaa kohderyhmänsä sekä saada toimintaansa uusia vapaaehtoisia ja osallistujia samalla, kun tekevät toimintaansa löydettäväksi myös kuntien ja hyvinvointialueen asiakastyöntekijöille, jotka hyödyntävät palvelua kannustaessaan asiakkaitaan ottamaan osaa järjestöjen toimintaan. Hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Lotta Ahola totesi, että turvallisuutta lisää, kun saadaan hyvinvointialueen talous kuntoon, eikä ilmassa ole koko ajan uhkakuvia. Petäjäveden järjestöille viestinnästä ja yhteistyöstä kertomassa olivat hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä Petäjäveden kunnasta sekä jalkapallojaoston somevastaava Jenna Kormano Petäjäveden Petäjäisistä. – Olemme liian lokeroituneita, eri-ikäiset ihmiset voisivat toimia paljon enemmän yhdessä, ja sillä tavalla pienissäkin kunnissa saataisiin lisää matalan kynnyksen toimintaa, Päivi Kalilainen totesi. Tilaisuuden lopuksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen erityisasiantuntijat Anu Hätinen ja Matti Tervaniemi esittelivät Lähellä.fi-palvelua, jonka avulla järjestöt voivat muun muassa tehdä toimintailmoituksia hyvinvointitarjottimeen. Esityksessä pohdittiin muun muassa viestinnän monikanavaisuutta, selkeyttä, säännöllisyyttä, kohdentamista, visuaalisuuden merkitystä ja sitä millaisella viestinnällä tavoitetaan oma kohdeyleisö. Niina Kelloniemi Toissa viikon torstaina Petäjäveden yläkoulun ja lukion ruokailutila Masuunissa järjestetyssä joka vuotisessa järjestöillassa paikalliset järjestöaktiivit kokoontuivat kuulemaan järjestöille suunnatuista hankerahoituksista sekä saamaan vinkkejä järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja järjestöjen toiminnasta tiedottamiseen
Vasta valmistunut toiminnallisen harjoittelun lisäosa täydentää jo ennestään hyvin varusteltua Petäjäveden kuntosalia.. Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää arkiliikkuminen kasvuun eri ikäryhmässä. Kartoituksen pohjalta asiakkaalle luodaan yksilölliset tavoitteet liikkumiselle. Hankilanoja on myös tavannut yhteistyökumppaneitaan, kuten esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, työterveyspalveluiden tarjoajia, etsivää nuorisotyöntekijää ja hyvinvointikoordinaattoria. – Maksuton liikuntaneuvonta on suunnattu 18 vuotta täyttäneille vähän liikkuville Petäjäveden kuntalaisille ja ohjausta on mahdollista saada yhdestä viiteen kertaan. – Neuvonnassa annan vinkkejä arkiliikkumisen lisäämiseen ja tarvittaessa voin myös lähteä mukaan liikkumaan esimerkiksi lenkille, ulkoilemaan, kuntosalille tai vaikka uimaan, sillä jos uinti kiinnostaa, niin on mahdollista tulla myös Keuruulle uimahalliin. Hankilanoja toivoo, että häneen oltaisiin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Tapaamiskertojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon asiakas toivoo tukea. Liikkeelle lähtö on tärkeintä ja myös hyötyliikunta on edistää terveyttä ja hyvinvointia, kaikkien ei tarvitse urheilla tavoitteellisesti. Katriina Hankilanoja kertoo, että hankkeen alkuvuosi on lähtenyt nopeasti käyntiin ja liikuntaneuvontaa on jo päästy toteuttamaan muutamien asiakkaiden kanssa. Tuliko menestystä josta haluaisit kertoa muille. Liikuntaneuvonnan lopuksi tavataan vielä keskustelevan palautteen merkeissä ja toistetaan vapaaehtoisen mittauksen testit, jos ne on alkukartoituksessa tehty. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali, tiistaisin 18.30–20 Kintauden liikuntasali C-junnut (13–14 vuotiaat) tiistaisin 17-18.30 Kintauden liikuntasali ja torstaisin 18.30-19.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintauden liikuntasali Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–21.30 Kintauden liikuntasali Sekalentopallo sunnuntaisin 18–20 Kintauden liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18.15 P9 Tiistaina 18.15–19.30 P10 Tiistaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18.30 P/T 8 Torstaina 19.30–21 Aikuisfutsal Perjantaina 16–18 junnut yhteinen Perjantaina 18–19.30 Futsal Naiset Perjantaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Lauantaina 10–12 P8 Lauantaina 16.30–18 Kuntofutsal (aloittelijat tervetulleita) Sunnuntaina 13.30–15 Aikuisfutsal Kirkonkylän koulun sali Torstaina 17–18 P/T6-7 Sunnuntaina 