Itse en silloin vielä
osannut yhdistää oireitani
homeeseen tai huonoon
sisäilmaan; siihen aikaan
asiasta ei puhuttu niin
yleisesti kuin nyt, Heli
Laitinen kertoo.
Laitisen oireet varmistuivat sisäilman aiheuttamaksi sairaudeksi
syksyllä 2009.
. Teija, Irmeli,
Pekka ja Niina ovat joutuneet painimaan sisäilman
aiheuttaman sairauden
kanssa, jokainen omalla
tavallaan.
Näyttely on syntynyt
valokuvataiteilija Isla
Rasinkankaan ja Turun
seudun sisäilmasta sairastuneiden yhteistyönä.
Valokuvien kautta sairastuneet ovat halunneet
sekä käsitellä asiaa itse
että tehdä sitä tunnetuksi.
Rasinkangas on myös itse
sairastunut sisäilmasta ja
joutunut muun muassa
asumaan välillä teltassa
ja hävittämään kaiken
irtaimistonsa; jäljelle jäi
vain pari kattilaa ja kamera.
Näyttely koostuu neljän sairastuneen pienistä
kertomuksista ja valokuvista. Kymmenen vuotta
sitten tätä pidettiin vain
neuroottisten naisten korvien välissä olevana vikana. Aloin saada oireita kymmenisen vuotta sitten.
Olin jatkuvasti kipeänä, flunssa muuttui poskiontelotulehdukseksi tai
keuhkokuumeeksi ja söin
todella monta antibioottikuuria. Arjessa tulee vastaan monia juttuja, joita ei osaa
ajatellakaan, jos ei ole
altistunut homeille. Näyttely on kiertänyt eri puolilla Suomea.
Meille se tuli Oulusta. minulla on asiat hyvin moneen muuhun sairastuneeseen verrattuna, Laitinen sanoo.
tekisin mielelläni täyttä
työaikaa, mutta en voi.
Sisäilmasta sairastuneiden sairaus ei näy
ulospäin ja siksi sairastuneet kohtaavat vieläkin
epäluuloja.
. Silloin, kun
tilanne oli pahimmillaan,
jos olin vaikkapa pari
tuntia paikassa, jossa oli
sisäilmaongelmia, minulle nousi korkea kuume ja
jouduin sairauslomalle
pitkäksi aikaa. Siinä neljä sisäilmasta sairastunutta
kertoo valokuvin ja sanoin
omasta elämästään sairauden kanssa. Teen myös
lyhennettyjä työpäiviä;
56. Niistä ajoista asen-
neilmasto on muuttunut
paljon ja myös tietoa on
tullut todella paljon lisää.
Melkein jokainen tietää
jonkun altistuneen, Laitinen toteaa.
Näyttely kertoo neljän sairastuneen elämästä
Irmelille sairastuminen aiheutti tyhjyyden tunteen.
Petäjäveden kirjastolla
on tammikuun ajan esillä
Näkymättömät . erilaisia ärsytysoireita eli limakalvot alkavat kutista, nenä vuotaa,
ääni menee ja muutenkin
tuntuu epämiellyttävältä.
Saan oireita jopa kassajonossa, jos edelläni seisoo
ihminen, jonka vaatteisiin
on jäänyt homeenhajua
kotoa tai työpaikalta, Laitinen kertoo.
. Joku
tuo esille sairastumisen
nostamia tunteita, toinen
taas lähestyy asiaa konkreettisesti.
. Ymmärrän hyvin
ihmisiä, jotka masentuvat diagnoosin saatuaan. Nyt kun koti on
kunnossa, pystyn vierailemaan paikoissa, joissa
on huono sisäilma, mutta tunnen kyllä sen heti
kropassani. sisäilmasairaus valokeilassa
-näyttely. vuosikerta
TIINA LAMMINAHO
Heli Laitinen sairastui sisäilmasta kymmenisen vuotta sitten. Halusin tämän Petäjäveden
kirjastoon paitsi omien
kokemusteni takia, myös
siksi, että aihe on ajankohtainen Petäjävedellä
Sisäilmasta sairastuneet
ry:n asuinaluehankkeen
Autossa asuminenkaan ei ole vierasta sisäilmasta
sairastuneille.
takia, kirjastonjohtaja Heli
Laitinen toteaa.
Sisäilmasta sairastuneet ry suunnittelee
asuinaluetta Ylä-Kintau-
delle; tarkoituksena olisi
rakentaa muun muassa
vuokra-asuntoja ja hätämajoitustilaa sisäilmasta
sairastuneille.-TL. Joudun menemään
sairauden ehdoilla. Hän
totesi minulla homeen aiheuttaman astman ja käski
muuttaa heti pois sieltä,
missä asuin silloin.
Laitisen onneksi kyseessä oli vuokra-asunto
ja uusi, puhdas koti löytyi
nopeasti.
. päivänä
Sairauskierre paljastui
homeen aiheuttamaksi
Tiina Lamminaho
. Tarinat ovat erilaisia, samoin kuvat. Ja se
on ehkä juuri hankalinta,
kun joutuu hyväksymään
sen, että kaikkia elämäänsä koskevia päätöksiä ei
voi tehdä itse, vaan sairaus tekee päätökset. . Monelta voi mennä sairauden
takia omaisuus ja jopa parisuhde . Nro 01 - 04.01.2006
PETÄJÄVESI
- PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU -
Sivu 08
Irtonumero 1,50 euroa
Nro 3 - 2016
Keskiviikkona tammikuun 20. Jotkut ovat joutuneet asumaan jopa autossa
tai teltassa.
Koko elämä
sairauden ehdoilla
Laitiselle jäi homealtistuksesta pysyvä terveyshaitta.
. Nyt saan
?vain. Olen
esimerkiksi etsinyt neljä
vuotta pienempää ja halvempaa asuntoa, mutta en
ole löytänyt sellaista, jossa
voisin asua. Toki mekin jouduimme uusimaan irtaimiston,
mutta emme joutuneet tilanteeseen, jossa moni on;
omakotitalo, jossa ei voi
asua, ei mene kaupaksi,
tai uutta puhdasta kotia ei
löydy monen muutonkaan
jälkeen. Rupesin epäilemään
jotain sellaista ja soitin
neuvoviin puhelimiin;
esimerkiksi Asumisterveysyhdistykseltä ja Hengitysliitosta saa neuvoja.
Kun sain lisää tietoa, hakeuduin keuhkosairauksien erikoislääkärille, joka
on perehtynyt sisäilmasta
sairastuneiden asiaan
Asematie 6, Petäjävesi
- päätoimittaja Suvi Kallioinen (äitiyslomalla)
- vs. mennessä sähköpostilla osoitteeseen keulink@keulink.fi.
Metsäpäivän aikana voi tutustua metsäkonekuljettajakoulutuksen tiloihin ja koneisiin osoitteessa Miilutie
2. Palapeli on seurakunta. päätoimittaja Hanna Mäkinen puh. Esimerkiksi Petäjävedellä työttömyysaste oli
marraskuun lopussa 13,9 prosenttia. Tai jos nyt yhden asian sanon, niin se on
ihan täydellinen kuusi.
