Jos jo pikkujunnuna on just ja just joukkue, niin vanhempana ei vaan enää saada joukkuetta kasaan. Emme voi myöskään vasemmalla kädellä vetää uusia lajeja, vaan ensin pitää olla osaavia, innokkaita tekijöitä. SUVI KALLIOINEN Petäjäveden Petäjäisten johtokuntaan kuuluvat (vasemmalta oikealle) varapuheenjohtaja Ilpo Kukkonen, puheenjohtaja Virpi Inkinen, Anne-Mari Niemi, Helinä Rosala, Antti Koskinen, Pekka Kotamäki, Jouni Heiskanen, Matti Heinänen ja Tapio Kaura-aho. – Ei jaostojen välillä ole ollut koskaan kisaa, eikä kinaa. Toisaalta suunnistus tuntuu olevaan taas yksi nousevista lajeista ja Kotamäki iloitseekin siitä, että kesän viikoittaisilla kuntorasteilla on nähty ennätysmäärä väkeä. – Ainahan sitä pitäisi pystyä vastaamaan niihin toiveisiin, ja olisihan se pienenkin seuran asia miettiä, löydettäisiinkö me edes jotain tarjottavaa, Niemi miettii. – On Purjeseurakin melkoinen liikuttaja, ja monipuolinen. Petäjäisten johtokuntaan kuuluvat tänä vuonna puheenjohtaja Virpi Inkinen, varapuheenjohtaja Ilpo Kukkonen, Anne-Mari Niemi, Antti Koskinen, Matti Heinänen, Helinä Rosala, Tapio Kaura-aho, Jouni Heiskanen, Harri Silander ja Olli-Pekka Mäkelä, seuran sihteerinä toimii Pekka Kotamäki. Sitä toivoisin, että junnut voisivat jatkaa meillä pidempään. – Ja ehkä siksi ne junnut lähtevätkin aikaisin pois. Pelaajia ei enää tahdo riittää, kun joukkueen pelaajamäärä kasvaa ikäluokasta toiseen siirtyessä. Junnuja on, mutta lajeissa on aaltoliikettä Inkinen iloitseekin jaostojen välisestä uudenlaisesta yhteistyötä, joka on näkynyt esimerkiksi viime kesän juoksukoulukokeiluna sekä syksyn PetPet 85 vuotta -liikuntapäivänä. Meillä oli joskus hiihtosuunnistustakin! Jääkiekko oli aikanaan iso, aktiivinen porukka, vaikkei tekojäätä ollutkaan, mutta meillä oli osaavaa väkeä pitämässä jään kunnossa sekin osaltaan motivoi harrastamaan, Kukkonen tuumaa. Liikkuvat eläkeläiset toimivat omana sosiaalisena porukkana ja myös koko seuran hyväksi. – Kyllä Petäjäiset on tässä kunnassa se isoin liikuttaja, Kukkonen sanoo. Kuvasta puuttuvat johtokunnan jäsenet Harri Silander ja Olli-Pekka Mäkelä.. Ilman niitä ei olisi tätä nykyistäkään toimintaa. Näitä lajeja voidaan tarjota meidän junnuille tällä hetkellä, vaikka kiinnostusta olisi varmasti myös muihin lajeihin, mutta se vaatisi olosuhteet ja valmentaja, Inkinen sanoo. Seurassa hyvänä esimerkkinä on Liikkuvat eläkeläiset, joka on epävirallinen porukka sen yhteishenki, liikunnan riemu ja toisten mukaan ottaminen on mallina kyllä muillekin ja kaikenikäisille, Inkinen näkee. Niihin tulemisen kynnys pitää vain saada mahdollisimman matalaksi, Niemi sanoo. – Jaostot toimivat lajiUrheiluseuran päätehtävä on liikuttaa en mukaan, ja erityisesti junnujen vuoksi jaostojen välistä yhteistyötä toivotaan. – Eikä aikaisia lajivalintoja tarvitse kenenkään tehdä, vaan lapset voivat harrastaa monenlaista samassa seurassa, Inkinen lisää. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Tämä juhlanumero sisältää esimmäisen Petäjävesi-lehden vuodelta 1961. – Lajit todellakin elävät aaltoliikettä ja ne riippuvat olosuhteista, kuten jääkiekossa ja suunnistuksessa. Eikä pienellä seuralla olisi siihen varaakaan, Kukkonen miettii. Irtonumeron hinta on 5 euroa ja myyntitulo ohjataan suoraan Petäjäveden Petäjäisille. Jaostoissa harrasteja kilpapuoli ovatkin nykyisin yhtä tärkeitä. 13-vuotiaat tarvitsevat jo aikuisten joukkueen, johon tavoitella, Inkinen sanoo. – Ilman muuta yritämme kysynnän mukaan tarjota, jos joku muu laji kiinnostaa, mutta vapaaehtoisista valmentajista se aina lähtee. Siinä mielestä Petäjäisillä on nyt meneillään murroskausi, ettei esimerkiksi lentopallossa ole yhtään aikuisjoukkuetta, kuten vaikka jalkapallossa. Sillä on kuitenkin iso merkitys, Niemi miettii. – Liikunta ja lasten liikuttaminen on tärkeintä ja on ollut sitä aina, Ro-sala pohtii. Kaura-aho muistelee, että lentopallojaosto syntyi niin, että ensin oli vain aikuisjoukkue ja myöhemmin tulivat junnut mukaan. – Meillä seurassa on junnuja, mutta lajeissa on nyt sellaista aaltoliikettä. – Lasten liikuttaminen on totta kai tärkeintä, mutta nykyään pitää olla huolissaan myös vanhemmistakin ikäluokista. 59. Futiksessa on hyvin porukkaa, lentiksessä taas huonosti, yleisurheiluun on tullut hyvin väkeä. Lisäksi Petäjäiset omistaa vuonna 1961 perustamansa Petäjävesi-lehden. – Tilausta olisi nyt myös keski-ikäisten ja nuorempien aikuisten omille porukoille, esimerkiksi jalkapallokoululle on ollut tilausta. Jatkuu sivulla 3. Ja onhan täällä monia muitakin toimijoita, kuten Naisvoimistelijat. Ja jos taas aikuisille järjestetään jaostoissa jotain toimintaa, niin sen kulut pyritään pyörittämään niin, että ne pärjäävät omillaan. – Se on harmi, koska silloin junnuilla ei ole mallia, mihin tähdätä. vuosikerta Nro 47 2019 Keskiviikkona marraskuun 20. – Nyt on hyvä, että on paljon junnuryhmiä, kyllä seuran junioritoiminnan pitää toimia hyvin. Yhdenkin pelaajan lopettaminen voi lopettaa koko joukkueen, Inkinen sanoo. – Aika vahvasti meillä on harrastepuoltakin. Petäjäisillä on kuitenkin ainoana kilpaurheilua, frisbeegolfin ja urheiluautoilun lisäksi, Koskinen ja Inkinen muistuttavat. Petäjäisten henki on ennen kaikkea urheiluhenki. PetPet 85 vuotta Suvi Kallioinen Petäjäveden Petäjäiset ry on perustettu 85 vuotta sitten. Petäjäisillä on suurimpana jalkapallojaosto sekä lentopallo-, yleisurheilu-, hiihtoja suunnistus-, jääkiekko-, kuntoiluja uusimpana voimailujaosto