15–16.30 Huutosakki Lisätietoa ja yhteyshenkilöt www.petpet.fi KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. – Liikuntaneuvonnan palveluketjulla tarkoitetaan sitä, kun terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat palveluntarpeen asiakkaissaan ja ohjaavat asiakkaan liikuntaneuvojalle. Ilmoita tuloksesi toimitus@petajavesilehti.fi NIINA KELLONIEMI VUOKRALLE TARJOTAAN erilaisiin tarpeisiin soveltuvia tiloja entisessä Kuntalassa osoitteessa Urheilutie 2 044 984 48 74 Raimo Martikainen "Liikkuminen on tärkeämpää kuin liikunta" Niina Kelloniemi Petäjävedellä on tämän vuoden alusta toiminut Keuruu ja Petäjävesi liikkuu -hanke, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja aktivoida kuntalaisia liikkumaan käynnistämällä Petäjävedellä liikuntaneuvontapalvelu sekä luomalla liikuntaneuvonnan palveluketju paikkakunnalle. Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisen lisäksi Hankilanoja on tutustunut Petäjäveteen ja kartoittanut paikkakunnan liikuntatarjontaa ja harrastusmahdollisuuksia, joita hän kehuu monipuolisiksi. Neuvontaan voi tulla halutessaan myös vaikka ystävän tai puolison kanssa, Hankilanoja kannustaa. Liikuntaneuvojaan voi olla myös yhteydessä omatoimisesti, eikä terveydenhuollon ammattilaisen lähetettä tarvita, Hankilanoja täydentää ja jatkaa, että liikuntaneuvonta suunnitellaan tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti asiakkaan toiveita ja tavoitteita kuunnellen. Hanke kestää kuluvan vuoden ja sille on haettu Aluehallintoviraston kautta valtionavustusta Suomi liikkeelle -ohjelman liikuntaneuvonnan kehittämisavustusten määrärahasta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tehdään alkukartoitus, jossa selvitetään asiakkaan nykytilanne liikunta-, unija ravintotottumuksien osalta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Ohjelmassa väestön liikkumista edistetään ilmiölähtöisesti eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteillä, jotka liittyvät esimerkiksi liikunnallisen toimintakulttuurin, liikuntaneuvonnan, liikkumisen olosuhteiden ja osaamisen kehittämiseen. – Ajattelen, että liikkuminen on tärkeämpää kuin liikunta, joten haluan kannustaa asiakkaitani ensisijaisesti liikkumaan oman hyvinvoinnin tueksi. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Tarvittaessa voidaan tehdä myös vapaaehtoiset mittaukset, joissa testataan puristusvoimaa, tasapainoa ja jalkojen lihasvoimaa. Maksuton palvelu työikäisille Petäjävedellä toteutettavaa hanketta koordinoiva liikuntaneuvoja Katriina Hankilanoja (liikunnanohjaaja AMK) kertoo, että hanke on edennyt siihen asti, että Petäjävedellä on alkuvuoden aikana käynnistetty liikuntaneuvontapalvelu ja luotu liikuntaneuvonnan palveluketju. Keuruulla ja Petäjävedellä toteutettavaa yhteishanketta koordinoi Keuruun kaupunki. Sivu 6 Nro 8 19.2.2025 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 25,5 % per julkaisukerta petäjävetistä urheilumenestystä Pärjäsitkö kisoissa. Haluan myös korostaa, että asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, olen täällä kuntalaisia varten. Asiakkaalle voidaan laatia myös liikuntasuunnitelma, jota asiakas toteuttaa itsenäisesti. Yhdessä liikkumaan Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan lisäkäynnit voivat sisältää esimerkiksi yhdessä liikkumista tai liikuntaohjelman laatimista. Maksuttomasta liikuntaneuvonnasta kiinnostuneet täysi-ikäiset petäjävetiset tavoittavat hankekoordinaattori Katriina Hankilanojan puhelimitse numerosta 040 653 8076 tai sähköpostitse katriina.hankilanoja@ petajavesi.fi Keuruu ja Petäjävesi liikkuu -hankkeen hankekoordinaattori Katriina Hankilanojan mielestä Petäjävedellä on hyvät puitteet liikkua monipuolisesti
Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. • Klapien tekoa koneellisesti. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. . Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. Nro 8 19.2.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Mullat . Tonttihakkuut ja raivaukset. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. 25,5 % per julkaisukerta Ammattilainen asialle!. Kaivinkonetyöt Lumityöt . Hiekoitukset Murskeet . Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.