Vaikka kuinka monta
vuosikymmentä on yritetty metsästää sitä ja nyt
löytyi. 9 -vuotiaiden lasten vanhemmille. Nro 3 - 20.01.2016
Sivu 02
Työn avulla kiinni uuteen elämään
www.petajavedenseurakunta.fi petajaveden.seurakunta@evl.fi
Tässä lehdessä kerrotaan Petäjävedelle sotien jälkeen
muuttaneesta siirtoväestä, karjalaisista. Tarkoituksena on yhdessä ohjaajien ja toisten vanhempien
kanssa edistää lapsen ja vanhemman välistä myönteistä
vuorovaikutusta sekä vahvistaa vanhemman omaa
uskottavuutta kasvatustilanteissa. tammikuuta mennessä puhelinnumeroon 050-5947710
tai sähköpostilla marjatta.koivistoinen@petajavesi.fi.
Metsäpäivä kutsuu eri alojen
paikallisia yrittäjiä esittäytymään
?Minä en sinua unohda?
Petäjävedellä 13.2.2016 kello 12-16 järjestettävä
Metsäpäivä tarjoaa paikallisille, eri aloja edustaville
yrityksille mahdollisuuden esittäytymiseen ja verkostoitumiseen. Turvapaikanhakijoilla on ammattitaitoa, jonka hyödyntäminen
olisi kaikkien etujen mukaista.
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa
ilman oleskelulupaa, kun turvapaikkahakemuksen
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Joka aamu on
armo uus, miksi
huolta siis kantaa!?
(Virrestä 547)
Pe 22.1. tammikuuta. Tätä taustaa vasten
suomen kieltä vasta opettelevan voi olla hankala päästä
palkkatyöhön käsiksi.
Onneksi työtä on mahdollista tehdä jo ennen varsinaista työllistymistä. 050 433 8300
- toimittaja Tiina Lamminaho, puh. Mukana kanssasi on seurakunnan työntekijöitä
sekä pari pyydettyä, lyhyttä surukertomuksen esittäjää.
Illan jälkeen on mahdollista perustaa sururyhmä, joka
kokoontuu kevään ja syksyn aikana muutaman kerran
säännöllisesti.
Tervetuloa osallistumaan keskiviikkona 27.1.16 klo
18.00 seurakuntakodille!
-Seppo Ojala
koristeet ja kiinnittää kynttilät. Ilta päättyy tarjoiluun ja vapaaseen seurusteluun. Rantatie 3.
Su 24.1.2016 klo 16 jumalanpalvelus Petäjäveden liikekeskuksessa, puhuu Ilkka Pihlajamäki.
Järj. Sanoi tulevansa, jos neljäänkymmeneen pakkasasteeseen mennään. Työ edistää kotoutumista, ja työn tekeminen
on myönteinen viesti kantaväestön suuntaan. Jos asiakirjaa ei ole,
ansiotyötä saa tehdä, kun hakemuksen tekemisestä on
kulunut kuusi kuukautta.
Ensimmäiset turvapaikanhakijat tulivat Petäjävedelle marraskuun alussa. Ja Robin laulaa: Sä
oot mun puuttuva palanen...
-Pia Jussila
S-Market Petäjävesi, Karikontie 2
ma-pe klo 7-21, la 7-18 ja su 12-18
Vanhempana vahvemmaksi
-ryhmään ehtii vielä
Tammikuun lopussa alkavaan Vanhempana vahvemmaksi -ryhmään ehtii vielä ilmoittautua. - Young Wednesday : matka
Laukaaseen ilmoittautuneille, muuten ei
toimintaa pappilassa viikolla 4.
Kuollut: Kerttu Helena Rautiainen, 85 v ja
Raimo Eelis Jussila, 77 v.
Pe 22.1.2016 klo 18 Ankkuri-ilta. Työtoiminnan puitteissa
turvapaikanhakijat voivat osallistua esimerkiksi lähiseudun pihatalkoisiin. Ja taivaassa iloitaan.
Vertaus on ontuva muun muassa siksi, että
palapelissä on tietty määrä paloja, mutta seurakuntaan mahtuu niin paljon ihmisiä, kun on tulijoita.
Mutta pääajatus onkin siinä, että palan löytyessä
paikoilleen Jumala iloitsee. Palkitsevaa, koska palan loksahtaessa
paikoilleen erityisen pitkän etsinnän jälkeen, ilon
tunne on suuri.
Palapelin kokoamista voi verrata Jumalan
kaitsemiseen. Ryhmän ohjaajina
toimivat psykologi Reetta Rantala ja kunnan perhetyöntekijä Marjatta Koivistoinen.
Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Luovutetuilta
alueilta oli lähdettävä evakkoon, jätettävä koti ja sinne
rakentunut elämä taakse. Varsinkin
rintamalla palvelleiden mieleen oli varmasti jäänyt
paljon sellaista, mikä oli paras vain yrittää unohtaa.
Tuossa tilanteessa tehokas lääke moneen ongelmaan
oli työ. Ryhmään voi ilmoittautua 15. Ohjattua luistelua, leikkiä ja pelailua
kaikenikäisille lapsille ja perheille. klo 18-20 Kids´ Friday srk-kodilla.
Su 24.1. 030 39778 (arkisin klo 8-18)
tai tilaajapalvelu@yap.fi
Lehden näköisversio
www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis. Ei nappaa, niin
kuin nykynuoret sanovat.
Viikon pakina: Tosi talvea
Joulusta on nyt sen verran aikaa kulunut, että en viitsi
muistella. Hevosajelu päättyy
muusta ohjelmasta poiketen noin kello 15 aikaan.
Järjestämme illan omaistaan kaipaaville sekä elämässään suurempia tai pienempiä menetyksiä sureville.
Käsittelemme surun ja kaipauksen tunteita kertomusten, musiikin ja hiljaisen mietiskelyn kautta. Hajallaan
olevat palat ovat ihmisiä. Talkootyöideat ja kutsut ovat
tervetulleita, kerrotaan vastaanottokeskuksesta.
- Hanna Mäkinen
- PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 -
www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry
Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki noin 2 000 kpl
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Toimitus: avoinna ma-ke klo 9-12
sekä sopimuksen mukaan, os. Kolmen kuukauden rajapykki
tulee monelle vastaan jo helmikuussa.
Työpaikan saaminen on tänä päivänä haaste kenelle
tahansa. Voit niin
halutessasi kertoa oman kokemuksesi tai osallistua hiljaisemmin. Ikävää ei ehtinyt potemaan, eikä järkyttävien
tapahtuminen kertaamiselle jäänyt liikaa aikaa, kun
tehtävänä oli loppumaton määrä työtä.
Nykypäivän Suomessa on tarvetta työlle, jonka
tekemiseen voivat uppoutua esimerkiksi turvapaikanhakijat. klo 14.30 Lähetysnaiset srkkodilla.
Ke 27.1. Tai jos käy, niin sitten on
maailman kirjat sekaisin.
Vuosi alkoi kylmästi ja jatkuukin sellaisena jonkin
aikaa. Tavarat
säilyivät pihalla sen aikaa, kun pakastin suli. Metsäpäivään ilmoittaudutaan 30.1. Sieltä
nimittäin napattiin viime viikolla se idea, että sulatettiin pakastinkaappi näillä pakkasilla. Maksu vain 3?/
kerta, maksuohje: lähetä sana LKOULU tekstiviestinä numeroon 16323.
JYP Juniorit, Kunnan liikuntatoimi
-
tekemisestä on kulunut kolme kuukautta, mikäli turvapaikanhakijalla on voimassa oleva rajanylitykseen
oikeuttava matkustusasiakirja. alv 24%)
Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. Helluntaiseurakunta
LASTEN LUISTELUKOULU
Sunnuntaisin klo 14-15 Miilulammen jääkiekkokaukalossa. Se on myös hyvin hidasta, mutta
palkitsevaa. klo 13 Sanajumalanpalvelus srkkodilla / Rahkonen, Kulju.
