- Pieni
koulu kiinnosti ja minut
otettiin tänne lämpimästi
vastaan, Nummela kiittelee.
14 vuoden aikana työtehtävät ovat lisääntyneet.
- Elämme aikaa, jolloin
kaikesta pitää olla kirjallinen suunnitelma, Nummela miettii. - Peruskoulun
puolella ei opetus ole enää
tärkeintä, vaan kasvatus
myös. - Rakkaus kieleen ja maahan
63-vuotias Nummela ei
haikaile vielä eläkepäivistä, mutta on realisti
ikääntymisen suhteen.
- Vaikka olen ollut
työssä jo kauan, minusta
tuntuu, että työ on vielä
omalta osaltani kesken.
Vaikka eihän sitä koskaan
tavoita, kun uusia tavoitteita tulee koko ajan lisää,
Nummela hymyilee.
- Työssä jatkaminen
on tietysti riippuvaista
myös terveydestä, Nummela miettii. Opettajat ovat taas niitä ovien ja ikkunoiden
avaajia, Nummela miettii. Jotain mitä
on ennen tehty kodeissa,
on siirtynyt nyt kouluun
ja moni opettaja kokeekin
olevansa paljon vartijana.
Saksalainen rakkaus
Nummela on saksan kielen opettaja: kun 70-luvulla syttyi rakkaus saksalaiseen mieheen, Nummela
vaihtoi pääaineensa englannista saksaan. Aikaisemmin vakavasti sairastunut
nainen tietää mistä puhuu.
- Toisaalta kollegoita ei
voi pitää epätietoisuudessa siitä, milloin sitten
aion jäädä eläkkeelle. Nyt
pitää kuitenkin turvata,
että kaikki asiat lähtevät
näiden isojen muutosten
jälkeen hyvin käyntiin ja
katsotaan sitten milloin
jään pois.
Kahden koulun rehtorille työ on merkityksellistä. - Oma lukio
on tärkeä osa kuntakuvaa ja tahtotila on, että
täällä halutaan järjestää
toisen asteen koulutusta jatkossakin. Kolmannen
kielen opiskelu ei ole
enää nuorille pakollista,
eikä saksaa nyt valinnut
kukaan. Ajattelen samoin kuin entinen
opinto-ohjaaja Anja Hagman, joka aina sanoi että
säilyi, hän hymyilee.
Kielen opiskelu Petäjäveden kouluissa on
muuttunut radikaalisti
viime vuosina; tänä syksynä ei kukaan yläasteen
ja lukion opiskelijoista
opiskele saksaa, vaikka
lyhyen kielen oppimäärään mahdollisuus on
olemassa. Päättäjät
ovat tässä avainasemassa. - Jos ei koe työniloa,
niin ei tätä jaksaisi tehdä.
Minulla on aina ollut sellainen yleisvire, että voin
tehdä koulussa tärkeää
työtä.. Nro 01 - 04.01.2006
PETÄJÄVESI
- PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU -
Sivu 08
Irtonumero 1,50 euroa
Nro 34 - 2014
54. päivänä
Kahden koulun rehtori uskoo yhteistyön
kantavaan voimaan
SUVI KALLIOINEN
Suvi Kallioinen
- En ole yksin, vaan katson, että koulu on asiantuntijaorganisaatio, jossa
opettajat ja muu henkilökunta ja myös oppilaat ja
opiskelijat tuntevat oman
alansa. Pyrimme huolehtimaan nuorista kokonaisvaltaisesti ja esimerkiksi
oppilashuollon asiat ovat
lisääntyneet. Nummelan iloksi
kuitenkin ranskan kielen
ryhmiä on saatu edelleen
kasaan.
Heljä Nummela toimi
Suomen saksaopettajien
yhdistyksen puheenjohtajana 1996-2001 ja on
taistellut saksan opiskelun
puolesta.
Tärkeintä on ilo
Heljä Nummela tarttuu uusiin työtehtäviinsä luottavaisin, uteliain ja positiivisin mielin, eteenpäin katsoen.
- Koskaan rehtori ei tee työtä yksin, vaan on mahdollistaja. Unelmissani oppilaat
työskentelevät yhdessä vapaaehtoisesti ja koulu tarjoaa siihen puitteet.
olemme koulussa palveluammatissa.
Petäjäveden lukion
säilyminen tulevaisuudessakin on yksi isoimmista
haasteista. Asiat eivät kulje
vain ylhäältä alaspäin.
Luotan siihen, että tämä
yhteisö toimii, kun kaikki
on organisoitu etukäteen,
lukion ja yläasteen yhteiseksi rehtoriksi valittu
Heljä Nummela miettii.
Apulaisrehtorit
keventävät taakkaa
Nummelaa pyydettiin Petäjäveden lukion rehtoriksi
elokuun alusta alkaen, kun
sivistystoimen työtehtäviä
järjesteltiin uudestaan.
Kummallakin koululla
on nyt omat apulaisrehtorinsa ja niin sanotun
reksiryhmän muodostavat
Nummelan kanssa yläasteen Merja Lippojoki ja
lukion Pirjo Kannisto.
Lippojoen vastuulla ovat
oppilashuollon asiat, Kannisto hoitaa käytännön asiat aina lukujärjestyksistä
ja koeviikoista sijaisten
hankkimiseen.
Nummelan työnkuvaan sisältyy edelleen
jonkin verran opetusta
ja tarpeen mukaan hän
sijaistaa muita opettajia.
- Yläasteella ja lukiolla
on nyt myös yhteinen johtoryhmä. Lukion rehtorin työ
kiinnosti jo tuolloin, koska
hän siirtyi tänne Hämeenlinnan Yhteiskoulusta ja
toimi tuolloin myös lukion
rehtorin sijaisena. Koska olemme
hallinnollisesti pieni yksikkö, on järkevää katsoa
kouluja yhtenä kokonaisuutena, Nummela toteaa.
Palveluammatissa
Tuleva kouluvuosi on
jo pitkälle suunniteltu.
- Koulu on joka päivä
muuttuva yhteisö ja intensiivinen työyhteisö,
joten pitää olla toimivat,
yhteiset pelisäännöt. - Toivon, että koulu olisi foorumi, jossa oppilaille ja opiskelijoille ei kaadeta
mitään valmiina, vaan nuoret voisivat olla myös toinen toisensa sparraajina. Jos ammattiopistolta
tyhjiksi jääviin tiloihin
saataisiin jotain opetusta,
se tukisi lukionkin toi-
mintaa, Nummela arvioi.
- Toivotaan, että ikäluokat
kasvavat ja nuoret valitsevat oman paikkakunnan
lukion, muualta kun ei
opiskelijoita saada.
Paljon vartijana
FM Heljä Nummela valittiin yläasteen rehtoriksi
2000. vuosikerta
Keskiviikkona elokuun 20
. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Nokkahuilukvartetti Bravade.
Ohjelma 15 ?. Tapahtuman järjestää Jani Wickholmin
Luowuudenlähde Oy yhteistyökumppaneineen. Tärkeä osa Bravaden toimintaa on myös yhteistyö muiden muusikoiden
kanssa. Hyvin maittoi kaikki tarjolla oleva niin tilliliha
kuin makaronilaatikko. Tervetuloa!
Kuollut: Kaarina Strömberg, 83 v ja
Hannu Veli Virtanen 66 v.
- Petäjäiset/HiSu
Viikon pakina: Keikkuvia reppuja
Metsäkulman koulu lopetti toimintansa juuri, kun
minä aloin asettelemaan reppua selkääni. 0400 826195 / Jonna ja Kirsi.
Kuorot alkavat! Lapsikuoro to 21.8.
klo 15 - 16, Lehterilaulajat to 28.8. Klo 14 Seurat
Kintauden Takalassa (Jussilanperäntie 283)
Suomen Raamattuopiston työn hyväksi /
Anneli Montonen, Erkki Helle, IP.
Viikolla 35 EI diakoniapäivystystä!
Ke 27.8. Oli lähdettävä isolle kirkolle oppia saamaan ja itkuhan
siinä pääsi ensimmäisenä aamuna pelottavan koulurakennuksen edessä.
Pidin tiukasti kiinni äitini kädestä koululuokkaan
astuttaessa ja istuin varovaisesti osoitetulle paikalle.
Onneksi tutti oli revitty suustani pois pari vuotta
aikaisemmin, muutoin olisi käpyjen viskojilla ollut
lisää pilkanaihetta takataskussaan. Seurakunnan nuorisotyön
kahvio.
