– Seuraamme tilannetta tarkasti ja jos koronatartuntoja ilmenee, aloitamme heti tartuntaketjujen jäljityksen. Sitä ennen hän toimi KeskiSuomen sairaanhoitopiirin sairaalapalvelujen palvelujohtajana. – Seututerveyskeskuksen rahoituksesta vastaavat alueen kahdeksan kuntaa ja me tietenkin toimimme viime kädessä niitten rajojen puitteissa, jotka kuntapäättäjät meille asettavat. Jonoja ei ole muodostunut, Petäjävedellä pääsee hoitajalle päivässä, samoin lääkärillekin hoidontarpeen arvion kautta. – Meillä on käytössä Kantapalvelu ja Klinikin sähköinen oirearvio, ne on löydetty ja etälääkäriäkin käytetään entistä enemmän. Paikalla Petäjäveden Yrittäjien puheenjohtaja ja Nosh-vaatemerkkiesittelijä. Lähipalveluita etälääkärillä tai muilla sähköisillä palveluilla ei Pihlamaa-Tuonosen mukaan ole tarkoitus korvata. 60. vuosikerta Nro 34 2020 Keskiviikkona elokuun 19. Ja ketterä henkilöstö, joka myös tuo omia kehittämisehdotuksiaan esille. Tarjolla mehua & keksiä ja pihalla palvelee lettukahvio (lettu + kahvi/tee 5e, käteismaksu). – Me kehitämme toimintaamme koko ajan, ja toimintamallimme istuu soteen jo nyt hyvin. Nyt meillä pääse koronatestiin Laukaassa ja Keuruulla yhteydenottoa seuraavana päivänä, sotehenkilökunnan ja hoitoja palvelukotien asukkaiden näytteet otetaan samana päivänä, Pihlamaa-Tuononen kertoi tilanteesta viime viikon lopulla. Sitähän ei tiedä, mihin tilanne menee, mutta toivotaan, ettei tartuntoja tule. Teemme paljon yhteistyötä kuntien kanssa ja pyrimme siihen, että potilas saa tarvitsemansa palvelut, olivat ne sitten seututerveyskeskuksen tai kunnan sosiaalitoimen tuottamia. – Käymme asioita yhdessä läpi kuntien perusturvajohtajien kanssa ja mietimme palvelujen kehittämistä. Luvassa arvontoja kävijöiden kesken! Muistathan, että pidetään turvavälejä, ei kätellä ja käytetään käsidesiä! Tiina Lamminaho Seututerveyskeskus keskitti keväällä koronavirustilanteen takia sekä infektioettä kiirevastaanottonsa kolmelle terveysasemallelle, Petäjävedeltä hengitystieinfektio-oireiset sekä kiireellistä hoitoa vaativat potilaat on ohjattu Keuruulle. Myöskään koronanäytteenotto ei ole seututerveyskeskuksessa ruuhkautunut. – Tällä taataan turvallinen asiointi. Samoin meillä on paljon yhteistyötä koko maakunnan tasolla. Mutta tällä hetkellä ei ole menossa sellaisia keskusteluja kuntapäättäjien kanssa, että jotain toimintaa oltaisiin kokonaan lopettamassa, Eva Pihlamaa-Tuononen toteaa. – Meidän tarkoituksemme on tuottaa mahdollisimman hyvät palvelut. Petäjävedellä käytäntö on toiminut hyvin. kanssa. Eli lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien ja esimerkiksi kotiin annettavien palvelujen pitää toimia yhteen siten, ettei potilaan tarvitse miettiä, mistä hän palvelun saa, PihlamaaTuononen sanoo. Seututerveyskeskuskin on lisännyt sähköisiä palveluitaan ja Eva Pihlamaa-Tuonosen mukaan ihmiset ovat oppineet käyttämään niitä pikku hiljaa. – Etälääkäri ei tietenkään sovi kaikille, mutta monille se on osoittautunut hyväksi. Käyntimäärät ovat lisääntyneet sen verran, että pohdimme nyt toisen etälääkärin palkkaamista, Pihlamaa-Tuononen kertoo. kello 16-18! Tule tutustumaan Kimalle kammariin, Mirkan lemmikkitarvikepuotiin ja Petäjävesi-lehteen sekä Petäjäveden Petäjäisten vapaisiin vuokratiloihin osoitteessa Asematie 6. – Näytteenotto on lisääntynyt huimasti kaikissa kolmessa näytteenottopisteessämme. Syksyllä tavallisen nuhakuumeen sairastaminen lisääntyy ja sen oireet ovat hyvin samantapaisia kuin koronan; teemme testejä herkästi ja siksi lisäämme näytteenottokapasiteettiammekin kouluttamalla lisää hoitajia näytteenottoon. Sama käytäntö jatkuu ainakin elokuun loppuun. Meillä on Petäjävedellä yksi lääkäri ja kolme sairaanhoitajaa, joista kahdella on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen toimitusjohtajana kesäkuussa aloittanut Eva PihlamaaTuononen kertoo. Petäjäveden terveyskeskuksen ovet ovat olleet suljettuna huhtikuun alkupuolelta lähtien, mutta terveysasemalle saa kuitenkin aikoja ajanvarauksella, puhelinnumeroon vastataan normaalisti. Ei kaikille kaikkea, mutta tarpeen mukaan.. Etälääkäriin voi ottaa yhteyden omalta koneeltaan, tai terveysasemalta yhdessä hoitajan Terveystieteiden maisteri Eva Pihlamaa-Tuononen aloitti Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen toimitusjohtajana kesäkuussa. Koronavirusnäytteitä otetaan Keuruulla, Laukaassa ja nyt myös Joutsassa. Meillä on hyvät valmiudet toimia ja ammattilaiset, jotka osaavat asiansa. Yhteistyössä parasta palvelua Seututerveyskeskuksenkin tulevaisuuteen vaikuttavat paljon tulevat sote-linjaukset. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Lääkärille pääsee lähes jonottamatta Koronajärjestelyt eivät ole ruuhkauttaneet vastaanottoa TERVETULOA SYYSPÄIVILLE keskiviikkona 2.9
Su 23.8. Siinäpä kunnanhallitukselle iltakouluun pohdittavaa. Kansalaisopistolla aloitti uusi osastonjohtaja Kunnassa pöhisee Kirjoitin Näkökulmassa 27.5. On hienoa, että pienellä paikkakunnalla voidaan tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, myös Kintaudella ja Ylä-Kintaudella, Savela sanoo. Onnea on elää kaikki aikanaan. Sittenkin lähdemme pitkin hampain odottamaan ensi vuotta. Koronan vuoksi Petäjäveden osaston 50-vuotisjuhla peruuntui keväältä, mutta sitä on nyt suunniteltu pidettäväksi 25.10. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna syksyllä 2020 vain sopimuksen mukaan. Mennyt aika tuntuu aina liian nopeasti kuluneelta. Asiaan enempää kantaa ottamatta, voi vain todeta, että kunnanvaltuutetuilla tuntuu olevan kahdenlaisia kannaottoja asiaan. Saat ovella virsimonisteen, jos sinulla ei ole omaa virsikirjaa. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Toiset puolestaan pitävät tapahtuneita tahallisesti aiheutettuina. – Juhlan toteutuminen riippuu nyt mikä tautitilanne silloin on. Tuikut ja tunnelmavalot esiin!. