Aikaa kuluttaakseen Kati päätti ajaa puolisonsa Taneli Kansanahon ja heidän lapsensa Onni Kansanahon kanssa Keuruun asemalle junaa vastaan, sillä junan reitti kulki Keuruun kautta Petäjävedelle. Kommelluksilta ei kuitenkaan vältytty, sillä juna myöhästyi alkuperäisestä aikataulustaan yli kaksi tuntia. Junakyyti oli perheen pienimmälle kuitenkin tärkeä ja odotettu elämys, joten kyytiin pääsemisen eteen oltiin valmiita näkemään vaivaa. Nostalgisen junamatkan kruunaa höyryjunan vaunut, jotka on sisustettu idän pikajunan tyyliin. Petäjävesi-lehti ei tavoittanut lyhyellä varoitusajalla matkanjärjestäjää selvittääkseen viivästykseen johtaneita syitä, mutta lienee selvää, että kaikki on mahdollista, kun matkustetaan näin vanhoilla vehkeillä. Sivu 1 Nro 42 20.10.2021 61. Onnellinen junamatkustaja perillä Jyväskylän Matkakeskuksella. Ymmärrettävästi kyydistä jääneet olivat harmissaan, mutta toivoivat, että Ukko-Pekka palaa vielä Petäjäveden reitille, jotta nyt kokematta jäänyt matka päästään toteuttamaan. Vastaavaa veturityyppiä on valmistettu 22 kappaletta vuosina 1937–1957, mutta nykyään liikenteessä on enää tämä sotien jälkeen vuonna 1948 valmistunut veturi numero 1009. Pikajunaveturi Hr1, lempinimeltään Ukko-Pekka, oli aikanaan Suomen rautateiden suurin ja voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Nykyisin Ukko-Pekkaa säilytetään Kouvolan varikolla ja sillä liikennöidään noin 10 000 kilometriä vuodessa. Kaikki halukkaat eivät valitettavasti junan kyytiin ehtineet, sillä Outi Vanhatalo saapui perheineen asemalle vain hetkeä junan lähdön jälkeen. Matkat toteutetaan vapaaehtoisvoimin ja tuotto menee toiminnan ja junan ylläpitoon. Jämsästä asti perheineen tullut Kati Salonen sai tietää viivästyksestä vasta Petäjäveden asemalle saapuessaan. Oletettavasti junan piti kiriä myöhästymistä kiinni, eikä verkkosivuille uudelleen päivitetty aikataulu ollutkaan paikkansa pitävä, vaan juna lähti melkein suoraan asemalle saavuttuaan. vuosikerta Nro 42 2021 Keskiviikkona lokakuun 20. Tässä Onni nauttimassa kahvilavaunun tarjoilusta junamatkan ohessa. Se on kunnostettu Pieksämäen veturitalleilla ja hyväksytty uudelleen rautatieliikenteeseen vuonna 1993. Seitsemänvuotias Onni tuli perheensä kanssa Jämsästä asti Petäjävedelle, jotta pääsi aidon höyryjunan kyytiin. Juna pysähtyi reitillään myös Petäjäveden asemalla, jolloin tarjoutui tilaisuus nousta kyytiin. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa TANELI KANSANAHO NIINA KELLONIEMI Höyryjuna Ukko-Pekka piipahti Petäjävedellä Niina Kelloniemi Kuluneena sunnuntaina oli mahdollisuus aistia menneiden aikojen tunnelmaa, kun museojuna Ukko-Pekka liikennöi Haapamäeltä Jyväskylään ja siitä Pieksämäen kautta Kouvolaan päätepysäkille. Ulkopuolelta puupaneloitu ja sisäpuolelta mahongilla sisustettu kahvilavaunu on peräisin vuodelta 1950. Kun perhe oli vihdoin saatu onnellisesti matkaan, tuumasi Kati naurahtaen, että meneehän se sunnuntaipäivä näinkin junan perässä ajellessa. TANELI KANSANAHO. Keuruulla juna ei kuitenkaan odotuksista huolimatta pysähtynyt ja perhe palasi kilpaa junan kanssa Petäjävedelle, josta Taneli ja Onni lopulta hyppäsivät junan kyytiin kohti Jyväskylää ja Kati suuntasi autolla perässä
Sieltä erottui Vanamo kai siksi, että suunnittelija on saanut inspiksen Eino Leinon runosta. Ti 26.10. klo 13 Y-K:n lähetysompeluseura Seija Lahtisella, Koulunmäki 10. Sivu 2 Nro 42 20.10.2021 Nro 42 20.10.2021 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen 050 366 7691, maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. To 28.10. Perheen lisäksi myös kylän valtasi yhteinen suru. Tässä onkin koko hankkeen juju. Minne mahtaa päättymätön polku vielä johtaakaan. Ei se aina helppoa ole. Kutsut postitettu 2017 syntyneille. Olen aina tuntenut laulaja-Leinon kanssa hengenheimolaisuutta. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Raha ei korvaa kaikkia menetyksiä; tuli on vienyt muistoja ja perheen historiaa. Silloin ei puhuttu vielä tuulivoimasta, mutta Lapissa tulivat hyvin tutuksi vesivoiman ja kaivostoiminnan kehittämisen vaikeudet. Se vei joulumaailman tontut, mutta ei jouluihmisen joulua. Sisään kirjoitutin: Elämälle kiitos 5/2021. Tämä ei kuitenkaan ollut lopulta sormus minulle. Joskus tarvitaan myös tervettä järkeä, malttia ja lisää tietoa, ainakin jos on kysymys vuosikymmenien vaikutuksista niin kuin massiivisten tuulimyllyjen kohdalla on. Petäjäveden kirkkoon voi tilaisuuksiin osallistua 150, siunauskappelille 40 ja srk-kodille 40 henkilöä. Kodin, jonka perheen isä oli taidolla juuri remontoinut ja laajentanut, omin käsin asetellut jokaisen laudan ja listan. Nyt on enää vain edessä vähän eurojen vilinää, niin haaveeni on täyttynyt. Tuli vei kaiken mitä vuosia oli yhdessä hankittu ja laitettu, ensin kahden, sitten kasvavan perheen kanssa. Sen sinä saat, lupasin tietenkin. Juhani Lillberg Tartuntatilanne Keski-Suomen maakunnassa ja myös Seututerveyskeskuksen alueella on huonontunut merkittävästi. FREE BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Todistuskokous su 24.10. Seututerveyskeskus suosittelee ilmoittamista myös läheisille, harrastuskavereille jan niin edelleen. Sana on vapaa ! Pakina on kevyttä ja humoristista kirjoittelua. Omakohtaista kokemusta on, kun sisareni on menettänyt kotinsa samalla tavalla. Esittelin sitten kerran pojalleni hankintaani. Tulipalo tapahtumana horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta pitkäksikin aikaa. Yhtäkkiä oli työ, koulunkäynti ja harrastukset tauolla. Lapset pihalla paljain jaloin kylmällä pihamaalla. Se vei vihkisormukset, mutta ei rakkautta. Jossain tulevaisuudessa näkyy pilkahdus toivosta; kaikki järjestyy, elämä jatkuu, haparoiva askel kerrallaan. Yö vei mennessään myös neuvolakortit, lasten askartelut ja hymypatsaat, mutta ei vanhempien ylpeyttä lapsistaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tavallisesti olen surrut pitkin syksyä kesän loppumista ja sitä, että kohta pitää taas muuttaa talvikotiin. ”Kirkkosi, Herra, herätä, toivossa työhön lähetä.” Virrestä 189 Maarit Nurminen. Uusi kesä tulee minullekin. Ajelin aikanaan satoja kertoja Petäjäveden ja Rovaniemen väliä ja hoidin yli 30 vuotta Lapin yliopiston perustamista ja kehittämistä. Levikki noin 1600 kpl. Mistähän lienevät nämä väitteet peräisin. Lasten positiivisista tuloksista olisi hyvä ilmoittaa koulun rehtorille. Sormuksella on jo tässä vaiheessa tarina. Tärkeää on myös se, että sairaana ollessa pysytään kotona eli liikutaan vain terveinä. Toivottavasti muiden ihmisten osoittama myötätunto kuitenkin lohduttaa. klo 11.00. Tuli ja tuho vei valokuvat, mutta ei rakkaita ja tärkeitä muistoja. Jäljityksessä keskitytään nyt suuren riskin altistuneiden kuten perheenjäsenten ja vain todellisten lähikontaktien kartoittamiseen. Vanamoon ei olisi kirjoitusta mahtunut. Rokotusten ottamista suositellaan vahvasti. Pitkälänvuori ei ole oikea paikka megaluokan tuuulimyllyille. Yhdessä hetkessä, pimeässä yössä, oli ikkunat ja unelmat sirpaleina. Seututerveyskeskus pyytääkin nyt ihmisiä, jotka ovat saaneet tiedon positiivisesta koronatestituloksesta ilmoittamaan itse tartunnasta esimerkiksi työtai opiskelupaikkaan. Mielessä kuitenkin yksi kysymys: miksi. Erikoista pakinointia Ne kolme tärkeintä Lokakuinen aamuyö tuhosi eräältä perheeltä kodin. Samalla datalla voidaan päätyä erilaisiin tulkintoihin. Monien mietteiden jälkeen päädyin Polkuun. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Kai syy muutokseen on viime keväinen tapahtuma, jolloin oli liipaisimella tämän kesän tulo. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Se ei ollut vain talo tai rakennus, se oli koti. Kyse on myös siitä miten valtakunnan energiapolitiikkaa hoidetaan. Tämä sormus sopii polun viereiseen sormeen. Siinä päättymätön polku kiertää sormea. klo 17 4-vuotissynttärit Petäjäveden kirkossa. Kysymys on siitä missä ja miten tuulivoimaa tuotetaan. Tuli vei pianon ja sävelet, kirjat ja sanat, lelut ja ilon, vaatteet ja turvan. klo 18.30 Lastenteatteri Loihu esiintyy Petäjäveden kirkossa. Tuulivoimasta kirjoittaessaan hän epämääräisen nimimerkin taakse kätkeytyneenä kirjoittaa, että Pitkälänvuoren tuulivoimaloiden vastustajat ”keksivät perusteettomia ja hampaattomia tuulivoiman vastaisia juttuja” ja ”tyhjänpäisten vastaargumenttien keksijöinä vaarantavat tuulivoiman ja sähköautojen kehityksen”, sekä väittävät myös, ” ettei ihmisen toiminnalla ole mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa”. fi Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa Tukea yhteisöstä Kirkossa noudatamme turvavälejä, sillä pidämme huolta toisistamme. Kaikki tapahtunut järkytti mieltä, mutta ei horjuttanut uskoa. Tanja Heikkinen Eurojen vilinää Tämä syksy on ollut jotenkin toisenlainen kuin edelliset. Rakentanut rakkaalle perheelle kotia, minne on aina hyvä tulla, missä on hyvä olla. Paikkakunnalla järjestetään kaksi keräystä, joilla kanssaihmiset voivat auttaa hätään joutunutta perhettä. Silmien edessä kotia tuhoava tuli. En minäkään, ja tuskin juuri kukaan muukaan yksittäinen henkilö vastustaa. Tämä on vapaaehtoista, sillä ketään ei velvoiteta ilmoittamaan terveystietojaan. On turha väittää, että tuulivoiman ongelmista ei jo olisi relevanttia tutkimustietoa. Jaettu suru on ollut kevyempi kantaa. Pakinassa pannaan samaan nippuun tuulivoiman kanssa myös sähköautot ja Lapin matkat vitsaillen, ettei tuulivoiman vastustajilla ole niistäkään tietoa. Se toi myös vähän muutakin mukanaan. Seututerveyskeskus antoi koronaohjeita. Viime viikon Petäjävesi-lehden pakinoitsijalla tuntuu kuitenkin olevan muitakin tavoitteita. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: Sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: Kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Surusta nousi yhteisöllisyys ja valtava auttamisenhalu. Tartuntojen määrän nopean kasvamisen vuoksi Seututerveyskeskuksen koronajäljitysryhmä ei tavoita koronaan altistuneita niin nopeasti kuin aiemmin. Luulen, että ostan ensi vuonna Vanamon itselleni syntymäpäivälahjaksi. Katselin aikani kalevalaisia sormuksia. Se on kaunis, herkkä kukka ilman Leinoakin. Ja jos ei tule, en sitä sitten kaipaakaan. Saapui järkytys, suru ja epäusko, mielen valtasi kauhu ja lohduttomuus. Se istui siihen kuin valettu. Hän sanoi heti: Sen minä haluan sitten joskus. Vanamo on kukkinut pihassani vuosikymmenet, mutta sen näkee vasta katsomalla tarkemmin. Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta -yhdistys pitää nimensä mukaisesti arvossa elämää sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä vastusta tuulivoimaa tai sähköautoilua. Ti 26.10. Se vei ratsastusvaatteet ja metsästysvälineet, mutta ei halua harrastaa. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Pitkälänvuoren tuulivoimaloihin liittyy lukuisia ongelmia niin luonnon, lähiasukkaiden kuin koko Petäjäveden kunnan osalta. Alkoi painajainen. Lukijalta Kodin menettäminen tulipalossa on tragedia, joka ei ihmiselämän aikana unohdu. Nyt olen ajatellut ihan rauhallisesti vuodenaikojen vaihtelua ja uutta kesääkin. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Su 24.10. Vapaa pääsy. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Elämä tauolla. Hyörinää on riittänyt, kun lähimmäiset ovat kutoneet villasukkia, esirukoilleet, etsineet lahjoittajia, vieneet perheelle ruokaa ja leipomuksia, avanneet keräystilejä ja järjestelleet perheelle uutta kotia ja ikimuistoisia yllätyksiä. Hän mallasi sitä jo pikkurilliinsä. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Hygieniaohjeita maskien ja käsidesien käytöstä suositellaan edelleen noudatettavaksi samoin kuin turvaväleistä huolehtimista. Ehkä koko ajattelu voi muuttua hetkessä, jos tarpeeksi radikaalia tapahtuu. Petäjävedeltä on löytynyt ihailtavaa ja kunnioitettavaa yhteisöllisyyttä 7-henkisen perheen auttamiseksi. Nyt oli tärkeä saada muistiin syy sormukselle. Jokainen on auttanut omien mahdollisuuksien mukaan. Sen tietää joku muu joskus. Yliopiston toimintaa pyörittäessäni jouduin hyvän menetelmäkoulutukseni turvin jatkuvasti arvioimaan tutkijoita ja tutkimusten luotettavuutta