Ke 3.9. Alusta asti lehden teon punaisena
lankana onkin ollut taloudellinen ja aatteellinen
riippumattomuus. 050 366 7691)
toimittaja Hanna Mäkinen (puh. Ohjelmassa savusauna, yhdessäoloa, iltapala, iltahartaus. Ensimmäinen artisti aloittaa iltaviideltä ja tasatunnein
saadaan lauteille uusi esiintyjä. - SK. Siinä kiteytyvät monet messun teemat: sukupolvien ketju, sota, ikävä, isättömyys, kiitollisuus. Radat noin 2,5-5 km.
Karttamaksu 1 euron. klo 10 Perinnekirkko vanhassa
kirkossa / IP, SO, LGK, Lehterilaulajat. Ajatelkaa jos
olisin lutkuttanut tuttia
laskentaa harjoittaessani.
Siitä ei olisi hyvää seurannut. Kanssasi musisoimassa on
Petäjäveden seurakunnan kuorolaisia ja soitinryhmä.
Muutamassa laulussa on mukana myös liikettä...
- Leena Giers-Koljonen
Olet täyttänyt
nämä saappaat,
mennen tullen.
Nyt 50 vuotta!
Onnitellen,
Äiti ja Merjan perhe
Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Suomalainen messu. Koko
messu on Jumalan ja suomalaisen vuoropuhelua. Eno
Lehden irtonumeromyynti: hintaan 1,50e (sis. Messu valmistui useamman vuoden pohdinnan tuloksena 90-luvun lopulla.
Siitä lähtien sitä on toteutettu runsaasti ympäri Suomea.
Messua on vaikea kuvailla. Nro 34 - 20.08.2014
Sivu 02
Pääkirjoitus: Urheiluseura vaikuttaa koko kyläyhteisöön
Petäjävesi-lehti on ehkä näkyvin merkki paikallisen urheiluseuran vaikutuksesta paikkakunnalla.
Petäjävesi-lehti perustettiin Petäjäveden Petäjäisten
viettäessä 25-vuotisjuhlaansa. Lautanen kiikutettiin aina
keittäjälle uudelleen täytettäväksi. Iltapalamaksu 17 ?. Tuntemattomista
oppilaista kehkeytyi lopulta kavereita ja välitunnit
kävivät liian lyhyiksi kunnon pukkitappeluihin ja
pallonpotkimisiin.
Koulutiellä näkyy jälleen monta keikkuvaa reppua. Pohjalainen uskontunnustus vakuuttaa komiasti, että ?näin
minä uskon, totisesti uskon: luonut on maan ja taivaan?.
Muita messun lauluja ovat muun muassa Vuosi Luojan
kämmenellä, Laulu Suomelle ja Viimeiset veneet. Valovoimaisen Bravaden muodostavat Sunniva
Fagerlund, Pauliina Fred, Hanna Haapamäki ja
Hanna Kangasniemi. alv 24%)
Sanomalehtien Liiton jäsen
www.petajavesi.net
www.facebook.com/petajavesilehti
BAPTISTISEURAKUNTA
www.petajavedenseurakunta.fi
petajaveden.seurakunta@evl.fi
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Sinua
Herra kutsuu
lempeästi,
kaidalle tielle
vetää
väkevästi.?
(Virrestä
615)
Suutarintie 5, Petäjävesi
Su 24.08. Lähtö kävellen srkkodilta klo 17.30 tai kimppakyydein autolla klo
17.50. Bravaden huiluja on kuultu
lukuisissa kirkoissa ja saleissa ympäri maata ja se on
konsertoinut paljon myös ulkomailla. Tule
messuun laulamaan, kuuntelemaan tai vain kokemaan
hienoja säveliä ja sanoja. Paikka on Syrjäharjulla ja
opastus sinne on Pengerjoentieltä. Tuotto käytetään edelleen
lasten ja nuorten urheilutoiminnan tukemiseen - eli
jos tilaat lehteä tai ostat ilmoitustilaa, tuet samalla
paikallisen urheiluseuran toimintaa.
Nähdään lauantaina 80-vuotiaan juhlahumuissa!
- Suvi Kallioinen
- PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 -
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry
ISSN: 2242-2463
Ilmestyminen: keskiviikkoisin, 2046 kpl (LT 2012)
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. Diakoniatyön
kahvio.
Su 24.8. Seuran
asioiden uutisointi ei kuitenkaan ole enää samanlaisessa keskiössä, vaan lehti palvelee tasapuolisesti
koko pitäjää ihmisineen. Lähtö
klo 17-19 välillä. Liput myydään
ovelta ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. 030 39778 (arkisin klo 8-18),
tilaajapalvelu@yap.fi
Lehden näköisversio osoitteessa www.lehtiluukku.net
hintaan 1,50e (sis. SA-TAA taipui suussani
sulavasti KISSAKSI. klo
18 - 19.30 ja Maanantaikuoro to 11.9.
klo 10.30 - 12.
Paljon onnea
Pilvi-Ilona,
meidän 6-vuotias
eskarilainen!
Toivoo,
kaikki rakkaat
Kesän viimeiset KUNTORASTIT huomenna
torstaina 21.8. p. Tietämättään.
Kuuntelin tässä taannoin c-kasetilta kuinka
opettelin lukemaan. klo 18 Jumalanpalvelus, Arto Liukko.
Tervetuloa!
Tervetuloa Suomalaiseen messuun
Perhealbumista
Suomalainen Messu on Lasse Heikkilän säveltämä ja
enimmäkseen sanoittamakin kokonaisuus. Koskenpäällä esiintyy
Edu Kettunen, Harri Marstio, Jani Wickholm sekä
yhtyeet Hauli Bros ja Woodland Spell. Tuohon aikaan moni
muukin urheiluseura perusti oman kotiseutulehden,
mutta valtaosa niistä on kuollut ja kuopattu taloudellisten vaikeuksien myötä:
Petäjäveden Petäjäiset ja
Alavieskan Viri ovat enää
ainoat urheiluseurat Suomessa, jotka edelleen julkaisevat koko kylän tilattavaa
paikallislehteä.
Petäjävesi-lehden on
ollut hyvä toimia, kun taus-
talla on ollut voittoa tavoittelematon ja puolueeton
omistajataho. Ilmeisesti arvelin aapiskirjan
kuvien perusteella tavauksen oikeaksi pitävyyden.
Muistan hyvin nuo tuskaiset lukuharjoitukset ja
turhautuneen ähinän seitsemän veljeksen tapaan.
Todelliset lahjani pääsivät valloilleen ruokalassa. Sen sanoituksissa ja
sävelissä soi jotain ?perisuomalaista?. - Luvassa Janin omaa tuotantoa, unohtamatta
legendaarisia coverbiisejä, Halla-aho luonnehtii.
Tulevana lauantaina vietetään koko perheen tapahtumaa Koskenpää UnPlugged Kievari Rantapirtin
tiluksilla. alv 24%):
K-Market Porkkana
os. Osaavat laskea ja lukea jo kouluun mennessään
ja älyä löytyy lisää taskunpohjan älypuhelimista.
Helmitaulut helmineen on roudattu aikoja sitten
varastojen pimentoihin.
Lukemaan opin minäkin viimein kolmannella
luokalla. Nyyttikestit kirkkotarhassa. Kirjoittamaan en ole oppinut vieläkään.
- Markku Koskinen
Ensi viikolla kesämusiikkia
renesanssilinnosta tähän päivään
Ensi viikolla vanhan kirkon kesämusiikkisarjassa on
vuorossa nokkahuilukvartetti Bravade ja Kesäyön
unelma - musiikkia renessanssilinnoista ja barokkipalatseista. Seura tekee paikkakunnan hyväksi talkoovoimin tärkeää työtä oman kylän lasten
ja nuorten eteen. Ilmoittautuminen
13.-27.8. Asematie 6, Petäjävesi
Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla
0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Asematie 8, Petäjävesi
Avoinna: ma - la klo 7-22 ja su 10-22
oli joskus nauhoittanut. 3kk 25e
Tilausasiat: puh. Vuonna 2004 aloittaneen yhtyeen tavoitteena
on esitellä nokkahuilumusiikin kirjoa ja tuoda esiin
soittimiensa sävyjä ja mahdollisuuksia. Lapset ovat joskus
julmia toisilleen. Lehteäkin tehtiin ensimmäiset 20
vuotta talkootyönä ja yhteishenki oli vahvaa. Tämäniltainen
messu vanhalla kirkolla alkaa laululla Vaari-vainaan
kannel. 014 854 240)
toimitus@petajavesi.net, etunimi.sukunimi@toimitus.net
Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Kvartetin
monipuolisesta ohjelmistosta löytyy musiikkia aina
keskiajalta nykypäivään. klo 18 Naistenilta Kumpusella,
Kirrintie 94. Sanoitusapua ovat antaneet Leena Valkonen, Jussi Miettinen,
Stella Kivi ja Hannu Takkula. - SK
Livenä Kanttarissa ja Koskenpäällä
Perjantaina Jani Wickholm ja Tapio Halla-aho duoilevat ravintola Kanttarissa jo toisen kerran tämän vuoden
aikana
Valtionosuudet tulevat laskemaan
yleisen taloustilanteen
vuoksi nykyisestä noin 29
prosentista 25 prosenttiin,
mutta tarkempia laskelmia
ei ole vielä saatavilla, ja
ensi vuoden veroennuste
on laadittu nykyisillä veroprosenteilla.