Ma 25.1. Ryhmä on
tarkoitettu 3 . - Klo 18 srk-kodilla ?MINÄ
EN SINUA UNOHDA!. Oksia tarpeeksi,
neulaset sopivan pörröiset
(metsäihmiset tietävät
kyllä, mitä tarkoitan) ja
rakenne tanakan tukeva.
Siihen oli hyvä ripustaa
-Käpytikka. Kokoontumiset ovat tiistai-iltapäivisin Kirkonkylän koululla,
ensimmäinen kokoontuminen on kuitenkin torstaina
28. Luultavasti ensi vuonna
ei käy yhtä hyvä munkki. Oman lisänsä toivat
sota-aikaan liittyneet muistot ja kokemukset. klo 18 Miestenpiiri Niemisellä, Vanhankirkontie 1. Ei ollut
edes kiirettä kuskata niitä takaisin niin kuin yleensä
lauhemmilla sulatuskeleillä.
Minulle on soitettu ja kysytty ensi kesän ilmoista.
En ota kantaa nyt mihinkään. Vastaanottokeskuksessa otetaan vastaan
myös talkootyötarjouksia. Palaan asiaan sitten
helmikuun puolella, jos silloinkaan. 014 854 240
toimitus@petajavesilehti.fi,
etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi
Sanomalehtien Liiton jäsen
Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 58e, määräaikainen 3kk 28e
Tilausasiat: puh. Ilta omaistaan
kaipaaville. Ohjelmassa on myös metsäaiheinen tietovisa ja
katsaus metsäalan koulutuksen tulevaisuudennäkymiin
Petäjävedellä.
Ulkona tarjolla on Eine Rautasaaren moottorisahaveistosnäytös, vauhdikasta koiravaljakkoajelua ja
rauhallisemman tahdin hevosajelua. Uudella asuinpaikkakunnalla
edessä oli uuden kodin ja elämän rakentaminen.
Siirtoväellä oli lastinaan ikävä ja usein myös menetysten aiheuttama katkeruus. Aina kun pala löytää
paikkansa, ihminen löytää paikkansa seurakunnasta. alv 24%):
K-Market Porkkana, Asematie 8
ma-la klo 7-21 ja su 10-21
Tapulin takaa
Olemme mieheni kanssa aloittaneet uuden harrastuksen, palapelin kokoamisen. Onneksi ei ole mitään reissuja sovittuna, joten
ollaan sitten vaan kotona ja laitetaan puita pesään.
Niilolle tarjosin yösijaa, kun on kotonaan ihan sähköpattereiden varassa. Hidasta, koska meillä on iso ja vaikea
palapeli. Se on yllättävän
koukuttavaa. Jos ei, niin pärjää
kuulemma talvisodan hengessä.
Naistenlehdissä kirjoitetaan paljon turhaa, mutta
aina joskus löytyy joku ihan järkeväkin ajatus. . Vastaanottokeskus järjestää työtoimintaa, johon turvapaikanhakijoilla on velvollisuus
osallistua
Turvapaikanhakijalasten vanhemmilla
on erittäin positiivinen
asenne lastensa koulunkäyntiin, kertovat Jylhä
ja sivistystoimenjohtaja
Holm.
. Koulunkäynninohjaajana tässä ryhmässä
toimii niin ikään petäjävetinen Anu Kukkonen.
Yläkoulun puolella
perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmään
kuuluu kuusi 12-15-vuotiasta oppilasta, joista kolme tulee Irakista ja kolme
Afganistanista. Ihan
perusasioista lähdetään
liikkeelle.
. Yhteistä
kieltä ei ole, mutta selvitty
on, naurahtaa Jylhä.
Turvapaikanhakijalapset ovat koulussa päässeet
tutustumaan ensimmäistä
kertaa muun muassa pulkkamäkeen ja suomalaiseen
ruokaan.
. Voin sanoa, että tämä
on kokonaisuudessaan innokkain ryhmä, jota olen
viisitoistavuotisen urani
aikana opettanut. Nepalissa jälleenrakennus ei ole vielä
päässyt käyntiin, koska siellä odotellaan uusien rakennusmääräysten vahvistamista. Heillä oli
silloin jo kova into, että
milloin päästään kouluun,
sekä huoltajilla että lapsilla, sanoo Holm.
. Hirmu hyvin tämä on
lähtenyt käyntiin. Tässä on käynyt kaksi äitiä, jotka opettavat
heidän omaa farsin eli
persian kieltään lapsille.
HANNA MÄKINEN
Kaikilla tämän ryhmän
lapsilla ei vielä ole koulutaustaa. Tavoitteena
on, että kunnanjohtajan
hakuilmoitus olisi valmiina tammikuun loppuun
mennessä. Opettelua tämä on
koko kouluyhteisölle. Tällä hetkellä valmistava opetus
on käynnissä kolmessa
opetusryhmässä, kertoo
Petäjäveden sivistystoimenjohtaja Timo Holm.
Petäjäkallion päiväkodin ryhmään kuuluu yhteensä seitsemän 6-8-vuotiasta irakilaista lasta.
Ryhmän opettajana toimii
keuruulainen Satu Soutolahti apunaan petäjävetinen koulunkäynninohjaaja
Minttu Björkman.
Kirkonkylän koulun
tekstiilintyön luokan on
puolestaan ottanut pesäpaikakseen kuuden afganistanilaisen, 7-10-vuotiaan lapsen opetusryhmä.
Ryhmän opettaja on petäjävetinen Hanna-Maria
Jylhä. Moni on
käynyt hakemassa heitä
ulkona leikkimään, kuvailee Jylhä.
Motivoitunutta
väkeä
Varsinaisia tulkkeja ei
perusopetukseen valmistavilla opetusryhmillä ole
käytössä. Näin heitä ensimmäisen kerran joulukuun
puolivälissä. Nro 3 - 20.01.2016
Sivu 03
Kieli, tavat ja
kulttuuri tutuiksi
Hanna Mäkinen
. Eli heidän täytyy
myös opetella se oman
äidinkielen lukeminen
ja kirjoittaminen. Ja sanoja olemme opetelleet. Parhaiten tämä
onnistuu, kun opetukseen
yhdistyy päivittäinen,
kiinteä kanssakäyminen
ympäröivän, suomenkielisen kouluyhteisön kanssa.
Kirkonkylän koulun
valmistavan opetuksen
ryhmässä oli viime torstaina käynnissä keskittynyt
aherrus. Apua opettajat
ovat saaneet oppilaiden
vanhemmilta.
. Motivaatio on kyllä hyvä näillä
lapsilla, tiivistää Jylhä.
Vuosi valmistavaa
opetusta
Perusopetukseen valmistava opetus kestää keskimäärin noin vuoden.
Yksilöllisiä eroja kuitenkin on. Tänään
harjoiteltiin kuvien avulla
koulusanastoa, kertoo
Hanna-Maria Jylhä.
. Tuotto oli oikein hyvä, pääsylipputulojen lisäksi
annettiin jonkin verran isompia lahjoituksia ja jotkut
yritykset suuntasivat joululahjarahansa tähän, AnnaMaria Huuskonen kertoo.
. Äitien
mukana olemisesta on
ollut iso apu.
Tulokkaiden sopeutumista aivan uudenlaiseen
kouluympäristöön helpottaa vanhempien tuki.