Hän viitoitti tien hengellisessä mielessä kuihtumattoman seppeleen voittopalkintoon, jonka vain Kuningasten Kuningas voi antaa. Su 24.11. Tämän numeron välissä oleva ensimmäinen Petäjävesi-lehden numero saatiin skannattua Kuntalassa kiinteistösihteeri Merja Kapasen ja tekninen assistentti Pekka Kotamäen auttaessa ruokatunnillaan. Symbioosi seuran ja lehden välillä on vuosikymmenten ajan vaihdellut: lehti perustettiin vastaamaan seuran tiedotustarpeeseen ja myöhemmin siitä tuli myös tärkeä tulonlähde. Masentuneita kehoitetaan liikkumaan metsissä ja luonnossa, koska sen on huomattu nostavan mielialaa. Käpytikka Oi PetPet on! Onnittelut 85-vuotiaalle! Vuosikymmenten ajan Petäjäveden Petäjäisissä on toiminut ja urheillut niin paljon väkeä, että tällaisesta juhlanumerosta jää väkisinkin moni tärkeä henkilö pois. Jos saavutat harjoituksen avulla terveen ruumiin kunnon, sinun sielusikin on terve. Urheiluseurassa on vaikea jäädä yksin. Urheiluseurat perustivat aikoinaan paljonkin paikallislehtiä, mutta niistä urheiluseuran omistuksessa ja edelleen elinvoimaisina ei enää ole juuri muita kuin Petäjävesi-lehti. Hinta 5-10 €. PetPetin tytöt (san. ”Ne, jotka kilparadalla juoksevat, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon. Laita kirjan ja kirjoittajan nimi sekä lyhyt kuvaus lukukokemuksestasi.. Tiukka taloustilanne on pakottanut tekemään kipeitäkin ratkaisuja ja toimintaa on pitänyt tehostaa ja suhteuttaa nykyisiin tuloihin, jotta palvelu olisi olemassa tulevaisuudessakin. Hyvää yhteistyötä kunnan kanssa Petäjäveden Petäjäiset ja Petäjävesi-lehti on saanut kunnasta vuosikymmenten ajan monessa mielessä hyvän yhteistyökumppanin. Tilaajamäärä on pysynyt melko tasaisena ja näyttää siltä, että paikallislehti halutaan vielä joka viikko paperisena pirtin pöytään. Maija Kakkorin omaiset www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 sekä sopimuksen mukaan. Ennen ei ollut ihmisillä aikaa valvoa yökausia katsomalla otteluita ja pelejä. Olen ilolla huomannut, kuinka terveellistä, myös sosiaalisesti, on kuulua johonkin urheiluseuraan. klo 14-16 Lähetysnaiset pappilassa. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 70e (sis. Aluksi se nyt oli sellaista kaveripohjaista henkailua kuten nykynuoriso sanoo, mutta sitten viiden vuoden kuluttua jo hääkellot soivat. Tai nykyäänhän niitä voi tietysti katsoa mihin aikaan vuorokaudesta vaan, kun tulee uusintoja ja kaikkea voi tallentaa. To 28.11. Olemmekin valjastaneet myös sähköiset kanavat käyttöön ja ottaneet digilehden osaksi tarjontaa. Pilvestä vanhin poikakin sanoo katsovansa mitä milloinkin. Pitää vain tahdon voimalla mennä ulos, eikä saa jäädä makaamaan masentuneena sänkyynsä. Kastettu: Eevi Matilda Viinikka. Markku Koskinen) 1. Ma 25.11. Sauna, iltapalaa. En, vaan lepään valveilla, odottelen aamua." (Virrestä 972) Kirjakorneri Suosittele hyvää lukemista toimitus@petajavesilehti. Urheilua olen seurannut aina ja enimmäkseen radiosta. Urheilu kasvattaa myös sosiaalisuuteen. Jos olet laiska siinä suhteessa, et tule saavuttamaan mitään. fi. Muistan, kuinka lapsena ajattelin, että urheilijaksi vain synnytään ja jos sinulla on taipumuksia, saat eka palkintoja. Me pelimatkalla karkkeja ahmitaan ja uutta voimaa sekä energiaa. klo 10 Messu kirkossa / VA, LGK. Kuollut: Maija Kristiina Kakkori, 89 v ja Hannu Tapio Puustinen, 58 v. "Kohtaamista kaihtaisinko, unihuppuun vaihtaisinko. Suonissa kun virtaa petäjää ja vettä matkalla laitetaan laulu taas soimaan. klo 17.30 Miestenilta Petäjälahdessa / Seppo Ojala. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. On tullut sitten tehtyä töitäkin siinä samalla. Itsenäinen ja puolueeton Petäjävesi-lehti on lukijoilleen tärkeä se on kuin kirje kotoa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Jos pyrit urheilussa saavutuksiin eli saamaan kilpailuissa ensimmäisiätai pistesijoja, sinun täytyy harjoitella paljon. klo 11.00 Toivelaulujen ja todistuspuheevuorojen merkeissä. Ke 27.11. Itsenäisenä paikallislehtenä olemme siinäkin mielessä harvinaisuus. Ei riitä ett´ on fiksu ja filmaattinen pitää olla myös poweria ja voimaa. Sinikka Aaltola Minua pyydettiin kirjoittamaan urheiluasioista tähän juhlanumeroon. Sivu 02 Nro 47 20.11.2019 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. kasvetaan hyvin sosiaalisiksi. Siinä nimittäin sattui käymään niin, että kohtasin siellä Kintaudella oman Venlani! Liinukin oli talkoolaisena ja siellä kolahti ja siitä asti ollaan pidetty yhtä yli viisikymmentä vuotta. Koska liikunta lisää verenkiertoa aivoissa, se vaikuttaa muistiin ja kaikkien sisäelimien toimintaan positiivisesti. Kiitos! SUVI KALLIOINEN Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Turhaan ei myös Raamattu vertaa hengellistä elämää kilparataan. Varsinkin joukkueurheilussa, kuten lento-, kori-, pesä-, jalkapallossa ym. Olen aina ollut urheiluihminen ja nuorempana urheilukentästä tuli kuin toinen koti. Eräs asiakas soitti ja päätti edesmenneen äitinsä lehtitilauksen; ennen kuolemaansa äiti oli huonossa kunnossa ja pyytänyt, että hänelle luettaisiin vielä Petäjävesi-lehteä. Jos liikut paljon, unesi on syvää ja rentouttavaa ja kaikki ruumiin toiminnot vaikuttavat aivojesi toimintaan tervehdyttävällä tavalla. Tapulin takaa: Mens sana in corpore sano Koskisen kannustuslaulu Sananikkari Markku Koskinen on sanoittanut aikoinaan Petäjäveden Petäjäisten lentopalloilijoille kannustuslaulun, sävellys vain puuttuu vielä. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Kiitämme Jumalaa jokaisesta urheiluseurasta, joka pitää nuoria ja vanhoja fyysisen liikunnan parissa, ettei nuoriso eksyisi vääriin ”harrastuksiin” ja tuhlaisi tärkeitä nuoruusvuosia ajanvietteisiin, jotka eivät kehitä heitä fyysisesti eikä henkisesti. Minä katson pilviä taivaalla ja kuuntelen radiota. Nykyisessä sähköisessä maailmassa ja muuttuneessa toimintaympäristössä printtilehti taas etsii uudenlaista asemaansa. Matkaradio kun on ollut helppo ottaa mukaan navettaan ja pihalle ja sitä ei ole tarvinnut töllöttää koko aikaa. 3. Me naurulla toisillemme nyt jaetaan hohtavat pokaalit kassiin kahmitaan. alv 10%) Tämän juhlanumeron irtonumero 5e (sis. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 55e (sis. Me ollaan täynnä tulta sekä tappuraa kun mennään sisään taas hornankattilaan. PetPetin tytöt, PetPetin tytöt! Meidän peli eteenpäin rullaa Syöttö, passi ja terävä isku. Juoskaa, kuten Hän, että sen saavuttaisitte!” Tässä viitataan Jeesukseen, joka saavutti voittopalkinnon elämänsä kilparadalla suorittamalla loppuun saakka sen lunastustehtävän, jonka Jumala oli Hänelle antanut. ”uutta potkua”. Me lyödään surutta palloa lattiaan ja voitontanssi yhdessä tanssitaan. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Olen sen huomannut omien sukulaisteni lasten elämässä. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Seija Lahtisella, Koulunmäki 10. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Levikki noin 1700 kpl. Tähän teemanumeroon on kuitenkin pintaraapaisuna koottu joitain muisteluita ja menneitä vaiheita, mutta päällimmäisin tavoite on ollut esitellä Petäjäisiä tänä päivänä sekä toivottaa uudet harrastajat lämpimästi tervetulleeksi mukaan liikkumaan. Kerto: Meille ei oo tää pakkopullaa vaikka aina voittamaan me tullaan. PetPetin tytöt, PetPetin tytöt! 2. Kun harjoittelet raikkaassa ulkoilmassa ja varsinkin luonnon keskellä, tulet sisäisesti iloiseksi, koska kaikki hormoonit ja sisäeritysrauhaset saavat aistien ja runsaan hapen ja liikunnan vaikutuksesta ns. fi Viikon pakina: Urheilu ja minä BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 24.11. Kerromme oman kylän asioista ja ihmisistä monipuolisesti mitään aihetta kaihtamatta. Vasta myöhemmin ymmärsin, että se vaatii paljon työtä, kurinalaisuutta ja harjoitusta. Parhaat muistot liittyvät kuitenkin kahteen asiaan, joista ensimmäinen on iloiset maaottelureissut ja toinen se, kun olin talkooporukassa Jukolan Viestissä. Antiikista kotoisin oleva mietelause sisältää paljon viisautta
– Se on kyllä ongelma, että kun joku on ollut aktiivisesti mukana pitkään ja kun jää pois, niin jää aivan totaalisesti pois toiminnasta, Kukkonen miettii. – Lehti on ollut urheiluseuralle vahva tukipilari ja elämänlanka, Koskinen miettii. Uutta aikaa edustaa osaltaan myös seuran uusi puheenjohtaja Inkinen, joka aloitti tehtävässään vuonna 2017. – Tämän ajan isoimpia haasteita seuralle on nyt taloudellinen asema ja varainkeruu, vaikka meillä onkin hyvät tilat käytössä ilmaiseksi ja hyvät olosuhteet muutenkin, Koskinen sanoo. Se, että kunta tarjoaa seuralle tilat maksutta ja että vapaaehtoiset valmentajat pyörittävät toimintaa, mahdollistaa sen, että liikkuminen on oikeasti mahdollista kaikille perheille tulotasoon katsomatta. Silloinkin, kun moukaripoikia vietiin Eurooppaan, niin kyllä sellaiseen rahaa tarvittiin, Rosala muistaa. SK SUVI KALLIOINEN. – Menestystä tulee, jos on tullakseen, se ei ole kuitenkaan se pääasia, Niemi sanoo. – Kyllä vanhemmat edelleen haluavat, että lapset harrastavat. Kunta myös antaa vuosittaista yhdistysavustusta seuralle. Meidän pitäisi vain saada niitä uusia, nuoria ihmisiä mukaan, Rosala pohtii. Kuntoilujaostossa on myös kirkkovenesoutua, lenkkeilyä ja harrastetapahtumia, kuten pyöräilyä. – Välillä mennään siellä aallonpohjassa. Hyvin pian siitä tuli myös kunnan virallinen tiedotuslehti. Yhteistyötä on tiivistetty ja uudistamisen henkeä on ollut sekä lehdessä että seurassa. – Rahaakin tarvitaan. Säädökset ovat muuttuneet ja ne pitää olla hallinnassa. – Se työ, mitä tehdään lehdessä toiminnan uudistamiseksi, niin tavallaan sitä samaa henkeä olen havainnut nyt myös seuran jaostoissa. Toisaalta nykyvanhemmilla ei usein ole aikaa tulla toimintaan mukaan. Nyt sanomalehtikentän yleisen muutoksen ja murroksen vuoksi, lehden rooli seuran taloudellisen tukijana on muuttunut. Näen