Konsertti päättyi kansan pariin, yleisön keskelle. Kun elämässä uskaltaa luottaa, että kelpaa sellaisena kuin on, saa vastalahjaksi aitoja kohtaamisia. Putro tulkitsi konsertissa sekä suurimmat hittinsä, että uusia ennen julkaisemattomia lauluja. Tarinat ystävyydestä, perhesuhteista ja ihan tavallisesta rakkaudesta kuvaavat tarkasti suomalaisuuden perustunteita. "Älkää unohtako toisianne" Yleisöstä todettiin konsertin jälkeen, kuinka Putron sanat osuvat suoraan ytimeen. Artisti tuli kirjaimellisesti kansan pariin nousemalla esiintymään Miilun sivuportaille. Siksikin Putro ja yleisö toivoivat kaiken menevän nappiin. Mukana oli klassikoksi muodostuneet radiohitit kuten Ilmasta tehtyjä, Tavalliset hautajaiset ja Olet puolisoni nyt. Haurautta, huumoria ja kukkoilua sopivasti yhdistelevä Putro loi syvän siteen yleisönsä kanssa ja yleisö nautti. Putro totesi ilahtuneensa, kun keikkamyyjä kertoi vihdoin Petäjäveden olevan keikkalistalla. Tarinankerronnassa Putro on omaa luokkaansa. Miilun kaltaisissa saleissa artisti pääsee soittamaan ihmisille. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,50 euroa TUIJA ALAPIHA HEIKKI PALOLA Kuntavaaleissa olen ehdolla numerolla Aluevaaleissa olen ehdolla numerolla 38 2235 Maksaja: Heikki Palola Samuli Putro kansan parissa Petäjävedellä Tuija Alapiha Vuosien työ ja odotus palkittiin perjantaina 21.3., kun Samuli Putro saapui Kansan parissakiertueellaan Petjäveden auditorio Miiluun. Samuli Putro esiintyi ensimmäistä kertaa Petäjävedellä auditorio Miilun loppuunmyydyssä konsertissa toissa viikon perjantaina. Nro 14 2.4.2025 Sivu 1 65. Kasvot erottuvat yleisöstä ja Putro sai kertoa tarinoitaan silmiin katsoen. Tämä loi erityisen yhteisöllisen ja tiiviin tunnelman konserttiin. Ystäväporukat ja pariskunnat purkautuivat tyytyväisinä konsertista viikonlopun viettoon ja hetken aikaa ehkä muistavat pitää huolta toisistaan erityisen hyvin. Ma ks aja : Irm a Hi rsj är ve n tuk iry hm ä. Ja nappiin ilta meni. Tässä ajassa on kohdattava erilaiset ihmiset ennakkoluulottomasti ja pidettävä huolta lähimmäistämme. klo 16.30 –18.00 Petäjäveden Kyläsepällä Paikalla Petäjäveden ehdokas Teuvo Littunen (21), aluevaltuutettu, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja kunta-ja aluevaaliehdokas Irma Hirsjärvi (13, 2100) sekä Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Paul Abbey Tervetuloa! Puhutaan politiikkaa. Ihmetystä herätti, kun jo seuraavassa hetkessä samainen keikkamyyjä kertoi Putrolle Petäjäveden myyneen loppuun. vuosikerta Nro 14-2025 Keskiviikkona huhtikuun 2. Putron tulkinta on herkkää ja haavoittuvaa. Haurautta, huumoria ja kukkoilua Miilun erinomainen äänentoisto ja auditorion intiimi tunnelma ilahduttivat sekä yleisöä, että artistia. VASEMMISTOLIITON VAALIKAHVIT maanantaina 7.4. Tämän Putro välittää omalla olemuksellaan. Putro pohdiskeli elämän merkityksellisyyden muodostavia asioita ja totesi, että tärkeintä elämässä lienevät ihmiset, jotka kohtaamme
To 3.4. Toivottavasti yhteisvaalit lisäävät kuntalaisten äänestämisaktiivisuutta. klo 9.30-10.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. Juuri nyt, ei sitten joskus… Marjatta Öhman Lukijan kuva MIRJA KOKKILA Petäjävesi-lehden lukijat Huomaattehan, että Petäjävesi-lehti ei ilmesty pääsiäisen jälkeisellä viikolla keskiviikkona 23.4.2025. Laura Laitinen ja Leena Giers-Koljonen. klo 10.30-12 Maanantaikuoro pappilassa. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. Näinä päivinä on kevään voima näyttäytynyt. Kuntaja aluevaaleilla on ehdottomasti merkitystä paikallisella tasolla, sillä kuntavaaleissa valitaan oman kotikunnan asioista päättävät henkilöt seuraavan neljän vuoden ajaksi ja aluevaaleissa edustajat sosiaalija terveyshuoltoa järjestävän tahon päättäviin elimiin. To 3.4. klo 18 Projektikuoro Petäjäveden kirkossa Ke 9.4. Kotona kevät paljastaa aika armottomasti kirjahyllyn ja tasojen pölyjuovat ja on pakko huiskaista niitä vähemmäksi. Näinä päivinä olen ajatellut ajan kulumista. Isää ja pappaa rakkaudella muistaen sukulaiset ja ystävät Seppo Ilmari ETELÄMÄKI Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. To 3.4. klo 13.20-14.05 Lapsikuoro Kintauden koululla. Kuntavaaleissa paikallinen edustus on taattu, mutta jos oman paikkakunnan ehdokkaita ei aluevaltuustoon saada, vaarana on, että kukaan ei pidä Petäjäveden puolta esimerkiksi silloin, kun aikanaan päätetään hyvinvointialueen palveluverkon kattavuudesta ja sen mahdollisista supistuksista. Muistakaa äänestää! MARJATTA ÖHMAN. Pääsiäisen jälkeen lehti ilmestyy seuraavan kerran vappuaattona 30.4.2025. klo 13-14 Lapsikuoro Petäjäveden kirkossa. Ti 8.4. Ti 8.4. klo 11.00 Puhujana Markku Tiitinen. Edelleen luemme toisiamme kuin avointa kirjaa. Ke 9.4. Muutokset mahdollisia. Niin pysyvät nämä kolme usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin on rakkaus. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Petäjäveden yläkoululla ja lukiossa järjestettiin viime viikolla kuntavaalipaneelin yhteydessä varjovaalit. Ke 9.4. To 3.4. Levikki noin 1300 kpl. Ke 9.4. Edelleen puhumme samaa kieltä. Edelleen osaamme nauraa ja vakavoitua yhdessä. Äänestysaktiivisuuden näkökulmasta vaaleissa on tärkeää osallistaa myös lapsia ja nuoria, sillä he ovat tulevia äänestäjiä. Ruokailu klo 11, 3€/hlö. Rakas puolisoni, isämme ja pappamme Jälleennäkemisen toivossa puolisosi Minna Anna, Aatu ja Veera Paavo, Roosa ja Neela Kaipaamaan jäivät Koko talven on saatu hiihdellä ilolla ja nauttia Petäjäveden hienoista laduista. Näissäkin vaaleissa alaikäiset pääsevät harjoittelemaan äänestämistä. 24.7.1964 Petäjävesi k. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Kuntaja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tämän viikon keskiviikkona ja ensimmäistä kertaa nämä kahdet vaalit järjestetään yhtä aikaa. Itselle sopivan ehdokkaan löytämiseksi kannattaa nähdä hieman vaivaa ja valita ehdokas, jolla on samankaltaiset arvot ja joka on aidosti kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta. Ei ole yhdentekevää kuka paikallisista asioista päättää ja äänestämättä jättäminen sekä matala äänestysprosentti viestii, että edes petäjävetiset itse eivät ole kiinnostuneet heitä koskevista asioista. Jäiset polut ovat vähitellen alkaneet sulaa, linnut hoitavat kävelylenkillä taustamusiikin ja aurinko muistaa taas lämmittämisen taidon. klo 17-20 Talvirippikoulun opetusilta Petäjäveden kirkossa. klo 17-18 Kirkkovaltuuston kokous pappilassa. Pe 4.4. klo 18-19.30 Torstaitulet Aamumaan huvimajassa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Sivu 2 Nro 14 2.4.2025 www.petajavedenseurakunta.fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Nyt on aika elää täysillä, tallettaa ja tallentaa muistojen kovalevylle hetkiä ja hetkisiä. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Tapahtumat löytyvät myös seurakunnan kotisivulta. Pe 4.4. Näinä päivinä olen iloinnut ystävistä tosi paljon. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s Tapulin Tapulin takaa takaa BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 6.4. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Yhteisiä yllätyksiä ja reissuja on ollut kiva suunnitella. klo 12-14 Lähetysnaiset pappilassa. Ke 9.4. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. 10.2.2025 Jyväskylä Rakkaudestasi kiitän sinua suuresti kaivaten. Pupu on nyt muisto vain, mutta sen veistänyt taiteilija toivottaa kevätauringon myötä liikunnallista kevätsäätä. klo 17-18 Projektikuoro Petäjäveden kirkossa. Su 6.4. Valoa riittää päivä päivältä enemmän ja huhtikuisena kevätlapsena se ilahduttaa minua. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää leikkimieliset alueja kuntavaalit, joissa ovat ehdolla Keski-Suomen uuden maakuntabrädin viisi piirroshahmoa. klo 18-20 Kids’ Friday Petäjäveden kirkossa. Tervetuloa! "Niin kaunis on maa, niin korkea taivas. Ke 9.4. Ja varjoisat veet, niin varjoisat veet." Kari Rydman s. Iloinen pupu hiihtoladun varrella ilahdutti kaikkia ladun harrastajia ja kiitti hiihtäjiä kuluneesta talvesta. klo 18-20 Pääsiäiskranssipaja pappilassa (tapahtumaan ollut ennakkoilmoittautuminen)
– Se on hyvin lähellä puuston vuotuista kasvua, mutta ei ylitä sitä, Kolehmainen toteaa ja kertoo, että seurakunta omistaa 476 hehtaaria maata. Seurakuntapastori jäi pois elokuun lopussa, eikä talouspäällikköäkään ollut pariin kuukauteen. Kaukolämpöliittymän hankinta-ajankohtaan vaikuttaa paljon se, saammeko Kirkkohallitukselta siihen investointiavustusta, Kolehmainen selvittää ja kertoo, että kyse on kymmenien tuhansien eurojen investoinnista.. – Me tietenkin toivomme suostumusta tietojen luovuttamiselle, sillä sitä kautta tiedot ovat valmiina ennakkotietona esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvolassa. – En näe mitään syytä, etteivätkö seuraavien vuosien talousarviot voisi toteutua arvioidulla tavalla. Viime vuoden lopussa Petäjäveden seurakunnan jäsenmäärä oli 2492, eli seurakuntalaisia oli 69 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jossain tapauksissa vastaajalle voi tulla ilmoitus, että hänen kannattaisi ottaa yhteyttä Maaliskuun Voi hyvin -tilaisuudessa vierailivat Kaisa Kinnunen, Anu Vuorinen ja Elina Lahtinen hyvinvointialueelta, teemoina olivat seniorin itsearviointi sekä hyvinvointitarjotin. Viime vuoden lopussa Petäjäveden seurakunnan maksuvalmius oli 44 päivää, kassatilanne on hyvä, eikä velvoitteiden hoitaminen ole vaarantunut. Palkkakulut olivat 67 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. – Hyvään tulokseen siivittivät monet asiat. – Ohjeet ja vinkit riippuvat avun tarpeesta. Tässä on selkokieliset ohjeet, tästä pitäisi selvitä lukemalla, mutta laittakaa palautetta, jos siellä on jotain, mitä on vaikea ymmärtää. Itsearvioinnissa on terveydentilaan, hyvinvointiin, sairauksiin ja tehtyihin hoitotoimenpiteisiin sekä ravitsemukseen, päivittäisiin toimiin, ajatteluun ja muistiin, taloudelliseen tilanteeseen ja stressitekijöihin liittyviä kysymyksiä. – Ja itsearvioinnin voi tehdä uudestaan vaikkapa puolen vuoden päästä, ohjelmisto vertailee vastauksia aikaisempiin vastauksiin ja kertoo, missä on tullut muutoksia. Hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvään hyvinvointitarjottimeen on koottu palveluja ja toimintaa. Seurakunnan talous päätyi reilusti plussalle Tiina Lamminaho Petäjäveden seurakunnan viime vuoden tilinpäätös on 159 641 euroa ylijäämäinen. Itsearviointien tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös hyvinvointialueen tai kuntien palvelujen kehittämiseen; tällaiseen käyttöön tiedot lähtevät niin, ettei niistä voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä, mutta niistä näkee esimerkiksi, että tietty prosentti jonkin kunnan senioriväestöstä on toimintakyvyltään tietynlaisia. Tuloja oli arvioitua enemmän ja menot, etenkin henkilöstömenot, vähenivät. Hyvinvointitarjottimelta tekemistä Elina Lahtinen esitteli Voi hyvin -tilaisuudessa Keski-Suomen hyvinvointitarjotinta, joka julkaistiin tammikuussa. Itsearviointisivustoa on testattu, ja myös muutettu saadun palautteen perusteella. Kasvua viime vuonna oli myös hautaustoimeen liittyvissä maksutuotoissa. – Tällä hetkellä kirkko saa lämpönsä seurakuntatalon kautta, joten seurakuntataloa ei voi laittaa aivan kylmilleen, etteivät putket jäädy. Seurakunnan puunmyyntitulot