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. Viime vuoden kevät oli ihan tavanomainen. Jos tästä ja tulevasta yöstä viljelyksemme selviävät, kesää saattaa olla jäljellä ihan mukavasti. Uutuuksina Tiia Savela itse harrastaa "erakkohommia" eli puutarhaa, metsää ja sieniä. Nyt kurssit, jotka on mahdollista järjestää koronatilanteen niin vaatiessa etäopintoina, on merkitty ETÄ-tunnuksella. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Y h d e k s ä n hengen ryhmä kiersi 4,5 kilometrin lenkin. Koronan pelosta huolimatta, on tässä syksyssä taas puolensa ja tunnelmansa. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Arpapeliä Viikon Viikon pakina pakina PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Tiedoksi vaan: ystäviä ja yhteistä tekemistä on ikävä, kiertää sen asian mistä puolesta tahansa. Jumalanpalvelukset striimataan, ja niitä on mahdollista seurata myös kotona. Vanhuspalvelujohtajamme lähtee toimialajohtajaksi omalle osaamisalueelleen Pohjois-Pirkanmaan Virroille. se ur ak un ta @ ev l.fi Hämäränhyssy ja harrastussyksy alkavat pian Virkistystä Leivonmäeltä KALLE SIMONAHO Petäjäisten L i i k k u v a t eläkeläiset -porukka teki viime keskiviikkona retken Leivonmäen kansallispuistoon. Savela on toiminut seitsemän vuotta Petäjävedellä venäjän kurssien opettajana, ja nyt osa-aikainen osastonjohtajan työ alkoi varsinaisen päivätyön, Gradian opiskelijanohjaan työn ohessa. Ymmärtääkseni tarkastuksen lopputuloksen perusteella sitten kunnanhallitus ja/tai viranomaiset tekevät johtopäätöksensä. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sitten tuohon erityistilintarkastukseen, joka koskee kunnanjohtajan matkalaskuasioita. Ilmoittautuminen kursseille alkaa tänään keskiviikkona 19.8. Joidenkin mielestä kyse on pelkästä huolimattomuudesta ja tahattomasta vahingosta. Vihkosia on jaossa myös kirjastossa ja huomenna torstaina kello 17-19 on kansalaisopiston väkeä Petäjäveden kirjastossa esittelemässä tarjontaa ja toimintaa. Elämä on yhtä arpapeliä. Loista armosi valoa siellä minne täältä se ikinä vie.” (Virrestä 930) Suvi Kallioinen Kerttu Karppisen lähdettyä muualle töihin, Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osastonjohtajana on aloittanut Tiia Savela. Käytetäänkö työnohjausta. Muina vuosina on autolla päässyt perille vasta toukokuun loppupuolella. Petäjäveden kirkossa voi messuun osallistua 110 henkilöä. Ei muuta kuin onnea kyvykkäälle johtajalle uusiin haasteisiin. klo 11.00. Olemme saaneet uuden normaalin sanan jokapäiväiseen elämään. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa Ti 25.8. Levikki noin 1600 kpl. Toivottavasti saamme juhlaan myös opiskelijoita mukaan esiintymään. Samalla arvotaan 30 euron arvoinen kurssi. Kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. – Myös opettajana on suotavaa tulla esiin, jos löytyy osaamista, jota tarjota, hän kannustaa. Nieminen ja Pekka Karjalainen Kuollut: Reijo Nikolai Peltola 85v, Raimo Antero Pitkälä 60v ”Meitä kuljeta tahtosi tiellä, vaikka outo on joskus se tie. Kurussa. Kun ei alkuvuodesta menty minnekään, eikä yhdessä harrastettu mitään, ei sitten ollut mitään kiireitäkään. Petäjävesilehti ei ilmesty joulukuussa viikoilla 52 ja 53 /2020. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Kintaudella perheensä kanssa asuva Savela on monelle petäjävetiselle tuttu työskennessään aiemmin kymmenen vuotta Petäjäveden yläkoulussa. Syksyn opinto-ohjelma on tullut postitse kotiin viime viikolla. Täytyy kuitenkin yrittää, kun muutakaan ei tunnu olevan nyt tarjolla. Miten kannustetaan ja motivoidaan päällikkötason toimihenkilöitä. Ovatko työmäärät ja palkkaus tasapainossa. luvassa on myös mindfulnessia ja hypnosynnytysvalmennusta, jonka ohjaaja löytyi omalta kylältä. Free – Elinikäisen oppimisen kannalta kansalaisopiston toiminta on tärkeää. Ei taida auttaa varhain aloitettu kesä. Jotain hyvääkin kirosana on tuonut. Senkin jälkeen piti vielä paikkailla joitakin puolitekoisia juttuja. Joskus kortti tuo, joskus se vie. "Liikkuvat" kokoontuvat taas kolmen kuukauden koronatauon jälkeen perjantaisin kello 10 kahvila Freesissä vapaamuotoisen jutustelun ja kahvittelun merkeissä. Myös syksyn värit ja viileässä säässä lammella leikkivä sumu voi tuoda vielä monet hymyt huulilleni. Oli miten tahansa, pöhinä asian ympärilla jatkuu ja tuntuma on, että otsikoissa vielä ollaan aika näyttää, mitä tulemaan pitää! Hyvää maskiaikaa! Wilhonpoika Näkökulma Pyydämme huomioimaan seurakunnan tilaisuuksissa turvavälit sekä käsihygienian. Ensimmäinen melkein pakkanen on nyt koetellut kestävyyttä. huolestani kunnan johtavien henkilöiden nopeaan vaihtumiseen. Syksy aloitetaan lähiopetuksena, mutta koronatilannetta ja suosituksia seurataan tarkasti. Myös suositut Apteekkikävelyt jatkuvat tiistaisin: lähtö on kello 10 Freesin edestä ja lenkin jälkeen juodaan kahvit Heinähatussa. Se, että milloin tarkastus tulee, tuntuu olevan tarkoin varjeltu "valtionsalaisuus". Kunpa sen osaisikin. Vanhuspalvelujohtajan kohdalla voi todeta urheilutermein, että olemme "kasvattajaseura". Miestenpäiväivä la 29.8. Nyt on sitten ollut toisenlainen alkuvuosi. Nyt on perusturvajohtaja lähtenyt ja vanhuspalvelujohtaja lähtee kuunvaihteessa. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodissa Avioliittoon vihitty: Jaana os. Tämä paha sana on niin vakava, ettei meinaa irrota yhtään veistelyä sen tiimoilta. Tiekin kesti ajaa kai lauhan talven ansiosta. Ei täältä raaskisi poiskaan lähteä ennen kuin käsky käy: ”Jos ette nyt tule kotiin lämmittämään, tulee iso lasku.” Raha tai sen puute liikuttavat meitä kummasti. Huom. Edelleenkin voi kysyä, millainen työilmapiiri ja johtamiskulttuuri kunnassa on. auditorio Miilussa. Yhden kerran kurssilla voi käydä tutustumassa. Olisipa ihanaa ottaa joku tunnelmallinen viikonloppukurssi, vaikka makrameeta, siihen joulun alle, jos vaikka jonkun lahjan väsäisi itse. Tänä keväänä tulimme kesäkotiin jo vapun tienoilla. On niin kivaa joka syksy selata kansalaisopiston tarjontaa ja kuvitella itsensä vaikka keraamiikan tekijänä tiistaisin ja huonekalujen entisöijänä keskiviikkoisin. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Silloin oli niin paljon tekemistä, menemistä, tulemista ja olemista, että pääsimme kesäkotiinkin vasta hyvän matkaa kesäkuun puolella. fi pe ta ja ve de n. – Tänä vuonna Petäjävedellä uutena alkaa ukulelen yksilöopetus, huovutusta sekä Digiloikka yhdessä -kurssi, joka on suunnattu niille, joilla ei ole vielä kauheasti kokemusta tietotekniikasta, Savela kertoo. Se on tuonut meille uuden normaalin elämänkin, johon pitää vain sopeutua. Se ja syksyn kylmenevät ilmat saavat meidätkin lopulta ruotuun. Se on myös tärkeä sosiaalisten kontaktien paikka. Tässä iässä auto on ihan ehdoton apuväline matkanteossa ja tavaroiden siirtelemisessä paikasta A paikkaan B ja toisin päin. Savela kuuntelee mielellään kurssitoiveita, kuten edeltäjänsäkin. Sivu 2 Nro 34 19.8.2020 LÄHETÄ JUTTUVINKKI! toimitus@petajavesilehti.fi BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 23.8. Kurssit järjestetään, jos mukaan ilmoittautuu vähintään viisi opiskelija, viikonloppukursseille tarvitaan seitsemän
Kuntalaiset vastaavat itse maskien hankinnasta, mutta kunnat on velvoitettu siihen, että maskeja on saatavilla vähävaraisille ilmaiseksi. Uuteen ottamoon rakennetaan valmiiksi varaus, jos joskus halutaan laajentaa tuotantokapasiteettia, niin sitä on helpompi lisätä. Suomen hallitus teki 13.8. Eemil Helanderilla oli onnistunut viikonloppu Kalevan kisoissa, sillä hän juoksi lauantaina hopeaa 5 000 metrillä ja taisteli sunnuntaina 3 000 metrin esteissä neljänneksi ennätyksellään 8.58,70. Putkija sähkötyöt kilpailutetaan ja linjaston rakentamisessa maanrakennusurakoitsijana toimii Maansiirto Ijäs Oy. Sivu 3 Nro 34 19.8.2020 Kunta jakaa maskeja vähävaraisille Petäjäveden kunta jakaa kasvomaskeja tänään keskiviikkona 19.8. Tuplamitali oli vähän mielessä ja mahdollisuuksia olisi varmasti siihen ollut, mutta ei tällä kertaa. Edellistä estekisaansa Lahdessa kuukausi aiemmin hän kuvaa juuri esteiden osalta paremmaksi. Kytöharjun vedenottamon kustannusarvio on noin 200.000 euroa. Jatkossa vesilaitoksen asiakkaiden vesi tuotetaan näistä kahdesta, porakaivosta ja Kytöharjun uudesta ottamosta, ja vähän otetaan myös Kaivannon varaottamolta. Seuraavaksi kunnan omana työnä rakennetaan 16 neliön ottamorakennus. Vesilaitoksen toimintaan saadaan myös vähän lisää kaivattuja ”leveämpiä hartioita”, kun Riihimäki aloittaa työnsä ohessa Suomen ympäristöopistossa vesimestarin koulutuksen. Nummi kertoo, että Kintauden vesiosuuskunnan kanssa onkin keskusteltu ja yksi vaihtoehto voisi tulevaisuudessa olla jos oma vedentuotanto on kerran hyvää että Alvan sijaan Syrjäharjusta saataisiin vesi myös Kintauden suuntaan. Riihimäki arvioi edellistä vesikriisiä ei olisi syntynyt, jos Syrjäharju II -vedenottamo olisi ollut jo käytössä. Heidi Lehikoinen Petäjävetinen huippu Emil Helander taisteli Kalevan kisoissa kaksi SM-hopeaa sekä uusi oman ennätyksensä. Hakijoita virkaan oli 18. Maskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei aina voida välttää, koronavirustestiin hakeutuville henkilöille matkalla näytteenottoon ja ennen testituloksen valmistumista, jos on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella, sekä riskialueelta Suomeen saapuville matkustajille heidän siirtyessä karanteeniin tai jos heillä on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella. Kunnanjohtaja hakee Raisioon Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on hakenut Raision kaupunginjohtajaksi ja Vainio oli yksi kahdeksasta haastatteluun kutsustusta. Vainio aloitti Petäjävedellä kunnanjohtajana vuonna 2016. Nyt tuntuu, että pystyisin selkeästi tuosta parantamaan, kun pääsisin levänneenä ja ehkä parilla estetreenillä juoksemaan. Raision kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan alustavan suunnitelman mukaan kokouksessaan 7.9.2020. Siitä on kunto kyllä noussut tähän. Maskeja voi noutaa kirjastosta maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 1219, ja keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 11-16. – Se oli siellä sujuvampaa. Lisäksi hän on hakenut Keski-Suomen Ely-keskuksen elinkeino-, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan sekä Tampereen sivistyspalveluiden johtajaksi. Teknisen johtajan Mikael Nummen mukaan Syrjäharjulla sijaitseva uusi vedenottamo ennen kaikkea turvaa vedentuotantoa tulevaisuudessa ja käyttövarmuus paranee. Siiviläkaivo on nyt rakennettu, vedenvirtauskohdat tarkastettu ja tuottoisuusmittaukset tehty, luettelee kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki. Lauantain 5 000 metriä saattoi myös painaa. – Toivottavasti linjaston vedossa ei tule kallio vastaan, silloin kustannukset nousevat arvioidusta, Riihimäki sanoo. Kaivo on porattu seitsemään metriin ja uuden ottamon arvioitu tuotto on yli 200 kuutiota vuorokaudessa. Vesikriisin päätös: Uusi hyvätuottoinen vedenottamo tuo toimintavarmuutta SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Kunnan vesilaitoksen uutta Kytöharjun vedenottamoa ollaan parhaillaan rakentamassa ja näillä näkymin loka-marraskuussa sieltä saadaan jo vettä verkostoon. Viikonloppu jätti kuitenkin erittäin hyvän mielen: – Mitali vitoselta oli hyvä onnistuminen. Putkirikkoja on muutenkin nyt pyritty korjaamaan heti vuotojen löydyttyä. Esteiden ylitykset olivat aika hankalia, en tiedä, mistä se johtui. Vaikka kiritaisto mitaleista kääntyi muiden eduksi, uusi ennätys kertoo kunnosta hyvää. Hyvillä mielin tästä voi jatkaa, Helanderille SM-hopeaa 5 000 metrillä ja ennätys 3 000 metrin esteissä HEIDI LEHIKOINEN Helander sanoi. Nummen mukaan vesilaitos tulee jossain vaiheessa teettämään linjastosta ja putkien kunnosta kartoituksen. Uuden Kytöharjun vedenottamon vastikään valmistunut siiviläkaivo ei kovin kummoiselta näytä, mutta se tuottaa kunnan vesilaitoksen asiakkaille jo tämän syksyn aikana 200 kuutiota vettä vuorokaudessa.. periaatepäätöksen kansalaisia koskevista hengityssuojainten käytöstä perustuen THL:n suositukseen. Jalat tuntuivat