sen sellaisena kokonaisuutena, että meillä kaikilla sekä seurassa että lehdessä on asenne, että periksi ei anneta. – Edellinen puheenjohtaja Reijo Niemelä hoiti puheenjohtajuutta hyvin ja ansiokkaasti. Rosala miettii, että urheiluseuran johtokunnassa oleminen oli aikaisemmin myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka ja ehkä se on sitä edelleenkin, mutta eri tavalla vahvaan yhteistyöhön nojaten. – Puheenjohtajan homma on tänä päivänä vaaPetäjäveden Petäjäiset 85 vuotta: Urheiluseuran päätehtävänä on edelleen liikuttaa tivampaa ja meillä on nyt tosi hyvin asioihin paneutunut ihminen. Inkisen oma työkin liittyy liikkumisen maailmaan, sillä hän työskentelee data-asiantuntijana Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESillä. – Jos tiloista alettaisiin periä vuokria, urheiluseuran homma vaikeutuisi merkittävästi. Niitä on vain liian vähän, Inkinen sanoo. Seurayhtymässä on Petäjäisten lisäksi kunta ja Naisvoimistelijat. Aluksi lehteäkin pyöritettiin talkoovoimin, myöhemmin siitä tuli seuralle tärkeä tulonlähde. – Harrastamisen edullisuus on meidän ehdoton vahvuutemme, Niemi sanoo. Seura oli hänen jäljiltään hyvässä kuosissa, koko johtokunta kiittää. – Moni jää pois, kun oma lapsi kasvaa. Petäjävesi-lehteä yrityksenä hallinnoi lehtitoimikunta, johon kuuluu päätoimittajan ja puheenjohtajan lisäksi Koskinen, Rosala ja Kukkonen. Olisi kova juttu, kun saisi aikuisia lisää mukaan, Heiskanen muistuttaa. Hyvästä kuntayhteistyöstä kertoo myös Petäjäveden kuntosali, jota pyöritetään Seurayhtymän kautta. – Yhteisöllisyyttä tarvitaan nyt eri tavalla kuin ennen. Sivu 03 Nro 47 20.11.2019 Seuran viime vuosien tiukentunut taloustilanne on asettanut kaikki uusien haasteiden eteen. – Puheenjohtajuus isossa seurassa on tänä päivänä tosi vaativa homma ja se vaatii ryhtiä, etenkin nyt taloudellisesti laskusuhdanteen aikana, Niemi sanoo. Miehet kehuvat, että seuralla on Lillehammerista olympiakultaa, -hopeaa ja -pronssia. Seura ja lehti tukevat toisiaan. Esimerkiksi tekonurmikentän valmistuminen kesällä 2009 nosti koko jalkapallojaoston uuteen kiitoon. Siitä huolimatta Petäjävesi-lehti on edelleen seuran yksi vahvuustekijä, ja se on edelleen myös kunnan virallinen tiedotuslehti sekä koko kylän paikallislehti, Koskinen sanoo. – Pitkänlinjan yleisseura pyörii hyvin sen ansiosta, että sillä on hyvää yhteistyötä kunnan kanssa, Koskinen teroittaa. Tällä vuosikymmenellä tilanne on taas toinen. On hyvä, että olemme saaneet myös uusia aktiiveja mukaan toimintaan, Koskinen sanoo. Jatkuu etusivulta. Nykypäivänä on vaan liian paljon sitä, ettei vanhemmilla ole varaa viedä lasta harrastamaan. Eikä monikaan kiinnity enää samalla tavalla kotiseuraansa, Inkinen miettii. Johtokunnassa on Inkisen mielestä hyvin jaettu vastuuta ja tiedotus pelaa hyvin. Varsinkin liikuntapaikkojen ylläpidon ja uudistamisen kautta kunta tukeekin merkittävästi seuran toimintaa. Heinänen ja Inkinen edustavat Petäjäisiä siinä ja Heinänen on ollut merkittävä toimija kuntosalin käytännön asioissa. Lehden rooli Petäjävesi-lehti perustettiin vuonna 1961, koska urheiluseuralla oli tarve tiedottaa toiminnastaan ja urheilijoiden saavutuksista. – Lehti on kertonut seuran toiminnasta, ja se on ollut pitkään myös merkittävä tulonlähde seuralle. Uudet toimijat piristäisivät koko seuraa ja sen toimintaa. – Paljon voimme seurana mahdollistaa, mutta menestyminen lähtee yksilöstä ja urheilijasta itsestään, Inkinen näkee. Muutosten ja uudistusten aikaa Koko johtokunta osallistuu aktiivisesti seuran toiminnan kehittämiseen ja päätöstentekoon. Kunta kumppanina Entisenä Petäjäveden kunnan teknisenä johtajana Koskinen on saanut istua kahdella pallilla, kun kunta on laittanut liikuntapaikkoja kuntoon budjettivaroin. Ja homma on mielekästä, kun yhdessä tehdään, Inkinen sanoo. – Toisaalta toiminta on helposti vain muutamien varassa. Se on ihan valtakunnallinen ongelma, Koskinen miettii. Ehkä Virpi on vähän liiankin pedantti, Kukkonen kehuu. Itsekin arvostan toimintaa eri tavalla, kun on itse ollut pyörittämässä toimintaa ja sitä yhdessä tekemässä. Koko homma riippuu valmentajista – Meillä on tosi hyvät, aktiiviset valmentajat. – Meidän pitäisi löytää ja saada sitoutumaan myös uudet, paikkakunnalle tulijat. Heinänen uudelleen lämmitti yhteistyössä muiden harrastajien kanssa myös seuran voimailutoiminnan: aktiivisista kuntosaliharrastajista on kehkeytynyt jo SM-tason voimailijoita Petäjäisten edustusasuissa. Maailma on muuttunut. Ja seura elää ja voi hyvin, Koskinen miettii. – Ilman aktiivisia vetäjiä ei tule mistään mitään. Petäjäveden Petäjäisten virallinen palkintokaappi on Kulttuurikeskuksen aulassa, kirjaston sisäänkäynnin luona. Kaikkien ulottuvilla Petäjäisten henkeen on aina kuulunut mahdollisimman pienet harrastusja jäsenmaksut. Seurayhtymä pyörittää myös Uimalan avantouintipaikkaa tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Myös seuran sponsorit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, vaikkei niillä tuloilla toimintaa vielä yksin pyöritetä