. Taito- ja
taideaineissa sekä matematiikassa siirtyminen
perusopetuksen ryhmiin
onnistuu usein aiemmin
kuin muissa aineissa.
Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta
koituvat kulut korvaa
kunnalle valtio.
Täysi-ikäisten turvapaikanhakijoiden opetuksesta vastaa SPR.
Perusopetukseen valmistavassa opetusryhmässä Kirkonkylän koululla turvapaikanhakijalapset opettelevat suomen kieltä muun muassa kuvien, leikkien ja laulujen
kautta. Eli siinä mielessä
keräys ei ole ollenkaan myöhässä. Turvapaikanhakijalapsille suunnattu perusopetukseen valmistava opetus
käynnistyi Petäjävedellä loppiaisen jälkeisenä
perjantaina. Keräys jatkuu edelleen, todennäköisesti järjestämme keväällä tai viimeistään kesällä taas jonkin
konsertin. Heidän
opettajanaan toimii petäjävetinen Outi Vanhatalo, joka tuli oppilailleen
tutuksi jo vastaanottokeskuksen työntekijänä.
Koulunkäynnin ohjaajana
toimii tässä ryhmässä petäjävetinen Anna Arola.
Suomen kielen
hallinta tavoitteena
Tärkein tavoite perusopetukseen valmistavassa
opetuksessa on perehdyttää turvapaikanhakijalapset suomen kieleen ja
tapoihin. Tässä opetellaan ensiksi kirjainmuodot ja
numerot. Afganistanista kotoisin olevia lapsia opettaa petäjävetinen luokanopettaja
Hanna-Maria Jylhä, joka kuvailee ryhmää erittäin innokkaaksi ja motivoituneeksi.
Koulunkäynninohjaajana ryhmässä toimii petäjävetinen Anu Kukkonen (kuva alla).
Uuden kunnanjohtajan valintaa valmistelevan työryhmän jäsenet selvillä
Hanna Mäkinen
Petäjäveden kunnanvaltuusto kuunteli maanantaisessa kokouksessaan kunnanhallituksen linjaukset
uuden kunnanjohtajan
hakumenettelystä.
Kunnanjohtajan valintaa ryhtyy valmistelemaan
kahdeksanhenkinen työryhmä.
Työryhmään kuuluvat
kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kok-
konen ja varapuheenjohtaja Esko Karén. -TL. Pari isompaa poikaa harjoitteli esimerkiksi
kirjainten kirjoittamista.
. Joku on valmis
siirtymään perusopetuksen ryhmiin jo puolen
vuoden jälkeen, toisella
siihen saattaa mennä puolitoista vuotta. Suomen koulun tavat
ovat heille ihan uusia. Ensimmäisenä päivänä oli varmaan
sata lasta katselemassa,
että milloin uudet oppilaat
tulevat välkälle. Mukana
työryhmässä ovat myös
kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Ässämäki
sekä varapuheenjohtajat
Mervi Ässämäki ja Erkki Havu.
Kunnanvaltuuston ryhmät valitsivat työryhmään
kolme edustajaa: Hanna
Hautamäen, Anne Kovasen ja Heikki Puhakan.
Alustava keskustelu
uuden kunnanjohtajan va-
lintaa koskevista toimista
alkoi heti maanantaisen
kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen. Hienosti ovat lapset ottaneet
tulokkaat vastaan. Tällöin Petäjäveden uusi kunnanjohtaja
pääsisi aloittamaan työssään 1.8.2016 alkaen.
Maanantaina kokoontunut kunnanvaltuusto
myönsi Teppo Sirniölle
eron kunnanjohtajan virasta 1.8.2016 alkaen eläkkeelle jäämisen vuoksi.
Konsertti tuotti vajaat 2000 euroa
Nepal-keräykseen
Koulun rakentaminen petäjävetisin lahjoitusvaroin
Nepaliin maanjäristyksessä romahtaneen tilalle eteni
taas joulun alla harppauksen; joulukonsertti Petäjäveden kirkossa tuotti keräykseen vajaat 2000 euroa.
. Työryhmän
on siis lähipäivien aikana
selvitettävä se, millaista
kunnanjohtajaa kunta on
ilmoituksellaan hakemassa.
Mikäli hakuprosessi
etenee työryhmän puheen-
johtajan Tapio Kokkosen
toivomaan tahtiin, pääsee
kunnanvaltuusto valitsemaan uuden kunnanjohtajan jo huhtikuun loppuun
mennessä. Into on
ollut valtaisaa
Meitä oli 90 saman
koulun vanhaa oppilasta
koolla. Kaikki
oli tuhoutunut. Erityisesti
ensimmäinen reissu on
jäänyt Kapasten mieleen.
. Mutta raunioita
katseltiin, ei siinä muu
auttanut, muistelee Pauli
Kapanen.
Kapasen synnyinkoti oli poltettu perheen
lähdettyä ensimmäiselle evakkomatkalle talvisodan päätyttyä. Olen
vastannut, että koetapas
kuvitella, miten minä
siihen suhtauduin, kun se
on kaksi kotia vienyt. Karjalainen yrittäjä
ei mitään sen parempaa
vaatinut, muuta kuin että
sai tehdä töitä ja rakentaa,
toteaa Pauli Kapanen.
. Takana on
lähes 70 vuotta yhteistä
taivalta.
Pauli Kapanen, 90, on
kotoisin Laatokan Karjalasta: Sortavalan maalaiskunnasta, Tuokslahden
kylästä. Ja työssähän sitä
käytiin rahaa hankkimassa, jossakin päin. Joskus oikein
vavahtaa. Se
on rahallisestikin ajatellen
ollut iso menetys.
Entisen kotiseudun
kohtalo on Kapasten mukaan surullinen. Muita karjalaisten
asutusalueita oli muun
muassa Piesalan kylällä.
Kirkonkylällä karjalaisia
asettui Pappilanpellolle ja
Kaksosen tilalle.
Samoilta seuduilta
saapuneet ihmiset pitivät
yhtä.
. Mutta minkäs
sille osasi, ei yhtään mitään. Ja kaikilla meillä oli
kauhea kiire, että pitäisi
päästä käymään omalla
kotipaikalla.
. Nyt etenkin yhdeksänkymppisenä sotamuistotkin tahtovat tulla yöllä niin, että ne pyörivät
mielessä. Karjalanpiirakoiden ja -paistin,
lanttukukkojen ja muiden
herkkujen tekoon Marja
Kapanen osaa antaa vuosikymmenten kokemuksella hyväksi havaitut ohjeet. Sekin jokivarsi,
jossa me asuimme, oli
palanut silloin valtauksen
aikana. Se on hyvin tyypillistä nykyään, että kun minä
iltasella odottelen unta,
niin minä kuljen Tuokslahden kylän läpi. . Parin kolmen
kilometrin säteellä heitä
oli paljon. Lapsuuden maiseman
näkeminen ensimmäistä
kertaa pitkästä aikaa oli
tavallaan järkytys. Se oli hetki kerta
kaikkiaan!
PAULI JA MARJA KAPASEN KOTIALBUMI
Työ auttoi
sopeutumaan
Karjalaisten kulttuuri ja
luonteenlaatu poikkesi
varsinkin alussa paikallisesta. Taustalla näkyvä
talo on paikalla, jossa vielä jatkosodan aikana sijaitsi Kapasten kotitalo.
. Ei
mitään suurempia erimielisyyksiä ollut koskaan.