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että
vuoden 2015 talousarvion
toimintakatteen yhteiseksi suunnitteluraamiksi
määritellään 21.832.000
euroa. Ihanaan maalaiskeittiöön mahtuu kymmenen
kokkailijaa mukaan.
Aloittelijoista konkareihin, sekä koko perheelle
sopivat sieniretket tehdään
kahtena lauantaina Jenny
Kumpusen opastamana.
- Retkellä ei ole tarkoitus
tunnistaa kaikkia sieniä,
vaan paikallinen konkarisienestäjä opastaa niissä
lajeissa, joita itsekin käyttää, kuten haperot, vahverot, valmuskat ja rouskut.
Omat eväät mukaan ja
taksikyyti vie mättäiden
luo. Vadelma
ja mustaherukka ovat herkempiä, vadelmaan tulee
hometta helposti samalla
tavalla kuin mansikkaan.
Toki punaherukkakin varisee, jos tulee esimerkiksi
kova raekuuro, mutta
todennäköisesti marjoja
on pensaissa hyvin vielä
syyskuussakin, Pihlajamaat vakuuttavat. Perusteluina
esitetään, että talouden
tasapainotusohjelma vuoteen 2016 asti on otettu jo
viime vuonna käytäntöön.
Lisäksi tilinpäätös on ol-
Herukoiden ja puutarhavadelman kysyntä vaihtelee vuosittain.
- Jos tulee hyvin luonnonmarjoja, kysyntää on
lut kolmena perättäisenä
vuonna alijäämäinen ja
kunnan taloutta rasittavat
erityisesti toistuvat terveyspalvelujen budjettien
ylitykset, jotka kahtena
viimeisenä vuonna ovat
kohonneet jo noin miljoonaan euroon.
Talouden tasapainotusohjelma näyttää purevan,
ja ensimmäinen puoli
vuotta 2014 näyttää hyvältä: asiakaspalvelujen
ostoissa on saavutettu
huomattavia säästöjä, jopa
10,3 prosenttia alle edellisvuoden, ja vuosikate
vähemmän. Leivonnassa
käytän usein makeutusaineena hunajaa, Tiina
Pihlajamaa kertoo.
oli kesäkuun lopussa noin
587.000 euroa, noin puoli
miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Nyt
emolampaita on parikymmentä ja karitsoita tällä
hetkellä 17.
- Lampaatkin ovat ainakin tällä hetkellä vielä
sivujuonne, mutta todennäköisesti pääluku kasvaa.
Marjoista ei kuitenkaan
ole tarkoitus luopua.
Vadelmat
työläämpiä
- Tänä vuonna punaherukasta tuli todella hyvä sato. Yhteisellä aterialla
opetellaan italiaksi joitain
fraaseja, Karppinen kuvailee. Punaherukkamehun sekaan voi laittaa
esimerkiksi mansikkaa,
vadelmaa, omenaa tai
raparperia. Honkaniemi on hyvä paikka
marjanviljelylle, kun tämä on vesistöjen ympäröimä eli tämä ei ole kovin hallanarka
paikka, Juha ja Tiina Pihlajamaa kertovat.
Kireä tilanne jatkuu
Suvi Kallioinen
Maanantaina kesätauon
jälkeen kokoontunut kunnanhallitus totesi, että ensi
vuoden talousarvio joudutaan nyt valmistelemaan
hyvin epävarmoilla reunaehdoilla. Kurssille mahtuu mukaan kahdeksan
oppilasta. - Kudontapiirin
puuhanaiset eivät lannistuneet, vaan piiri jatkaa
tuorein käsityöideoin kylätalon naapurissa ohjaaja
Anna-Liisa Huismanin
kotona. Nämä ohjatut sieniretket sopivat erityisen
hyvin uusille kuntalaisille
ja lapset saa ottaa mukaan,
Karppinen vinkkaa.
Osastonjohtaja itse
aikoo suunnistaa itämäisen tanssin kurssille, joka
pidetään pitkän tauon
jälkeen sekä kirkolla että
Kintaudella.
Venäjän kielen alkeita
on myös toivottu pitkään,
etenkin alueen matkailu-
yrittäjien taholta - ja nyt
tarpeeseen vastataan.
Kudontapiiri jatkaa
muissa tiloissa
- Ylä-Kintauden kyläyhdistyksen irtisanottua
toukokuussa kudontapiirin vuokrasopimuksen
kylätalolla, kudontapiirin
toiminta jatkuu uusin kuvioin, Kerttu Karppinen
kertoo. - Vanhat,
tutut kurssit ovat omilla
paikoillaan. Verot ja valtionosuudet muodostavat kunnan tulorakenteesta jopa
87 prosenttia. Mutta sen verran
paljon pensaita on, etteivät kaikki marjat tule
poimituksi hyvälläkään
kysynnällä.
Herukkapensaat eivät
vaadi leikkaamista joka
vuosi, mutta pensasrivien
välit on ajettava ruohonleikkurilla ja lannoittamisesta huolehdittava.
Vadelmat on leikattavakin
joka vuosi.
- Torjunta-aineita käytämme minimimäärän.
Vadelmat ovat työläämpiä hoitaa, mutta ovat ne
vähän hinnakkaampiakin,
Juha Pihlajamaa toteaa.
Juha Pihlajamaa käy muualla töissä, Tiina Pihlajamaa on kotona.
- Lampaat ovat tässä
talvellakin ja tarvitsevat
hoitoa, samoin kolme lastamme, Tiina Pihlajamaa
sanoo.
Herukat kypsyivät elokuun alkupuolella, mutta
Pihlajamaiden mukaan
niitä voi hyvin poimia
vielä syyskuussakin.
- Punaherukat eivät
mene huonoksi, eivätkä
varise pensaista. Käytössä on kahdet kangaspuut ja kurssisisältö hieman muuttuu ja
monipuolistuu, ja uusiakin
tekniikoita kokeillaan.
Painetusta ohjelmasta löytyvät tarkemmat tiedot
kurssista.
Muutama muutos
Koteihin jaetussa ohjelmassa on muutamia
kohtia, joihin on tullut
muutoksia: Kintauden
kuntoliikunta- ja syvävenytystunteja on enemmän
kuin ohjelmassa luvataan
ja tällöin kurssimaksukin
on muutaman euron kalliimpi.
Eläinten konservointikurssipäivä taas vaihtuu
maanantaille tilavarausten vuoksi. Vaikka
verotuotot sekä valtionosuudet ovat kasvaneet
lähes puolella miljoonalla,
molemmat ovat kuitenkin
jäämässä selvästi alle
talousarvion. - Netissä on
aina ajantasainen ohjelma,
Karppinen muistuttaa.. Keväällä kukintaaikaan oli hyvät kelit ja
pölytys ilmeisesti onnistui, Juha ja Tiina Pihlajamaa kertovat. Honkaniemen tilalla Piesalankylällä
kasvaa punaherukkaa noin
puolen hehtaarin alalla
ja vadelmaa lähes saman
verran, mustaherukkaa
on joukossa muutama
rivi, kun poimijat ovat
kyselleet.
- Marjapensaita tilalla
on ollut vuodesta 1995.
Aluksi punaherukoita oli
enemmän, mutta olemme
vähentäneet niitä ja vastaavasti lisänneet vadelmia, Pihlajamaat kertovat.
Marjat menevät itsepoimijoille.
- Jos marjaa myisi
teollisuudelle, sitä pitäisi
olla enemmän, Juha Pihlajamaa toteaa.
TIINA LAMMINAHO
Lisäksi tilalta voi ostaa
perunaa ja hunajaa - perunoita tilalla viljeltiin jo ennen marjoja, mehiläispesiä
on ollut kymmenkunta
vuotta.
- Mehiläispesiä meillä
on tällä hetkellä viisi. Se
on lähinnä harrastus ja
tukee samalla marjanviljelyä, kun pölyttäjät ovat
omasta takaa, Pihlajamaat
sanovat.