Virpi Inkinen Reijo Niemelä. SUVI KALLIOINEN. TIINA LAMMINAHO HANNA MÄKINEN Petäjäveden Petäjäisten puheenjohtajat 1945-2019 1945 Toivo Virtanen 1946 1947 Eero Valkeajärvi 1948 1951 Veikko Välimaa 1952 1959 Eero Valkeajärvi 1960 1963 Aaro Huovila 1964 1966 Eero Valkeajärvi 1967 1969 Antti Autio 1970 Erkki Havu 1971 1973 Aarne Soanjärvi 1974 Terho Rautio 1.9.1974 saakka, sen jälkeen Aarne Soanjärvi 1975 1981 Aarne Soanjärvi 1982 1985 Erkki Havu 1986 1990 Arja Huhtala 1991 1993 Pekka Pitkänen 1994 1996 Erkki Havu 1997 2000 Risto Huuskola 2001 Risto Huuskola, 4.10.2001 lähtien Matti Heinänen 2002 2003 Matti Heinänen 2004 2017 Reijo Niemelä 2017 Reijo Niemelä, toukokuusta 2017 alkaen Ilpo Kukkonen 2018 nyk. Minulla oli tapana tarttua seuraasioihin, olin ollut mukana urheiluseuratoiminnassa aikaisemmillakin asuinpaikkakunnillani, niin Elimäellä kuin Kannonkoskellakin, ja jo nuoruudessani Soanlahdella. Antti Autio. – Tanssipaikkaakin harkitsimme, mutta silloinen Osuuspankin johtaja, joka oli myös Petäjäisten jäsen, sanoi, että älkää sellaisiin hommiin lähtekö. – Muutin Petäjävedelle vuonna 1968. Petäjävesi-lehti tuotti seuralle rahaa ja yksi tulonlähde oli veikkaustoimisto. Sivu 04 Nro 47 20.11.2019 Koko pitäjän seura tunnettiin Tiina Lamminaho – Petäjäveden Petäjäiset on ollut koko pitäjän seura. Aaro Huovila. – Yleisurheilussa järjestimme useita ikäkausikisoja kesäisin ja niihin riitti aina paljon osanottajia. Soanjärvi johti Petäjäisiä 1970ja 1980-luvuilla. Itse en ole koskaan ollut yleisurheilumies, Soanjärvi toteaa. – Olihan seurasta tullut Suomen mestareitakin ja seurassa harrastettiin useaa lajia. Soanjärven puheenjohtajakaudella seura täytti 40 vuotta. Rahaa bingosta ja veikkauksesta Rahaa seuralle hankittiin Soanjärven aikaan monenlaisin tavoin. Ilpo Kukkonen teki paljon töitä nuorten jääkiekkoilun hyväksi ja laji innosti nuoria poikia, kaukalo oli iltaisin aina täynnä. Soanjärven puheenjohtajakaudella PetPet oli tunnettu ja arvostettukin seura. Pidimme bingoa koulun voimistelusalissa ja ruokalassa ja se oli suosittua. Nyt hän on asunut parikymmentä vuotta Tikkakoskella, mutta käy edelleen säännöllisesti Petäjävedellä, Petäjäveden Sotaveteraanien tapaamisissa. Kansallisia suunnistuskilpailuja järjestimme myös, ja niissä oli paljon osanottajia, parhaimmillaan 700, Soanjärvi kertoo. – Suunnistusta olen harrastanut 70 vuotta, ikämiessarjoissa olen ollut SM-mitaleillakin. Parhaimmillaan jäseniä oli tuhatkunta, Petäjäisten entinen puheenjohtaja ja seuran kunniapuheenjohtaja Aarne Soanjärvi sanoo. Minä olin vielä kolme vuotta sitten mukana Kainuun Rastiviikolla, mutta suunnistaminen piti lopettaa, kun risukossa kulkeminen ei enää oikein onnistu, kesällä 95 vuotta täyttänyt Soanjärvi sanoo. Esimerkiksi painonnostossa oli piirinmestareita. Lisäksi teimme monenlaisia talkoita, olimme muun muassa kulottamassa metsää, Soanjärvi kertoo. – Seurajohtajana ahersin ehkä liikaakin suunistusja hiihtopuolella. Suunnistuksessa Taisto Björkman oli Suomen huippuja nuorissa ja Raija Nieminen oli hyvä sekä suunnistuksessa että hiihtosuunnistuksessa. Muutama hyvä yleisurheilijakin meillä oli, Sirkka-Liisa Lampinen, Vuokko Leppämäki ja Eero Lampinen kilpailivat nuorten sarjoissa SMtasolla. Kenttääkin korjattiin minun aikanani, Keijo Loisa oli aktiivinen kentän suurentamisasiassa. – Rahantarve oli ikuinen. Aarne Soanjärvi toimi Petäjäisten puheenjohtajana 1970ja 1980luvuilla. Kun kisoihin pääsy jäi pienestä kiinni, me keräsimme rahaa ja kustansimme Raijan katsomaan Sarajevon olympialaisia. Kainuun rastiviikolla kävimme PetPetistä usein perheen voimin, Kotamäen perheen kanssa. – Niihin juhliin saimme arvokkaita vieraita. – Myöhemmin PetPetin lajivalikoimaan tuli jääkiekko. Petäjäisissä minut valittiin ensin hiihtojaoston puheenjohtajaksi, koko seuran puheenjohtajaksi jouduin vähän vahingossa, Soanjärvi muistelee. – Enää kun ei kilpaile, ei ole sillä tavalla motivaatiota lähteä lenkille kuin ennen, mutta kyllä mielessä on vieläkin, että pitäisi jotain liikuntaa harrastaa. Professori Pekka Peltokallio tuli juhliin ja toi mukanaan olympiavoittajat Lasse Virénin ja Pekka Vasalan, Soanjärvi kertoo. – Ainakin SVUL:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja kehui seuraa nimekkääksi, Soanjärvi toteaa. Raija Koskela, nykyään Riikonen, oli lähellä päästä olympiaedustajaksikin hiihdossa. Itse Soanjärvi on harrastanut hiihtoa ja suunnistusta