olivat viime vuonna 208 000 euroa, puuta hakattiin noin 3444 kuutiota, josta 1495 kuutiota oli vuoden 2023 puolella sovituista kaupoista. Kirkkovaltuusto käsittelee tilinpäätöstä kesäkuussa, viime viikolla kokoontunut kirkkoneuvosto esittää tilinpäätöksen hyväksymistä. Sieltä voi etsiä, millaista itseä kiinnostavaa tekemistä omassa kunnassa tai naapurikunnassa olisi tarjolla, Elina Lahtinen kertoi. Yksi tekijä olivat puunmyyntitulot. – Jäsenmäärä meillä on laskusuunnassa kuten muillakin Suomen evankelisluterilaisilla seurakunnilla. – Meidän ison lainan korontarkistus on huhtikuun puolivälin jälkeen ja mikäli korkotaso säilyy tällaisena, meidän isoimman lainamme korko laskee niin, että korkokulut vuodessa putoavat noin 6000 eurolla, Kolehmainen sanoo. Kirkollisveroa seurakunta sai viime vuonna noin 789 500 euroa eli noin 55 000 euroa edellisvuotta enemmän. Ennemminkin se on palvelu, jota tarjoamme seurakuntalaisille, Kolehmainen toteaa. Korkokuluihin meni viime vuonna noin 32 000 euroa. Itsearvioinneista saatava tietohan on reaaliaikaista, toisin kuin moni muu kuntien käyttöön tuleva tilastotieto, Kinnunen ja Vuorinen kertovat. Nyt meillä ei ollut kertapoistoja, suunnitelman mukaiset poistot olivat viime vuonna 46 000 euroa, Kolehmainen kertoo. Kyselyä ei tarvitse täyttää kerralla, vaan sen voi tehdä kolmen päivän aikana, Kinnunen ja Vuorinen selvittivät. – Haluamme edelleen palautetta, tämä on nyt ensimmäinen versio. – Vuoden 2023 erittäin huonoa tulosta selittää pääosin seurakuntatalon kertapoisto. Kirkollisveron nosto 0,05 prosenttiyksiköllä tuotti hieman alle 21 000 euroa. Veroprosentin pieni nosto selittää osittain kirkollisverokertymän nousua, mutta ei kokonaan, Kolehmainen kertoo ja toteaa, että kovin paljoa kirkollisveroa ei kannata nostaa, sillä kirkkoon ei ole pakko kuulua, toisin kuin kuntaan. Seuraavat vuodet plussalla Kolmen seuraavan vuoden talousarviot Petäjäveden seurakunnassa on laadittu lievästi ylijäämäisiksi, kuluvana vuonna ylijäämää on laskettu kertyvän noin 29 000 euroa. – Hyvinvointitarjottimelta löytyy muun muassa järjestöjen, kuntien ja seurakuntien järjestämää toimintaa. Puuta myytiin hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti, mutta metsänomistajien onneksi puun hinta on nyt ollut korkealla, joten seurakuntakin sai arvioitua enemmän puunmyyntituloja, seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen toteaa. – Ja nyt, kun pappilan tilat ovat valmistuneet, myös vuokrauksen ja juhlapalvelun tuotot ovat kasvaneet, mutta se ei ole kovin merkittävä tulonlähde. hyvinvointialueen huolipuhelimeen, Kinnunen ja Vuorinen selvittävät. Se on työväline oman toimintakyvyn tunnistamiseen, haasteita omassa toimintakyvyssähän ei ole helppo myöntää itselleen. – Itsearvioinnin voi tehdä, jos on kiinnostunut omasta toimintakyvystään. Kun kirkkoon hankitaan oma kaukolämpöliittymä, seurakuntatalo voidaan esimerkiksi purkaa tai myydä. Haluamme, että tämä olisi mahdollisimman selkeä ja helppo tehdä, Kinnunen ja Vuorinen sanovat. Itsearvioinnin voi tehdä myös ystävän kanssa yhdessä tai vaikka omien lastensa kanssa, Kinnunen ja Vuorinen sanovat. Pitkäaikaisia lainoja seurakunnalla on noin 656 000 euroa, lainoja lyhennetään 46 000 eurolla vuodessa. Korkokulut laskemassa Menopuolella eniten säästöä seurakunnalle kertyi henkilöstökuluista. Ohjelmisto voi suositella esimerkiksi ottamaan yhteyttä muistihoitajaan, ja kertoo puhelinnumeron, jonne voi soittaa. – Hyvinvointitarjotin kehittyy koko ajan, ja isossa roolissa tässä on tietenkin se, että järjestöt ja kunnat ilmoittavat tänne tapahtumiaan ja toimintaansa. – Maksuvalmius meillä on tällä hetkellä kohtuullinen, vaikka se ei olekaan Kirkkohallituksen edellyttämää 90 päivää. Kun on vastannut itsearvioinnin kysymyksiin, saa yhteenvedon, joka kertoo vastaajan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista; mikäli kaikki on kunnossa, yhteenvetopalkit näyttävät vihreää, mutta jos ohjelmisto on löytänyt vastauksista jotain, mihin pitäisi puuttua, se antaa ohjeita ja vinkkejä tilanteen korjaamiseksi. Investointipuolella seurakuntaa odottaa tänä tai ensi vuonna kaukolämpöliittymän hankkiminen Petäjäveden kirkkoon. Talousarviot on laskettu sen henkilöstömäärän perusteella, mitä seurakunnassa oli henkilökuntaa viime vuoden lopussa. Petäjäveden seurakunnalla on tällä hetkellä kumulatiivista ylijäämää 719 000 euroa. Maksuvalmiutta lukuun ottamatta muut kriisiytyvän seurakunnan tunnusmerkit eivät täyty, tilanne on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Kaisa Kinnunen ja Anu Vuorinen hyvinvointialueen RAI-tiimistä kävivät esittelemässä seniorin itsearviointia Voi hyvin -tilaisuudessa Solikkosalissa. Nro 14 2.4.2025 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Itsearviointi senioreiden avuksi Tiina Lamminaho Keskisuomalaiset seniorit pääsevät ensimmäisenä Suomessa testaamaan nettisivun kautta tehtävää toimintakyvyn itsearviointia, kun itsearvioinnin sivut aukeavat Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivustolle huhtikuun aikana. – Vuonna 2023 Petäjäveden seurakunnan kirkollisveroprosentti oli 1,85, viime vuonna se oli 1,90. Itsearviointisivu vaatii vahvan tunnistautumisen eli sinne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. – Itsearvioinnin avulla saa kokonaisvaltaisesti tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Sivustolla kysytään myös lupaa tietojen tallentamiseen ja siirtymiseen hyvinvointialueen käyttöön. Seurakunnanhan ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan pitää talous sellaisessa kunnossa, että pystymme vastaamaan lakisääteisistä tehtävistä ja palvelemaan seurakuntalaisia, Kolehmainen sanoo. Vuoden 2023 tuloshan oli 432 000 euroa alijäämäinen, ja siihen oli kirjattu seurakuntatalon kertapoistona 311 000 euroa. Tuloksena neuvoja ja ohjeita Kinnusen ja Vuorisen mukaan seniorin itsearvioinnille ei ole asetettu ikärajaa
Ylitalon mukaan Heinähattu tyhjentää tilat 10. Kesäisin työllistämme lisäksi petäjävetisiä nuoria, kesätyöntekijöiden valinta on juuri meneillään, Ylitalo ja Tiilikainen kertovat. 15.5. Yhtiö, joka vastasi niiden pyörittämisestä, myi ne ja ostaja luopui liiketoiminnasta kokonaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamalle Nepsy-pysäkille voi varata ajan puhelimitse perhekeskuskoordinaattorilta 040 4858 792 tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta 040 5003 404. Juuri nyt pienenä harmina on se, että sähköautojen latauspisteemme eivät ole käytössä. Omaan vanhemmuuteen on mahdollista saada tukea myös Vanhemmuuden tukipysäkiltä, jos nepsy-haasteita ei ole. – Tunnetaidot ja tunteiden kanssasäätely ovatkin usein asioita, joissa vanhemmat kokevat riittämättömyyttä, sillä näitä taitoja ei ole välttämättä omassa lapsuudessa opittu ja ne pitäisi oman lapsen kanssa hallita. Tapaamisiin voi tulla monenlaisten pulmien kanssa, joita ratkotaan rakentavasti keskustellen. Kaikkea ei tarvitse yrittää tehdä samalla tavalla kuin ympärillä olevat, vaan voi valita, mikä toimii omassa perheessä. Koneita ja laitteita olemme jo uusineet. Keskustelun tarkoituksena on antaa ohjausta lapsiperheen jäsenen keskittymisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen tai aistisäätelyn haasteisiin. Mahdollisista jatkotoimista keskustellaan aina perheen kanssa. Etätapaamiseen ajanvaraus puhelimitse 040 351 80 62. – Yhteistyö Heinähatun kanssa on sujunut hyvin ja tulee jatkumaankin. Sivu 4 Nro 14 2.4.2025 Nepsy-pysäkiltä tukea sujuvampaan arkeen Pizzaa, hampurilaisia ja iso tapahtumatila Tiina Lamminaho Liikenneasema Kyläsepän valikoimaan tulevat keväällä Kotipizzan ja Rollsin tuotteet. Rollsin avajaisia vietetään isosti kesäkuussa, heinäkuussa Kyläsepässä on sekä Takomarkkinat että Kyläseppä Rock. ja. Kotipizza ja Rolls ovat nyt tämän kesän uutuuksia, neljättä vuotta Kyläseppää pyörittävät yrittäjät Ylitalo ja Tiilikainen toteavat. – Meiltä on kysytty tiloja juhliin, kokouksiin ja muihinkin tilaisuuksiin. – Kulunut vuosi on mennyt mukavasti. – Kotipizzan ja Rollsin tulo ei vaadi isoja remontteja, se onnistuu pienillä muutoksilla. Nepsy-pysäkillä tarjoamme perheille yksilöllisten tarpeiden mukaan vinkkejä arjen hallintaan. elokuuta mennessä, sen jälkeen rakennuksessa tehdään pientä remonttia. Maksuton nepsy-pysäkkien keskustelumahdollisuus on kaikille avoin ja tapaamiseen voi ottaa myös lapsen mukaan. – Keskustelemaan kannattaa ehdottomasti hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä muutosten tekeminen vaatii vanhemmalta voimavaroja, Niinilampi muistuttaa. Kesän ajan Heinähattu palvelee normaalisti. kello 13–15. Olemme täällä antamassa vinkkejä siihen, miten muokata kasvatusta niin, että arki on sujuvaa ja mielekästä, eikä kukaan perheessä kuormitu liiaksi, Niinilampi sanoo. Keskustelun lisäksi tarjolla on paljon erilaista arkea sujuvoittavaa tukimateriaalia, joihin voi tutustua ja valita sopivat perheen tarpeiden ja lapsen iän mukaan, Sivula lisää. Tällä hetkellä meillä on henkilötyövuosiksi muutettuna 14 työntekijää. Heinähatun tila Kyläsepän käyttöön Nyt Suoramyynti Heinähatulla vuokralla oleva tila siirtyy Kyläsepän omaan käyttöön elokuussa. Toki meilläkin näkyy rakentamisen alavireys, meillä on aika paljon työpaikkaruokailua, mutta olemme tyytyväisiä kuluneeseen tilikauteen. Alkusyksystä muutoksia tulee lisää, kun nyt Heinähatulla vuokralla oleva tila tulee Kyläsepän omaan käyttöön ja muuntuu juhla-, kokousja tapahtumatilaksi. Mietimme parhaillaan Heinähatun jatkoa ja kartoitamme korvaavia tiloja, Suoramyynti Heinähattu ry:n puheenjohtaja Heli Laitinen kertoo. – Perheen tilanteen ymmärtämiseksi on tarpeen selvittää, miten arki perheessä sujuu, silloin osaamme paremmin auttaa perhettä heille sopivalla tavalla, Korpivaara kertoo. Se ei ole kuitenkaan kasvatuskysymys, sillä neurokirjolla oleville lapsille ei välttämättä sovi samanlainen kasvatustyyli kuin lapsille, joilla näitä erityispiirteitä ei ole. Meillä on tässä liikenneasemarakennuksessa kaksi kabinettia, toiseen mahtuu 40 ja toiseen 18 henkeä. – Työssäni huomaan, että vanhemmuus on suoritteista ja omaan vanhemmuuteen suhtaudutaan vaativasti. – Kannattaa myös muistaa, että haastaviksi mielletyillä piirteillä on myös kääntöpuoli, eivätkä kaikki piirteet suinkaan ole pelkästään haasteita, vaan ne voidaan nähdä myös neutraaleina tai positiivisina ominaisuuksina, Korpivaara lisää. Tästäkään ei kannata vanhempana ottaa paineita, vaan ajatella, että näitä taitoja opetellaan yhdessä lapsen kanssa. Niina Kelloniemi Petäjäveden perhekeskuksella kevään aikana järjestettävät Nepsy-pysäkit tarjoavat lapsiperheille varhaisen tuen ennaltaehkäisevänä palveluna keskusteluapua neuropsykiatristen erityispiirteiden mukanaan tuomiin arjen haasteisiin. Yleisesti esimerkiksi runsas ruutuaika, riittämätön lepo tai rajattomuus kasvatuksessa aiheuttavat levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja turvattomuutta. Kyläseppään on tulossa keväällä Kotipizza ja Rolls. – Olemme pyrkineet kehittämään Kyläseppää vuosittain. Meillä kaikilla nepsy-pysäkin ohjaajilla on myös omakohtaista kokemusta näistä asioista omien lastemme kautta, Sivula kertoo. – Sanoisin, että keskustelemaan kannattaa hakeutua, jos tuntee vanhemmuudessaan riittämättömyyttä, neuvottomuutta, väsymystä tai että oma jaksaminen on koetuksella ja on tunne, että kaikki keinot on käytetty. Nepsy-pysäkkejä järjestetään hyvinvointialueella myös etäyhteydellä. Nepsy-pysäkin ohjaajat kannustavat ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. – Paljon on kiinni kasvattajan suhtautumisesta. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole tasapainossa, se voi aiheuttaa nepsypiirteiden ilmenemistä kaikissa lapsissa. Tällä hetkellä etsimme kuumeisesti korvaavaa toimijaa, joka ottaisi latauspisteet hoidetavakseen. Kotipizzan franchising-yrittäjinä Jaakko Ylitalo ja Mari Tiilikainen aloittavat toukokuun lopussa, Rollsin tuotteet on tarkoitus saada myyntiin jo hieman aikaisemmin. NIINA KELLONIEMI TIINA LAMMINAHO. – Tähän tarpeeseen tulemme nyt vastaamaan. Esimerkiksi peräkonttikirppiksiä voi järjestää edelleen tässä meidän piha-alueellamme, Ylitalo toteaa. Kevään aikana tapaamisia järjestetään vielä torstaisin 10.4. Uusilla palveluilla Kyläseppä hakee asiakasmäärän kasvua. Olemme järjestäneet tässä liikenneaseman tiloissa hirvipeijaisia yksityistilaisuutena siten, että asema on ollut suljettuna, mutta erillinen tila mahdollistaa myös tilaisuuksien järjestämisen siten, että liikenneasema on avoinna. Joskus pienilläkin muutoksilla voi olla arjessa iso vaikutus, kertoo nepsy-pysäkillä ja avoimessa päiväkodissa paikallisia perheitä kohtaava Petäjäveden kunnan perhekeskuskoordinaattori ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Johanna Korpivaara. Kotipizzaan meille ei tule ainakaan tässä vaiheessa kotiinkuljetusta eikä nettitilausta, otamme käyttöön kahdesta valittavana olevasta konseptista kevyemmän. Hanna Niinilampi, Leena Sivula ja Johanna Korpivaara kohtaavat perheitä Nepsy-pysäkeillä. Ohikulkijoiden kannalta liikenneaseman sulkeminen yksityistilaisuuden takia ei ole hyvä vaihtoehto, Ylitalo ja Tiilikainen sanovat. – Keskustelussa palataan arjen perusasioihin, joita ovat esimerkiksi uni, ravinto, ruutuaika ja vanhemman rooli kasvatuksessa. Kasvatusta voidaan muokata lapselle sopivammaksi lapsen erityistarpeet huomioiden. Usein omat tavoitteet ja odotukset vanhempana on vain asetettu saavuttamattomiksi ja asiat korjaantuvat olemalla armollisempi ja pysähtymällä oman lapsen äärelle kuuntelemaan hänen tarpeitaan aidosti läsnäollen, Korpivaara täsmentää. Huomio arjen perusasioihin Tapaamisella keskustelu aloitetaan lapsen kasvuympäristön tarkastelusta. Ohjaajilla on palveluohjausvelvollisuus perheen tarpeiden mukaan, mutta käyntejä ei kirjata, eikä niistä synny asiakkuutta. Kiinnittämällä näihin huomiota, arki voi parantua jo paljon, Sivula jatkaa. – Toimimme nykyisissä tiloissa heinäkuun loppuun asti. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia ja vanhempi voi tulla myös keskustelemaan, jos kokee haasteita olevan lapsen sijaan itsellään. Nepsy-pysäkillä vertaistuellisessa keskustelussa Korpivaaran kanssa perheitä kohtaavat lisäksi Petäjäveden kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja nepsyvalmentaja Leena Sivula sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen läntisen alueen perhekeskuskoordinaattori Hanna Niinilampi. Vajaan 300 neliön tiloissa voimme pitää monenlaisia tilaisuuksia, vaikkapa musiikki-iltoja bändeineen. – Joskus vanhemmat kokevat lapsensa nepsyhaasteiden edessä, että ovat epäonnistuneet kasvattajana. – Jos asiakasmäärä kasvaa, pystymme myös lisäämään henkilökuntaamme. Tila, jossa Heinähattu on nyt vuokralla, mahdollistaa meille erilaisten tilaisuuksien järjestämisen, Jaakko Ylitalo sanoo ja toteaa, että Petäjävedellä ei ole tällä hetkellä ympärivuotisesti käytettävissä olevia juhla-, kokoustai tapahtumatiloja yli sadalle hengelle
Koulupoliisi Korhosen mukaan yhteistyö on SisäSuomen poliisilaitoksen sisällä ollut tiivistä jo aiemmin. Sää suosi puolueiden yhteistä vaalitapahtumaa ja väkeä riitti koko tilaisuuden ajan. – Tunti oli ymmärrettävä, hyödyllinen ja hyvin toteutettu. Poliisi ottaa osaa myös koululla toukokuussa järjestettäviin turvataitoteemaisiin työpajoihin. Poliisipartiolta sai kysyä kysymyksiä ja poliisiautoon sai tutustua. Lisäksi somepoliisien toimesta saadaan kuultavaksi muun muassa oma podcast-sarja, Korhonen paljastaa. Poliisit muistuttivat tärkeistä asioista, kuten siitä, että koulukiusaaminen ei ole mikään pikkujuttu, vaan ihan oikea rikos. Työpajojen lisäksi valtakunnallinen ehkäisevän päihdeja pelihaittatyön asiantuntijajärjestö EHYT ry pitää koululaisille kaksi pelitaitoja päihdekasvatusteemaista oppituntia nyt keväällä. Paikalla oli kaikenikäistä yleisöä ja paikalliset puolueet ehdokkaineen kiinnostivat työikäisiä, eläkeläisiä, pikkulapsiperheitä, koululaisia ja nuoria. Kirkonkylän koululla poliisin läsnäolo on näkynyt alkuvuoden aikana poliisipartion vierailulla ja somepoliisien online-oppitunteina. Kirkonkylän koululla poliisin läsnäolo on alkuvuoden aikana ehtinyt ilmentyä jo toisellakin tavalla. Oli kiva nähdä poliisipartio koulun pihassa, kun ei täällä Petäjävedellä poliiseja pyöri hirveän usein, neljäsluokkalainen Ilmari Ylikoski toteaa. – Poliisin erityinen huoli Telegram-viestisovelluksesta on mainitsemisen arvoisen asia. Oppilaista poliisin rooli ja näkyvyys koulumaailmassa on hyvä asia, ja he toivovat sille ilman muuta jatkoa. JAAKKO HEIKKINEN den kunnan ja EHYT ry:n välinen yhteistyö. Kaksi vanhempaa ovat tulossa pitämään ensiaputeemaista pajaa ja myös poliisi saadaan jälleen vierailulle kouluumme. Nro 14 2.4.2025 Sivu 5 Poliisin kouluyhteistyö näkyy Petäjävedelläkin Jaakko Heikkinen Poliisi on tiedottanut lisäävänsä näkyvyyttä kouluissa kaikilla asteilla. Oppilaiden toive siis toteutuu, Reetta Lamminparras mainitsee. Lopullisia äänestyspäätöksiä ei monikaan vielä ollut tehnyt, mutta äänestäjien joukossa ajateltiin, että sopiva ehdokas varmasti löytyy ennen vaalipäivää. Moni kertoi, että ottaa osaa tapahtumaan kartoittaakseen itselleen sopivaa ehdokasta. Maaliskuun alkupuoliskolla somepoliisit järjestivät online-oppitunteja, joihin kutsuttuina olivat kaikki Suomen koululaiset. Teemana turvataidot Kirkonkylän koulun koulunjohtaja Hanna-Maria Jylhä ja luokanopettaja Reetta Lamminparras iloitsevat Koulu25-hankkeesta. He voisivat kertoa työstään ja me oppilaat voisimme esimerkiksi kysyä heiltä kysymyksiä anonyymisti, Anttila, Lampinen ja Ylikoski ehdottavat. Poliisin tehostettu läsnäolo istuu loistavasti koulun kevätlukukauden teemaan, joka on turvataidot. Uusia innovaatioita Keski-Suomen koulupoliisi Riitta Korhosen mielestä on tärkeää, että poliisin ja koulun väliselle yhteistyölle on Koulu25hankkeen kautta syntynyt valtakunnalliset raamit ja että siihen kiinnitetään nyt erityistä huomiota. Kouluyhteistyötä tiivistetään entisestään Koulu25hankkeen kautta, josta päävastuussa on LounaisSuomen poliisilaitos ja jonka kasvoina toimivat neljä monille lapsille ja nuorille sosiaalisen median kanavien kautta tuttua poliisia, Jonna Finell, Minttu Hernesniemi, Daniel Kalejaiye sekä Ella Varis. Puolueiden tapahtuman järjestivät yhteistyössä Petäjäveden Keskusta, Petäjäveden Kokoomus, Petäjäveden Kristillisdemokraatit, Petäjäveden Perussuomalaiset, Petäjäveden SDP sekä Petäjäveden Vihreät ja tilaisuudessa oli tavattavissa runsaasti paikallisia ehdokkaita. Somepoliisit kertoivat, että koululaiset ympäri Suomen olivat lähettäneet heille kaiken kaikkiaan yli 1 800 kysymystä perattavaksi, Hanna-Maria Jylhä kertoo. – Online-oppitunnit olivat oppilaiden keskuudessa selkeästi suosittu juttu. Helmikuussa koulun pihalla vieraili poliisipartio, joka vastasi välitunnin ajan koululaisten kysymyksiin. Petäjävedellä oppitunteja seurattiin sekä Kintauden että Kirkonkylän kouluissa. – Poliisit voisivat tulla uudestaankin koululle ajan kanssa. – Keräämme parasta aikaa pajojen vetäjiä toukokuisiin pajapäiviin. Vanhempainyhdistys on ollut menossa mukana palkitsemassa taitojaan eniten kehittäneitä luokkia. Loppukevään aikana toteutetaan vielä turvataitoteemaisia työpajoja. Oppitunnit mahdollistavat PetäjäveSesilia Lampinen (kuvassa vasemmalla), Moona Anttila ja Ilmari Ylikoski pitävät polisin roolia ja näkyvyyttä koulumaailmassa tärkeänä. – Hankkeen työryhmä on jo ilmoittanut, että nyt keväällä nähdyt Poliisituben online-oppitunnit tulevat saamaan jatkoa tämän vuoden syksyllä. Koko kevään ajan koulussa keskitytään siis turvataitoihin, niiden opetteluun ja harjoitteluun. Uudet digitaaliset innovaatiot, kuten online-oppitunnit, eivät korvaa poliisin fyysistä läsnäoloa, vaan täydentävät sitä. Kevätlukukauden aikana Kirkonkylän koulussa on keskitytty muun muassa tervehtimistapoihin ja ruokailutaitoihin sekä kiinnitetty huomiota yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Rahoitus mahdollistaa sen, että koulupoliisitoimintamallin kehittämiseen voidaan panostaa toden teolla. Kuulemma, jos lapsen puhelimesta löytyy tämä sovellus, on vanhemman syytä olla huolissaan, sillä tämän on katsottu olevan juuri se alusta, jolla aineet vaihtavat omistajaansa. Ehdokkaat ja äänestäjät kohtasivat vaalitapahtumassa Niina Kelloniemi Lauantaina S-Marketin pihalla järjestetyssä paikallisten puolueiden toritapahtumassa Petäjäveden äänestäjille tarjoutui tilaisuus tutustua paikallisiin kuntaja aluevaaliehdokkaisiin rennon makkaratarjoilun sekä kahvija lettukattauksen lomassa. – Poliisin vierailu kiinnosti lähes kaikkia oppilaita. – Sisä-Suomen poliisilaitos on voinut jo ennen hanketta satsata yhteistyöhön koulujen kanssa. NIINA KELLONIEMI. – Striimissä poliisit kertoivat, mitä rikoksista seuraa ja mitä rikosnimikkeitä oikein on olemassa. – Koulukuraattori Anne Konttinen ja koulupsykologi Titta Perälä ovat lupautuneet pitämään työpajaa mielen hyvinvoinnista, kun taas kouluterveydenhoitaja Piia Hynynen ja vapaaajanohjaaja Mari Kelander aikovat pitää pienille oppilaille turvataitopajan ja isoille oppilaille seksuaalikasvatuspajan. Poliisin konsultointi ongelmatilanteissa on ollut mahdollista matalalla kynnyksellä, ja poliisit ovat kiertäneet kouluilla tekemässä laillisuuskasvatusta, Riitta Korhonen listaa. Lisäksi kerrottiin Nuortennetin toiminnasta ja kerrattiin, mihin voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua, Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaiset Moona Anttila ja Sesilia Lampinen summaavat. Online-oppituntien tarkoituksena oli vahvistaa poliisin ja koulun välistä vuorovaikutusta sekä laillisuuskasvatusta. Paikalla oli runsaasti vaaleista ja ehdokkaista kiinnostuneita nauttimassa aurinkoisesta säästä ja iloisesta tunnelmasta. Koulu25-hanke on saanut syksyn 2024 budjettiriihessä kaksi miljoonaa euroa lisärahoitusta. Yleisön joukosta kerrottiin, että puolueiden yhteinen vaalitapahtuma kuntavaalien alla on jo perinteinen ja odotettu tilaisuus Petäjävedellä