Muutama vuosi sitten
tilalle tuli neljä lammasta
maisemanhoitotöihin. - Ihanteellisin
ensimmäinen täytettävä
eläin olisi orava tai joku
muu pienikokoinen eläin.
- Hannu vetää edelleen
meillä valokuvauskursseja, mutta nyt niihin saatiin
myös yksi uusi, petäjäve-
tinen ohjaaja, Karppinen
kertoo.
Syksyn erikoisemmasta kattauksesta löytyy
myös yhden viikonlopun
Suomi-Italia -kokkauskurssi Taipaleen tilalla,
vetäjinä taiteilijapariskunta Johanna Juvonen
ja Biagio Rosa. Tänä vuonna
vadelmaa on mennyt hyvin, kun luonnonvadelmaa
on huonosti, Pihlajamaat
kertovat.
- Marjat menevät kaupaksi, jos hinta ei ole
korkea. Itse
he kertovat käyttävänsä
herukoita paljon.
- Mehuun ja leivontaan. Vielä odotetaan myös mahdollisia
nousuja erikoissairaanhoidon kuluissa.
Talouspäällikkö Kaija
Laitinen tekee parhaillaan
viimeistä kunnan talousarviota, sillä hän on jättänyt ennakkoilmoituksen
eläkkeelle siirtymisestä
1.3.2015 alkaen. Pyrimme pysyvyyteen pienin maustein, Petäjäveden osaston
osastonjohtaja Kerttu
Karppinen kuvailee.
Suurin osa kursseista alkaa 8. - Kurssi
käydään suomen kielellä,
joten sitä ei tarvitse jännittää. syyskuuta alkavalla
viikolla.
- Ainoa vakiokurssi,
joka piti lopettaa, oli lasten
tanhu, jolle ei löydetty
uutta vetäjää.
Tarjolla pitkin pitäjää
on monipuolisesti mu-
siikkia, kieliä, käsitöitä,
kuvataiteita ja liikuntaa.
Luontoteemoja
Yksi syyskuussa alkava
käsitöiden uutuuskurssi
on luontokuvaaja-konservaattori Hannu Ahosen
vetämä eläinten konservointikurssi. Viran
täyttämisessä tullaan huomioimaan myös muiden
johtavien viranhaltijoiden
eläkeiän saavuttaminen;
esimerkiksi hallintojohtajan ja talouspäällikön
virkoja voitaisiin tulevaisuudessa yhdistää.
Ensi maanantaina kunnanvaltuusto käsittelee
muun muassa ensi vuoden talousarvioraamia
sekä laajakaistahankkeen
päätöksentekoon liittyvää
vastinetta Hämeenlinnan
hallinto-oikeuteen.
Marjoja on
vielä pensaissa
Kurssitarjottimella mukana myös paikallista osaamista
Suvi Kallioinen
Joka kotiin on nyt jaettu
Keuruun kansalaisopiston
kurssiesite ja ilmoittautuminen alkaa tänään keskiviikkona ja kestää kuun
loppuun asti. Nro 34 - 20.08.2014
Sivu 03
Honkaniemen tilalta saa monenlaista lähiruokaa
Tiina Lamminaho
- Tänä vuonna punaherukoista tuli todella hyvä
sato. Eläimiä täytetään joko omista nahoista ja niitä voi ostaa myös
opettajalta. Raamista varataan suurin kakku sosiaali- ja terveyspalveluille
51,6 prosentin osuudella,
sivistyspalveluille 29,1
prosenttia, konsernipalveluille 10,9 sekä yhdyskuntatekniikan palveluille 8,4
prosenttia.
Kokouksessa päätettiin
hakea kunnalle harkinnanvaraista yhden miljoonan
valtionosuuden korotusta
poikkeuksellisen suurten
taloudellisten vaikeuksien vuoksi
Kun on
aikaa kuunnella ja ratkoa
pieniä asioita, hankalaksikin mainitut vanhukset
muuttuvat, eikä kukaan
enää sano heitä hankaliksi.. Mielenterveyskuntoutujien pitäisi
asua taajamissa, joissa
he pystyisivät hoitamaan
kauppa- ja pankkiasiansa
itsenäisesti.
- Meitä tietenkin as-
karruttaa, onko kuuden
kilometrin matka Petäjäveden keskustaan kynnyskysymys jatkossa. Ja koska
vanhusten perhehoitoa
ei tunnettu, Tikka tarjosi
tehostettua asumispalvelua. Sopimukset on tehty
sairaanhoitopiirin kanssa.
- Hoivakodin ylösajo
oli hidasta ja siinä meni
aikaa, ennen kuin saimme
sopimuksia. Entinen hoitajien asuntola
on remontoitu viideksi
asunnoksi.
- Tarkoituksena on
vuokrata asuntoja ja tarjota tarvittaessa tästä pientä
kotipalvelua ja tukea.
Meillä on täällä jatkuva
päivystys, joten se tuo
turvallisuutta. Sitä ennen
olin kunnan palveluksessa, kodinhoitajan virassa
vanhainkodilla 17 vuotta, yrittäjä Tuula Tikka
kertoo. Ja
pienessä yksikössä asukkaat muodostavat tiiviin
ryhmän, kukaan ei jää
syrjään.
Tuula Tikan mukaan
vanhusten kanssa toimiessa läsnäolo on tärkeintä. Pieni yksikkö, kuusi tai seitsemän
asukasta, on hyvä. - Syksyllä
pitäisi olla Jyväskylässä
kurssi. Silloin
pystyy jakamaan aikaansa,
tekemään kotiruokaa ja
auttamaan asukkaita. Mutta
palvelukoteja on paljon
- meidän kanssamme kilpailutuksessa oli viimeksi
yli 30 hoivakotia - ja osa
niistä on taajamissa. Minä olin
juuri valmistunut psykiatrian erikoissairaanhoitajaksi ja kun kiinteistö
tuli myyntiin, heräsi ajatus
hoivakotiyrittäjyydestä,
Hilve Salldén kertoo.
- Nykyään toiminnassa
on mukana kolme sukupolvea; meidän lisäksemme tässä on Esan isä
Martti Salldén sekä meidän tyttäremme, Veronika Salldén, joka on myös
hoitaja koulutukseltaan.
Heinämäen kodit tarjoaa hoivakotipalvelua
mielenterveyskuntoutujille. - Sitä voi vaikka istua
pihassa ja siivota marjoja
ja samalla keskustella;
asukkaalle se on ihan eri
asia kuin jos hän istuisi yksin huoneessaan. - Pidän
tässä vähän kesälomaa,
Tikka naurahtaa.
- Syksyllä asukkaita on
tulossa lisää, tai ainakin
kyselyjä on ollut. Minulla oli
ideana perustaa vanhusten
perhehoitokoti, mutta siihen aikaan perhehoitoa ei
tunnettu vanhustyön puolella; vammaispalvelujen
puolella sitä oli ollut jo
kymmeniä vuosia.
Tikka-Koti aloitti Kuivasmäellä, maalaistalossa,
Tuula Tikan mukaan maatalouden sivuelinkeinona.
Petäjäveden keskustaan,
nykyisiin tiloihinsa yritys
muutti 2006. Ensimmäisenä kesänä pystytimme
hotelli-kyltit tienvarteen,
jotta saisimme jotain käyttöä tiloille ja majoituspuoli on jäänyt edelleen
roikkumaan sivutoimeksi,
Salldénit kertovat.
- Hotelli-toiminta on
pientä ja pienenee edelleen - sille saralle on tullut
keskustaan uutta yritystoimintaa.
Mielenterveyskuntoutujia Heinämäessä asuu
tällä hetkellä yksitoista.
- Välillä asukkaita oli
vähemmän ja yrityksen
kannattavuutta joutui
miettimään, mutta nyt taas
tällä hetkellä tilanne on
ihan hyvä, Hilve Salldén
toteaa.
- Kun aloitimme parikymmentä vuotta sitten,
mielisairaaloita lakkautettiin ja haluttiin siirtyä yhä
enemmän avopalveluihin.
Monet sellaiset, jotka
eivät pärjänneet yksin,
jäivät väliinputoajiksi,
ja tällaiset hoivakodit
tulivat todella tarpeeseen.
Nyt tilanne on parantunut
ja toiminta muuttunut
enemmän asiakasta kunnioittavaksi.
Vuokra-asuntoja
eläkeläisille
Nyt Heinämäen kodit
tarjoaa myös vuokraasuntoja ikäihmisille. Kunnan toiminta
loppui tässä 1994 ja me
hankimme kiinteistön,
Hilve ja Esa Salldén
esittelevät. - Siivoan,
pesen pyykit, laitan ruokaa
ja saunotan täällä, en siis
kierrä antamassa kotiapua
muualla.