vähän pehmeältä, Helander tuumi. alkaen vähävaraisille henkilöille pienissä erissä kunnan kirjastosta sen aukioloaikoina. – Suorituksena ei niin hyvä. Vainio on hakenut viime vuosien aikana kaupunginjohtajaksi Jämsään, Vihtiin ja Lahteen. Uuden Kytöharjun vedenottamon ja nykyisen porakaivon vedet tulevat pohjaveden eri virtauskohdista, vaikka etäisyyttä on vain puoli kilometriä. Viereen saatiin jouluksi uusi porakaivo, jonka tuotto on hyvä, jopa 600 kuutiota vuorokaudessa, ja ottolupa on 550 kuutiolle. Lokakuussa 2019 alkanut kunnan vesikriisi sai alkunsa siitä, kun alkuperäinen Syrjäharjun päävedenottamo, joka oli rakennettu rengaskaivoksi, piti ottaa kokonaan pois käytöstä. Helander jatkaa kilpailukauttaan seuraavaksi nuorten SM-kilpailuissa Kemissä, jossa hän on ilmoittautunut 3 000 metrin esteisiin, 1 500 metrille ja 5 000 metrille. Hätälän ottamoa ei käytetä, mutta välillä sieltä pumpataan vettä, että vesi vaihtuu ja jotta se toisena varaottamona pysyy käyttökunnossa. Se vaatisi matkalle ainakin yhden paineaseman. Suojaamiseen voi käyttää myös kangasmaskeja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kutsunut teknistä toimea luennoimaan Petäjäveden vesikriisistä
Pohjoispuolella on myös rivihautoja ilman muistomerkkiä; sinne haudattiin ne, joilla ei ollut varaa hautamuistomerkkiin, Liimatainen toteaa. Keltaisen kirkon opastus sen sijaan ei ole kovin paljon väkeä houkutellut, oppaat kertovat. – Meillä alkoi kesäloma juuri, lomaohjelmaan kuuluu muun muassa melontavaellusta. Vanhan kirkon kirkkomaa on edelleen käytössä. – Kirkossa oli pienten lasten arkkuja varastossa; sekin kertoo, kuinka yleistä lapsen kuolema oli, Liimatainen toteaa. – Omalle kirkkomaalle saatiin paikka, kun Puttolan tilan isäntä lahjoitti peltojaan hautausmaaksi. Vuodesta 1686 lähtien kirkkolaki oli määrännyt, että kaikki vainajat on haudattava kirkkomaahan, sitä ennen täälläkin vainajia haudattiin saariin. Hautausmaakierroksella näki selvästi myös sen, että vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussakin lapsikuolleisuus Suomessa oli suuri. Elokuun toisena sunnuntaina vanhan kirkon hautausmaahan tutustuivat helsinkiläiset Elli Sen ja Risto Mikkeli. Kirkkomaalta löytyy hautamuistomerkkejä, joihin on kaiverrettu aikaisempia päivämääriä, mutta muistomerkit eivät ole alkuperäisiä. Etualalla näkyy hautausmaan vanhin alkuperäisellä paikallaan oleva hautamuistomerkki, vuonna 1837 haudatun Erik Saravan kivi. Kummitustarinoitakin kierroksella sivuttiin; kummituksia tai kotona kulkijoita, kuten silloin sanottiin, on vanhan kirkon kirkkomaallakin kuulemma nähty. Siihen aikaan kuoltiin yleensä kotona ja omaiset vastasivat itse monista hautajaisvalmisteluista, jotka on nykyään annettu ammattilaisten tehtäväksi, Vehka Liimatainen kertoi Kirkkomaan kätkemää -teemaopastuksen aluksi vanhan kirkon tapulissa. Ensimmäiset vainajat haudattiin kirkkomaahan nimenomaan kirkon eteläpuolelle. Uutta hautausmaata saatiin odottaa kuitenkin vielä yli 40 vuotta, Liimatainen totesi. – Olimme jo aiemmin päivällä tutustumassa kirkkoon perusopastuksella, nyt halusimme vielä hautausmaakierrokselle, helsinkiläiset sanoivat. – Arkkitehtuuriopastuksella kävijöitä on ollut jopa yli 20 kerrallaan, hautausmaaopastuksella kymmenkunta. – Vanhan kirkon kirkkomaa oli Petäjäveden ainoa hautausmaa vuodesta 1728 vuoteen 1921. Vuonna 1918 kuolleen kirkkoherra Nathanael Borgin hautamuistomerkin muotokuvareliefin on tehnyt kuvanveistäjä Into Saxelin. Arkkitehtuuriin perehtyvän opastuksen on kirjoittanut Anni Bildo ja uudemman eli keltaisen kirkon tarinan Sofia Peltonen. Ennen vuotta 1728 vainajat vietiin emäseurakunnan hautausmaahan Jämsään, ja matka oli hankala. – Merkittävin lähdeteos on ollut Paavo Niileksen vuonna 2000 julkaistu Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaa -kirja. Silloin kirkkoa ei vielä ollut, paikalla sijaitsi kappeli. Kurssin opiskelijat kehittelivät luonnoksia vanhan kirkon opastuksiin ja tämän kesän oppaat ovat kirjoittaneet ne valmiiksi. Matka petäjäiseen rakennustaiteeseen -teemaopastuksessa keskitytään vanhaan kirkkoon arkkitehtuurin näkökulmasta. Teemaopastuksia pidetään vielä elokuun ajan, keltaisella kirkolla opastus on perjantaisin, vanhan kirkon arkkitehtuuriin tutustutaan lauantaisin ja hautausmaahan sunnuntaisin. – Paholaisen uskottiin asuvan pohjoispuolella, lisäksi uskottiin, että tuomiopäivän tullessa kirkko kaatuu pohjoispuolelle. Esimerkiksi 1800-luvulla kuolleen kolmen pastorin ja yhden kanttorin hautalaudat on tuotu tapuliin suojaan ja niiden paikalle on laitettu rautaristit, Vehka Liimatainen kertoo. Vehka Liimataisen ja Sofia Peltosen mukaan vanhalla kirkolla on käynyt väkeä ihan hyvin. – Varallisuus ja asema näkyvät hautamuistomerkeissä, myös täällä. Sivu 4 Nro 34 19.8.2020 TIINA LAMMINAHO Lähes 200 vuotta yli 9 000 vainajaa Teemaopastuksella saatiin tietoa vanhan kirkon hautausmaasta Tiina Lamminaho – 1700ja 1800-luvuilla kuolema oli hyvin eri tavalla läsnä elämässä kuin nykyään. Ensimmäiset vainajat haudattiin vanhan kirkon kirkkomaahan kirkon eteläpuolelle vuonna 1729. Kivipaaseja ja rivihautoja Vanhan kirkon kirkkomaahan on haudattu arviolta noin 9.100 vainajaa. Nyt, kun elokuu alkoi, kävijämäärätkin ovat pudonneet, oppaat kertovat.. Unesco-kohdetta meille suositteli helsinkiläinen tuttavaperheemme, Sen ja Mikkeli kertovat. Teemaopastukset saivat alkunsa Jyväskylän yliopistossa viime syksynä järjestetyllä kurssilla, jonka toteuttivat yhteistyössä Petäjäveden vanhan kirkon matkailuja kulttuuripalveluhanke sekä Museovirasto. Elli Sen ja Risto Mikkeli tutustuivat vanhan kirkon hautausmaahan Vehka Liimataisen johdolla. Olemme lähdössä melomaan Vanhan vitosen reitille ja halusimme samalla tutustua muihinkin Petäjäveden kohteisiin. Myös arkkitehtuurista teemaopastus Kirkkomaan kätkemää on toinen vanhan kirkon tämän kesän teemaopastuksista. – Heinäkuussa kävijöitä oli keskimäärin 170 päivässä. Täältä alkoi loppua maaaines, hautoja