yo. Jyväskylä Sami Ropponen osastopäällikkö, filosofian maisteri Jyväskylä Kirsi Saari farmaseutti Kannonkoski Taija Rossi yrittäjä, sairaanhoitaja Saarijärvi Kirsi Sakari junatarjoilija Jyväskylä Hanna Savela sairaanhoitaja Muurame Teppo Sirniö bussinkuljettaja, kunnanjohtaja emeritus Petäjävesi Tuija Tuikkanen apteekkari Viitasaari Moona Seppä opiskelija, yrittäjä Jyväskylä Sakari Suomala myyntijohtaja Laukaa Tuomo Silvast yrittäjä Hankasalmi Noora Torkki kätilöopiskelija Jyväskylä Ilse Weijo luokanopettaja, KTM Jyväskylä Juha Vimpari insinööri Jyväskylä Nina Voutilainen palveluvastaava, sairaanhoitaja Keuruu Jari Tuukkanen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Jyväskylä Mervi Viiru rehtori Karstula Hannu Tyrväinen yrittäjä Muurame Mauno Vanhala lääketieteen tohtori, dosentti Jyväskylä Kirsi Wiik yksikönjohtaja Viitasaari Jani Ylälehto yrittäjä, insinööri Pihtipudas M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ke sk us ta 2263 2312 2270 2319 2277 2326 2284 2333 2291 2340 2298 2347 2269 2318 2276 2325 2283 2332 2290 2339 2297 2346 2304 2268 2317 2275 2324 2282 2331 2289 2338 2296 2345 2303 2267 2316 2274 2323 2281 2330 2288 2337 2295 2344 2302 2266 2315 2273 2322 2280 2329 2287 2336 2294 2343 2301 2265 2314 2272 2321 2279 2328 2286 2335 2293 2342 2300 2264 2313 2305 2311 2310 2309 2308 2307 2306 2271 2320 2278 2327 2285 2334 2292 2341 2299 2348 www.keskusta.fi Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20. Sivu 6 Nro 14 2.4.2025 Hannu Aho metsäasiantuntija Pihtipudas Tahvo Anttila yrittäjä, kasvatustieteen maisteri Jyväskylä Yrjö Damskägg eläkeläinen, filosofian maisteri Jyväskylä Marianne Aho sairaanhoitaja (AMK), yo-merkonomi Jyväskylä Maria Kaisa Aula aluehallituksen pj., valtiotieteen lisensiaatti Viitasaari Teuvo Antikainen kirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jyväskylä Jari Colliander controller, KTM Jyväskylä Samuel Demarco opiskelija Kinnula Sanna Hintikka opettaja, filosofian maisteri Konnevesi Jorma Holmstedt projektipäällikkö, eläkeläinen Jyväskylä Maaret Elijärvi markkinointipäällikkö, MBA Jyväskylä Harri Hokkanen tuotantopäällikkö, maanviljelijä Laukaa Hanna Hautamäki maatilayrittäjä tradenomi (AMK) Petäjävesi Jouni Hokkanen rehtori, filosofian maisteri Jyväskylä Sari Hovila palveluvastaava Joutsa Pipsa Häkkänen sosionomiopiskelija, henkilöstösuunnittelija Laukaa Timo Jylhä myyjä, omaishoitaja Muurame Johanna Humalajoki hankepäällikkö Kyyjärvi Helmi Ikonen sosionomi, lastensuojeluyksikön ohjaaja Saarijärvi Mika Huuskola aluepalomestari Keuruu Ritva Jylhä (sit.) yrittäjä, sairaanhoitaja Jyväskylä Ari Joutsimatka toimihenkilö Äänekoski Sirpa Kaikkonen sairaanhoitaja Jyväskylä Emmili Kananen sosionomi (AMK) Jyväskylä Sinikka Jäntti suntio Toivakka Saku Kaistinen alueiden käytön asiantuntija, liikenneinsinööri Joutsa Iiro Järvelin opiskelija Laukaa Igor Kajander tradenomi Jämsä Kauko Karivuo vanginvartija, sosionomiopiskelija Jyväskylä Eveliina Kuosa restonomi (AMK), tuotemuotoilija Jyväskylä Tapani Kiminkinen maalaislääkäri Saarijärvi Katja Kukkamo opiskelija, maanviljelijä Keuruu Marianne Kemppainen yrittäjä, opiskelija Saarijärvi Kalevi Kinnunen yrittäjä, maanviljelysteknikko Kinnula Eija Kiljala lääkäri Pihtipudas Mauri Koskela opettaja, agrologi (YAMK) Keuruu Merja Lahtinen lukion lehtori, emäntä Jämsä Erkki Leppänen maaseutusihteeri, agrologi Kivijärvi Mika Kyrö rakennusmestari, YAT Jämsä Elisa Lamberg taloussihteeri, tradenomi Hankasalmi Kalle Lahtinen projektipäällikkö, IT-arkkitehti Jyväskylä Anna-Mari Laulumaa (sit.) kehittäjäkonsultti, filosofian maisteri Jyväskylä Leila Lindell eläkeläinen, maakuntaneuvos Äänekoski Paula Maukonen luokanopettaja Äänekoski Mervi Mäntynen ryhmäpäällikkö, restonomi (YAMK) Jyväskylä Martti Luotola maanviljelijä Saarijärvi Pauliina Maukonen poliittinen asiantuntija YTM Joutsa Samuli Mattila lähihoitaja, toimitusjohtaja Uurainen Elisa Murtomäki perhehoitaja Multia Pekka Neittaanmäki professori emeritus Jyväskylä Jouko Nykänen peruspalvelujohtaja Uurainen Timo Pasanen yhteisöpedagogi (AMK) Äänekoski Kirsi Nieminen yrittäjä Laukaa Lauri Oinonen teologian maisteri, kunnallisneuvos Keuruu Esa Niemistö fysioterapeutti, TtM Jyväskylä Anne Paasonen sairaanhoitaja Jyväskylä Sanna Pekki palveluvastaava, sosionomi (AMK) Jämsä Linda Pippuri varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi Jyväskylä Keijo Pyöriä tuotantopäällikkö Hankasalmi Henna Penttinen lähihoitaja Äänekoski Riitta Pirttiniemi terveydenhoitaja Saarijärvi Sallamari Piispanen ympäristöasiantuntija, diplomi-insinööri Muurame Taina Poranen-Clark terveystieteiden tohtori, KTM Jyväskylä Johanna Ropponen sairaanhoitaja (AMK) Laukaa Katri Ruth psykologi Jyväskylä Jarno Saukko aineenopettajaopiskelija, yht. Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Keskustan aluevaaliehdokkaat Keski-Suomen hyvinvointialueella
yo. Nro 14 2.4.2025 Sivu 7 Hannu Aho metsäasiantuntija Pihtipudas Tahvo Anttila yrittäjä, kasvatustieteen maisteri Jyväskylä Yrjö Damskägg eläkeläinen, filosofian maisteri Jyväskylä Marianne Aho sairaanhoitaja (AMK), yo-merkonomi Jyväskylä Maria Kaisa Aula aluehallituksen pj., valtiotieteen lisensiaatti Viitasaari Teuvo Antikainen kirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jyväskylä Jari Colliander controller, KTM Jyväskylä Samuel Demarco opiskelija Kinnula Sanna Hintikka opettaja, filosofian maisteri Konnevesi Jorma Holmstedt projektipäällikkö, eläkeläinen Jyväskylä Maaret Elijärvi markkinointipäällikkö, MBA Jyväskylä Harri Hokkanen tuotantopäällikkö, maanviljelijä Laukaa Hanna Hautamäki maatilayrittäjä tradenomi (AMK) Petäjävesi Jouni Hokkanen rehtori, filosofian maisteri Jyväskylä Sari Hovila palveluvastaava Joutsa Pipsa Häkkänen sosionomiopiskelija, henkilöstösuunnittelija Laukaa Timo Jylhä myyjä, omaishoitaja Muurame Johanna Humalajoki hankepäällikkö Kyyjärvi Helmi Ikonen sosionomi, lastensuojeluyksikön ohjaaja Saarijärvi Mika Huuskola aluepalomestari Keuruu Ritva Jylhä (sit.) yrittäjä, sairaanhoitaja Jyväskylä Ari Joutsimatka toimihenkilö Äänekoski Sirpa Kaikkonen sairaanhoitaja Jyväskylä Emmili Kananen sosionomi (AMK) Jyväskylä Sinikka Jäntti suntio Toivakka Saku Kaistinen alueiden käytön asiantuntija, liikenneinsinööri Joutsa Iiro Järvelin opiskelija Laukaa Igor Kajander tradenomi Jämsä Kauko Karivuo vanginvartija, sosionomiopiskelija Jyväskylä Eveliina Kuosa restonomi (AMK), tuotemuotoilija Jyväskylä Tapani Kiminkinen maalaislääkäri Saarijärvi Katja Kukkamo opiskelija, maanviljelijä Keuruu Marianne Kemppainen yrittäjä, opiskelija Saarijärvi Kalevi Kinnunen yrittäjä, maanviljelysteknikko Kinnula Eija Kiljala lääkäri Pihtipudas Mauri Koskela opettaja, agrologi (YAMK) Keuruu Merja Lahtinen lukion lehtori, emäntä Jämsä Erkki Leppänen maaseutusihteeri, agrologi Kivijärvi Mika Kyrö rakennusmestari, YAT Jämsä Elisa Lamberg taloussihteeri, tradenomi Hankasalmi Kalle Lahtinen projektipäällikkö, IT-arkkitehti Jyväskylä Anna-Mari Laulumaa (sit.) kehittäjäkonsultti, filosofian maisteri Jyväskylä Leila Lindell eläkeläinen, maakuntaneuvos Äänekoski Paula Maukonen luokanopettaja Äänekoski Mervi Mäntynen ryhmäpäällikkö, restonomi (YAMK) Jyväskylä Martti Luotola maanviljelijä Saarijärvi Pauliina Maukonen poliittinen asiantuntija YTM Joutsa Samuli Mattila lähihoitaja, toimitusjohtaja Uurainen Elisa Murtomäki perhehoitaja Multia Pekka Neittaanmäki professori emeritus Jyväskylä Jouko Nykänen peruspalvelujohtaja Uurainen Timo Pasanen yhteisöpedagogi (AMK) Äänekoski Kirsi Nieminen yrittäjä Laukaa Lauri Oinonen teologian maisteri, kunnallisneuvos Keuruu Esa Niemistö fysioterapeutti, TtM Jyväskylä Anne Paasonen sairaanhoitaja Jyväskylä Sanna Pekki palveluvastaava, sosionomi (AMK) Jämsä Linda Pippuri varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi Jyväskylä Keijo Pyöriä tuotantopäällikkö Hankasalmi Henna Penttinen lähihoitaja Äänekoski Riitta Pirttiniemi terveydenhoitaja Saarijärvi Sallamari Piispanen ympäristöasiantuntija, diplomi-insinööri Muurame Taina Poranen-Clark terveystieteiden tohtori, KTM Jyväskylä Johanna Ropponen sairaanhoitaja (AMK) Laukaa Katri Ruth psykologi Jyväskylä Jarno Saukko aineenopettajaopiskelija, yht. Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Keskustan aluevaaliehdokkaat Keski-Suomen hyvinvointialueella. Jyväskylä Sami Ropponen osastopäällikkö, filosofian maisteri Jyväskylä Kirsi Saari farmaseutti Kannonkoski Taija Rossi yrittäjä, sairaanhoitaja Saarijärvi Kirsi Sakari junatarjoilija Jyväskylä Hanna Savela sairaanhoitaja Muurame Teppo Sirniö bussinkuljettaja, kunnanjohtaja emeritus Petäjävesi Tuija Tuikkanen apteekkari Viitasaari Moona Seppä opiskelija, yrittäjä Jyväskylä Sakari Suomala myyntijohtaja Laukaa Tuomo Silvast yrittäjä Hankasalmi Noora Torkki kätilöopiskelija Jyväskylä Ilse Weijo luokanopettaja, KTM Jyväskylä Juha Vimpari insinööri Jyväskylä Nina Voutilainen palveluvastaava, sairaanhoitaja Keuruu Jari Tuukkanen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Jyväskylä Mervi Viiru rehtori Karstula Hannu Tyrväinen yrittäjä Muurame Mauno Vanhala lääketieteen tohtori, dosentti Jyväskylä Kirsi Wiik yksikönjohtaja Viitasaari Jani Ylälehto yrittäjä, insinööri Pihtipudas M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ke sk us ta 2263 2312 2270 2319 2277 2326 2284 2333 2291 2340 2298 2347 2269 2318 2276 2325 2283 2332 2290 2339 2297 2346 2304 2268 2317 2275 2324 2282 2331 2289 2338 2296 2345 2303 2267 2316 2274 2323 2281 2330 2288 2337 2295 2344 2302 2266 2315 2273 2322 2280 2329 2287 2336 2294 2343 2301 2265 2314 2272 2321 2279 2328 2286 2335 2293 2342 2300 2264 2313 2305 2311 2310 2309 2308 2307 2306 2271 2320 2278 2327 2285 2334 2292 2341 2299 2348 www.keskusta.fi Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20
Tietoa ja kokemusta tuulivoimaloista sekä niiden merkityksestä ja kuvitellusta vihreydestä on jo runsaasti käytettävissä. Loppuviikolla nähtiin hemppoja. Taustana kirjoituksilleni on tietenkin ollut se, että Pitkälälänvuoren tuulivoimalat tuhoavat luonnon lisäksi totaalisesti minun ja satojen muiden paikallisten elämän ja elinolosuhteet. Tuulivoima on nyt selvässä kriisissä. Pari kertaa pysähdyttiin matkalla kuuntelemaan muutamaksi minuutiksi, sitten jatkettiin Pengerjoelle. Maaliskuussa Petäjävedeltä on ilmoitettu Pikkujoutsen on laulujoutsenta pienempi ja nokka on tummempi. Lehtopöllöstä ei ole havaintoja, vaikka niitä Keski-Suomessa esiintyykin. On meneillään hyvä pöllövuosi ja myyrävuosi. Lauri Ijäs porukasta jo luovutti, mutta ne, jotka Jänismäen kupeelle ajelivat, näkivät komeat revontulet. Ennen retken jatkamista kuunneltiin nuotiolla hetki hiljaa. Aikaisimmat muuttajat kuten mustarastaat, kiurut ja peipot virittelevät kuitenkin jo laulujaankin. Siellä oli paikallinen tiedustelija juuri hetki sitten kuullut huuhkajan huhuilua. Kommentointia ovat vaatineet lisäksi tapa, jolla hanketta on hoidettu sekä pelko lopputuloksesta. Eivätkä ne pettäneet, kolmessa kohtaa puputtelua kuultiin ja se oli osalle retkeläisistä ensimmäinen kerta – elämänpinna eli elis. Ei vielä luovutettu, lähdettiin toiseen varmaan paikkaa Kummunkylälle, jossa helmipöllöt olivat olleet edellisiltana aktiivisia. Rastaita tuli lisää ja punakylkirastaskin jo havaittiin. Sarvipöllö ja suopöllö ovat muuttolintuja. Kunta on vienyt tuulivoimahanketta alusta alkaen eteenpäin hankkeen toimijan suunnitelmilla ja laskelmilla kuntalaisten mielipiteitä kuuntelematta. Pimeyden laskeutuessa maiseman ylle porukka suuntasikin sen vuoksi kirkonkylän pohjoispuolelle. Kunta ei ole tehnyt hankkeesta kunnon riskija vaikuttavuusanalyysiä, päätökset on nuijittu pöytään ilman perusteluja. Petäjävedeltä on pikkujoutsenesta Tiiraan kirjattuja havaintoja 2000-luvulta vain kuusi. Valtuutetuistakaan kukaan ei ole julkisesti perustellut omia kantojaan. Olenkin jossain jutussani kuvannut, että tuloksena voi olla kuntaan kolmas tyhjä teollisuusalue, kuitenkin aikaisempiin verrattuna