Sivu 8 Nro 8 19.2.2025 ilmoitukset Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Näiden taitojen vahvistamisessa kodin ja koulun toisiaan tukeva kasvatustyö on ensiarvoisen tärkeää. Kunnasta kysytään aika-ajoin myös maatiloja, autiotiloja ja muita vastaavia tiloja, joten myös sellaiset voi ilmiantaa. Sosiaalisten medioiden tarjoamat maailmankuvat voivat vääristää käsitystä inhimillisyydestä ja luoda vakavan turvallisuusuhan. Kunnan yhteinen tavoite on saada kohteille näkyvyyttä ja ja sitä kautta myös uusia asukkaita Petäjävedelle. Esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asemaa heikentävien sisältöjen kuluttaminen voi vaikuttaa omaa paikkaansa yhteiskunnassa etsivän nuoren mieleen voimakkaasti ja haitallisesti. Järvi-Suomen piirin alueella olemme syksyn 2024 aikana vierailleet yli 70 koulussa ja kohdanneet 1371 lasta. Ville Välikangas mediakasvatuksen asiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Riina Muotka nuorisotoiminnan päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ry Myytävät tontit ja kiinteistöt pyydetään ilmoittamaan Petäjäveden kunnalle markkinointia varten Petäjäveden kunta osallistuu Jyväskylän Paviljongissa järjestettäville Rakennusmessuille maaliskuussa 21.3–23.3.2025. Monet lapset esimerkiksi käyttävät sosiaalisia medioita, vaikka eivät tätä ikärajojen puolesta saisi tehdä. Tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulujen 4.-luokkalaisille suunnatuissa työpajoissa olemme havainneet, että lapset liikkuvat mediassa hyvin erilaisilla taidoilla ja eriytyneissä ympäristöissä. Myös sosio-ekonomisen taustan ja kaveripiirin merkitys lapsen mediankäytölle on suuri. Yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista uhkaa lipsua helppojen ratkaisujen tielle. Digitutkijoiden työpajat ovat olleet erittäin pidettyjä sekä opettajilta on saatu paljon kiitosta niistä. Erilaisilla rajoituksilla ja suosituksilla on paikkansa, mutta laadukkaan ja tasavertaisen mediakasvatuksen tulee olla ytimessä. Meidän tulee tasata näitä eroja ja huolehtia, että jokainen lapsi saa laadukasta mediakasvatusta ja valmiuksia toimia entistä haastavammassa ja myös demokratiaa kyseenalaistavassa polarisoituvassa yhteiskunnassa. Rakennusmessujen ohella kunta markkinoi kiinteistöjä jatkossa myös kunnan teknisellä toimistolla. tamminen@petajavesi.fi TULE MYYMÄÄN JA OSTAMAAN JALKAPALLOVÄLINEITÄ!. Sen lisäksi meidän tulee panostaa laitteiden käytön, medialukutaidon ja tunneja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun myös digitaalisissa ympäristöissä. Myytävien kohteiden tiedot voi toimittaa Petäjäveden kuntaan sähköpostilla osoitteeseen tekninen@petajavesi.fi tai tuomalla tiedot tekniseen toimistoon kunnanviraston aukioloaikoina maanantaista torstaihin kello 8–15. Emme saa yksinkertaistaa keskustelua koskemaan pelkkiä ruutuaikoja ja kuvitella, että älylaitteiden kieltäminen kouluissa ja ikärajat vapaa-ajalla ratkaisevat turvallisuuteen, kiusaamiseen ja tiedonhakuun liittyviä haasteita. Vuokrataan siisti 54m2 kaksio Matkailutieltä. Ruutuaika ei ole suurin haaste lapsen mediankäytössä, vaan se miten taataan jokaiselle lapselle riittävät tiedot ja taidot hyvinvoivaan lapsuuteen, luotettavaan tietoon ja medialukutaitoon. Olemme kohdanneet yli 10 000 lasta ja nuorta 480 koulussa. Vuokra 570 €/kk 045 6157402 Näkökulma Ruutuaika ei takaa medialukutaitoa Kun poliitikot ja teknojätit sekä Amerikassa että Euroopassa pyrkivät vähentämään sosiaalisen median sääntelyä, on meidän varmistettava laadukkaan mediakasvatuksen jatkuminen kouluissa ja kodeissa. Kunta pyytää paikallisia kiinteistöjen omistajia ilmoittamaan mahdolliset myytävät tontit, talot ja muut kiinteistöt, joita kunta voisi rakennusmessuilla myyjien puolesta markkinoida. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Kulttuurirahaston Digitutkijat-hankkeessa teemme työtä lasten mediataitojen tukemiseksi ympäri Suomea. On tärkeää lisätä lasten, nuorten ja perheiden ymmärrystä siitä, että voimakkaiden algoritmien muokkaama todellisuus syventää railoja ja luo uhkaa demokratialle. Lisätietoja aiheesta antavat yhdyskuntatekniikan päällikkö Reija Laamanen puhelimitse 040 5560163 tai sähköpostilla reija.laamanen@petajavesi.fi ja rakennustarkastaja Henri Tamminen puhelimitse 040 6378454 tai sähköpostilla henri