Nurmen Otto, Peltokallion Pekka ja uskallan lukea porukkaan itsenikin. PENTTI VALKEAJÄRVEN ARKISTO. Varmaan talkootöitä tehtiin paljon minkälaista, se on minulla arvailujen ja päättelyiden varassa. Joku vuosi myöhemmin tulivat Takalan Jaakko ja suunnistustoiminnan käynnistäneet Keijo Loisa, Tauno Kuoppala, Nurmen Martti ja Pitkäsen Arvi, veturi-Ville. Kiitos Petäjäisten sotaveteraanit. Siitä se alkoi, mitä pienen silmä näki ja korva kuuli. Silloin en enää seurannut asioita paikan päällä Petäjävedellä. Asiantuntemukseni kasvoi kun kuuntelin miten Kurkisen pojat, Koveron Kalervo ja Hiili-ahon pojat väittelivät kumpi on parempaa suksivoidetta Kiva vai Teho. Vuonna 1955 oli kentän vihkijäiskilpailut. Varmuuden vuoksi laitoin kannon alle tupla-annoksen ja minusta tietämättä Maunulan Erkki latasi vielä yhden annoksen lisää. Heidän maalivahti piruili meille. Eero Valkeajärvi innostava seurajohtaja Eero Kaleva Valkeajärvi on eittämättä seuran alkuvuosien merkittävin toimija puheenjohtajana, kykyjen etsijänä ja tuon ajan ilmaisua käyttäen useiden lajien neuvojana. Olin pojan nappula, joka hiihti, hyppi ja juoksi. Olin keskellä Petäjäisten toimintaa. Nousi yläriman päälle ja istui siinä koko ottelun ajan. Suurin osa heistä on jo iltahuudon kuulleet. Siinä oli paljon ihmisiä suksien kanssa ja ilman. Etäisyyttä urheilukentän keskeltä Keskimaalle on 570 metriä. Lauantaisin veljekset nostivat röykkiön tehopakkauksia pirtin pöydälle. Siskot veivät minut seurojentalon portaiden lähelle. Olen yksi heistä ja eväät ovat kantaneet tähän päivään ja elettyinä vuosina on lähihistoria antanut selityksiä moniin mieleen painuneisiin tapahtumiin. Parin vuoden kuluttua menin jo omin suksin seurojentalolle. Äänija väriefektit ovat pysyneet mielessä jo 75 vuotta. Kotimäeltä seurasin näytelmää: jatkuvaa varoitushuutoa, jymähdyksiä muutaman minuutin välein ja korkeuksiin nousevia kantoja hitaasti leijaillen kuin varikset. Seurakunta oli ratkaisevassa asemassa kenttäalueen suhteen. Puusto hakattiin alueelta todennäköisesti talvella 1946. Arjessa nuori ei tajua sitä, mitä kahdeksankymppisenä näkee takanaan horisontissa. Pakkashöyryä puhaltaen miehiä tuli huohottaen maaliin. Sodan jälkeen Pappilan tanhuvilla pidettiin keväällä 1946 maastojuoksun piirinmestaruuskisat. Muistelu jatkuu sivulla 14. Seppä Mäkisen talon viereisessä metsässä oli jonkin aikaa tykkejä, muuta sotatarviketta ja jossain varastossa runsaasti räjähteitä. Miten sain kipinän Nyt sen osaan sanoa. Perässä tulija läimäytti kämmenellä kaveria kunnolla selkään, olit parempi. Myöhemmin kenttä on siirtynyt kunnalle. Jotkut miehet olivat raivanneet ja tasoittaneet kentän eteläpäähän pienen alueen. En muista, että kentän reunamilla olisi ollut koskaan kantokasoja. Minuun oli tarttunut lopullisesti elämän läpi kestävä urheilukipinä ja kiintymys omaan urheiluseuraan. Eräänä sunnuntai aamuna riihen nurkalle oli ilmestynyt kreppipaperista neliönmuotoinen kehä ja puussa lappu; rasti 1. Eikä se kuulunut asiaan. Nyt ymmärtää elämän tärkeät ja oleelliset asiat. Kuntalan kohdalla maantiellä juostiin pikamatkoja. Niin myös Petäjäisten kenttä rahoitettiin veikkausvoittovaroilla. Oli lepattavaa kangasta, siinä värillisiä kirjaimia, eri väriä puseroissa ja hiihtomyssyissä. Puuhamiehet ovat olleet aikaansa seuraavia. Metsä rytisi, kun he säntäsivät matkaan. Huippuja oli kuulantyöntäjä Loimaan Jankon Reijo Koivisto, hän oli viikkoa aikaisemmin ottanut Suomen ennätyksen Sulo Bärlundilta. Seurojentalolle, siellä aina tapahtuu. Heräsi kysymyksiä ja mielenkiinnosta piti päästä lyhyillä suksilla taapertamaan perään, mihin latu johtaa. Kolmosen latu kulki aseman editse, hakamaan rajalinjaa, Kettulan pirtin ja navetan välistä. Näytös jäi lähtemättömästi mieleeni. He olivat sodankäyneitä miehiä, jotka ollessaan elämänsä tuloskunnossa, joutuivat puolustamaan tätä maata. Tuo jättikanto nousi korkeuksiin ja putosi Keskimaan katolle. Seurojentalon pihassa hyppyjä ja heittoja. Ala-Kokkilan Kustaa oli poliisi Kuortaneelta ja hän huusi pois raralta. Kuivasmäen, Kintauden ja Metsäkulman suunnalta oli sodankäyneitä miehiä, urheilijoita ja toimitsijoita, joita minulle ei kukaan esitellyt. Mikä heitä innoitti Eero Valkeajärvi, Otto Nurmi ja Pauli Niemi olivat lähinaapureita. Olin korvana vieressä. Tietoisesti tai tietämättä siihen sisältyi myös kasvatusta, arvokkaita elämän ohjeita. Hakatun aukon, tulevan urheilukentän laidassa oli, joukko sodankäyneitä miehiä. Syytä ja merkitystä ei lapsi tajunnut. Portaiden edestä oli ylämäkeen lähtö, sinne hiihtäjiä säntäsi matkaan. Silloinen seuran puheenjohtaja Eero Valkeajärvi totesi: – Tätä kenttää ei tässä olisi, jos pieni porukka ei olisi hoitanut asiaa. Etäämmältä tunsin Lailion Taunon, Virtasen Toivon, Lampisen Erkin, Simonahon Jaakon, Piensuon Veikon, Peltokallion ja Kivimäen pojat. He olivat kortteeria Kettulassa. Toinen huippu oli JKU:n Toivo Hyytiäinen, olympiapronssia Helsingissä ottanut keihäänheittäjä. Nyt tunnen voimakkaasti, miten he halusivat tarjota meille nuorille sitä toimintaa, jota he eivät itse saaneet sodan vuoksi kokea. Eräänä kesäisenä arki-iltana oli kantojen raivaustalkoot. Koivisto oli työntänyt 16.23. Pekka Peltokallio hoiti isänsä kirkkoherra Jussi Peltokallion myötämieliseksi asialle ja hän osaltaan seurakunnan hallinnon. Kaikki oli erikoista ja muistiinpainuvaa sellaista, joka synnytti mielenkiinnon uusiin asioihin. Paikka oli Kuntalan pohjoispuolella seurakunnan omistama suhteellisen tasainen alue. Sota oli päättynyt. riihi, suunta ja matka johonkin, kohti Halkokangasta. Miehet keskustelivat urheilukentästä ja sen merkityksestä. Se kuului tärkeänä osana jälleenrakennuskauteen. – Tottahan muistan, kun olin itse paikalla. Eero Valkeajärvi oli 13 vuoden ajan Petäjäisen puheenjohtaja 1940-60 luvuilla. Kuului kovaäänisestä musiikkia, Lassi