- Tehostetun asumispalvelun lopetin osaksi
siksi, että kunnat eivät
olleet sote-uudistussotkun
keskellä innokkaita tekemään enää uusia sopimuksia, osittain sen takia,
että lain vaatiman hoitajamäärän palkanmaksu
vei niin paljon; eihän
kannattamatonta yritystä
kannata jatkaa.
Nyt Tikka suunnittelee
aloittelevansa vanhusten
perhehoitoa. Nro 34 - 20.08.2014
Sivu 04
Heinämäen kodit teki vanhainkodista hoivakodin
Tiina Lamminaho
- Tämä on Petäjäveden
entinen vanhainkoti ja
sairaala. Täällä ei asuta
kuin kotona, vaikka toisaalta täällä asutaankin
kuin kotona - sosiaalialan
lainsäädäntö on aika tiukkaa, Tikka toteaa.
nan kanssa ja kunnan
vanhuspalvelu valitsee
asiakkaat tietyin kriteerein. - Tein tiloihin ison
remontin. Perhehoitosopimuksethan tehdään kun-
Tikka-Kodissa on viisi
kahden hengen huonetta.
Tällä hetkellä asukkaita
ei ole kuin kaksi. Nyt Tikka-Kodista
voi vuokrata huoneen
ja ostaa tarvitsemaansa
kotipalvelua. - Kunnan säästötoimien takiahan vanhainkoti lopulta lakkautettiin,
mutta minä olin jo sitä
ennen päättänyt ryhtyä
yrittäjäksi. Ja varmistaa myös sen, että vuokraamassaan asunnossa
voi asua, vaikka kunto
huononisikin, kun apua on
tarjolla, Salldénit kertovat.
- Ajatuksena olisi, että
vaikkapa jossain sivukylällä, vähillä mukavuuksilla varustetussa mökissä
asuva eläkeläinen voisi
muuttaa tänne helpompiin
oloihin ja asua vaikkapa
vain talvet täällä ja kesät
omassa mökissään.
Hilve Salldénin mukaan valtakunnalliset
suunnitelmat mielenterveyskuntoutujien osalta painottuvat taajamaasumiseen. Toki
jotkut ovat vielä kauempana keskustasta kuin tämä
meidän paikkamme, Hilve
Salldén toteaa.
TIINA LAMMINAHO
Tuula Heinänen ja Tuula Palonen leipoivat pullaa hoivakodin keittiössä, Hilve
Salldén ja Annikki Kanto katselivat vierestä.
Tikka-Koti jätti tehostetun asumispalvelun
TIINA LAMMINAHO
Tiina Lamminaho
Tikka-Kodin historia ulottuu 15 vuoden päähän.
- Toimilupa myönnettiin
vuonna 1999. Saa nähdä, lähteekö
perhehoito käyntiin.
Aikaa ja läsnäoloa
Tuomo Talasaho on asunut Tuula Tikan Tikka-kodissa yrityksen perustamisesta lähtien.
Vuokrahuone ja
kotipalvelua
Tämän vuoden helmikuussa Tuula Tikka lopetti
tehostetun asumispalvelun. Toki
täältäkin pääsee keskustaan: käymme yhdessä
kaupassa ja muilla asioilla, eikä Keski-Suomen
sairaanhoitopiirissä ole
ainakaan vielä keskustoja
suosivaa linjausta. Heinämäen
kodit Ay aloitti seuraavana
vuonna eli 1995.
- Se oli monen sattuman summa
Huumorintajuinen Simojoki puhui
yhtä paljon kuin lauloi
kaksituntisen keikkansa
aikana. Sauvasekoittimellakin pärjää, mutta jos
raakaravintoa käyttää paljon, kannattaa Malisen
mukaan harkita blenderin ostoa.
Äkkinäistä siirtymistä
kokonaan tai lähes kokonaan raakaravintoon hän
ei suosittele. Kaikkiin artistin
lauluihin kuuluu tarina ja
tunteita herättävä sanoma.
Afrikassa asunut ja
reissannut mies on kokenut paljon. - Tämä on lähtöisin
USA:sta, siellä raakaravintoa käytetään muun
muassa hoitomuotona esimerkiksi syöpäpotilaille.
Kiinassa tutustuin asiaan
amerikkalaisen pitämällä
kurssilla, Malinen kertoo.
- Itse olen opiskellut ravitsemustiedettä ja toimin
päätyökseni kokkina. Siispä
vanhassa kirkossa leikittiin ja hassuteltiin myös
lastenlaulun tahtiin.
Artisti näytti nauttivan
illasta vähintään yhtä paljon kuin innokas yleisö.
- Mitä järkeä on ilolla,
joka ei näy, verbaalisesti
lahjakas Simojoki kysyy.
- HH. Mutta
Suomessa taas esimerkiksi
graavilohi ja kylmäsavulohi ovat raakaravintoa.
Malisen mukaan raakaravinnon lisääminen
omaan ruokavalioon piristää ja tervehdyttää.
Simojoen konsertissa sanomaa ja toimintaa
Pekka Simojoki viihdytti ja kosketti yleisöään valloittavalla gosbelmusiikillaan.
8-vuotias Riina
Vaarakallio
saapui Pekka Simojoen
keikalle mummonsa kanssa.
- Mehän ollaan
Riinan kanssa
jo vanhoja
tuttuja Hipposhallin konsertista, iloitsee
Simojoki poseeratessaan
kameralle kaulakkain pienen
faninsa kanssa.
HANNA-MARI HILTUNEN
Petäjäveden maa- ja kotitalousnaisten järjestämä
raakaravintokurssi kiinnosti. Totesin, että
tämä jää minun elämääni.
Smoothieista
gourmet-ateriaan
Tällä hetkellä yksi hittituote on raakasuklaa.
Ideana raakaravinnossa
on, että ruoan raaka-aineita ei kypsennetä, eikä
lämmitetä yli 42-asteisiksi. - Vitamiinit ja entsyymit, jotka auttavat kehon toimintaa, tuhoutuvat
kuumennettaessa. - Raakaravinnolla on kehoa puhdistava
vaikutus ja tulos on sama
kuin paastolla; elimistö
alkaa työntää myrkkyjä
ulos ja oireet ovat epämukavia. Pähkinät ja siemenet ovat hyvä proteiinin
lähde, samoin tummat
lehtivihannekset, Malinen
kertoo. Raakaravintoa voi lisätä omaan
ruokavalioonsa, oli se
sitten mikä hyvänsä, ja
se tuo hyvää oloa. Minut
raakaravinto vapautti vuosikausien jojo-laihduttamisesta ja monenlaisista
rajoittavista dieeteistä,
Satu Malinen kertoi Maatilamatkailu Kumpusella
pitämänsä raakaravintokurssin aluksi.
Malinen tutustui raakaravintoon kuutisen vuotta
sitten, asuessaan Kiinassa. Makeutusaineena
raakakakkupohjaan Satu Malinen käyttää hunajaa.
Malisen mukaan etenkin tummanvihreissä lehtivihanneksissa on paljon proteiinia - saavathan gorillatkin
lihaksensa lähes yksinomaan kasviksia syömällä.
Monitoimikone on hyvä apuväline raakaravintoa
tehdessä. - Suomessa
ei yleensä syödä raakaa lihaa, vaikka monissa muissa maissa tartar-pihvit
ovatkin suosittuja. Osuvaa, sillä
kirkko oli ääriään myöten
täynnä faneja. - Myös raakaravintoa kannattaa syödä
monipuolisesti, vaihdellen
eri kasviksia.
Pikku hiljaa lisää
Raakaravintona käytetään lähinnä kasvikunnan
tuotteita: pähkinöitä, siemeniä, yrttejä, villiyrttejä,
vihanneksia. Vihersmoothieen
hän suosittelee pinaattia,
lehtikaalia tai erivärisiä salaatteja, villiyrttejä
luonnosta ja jotain yrttiä,
esimerkiksi minttua tai
korianteria sekä jotain
makeaa, kuten banaania
tai ananasta.
- Raakaravinnosta saa
kaikkia ravintoaineita,
mitä sekaruokavaliostakin. Konsertissa
pääsi myös yleisö laulamaan ja toivomaan biisejä.
Tomera Riina Vaarakallio, 8, toivoi kappaletta
Toimivat kädet. Oma äitini
kävi silloin elävän ravinnon kurssin ja muistan,
kun meillä idätettiin ituja
kaapissa.