Oli hirveän hyvä, että Petäjäveden asukkaat eivät
olleet hankalia millään
tavalla, ei ainakaan minua
kohtaan, Pauli Kapanen
muistelee.
dettava ja tehtävä töitä.
Jos meinasi, että mennään
eteenpäin.
Kotiseutu ei
unohdu
Vuosien saatossa Kapaset kotiutuivat hyvin
Petäjävedelle. Sillähän se
tuttavuus säilyi. Kyllä siinä tietysti
ikävää oli, kotiseudulle
Karjalaan. N
Nro 3 - 20.01.2016
Sivu 04
Lapsuuden kotiseutu ei unohdu koskaan
HANNA MÄKINEN
Hanna Mäkinen
Pauli ja Marja Kapanen
vihittiin avioliittoon Petäjäveden kirkossa vuonna
1948. Jatkosodan
päätyttyä kotitalo oli jälleen jätettävä.
. Samoihin aikoihin Petäjävedelle asettui
Kapasten mukaan noin
240 Karjalasta evakkoon
joutunutta perhettä.
Esimerkiksi Pengerjoen kylä oli jo talvisodan
jälkeen nimetty Sortavalan maalaiskunnan asutuspaikaksi, ja sinne syntyikin jatkosodan jälkeen
15 karjalaisten asuttamaa
tilaa. Pappilanpellolla pariskunta asuu
edelleenkin. Nyt meidän ystävätkin ovat suurimmalta osin
peruspetäjävetisiä, Petäjävedellä syntyneitä. Muistan
kylän kaikkien perheiden
nimetkin.
. Mutta hyvin
niistä on selvinnyt, ei ole
tullut mitään vaurioita.
Matkoja
menneeseen
Pauli ja Marja Kapanen ovat molemmat olleet aktiivisesti mukana vuonna 1947
perustetun Petäjäveden Karjalaiset ry:n toiminnassa.
. Kaikki
on rapistunut, ei sitä ole
millään tavalla kehitetty.
Pauli ja Marja Kapasen
kolmesta lapsesta kaksi
on käynyt katsomassa
vanhempiensa syntysijoja. Karjalaan
suuntautuvia matkoja ovat
nuoremmat polvet tehnetkin välillä isommallakin
porukalla.
Jälkipolvia kiinnostaa
myös karjalainen kulttuuriperintö. Marja Kapanen,
85, on puolestaan syntynyt Rääkkylässä PohjoisKarjalassa.
Petäjävedelle pariskunta päätyi jatkosodan
jälkeen. Meillä oli hieno hetki, kun Tuokslahden koulu
täytti sata vuotta vuonna
1990. Minulta on kysytty, mitä ajattelen kaiken
tapahtuneen jälkeen esimerkiksi Venäjästä. Talon rakentaminen
Pappilanpellolle muutaman kivenheiton päähän
vihkikirkosta alkoi samana vuonna. Toisaalta
tulijoiden työteliäisyys oli
todennäköisesti yksi niistä
tekijöistä, joka sai kantaväestön hyväksymään
siirtoväen osaksi yhteisöä.
Pauli Kapanen ja hänen sisarensa kävivät Tuokslahden kylällä Sortavalan maalaiskunnassa ensimmäisen kerran sotien jälkeen vuonna 1990. Erittäin asiallisesti Petäjäveden asukkaat
suhtautuivat meihin. Täälläkin
käytiin paljon toisissaan.
Karjalaisuus, tämä henki,
säilyi oikein hyvänä.
Asiallinen
vastaanotto
Petäjävedellä paikalliset
asukkaat ottivat siirtoväen
vastaan pääsääntöisesti
hyvin.
. Eihän
täällä enää moniakaan
meidän ikäisiä karjalaisia
ole jäljellä, kertoo Marja
Kapanen.
. Pauli Kapanen kertoo, että erityisesti
viime aikoina Karjalaan
jäänyt koti ja myös sota-ajan tapahtumat ovat
palanneet mieleen yhä
useammin.
. Se oli vaan unoh-
Pauli Kapanen on käynyt
lähes kymenen kertaa Karjalassa katsomassa vanhaa kotiseutua. Niin kaunista kuin meidänkin seutu
oli ollut. Työ auttoi tulijoita sopeutumaan uuteen
ympäristöön. Kaikki
hommat onkin kokeiltu,
lentämistä lukuun ottamatta. Se on tuo synnyinpaikka, sitä ei voi kuvitella, miten se kangastaa niin
kauan kuin elää.
. Petäjävedellä oli hirveän voimakas Karjalaseura ?toiminta. Painoarvoa Perätien
paakarin neuvoille antaa
vuonna 1980 voitettu valtakunnallinen piirakkamestarin titteli.. Karjalaan liittyvät
tarinat ovat kiinnostaneet
kaikkia.
Sattumoisin myös lasten puolisoilla on karjalaisia sukujuuria. Esimerkiksi länsirannikolla pidettiin kuulemma selvä raja paikallisten ja siirtoväen välillä.
Sitä pidettiin pahana, jos
esimerkiksi länsirannikon poika meni naimisiin
karjalaisen tytön kanssa.
Petäjävedellä ei näin ollut,
toteavat Kapaset.
. Venäjän puoleltakin
se oli hienosti järjestetty,
siellä oli hieno vastaanotto. Lapsuuden
maisemat eivät silti ole
unohtuneet. Pidimme
pikkujouluja ja kaikenlaisia tarinailtoja, tuvat olivat
täynnä ihmisiä, Kapaset
kertovat.
. Toisinkin olisi voinut
olla. Esimerkiksi Pengerjoelle asettuneet karjalaiset perheet olivat melkein järjestään vanhoja
naapureita. Kaikki työ kelpasi.
. Se oli ensimmäinen
reissu Laatokan Karjalaan. Alle
kaksikymmentävuotias
nuorukainen rakensi perheelle uuden kodin entisen
paikalle, kun Kapaset
palasivat takaisin Tuokslahden kylälle jatkosodan
aikana.
Pauli Kapasesta oli
tullut perheen pää hänen
isänsä kuoltua ensimmäisen evakkomatkan aikana
vuonna 1940
Alpo Kukkosen mukaan
ruotsalaiset ottavat rallin enemmänkin tapahtuma, johon tullaan perheen kanssa
ulkoilemaan. Sen jälkeen olemme
käyneet siellä joka vuosi,
yhteensä minulle on kertynyt Ruotsin rallireissuja yli kaksikymmentä,
Alpo Kukkonen toteaa.
Helmikuussa Kukkonen
ja kumppanit ovat taas
lähdössä Ruotsin ralliin,
Ruotsin lisäksi porukka
on käynyt katsomassa
rallia myös muualla Euroopassa.
. Norjan rallissa
ei ollut juuri yleisöä, eikä
ralli näkynyt siellä mitenkään. Kyllä mekin aina ensin teemme nuotion, Kukkonen kertoo. Apua olemme saaneet
FIA:n Jarmo Mahoselta
ja myös AKK:lta. Kukkosen
kokemusten mukaan titteli
ei ole turha.
. Espanjassa ralli
kyllä näkyy niin katukuvassa kuin televisiossakin
ja siellä on yleisöä, mutta
ei se ole läheskään samanlainen tapahtuma, jonka
kaikki tietäisivät, kuin
MM-ralli täällä Suomessa.