Sivu 3 Nro 42 20.10.2021 ARI MIKKOLA Tiina Lamminaho Valkohäntäpeuran kanta on kasvanut viime vuosina Keski-Suomessakin, ja se alkaa olla täällä jo tärkeä riistaeläin. – Vaikka iso osa pyyntiluvista jää KeskiSuomessa käyttämättä, pyyntimäärät ovat silti lisääntyneet roimasti. Yleensä peuranmetsästys jää vähän hirvijahdin jalkoihin, Kursula sanoo. Yrittäjä kertoo vaikeuksien alkaneen vuosien 2018-2019 paikkeilla, kun yritys haki voimakasta kasvua. – Mitään peurapommia meille ei ole tulossa. – Viime vuosina on ammuttu selvästi enemmän peuroja ja kauriita kuin aikaisemmin, mutta kaikkia valkohäntäpeuran kaatolupia ei ole käytetty; olemme vähän opetelleet hallitsemaan kantaa, Ekman toteaa ja kertoo, että viime vuosina peuroja ja kauriita on päästy metsästämään jo vähän ajamallakin. -Kun tulin Petäjävedelle vuonna 2013, tämän lehden juttu otsikoi jotenkin niin, että yrittäjällä jalat maassa. Yrityksellä oli loppuvaiheessa neljä työntekijää kahden yrittäjän lisäksi. -Kun on paikkaa antaumuksella ja tosissaan hakenut, valinta tuntuu tietysti hyvältä, Kummala kommentoi. – Hirvikolareiden määrä on kääntynyt laskuun hirvikannan laskiessa, ja etenkin viime vuonna, kun koronarajoitukset laskivat liikennemääriä, hirvikolarien määrä jäi edellisvuosia pienemmäksi. Valkohäntäpeurojen ja kauriiden kannat ovat kasvaneet Keski-Suomessa viime vuosina. Metsäkaurisonnettomuudet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2016 lähtien, viime vuonna Keski-Suomessa sattui 250 metsäkauriskolaria. Kotimaan kysyntä romahti. Edellisenä vuonna yrityksen liikevaihto kasvoi 272 prosentilla, mutta yritys teki tappiota vain muutaman sata euroa. Viime vuonna koko maakunnan alueella ammuttiin yhteensä 528 valkohäntäpeuraa, ennen vuotta 2014 saaliiksi saatiin noin 100 peuraa vuodessa. Norjaan suuntautunut vienti romahti, eikä piristynyt kotimaan kysyntä korvannut sitä riittävästi. Pääasiassa peuroja ja kauriita ammutaan kuitenkin kyttäämällä ruokintapaikoilta, Ekman kertoo. Sitähän ei sitten tiedä, miten ilmastonmuutos etenee, ja mitä sitten tapahtuu, jos meillä on kohta samanlaiset olosuhteen kuin nyt on Lounais-Suomessa, Kursula sanoo. Lounais-Suomen tyylistä hallitsematonta ongelmaa täällä ei ole näköpiirissä, Kursula sanoo. Kursulan mukaan valkohäntäpeuroja on Petäjäveden alueella keskimäärin kaksi eläintä tuhatta hehtaaria kohden. Nyt peuraja kaurisjaostoihin on valittu nuorempia, jotka eivät ole mukana hirvimetsällä, ja innostus valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästämiseen on kasvanut, Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Ekman kertoo. Seppänen joutui lomauttamaan työntekijät kesäkuussa. Tänä syksynä Petäjävedelle on myönnetty yhteensä 65 valkohäntäpeuran kaatolupaa ja 107 hirvilupaa. Seppänen on saanut useita yhteydenottoja konkurssiuutisen jälkeen. – Hirvikolarien määrä alkaa nousta kesällä ja niissäkin huippu osuus syksyyn. Enimmillään yritys on työllistänyt 15 henkilöä. – Paikkakunnalle on tullut jonkun verran peuroja ja kauriita ajavia mäyräkoiria, joten olemme saaneet ajotouhuja vähän käyntiin. Petäjävedellä hirviporukoihin on jo perustettu peuranja kauriinmetsästykseen keskittyviä ryhmiä. Kovat talvet verottavat Metsäkauriin pyyntiin ei tarvita lupaa, metsästyksestä päättää metsästysoikeuden haltija eli käytännössä maat metsästykseen vuokrannut metsästysseura tai maanomistaja. Huonekalutehdas Seppänen Oy on tullut tunnetuksi korkealaatuisista huonekaluista, joita yritys on toimittanut muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren veneeseen, eduskuntataloon, Nokian edustustiloihin ja lukuisiin muihin kohteisiin. Yrityksen tilauskanta on ollut normaalisti suuri. Jos olisin tyytynyt puusepän ja käsityöläisen kapeaan leipään, näin ei olisi käynyt, Seppänen harmittelee. -Toisaalta, jos en olisi kokeillut tätä tietä, sitäkin olisin katunut koko loppuelämäni. – Olisi hyvä, että Keski-Suomeen muodostuisi peuranmetsästyskulttuuri ja tulisi enemmänkin omia peuranmetsästykseen keskittyviä porukoitakin. – Muutama vuosi sitten Petäjävedellä onnettomuusluvut kasvoivat, kun siellä asusti peuralauma kahdella puolella tietä, Kursula kertoo. -Parhaimmillaan tilauskanta oli 220 000 euroa ja se pysyttelikin hyvällä tasolla aina kuluvan vuoden toukokuulle saakka. Kummassakaan kunnassa asiasta ei ole tehty vielä päätöksiä.. Metsäkaurishan painaa vain noin 20 kiloa. Kummala sanoo, että keskustelut elinvoimapäällikön tehtävän tulevaisuudesta täytyy käynnistää piakkoin. Metsäkauriskanta lähti Kursulan mukaan voimakkaaseen kasvuun vuonna 2015. Hirvieläinten kiima-aika on syksyllä, silloin ne liikkuvat paljon. -Vuoden 2020 alku oli hyvä ja maaliskuukin vielä voitollinen. Kursulan mukaan Petäjävedellä sattui viime vuonna kuusi hirvikolaria, seitsemän valkohäntäpeurakolaria ja kolmetoista metsäkauriskolaria. Silloin rajoituksia ryhdyttiin höllentämään. Keski-Suomessa on sen verran ankarammat olosuhteet kuin LounaisSuomessa, ettei täällä ole odotettavissa metsäkauriskannankaan räjähdysmäistä kasvua. – Kauriin kohdalla myös luontainen kuolleisuus on korkea, kovat talvet ja ilvekset verottavat kantaa. Siitä huolimatta hän uskoo, että ilman pandemian tuomia ongelmia yrityksellä olisi ollut mahdollisuus selvitä pikkuhiljaa voimakkaan kasvun tuomista ongelmista. Hän aloittanee uudessa tehtävässään tammikuun alussa. Kummala valittiin Multialle Huonekalutehdas