Vanhassa kirkossa kajahti
keskiviikkona rempseät
kitarasoinnut, kun tunnettu gosbelmuusikko
Pekka Simojoki avasi
konserttinsa esittämällä
laulun Peräpenkin mies,
joka oli omistettu takapenkin yleisölle. - Tämä on todella
mielenkiintoinen ala, kun
tähän lähtee tutustumaan.
Mahdollisuuksia on loputtomasti.
- Raakaravinnon ensimmäinen aalto oli jo
1980-luvulla. Raakaravintoon aloin tutustua
ensin oman hyvinvointini
takia; olin masentunut ja
kun aloin lisätä ruokavaliooni raakaravintoa, mielialani koheni muutamassa
päivässä. Suosittelen siirtymään raakaravintoon
pikku hiljaa.
- Ja raakaravinnollahan
saa hyvin täytettyä ravintosuosituksetkin - harva
jaksaa pureskella puolta
kiloa porkkanoita päivässä, mutta jos tekee aamulla
vihersmoothien, siihen tulee helposti laitettua puoli
kiloa kasviksia ja marjoja.
Malisen mukaan raakaravinnosta löytyy nykyään hyvin kirjallisuutta ja
ohjeita. Sivu 05
Nro 34 - 20.08.2014
Raakaravinnolla lisää hyvinvointia
TIINA LAMMINAHO
Tiina Lamminaho
- Tämä ei ole rajoittava
dieetti, vaan päinvastoin
hyvin vapauttavaa. Simojoki vei
pehmeän äänensä voimin
kuuntelijansa autiomaan
tunnelmiin, tarjosi lotushetken sekä johdatti Jerusalemiin. Kaikki
käytettävät tuotteet, esimerkiksi luomusoijakastike, eivät ole raakoja,
mutta perusraaka-aineita
ei kuumenneta, Malinen
sanoo.
- Yksinkertaisimmillaan raakaravinto on jokin
vihersmoothie tai mehu,
mutta raakaravinnosta voi
tehdä myös kokonaisen
gourmet-aterian jälkiruokakakkuineen.
Kurssilla Malinen kokkasi raakapastaa kesäkurpitsasta ja sen kanssa
juustomaisen kastikkeen
cashew-pähkinästä, tomaatti-marinara-kastikkeen sekä hernepestoa.
Jälkiruokana oli lime-avokado-kakku ja raakasuklaata
luokan bändi
opettaja Nina Varvikon johdolla;
Petäjäisten puheenjohtajan puhe, Reijo Niemelä
13.20 Juhlapuhe, Mikko Porvali,
Musiikkia
14.00 Onnittelupuheenvuoroja
Toivomus vapaan onnittelupuheenvuoron pitämisestä
on esitettävä juhlan järjestäjille ennen juhlan alkua
esimerkiksi Masuunin kahvitarjoilun yhteydessä
14.10 Vanhojen urheiluasujen näytös
14.30 Kiitokset juhlaväelle
Kotiseutulaulu
16.00 Jalkapallon juhlaottelu
PetPet - Kansainväliset Koskelaiset. Esimerkiksi
riistanhoitotyö riistanruokintoineen ja riistalaskentoineen on tärkeää,
samoin kenneltoiminta
ja suurriistavirka-apu,
Petäjäveden Erämiesten
puheenjohtaja Mikko Jutila kertoo. - Nuoria
on jonkin verran mukana
toiminnassa, meillä on
sen osalta hyvä tilanne.
Etenkin pienriistan metsästys kiinnostaa nuoria,
mutta hirvenmetsästys ei
niinkään, Jutila sanoo ja
Ossi Kokkilan mukaan
tilanne on suurin piirtein
samanlainen Kuivasmäen
metsästysseurassa. Nro 34 - 20.08.2014
Sivu 06
Metsästyskoirat ja pienpedot tutustuttivat metsästysseuratoimintaan
Tiina Lamminaho
- Tulimme katsomaan,
mitä täällä on, kun luonto
ja eläimet kiinnostavat,
Sami ja Saana Muteli totesivat Tupamäen vanhalla
koululla lauantaina metsästysseurojen perhepäivässä. Metsäkanalinturastilla taas esiteltiin,
kuinka metsäkanalinnun
pesän voi suojata, jos
sellaisen keväällä löytää.
Pesän ympärille voi vetää
lippusiiman, johon hankaa
palasaippuaa sotkemaan
hajuja niin etteivät pedot
löydä pesää.
Myös metsästyskoirat
pääsivät esille tapahtumassa, kun eri rotujen
edustajat olivat esittäytymässä. - Kyse on koko
paikkakunnan yhteisestä
juhlasta, jonne ovat lämpimästi tervetulleita kaikki,
sanoo Petäjäisten puheenjohtaja Reijo Niemelä.
Urheiluseuran henkeen sopivasti juhlapuheiden jatkoksi on luvassa hikipisaroita, kun Petäjäisten AllStars-kokoonpano
kohtaa jalkapallopelissä
Kansaiväliset Koskelaiset.
Lauantain virallisemmat juhlallisuudet alkavat jo puolilta päivin
kahveilla ja onnitteluiden
vastaanotolla Masuunissa.
Auditorio Miilussa
pidettävän juhlan juontaa
Salla Syvänen, jolla itselläänkin on aito petäjäinen
tausta.
Petäjäveden Petäjäisten puheenjohtaja Reijo
Niemelän puheen jälkeen
kuullaan juhlapuhujana
Mikko Porvalia.
Puheenvuoroja on
tarjolla myös yleisölle.
Puheenvuoron pitämisestä
on sovittava etukäteen
juhlan järjestäjien kanssa
ennen varsinaisen juhlan
alkua, esimerkiksi kahvien
yhteydessä Masuunissa.
Tilaisuuden aikana
Ammattilainen asialle
Rakennus- ja puusepän palvelut
PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN
-
Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset
Varastojen ja autokatosten teko
Lisälämpöeristykset ja kattotyöt
0v.
aa yli 3
Leikkimökit, jätekatokset ym.
oimint ennys!
.t
k
a
R
h
Puusepän työt, entisöinti
alousvä
- Kotit
2 973
4
6
0
040
yleisö pääsee ihastelemaan - kenties vanhoja
muistoja verestäen - Petäjäisten vanhojen urheiluasujen näytöstä. Entä kenelle
kuuluivat piikkarit kokoa
36,5?
Urheilujuhlaa rytmittävät musiikkiesitykset.
Julia Kukkosen lisäksi
lavalle astelee yläasteen 9.
luokan bändi johtajanaan
opettaja Nina Varvikko.
Kun puheet on pidetty
päästetään irti jalkapalloilijat. - Kyllä
meillä on nuoria mukana,
mutta enemmänkin mahtuisi, Kokkila toteaa.
Rastiradalta tietoa
Perhepäivän tapahtumassa
pääsi tutustumaan pienpetoihin, metsäkanalintuihin, metsästyskoiriin
TIINA LAMMINAHO
ja riistanruokintaan sekä
ampumaan ilmakiväärillä
ja tekemään linnunpöntön.
Pienpetorastilla oli
täytettyjä pienpetoja ja
tarjolla oli tietoa pienpetojen haitallisuudesta.
- Etenkin supikoira on haitaksi metsäkanalinnuille.
Se on vieraslaji, joka on
levinnyt tänne Venäjältä
ja kanta pitäisi pitää kurissa tautivaarankin takia,
Jutila kertoo. Riistanruokintaa
esiteltiin ruokintakatoksen
teon yhteydessä. Ota suunta monarille ja tule kannustamaan
paikallista pitkän linjan
liikuttajaa!
- HM
Petäjäveden Petäjäisten 80-vuotisjuhla
23.8.2014 Auditorio Miilu ja Masuuni
12.00 Tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu,
Masuuni, Taustamusiikki Julia Kukkonen
13.00 Juhla alkaa
Juontajana Salla Syvänen;
Musiikkia, 9. - Samalla olisi
tarkoitus saada lapsia ja
nuoria innostumaan metsästyksestä - metsästäjiä
kun tarvitaan tulevaisuudessakin, Juha Taavila
Kuivasmäen metsästysseurasta lisää. Kyläyhdistys oli antanut tilansa
käyttöön ja huolehti puffetissa ruokapuolesta.
Sami ja Saana Muteli
pääsivät tekemään linnunpönttöä metsästysseurojen perhepäivätapahtumassa.
Petäjäisten juhlavuosi huipentuu lauantaina
Petäjäveden Petäjäisten
juhlavuosi huipentuu lauantaina seuran 80-vuotisjuhlaan auditiorio Miilussa. Mikä
on Petäjäisten puheenjohtajan rooli pelikirjassa?