Utsjoen Tuulia varmaan. Lähtemättömästi on jäänyt mieleen 16-vuotiaiden 18-0 tappio jalkapallossa Keuruun Pallolle. Olin jo seitsemän tai kahdeksan. Viiden vuoden jälkeen alue oli kokonaan raivattu kivistä. Hiihtoa talvella, maastojuoksua keväällä Halkokankaalla ja Kaunikkikankaalla. Hiihtokaudesta siirryttiin, maastojuoksuun, siitä yleisurheiluun, syksyllä ja kevättalvella järjestettiin vauhdittomia hyppyjä seurojentalolla. Puustoa hakkaamassa olivat muun muassa Auvisen veljekset Soinista. Nyt kun muistelee menneitä, avautuu minulle heidän eletty nuoruutensa. Urheilukentän syntyhistoria Urheilukenttä oli ollut käytössä yli viisi vuotta. Pellolla oli oksia, joissa värillistä kreppipaperinauhoja, joita tuuli puhalsi hangen suuntaiseksi. Vuosia sitten kysyin Lailion Taunolta, muistiko hän tarkemmin, miten urheilukentän kantojen ampuminen tapahtui. Siinä Turpan Keiju piti tytöille ja pojille pesäpalloharjoituksia. Palkintopöydässä oli näyttävä ja arvokas kunniapalkinto. – Saimmehan näyttää kotiseudulle, mitä sota oli meille opettanut ja nauttien me sen teimme, Lailio kertoi. Kauppisen Pauli oli sähköttäjä ja asui VR:n talossa. Raakaa oli paljain jaloin juoksu tiellä, kun kesällä ajettiin jätelipeää maantien sorapinnalle, karkeaa ja kovaa, mutta miesten piikkarien rouske oli ilo korvalle. Pentti ja Pekka Lindholm vuonna 1956. Tämä ryhmä ohjasi meitä 1940-50-luvulla syntyneitä urheilun pariin. Ei raivaus kauaa kestänyt, ennen iltauutisia kaikki oli selvää. Turvasyistä kaikki lataukset sytytettiin yhtä aikaa. Alkuvuodet alue oli savista ja kivistä tannerta, sateella jalka upposi syvälle liejuun. Petäjäiset pelasivat perussarjassa pesäpalloa ja TUL:n seura Kohina jalkapalloa. Sivu 05 Nro 47 20.11.2019 Pekka Lindholm: Muistoja seuran alkuvuosilta Albert Camus, kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja on sanonut: ”Kaikki, minkä olen oppinut filosofiasta ja moraalista, olen oppinut sen jalkapallokentältä.” Moni nuori on saanut Petäjäveden Petäjäisten urheilutoiminnasta opit ja mahtavat elämän eväät, vaikka yli kaksikymmentä vuotta toimittiin ilman urheilukenttää. Pauli Niemi asui Salmen talossa, jossa Petäjäisen perustava kokous pidettiin. Latua pyyhälsi hiihtäjiä kovaa vauhtia. Oli ihmettelemistä. Seuraavina vuosinakin pidettiin kansalliset kisat ja mukana olivat useana vuotena Kolhon kiekonheittäjä Pentti Repo ja Jämsänkosken Ilveksen kolmiloikkaaja Matti Kekkonen. Aukon keskivaiheella oli järeä kanto. Kunniapalkinnon parhaasta tuloksesta kymmenottelun pistetaulukon mukaan sai Reijo Koivisto. Lapselle jäi lähtemättömästi ja voimakkaasti mieleen lähtöviivalla seisovista ja maaliin saapuvista juoksijoista käsiinvalidit, miesten jaloissa ja kasvoissa olevat arvet. Olin neljävuotias ja sidottu kaulaliinalla potkukelkkaan. Nämä miehet järjestivät meille harjoituksia ja kilpailuja viikosta viikkoon läpi vuoden. 1950-luvun alussa ryhdyttiin Veikkauksen tuotosta rahoittamaan kuntien ja kylien urheilukenttiä. Meitä oli paljon pikkupoikia seuraamassa Hyytiäisen lämmittelyä. Mikä heitä innoitti, eivät he sitä miettineet. Lasten ja nuorten ajatus ei sitä vielä ymmärtänyt. Isäni laski veljesten hakkuumääriä tehopakkauksista ja sanoi: – Onpa petoja hakkuumiehiä! Tuli kesä, sodan käyneet miehet saivat näyttää osaamistaan. Kaikkia teitä en nimeltä muista. Kiva on suksivoidetta, Teho on saapasrasvaa. Kiitos, että järjestitte meille harjoituksia ja kisoja. Tämäkin on urheilua, oijustusta, asiasta piti ottaa heti selvä
Toki uusia joukkueenjohtajia ja valmentajia on saatu. Myös tytöille suunnitellaan omaa ryhmää, ehkä jo ensi kesäksi. Jalkapallon suosio roihahti, kun Petäjävedellä saatiin tekonurmikenttä vuonna 2009. – Sinne voi mennä mukaan pelailemaan tosi matalalla kynnyksellä ilman, että tarvitsee osata etukäteen mitään. Pelaajia on reilu sata ja joukkueita yhdeksän. Petäjäisissä saa jokainen olla omanlaisensa ja joukkueissa pääsee pelaamaan jokainen taitojensa mukaan kilpailu ei ole tärkeintä. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com ja joukkueiden yhteystiedot petpet.fi: toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot. – Meillä jalkapallojaostossa on aktiivista porukkaa, Heiskanen kiittää. – Haastavin kohta on siinä murrosiän aikaan, koska siihen tulee monella helposti katkos. – Ei ole tarkoitus, että hommat kuormittavat vain muutamia avainhenkilöitä, kun jalkapallon pelaajamäärätkin ovat taas kasvussa. Tällä hetkellä edeustusjoukkue pelaa kuutosdivaria. – Meillä on pelaajia ja joukkueet nyt lähes kaikissa ikäryhmissä. Naisetkin ovat löytäneet Petäjävedellä jalkapallon uudestaan. Toukokuussa 2019 jaostoa alkoi luotsaamaan Jouni Heiskanen (kuvassa alla). Petäjäiset on kasvattajaseura. Juhlavuoden tapahtumassa 5.10. Ihan pienimmille, päiväkoti-ikäisille, usein riittää kunhan sinne pääsevät mukaan juoksentelemaan. Sivu 06 Nro 47 20.11.2019 Jalkapallo vetää kaikenikäisiä HENRY MOILANEN Suvi Kallioinen Jalkapallojaosto on Petäjäisten isoin jaosto. Petäjäisten 2012-2013 -syntyneiden joukkue kohtasi KeuPa:n. Myös aikuisten jalkapallokoulu on ollut suosittu. SUVI