Seppänen Oy hakee konkurssia Maarit Nurminen Huonekalutehdas Seppänen Oy on hakeutunut konkurssiin. Töitäkin on jo tarjottu. Noin suuren kasvun aikana tulos on yleensä rankasti tappiollinen. Seppänen aloitti yrittäjänä vuonna 1993. – Metsäkauriskolareissa onneksi vahingot jäävät pienemmiksi kuin peurakolareissa, hirvikolareista puhumattakaan. -Elokuussa emme pystyneet enää maksamaan työntekijöiden palkkoja. Seppänen sanoo, että jossittelu on turhaa. Eivät ne siellä pysyneet, vaan kasvulla yritin työllistää enemmän, kasvattaa yritystä ja tulosta. -Tuossa vaiheessa yritys ei saanut kasattua riittävästi käyttöpääomaa ja talous oli tiukoilla siitä lähtien, Seppänen sanoo. Vielä muutama vuosi sitten hirvikolareita sattui Keski-Suomessa vuosittain noin 170. Hirvikolareita maakunnassa ajettiin viime vuonna 103 ja valkohäntäpeurakolareita 76. – Aikaisemmin valkohäntäpeuran kaatolupia jäi käyttämättä, kun hirvijahti oli jo aivan riittävä taakka siinä mukana olleille, monesti jo iäkkäillekin, metsästäjille. Syksyllä myös ihmisten töihin meno ja töistä palaaminen osuvat hämärän aikaan, se lisää onnettomuusriskiä, Kursula sanoo. Niitä haetaan ehkä vähän varalta, ja lupia myönnetään haettu määrä. Kannan kasvu on maltillista ja sitä on mahdollista hoitaa järkevästi. Vuonna 2015 Keski-Suomessa ammuttiin 100 metsäkaurista, viime vuonna 750, Kursula kertoo. -Minua harmittaa työntekijöiden puolesta, joista osa on muuttanut Petäjävedelle yrityksen tarjoamien työpaikkojen takia. Peurapommi ei uhkana Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen alueen riistapäällikkö Olli Kursula toivoo, että muuallakin toimittaisiin samalla tavalla kuin Petäjävedellä. Kanalintujen kanta taantuu, samoin joidenkin vesilintujen, ja niiden metsästystä vältetään. Peuroja ja kauriita entistä enemmän – Peurat ja kauriit ovat ihan hyvä lisä riistalajistoon. Tällä hetkellä myönnetyistä valkohäntäpeuran kaatoluvista käytetään maakunnassa alle puolet. – Kun metsäkauriskanta on kasvanut, on myös sen metsästys lisääntynyt. Vuonna 2020 yritys voitti suomalaisen huonekalusuunnittelukilpailun Aavasenkillä, jonka suunnitteli Karolina Norteva. Petäjäveden ja Multian yhteinen elinvoimapäällikö Arto Kummala valittiin maanantai-iltana Multian kunnanjohtajaksi. Tämä muuttaa niin monen perheen elämää. Metsäkauriskolareiden määrä sen sijaan kasvoi myös viime vuonna, Olli Kursula kertoo. Tuotantoa laajennettiin kahteen uuteen tuoteperheeseen. Peurat ja kauriit tuovat uutta tilalle. Koronapandemia löikin sitten viimeiset naulat. Tämän vuoden onnettomuusluvut saattavat vielä kasvaa paljonkin, sillä etenkin valkohäntäpeurakolarit painottuvat loppusyksyyn. Petäjävedellä kannan kasvuun ollaan herätty muutama vuosi sitten ja hirviporukoihin on perustettu peuraja kaurisjaostoja. Toimitusjohtaja Kimmo Seppänen jätti konkurssihakemuksen Jyväskylän käräjäoikeuteen viime viikon torstaina. Kolaritilastoissa näkyy etenkin metsäkauriskannan kasvu
Siinä syntyy päästöjä ja hiukkasia, jotka kertyvät tulisijan seinämiin ja joita kulkeutuu ulkoilmaan, sanoo monelle petäjävetiselle taloudelle tuttu nuohooja Timo Räty. Kostea puu ei pala kunnolla. – Ajattelin jo silloin, kun lähdin opiskelemaan terveydenhoitajaksi, että haluaisin tehdä nimenomaan kouluterveydenhoitajan työtä. Puunpoltolla on kuitenkin kääntöpuolensa: pahamaineiset pienhiukkaset. Petäjävedelle Hollolasta kotoisin oleva Mönkkönen tuli Helsingistä, jossa hän opiskeli ja oli pari vuotta töissä neuvolassa. Petäjävedellä Mönkkönen on otettu hyvin vastaan. Nykyisin on uudemmissa taloissa koneellisia ilmanvaihtoja. – Mielestäni tärkeintä kouluterveydenhoitajan työssä on antaa lapsille ja nuorille kokemus siitä, että heidän ympärillään on aikuisia, jotka kuuntelevat. Se taas tuottaa enemmän päästöjä. – Lähtökohtahan on tietysti se, että puut ovat kuivia. Puunpolttajan muistilista * Polta kuivaa ja puhdasta puuta Kuivat puut helähtävät toisiaan vastaan lyötäessä * Varmista, että tuli saa riittävästi ilmaa Lado ensimmäisen pesällisen puut väljästi Täytä tulipesä alkuun korkeintaan puolilleen * Sytytä puut päältä Aseta sytyt puiden päälle Hyviä sytykkeitä ovat kiehiset, tuohi, pienet lastut ja sanomalehtipaperi Syttyjen päälle asetetut puutikut nopeuttavat tulen tekoa * Älä polta tulisijoissa roskia * T yhjennä tuhkapesä riittävän usein, mieluiten aina ennen uuden tulen sytyttämistä * Noudata tulisijan valmistajan antamia sytytysja lämmitysohjeita * Huolehdi säännöllisestä nuohouksesta Vakituisten asuntojen tulisijat on nuohottava kerran vuodessa, kesämökkien kolmen vuoden välein Parasta kodin tulisijojen puupolttoainetta on kuiva, puhdas puu. Suurin primaaristen pienhiukkasten lähde Suomessa on kotitalouksien puun pienpoltto. Isot, runsaasti savuttavat kynttilät tuottavat ilmaan enemmän epäpuhtauksia kuin pienet, ilman savuttamista palavat tuikut.. Samalla kärsii myös energiatehokkuus. Viime viikolla ohjelmassa oli koronarokotuksia. Samalla syntyy uutta tietoa hyvistä polttotavoista ja käyttäjien mahdollisuuksista vaikuttaa päästöihin. Yhteistyötä perheiden kanssa odotan innolla, Mönkkönen sanoo. Esimerkiksi jos vuoden varrella tulisijassa on poltettu paljon roskaa, se kyllä näkyy uunin kanavissa. Suurin osa myös nuohouttaa tulisijansa säännöllisesti, jolloin tulisijojen pinnoista saadaan noki irti. Vielä minulla ei ole ollut kovin paljon vuorovaikutusta oppilaiden kanssa, mutta pikku hiljaa pääsen tapaamaan heitä ja tutustumaan heihin. Roskia tulisijoissa ei kannata polttaa. Pienhiukkaspäästöjen pienentäjä polttaa puun lisäksi harkiten myös kynttilöitä. Lotta Mönkkönen aloitti kouluterveydenhoitajana Petäjävedellä lokakuun alussa. Eppuluokkalaisilla ja lukiolaisilla ajankohtaiset asiat ovat aika erilaisia. Joissain taloissa joutuu taas avaamaan ikkunaa vähän raolleen, jotta saadaan sitä korvausilmaa. Varaavat