Olimme hotellissa kolmen
kilometrin päässä rallin
pääpaikasta, eikä hotellissa tiedetty rallista mitään;
Espanjassa paikalliset jalkapallo-ottelut ovat paljon
tärkeämpiä. Uutena
varsinaisena jäsenenä seuran hallitukseen valittiin
Kimmo Pahkala, entiset
jäsenet Arto Kapanen,
Rauno Kovanen, Timo
Hiiliaho, Anssi Viinikka
ja Jukka Rahikainen jat-
kavat. Eli yhteensä
matkoja on kertynyt aika
paljon, Kukkonen kertoo.
. Nro 3 - 20.01.2016
Sivu 06
Yli 20 Ruotsin rallia ja muutama muu eurooppalainen kisa
Petäjäveden rallifanit kannustavat
muuallakin kuin kotimaassa
Tiina Lamminaho
. Tämä vuonna
Ruotsin ralliin on lähdössä
12 hengen porukka. Puolan MM-rallissa olemme
olleet, samoin Saksan ja
Portugalin MM-ralleissa.
Italiassa, San Remo -rallissa kävimme myös yhtenä vuonna; sinä vuonna
se ei ollut MM-ralli, mutta
ihan mainitsemisen arvoi-
nen reissu. Ruotsin rallissakin
yötauko oli Falunissa,
monen sadan kilometrin
päässä lähtöpaikasta. Ensimmäisen kerran
kävimme Ruotsin rallissa
1990-luvun alussa, kun
Jarmo Kytölehto ja Arto
Kapanen olivat ajamassa. Kuva
on Ruotsin rallista vuodelta 2011.
jan-matkan aina ajoissa ja
saaneet hotellimajoitukset
pilkkahintaan, kerrankin
esimerkiksi kahdeksan
päivän majoitus maksoi
kahdeksankymmentä euroa eli kympin vuorokaudelta.
Suomen MM-rallin
järjestelyjä on kehuttu
autourheilupiireissä muuallakin kuin Suomessa ja
se on jo vuosia nimetty
parhaiten järjestetyksi
MM-ralliksi. Se ei ole MM-ralli,
mutta siellä ajetaan pääosin vanhoilla B-ryhmän
autoilla ja se kiinnostaa
sen takia, Kukkonen toteaa.
. Ruotsin ralli on MMsarjan ainoa talviralli,
joten se kiinnostaa senkin
takia. Ja onhan
Ruotsiin mukava mennä,
kun se on tuossa lähellä
ja nykyään paikat ovat
käyneet jo tutuiksi, ei juuri
karttoja tarvita, Kukkonen
sanoo.
. Eikä siellä ole
hotellihinnoissa rallilisää,
päinvastoin lokakuussa
siellä on jo turistiaika ohi.
Olemme varanneet Espan-
ALPO KUKKOSEN KOTIALBUMI
Ruotsissa rallia ajetaan talvella, yleensä lumen keskellä. Heinäkuun
alussa olemme isolla porukalla mukana järjestelyissä Keuruulla ajettavassa kaksipäiväisessä
Future-cup sprinttikisassa
ja heinäkuun lopulla onkin
jo Suomen MM-rallin
vuoro, jossa järjestämme
taas perinteisen Surkeen
erikoiskokeen, Kukkonen
kertoo.
Petäjäveden UA:ssa
on jäseniä toista sataa ja
lisenssejä parikymmentä.
. Vähemmän kilpailevia pareja seuramme
nimissä vilahtelee tuloslistoilla silloin tällöin.
Itsekin ajaisin mielelläni
vielä, mutta se on niin
kallista nykyään; olen
ajellut muutamia nollaautokeikkoja vuosittain,
siinäkin saa tyydytettyä
ajohimojaan ihan mukavasti, Kukkonen toteaa.. Ja on rallit nykyään
muutenkin tehty paljon
yleisöystävällisemmäksi,
on muun muassa hyviä
parkkialueita ja kuljetuksia pikataipaleille.
Ruotsin rallin lisäksi
Kukkonen ja kumppanit
ovat tänä vuonna menossa
Italiaan lokakuussa.
. Ruotsissa
käymme omilla autoilla,
samoin Puolaan ajoimme
Via Balticaa pitkin omilla
autoilla. Porukkahan on
etupäässä Petäjäveden
UA:n väkeä, mutta seura ei ole järjestämässä
matkoja; Arto Kapanen
hoitaa nykyään Ruotsin
rallimatkan järjestelyt ja
minä muiden. Espanjassa, Katalonia-rallissa, olemme olleet
kuusi kertaa. Aluksi meitä oli vain
pari henkeä, mutta parhaimmillaan mukana on
ollut 26 rallifania; silloin
olimme liikkeellä 52-paikkaisella linja-autolla Saksan rallissa. Mekin
olemme yleensä aina katsomassa erikoiskokeella,
joka ajetaan kaksi kertaa;
ei tarvitse lähteä välillä
itse ajamaan mihinkään,
Kukkonen kertoo.
. Toukokuussa
olemme vahvasti mukana
Stuntfreaksteamin tapahtumassa Rautakylässä
ja järjestämme myös jo
perinteeksi muodostuneen matkan Lahteen
Classic Motorshow?hun,
jossa tänä vuonna teemana
on Sorateiden virtuoosit.
Kesäkuussa järjestämme
erikoiskokeen ESRCrallissa Mänttä-Vilppulan
suunnalla. Meillä ei ole ollut
koskaan mitään ongelmia
esimerkiksi majoituksen
kanssa. Ekat
Ruotsin rallin lippupaketit minulle hoiti Simo
Lampinen, Kukkonen
kiittelee.
Mieleenpainuvinta
rallimatkaa Kukkosen ei
tarvitse kauan miettiä.
. Kyllä se oli Ruotsin
ralli vuonna 2001, kun yhteinen tuttavamme Harri
Rovanperä voitti.
Petäjäveden UA:lla tänäkin vuonna vilkasta toimintaa
Alpo Kukkonen jatkaa
Petäjäveden Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana
ja Sari Ohra-aho jatkanee sihteerinä. Matkojen määrään
nähden voi sanoa, että
kaikki on mennyt todella
hyvin. Mökkimajoitukset on varattu
jo kesällä.
Suomessa hyvät
järjestelyt
Kukkosen mukaan ralleissa on eroja.
. Katalonian
ralli taas on järjestelyiltään hyvä. Anssi Viinikka on aktivoitunut kartturin hommiin, ja vanha kettu Arto
Kapanen on ilmeisesti
koko SM-sarjan Mikko
Eskelisen kartturina tänä
vuonna; Tunturirallista
Rovaniemeltä aloitetaan,
Kukkonen kertoo.
. Joku vuosi on ollut
sellainen, ettei siellä ole
ollut lunta, mutta nyt viime vuosina lunta on ollut
ihan kivasti. Maaliskuussa järjestämme Jämsässä ajettavassa F-sarjan kilpailussa
erikoiskokeen ja saman
kuukauden aikana pidämme myös virkistäytymispäivän. . Varajäseninä hallituksessa ovat varapuheenjohtajana toiminut Juha
Rohula, Mia Kukkonen
ja Kirsi Koukkula.
. Ja jokainen
maksaa tietysti matkansa
itse. Saksan ralli taas on
ihan erilainen, kun siellä
ajetaan viiniviljelmillä.
Puolassa tiet menivät karmeaan kuntoon, eivätkä
siellä järjestelytkään olleet
ihan kunnossa. Rallijärjestäjät muualla voisivat ottaa oppia
Suomesta, Kukkonen toteaa.
Nykyään
yleisöystävällistä
Katalonia-rallissa maisemat ovat komeita ja lämmintä riittää.