jouduttiin peittämään Solikkosaaresta tuodulla hiekalla. Hautamuistomerkkejä on pystyssä edelleen 132. – Pohjoispuolella, aidan vieressä on myös espanjantautiin vuonna 1918 kuolleiden joukkohauta, jonka tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Siksi monin paikoin kirkon pohjoispuolelle haudattiin vain syntisiä, esimerkiksi rikollisia, mutta Petäjävedellä kirkon eteläpuolelta tila loppui kesken, joten myös pohjoispuoli piti ottaa aivan normaaliin hautausmaakäyttöön, Liimatainen selvittää ja kertoo, että vanhan kirkon kirkkomaata on laajennettu useita kertoja. – Kun uusi kirkko rakennettiin vuonna 1879, alettiin etsiä paikkaa myös uudelle hautausmaalle. Esimerkiksi Ala-Kintausjärvellä on Kuoliosaari, jossa on useita kymmeniä hautoja, Liimatainen kertoo. Nykyään sinne tehdään ensisijaisesti uurnahautauksia, mikäli sukuhaudassa on tilaa. Jonkin verran tietoa on otettu myös suomalaista hautauskulttuuria käsittelevästä muusta kirjallisuudesta ja netistä, Kirkkomaan kätkemää -opastuksen kirjoittanut Vehka Liimatainen sanoo. Liimataisen takana oleva, lähes nelimetrinen kivipaasi on Räihän suvun hautamuistomerkki. Reilun puolen tunnin aikana kuulijat saivat rautaisannoksen tietoa niin vanhoista hautaustavoista ja niihin liittyvistä uskomuksista kuin vanhan kirkon kirkkomaastakin. – Vanhin alkuperäisellä paikallaan oleva hautamuistomerkki on vuonna 1837 haudatun Erik Saravan haudalla. 1800-luvulla kuolleiden pastoreiden ja kanttorin hautalaudat on tuotu turvaan tapuliin, hautausmaalle niiden paikalle on laitettu rautaristit
Talkoissa ja omissa kokoontumisissa käy kahdesta kahdeksaan jäsentä ja ”aina voidaan kutsua lisää, jos ei selvitä”, kuten Tuula Tikka sanoo. – Silloin joku kysyi, että miksi te sitä taloa remontoitte, kuka sitä tulevaisuudessa muka käyttää. Koska talo on oma ja tuttu, sinne voi jättää työt levälleen ja palata tekemään niitä omalla ajalla.. – Tosi puheessa toimintaan voi lähteä mukaan myös kevyesti, ei tarvitse heti tulla töihin, Tikka täsmentää. Kyläyhdistys huolehtii myös Taakalan uimarannasta Ala-Merosen rannalla, jonne on tulossa vielä tämän kesän uintikeleille uusi laituri, jos hyvin käy. – Sitähän on vähän niin kuin oma lehmä ojassa, kun täällä puuhaa. Tulevaisuuteen pitää uskoa Vuosi sitten kyläyhdistys remontoi vanhan Tupamäen koulun katon, jotta rakennus säilyisi tulevillekin sukupolville. Juttusarjassa vierailemme Petäjäveden yhdistyksissä ja pohdimme yhdessä yhdistystoiminnan tulevaisuutta. Täällähän kiinteistöverolle ei saa mitään vastinetta, koska palveluja ei ole. – Meilläkin yksi nuorista sanoi, että ”minä olen niin paljon käynyt luontopoluilla, että ei enää kiinnosta pätkääkään”, mutta nyt hän taas tykkää käydä, sanoo Ritva Koponen. Kylätalolla valmistuu talven mittaan kaikenlaisia ihania käsitöitä kansalaisopiston kursseilla. Aiemmin Koposet lapset tykkäsivät käydä kylän uimarannalla, ja silloin rannan rakentaminen ja kehittäminen tuntui tärkeältä. Suht säännölliseen toimintaan kuuluvat luokkakokousten lisäksi kansalaisopiston kudontaja käsityökurssit, Heikkilänperän Hölkkä, Neste Ralli -järjestelyt, Kauneimmat joululaulut ja joulumyyjäiset sekä lupiinija jättiputkitalkoot. Silti tässäkin yhdistyksessä toivotaan ja odotetaan, että yhä useampi kyläläinen löytäisi tiensä yhdistyksen toimintaan. Kylätalon pihassa oleva grillikota on vapaasti kyläläisten käytettävissä ja saunomaankin pääsee maksamalla käyttömaksun. Kyllä tulevaisuuden eteen kannattaa tehdä töitä, muuten sitä ei ole, Tikka sanoo. – Tänne voisi houkutella muuttajia esimerkiksi määräaikaisilla tiemaksujen tai kiinteistöveron helpotuksilla. Elämä kylillä on hiljaista, mutta vireää ja väki vaihtuu harvakseltaan sen mukaan, miten kantatiloilla sukupolvet vaihtuvat. Koska kyse on pienistä kylistä, joiden asukasmäärä on pikkuhiljaa vähentynyt, yhdistyksen jäsenkanta ei voi olla iso eikä ole tarpeenkaan. Nuoret viettävät kylätalolla yhden tai useamman peliviikonlopun vuodessa, mihin iso talo tarjoaa yllättävän hyvät puitteet. Toinen Koposen lapsista on koonnut kylätalolle oman laniporukkansa. Myös perintövero hidastaa talojen omistajuuden vaihtumista, jos kukaan jälkipolvesta ei pysty lunastamaan tilaa itselleen, Tikka miettii. – Jos lapsia tuodaan tänne retkeilemään ja puuhailemaan, he tottuvat täällä olemiseen. Sama logiikka toimii maaseudun tulevaisuuteen yleensäkin. – Isot huoneet eivät kuumene liikaa koneiden lämmöstä ja täällä nuoret eivät häiritse ketään, vaikka pelaavat koko yön, Koponen sanoo. Tyhjiäkin taloja on, mutta yleensä talon ”jatkaja” löytyy suvusta, ehkä pitkänkin tauon jälkeen. – Sitä vain odottelee sellaista onnenpotkua, että joku tulisi sanomaan, että kyllä mä voin alkaa puheenjohtajaksi tai sihteeriksi tai rahastonhoitajaksi, Tuula Tikka sanoo. Maaseudulla ja kyläyhdistyksellä samat askeleet Juuri tulevaisuutta ajatellen kyläyhdistys pyrkii järjestämään toimintaa kaiken ikäisille, jokaiselle jotakin -periaatteella. – Jos me ei uskota, että täällä voi elää ja eletään tulevaisuudessakin, niin kuka sitten uskoisi. Tulijoita saattaisi ollakin, etenkin jos heille tarjottaisiin jotain porkkanoita. Vaikka nuorena tulisi sellainen vaihe, että ei kiinnosta yhtään, niin vanhempana voi taas alkaa kiinnostaa. Mitä sitten tapahtuu, kun sukupolvet vaihtuvat, ja askeleet eivät käykään kylätalolle vanhasta muistista. Lisäksi toisessa päässä asuu vuokralainen. Kyläyhdistystä johtaa johtokunta, joka kokoontuu tarvittaessa, ja jäsenkokous pidetään kerran vuodessa. Lisäksi isojen kiinteistöjen ylläpitämiseen ja korjaamiseen kuluu talkootunteja. – Ihmisellä on tarve kuulua johonkin porukkaan, isompaan tai pienempään. yhdisty kset. – Se on oppimisesta kiinni, osataanko tänne tulla, toteaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Tikka. Mutta jos taloa ei pidetä kunnossa, niin silloin sitä ainakaan ei voi käyttää, Tuula Tikka miettii. Sivu 5 Nro 34 19.8.2020 MATLEENA YLIKOSKI Mitä kuuluu, Mitä kuuluu, yhdisty kset. Kyläyhdistyksen