tulisijat ovat puolestaan usein ensiluokkaisia ja talven tullen tiheästi käytettyjä lämmönlähteitä. – Senhän kyllä näkee, jos tulisijoissa poltetaan muuta kuin puuta. Nuohooja näkee työmaallaan sen, onko puuta osattu polttaa tulisijoissa oikein. – Jonkin verran joudun varmaan irtoamaan kouluilta influenssarokotuksiin terveysasemalle, mutta kouluilla olisi tarkoitus aloittaa pikimmiten terveystarkastusten suunnittelu. Tulisijojen vähäpäästöisyys kiinnostaa sekä kuluttajia, kauppiaita että valmistajia. Yksin ei tarvitse jäädä pohtimaan, onko jokin normaalia vai ei. Hengitysilman mukana keuhkoihin kulkeutuneiden pienhiukkasten terveysvaikutukset vaihtelevat lievistä ärsytysoireista sydänja hengityssairauksien pahenemiseen. Odotan työtä innolla, päivät eivät varmasti ole samanlaisia keskenään, Mönkkönen toteaa. – Olen tavannut täällä ihania ihmisiä, kaikki ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita. Aiheeseen liittyvää tietoa tarjoaa kiukaiden osalta esimerkiksi Itä-Suomen Yliopiston KIUAS2-hanke. – Pääsääntöisesti ihmiset osaavat kuitenkin käyttää tulisijojaan oikein. – Itse puun poltossa on tärkeää, että tuli saa riittävästi palamisilmaa. Toivottavasti entisenlaiseen kanssakäymiseen pystytään palaamaan. – Onhan tässä monen ikäisiä oppilaita. – Omassa työssäni terveystarkastukset ovat iso osa työn kuvaa. – Sekin pitää muistaa, että tulisijoja ei ole tarkoitettu roskien, kuten muovien ja papereiden, polttamiseen. Jos uunissa on tuli, eikä mistään tule korvausilmaa, sehän on kitumalla palamista. Laajat terveystarkastukset, joihin kuuluu myös lääkärintarkastus, tehdään eppuluokkalaisille, viitosluokkalaisille ja kahdeksasluokkalaisille, mutta pyrin tapaamaan kaikkia vuosiluokkia, myös lukiossa tehdään terveystarkastuksia. Avainasemassa ovat tulisijassa poltettavan polttoaineen laatu ja tulisijan käyttötapa. Tutuksi pikkuhiljaa Lotta Mönkkösen työn alkua Petäjävedellä ovat pitäneet kiireisinä viime viikolla kouluilla toteutetut koronarokotukset järjestelyineen. Osassa on takkakytkimiä, jotka tekevät ylipaineen sisälle. Hanna Mäkinen Saunan lämpö ja takkatulen loiste mukavoittavat elämää monessa kodissa pimenevinä syysiltoina. Kotitaloudet voivat kuitenkin vaikuttaa ilmaan päästämiensä pienhiukkasten määrään. Sivu 4 Nro 42 20.10.2021 MAARIT NURMINEN TIINA LAMMINAHO Nro 42 20.10.2021 Puunpolton pienhiukkaset minimiin Kouluterveydenhoitajalle matala kynnys Tiina Lamminaho Lotta Mönkkönen aloitti kouluterveydenhoitajana Petäjäveden kirkonkylän koulussa, yläkoulussa ja lukiossa lokakuun alussa. Puun palamisen seurauksena syntyvät pienhiukkaset voivat olla terveydelle haitallisia. Terveydenhoitajan vastaanoton pitäisi olla matalan kynnyksen paikka, johon voi aina tulla, jos miettii jotain omaan terveyteensä tai vaikkapa fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin liittyviä asioita. – Korona-aika on ollut rankkaa myös lapsille ja nuorille, sosiaalinen ulottuvuus on heidän hyvinvoinnissaan hyvin tärkeä. Lasten ja nuorten parissa toimiminen ja heidän hyvinvointinsa ja terveytensä edistäminen kiinnostaa minua, Mönkkönen kertoo. Hankkeen tavoitteena on tuottaa mittaustietoa, jonka pohjalta kiuasmalleja on mahdollista kehittää aiempaa vähäpäästöisimmiksi ja hyötysuhteeltaan tehokkaammiksi. Täällähän oltiin vähän aikaa ilman kouluterveydenhoitajaa, joten vähän on kirittävää, Mönkkönen toteaa
Tiellä ajaminen ei myöskään ole turvallista. – Tietoa on syötetty järjestelmään koko ajan ja toiminta pyörii jo sen kautta, mutta todella paljon opittavaa siinä vielä on, yrittäjä Reijo Vuoksenranta kertoo. Valtuustoaloitteessa todetaan, että tällä hetkellä mopoilijat testaavat taitojaan esimerkiksi Asematiellä, mikä on luonnollisesti aiheuttanut ärtymystä asukkaissa. TIINA LAMMINAHO Viime viikolla kokoontunut kuntarakennelautakunta valitsi jyväskyläläisen Teijo Taipaleen uudeksi kuntatekniikaninsinööriksi. – Tammi-helmikuu oli meille hyvä, kun lunta tuli niin paljon. Kuntarakennelautakunta esittää kunnanhallitukselle laitoshuoltajan toimen täyttämistä määräaikaisena ajalle 7.12.202131.12.2022.. Tekniselle puolelle valittiin uusia tekijöitä Valtuustoaloite ajoharjoittelupaikasta eteni Kuntarakennelautakunta käsitteli kokouksessaan viime viikolla Sami Vuoksenrannan ja 14 muun valtuutetun ja varavaltuutetun valtuustoaloitetta ajoharjoittelupaikan saamiseksi kaksipyöräisille menopeleille. Kesän ai kana on asfaltoitu pihaa 5000 neliön alalta. – Jo nyt on nähtävissä, että tuotannonohjausjärjestelmästä on hyötyä, mutta ehkä selvemmin hyödyt tulevat näkyviin joskus vuoden päästä, kun järjestelmä on ajettu kunnolla sisään ja sen käytöstä on tullut rutiinia. Onhan se valtava muutos aikaisempaan. Tavaroiden etsiskelyyn alkoi mennä aina vain enemmän ja enemmän aikaa, kun varastopaikkoja ei ollut riittävästi, ja tavaraa jouduttiin viemään sinne, missä sattui olemaan vapaata tilaa, Vuoksenranta kertoo. Siitä on menty paljon eteenpäin, ja nyt niitä on voinut jo pitkään sanoa tehdastekoisiksi, Vuoksenranta toteaa. – Asfaltti helpottaa liikkumista, kuormien purkamista ja lastaamista. Tavarat tilataan tuotannonohjausjärjestelmän kautta; se tietenkin edellyttää sitä, että oikeat tuotteet ovat oikeilla paikoilla, Vuoksenranta kertoo. Kuntatekniikan insinööriksi haki 12 henkilöä. Vanhassa kokoonpanotilassa on tarkoitus jatkaa alusterien kokoonpanoon ja asennuksiin liittyviä töitä. – Uuteen tuotantotilaan siirtyy sarjatuotannon loppukokoonpano. – Nyt pääsee keskittymään tekemiseen. Runsasluminen talvi vaikuttaa vieläkin, ja meillä oli ihan mukavasti ennakkokauppaa jo kesällä. Tuotantotilat rupesivat myös pysymään paljon puhtaampina, kun trukin mukana ei tule enää kuraa ja pölyä sisälle, Vuoksenranta toteaa. Laajennuksessa on käytetty tilaa säästäviä varastointiratkaisuja, muun muassa 80 varastopaikkaa on rullaratojen päällä siten, että useampia kuormalavallisia saadaan laitettua peräkkäin, ilman, että välissä tarvitaan käytäviä. – Varastotila tuli tarpeeseen, nyt saamme katon alle sellaistakin tavaraa, jota aikaisemmin piti säilyttää pihalla ja kaivaa hangen alta talvella. – Investointeihin on nyt reilun vuoden aikana mennyt noin miljoona euroa. – Myöhemmin tarkoituksena on ottaa käyttöön myös laatujärjestelmä, tuotannonohjausjärjestelmä helpottaa myös laatujärjestelmän tekemistä. Uutta tilaa hallissa on 900 neliötä. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoon Vuometilla päädyttiin, kun toiminta oli kasvanut niin suureksi, että sen hallinta kävi hankalaksi. TIINA LAMMINAHO TIINA LAMMINAHO Sivu 5 Nro 42 20.10.2021 Vuometille uutta tilaa tuotantoon ja varastointiin Tiina Lamminaho Vuometin hallin laajennus alkaa olla valmis ja tuotannonohjausjärjestelmääkin on otettu käyttöön kesäkuun alusta lähtien. Työryhmään valittiin Alpo Kukkonen, Markku Salminen, Kimmo Ijäs sekä nuorisovaltuuston jäsenet Henna Ijäs ja Alvari Sivula. – Siinä on hyllyjä kahdeksan ja puolen metrin korkeudelle ja hissijärjestelmä hakee tarvittavan tavaran tarjolle. Kuntarakennelautakunta päätti nimetä työryhmän asiaa selvittämään. Tavarat paikoilleen Juuri valmistuva laajennus toi lisää tilaa 900 neliötä, osa on kokoonpanotilaa, osa varastotilaa. Toimi täytetään Kunnan siivouspalveluissa on ollut täyttämätön laitoshuoltajan toimi, jota ei ole ollut tarkoitus täyttää. Vähän hirvittää tulevatko ne koskaan takaisin. Muutoinkin vientiä on Latviaan, Ruotsiin ja Venäjälle, mutta ei niin isosti kuin ennen koronaa, Vuoksenranta kertoo. Myös kesällä 2016 aloitettu yhteistyö Valtran kanssa alkaa konkretisoitua sekä kotiettä vientimarkkinoilla. Miljoonan investoinnit Tuotantohallin taakse rakennettiin tänä kesänä lisäksi 400 neliön kokoinen varastorakennus, johon myös saadaan tavaraa katon alle. Tällä hetkellä tilanne on se, ettei laitoshuoltajien määrä ole vähennettävissä. eivätkä tehdastekoisia. Laajennuksen jälkeen Vuometilla on tuotantotiloja Kuivasmäellä noin 2400 neliötä. Multian ja Petäjäveden yhteiseksi rakennustarkastajaksi valittiin Henri Tamminen Petäjävedeltä. Valtuustoaloitteessa ajoharjoittelupaikaksi esitetään Rautakylän aluetta, missä on tarkoitus asfaltoida kaavatiet lähivuosina. Se on erityyppistä kuin sarjatuotanto, joten nyt on hyvä, kun erilaiset työt saadaan omiin tiloihinsa. Lisää säilytystilaa on saatu myös isommille tavaroille. Vuometin tilauskanta näyttää Vuoksenrannan mukaan hyvältä. Työskentely on sujuvaa ja mielekästä, kun paikat ovat viimeisen päälle. Myös automaattivarasto säästää tilaa. – Muistan, kun aloittelin lumiaurojen tekoa 1990-luvun alussa ja niitä myydessä nolotti sanoa, että ne ovat itse tekemiäni, – Automaattivarasto korvaa pientarvikehyllyt, tilaa säästyy ja tavarat pysyvät puhtaana, kun ne ovat pölyltä suojassa, Reijo Vuoksenranta kertoo. – Kaikki ei pysy muistissa, kun tavaravirta kasvaa, Vuoksenranta toteaa. Valintatyöryhmä valitsi hakijoista haastatteluun viisi henkilöä
MAARIT NURMINEN. Tuulivoimaloita ei saisi mielestäni rakentaa liian lähelle pysyvää tai loma-asutusta. Huutokauppaan saapui uusia ostajia, jotka kertoivat tulleensa paikalle halusta auttaa kotinsa menettänyttä perhettä. Investointien kustannusarvio voi olla 1000–8000 euroa, johon voi hakea 50 prosentin tukea. -MN Urheilutien tienoon puistometsän turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan hoitohakkuilla Maarit Nurminen Urheilukentän pohjoispuolella, Multiantien varressa sijaitsevalla puistometsäalueella on tehty hoitohakkuita. Tallin pitäjä Teija Mäkinen kertoi väelle huolestaan, jos Pitkälänvuoren tuulivoimahanke totetuu. -Äitini on käynyt täällä, samoin minun lapseni ja nyt lapsenlapsi. Keijo Ekman kertoi, että hirven lihoista saatiin suurempi summa kuin yleensä liikenneonnettomuushirvien lihaa kaupatessa. Lähimmät asukkaat ovat jo toivoneet niiden kaatamista. Metsä-Multia Oy hoiti puistometsän hakkuut. Alueelle jätettiin pienempiä kuusia, mäntyjä ja koivuja. Kehittämishankkeissa kustannusarvio voi olla 1000–5000 euroa, johon saa 80 prosentin tuen. -Jotta lahjoittajat voivat olla varmoja varojen päätymisestä lyhentämättömänä oikeaan osoitteeseen, rahankeräystä valvoo Petäjäveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo. Petäjäveden Erämiehet ovat luovuttaneet jo osan myös rahankeräystilille tulleista varoista perheelle. Sivu 6 Nro 42 20.10.2021 Nro 42 20.10.2021 LAURI IJÄS Vesuriryhmä kannustaa teemahankkeisiin Ideasta iloa -teemahankkeessa kootaan yhteen ja rahoitetaan yhdistysten ja yhteisöjen pieniä investointija kehittämishankkeita. Teemme joka vuosi hoitohakkuita kunnan mailla, joten asukkaatkin voivat esittää toiveita poistettavista puista, Pätynen sanoo. Toisaalta puut muodostavat alueella sekä näköettä melusuojaa, joten puiden poistoista on keskusteltu alueen asukkaiden kanssa siitäkin näkökulmasta. Metsäasiantuntija Ville Pätynen Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo, että alueelta on poistettu suurimpia kuusia. Kehittämishankkeesta voidaan rahoittaa esimerkiksi kaikille avoimia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia, kokemusten ja osaamisen vaihtoa esimerkiksi yhdistysvierailuja. Hän näytti, miten homma toimii. Tallilla hevostaan pitävä Anne Konttinen kertoo, että tallilla on ratsastettu jo neljässä polvessa. Kyseessä oli hyväntekeväisyyshuutokauppa. Metsästysväki kiittää jo tässä vaiheessa kaikkia lahjoittajia ja lihan ostajia, Ekman kertoo. Hankkeet tulee olla toteutettuna 31.10.2023 mennessä. Hevonen on pakoeläin, eikä ole mitään kokemusta siitä, miten ne reagoivat näin suuriin tuulimyllyihin. -Investoinnit voivat liittyä esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, laitehankintoihin sekä pienimuotoisiin rakennusten rakennustai