1990-luvun alussa MMralleja ajettiin laajemmalla
alueella, eikä katsojia
huomioitu samalla tavalla
kuin nykyään.
. Yhden kerran
olemme olleet Norjassa,
kun siellä ajettiin yhtenä
vuonna MM-ralli. Nykyään ralli pyörii Hagforsin ympärillä
Puh. 0400 853 480
. 020
Yrityskonsultointi
JonesCon
170 5120
Yhdeltä luukulta:
. vuonna tarjoushinta. Kysy!
www.jonescon.fi
Koti- ja yrityssiivoukset
Ikkunoiden pesut
Asiointiapu
Kotitalousvähennyskelpoinen
www.kotiapupisara.fi
Puh. Soita tilaajapalveluumme 030 39778 (arkisin klo 8-18).
Jo puoli vuosisataa mustaa valkoisella. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?
?Paikallislehti on kuin kirje kotoa.?
Tilaa Petäjävesi-lehti lahjaksi ystävälle
tai omaan kotiin muuttavalle nuorelle.
Edullisimmin kestotilauksena 58 euroa / vuosi. (014) 854 915
Ismo Jukola, puh. 199:-
050 546 9747
PAPINTIE 2
APTEEKKI
PETÄJÄVESI
P. taloushallinto
. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ
P\\QWL MD YXRNUDXV
. MlWHKXROWR
. yrityskonsultointi
Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä
(Metsäkulmantie 516, Petäjävesi)
+358 400 933 274
jouni.hirvimaki@jonescon.fi
1. Ammattilainen asialle
Meiltä myös muut
metsurin tarvikkeet!
MikinKone KY
014-772145 - www.mikinkone.com
Yliahontie 1, Keuruu myynti@mikinkone.com
Avoinna:
ma 10-16
ti-pe 10-17
la 10-14
- Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi -
Salmisen
Hautaustoimisto
Papintie 2, Petäjävesi
Palvelemme sop. KABINETTI esim. KAHVILA
. 0401 854 237
tai 0400 644 016 (Seppo)
salmisenhautaustoimisto@
gmail.com
Suomen Kivivalmiste Oy:n
hautakivien myynti
YLI SATA VUOTTA
PAIKALLISTA
PANKKIPALVELUA
OP Petäjävesi
0400 600 115
berit.skytten@luukku.com
T:mi Väinö Räsänen
- Koti- ja mökkitalkkari
- Pienkonekorjaamo
Fysioterapiaa ammattitaidolla
- asiakasta kuunnellen
www.fysiocenter.fi
014 31 00775
Petäjäveden Osuuspankki
p. 014 415 1500
T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén
- Kotisiivoukset
- Toimistosiivoukset
PALVELUA
LIIKEKESKUKSESTA!
Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi
KOULUTETUT HIEROJAT
Petäjäveden hieronta Rennox,
Irja Viitanen, 0500 546 090
? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus
0400 536 840
v.i.rasanen@luukku.com
RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI
41900 Petäjävesi, puh. PAPERITARVIKEMYYNTI
. kirjanpito ja verotus
. Uutisia, tapahtumia, tunnelmia.
Perinteitä ja tulevaa. Elämää, ihmisiä, tarinoita. ORNDSDOYHOX
ZZZ VLKYDUL À
Teollisuustie 8, 41900 Petäjävesi, Puh. kokouksille
. 044 971 0385 / Suvi Nikonen,
suvi.nikonen@ania-eco.fi
Merja Koskiperä 040 568 0614
Kiinteistöhoito.kmk@gmail.com
Soljuvaa taloushallintoa!
RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA
Kone & Rakennus Meronen Ky
044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi
Kiinteistöhoito KMK Oy
Soile Juntunen - 050 5811 648 - www.soljuvaa.fi
STANDARD LINE
Rakentavasti
KOTISIIVOUSTA
ja tarvittaessa asiointiapua
. www.sahkoasennuskoskinen.fi . Paikallisesti.
- www.petajavesilehti.fi -. (014) 853 326
Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 www.standardline.fi
?
?
?
?
?
Putkityöt
Maalämpö
Lattialämmitys
Kaukolämpö
KVV-valvonta
*
Yhteydenotot:
) 0400 189 152
www.vestamatic.fi
vestamaticky@gmail.com
?J
o2
0v
u
o
d
e
nk
o
k
e
mu
k
s
e
l
l
a?
Silmälääkärin vastaanotto joka viikko
Keuruuntie 15, Keuruu. mukaan Petäjävedellä,
ajanvaraus p. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt
TILITOIMISTOPALVELUT
Tilitoimisto T Pesonen Oy
PETÄJÄVESI:
Juha Nokelainen, 0400 541 758
Juho Kivelä, 040 702 7902
? Tutustu netissä! www.hierojajuhokivela.fi
Sampo Koivula, 050 349 2319
? Lisäksi jäsenkorjaus
JALKOJENHOITOA JA
KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIAA
opiskelijatyönä 050 466 2702/Marjo
varaus@hierojajuhokivela.fi
www.hierojajuhokivela.fi
Asematie 6, puh. YDLKWRODYDSDOYHOX
. (014) 854 113
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
PALVELEMME:
(014)854113
1900 PETÄJÄVESI PUH.
ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14
014)854113
Asianajotoimisto
JUKKA HOKKANEN
§
asianajaja
§
varatuomari
Keuruuntie 11 B 14, 42700 Keuruu
Vastaanotto sop. mukaan
Keskussairaalantie 17, Jkl
Ma-to 10-17, pe 10-15
Puh. MATKAHUOLTO
MA - TO 10-16.30, PE 10-16
050 544 1200
www.kahvilafreesi.fi
Petäjävesi, puh. 040 724 0787
S
. 0400 580 153
Tilaa Tiinalta
kaikenlaiset
herkulliset
leivonnaiset!
Kotileipomo
Tiina Sulkula
Majavatie
Petäjävesi
www.tiinasulkula.com
Pms 732
Pms 427
32
27
N
Perinteinen täyden palvelun
hautaustoimisto 60 vuotta
www.khl.fi
Moottorisahat
alk. 0400 472 378
SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA:
*OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä
*Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset
*Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit
*Kost. SOLARIUM
helmikuuta klo 14.00
Keurusselän Rantakartano Pöyhölässä
- Digitalisaation mahdollisuudet -aamukahvit torstaina 18.
helmikuuta klo 8.00 Keulinkilla
- Tilitoimistojen aamukahvit keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 8.00 Kahvila Freesissä
- Tuotteistuksella tulokseen -aamukahvit Petäjävedellä torstaina 7.
huhtikuuta klo 8.00 Kahvila Freesissä
- Keulinkin avoimet ovet -tapahtuma keskiviikkona 27. Tilaisuuden
järjestää Petäjäveden
Rotary Club ry.
Tervetuloa!
Keulink järjestää
YRITYSTEN
TEEMATILAISUUKSIA
- Pankkien aamukahvit tiistaina 2. DUO HANNA SYRJÄ &
MATIAS KANGASNIEMI (5 e)
MA-TO 18-22*, PE 18-02*, LA 14-02*ja SU 14-21
(*jatkoaika mahdollinen)
ASEMATIE 6
(014) 854 950. Sinikka-mummo
VTT, everesti
Pekka Visurin luento
?Mannerheimin ja
Paasikiven linjat?
Petäjävedellä to 21.1.
klo 18 auditorio Miilu,
Miilutie 4. Päijänteen
Ympäriajo enduromoottoripyöräkilpailun
maastokokeiden ajamiseksi Petäjävedellä
19.3.2016.