jäsenkehitys on oikeastaan yksi kääntöpuoli maaseudun yleisestä kehityksestä. Jäsentalouksia kyläyhdistyksellä on 20 25. Myyntiin näiden kylien taloja tai tontteja tulee vain harvakseltaan. Kylätalolla pidetään vanhojen koululaisten luokkakokoontumisia ja tie kylätalolle on tuttu kaikille niille, jotka kävivät koulunsa siellä. Se, että kolmella kylällä on yhteinen kyläyhdistys, juontaa juurensa 80-luvulle, jolloin monia pieniä yhdistyksiä ja seuroja lakkautettiin ja perustettiin innolla kyläyhdistyksiä. Ja mieluummin pienempään, että saa kuulla välillä omaakin ääntänsä, Tuula Tikka naurahtaa. Ritva Koponen (vas.) ja Tuula Tikka laittavat vanhemman rakennuksen seinustalle kukkapenkkiä kattoremontista jääneistä tiilistä. Se, että kyläyhdistys on Pro Agria Keski-Suomen yhdistysjäsen, antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa esimerkiksi erilaisten kurssien järjestämisessä. Tehdään sellaista, mihin on itsellä voimia ja mielenkiintoa, Ritva Koponen miettii. Vanhempi rakennus, joka sai viime kesänä uuden katon, toimi alun perin kouluna, sittemmin liikuntasalina ja nyt monipuolisena puuhaja käsityötilana. Kahdesta isosta rakennuksesta ja laajasta pihamaasta koostuva kiinteistö on kyläyhdistyksen toiminnan sydän. Sillä, että kylätalo oli aikanaan koulu, on iso merkitys kyläyhdistyksen toiminnalle edelleen. ”Pienessä porukassa kuulee omankin äänensä” Matleena Ylikoski Ensi joulukuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun KuivasmäkiKumpu-Heikkilänperä -kyläyhdistys osti juuri lakkautetun Tupamäen koulun ja asettui sinne taloksi
Perinteeksi muodostunut maanantai-illan noin tunnin mittainen soutu lähtien Kirveslahden satamasta kello 18 aloitettiin kesäkuun alussa. Kumpusen rannasta kirkkoveneen takaisin Kirveslahteen ja peräkärryn luo soutivat muutama paikalle pyydetty vakioporukkaan kuuluva soutaja. KUNTOSALIA Kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talvikauden avantouinnin Uimalassa. Pelit jatkuu jo tänään keskiviikkona 19.8. LENTOPALLOA Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@ gmail.com. Ja kun vielä molemmilta lensi yksi pelaaja ulos, niin se muutti pelaamista. Kesäkuu onnistui rajoitusten mukaisesti ongelmitta, kun kierrettiin kaksi lenkkiä, että kaikki halukkaat mahtuivat mukaan ja heinäkuun alusta lähtien vene on saanut olla täynnä. Mukaan pääsee, kun tulee kello 18 Kirveslahden satamaan. Hilkka Seeland Petäjäisten soutuporukka vaihtoi toissa viikolla maisemaa ja heitti lenkin Korpilahdella Päijänteellä ja Kärkisten sillankin alitse. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi PetPet kuntoilu: Soutukesä täynnä huippuhetkiä PetPet futis: Olihan peli! Myös kirkkovenesoutajille on tämä kesä ollut erilainen verrattuna aikaisempiin. Lisätiedot: Anne-Mari Niemi, 040 595 7152, niemiannemari@gmail.com. Toisen hygieniaohjeen mukaan koko kesän ajan jokaisella soutajalla pitää olla omat hanskat tai airon päähän laitettava ”kangastuppelo” käytössä. HILKKA SEELAND PetPet-Komeetat/2 2-4(2-2): Otsikon mukaisesti tuumasi tuomari pelin jälkeen. Onneksi silti Petäjävedellä soutamaan pystyi kesän alusta asti. Loppusyksystä lähtöä aikaistettiin tunnilla, että ei ollut palatessa liian pimeää. Tätä varten kirkkoveneeseen laitettiin vihkiparille istuimet, jotka eivät liiku edestakaisin sekä kukkakoriste Even Kukasta veneen keulaan. Toisella jaksolla molemmat joukkueet hakivat ratkaisua ja silloin kolisee: kortteja nousi molemmille joukkueille ja se vaikeutti pelaamista. Kuljetusta varten rakennettiin pieni väliaikainen laituri vanhan kirkon rantaan ja sääkin suosi niin, että hääparilla mukana ollut sateenvarjo pysyi kuivana. Toinen huipennus Koska Sulkavalle ei ollut asiaa, miettivät jo pidempään mukana olleet korvaavaa lyhyttä reissua jonnekin lähiseudulle. YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu. Puoliajalla haettiin asetelmia jatkoon: uskalletaan pelata rohkeasti, jaksetaan varmasti. "KUNNOTTOMIEN" KOKOONTUMISET Matalan kynnyksen liikuntahetket elokuussa ti ja to klo 19 Kettulanvuoren parkkipaikalla. Erityismaininta ottelun tuomarista, Markku Sundvallista on muuten hyvä tuomari, teki sen mitä piti, oli oikeudenmukainen, kävi juttelemassa ennen peliä ja vielä pelin jälkeen. Petäjäveden Petäjäisten kuntoilujaoston alle kuuluva kirkkoveneen soutuporukka on muina kesinä osallistunut Sulkavan Suursoudun retkisoutu -tapahtumaan, mutta koronan takia tuokin tapahtuma oli tältä kesältä peruttu. Sitten Komeetat sai se 2-3 maalin ja loppupeli pelattiin riskillä, mikä aiheutti sen, että Komeetat sai vielä yhden maalin 2-4. Pelissä oli tunnetta ja säpinää, ja harvoin päästään tuolle tasolle pelissä. Näitä tietysti osattiin odottaa, sillä vastustajana sarjakärki on aina hyvä ja sen kaataminen vaatii täydellisen suorituksen. Soutukesä jatkuu Maanantai-illan soutuja jatketaan syksyyn niin kauan kuin kelit sallivat ja porukka jaksaa. Sitten vielä Peter Ofili laukoi ja siirryimme kärkeen. com. Nyt vaan jäimme kyydistä, vaikka vastustajan pelaajat kävivätkin sanomassa, että olimme kovin joukkue tällä hetkellä, mitä vastaan on tullut. Kokeneita soutajia oli mukana kaksi plus perämies, loput penkit täyttyivät kokeilunhaluisista häävieraista. Varusteena kannattaa olla säähän sopivat vaatetus, vesipullo ja omat hanskat. Kesän huipennus Heinäkuun lopulla Petäjäveden vanhassa kirkossa vihittiin pari, joka oli toivonut kirkkovenekuljetusta vihkipaikalta juhlapaikalle maatilamatkailu Kumpusen rantaan. KAISU-LEENA PEKKANEN Hääpari sai heinäkuussa komeaa kyytiä. Karttamaksu 2€/kartta PetPetin tilille FI24 5339 0820 0362 19. Ja mikä oli nauttiessa, kun tuuli piti ahdistavan kuumuuden loitolla ja vene toimi kuin kone, airojen solahtaessa tahtiairojen antaman tahdin mukaan yhtä aikaa veteen ja pois ja veteen ja pois... Lisätietoja: Marja-Liisa Saukko, 040 832 6042, marja.saukko@gmail.com. Korpilahdella matkaa tuli reilu 14 kilometriä ja aikaa kului 1h 35 min, koska isommissa piireissä on myös kovempi aallokko, varsinkin moottoroitujen kanssavesilläliikkujien aiheuttamana. Tänä kesänä koronavarotoimin. Ei tarvitse olla kokemusta kirkkoveneen soutamisesta, kokeneemmat kertovat miten homma toimii ja loppu hoituu aivan yksinkertaisesti soutamalla. Viime pelistä lähdettiin parantamaan, mutta vastustaja oli eri mieltä: 0-1 tuli jo 7 minuutin kohdalla, mutta kuitti tuli heti takasin, ja tasoihin 1-1, kun Samuel Lehtimäki teki oivallisen laukaisun. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Tolpat kolisivat, mutta ei maalia. KaDyä/2 vastaan Jyväskylässä ja sieltä lähdetään hakemaan pisteitä. Normimaanantaina soudetaan tunnissa noin 9-11 kilometrin lenkki pienemmässä vesistössä. Sivu 6 Nro 34 19.8.2020 KIRKKOVENESOUTUA Kirkkovenesoudut kesämaanantaisin, lähtö Kirveslahden satamasta klo 18. Toisena soutajana mukana ollut Marja-Liisa Saukko kertoo, että vene kulki melkein itsestään, kun vene oli täynnä nuoria, urheilullisia miehiä. Tälläisia tuomareita pitäisi olla enemmän. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@ hotmail.com. Olli-Pekka Mäkelä Pelaajat 14.8.: Tomi Sorko, Jouni Heiskanen, Henri Jäntti, Aleksi Paltamaa, Santtu Nieminen, Vesa-Matti Alhonen, Marko Metso, Marko Kallioinen, Alimi Mohammad Asraf, Peter Ofili, Santeri Paltamaa, Pyry Tuominen, Samuel Lehtimäki, Elmeri Seppänen, Ville Heikkinen, Ville Laurio, Akseli Jylhä ja Lasse Nikulainen.. SUUNNISTUSTA Ensi viikon keskiviikkona pidetään kesän viimeiset kuntorastit Piesalankylän suunnalla. Keskiviikon jälkeen radat tulevat myös omatoimisesti kierrettäviksi. Ellei sitten tullut jälleen yksi maisemien kuvaustauko. Tahattomat airojen yhteen kolahdukset otettiin huumorilla ja verenpaine nousi vain välipalalakritsia syödessä. Emme saaneet palloa sisään, emme sitten millään. Tässä kohtaa tuntui, että me viemme tämän pelin. Nämä maanantaisoudut ovat kaikille avoinna PetPetin jäsenmaksulla. Petäjäisten miesten edustusjoukkueen kotipeli 14.8. Suomen melontaja soutuliiton ohjeistusten mukaan veneessä, jossa on paikat 15 soutajalle, yhtä aikaa soutamassa sai olla vain kymmenen henkeä. Sitten kävi juuri se, mitä ei olisi pitänyt antaa ja vastustaja tasoitti 2-2. oli täynnä tapahtumia, maaleja, tolppia, vääntöä ja kovia otteita. Viime lauantaina, auringon helliessä lähes pilvettömältä taivaalta lähdettiin kymmenen, hyvin vedellä, aurinkorasvalla ja päähineellä varustautuneen soutajan voimin Korpilahden satamasta kohti Kärkisten siltaa. Saukon mukaan viime vuonna maanantai-illan soutuja jatkettiin lokakuulle asti. Matkaa Kumpuselle pidennettiin tarkoituksella Peltosaaren ympärisoudulla ja näin saatiin reitille kahden matalan ja kapean sillan alitus, jolloin airot oli laitettava ”suppuun”, eli veneen kylkeen. Uusi maasto, jossa on paljon polkuja. JALKAPALLOA Harjoitukset tekonurmella: Tytöt ja pojat 2014/2015: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2012/2013: KE 17:00-18:15 Tytöt ja pojat 2009/2010/2011: TI 17:00-18:30, TO 17:3018:30 Tytöt ja pojat 2006/2007/2008: TI 18:00-19:30, TO 18:0019:30, LA 16:00-17:30 Miehet: MA 20:00-21:30, KE 19:30-21:00, PE 19:30-21:00 Naiset: SU 18:00-19:30 Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet): MA 18:30-20:00, TO 18:30-20:00 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail. Vaikka usealla soutajalla oli mukana kaikenlaista digitaalista urheilusuoritusmittaria, joilla mitattiin edellä mainittu matkan pituus ja kesto sekä vielä syke ja keskinopeus, niin pääasia oli nauttia vedestä, soudusta ja yhdessä olosta
(014) 854 915 Ismo Jukola, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. ma 11-15.30; ti-pe 10-15.30; la ja su suljettu (La tilaukset toimitetaan sopimuksen mukaan). 020 332 885 Petäjävesi, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Avoinna 1.7.-31.8. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Erkki Sivula p. Mirkka Lampinen 040 571 9306, mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com Näy myös verkossa! Hyvää näkyvyyttä tarjolla edullisesti myös kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi alkaen vain 10 euroa + alv 24% / kuukaudessa. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. JDL Vintage Paint -kalkkimaalit. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Tervetuloa ostoksille ja tutustumaan toimintaamme! Soita Marita Furuholmille, puh. laskutuksessa, ostoreskontrassa, tilausten käsittelyssä, maksuseurannassa. Asematie 6, Petäjävesi. paalula.fi Hyvää oloa Paalulasta! Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Puh. SULKULA Metsuripalvelua ammattitaidolla Pihaja ongelmapuut Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Pyydä tarjous! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Meiltä kesätekemiseen mm. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen METSURIPALVELU M. Puh. Muista kotitalousvähennys! I. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Mirkan Assari palvelut Oy www.assari.fi 040 531 7006 Asematie 6, Petäjävesi mirkka@assari.fi Yrittäjille yrityksiin apukädet juuri tarpeeseen helposti laskutuksella. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. MUKAAN , os. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 040 546 4201. Autan mm. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI AVOINNA MAANANTAISIN KLO 14-17 JA SOP