Lauantai on omistettu
petäjäiselle urheiluhengelle. Petäjävedellä
tapahtuman järjestivät
Petäjäveden Erämiehet ja
Kuivasmäen metsästysseura yhdessä Kuivasmäki
- Kumpu - Heikkilänperä
-kyläyhdistyksen kanssa.
- Tarkoituksena on
tehdä metsästysseurojen
toimintaa tutuksi ihmi-
sille; tämähän on paljon
muutakin kuin vain metsästämistä. Petäjäisten pelureista
ja kunnan miehistä koottu
tähtisikermä saa vastaansa jo tekonurmikentän
avajaisista tutun Kansainväliset Koskelaiset
-joukkueen.
Moni kysymys saa
vastauksen vasta matsin
jälkeen: Miten Kovaset,
Sillgren, Vulli, Silander,
Paltamaa ja kumppanit
pärjäävät Jukka Virtasen
luotsaamia Kansainvälisiä Koskelaisia vastaan?
Kuka puraisee ketä. Luontoarvoja
pidän tärkeinä ja arvostan
metsästysseurojen luonnon hyväksi tekemää työtä, johon tämänpäiväinen
teemapäiväkin lukeutuu.
- Saanalla on ollut
koulussa luontojuttuja ja
sitä kautta täällä on tuttujakin asioita, esimerkiksi
eläinten tunnistus kuvista
onnistui hyvin, toppuluokkalaisen isä kertoi.
Metsästysseurojen perhepäiviä vietettiin lauantaina eri puolilla Suomea,
Suomen metsästäjäliiton
aloitteesta. Kuka
kantoikaan pelipaitaa numerolla 24. - Liikumme jonkun
verran luonnossa, mutta
toki voisi liikkua enemmänkin
0400 933 274
Yrityskonsultointi
JonesCon
jouni.hirvimaki@jonescon.fi
www.jonescon.fi
Kysy, ilmainen kartoitus!
- Kotisiivoukset
- Toimistosiivoukset
ZZZ VLKYDUL À
KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ
- haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta
- siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua
Työ kotitalousvähennyskelpoinen.
Petäjäveden 4H-yhdistys ry
Puh. 020
170 5120
TILITOIMISTOPALVELUT
Tilitoimisto T Pesonen Oy
PETÄJÄVESI:
Asematie 6, puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . 0400 580 153. 041 441 5253
Rakennussuunnittelu
Laajavaara
Jätevesisuunnitelmat
Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA)
Kosteusmittaukset rakenteesta
Rakennus- ja pääsuunnittelu
Vastaava työnjohto, valvonta (RKM)
040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi
Piispantie 1
Petäjävesi
www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi
25 vuoden ammattitaidolla
Kasvojen kiiteytys, ihonpuhdistus,
jalka- ja käsihoidot, geelikynnet ja
kavitaatio-selluliitinpoisto.
Tervetuloa!
Keuruuntie 11, Keuruu
p. 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com
Puukauppaa
j
a
puunkorj
u
upal
v
el
u
a
Metsä-Perälä Oy
KAHVILA
PAPERITARVIKEMYYNTI
KABINETTI esim. (014) 854 915
Ismo Jukola, puh. 0401 854237
Papintie 2, Petäjävesi
Keskussairaalantie 17, Jyväskylä
Käyntios. 0400 472 378
SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA:
*OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä
*Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset
*Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit
*Kost. (014) 722 237 työ,
040 724 0787
www.khl.fi
32
27
Nro 34 - 20.08.2014
Kintaus
040 590 7360
IV-kanavien puhdistus ja huollot
Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt
SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
Silmälääkärin vastaanotto joka viikko
Keuruuntie 15, Keuruu. 0500 740 999
www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi
www.metsa perala.fi
. 044 325 3363 / Heli
Palvelemme:
ma-pe 10-18
la 10-14
Pms 732
Pms 427
- Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi -
Rakentavasti
Kone & Rakennus Meronen Ky
044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi
PAPINTIE 2
APTEEKKI
PETÄJÄVESI
P. 045 238 2170
www.rindesso.fi
info@rindesso.fi
Jalkojenhoidon
ammattitutkinnon
suorittanut jalkahoitaja,
kuntohoitaja
Asianajotoimisto
JUKKA HOKKANEN
Pirkko
Viinikka
040 843 1598
- hierontaa
- jalkahoitoja
- vyöhyketerapiaa
§
asianajaja
§
varatuomari
Keuruuntie 11 B 14
42700 Keuruu
Vastaanotto sop. 040 541 8485
Siivous Tomera
Siivous- ja kotiapupalvelu
Puhdas ja raikas koti!
Puh. kokouksille
SOLARIUM . MATKAHUOLTO
MA - PE 9-17, 050 544 1200
www.kahvilafreesi.fi
Puh. Kotitalousvähennyskelpoinen.
www.kotiapupisara.fi
Puh. (014) 854 240, toimitus@petajavesi.net
Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa.
Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden.
Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta.
Siltatie 23, Petäjävesi, puh. 050 414 7275
www.lemettilantila.fi
Origonova, Jyväskylä
www.heliheiskanen.fi
p. (014) 411 4233, (014) 411 4224
Petäjäveden Rakennustoiminta Oy
Rakennus- ja saneeraustyöt
Soita Alpo 0400 494 802
tai J-P 040 528 0541
www.kukkonen.nettisivu.org
Arvioinnit ja analyysit ArviCon?
. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?
S
* Katso kurssit ja blogit netistä!
T:mi Väinö Räsänen
- Koti- ja mökkitalkkari
- Pienkonekorjaamo
Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi
Psykologi Heli Heiskanen
T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén
Avoinna ke 10-16.30,
to 10-16, pe 10-15, la 10-13
. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ
P\\QWL MD YXRNUDXV
. (014) 854 113
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
PALVELEMME:
(014)854113
1900 PETÄJÄVESI PUH.
ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14
014)854113
Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat.
KYLÄSEPÄN RAUTA
ja VARAOSAT
Puh. YDLKWRODYDSDOYHOX
. Erilaiset varoituskilvet. 045 148 6300 / Erja Leppänen
0400 600 115
berit.skytten@luukku.com
0400 536 840
v.i.rasanen@luukku.com
RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI
41900 Petäjävesi, puh. yrittäjäominaisuuksien arviointi
. Vasarakatu 9,
40320 Jyväskylä
HANNU NEIJONEN
0400 797 516
Leppäläntie 3, puh. MlWHKXROWR
. tuote- ja liikeideoiden arviointi
Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä
. Valmistus ja myynti.
JTM WELDING KY
Rautakyläntie 1, 41900 Petäjävesi
TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806
www.jtmwelding.fi
?
?
?
?
LEIPOMOTUOTTEITA
Konditoria
Pekkarinen
Toppalantie 134
Petäjävesi
KOTIAPU PISARA
Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen
pesut sekä asiointiapu. N
Sivu 07
Haluatko olla joka viikko
yrityksesi kanssa tarjolla
palvelukseen juuri
tällä ilmoituspaikalla?
Kysy lisää lehden toimituksesta!
Puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt
Fysioterapiaa ammattitaidolla
- asiakasta kuunnellen
www.fysiocenter.fi
014 31 00775
KOULUTETUT HIEROJAT
Petäjäveden hieronta Rennox,
Irja Viitanen, 0500 546 090
? Lisäksi perinteinen kuppaus
Petäjäveden hieronta Tavax,
Marita Lehtonen, 040 763 3995
? Lisäksi jalkahoito
Juha Nokelainen, 0400 541 758
Juho Kivelä, 040 702 7902
? Lisäksi urheiluhieronta ja kinesioteippaus
Sampo Koivula, 050 349 2319
? Lisäksi jäsenkorjaus
- Fysioterapia
- Hieronta
- Neuvonta
- Ohjaus
Valmistamme ja vuokraamme työkaluja,
kuten asennusvaunut, moni- ja levynostimet
ym. Puh. ORNDSDOYHOX
Mielen hoitoa
ja koulutusta
kokonaisvaltaisesti
PALVELUA
LIIKEKESKUKSESTA!
RINDESSO OY
- Antenniasennukset
- @450- ja 3G-tehoantennit
- ATK-verkot
- Äänentoistojärjestelmät
- Valokuituhitsaukset
SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO
- Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. yrityskauppojen arviointi
Puh. mukaan
Petäjävedellä, ajanvaraus
p
Teeman kautta toteutamme töitä erilaisia tekkäyttäen:
ompelu, ompelu,
kankaanpainanta,
kirjonta, kirjonta,
virkkaus, virksaviniikoita käyttäen:
kankaanpainanta,
ja
puutyöt.
tavoitteena
on kehittää
lapsen
kaus,
savi- ja Opetuksen
puutyöt. Lisätietoja joukkueista voi
kysellä Yhteystiedot-valikosta löytyvistä valmentajien numeroista. Mukaan hyvään harrastukseen ovat
lämpimästi tervetulleista myös uudet harrastajat.