Kuulutus reittikarttoineen onwww.keulink.fi
nähtävillä
Petäjäveden kunnan internet-sivulla
(www.petajavesi.fi ==> kuulutukset) ja
hakemusasiakirjat ovat nähtävillä 19.1. Oletan, että
1930-luvun aikakausi
vaikutti näihin sotien
aikaisiin tapahtumiin,
1940-luvun alussa tapahtuneisiin virheisiin.
- Unto Tikkanen
At.mOUUS MYSTICUSOUE 0ROO ROSAE CRUCIS
ETSITKÖ TIETOA VAI VIISAUTTA?
HALUATKO OPPIA HALLITSEMAAN ELÄMÄÄSI?
Ruusuristin Veljeskunta AMORC on kansainvalinenja,jesto.
Siihen kuuluu jilsenia lahes kaikista maista.
Pyydä ilmainen esite PL 8, 33341 Tampere
tai sähköpostista amorc@amorc.fi
www.amorc.fi
?
TALVEN PAKKASIIN
PE 22.1. Onko autoilukulttuuri todella muuttunut noin
välinpitämättömäksi, ettei
säännöistä välitetä, Rintamäki ihmetteli.
???
Kiitos Martta Rahikaiselle mielenkiintoisista
ja ajatuksia herättävistä
sotamuistoista. 267 3042.
Muistoja sodan loppumisen ajoilta
tiuttaa sotareissulta. Mikä
riemu siitä alkoi, kun
tieto sodan loppumisesta
päivällä saatiin; kaikki
olivat kuin vuoria varsoja hyppelemässä työnsä
keskellä, etenkin naiset
osasivat tuoda ilonsa parhaiten esille.
Miehiä alettiin ko-
Perhealbumista
Seuratoiminta
Petäjäveden
Sotainvalidit
ry:n VUOSIKOKOUS 3.2.
klo 13 Seurakuntakodilla.
Myös tukijäsenet tervetuloa. Kintaudella Kailamaantien kohdalla olevalla
suojatiellä sattui paha
läheltä piti -tilanne, kun
koululaisia oli menossa
kouluun ja Keuruuntien
suunnasta tulossa olevat
autoilijat olivat pysähtyneet antamaan lapsille
tietä, mutta jonon perästä
yksi auto lähti ohittamaan
muita, kun koululaiset
olivat vielä suojatiellä,
toimitukseen soittanut
Tiina Rintamäki kertoo.
. Poliittinen tilanne muuttui täysin ennen sotia vallalla
olleesta. helmikuuta klo 8.00 Hotelli
Keurusselässä
- Hoivayrittäjien iltapäiväkahvit tiistaina 2. helmikuuta klo 8.00
Keulinkilla
- Tuotteistuksella tulokseen -aamukahvit Multialla perjantaina 26.
helmikuuta klo 8.00 Kahvila Savannissa
- Matkailun mahdollisuudet -aamukahvit Petäjävedellä keskiviikkona
16. Mirja Kalima
Keski-Suomen Luustoyhdistyksestä.
Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa!
KUULUTUS
Helsingin Moottorikerho
ry hakee maastoliikennelain
30 §:n mukaista lupaa 81. Suomen kohdalla teollisuus,
etenkin metalliteollisuus,
kehittyi sotakorvauksien
takia aika nopeasti. Työstähän ei sodan
jälkeen ollut puutetta,
mutta kaikesta ihmisille
tärkeistä tavaroista, kuten
elintarvikkeista, vaatteista
ja rakennustarpeista, oli
pulaa.
Sotien jälkeen tuli
selvä muutos ihmisten
käyttäytymisessä ja elämisessä; sotien vaikutuksesta
rauhan tultua ihmisten
yhteistyö toimi, vaikka
elettiin muutoskautta aika
monien mielipiteiden val-
litessa.
Sodat ovat aina tienneet hävitystä ja tuhoa, kuten Suomenkin kohdalla,
mutta ei kaikki niin pahaa,
ettei jotain hyvääkin. Nro 3 - 20.01.2016
Sivu 08
Nimitysuutiset
Agrologi Eero Oinonen
on aloittanut Konneveden
Osuuspankissa konttoripäällikkönä 1.1.2016. ?
17.2.2016 välisen ajan ympäristösihteerin
työhuoneessa (os. Kummasti alkoivat omat kotityöt
pyykinpesukoneen, tiskikoneen yms. Velkaa
antoivat vain talolliset ja
muuten varakkaat henkilöt, eikä siitä kovin suuria
napinoita tullut. Hän
vastaa päätehtävänään
notariaattipalveluista ja
maaseudunpankkipalveluiden kehittämisestä.
Soiteltiin
. Velat
maksettiin 1950-luvun
alussa takaisin kansalaisille.
Nykyaikaa kun vertailee sodan jälkeiseen
aikaan, tulee mieleen,
voiko tämä olla totta.
Silloin tehtiin yhteistyötä ja ihmiset halusivat auttaa toinen toisiaan, kuin oltaisiin oltu
samaa perhettä. avustamina
tuntua lasten leikiltä...JL
Postia lukijoilta
Haluan muistella näitä
sodan jälkeisiä aikoja ja
asioita. 014 . huhtikuuta
klo 13.00 alkaen
Ilmoittaudu mukaan:
Ritva Pohjoisvirta puh. Työelämän aloitin 14-vuotiaana
ja sitä kesti yli 60 vuotta.
Nämä sodan jälkeiset
ajat ovat hyvin muistissa
ja se ilon päivä, kun sodan
loppuminen ilmoitettiin.
Olin töissä Metsähallituksen hiilipolttimolla
Tasasenkankaalla. Ne,
joilla oli perheet ja koti,
jonne saapua, olivat paremmassa asemassa kuin
yksinäiset, perheettömät
miehet, joiden piti aloittaa
elämänsä tyhjästä, rahattomana ja yksinäisyydessä. Olin työelämässä
heti kansakoulun jälkeen,
koko sota-ajan. 041-5442193
ritva.pohjoisvirta@keulink.fi
Tervetuloa!
PIHVIKARJAN
LIHAA
Kyläsepän piha
to 21.1.
klo 12-14 ja 16-17.30
Tuottaja Juha Niiles
ROINILAN LIHATILAN
LIIKKUVA LIHATISKI
TORSTAINA
Petäjäveden tori 9-9.45
KYLJYKSET 7,95 E/KG
0400 872 461 arkisin klo 7-16
PETÄJÄVEDEN KANSALLISET
SENIORIT RY
Sohville 11-vuotissynttärionnittelut !
Mummu ja muu suku
Kevätkauden toiminnan aloitus
ti 26.1.2016 klo 13
OP:n kerhohuoneella
Esitelmä: ?Luuston hyvinvointi. Suomeen kehittyi osaamista ja
teollisuuslaitoksia tulevia
tarpeita varten.
Rahasta tuli pulaa 1946
-47 vuodenvaihteessa,
valtionkassa oli vähissä
ja silloin tehtiin laki, jolla
otettiin yhteiskunnalta
velkaa määräajaksi, kunnes ajat paranevat. - Hallitus
Iloiset 8-vuotisonnittelut
rakkaalle Eemilille!
t. ROCK CADILLAC (5 e)
LA 23.1. Suutarintie 4, 41900
Petäjävesi), jona aikana asiasta voi jättää
kirjallisen muistutuksen tai mielipiteen os.
Petäjäveden kunta teknisen lautakunnan
lupajaosto Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi.
Lisätietoja ympäristösihteeri,
puh