Armeijalla oli aikoinaan paljonkin Uazin maasturiversioita, mutta tämä lava-auto on paljon harvinaisempi, ja siviilikäyttöön alun perinkin tehty, Suvanto kertoo. Matias Suvannolle autojen kunnostaminen on harrastus, laittoa kaipaavia menopelejä on odottamassa useampikin. Nykyautoihin verrattuna koelauta näyttää melko pelkistetyltä, vaikka lisävarusteitakin tästä yksilöstä löytyy, muun muassa kello ja tupakansytytin. Päälle ja pois päältä pitkät valot laitetaan lattialla olevalla polkimella, Suvanto kertoo. Eipä ole mitään ohjausta tai muuta reittiä järjestetty, että eipä Ely lakeja noudata. kertoo. kello 18 ja asialistalla on pankkilainojen lyhennysohjelman ja korkojen tarkastaminen, kirkollisveroprosentin määrittäminen vuodelle 2021, tontin myyminen vanhan kirkon säätiölle vierailukeskusta varten, pappilan saneeraus ja hautaustoimen ohjesäännön päivittäminen.. Huolestuttavaa! Mikä tässä kunnassa mättää?! Tuli mieleen, kun eppuluokkalaistani saattelin kouluun, että on se kumma kun muuten lapsiystävällisessä kunnassa ei ole keskustassa suojateitä merkitty esimerkiksi Suutarintiellä, kukkakaupan ja Toinilan kohdalla. Perhealbumista Huolestuttavaa! Kun seuraa Petäjävesi-lehden kirjoittelua (mm. Ely:ltä kerrottiin, että työt ovat viivästyneet, eikä esimiestä voi tavoittaa nyt loman aikana, eikä sijaista kuulemma ole. Suvusta löytyy Opelin ystäviä Matias Suvannolla Kadett on ollut neljä vuotta. Eihän tässä paljon sähköllä toimivaa ole; pissapoikakin on jalalla poljettava ja pyyhkijöissä on vain kaksi asentoa eli päällä ja pois päältä. Sitä, paljonko vuoden 1965 Kadetilla on ajettu, Suvanto ei pysty varmasti sanomaan. – A-mallin Kadettia tuotiin Suomeen sedan-korimallilla 10.000 ja farmareinakin 1.000. Suvanto ajaa Kadetillaan kesäisin, ja se on ollut muun muassa hääautona Matias Suvannon siskon häissä. Talvet tämä on seisonnassa, Suvanto TIINA LAMMINAHO – Keulasta tätä luullaan usein B-mallin Kadetiksi, Matias Suvanto kertoo A-mallin Opel Kadetistaan, joka on coupe-versio. Poliisi kertoi, että jos tie tai kevyenliikenteenväylä katkaistaan tietyömaan vuoksi, pitäisi järjestää liikenteenohjaus. – Konepellin alla ei ole hirveästi ylimääräistä. – Tässä on sellaisia lisävarusteita, joita ei vakiomalleissa ollut, kuten tupakansytytin, kello ja mahdollisuus vilkauttaa pitkiä valoja vilkun viiksellä. Sivu 8 Nro 34 19.8.2020 ”Näitä ei juuri tule vastaan” KesäKesäpeli! peli! Tiina Lamminaho – Minä olen kolmannen sukupolven opelisti; ukilla ei muita autoja ollutkaan kuin Opeleita, eno keräsi Opeleita ja isälläkin on C-mallin Opel Kadett, jota hän on rakennellut, Matias Suvanto sanoo esitellessään omaa kesäpeliään, A-mallin Opel Kadettia vuodelta 1965. Toivoo lapset perheineen Sydämelliset onnittelut 60-vuotishääpäivän johdosta. Ja kyllä tämäkin kaipaisi kosmeettista laittoa, Suvanto toteaa. Tässähän ei yli 175-senttinen mahdu istumaan takapenkillä suorassa. Nyt Suvannolla on useampikin vanha Opel, ja samaa automerkkiä löytyy myös sukulaisilta. – Sen jälkeen, kun enoni osti tämän, tällä on ajettu alle 100.000. – Enoni osti tämän vuonna 1989 ja silloin tämä oli kyllä ihan raato. Olin puhunut jo aiemmin, että olisi hienoa ostaa tämä. Opeleiden lisäksi minulla on pick-up Uaz. Nykyään näitä on liikenteessä varmaan alle kymmenen. – Ja on tämä päässyt kunniatehtäväänkin, tämä oli siskon häissä hääautona. Isällä on Cmallin Kadett, joka on tieliikennekelpoinen, mutta rakennettu kilpa-autoksi, ja ukilla on C-mallin Opel Ascona, joka on ollut suvussa uudesta asti. Alun perin tässä oli kuuden voltin sähköjärjestelmä, kuten yleensäkin 1960-luvun autoissa, mutta se on muutettu 12-volttiseksi. Toivon enkeleitä pienille kulkijoille. – Lisäksi minulla on D-mallin Kadett, joka ostettiin mummille hänen Konepellin alla ei ole kovin paljon ylimääräistä. Itse olen nähnyt tämän lisäksi kaksi; toisen historic rallissa ja toisen Forssan Pick-Nick -harrasteajoneuvotapahtumassa, ei näitä tiellä juuri tule vastaan, Suvanto kertoo. Suojatieviivat puuttuvat myös Kyläsepän kohdalta, missä on tosi vaarallinen tienylitys! Miksei niitä ole laitettu kuntoon jo ennen koulun alkua. – Minulla on projektiautona A-mallin Kadett sedan-versiona, sitä pitäisi laittaa jossain vaiheessa, kun ehtii. Kunta ei voi kuulemma vaikuttaa työmaa-asiaan, koska se on Ely-keskuksen. Lisäksi naapurikaupungeissa on melkein joka koulun luona lapsista varoittavia merkkejä miksei meillä. Miksi tietöitä tehdään juuri nyt kun koulut alkoivat. Näitä coupe-mallisia tuotiin vain 200. Mustista rekisterikilvistä huolimatta auto ei ole museorekisterissä, vaan kilvet ovat alkuperäinset vuodelta 1965. Suvannon Kadett on korimalliltaan coupe, eli kaikista harvinaisin Amallin Kadett. Urheilullisempi coupemalli oli aikoinaan hyvin varusteltu. PerjantaiNäkökulma Lapsia ei ole ajateltu yhtään aamuna joku auto ajoi kovaa ohi, kun pieni koululainen huterasti polki pyörällään. Ongelmana on myös se, että pienet lapset kulkevat nyt osin autotiellä, kun tietöitä tehdään kävelyteilläkin. ensimmäiseksi autokseen vuonna 1990. Enoni ei ehtinyt enää ajamaan ja eikä hänellä ollut oikein tilaa pitää tätä. Huolestunut äiti Seurakuntien yhdistymispäätös siirtyy Kirkkoherra Laura Laitisen mukaan päätöksenteko Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistämisestä siirtyy joulukuulle. Lisäksi tähän on laitettu taka-akseliin tasauspyörästön kitkalukko, se on tämän auton hauskin harvinaisuus. – Vanhempia auto, jotka ovat jollain tavalla erikoisia, on hauska kunnostella. viime viikon pääkirjoitus ja taannoinen päättäjien kissan pöydälle nosto) ja muuta julkista keskustelua, tuntuu, että täällähän ollaan kun Putinin Venäjällä: virkamiehiä vaiennetaan, päättäjiä painostetaan ja tiedotusvälineitä koitetaan suitsia. Minä pääsin kesätöihin, säästin kesän ja ostin tämän neljä vuotta sitten elokuussa. Tosi vaarallista ja ajattelematonta on se, miten tämä homma on organisoitu. Sen takia tällä ei viitsi vesikelillä ajaa, kun pyyhkijät loppuvat hyvin äkkiä kesken. Lisäksi tähän on vaihdettu kaksi yksikurkkuista kaasaria ja sytytys muutettu kärjettömäksi. Alun perin tässä on ollut litrainen moottori, mutta se on päivitetty 1,2-litraiseksi. Se oli välillä äidillänikin, joten siinä olen pienenä istunut paljon. Eno teki tähän todella isot peltityötkin, uusi muun muassa toisen kyljen melkein kokonaan, Suvanto kertoo. – Coupe-malli ei 1960-luvulla kiinnostanut, käytännöllisempiä autoja ostettiin enemmän. Suojatiemaalaukset tulevat myöhemmin, kun ne säästösyistä tehdään kerralla. Kirkkovaltuusto kokoontuu 25.8. Minä olen ajanut tällä noin 10.000 15.000 kilometriä. – Minä ostin tämän enoltani neljä vuotta sitten