sillä erolla, että jo hankkeen valmisteluaikana sillä on aiheutettu paljon ristiriitoja ja haittaa. ryhmän laskeutuessa pellolle. On toki puhuttu voimaloista saatavista kiinteistöveroista ja toivottu, että niillä voitaisiin estää kunnan ajautuminen kriisikunnaksi tai kuntaliitos Jyväskylään. Petäjäveden pöllöistä yöllistä huutelua harrastavat lähinnä edellä mainitut pöllöt, mutta joinakin vuosina myös lapinpöllö tavataan täällä. Olihan sääkin harvinaisen lämmin ja tuulet lounaan suunnalla. Pentti Valkeajärvi. Molempien tilakokonaisuuksien, mutta erityisesti Lemettilän hyvän ylläpidon turvaaminen on koko Petäjäveden historiallisen kulttuuriympäristön edun mukaista” (suora lainaus, Petäjävesi-lehti 17/2021). Kurkien muutto on myös jo alkanut. Ennakkokartoituksen perusteella tiedettiin, että Metsäkulman suunta on aika hiljainen pöllöjen suhteen. Vihervarpusten, peippojen ja mustarastaiden ilmestyminen ruokintapaikoille on myös hyvä merkki lintujen kevätmuuton alkamisesta. kirjattiin ensimmäinen metsähanhi, isokoskelo ja kulorastas. Tämä yhtenä viestinäni tuleville valtuutetuille. Lohdutukseksi, sillä pöllöt olivat hiljaa. Olen varoitellut noista riskeistä viime vuosina lukuisissa tämän lehden ja Keskisuomalaisen kirjoituksissa. Pöllöjen pesintä saattaa olla aikaisessa ja siksi osa niistä voi olla jo hiljentynyt. Kahlaajien muuton alkamista enteilee havainto lehtokurpasta. Vaikka lajeja on muuttajalistalla jo noin 30, useiden lajien yksilömäärät ovat vielä varsin vähäisiä. Hieno juttu, mutta se tuli taas todettua, että koskaan ei ole vaatetta liikaa päällä talvisella pöllöretkellä. Kahden laulujoutsenen mukana matkaava pikkujoutsen nähtiin lintutornista 21.3. Kunnan tehtäviä on viime vuosina karsittu, mutta koulutus säilyy edelleen kunnan keskeisenä tehtävänä. Lintujen kevätmuutto vauhdissa – kurkiakin on jo tullut Muuttolintujen ensimmäisiä tulokkaita, laulujoutsenia, nähtiin Petäjävedellä jo maaliskuun alkupuolella. Laulujoutsenten välissä lentäneen pikkujoutsenen pienempi koko erottui varsin selvästi ja nokan värityksen erot paljastuivat hyvin maahan laskeutumisen jälkeen. Se turvaisi osaltaan kunnan mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Toivon yleisemminkin heille riittävää mahdollisuutta perehtyä tällaisten pitkävaikutteisten hankkeiden perusteluihin ja vaikutuksiin. Selvää kuitenkin on, että hankkeen mahdollisesti jatkuessa myös kunnan etu olisi vaatia hankkeelle ympäristölupa. Haukoista ensimmäisinä kiikaroitiin hiirihaukka ja ampuhaukka. Kun selkeitä perusteluja hankkeelle ei ole esitetty, niin liekö ajateltu niin kuin Timo Koljonen vuonna 2021 perusteli hanketta: ”Puttolan ja Lemettilän tilat ovat pitkään olleet osa Petäjäveden historiaa. Vaalit ja tuulivoima Kohta äänestetään kuntaja aluevaaleissa. Seuraavilta päiviltä on havaintoja jo ensimmäisestä kottaraisesta ja sepelkyyhkystä. Sen kannattavuus on mennyttä kustannusten nousun vuoksi, satunnaisena se heiluttelee liikaa sähkö hintaa, puuttuu tarvittavaa sähkön siirtokapasiteettia, edes valmiille hankkeille ei enää löydy ulkomaisia ostajia, paikallinen hyöty voimaloista on mitätön, mutta haitat entistä paremmin tiedossa, kiinteistöveroon kaavaillaan parhaillaan muutoksia ja valtakunnalliset arviot sähkön valtavasta lisätarpeesta ovat nekin osoittautuneet selvästi ylimitoitetuiksi. Mataraniemessä tiedettiin helmipöllön olevan, mutta ei se suostunut meitä ilahduttamaan puputuksellaan. Sen osalta kunta on tehnyt kaavoituspäätöksensä ja asia on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tutkittavana. Ehdoton kohokohta oli pikkujoutsenen pysähtyminen muutolla Piesalankylän peltoalueelle. Retkelle haettiin aluksi vauhtia makkaratulilta. Viime viikon alkupuolella 25.3. Parhaiten lintujen muuttoa ja sen etenemistä pääsee seuraamaan Tiirahavaintojärjestelmän kautta. Petäjävedelläkin oli tiedossa toistakymmentä helmipöllöhavaintoa ja vajaat kymmenen viirupöllöä, pari varpuspöllöä ja kolme huuhkajaakin. Aikaisiin muuttajiin lukeutuvat myös kiuru, töyhtöhyyppä ja harmaalokki, joita havaittiin pian laulujoutsenen jälkeen. Sivu 8 Nro 14 2.4.2025 LAURI IJÄS JUHA NIEMELÄ PENTTI VALKEAJÄRVI Retkellä kuultiin pöllöjä ja nähtiin revontulia Toissa perjantaina ilta oli tyyni ja pilvetön, kun parikymmentä pöllöistä kiinnostunutta henkilöä lähti Petäjäveden Luonto ry:n järjestämälle pöllöretkelle. Muita isoja tehtäväalueita ovat maankäyttö ja kaavoitus sekä työllisyyspalvelut. Kevään airueena tunnettuja pulmusia nähtiin samana päivänä kuin pikkujoutsenkin. Siellä illan tummetessa Lauri Ijäs kertoi pöllöistä ja soitti puhelimen vahvistimen avulla useimpien (niitä on kymmenen) Suomessa tavattujen pöllölajien ääniä. Pikkujoutsenet pesivät Venäjän tundralla. Juhani Lillberg Kanslianeuvos Mielipide Tiiraan lintuhavaintoja reilusti yli 300, joista pääosa koskee muuttolintuja. Kaavoituksessa keskeisessä roolissa Petäjävedellä on ollut Pitkälänvuoren tuulivoimahanke. Puolittain lumettomille pelloille alkoi toissa viikolla harvakseltaan tulla uusia muuttajia. Laulujoutsenten, sinisorsien ja telkkien määrät kasvoivat ja uusina lajeina kirjattiin tavi ja jouhisorsa. Toivoa siis oli sen puolesta, koska kuuluvuus oli hyvä, ja muutenkin, sillä pöllöjen huutelua oli kuultu maakunnassa tavallista enemmän. Emme tiedä, mitä hallinto-oikeus tulee Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeesta lausumaan. Vilkkaan muuttoviikonlopun kruunasi ensimmäisten kurkien tuleminen. Osa Retkeläisiä tulilla odottamassa illan pimentymistä. Viime viikonloppuna muutto vauhdittui. Aikaisin Tiiraan kirjattu havainto telkästä on maaliskuun puolivälistä ja samaan aikaan havaittiin myös ensimmäinen muuttava merikotka. Metsähanhia, tundrahanhia ja kanadanhanhia oli myös muutolla useita parvia
Graafinen suunnittelija, Vaalityöntekijä Ensihoidon kenttäjohtaja, Ensihoitaja YAMK Asiakaspalvelutyöntekijä kuljetusteknikko, omaishoitaja HTM, Metsätalouden harjoittaja Tieisäntä, Logistiikka työntekijä Arto Åkerman Yrittäjä eläkeläinen, ent. yo-merkonomi 254x365 PS ilmo keski_suomi.indd 1 20.3.2025 10.45. DI Toimi Kankaanniemi valtiopäiväneuvos palomies, lääkintävahtimestari evp. korjaamopäällikkö Hoitologistikko, Julkishal. Nro 14 2.4.2025 Sivu 9 ÄÄNESTÄ SUOMI TERVEEKSI Tutustu kuntaja aluevaaliehdokkaisiin osoitteessa: vaalit.perussuomalaiset.fi PERUSSUOMALAISET KESKI-SUOMI ALUEVAALIEHDOKKA AT 2521 2531 2540 2549 2558 2567 2576 2522 2532 2541 2550 2559 2568 2577 2523 2533 2542 2551 2560 2569 2578 2524 2534 2543 2552 2561 2570 2579 2525 2535 2544 2553 2562 2571 2580 2526 2536 2545 2554 2563 2572 2581 2528 2537 2546 2555 2564 2573 2582 2529 2538 2547 2556 2565 2574 2583 2530 2539 2548 2557 2566 2575 Elias Oja Liikuntatieteiden YO Henri Sorvali LVI-asentaja Jyrki Ahlgrén Teuvo Hiltunen Kiinteistönhoitaja Matti Loivamaa hinausautonkuljettaja Mikael Karjalainen toimitusjohtaja Leevi Ruotsalainen Työtön Timo Kivelä sähköinsinööri Mari Ahonen erikoismaalari, entisöijä Ari Stenberg metsuri Harri Oksanen Sähköasentaja Pirkko Ruuska Yrittäjä Kari Hokkanen Eläkeläinen Janne Luoma-aho Palomestari Jonah Alibi tarjoilija, Lähihoitaja Krista Lytsy Verhoilija-sisustaja Kari Tapper Linja-autonkuljettaja Elina Räsänen Luokanopettaja, Eläkeläinen Eero Paananen hälytyskeskuspäivystäjä Piia Isännäinen Marko Eerikki Kolula Marko Tiainen CNC-koneistaja Seppo Saarela muusikko Joni Kotilainen Yrittäjä Joni Parkkonen FM, fyysikko Markku Manninen Yrittäjä Pirjo-Margit Jauhiainen Artesaani Mimori Fellman-Närhi KTM, HHJ Anne Mellin Sairaanhoitaja, Eläkeläinen Harri Tollola Yrittäjä Vili Eskelinen AMK-Opiskelija , Juha Juusela Komentaja evp, HHJ Arsi Saarijärvi Tradenomi, Eläkeläinen Janne Partanen Sähköasentaja, Yrittäjä Anne-Helena Lahtinen sosiaalialan ohjaaja Niklas Laine opiskelija Inka Nahkala Asentaja Santeri Viitala lentokoneasentaja Anne Järvinen lähihoitaja Mia Puolimatka KT, omaishoitaja Pekka Saarikko yrittäjä, hevosmies Jukka Haaparanta Lähi-/Ensihoitaja Jouni Vuori Ilkka Salminen Hannu Järvinen Yrittäjä, Eläkeläinen Hannu Rahkonen mielenter veyshoitaja Tommi Leppänen Yrittäjä Tero Hakkarainen metsuri Jarmo Nahkamäki Lila Heinonen opiskelija Aulis Levänen merkonomi, LKV Kalle Nummelin Hannu Rantanen Yrittäjä Eemeli Saukkola lähihoitaja Jamaica Kaihlaniemi FM, ratkaisuasiantuntija Oula Lintula Postin varhaisjakaja Ilpo Nurminen KTM Tommi Seriola Mika Heinonen Logistiikkaesimies Nuutti Rantanen ohjelmistosuunnitt
Maakunnallisemmin olen esittänyt vetoomuksia eri urheiluseuramaksujen kohtuullisuuden puolesta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus edistää vahvuuksiaan toivomissaan lajeissa. Petäjäveden yläkoulun maksuton aamiainen on hieno startti koululaisten koulupäiviin. 2025 mennessä. Olen se uusi vaihtoehto, joka voisi tarjota toisenlaisia ajatuksia yhteisen päämäärän tiellä – hyvinvoivan Petäjäveden. Petäjävedellä tilanne ei tältä osin ole yleisemmin ottaen kovinkaan huolestuttava, sillä meillä päivittäistä koululounasta ei syö 11,4 % 8.–9.-luokkalaisista, kun Keski-Suomen hyvinvointialueella vastaava osuus on 33 % kyseisten luokkatasojen oppilaista ja koko maassa puolestaan jo 38 % 8.–9.-luokkalaisista ei nauti päivittäistä koululounasta. Meillä on maaseutukunta, jossa vihreä luonto on käytännössä ulko-ovelta astuessa edessä. Hinta 20 euroa lapsi/ aikuinen + seuran jäsenmaksu. Lajituntemus katsotaan hakijan eduksi. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali, tiistaisin 18.30–20 Kintauden liikuntasali C-junnut (13–14 vuotiaat) tiistaisin 17-18.30 Kintauden liikuntasali ja torstaisin 18.30-19.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintauden liikuntasali Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–21.30 Kintauden liikuntasali Sekalentopallo sunnuntaisin 18–20 Kintauden liikuntasali JALKAPALLOA TEKONURMELLA Ma 17 – 18 Tytöt ja pojat 2019-2020 Ma 17–18 Tytöt harraste Ma 18 – 18.45 Perhefutis Ma 18 – 19.30 Tytöt ja pojat 2017-2018 Ma 18 – 19.30 Kuntofutis (aloittelijat tervetuloa) Ma 19.30 – 21 Miehet Ti 17 – 18.30 Pojat 2013-2015 Ti 17 – 18.30 Pojat 2016 Ti 18.30 – 20 Naiset Ti 18.30 – 20 Cheerleading Ke 17 – 18 Tytöt ja pojat 2017-2018 Ke 17.30 – 19 Pesäpallo Ke 19 – 21 Miehet To 17 – 19 Pojat 2013-2015 To 17 – 18.30 Pojat 2016 To 18.30 – 20 AikuisFutis Pe 18 – Miehet (pelipäivä) Su 13 – 14.30 Pesäpallo Su 14.30–16.30 Cheerleading Su 17 – 18.30 Aikuisfutis KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Ilmoittautuminen: petpet.fi/lajit/jalkapallo/ilmoittautuminen/. Sotkanet.fi kuvaa keskisuomalaisten 8.–9.-luokkalaisten päivittäisen koululounaan syönnin olevan useissa Keski-Suomen kunnissa melkoisen alhaisella tasolla. Väliin mahtuu paljon muitakin. Omassa kunnassamme, Petäjävedellä, olen vuosien ajan vaikuttanut aktiivisesti myös liikuntaharrastetilojen maksuttomuuden puolesta. Asukkaat luovat kunnan, jossa on hyvä elää. Elinvoiman ja yrittäjyyden edellytyksiä pohdin Petäjäveden Yrittäjät ry:ssä puheenjohtajana ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n hallituksessa. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Mielipide Mielipide Tekoja lasten ja erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi Lapsivaikutusten arviointi ja -budjetointi sekä myös vähävaraisten lapsiperheiden ja muun muassa yksinhuoltajien osallistaminen asuinkuntansa ja hyvinvointialueensa päätöksentekoa edeltävästi on ensiarvoisen tärkeää. Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä arvoistani. Elinvoimaa on muun muassa lähipalvelut ja hyvinvointi. Siinä meillä haasteita kohti valoisampaa huomista ja tulevaisuutta yhteistyötä tehden ajatellen itsenäisen kunnan parasta. Lähituotanto tässä sormien ulottuvilla. Erityisesti tästä hyötyisivät esimerkiksi tavoitteellisesti urheilua harrastavat, joilla saattaa olla treeneihinsä kulkeutuminen useammankin kymmenen kilometrin päähän suoraan koulupäiviensä jälkeen ja siten luonteva energiatankkaus iltapäivään olisi paikallaan. Yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen, paikallista etua ajatellen. Tällaisia takaisinmuuttajia ja etenkin uusia asukkaita kuntamme tarvitsee turvatakseen terveyskeskuspalvelut, varhaiskasvatuksen ja koulut. Koululounaan osalta olisi hyvä huomioida myös runsaasti energiaa kuluttavien energiansaanti joustavien ateriakokojen myötä ja mahdollistaa myös niin sanottu ruoan santsaus, mikä esimerkiksi teini-ikäisillä urheilijoilla on hyvinkin tärkeää. Ei siis ihme, että 16 kaupungissa vietetyn vuoden jälkeen halusimmekin takaisin kotikuntaamme Petäjävedelle ja Ylä-Kintaudelle, sen rauhaan ja monimuotoiseen kauniiseen luontoon. Elinvoimalla pidetään myös huolta niistä, jotka apua tarvitsevat. Samalla sain kohdata kuntalaisia ja tunsin olevani kotona. Nina Hirsiaho (vihr.) Psykologi Keski-Suomen hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan jäsen Petäjäveden kuntaja Keski-Suomen aluevaaliehdokas Keski-Suomen Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja Keski-Suomen Ensija Turvakodin hallituksen jäsen Paluumuuttajan ajatuksia Luonto on ollut minulle aina tärkeä. Olen saanut kunnian edustaa ihmisiä erilaisissa yhteisöissä, aikoinaan Kintauden kyläyhdistyksessä ja Nuorisoseurassa puheenjohtajana sekä tämän päivän Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikon ydintiimissä. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Olen liikkeellä ilman puoleen jäsenkirjaa, koen kuitenkin Petäjäveden Kokoomuksen, jonka ehdokaslistalla olen, kannustavan olemaan oma itsensä ja ajamaan nimenomaan oman kunnan etua. Petäjävesi on meidän kotimme – pidetään siitä huolta. Viihdyin kovasti kunnan työntekijöiden kanssa ja koen, että yhteistyö toimi. Kesätyötekijän toimenkuvaan kuuluu lasten jalkapallotreeneissä avustaminen, kioskin pitäminen seuran peleissä sekä muut erikseen sovitut työtehtävät. Elinvoimaiset kunnat kannattelevat maata. Mirkka Lampinen Sitoutumaton esiteinin äiti, tradenomi, 10-vuotias yrittäjä ehdolla kunnanvaltuustoon numerolla 37 PetPetin jalkapallojaosto hakee vielä yhtä kesätyöntekijää! Petäjäveden Petäjäisten jalkapallojaosto hakee kesätöihin 15-17-vuotiasta (vähintään tänä keväänä 15 vuotta täyttävä) Petäjävedellä asuva nuorta. Kunnan rattaisiin olen saanut tutustua jo tuolloin Kintauden aikana, mutta nyt viimeisimmissä vaaleissa ennakkovaalivirkailijana. Muun muassa Hope tukee ansiokkaasti vähävaraisten perheiden lasten urheilun harrastamista. Kouluruokailusta jäävää mahdollista ylijäämäruokaa olisi lisäksi hyvä voida tarjota edulliseen hintaan oppilaillekin ulosostettavaksi, tällä saatettaisiin mahdollisesti jopa taata terveellinen illallinen. Vapaamuotoinen hakemus tulee lähettää O-P Mäkelälle ollipekkamakela59@gmail.com 16.4. sit.) Ylä-Kintaudelta Mielipide Yli, ali, ympäri ja loikkien Maanantaisin 18 –18.45 tekonurmella Toisinajattelija olematta änkyrä Itsenäinen, elinvoimainen maaseutukunta – nämä ovat sanoja, jotka mieleeni putkahtelee, kun pohdin miksi olen ehdolla kunnanvaltuustoon. Iloksemme totesimme myös muutama vuosi sitten keskimmäisen poikamme vaimonsa kanssa haluavan takaisin maalle ja Petäjävedelle. Kalastus eri muodoissa, marjastus, sienestys ja puutarhanhoito, varsinkin mansikanviljely. Työllisyyspalvelut on siirtyneet kunnan vastuulle ja työttömyydestä rokotetaan. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Onnea hakuun! Muun muassa tällaisia taitoja harjoitellaan perhefutiksessa. Vähävaraisten perheiden lapsille koulun tarjoama maksuton välipala saattaisi turvata myös ihan sitä tavallista arkea ja kaikille oppilaille välipala tarjoaisi yleisesti kaivattua energiaa myös läksyjen tekoon ja kokeisiin lukemiseen. Jos kunnassa on hyvä yrittää, on meillä mahdollisuus asukasluvun nousuun. Itsenäisenä voimme pitää langat omissa käsissämme kuitenkin tehden yhteistyötä yli kuntarajojen. Nyt onnellinen nelihenkinen perhe asuu omassa rauhassa kauniin järven rannalla ja luonnon keskellä. Timo Klinga kuntavaaliehdokas (sd. Työllisyyttä lisätään muun muassa tukemalla yrittäjyyden edellytyksiä. Siksi tarvitsemmekin monipuolista tonttitarjontaa joka puolelta kuntaa uusille tulijoille kauniiseen kuntaamme. Maksuttoman välipalan tarjonta, kuten esimerkiksi Joutsassa on toimittu, olisi myös upea kädenojennus. Sivu 10 Nro 14 2.4.2025 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Mukaan voi ilmoittautua aikuinen ja 2–5-vuotias lapsi yhdessä. Luonto-, kulttuuriliikuntaja tapahtumarikas Petäjävesi pitää myös mielen hyvinvoivana. Kesätyöntekijän työaika on 2.6–8.8.2025 välisellä ajalla yhteensä 70 tuntia ja palkka on 410 euroa. Harrastetilojen ja -maksujen tulisi taata kaikille mahdollisuus mielekkäisiin harrasteisiin, varallisuustasosta riippumatta. Aiheellinen kysymys kuuluukin, millä oppilas turvaa koulupäiviensä aikaisen terveellisen energian saannin, mikäli hän ei osallistu kouluruokailuun. Voimme noukkia vinkit onnistuneilta ja viedä omat vinkkimme eteenpäin. Koulussa tarjottu välipala olisi eduksi yhtälailla muihinkin harrasteisiinsa koulusta suoraan matkaaville
Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . Nro 14 2.4.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 11 L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . 25,5 % per julkaisukerta. Kaivinkonetyöt Lumityöt . 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Hiekoitukset Murskeet . 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. Tonttihakkuut ja raivaukset. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. . Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Mullat . • Klapien tekoa koneellisesti. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille
Tälle aikavälille sijoittuvat tiedotteet tulee julkaista pääsiäistä edeltävässä lehdessä 16.4.2025, johon aineistot toimitetaan perjantaihin 11.4.2025 kello 15 mennessä.. Aineisto on nähtävillä 2.4.-2.5.2025 kunnan verkkosivuilla sekä viraston aukioloaikoina myös kunnanvirastolla (huom. Pääsiäisen jälkeen lehti ilmestyy seuraavan kerran vappuaattona 30.4.2025. TORSTAINA 3.4. klo 10–15 Petäjäveden torilla Ilmoitukset KAIKEN VOI TEHDÄ REILUMMIN MYÖS PETÄJÄVEDELLÄ 22 PEKKA EKMAN Rakennusurakoitsija 23 MIRJA KESÄNIEMI Kerroshoitaja 24 TIMO KLINGA Kirvesmies 25 RAAKEL KUISMIN Projektimyyjä 26 ALUEVAALEISSA 27 MISKA LEINONEN Erikoisammattimies maanrakennus TAVALLISEN KUNTALAISEN ASIALLA Maksaja Petäjävesi-Kintaus työväenyhdistys ry 2471 SATU KYTÖLEHTO Lähihoitaja Arki ratkaisee Arki ratkaisee 43 41 42 Katja Liimatainen Katja Liimatainen Nina Hirsiaho Nina Hirsiaho Tarmo Ketola Tarmo Ketola Maksaja: Vihreä Keurusseutu ry Vaalipäivä 13.4.2025 Ennakkoäänestys 2.-8.4.2025 53, Petäjävesi Psykologi Psykologian maisteri 48, Petäjävesi Yliopistonlehtori Filosofian tohtori 45, Petäjävesi Kansainvälisten asioiden suunnittelija 2026 2012 Alueja kuntavaalit Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Lisätietoja: aluearkkitehti Päivi Muhonen paivi.muhonen@saarijarvi.fi, 044 4598 434 Petäjäveden kuntarakennelautakunta EVELIINA KANGASNIEMI Medianomi-toimittaja, järjestötyöntekijä 2366 Petäjäveden parhaaksi! M ak sa ja: Kr ist illis de m ok ra ati t Ehdolla KESKI-SUOMEN aluevaltuustoon: Petäjävesi-lehden ilmoittajat Huomaattehan, että Petäjävesi-lehti ei ilmesty pääsiäisen jälkeisellä viikolla keskiviikkona 23.4.2025. aukioloajat 1.4.2025 alkaen ma-to klo 9-14). Mielipiteet valmisteluvaiheen aineistosta tulee toimittaa viimeistään 2.5.2025 kirjallisesti osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi tai Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. Petäjäveden tori 11.45-12.05 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI katso VIIKON TUOTE 0400 872 461 Maksaja: Petäjäveden Kristillisdemokraatit KUULUTUS PALVALAHTI-KINTAUS OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN LUONNOSAINEISTO NÄHTÄVILLE Petäjäveden kuntarakennelautakunta on päättänyt 26.3.2025 asettaa Palvalahti-Kintaus osayleiskaavanmuutoksen luonnosaineiston nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Sivu 12 Nro 14 2.4.2025 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Jarmo Norontaus Hammasproteesit Pohjaukset · Korjaukset Tehtaantie 7, Keuruu p. 0400 645 773 Sähkö& automaatiohuolto WEHKEET KUNTOON huoltaa, korjaa,asentaa ja suunnittelee 044 309 6889 KIMMON KENKÄ to 3.4
Huolehdimme kuntatyöntekijöiden työssä jaksamisesta. Eduskuntavaalien lupaukset on syöty. Kansa ei nykymenoa, nykysuuntaa, nykytyyliä arvosta. Väestömme ikääntyy väistämättä. Haluamme kannustaa sekä elinympäristön että asumisen ja matkailun tavoitteiden yhteensovittamista peruselinkeinojemme, maaja metsätalouden, kanssa. Paikallisten yrittäjien ja tuottajien tuotteiden menekkiä on kunnassa edistettävä. Keskusta on sivistyspuolue, jolle koulutus on sijoitus eikä kuluerä. Haluamme pistää pisteen myös mummoja papparallille. Iän myötä sairaudet yleistyvät. Ilman heitä ei ole palveluita. Petäjävedellä on laadukkaat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat ja palvelut, joten näiden turvallisena pitäminen jatkossakin on tärkeää. Keskustan vaihtoehto on panostaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ajoissa. On parempien ratkaisujen aika. Petäjäveden kunnan kannattaa jatkaa hyvää yhteistyötä naapurikuntien kanssa yhteisten viranhaltijoiden osalta. Hyvinvoinnin järjestäjinä ovat monet yhdistykset ja järjestöt. Myös ikääntyneillä on oikeus lähiluontoon ja liikkumiseen ympäri vuoden. Petäjäveden keskustan vaaliohjelma kuntaja aluevaaleissa 2025 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITTEEN MAKSAVAT KESKUSTAN PETÄJÄVEDEN KUNTAYHDISTYS RY JA LIITTEESSÄ MAINOSTAVAT YRITYKSET Talous ja elinvoima Petäjäveden kunnan talous ei ole terveellä pohjalla. Lapsiperheet ja koulutus Lapsiperheiden tarvitsemia palveluita on pyrittävä kehittämään, vaikka se vaatisi taloudellisia panostuksia. Tuemme monipaikkaisuutta ja lupaamme edistää loma-asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi. On vastalauseen aika. Siksi peruskoulut on laitettava nyt kuntoon. Sillä ei voi olla niin, että lääkäriin pääsee vasta viikkojen jälkeen, perhe kohtaa jokaisella käynnillä uudet vieraat kasvot ja joutuu selittämään samat asiat uudelleen. Tärkeintä on hyvä ja turvallinen elämä tasapainossa luonnon kanssa niin, että kunnioitetaan omaisuudensuojaa ja käytetään maalaisjärkeä päätöksenteossa. Elämänvoima syntyy yhteisöllisyydestä, monipuolisesta järjestötoiminnasta ja vireästä kulttuurielämästä. Jokaisella suomalaisella on huhtikuussa työkalupakissaan yksi valttikortti, joka tekee hyvää Suomelle ja kotiseudulle. Huhtikuussa on vaalit. Lukiokoulutusta on kehitetty menestyksellisesti ja lukion kehittäminen edelleen on kannatettavaa. Ihmisläheisen politiikan, perheiden ja palvelujen puolustaminen mahtuu nimittäin kahteen sanaan: Vaihda keskelle. Pelkällä säästämisellä se ei onnistu, vaan tarvitsemme lisää uusia asukkaita ja yrityksiä tähän työhön on panostettava. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoitoon lähellä omaisiaan ja läheisiään. Itsenäinen päätöksenteko vaarantuu, jos taloutta ei tasapainoteta. Turvaamme koulujen työrauhan, riittävät oppimisen resurssit, laadukkaan erityisopetuksen sekä kohtuulliset ryhmäkoot. Tämä johtuu valtionosuusleikkauksista sote-uudistuksen yhteydessä ja kunnan asukasluvun vähenemisestä. Paras tapa ottaa kantaa nykymenoon on vaatia muutosta. Nyt tarvitaan muutosta. Koulutusjärjestelmämme vahvuus on sen tasa-arvoisuudessa. Kunta on mukana järjestämässä Petäjäveden vanhan kirkon kesämusiikkisarjaa seurakunnan ja vanhan kirkon säätiön kanssa. Meillä on esimerkiksi kuntosali, hyvät hiihtoladut, frisbeegolfrata, tekonurmikenttä ja uudistettu uimaranta saunoineen. Elinvoimaisen kunnan peruspilareita ovat lapset ja nuoret, joiden hyvinvointiin tulee panostaa. Kun toiset jaksavat kinastella siitä, kuka lääkäripalvelut tulevaisuudessa järjestää, meille on tärkeintä, että sinä pääset lääkäriin nopeasti ja lähellä kotiasi. Kulttuuripuolella Miilu tarjoaa paikan erilaisille esityksille muun muassa musiikin, elokuvien ja teatterin saralta, mutta Miilun tekniikkaa on hyvä nykyaikaistaa järkevästi. Näiden eri toimijoiden tekemää työtä on tuettava, koska se tuo lisää yhteisöllisyyttä kuntalaisille. Liike ja luovuus on lääke! Haluamme, että kuntalaisille on tarjolla liikuntaneuvojan palveluita sekä maksuttomia sisäja ulkoliikuntamahdollisuuksia. Keskustan vaihtoehto on perhelääkäri eli oma tuttu lääkäri, joka tuo jatkuvuutta hoitoon ja sujuvuutta palveluihin. Tätä yhteistyötä on hyvä jatkaa ja kehittää. Luonto ja ympäristö Elinympäristöjen viihtyisyys ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen luonnonkauniilla kotiseudullamme on meille tärkeää. Luotamme ihmisiin ja siksi vapaaehtoisten toimien edistäminen on keskeistä. Tärkeä ilmastomuutoksen hillitseminen voi vahvistaa myös aluetaloutta. Turvallinen kasvuja kouluympäristö antaa lapselle ja nuorelle hyvät elämän eväät. Antti Kaikkonen Keskustan puheenjohtaja Konetyöt: 0442508993 / Simo Maa-ainestoimitukset: 0408355406 / Markku Rakennusten pohjatyöt Salaojaja sadevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmät Teiden kunnostukset Teiden ja pihojen talvikunnossapito Tonttija pihapuiden kaato Meiltä myös sorat, mullat ja murskeet! Taksi Juha Kortemäki 045 108 52 74 Tilataksi-ja invakyydit TAKSI Mökit Huoneet Juhlat Kokoukset 050 414 7275 www.lemettilantila.fi. Lähituotteet ovat aina ilmastonkin kannalta järkevimpiä. Hyvinvointi Petäjävedellä on loistavat harrastusmahdollisuudet. Nro 14 2.4.2025 Sivu 13 Kuntaja aluevaalit 13.4.2025 Petäjäveden Keskusta Vaihda keskelle Vaihda keskelle – äänestä keskustaa Hyvä ystävä! Maata kiertäessä kuulee, mitä ihmiset ovat mieltä
6 Olen 68-vuotias insinööri ja avainasiakaspäällikkö. Ammatiltani olen maanviljelijä, taksiautoilija. Sivu 14 Nro 14 2.4.2025 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITTEEN MAKSAVAT KESKUSTAN PETÄJÄVEDEN KUNTAYHDISTYS RY JA LIITTEESSÄ MAINOSTAVAT YRITYKSET Petäjäveden ehdokkaat Hanna Hautamäki maatilayrittäjä, tradenomi (AMK) Kirkonkylä Heli Kokkonen koulunkäynninohjaaja Kirkonkylä Anni Huuskonen (sit.) myyjä, opiskelija Halkokangas Juha Kortemäki agrologi, yrittäjä Kuivasmäki Jari Koskenranta avainasiakaspäällikkö, insinööri Kirri 2 3 4 5 Olen 51-vuotias kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnallisina luottamusmiestehtävinä ollut tällä vaalikaudella muun muassa kunnanhallituksen jäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Minulle ovat siis tärkeitä lapset ja nuoret heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa. Toimivat ja turvalliset työtilat, riittävän pienet opetusryhmät, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten huomioiminen sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta ovat avainasemassa, kun puhutaan laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä. Olen 56-vuotias perheenisä Kuivasmäeltä. Päätöksenteossa tärkeää on asioiden perusteellinen selvittäminen ja erilaisten vaihtoehtojen punnitseminen yhteistyössä muiden päättäjien kanssa. Myös lautakuntatyöskentely on tullut tutuksi ollessani nuorisovaltuuston edustajana hyvinvointilautakunnassa. Tällä hetkellä työskentelen myyjänä paikallisessa kaupassa, mistä olen varmasti monelle tuttu kasvo. Luottamustehtävät ovat arjessani tärkeässä roolissa. Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen kunnan asukkaille on erittäin tärkeä tehtävä tulevalla valtuustokaudella. Meillä on turvattu laadukkaat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resurssit ja erityisen iloinen olen lukiokoulutuksen kehittämisestä. Minulla on kahdeksan lasta ja seitsemän lastenlasta. Koen, että pitkä kokemus luottamustehtävissä on hyväksi päätöksenteossa aikana, jolloin pienten pitäjien olemassaolo on uhattuna. Olen Heli Kokkonen. Päätöksenteossa haluan olla rakentava ja yhteistyökykyinen toisten päättäjien kanssa. Koulutukseltani yo-agrologi. Unelma kehittyvistä ja aktiivisista teollisista toimijoista Palvalahteen soisi jo tulevalla kaudella toteutuvan. Tämän valtuustokauden aikana olen tehnyt kolme valtuustoaloitetta: vauvarahasta vuonna 2021, elinvoimaselvityksestä vuonna 2023 ja viimeksi lasten kotihoidon kuntalisästä 2025. Tulevalla kaudella tärkeitä asioita ovat talouden tasapainottaminen, mutta samaan aikaan kunnan elinvoiman, erityisesti yrittäjyyden kehittäminen. Itsenäinen kunta riittävien peruspalvelujen ohella on tärkeä. Toimin nuorisovaltuustossa tällä hetkellä neljättä vuotta, joista viimeiset kaksi vuotta ovat kuluneet varapuheenjohtajana. 2272. Päämäärän eteen lupaan tehdä jatkossakin työtä. Koen myös monipuolisten ja monen ikäisille suunnattujen kulttuuripalveluiden tuottamisen tärkeänä. Valtuustoaloitteilla on tarkoitus selvittää perusteellisesti kyseisten asioiden hyödyt kunnalle ja kohderyhmille. Nuoresta iästä huolimatta olen saanut olla ajamassa petäjävetisten nuorten asioita jo usean vuoden ajan. Elinkaaren eri vaiheessa olevien kuntalaisten tarpeet ovat jatkossakin oltava päätöksenteon keskiössä. Tällöin saisimme työtä ja verotuloja. Työni ohella opiskelen liiketoimintaa ja minun on määrä valmistua merkonomiksi loppuvuodesta 2025. Muutin Petäjävedelle yhdessä perheeni kanssa vuonna 2006 ja näin ollen olen saanut kasvaa rauhallisessa ja luonnonläheisessä kunnassa lapsesta aikuiseksi. Petäjävesi tarjoaa lapsille ja nuorille hyvät edellytykset niin koulutukseen kuin harrastuksiinkin. Olen 20-vuotias petäjävetinen nuori. Petäjävedellä on päätöksenteossa tärkeää ymmärtää kunnan taloudentila, mutta kuntaa pitää myös uskaltaa kehittää ja panostaa tulevaisuuteen. Valtuustossa olen ollut vuodesta 2004. Minulle tärkeitä teemoja ovat laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. Maaseutu ja luonto pitää nähdä kunnassamme mahdollisuutena, joista saamme hyvinvointia elinkeinoelämään ja asumiseen. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme aikuista lasta puolisoineen. Kotona olin hoitamassa heitä 17 vuotta ennen kuin palasin työelämään. Palveluja tulisi jatkossakin olla monipuolisesti eri-ikäisille vauvasta vaariin. Nuorissahan on tulevaisuus! Petäjäveden keskustan 16 ehdokasta, numeroilla 2-17, ovat eri ikäja ammattiryhmistä sekä kyläkunnilta. Valmistuin ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta keväällä 2024. Olen aktiivisten luottamushenkilötoimieni aikana ollut koulutus-, sivistysja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana sekä kolmena kautena valtuutettuna. Toimin myös veljeni läheishoitajana. Olen paneutunut sivistyksen asioihin ja pyrkinyt viemään niihin liittyviä asioita päätöksenteossa eteenpäin. Hoidan matkailuja metsätilaa, koulutukseltani olen tradenomi. paljasjalkainen petäjävetinen ja työskentelen Petäjäveden yläkoulussa. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat keskeisessä osassa lapsen ja nuoren elämää, minkä vuoksi niihin tulee panostaa kunnassamme jatkossa yhä enemmän. Toimin Keskimaan hallintoneuvostossa, Petäjäveden vanhan kirkon säätiössä, Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuustossa, paikallis-, piirija valtakunnan tasolla Maaja kotitalousnaisissa. Esimerkiksi Petäjävedellä järjestettävät konsertit, Taidetila Toinilan sekä Petäjäveden oman teatterin toiminta ovat sellaisia palveluita, joiden tukemista ja kehittämistä tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa
Metsäkulman kyläyhdistyksen toiminnassakin pyrin ajan salliessa olemaan mukana. Vapaa-ajalla tykkään liikkua metsässä, pyöräillä, hiihtää tai käydä uimassa. Eläimet ovat koko perheelle tärkeitä ja meillä häntäänsä heiluttaa kaksi noutajakoiraa. Laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ylläpitäminen on arvokasta, jotta jatkossakin olisimme perheystävällinen kunta. Olen 31-vuotias Metsäkulmalla asuva maarakennusalan yrittäjä. Olen myös aktiivinen toimija MLL:n paikallisyhdistyksessä sekä Halkokankaan asukasyhdistyksessä, molemmissa yhdistyksissä myös hallituksen jäsenenä. Mielestäni on tärkeää, että uskallamme satsata kunnalle tärkeisiin vetovoimatekijöihin. Omaa hyvinvointiani ylläpidän myös hevosja koiraharrastusten parissa sekä kesäisin puutarhatöissä. Perheiden tukipalveluiden on toimittava, ja kunnalla on oltava tahtoa panostaa lapsiin ja nuoriin. Taloudenpidon tulee olla kestävää ja kauaskatseista, vain siten pystymme säilyttämään itsenäisyyden ja peruspalvelut kunnassa. Haluan vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea paikallisia yhdistyksiä, liikuntaa ja kulttuuria sekä luoda lisää mahdollisuuksia ihmisten kohtaamisille. Näen yhdistystoiminnan erittäin tärkeänä kuntalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajana. intohimoni on maisemanhoito, jossa auttavat lampaat. Opiskeluvuosien ja projektiluontoisten töiden jälkeen olen palannut kotipaikkakunnalle pysyvästi. Valtuustoaloitteeni kunnan jätehuollon selvityksestä on ollut yksi isoimpia ja omalla tavallaan antoisimpia asioita, joita olen saanut ajaa viime vuodet eteenpäin. Turvallisuus on yhteinen asia. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme lasta. Arkeni koostuu lähinnä yrityksen ja kotitilan töistä. Jokaisella kunnalla on oma identiteettinsä ja historiansa. Pienimuotoisesti olen taas herätellyt sivutoimista yritystoimintaa Olen isä, puoliso ja yrittäjä Kintaudelta. Olen syntyjäni petäjävetinen ja kotikunnan asiat ovat tuntuneet minulle aina tärkeiltä ja merkityksellisistä. liikunnan parissa. Jokainen lapsi on oikeutettu harrastuksiin, turvalliseen lapsuuteen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä koulupolullaan riittävään tukeen tarpeen mukaan. Haluan varmistaa, että kunnassamme panostetaan turvallisiin liikennejärjestelyihin, ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön. Hyvä kunta on sellainen, jossa jokainen tuntee itsensä tärkeäksi ja pidetään toisista huolta. Yhteistyö yli kuntarajojen on kannatettavaa tiukassa taloustilanteessamme. Jokaisella on oikeus turvalliseen elinympäristöön. Päätöksentekijänä katson pidemmälle tulevaisuuteen ja haluan tehdä rohkeaa sekä innovatiivista politiikkaa, jossa keskiössä on kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi. Petäjäveden kunnassa on potentiaalia ja kilpailukykyä, kunhan vain osaisimme markkinoida ja näyttää sen myös ulospäin! Siinäpä tulevien vuosien haaste, jonka olen itse valmis ottamaan vastaan. Päiväkotien ja koulujen on oltava turvallisia ja hyvin resursoituja. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja nuoriin tulee panostaa. Yhteisöllisyys lisää hyvinvointia. Haluan varmistaa, että perinteet ja paikallinen kulttuuri säilyvät, mutta samalla uskallamme kehittää uusia ratkaisuja tulevaisuuteen. Elinvoimainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Petäjävedellä on hyvä lasten kasvaa ja panostukset lapsiperheiden palveluihin kannattaa. Kunta, jossa välitetään, on kunta, jossa viihdytään. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Nyt ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna olen pyrkinyt ajamaan oikeudenmukaista ja maalaisjärkistä politiikkaa, jossa mahdollisimman monen kuntalaisen etu olisi kärjessä. Petäjäveden tulisi houkutella etenkin lapsiperheitä kuntaan. Lisäksi perheeseeni kuuluu aviomies ja koira. Kaikkien kuntalaisten asiat vauvasta vaariin ovat minulle yhtä tärkeitä. Töissä olen hyvinvointialueella ikäihmisten omaishoidon asiakasohjaajana. Pienet ja keskisuuret yritykset luovat työpaikkoja ja palveluita, joita tarvitsemme. Tavoitteeni on edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kunnan päätöksenteossa. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Haluan tehdä töitä sen eteen, että meidän kunnassamme arki on sujuvaa, turvallista ja yhteisöllistä, että perheet saavat tarvitsemansa tuen, yrittäjillä on mahdollisuus menestyä ja lähipalvelut säilyvät. Haastavasta työmaasta selviäminen on aina palkitsevaa ja tuo hymyn huulille. Haluan helpottaa yrittäjyyttä ja varmistaa, että kunnassamme on toimivat palvelut ja infrastruktuuri yrityksille. Elämäni on monipaikkaista sisältäen työn maatilatarkastajana Pirkanmaan ELY-keskuksessa ja vapaa-ajan puuhastelua pienellä maaja metsätilalla Mänttä-Vilppulassa. Maaseudun elinvoimaisuus on tärkeää ja siksi meidän tulee olla kannustavia maaja metsätalouden harjoittamiselle, sekä mahdollistaa asuminen ja eläminen kyliemme perukoillakin.. Luonto on minulle tärkeä hyvinvoinnin lähde ja lähiretkeily on yksi perheemme mieluisista harrastuksista. Nro 14 2.4.2025 Sivu 15 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITTEEN MAKSAVAT KESKUSTAN PETÄJÄVEDEN KUNTAYHDISTYS RY JA LIITTEESSÄ MAINOSTAVAT YRITYKSET Minna Leppämäki maatilatarkastaja, agrologi (AMK) Olkkola Kristiina Makkonen asiakasohjaaja, terveystieteiden maisteri Halkokangas Juho Puukkolehto yrittäjä Kintaus Tuuliamaria Saarinen etsivä nuorisotyöntekijä yhteisöpedagogi Karikonkylä Simo Sarava yrittäjä Metsäkulma 9 11 10 8 7 Olen 45-vuotias perheenäiti Olkkolasta. Kuntataloudelle parasta olisi uudet asukkaat ja yritykset, joten siksi kannatankin helppoa ja sujuvaa rakentamista, niin taajamakuin haja-asutusalueille, sekä yrittäjämyönteistä suhtautumista nykyisiin ja tuleviin yrittäjiin. Meidän kunnassamme pitää voida elää hyvää elämää, tehdä työtä, kasvattaa lapsia ja vanheta arvokkaasti. Tilan töissä suurin Olen 32-vuotias kolmen varhaiskasvatusikäisen lapsen äiti. Erityisen huolissaan olen siitä, onko meillä tulevaisuudessa kuntalaisia. Toivon että jatkossakin luonnosta pidetään huolta ja kuntalaisten hyvinvoinnin eteen tehdään pitkäjänteistä työtä. Mieluisimpia töitä ovat metsätyöt, mutta nautin myös rakennustyömaista, joissa pääsen toteuttamaan itseäni ja saan olla erillaisten asiakkaiden kanssa tekemisissä. Kunnioitetaan historiaa, mutta katsotaan eteenpäin. Lähipalveluista tulee pitää kiinni ja yhteistyötä tiivistää eri toimijoiden välillä. Haluan päätöksiä, jotka tukevat meitä kuntalaisia, vahvistavat paikallista elinvoimaa ja pitävät huolen siitä, että kunnassamme on hyvä asua tänään ja huomenna. Olen yhteisöpedagogi ja työskentelen tällä hetkellä etsivänä nuorisotyöntekijänä. Petäjävedellä arvostan myös yhteisöllisyyttä sekä monipuolisia liikuntamahdollisuuksia sekä laadukasta varhaiskasvatusta. Päätöksenteossa on kuunneltava asukkaita ja huomioitava eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden tarpeet. Minulle sydämen asia on, että lapsiperheiden palvelut kohtaavat tarpeet ja palvelut ovat laadukkaita. Varmistaaksemme lasten oikeuksien toteutumisen mielestäni Petäjäveden tulee ottaa lapsiystävällinen kunta -malli käyttöön. Vapaa-aikani kuluu monipuolisesti liikkuen ja perheen kanssa aikaa viettäen
Lupaja tarkastuslautakuntien pj Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) pj Muistakaa käyttää äänioikeuttanne! 2336. Arvostamiani asioita ovat perhe, koti ja isänmaa. Petäjävedellä on erinomaiset harrastusmahdollisuudet kaiken ikäisille ihmisille, joihin kunta ja järjestöt ovat panostaneet pitkäjänteisesti. Näin on käynyt myös Petäjävedellä. Mielestäni julkinen terveydenhuolto on ehdottomasti saatava säästymään Petäjävedellä, sekä elinkeinopolitiikan on oltava maanläheistä ja ripeää toimintaa. Mieleltäni ja ajatuksiltani olen innovatiivinen ja positiivinen. Petäjävesi on syntymästä asti ollut kotikuntani ja näin ollen tärkeä sellainen menestyvänä, hyvinvoivana ja itsenäisenä kuntana. Petäjävedellä arvostan kaunista luontoa, luontokohteiden kunnossapitoa ja ympäristöstä huolehtimista. Kunnan luottamustoimissa olen toiminut tällä kaudella kuntarakennelautakunnassa ja edellisellä kaudella lupalautakunnassa. Ennen viimesyksyistä eläkkeelle jäämistäni työkokemusta on kertynyt monipuolisen ja pitkän työuran aikana muun muassa liiketoiminnan opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa, projektinpäällikkönä ja maatilayrittäjänä. Tätä tukee tietysti kunnallisalan opinnot Tampereen yliopistossa. Päätökselleni antoi turvallisuutta myös se, että olen toiminut kolmessa kunnassa kunnanjohtajana ja nuorena miehenä valtuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana, silloin Taivalkoskella. Työskentelen Puolustusvoimissa Tikkakoskella viestiupseerin tehtävässä. Lisäksi olen LähiTapiola Keski-Suomen hallintoneuvoston jäsen, sekä J&J Trukit Oy:n ja Rengasliike Paussu Oy:n yrittäjä. • Tarvitsemme uusia asukkaita ja yrityksiä siksi ketterät kaavat ja liukkaat luvat. Petäjäveden tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita minulle ovat oman pitäjän yrittämisen tukeminen, lastenja nuorten koulutuksen tukeminen, palveluiden turvaaminen kuntalaisille vähintäänkin nykyisellä tasolla sekä sivukylien elinvoimaisuuden pysyminen ja elvyttäminen. Pidän tärkeänä myös peruspalvelutason ylläpitämistä ja yrittäjyyden vahvistamista kunnassa. Silloin jokainen äänioikeutettu pääsee äänestämään omaa ehdokastaan seuraavalle nelivuotiskaudelle valtuustoihin. mikkotiirola.com Laitetaan Petäjäveden markkinointi kuntoon ja asukasluku nousuun! Olen asunut Petäjävedellä 13 vuotta ja viihtynyt täällä erinomaisesti mieheni, kuuden lapsen ja koiran kanssa. Olen 50-vuotias YläKintauslainen. Tätä päätöstäni on tukemassa tunne siitä, että koin ehdokkuudet kotikunnassa kunniatehtäviksi. Osallistumalla voi vaikuttaa ja teot lähtevät ihmisten aktiivisuudesta ja osaamisesta. Lautakuntien rooli kunnan toimivan elinympäristön, palveluiden ja asukkaiden arjessa on erittäin tärkeää. Arvostan vastuullista, luotettavaa ja sujuvaa toimintaa niin yksilön, kunnan ja eri yhteisöjen toimissa. Kuntapolitiikassa haluan edistää avointa ja rakentavaa vuoropuhelua, jotta yhteiset päämäärät saavutetaan kestävällä ja taloudellisella tavalla. • Verkostoja maakunnan ja valtiovallan suuntaan. Kuntarakennelautakunnan jäsenenä työskentelyn olen kokenut tärkeänä vaikuttamisen keinona. Harrastan luonnossa kävelyä ja kudontaa kansalaisopiston mainiossa ryhmässä Metsäkulman koululla. Janne Tiainen yrittäjä Kuivasmäki Olen 36-vuotias perheenisä ja yrittäjä Kuivasmäeltä. Kuntien tilanne on maassamme viime vuosina vaikeutunut merkittävästi. Ensimmäisellä valtuustokaudellani olen toiminut hyvinvointilautakunnan jäsenenä ja Petäjäveden edustajana joukkoliikennelautakunnassa. Ajattelen, että olen saanut elämäni aikana hyvän kuntakokemuksen. Mikäli tulen valituksi valtuustoon, haluan hyvällä yhteistyöllä olla vaikuttamassa kunnan talouden tasapainottamineen, kunnan elinvoimaisuuteen, yrittäjyyden työpaikkojen edellytysten kehittämiseen ja kuntalaisten lähipalveluihin. Asun ja työskentelen maatilallamme Petäjäveden Piesalankylällä yhdessä puolisoni, tyttäreni ja lapsenlapsen kanssa. Neljännen, eli meneillään olevan kauden nautin varavaltuutetun roolista. Kulttuuripalvelut, ladut, kuntosali, avanto ja muut liikuntapaikat ovat Petäjävedellä erinomaiset ja sellaisina niiden tulisi pysyä tulevaisuudessakin. Meidän kuntamme taloutta on heikentänyt muuttoliike, eli väestön väheneminen ja soteuudistus. Olen 57-vuotias metsänhoitaja Kuivasmäen Kaupista. • Kohtuutaloutta ja elinvoiman vahvistamista edessä ovat tiukat ajat. Myönteinen suhtautuminen rakentamiseen, yrittämiseen ja perheisiin ovat kunnan elinvoiman kannalta ehdottoman tärkeitä. Käy kotisivuillani www. Näiden vuosien aikana kunta on tullut tutuksi monesta näkökulmasta ja haluan nyt olla omalta osaltani rakentamassa tätä kuntaa viihtyisäksi asuinpaikaksi. Perheeseeni kuuluu vaimo Marika, poika Mikko ja tytär Miina sekä kuusi koiraa. Järjestötoiminta maaseutuseurassa on myös tärkeä harrastus ja samalla maaseudun ihmisten kohtaamispaikka. Petäjäveden säilyminen itsenäisenä kuntana on tavoite, mikä on pidettävä mielessä päätöksenteossa. Kunnallispoliitikassa olen ollut mukana vuosina 2012-2024, sivistys-, tarkastusja hyvinvointilautakunnissa. Koulut, varhaiskasvatus ja kirjasto ovat minulle arvokkaita teemoja, ja pidän tärkeänä, että kunnan palvelut ovat jatkossakin laadukkaat ja helposti saavutettavat. Luottamustoimissa haluan olla vaikuttamassa tulevallakin vaalikaudella Petäjäveden asukkaiden arjen hyvinvointiin ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen omalla panoksellani. Ajattelen, että valtuusto päättää kunnan uudesta strategiasta, joka ohjaa päätöksenteon konkreettisiin tavoitteisiin. Petäjäveden seurakunnan luottamustoimissa jäsenenä olen toiminut useita vuosia. Nämä ovat osaltaan kunnan vetovoimatekijöitä uusien ja olemassa olevien asukkaiden näkökulmasta. Sivu 16 Nro 14 2.4.2025 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITTEEN MAKSAVAT KESKUSTAN PETÄJÄVEDEN KUNTAYHDISTYS RY JA LIITTEESSÄ MAINOSTAVAT YRITYKSET Teppo Sirniö bussinkuljettaja, kunnanjohtaja emeritus Kirkonkylä Mikko Tiirola matsänhoitaja, maaja metsätieteiden maisteri Kuivasmäki Outi Vanhatalo opettaja filosofian maisteri Kirkonkylä 15 16 17 Minna Taipale maatilayrittäjä, tradenomi (YAMK) Piesaskylä Mika Tenhunen (sit.) kapteeni, opistoupseeri Ylä-Kintaus 14 13 12 Huhtikuun kunnallisja aluevaalipäivä lähestyy. Kun minulta kysyttiin, voisinko olla kunnallisja aluevaaleissa ehdolla valtuutetuksi, niin harkinnan jälkeen allekirjoitin suostumuksen. Harrastan metsästystä, metsänhoitoa, mopoilua, opiskelua, autojen ja erilaisten laitteiden ropaamista. • Käytetään maalaisjärkeä järkeviä päätöksiä Petäjäveden parhaaksi – järjellä on juuret. Olen ollut Petäjäveden kunnanvaltuutettuna, sekä muissa kunnan luottamustehtävissä kolme kautta