korjaustoimiin. Kuuset alkoivat olla iältään sellaisia, että ne alkavat ottaa lahoa. -Hevosen opettaminen on pitkä prosessi, enkä uskalla ottaa riskejä asiakasturvallisuuden suhteen. Furuvatnin tilalla ihailtiin ratsastusjousiammuntaa ja keskusteltiin tuulivoimaloista Maarit Nurminen Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta yhdistys oli kutsunut kuntapäättäjiä tutustumaan Furuvatnin talliin. Tukea voivat hakea Vesuri-ryhmän alueella toimivat yleishyödylliset yhdistykset, seurat tai säätiöt. Hakeminen on tehty mahdollisimman helpoksi, koska tukea haetaan suoraan Leader Vesuriryhmästä paperilomakkeilla, eikä hakijoiden tarvitse asioida sähköisessä Hyrrä-palvelussa. Pintajuuriset suuret kuuset ovat alttiita tuulituhoille. -Kuuset olivat kasvaneet todella suuriksi. Myös Ylä-Kintauden kyläseura on avannut pienkeräyksen perheen auttamiseksi. Hakuaika on 22.9.– 30.11.2021. Tavoitteena on houkutella yhdistyksiä ja asukkaita yhteistyöhön, vaihtamaan osaamista ja kokemuksia sekä lisätä asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Kotitilallaan tallitoimintaa vuodesta 1992 saakka pyörittänyt Mäkinen otaksuu, että tallin toiminta joudutaan lopettamaan, mikäli Pitkälänvuoren tuulivoimalat rakennetaan kaavaillun mukaisesti. -Ensi keväänä istutamme alueelle uusia taimia. VILLE PÄTYNEN Hirven lihat huutokaupattiin hyvään hintaan Maarit Nurminen Kyläsepän pihamaalle kokoontui mukava joukko ostoaikeissa olevia ihmisiä lauantaina, kun Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen väki huutokauppasi yhteislupa-alueen hirven. Heli Mäkinen osallistui ratsastusjousiammunnan SM-kisoihin. Edellisessä teemahankkeessa muun muassa rakennettiin laavu ja laitureita, hankittiin polkupyöriä ja keittiölaitteita. -Edellisessä teemahankkeessa Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys rakensi laiturin hankerahoituksella, Maarit PolviMalkki Vesuri-ryhmästä kertoo. -Lähin voimalaitos sijaitsisi noin kilometrin päässä tallista. Rahoitettavia toimenpiteitä voivat olla myös yhdistysten perinteisen tai digitaalisen markkinoinnin parantaminen. Hakijoiden toivotaan olevan yhteydessä Vesuri-ryhmään heti ideavaiheessa eli jo ennen hakemuksen jättämistä. Huutokaupattu hirvi paloiteltiin talkoilla perjantaina. -Summaa ei kerrota, mutta rahat on jo viety lyhentämättömänä Mäkisen perheelle, jonka koti tuhoutui tulipalossa pari viikkoa sitten
0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. SULKULA Pihaja ongelmapuiden kaato Kantojyrsintää Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Metsuripalvelua ammattitaidolla PYYDÄ TARJOUS! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi YLEISURHEILUA Harjoitukset yli 10-vuotiaille tytöille ja pojille Kirkonkylän koulun urheilukentällä tiistaisin klo 17-19, torstaisin klo 17-19 ja sunnuntaisin 13-15. Asematie 6, Petäjävesi www.dognpets.fi. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. mukaan) EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX /Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax tai 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax tai 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax tai 040 732 0821 MAIJA VIDGREN TMI timma.fi/petajavedenhierontarelax tai 044 533 9020 Palvelemme Apteekin talossa, os. klo 11-17 MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI TÄYSRUOAT JA TARVIKKEET KOIRILLE, KISSOILLE JA PIENELÄIMILLE Myös sopimuksen mukaan! TILAUKSET: 040 571 9306 / mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Asematie 6. Lisätietoja: Toni Simonaho, 050 381 7757, toni.simonaho@gmail.com. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com. Futsal/jalkapallo varatut salivuorot: Miilun liikuntasali: TI 17 18 Tytöt 9 (2011-2013) /Hapi TI 18 19 Pojat 12 (2009-2010) /Hapi TI 19 20 Aikuisfutis/AJPK TI 20 21:30 P17 & Futsal kolmonen 1 KE 17 18:15 Tytöt ja pojat 7 (2014-2015) /Marko ja Jouni TO 18:30 19:30 Pojat 8 (2012-2013) /Marko ja Markus TO 19:30 21:00 Futsal kolmonen 2 PE 18 19:30 Naiset (sarja) PE 19:30 21:00 P17 & Futsal kolmonen 1 SU 13 15 Miehet Futsal kolmonen 2 SU 15 16:30 Naiset (sarja) Kirkonkylän koulun liikuntasali: (syysloman jälkeen 29.10.) PE 18:30-20:00 Sekavuoro, matalan kynnyksen porukka, ensikertalaiset tervetuloa! Lisätietoja: Niina Peltola, 050 462 0400, niina.peltola@jamk.fi. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. com. Sivu 7 Nro 42 20.10.2021 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi METSURIPALVELU M. Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen Auki lokakuussa maanantaisin klo 11-17 to 7.10. 041 441 5253 / Harri Aukioloajat: ma suljettu, ti-pe 10-17, la 10-14 (tilaukset sop. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. SUUNNISTUSTA Kesän 2021 rastit on nyt pidetty
Laji tempaa mukaansa, sillä se on hyvä liikuntamuoto, jossa tulee hiki ja saa liikkumisen ohella kuunnella hyvää musiikkia. Lavis on lisäksi hyvää aivojumppaa koreografioiden opettelun kannalta, mutta ei kuitenkaan liian monimutkaista. To 21.11. Eetu Saramäki heitti sunnuntaina kovan tuloksen aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä. M19: 1.Simo Piirainen KaipV 58,20m, 2.Eetu Saramäki, PetPet, 53,12m P15: 1.Eetu Saramäki PetPet, 64.36m, 2.Olli Mäkäläinen, Jku, 40,25m P13: 1.Konsta Hämelehto KaipV, 42,13m. Ja taipuupa myös Antti Tuisku Laviksen rytmeihin, kun tunnilla keinutaan salsan askelin. 050 366 7691. Moukarikisat tuulisessa säässä tuloksesta vastasi kesällä p14 SM-kultaa heittänyt Petäjäisten Eetu Saramäki, jonka tulos 6 kg moukarilla oli 53,12 m, tämä on uusi Keski-Suomen piirin ennätys p14 sarjassa, jääden vain 8 cm Suomen enmätyksestä. Harjoittelussa yhdistetään lavatanssin askeleita jumppaliikkeisiin ja kuntoilun lomassa oppii samalla erilaisten tanssien perusteita. krs, aikuisneuvola) Ke 20.10. To 21.11. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. Keräysnumero on RA/2021/1316, keräys on voimassa 14.10.2021-13.1.2022. Nyt taistelusta on tehty talkoovoimin draamallinen dokumentti nimeltään ”Pelkosenniemi 1939 unohdettu taistelu”. 60 henkilöä. Heidän aatemaailmansa ja taustansa ovat täysin erilaiset, mutta kun Malikin eksyneet sielut pääsevät auttamaan Brunon hoidossa olevia, uusia maailmoita avautuu kaikille.K12/K9, liput 12€. Tervetuloa! Niina Kelloniemi Lavatanssijumppa eli Lavis on ryhmäliikunnan ja lavatanssin välimuoto, jota tanssitaan ilman paria. Lämmin kiitos tuestanne!. Tilinumero: FI59 5339 0820 0654 65. Lavatanssijumpan ohjaaja Heidi Nousiaisella on itsellään ryhmäliikuntatausta ja hän saa Petäjäveden ryhmältään erityisesti kiitosta selkeistä tanssittavista koreografioista. Tunti pitää sisällään useita tanssityylejä sekä hitaalla että nopealla tempolla. klo 15: Pelkosenniemi 1939 unohdettu taistelu. Uusi lempeän huumorin värittämä draama kansainväliseksi hitiksi nousseen Koskemattomat -elokuvan tekijöiltä. Sitä ei kuitenkaan kauaa kestä, sillä hänen vanha ystävänsä Felix Leiter CIA:sta pyytää apua. klo 15: Erityiset. Marraskuun lopussa 1939 Suomi oli historiansa kovimmassa paikassa. Ke 20.10. Heidi puolestaan kehuu ryhmää mukavasta tunnelmasta, jumppaohjelman koreografioiden nopeasta omaksumisesta ja eri tansseihin heittäytymisestä. Petäjävedellä kokoontuu kerran viikossa lauantaisin ryhmäliikuntaohjaaja Heidi Nousiaisen vetämä kansalaisopiston Lavis-ryhmä, jonne kaikki ovat tervetulleita tanssitaitoon tai jumppakuntoon katsomatta. Tule ottamaan rokote ilman ajanvarausta! KORONAROKOTUS VKO 42 Lisätietoja: www.seututk.fi KEURUUN TERVEYSASEMALLA (2. Sivu 8 Nro 42 20.10.2021 Nro 42 20.10.2021 Seuratoiminta Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. K16/K13, liput 12€. Kuten lavatansseissa, jokaista tanssilajia tanssitaan kahden kappaleen verran. puh. klo 17.30: Naapurini Totoro. Petäjäveden porukassa on hyvä, kannustava ja turvallinen ryhmähenki ja harrastajat kokevat, että tunnilla voi myös mokata. Bond on jättänyt aktiivipalveluksen ja nauttii rauhallisesta elämästä Jamaikalla. K12/K9, liput 12€. NYT UUSI DIGITAALINEN VERSIO! S, liput 10€. Lavis on saavuttanut harrastajien suosion suhteellisen lyhyessä ajassa, sillä se tutustuttaa lavatanssiin matalalla kynnyksellä ja sopii kaikentasoisille liikkujille. Ke 27.10. Siepatun tutkijan pelastustehtävä osoittautuu odotettua vaikeammaksi ja vie Bondin vaarallisella teknologialla Laviksessa ei ole pelkoa varpaiden tallomisesta, sillä jumpassa saa tanssia yksin reilusti tilaa ympärillään. Petäjäveden Maaja Kotitalousnaisten sekä Maaseutuseura ry:n syyskokous 24.10. Olli Koponen Ke 20.10. klo 18 Kumpusella (vanha päärakennus), Kirrintie 94. Tuolloin alkoi talvisota. Tunnit ovat musiikin suhteen monipuolisia ja eri tanssilajeja käydään läpi yksinkertaisilla tanssikuvioilla yhdistettynä jumppaliikkeisiin. klo 18: 007 No Time to Die. PETÄJÄVEDEN TERVEYSASEMALLA Pe 29.10. Pia Kiivanen Petäjäveden Petäjäiset ja Jämsänkosken Ilves järjestivät su 3.10perinteiset moukarikisat Petäjävedellä, aurinkoisessa mutta kovin tuulisessa kelissä. Suurimmalla osalla ryhmän kävijöistä on lavatanssitaustaa ja Lavistakin on ehditty harrastaa pidempään. Järjestäjä: Ylä-Kintauden kyläyhdistys r.y. Studio Ghiblin tuotannon hurmaava peruskivi ja ehkä kaikkein kallisarvoisin elokuva-aarre Totoro on kunnianosoitus luonnonvoimille. Lavis yhdistää jumpan ja humpan Ilman ajanvarausta voi tulla ottamaan ensimmäisen rokotuksen tai tehosterokotteen, jos ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut vähintään 6 viikkoa. klo 8.30–15.30 rokotetaan n. Nousiainen kertoo, että ohjaajan kokemus saattaa kuitenkin hieman vaikuttaa lajin tanssillisuuteen, sillä ohjaajia on niin tanssikuin ryhmäliikuntataustaisia. Neljässä viimeisimmässä Bondleffassa pääosaa näytellyt Daniel Craig palaa James Bondin rooliin, mutta ei ole enää 007. Juuri tanssilajien vaihtelevuudesta Lavis saa Petäjäveden ryhmässä kehuja, sillä ei haittaa, jos jokin tanssityyli ei ole mieleen, koska kutakin tanssilajia tanssitaan tunnilla vain lyhyen aikaa. klo 12-15.30 rokotetaan n. Tutuksi tulevat muun muassa perinteisemmät tanssit kuten valssi, jenkka, humppa ja tango, mutta myös rock’n roll ja lattarit kuten cha cha ja salsa. Tulokset: Miehet: 1.Lauri Hirvelä, JämsI, 53.33m. Nousiaisen ohjaamassa Laviksessa perusajatuksena on helppous, eivätkä tunnit sisällä liian monimutkaisia tanssikoreografioita. Nousiainen ei itse ole harrastanut lavatanssia, mutta hän nauttii siitä, että saa liikkua ja liikuttaa suomalaisen iskelmän tahtiin. 30 henkilöä. 100 henkilöä. Ylä-Kintauden kyläyhdistys järjestää pienkeräyksen tulipalossa kotinsa menettäneelle yläkintauslaiselle perheelle. Kisoihin oli saapunut useita oman ikäluokan kärkiheittäjiä. Laji on alun perin kehitetty Suomessa ja rekisteröity vuonna 2014. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Pelkosenniemellä joulukuussa 1939 käyty taistelu. T15: 1.Tilda Pimiä, SaarijPu, 39,64m. klo 10.30-13 rokotetaan n. Bruno (Vincent Cassel) huolehtii vaikeasti autistisista, Malik (Reda Kateb) työskentelee hankalista oloista kotoisin olevien nuorten kanssa. Käytössä Pfizerin rokote. Talvisodan tapahtumista on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja artikkeleita, sekä tehty useita elokuvia. Totoron nostalginen, 30-luvun Showaan sijoittuva luonnonläheinen maailma ja tarina uuteen taloon muuttavista siskoksista sekä viereisessä metsässä elävistä maagisista karvaturreista sisältää useita Miyazakin tuotannon kantavia teemoja. Mukaankin mahtuu vielä, sillä ryhmä kokoontuu säännöllisesti koko kansalaisopiston lukuvuoden. Kisojen kovimmasta Vielä kerran Daniel! Kino Kino Metso Metso aseistautuneen mysteeririkollisen jäljille. T13: 1.Fanni Jokela KaipV, 36,63m