Lentopalloilusta kiinnostuneet voivat ilmoittautua
omaan ikäryhmäänsä PetPetin nettisivujen kautta
Lentopallo-valikosta. Tervetuloa! - Hallitus
VETERAANITAPAHTUMIA:
Seudullinen
kirkkopyhä
Keuruulla
31.8. Järvinen
pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa urallaan.
Siellä 7,26-kiloinen moukari kaarsi karsinnassa
ennätyslukemiin 57,83 metriä, mikä riitti karsinnan sijaan 21. Special Olympics
-valmennusryhmän päävalmentaja Jukka Lahden
vetämiin harjoituksiin osallistui helteistä huolimatta runsaasti pelureita F, E, D, C ja B -junioreista.
Pelurit hyppivät koulun yleisurheilukentällä
erilaisten aitojen yli sekä loikkivat tasamaalla ja
rinteessä. Ruokailu 11.30, juhla 12.30
Kesäjuhla Tikkakosken Upseerikerholla
3.9. 040 8333
108, 040 8288 070.
- Petäjäveden
Sotaveteraanit ry
SYÖTKÖ HYVIN JA
TERVEELLISESTI?
Uudet ravitsemussuositukset ja terveys
Luennoitsijana ravitsemusterapeutti Marja Uutela.
21.8.2014 klo 17 Lemettilä,
Petäjävesi. Petäjäveden tori
klo 9-16. klo 18.00 Uimalan saunalla (Matkailutie). Os. ja nuoremmille
pojille ja -05 synt. 50yht.
. Kilpailussa oli mukana 24 heittäjää.
- SJ
MYYDÄÄN
RT-KOLMIO 77,5 m2
Siisti asunto keskustassa.
Puh. 050 494 5091.
Kiitoksia
mahottomasti muistamisesta syntymäpäivänäni.
- Tauno Heinäaho
HALUTAAN VUOKRATA yksiö tai pieni
asunto. Pronssista
Petäjäisten Järvinen taisteli viimeiseen heittoon
asti Tampereen Pyrintöä edustavaa Joni Syrjälää
vastaan, voittaen tämän vain 34 senttimetrin erolla.
Kalevan Kisoihin Kuopioon 31.7. Tunnuksen omaaville
ilmainen. ja nuoremmille tytöille. Puh. koko
Ilmoittautuminen 29.8.2014
Arppelle
Ilmoittautuminen
29.8.2014 mennessä
mennessäNadja
Nadja
Arppelle
numeroon0445156328.
044 515 6328.
numeroon
PETÄJÄVEDEN
KUNNANVALTUUSTON
KOKOUS
pidetään auditorio
Miilussa maanantaina
25.8.2014 klo 18.00
alkaen.
Kokouksen esityslista
on nähtävänä nettisivuilla www.petajavesi.fi
kohdassa ?esityslistat ja
pöytäkirjat?.
Kutsu ja asialista ovat
myös nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla.
SOILE JUNTUSEN ARKISTO
ROINILAN LIHATILAN
LIIKKUVA LIHATISKI
TORSTAINA 21.8.
Petäjäveden tori 9-9.45
POSSUJL 5,95 E/KG
0400 872 461 arkisin klo 7-16
Marko Järvinen leiskautti
SM-Pronssia Huittisista
Huittisissa 9.-10. Voittajaksi heitti Noormarkun Nopsan Waltteri Lahtinen tuloksella 72,50 metriä
ja toiseksi Pyhäselän Urheilijoiden Markus
Kokkonen heittäen 72,26 metriä - nämä tulokset
syntyivät viimeisellä heittokierroksella. Lisätietoja ja ilmoittautumisia Harri Silander
0400 241 187 tai harri.silander@luukku.com
Lentopallojunnut loikalla
Petäjäisten lentopallojuniorit osallistuivat kesän
aikana kimmoisuutta ja pomppuvoimaa kehittäviin loikka- ja hyppytreeneihin. Muutkin
aloittelevat palloilijat ovat tervetulleita. Varma
vuokra. Opetuksen
tavoitteena
on kehittää
ideointikykyä,
luovuutta
ja kädentaitoja.
lapsen ideointikykyä,
luovuutta
ja kädentaitoja.
Valmentava
taiteen
perusopetusryhmä
(4-6 v.) (4-6 v.)
Valmentava
taiteen
perusopetusryhmä
to
Kirkonkylän
koululla
to16.30?18.00
16.30?18.00
Kirkonkylän
koululla
Aloittava
taiteen
perusopetusryhmä
(7-8 v.) (7-8 v.)
Aloittava
taiteen
perusopetusryhmä
titi17.00?18.30
Kirkonkylän
koululla
17.00?18.30
Kirkonkylän
koululla
Jatkavat
perusopetusryhmät
(9-16 v.)(9-16 v.)
Jatkavattaiteen
taiteen
perusopetusryhmät
17.00?19.15
Kirkonkylän
koululla
titijajakeke17.00?19.15
Kirkonkylän
koululla
Syyslukukausi
2.9.2014?18.12.2014
Syyslukukausi
2.9.2014?18.12.2014
Kevätlukukausi
13.1.2015?13.5.2015
Kevätlukukausi
13.1.2015?13.5.2015
Kurssimateriaalimaksu
50 vuosi
. Lähtö klo 8.45 (Kmarket). Koulu
on suunnattu -08 synt. Isommille treenaajille ja pienemmille loikkijoille oli omat harjoitteensa, joten kaikki pystyivät
tekemään oman tasonsa mukaisia hyppyjä.
Varsinainen lentopallokausi käynnistyi viime
viikolla. 456: KESÄONKIKILPAILU pe
29.8. Koulun rehtoriksi on lupautunut huippuvalmenta O-P Mäkelä,
apunaan seuran valmentajat ja junnut. TERVETULOA!
Järj. Kävely- ja terveyskenkiä, Nokian kumisaappaita, Kuoma-lenkkareita. Tervetuloa!
3HWlMlYHGHQ 9DQKDQ NLUNRQ
Vanhan
kirkon kesämusiikit
KESÄMUSIIKIT
Keskiviikkona 20.8.2014 klo 18.00
Suomalainen messu
Diakoniatyön kahvio. Petäjäveden
srk, kunta ja vanhan kirkon säätiö
.HVNLYLLNNRQD NOR
.ULVWDOOLNXRUR 2ULYHGHOWl RKMHOPD HXURD. koko vuosi
Kurssija ja
materiaalimaksu
yht. Nro 34 - 20.08.2014
Sivu 08
JALKAPALLOKOULU
Petäjäveden Petäjäiset järjestää jalkapallokoulun syyskuussa ti 2.9, to 4.9, ti
9.9 ja to 11.9 klo 16.30 alkaen. Lähtö 11.00 (K-market.). elokuuta käytiin 19-vuotiaiden
Yleisurheilun Suomen Mestaruus -kilpailut, joissa
Petäjäveden Petäjäisten Marko Järvinen sijoittui
moukarinheitossa kolmanneksi tuloksella 66,85
metriä.
Kullasta sekä pronssista käytiin kova taistelu,
sillä mitalien kohtalo ratkesi vasta viimeisillä
kierroksilla. 0400 261 738.
KENKIÄ
TO 21.8. Lippu 12 ?, sisältää
lounaan, kahvin ja leivoksen. Loput
kesäkengät alehinnoin.
T:mi Ulla Pajuniemi K:pää
Seuratoiminta
Rak. Seppeleen lasku
Vanhalla kirkolla 9.30.Jumalanpalvelus 10.00. Tupakoimaton ja
rauhallinen asukas. Kurssin hinta
5-20 euroa, riippuen mitä tarvikkeista kouluun tarvitsee. - Soile Juntunen / HM
PETÄJÄVEDEN KÄSITYÖKOULU
Tämän
onon
?KOTI
JA LEIKIT?.
Tämänvuoden
vuodenteemana
teemanakäsityökoulussa
käsityökoulussa
?KOTI
JA
Teeman
kautta
toteutamme
töitä
erilaisia
tekniikoita
LEIKIT?. Paketti viimeisteltiin lihaskuntoharjoitteilla. Ruokailu 12.00,
juhla 13.00.
Ilmoittautumiset ti 26.8.
mennessä puh