KALLIOINEN SUVI KALLIOINEN. Tule mukaan pelaamaan! Joukkueita ja harrastusporukoita vuosina 2006-2015 syntyneille lapsille sekä kaikenikäisille naisille ja miehille! Harjoitukset talvikaudella Kulttuurikeskuksen salissa. Jaostojen ja lajien kesken on tehty hyvää yhteistyötä. Porukka on hyvin hitsautunut yhteen. Ehkä miesten joukkueesta ja lasten aktiivisista vanhemmista voisi löytyä uusia vetäjiä. Pelaajia on ihan nuorista 4-vuotiasta alkaen ihan aikuisiin asti. Petäjäiset tarjoaa hyvin valmennuskoulutuksia vetäjilleen. Tällaista yhdessä tekemistä voisi olla enemmänkin, Heiskanen iloitsee. Tekonurmikentän myötä jalkapallon harrastus on lisääntynyt merkittävästi Petäjävedellä. Vapaaehtoisia tekijöitä löytyy paremmin kuin joskus aiemmin, mutta uusia toimijoita kaivataan koko ajan lisää. Silanderin käsialaa on esimerkiksi Kyläseppä Cup, joka kerää Petäjävedelle joka kevät kymmeniä joukkueita ja satoja pelaajia. – Kenttä on tosi hyvä. Meillä siirretään nuoret jo miesten treeneihin ja sieltä on mahdollisuus päästä edustusjoukkueeseen. Toiminta on tarkoitus pitää paitsi laadukkaana, myös mahdollisimman edullisena ja kunta tarjoaa tilat seuralle ilmaiseksi. Erityisesti 6-7-vuotiaiden joukkue vetää nyt tosi hyvin porukkaa, Heiskanen kuvailee. – Kesällä kokeiltiin yhdessä yleisurheilijoiden kanssa järjestää juoksukouluja. Jaostoa veti lähes 30 vuoden ajan ansiokkaasti Harri Silander, joka on toiminut myös aktiivisena valmentajana vuosikymmenten ajan
Petäjäisillä on nyt useita menestyneitä ja mitaleita kahmineita yleisurheilijoita. – Mikko Stenström ja Kalle ja Toni Simonaho nostivat yleisurheilun takaisin Petäjävedelle, minä tulin jälkeenpäin jeesaamaan juoksevissa asioissa, jaoston vetäjä Esa Viitala (kuvassa alla) kertoo. Kävijöitä on ollut noin 15 suunnistajaa per kerta. Tällä hetkellä Simonahot keskittyvät heittäjiin ja Stenström valmentaa hyppääjiä ja juoksijoita. Eli jo tässä toiminnan uudelleen aloittelun jälkeen, peruskisojen mitalien lukumäärä on sadoissa. Viime vuosina pelimenestystä on Petäjäisille tullut muun muassa Power Cup-turnauksissa. Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com.. Vanhimmat junnut ovat 13-vuotiaita, nuorin on 6-vuotias. Sivu 07 Nro 47 20.11.2019 Yleisurheilu teki uuden paluun Suvi Kallioinen Petäjäisten yleisurheilujaosto sai tasan kolme vuotta sitten uutta tuulta purjeisiin vuosien hiljaiselon jälkeen. SUVI KALLIOINEN Suunnistus kiinnostaa taas PEKKA KOTAMÄKI Suvi Kallioinen Petäjäisten hiihtoja suunnistusjaosto on elänyt vilkkainta kultakauttaan 1950-60-luvuilla. – Kokonaisuudessaan arvioisin, että tällä kaudella meidän valmentajien silmien alla on käynyt noin 50 urheilijaa, Viitala arvioi. – SUL-kisasarjat on 9-vuotiaasta ylöspäin, mutta jo 7-8-vuotiaana on mahdollista osallistua kisailuihin, jos on kovasti intoa ja kykyä. Yksi viime kesän huippuhetkistä oli, kun Jyväskylän piirinmestaruuskisoista kotiin tuotiin (kahdeksan 10-13-vuotiaan ja 29 lajin) 18 mitalia: viisi kultaa, kahdeksan hopeaa ja viisi pronssia. Tule mukaan yleisurheilemaan! Talven treenit pidetään kaikenikäisille lapsille ja aikuisille Kirkonkylän ja Kintauden koululla. – Tarjonnassa on ollut kuntorasteja keväästä syksyyn, niin paljon kuin tulee tehtyä, kuntorastien hiljainen puurtaja ja jaoston vetäjä Pekka Kotamäki (kuvassa) tuumaa. – Ei taida juuri olla kisoja, joista ei olisi tullut palkintopallisijoitusta. Viitala kannustaa, että mukaan treeneihin voi tulla, jos vain on kiinnostusta, intoa ja kokeilunhalua, eikä etukäteen tarvitse osata mitään. Vuosituhannen vaihteen hiipumisen jälkeen viime vuosina suunnistus on kuitenkin herättänyt uudenlaista kiinnostusta. Hei suunnistetaan! Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com Petäjäveden kauniit metsämaisemat tarjoavat upeat puitteet ulkoliikunnalle, jossa jokainen voi edetä omaan tahtiinsa. Lisenssillä urheilevia eli kilpailijoita on 14, mutta heidän lisäksi on vielä paljon ”muuten vain” treenailevia sekä välillä muiden jaostojen kautta treeneissä käyviä. Tule mukaan pelaamaan lentopalloa! Treenit pidetään Kulttuurikeskuksen salissa. Myös junnut ovat todellakin loistaneet palkintopalleilla. Ikähaitari on laaja. Lisätietoja: Esa Viitala, 050 325 3113, esa.viitala@gmail.com ja www.petpet.fi/yleisurheilu. Lentopallojaoston puheenjohtaja ja E-junnujen valmentaja Sanna Piispasen (kuvassa) mukaan lentopallossa on tällä hetkellä melko tiivis porukka ja tekijöitä kaivattaisiin lisää. – Silloin kolme vuotta sitten aloittaneista löytyi piirin tasolla hyvin kilpailuissa pärjääviä ja kisoja kiertämään innostuneita muksuja, joiden kilpailumenestyksen kautta saimme näkyvyyttä myös Petäjävesi-lehdessä ja somessa, Viitala sanoo. Suunnistus kiinnosti myös 70ja 80-luvuilla ja 90-luvulla taas eniten hiihtosuunnistettiin. – Nyt tilanne on hieman erilainen, Viitala iloitsee. – Muutamia treenailevia ja kisoja kiertäviä aikuisiakin on, esimerkiksi tämän kauden heitto 5-ottelun SM-kultamitalisti on nelikymppinen Stenström, Viitala kehuu. SUVI KALLIOINEN Lentopallo on toiseksi suurin jaosto Suvi Kallioinen Lentopallojaoston E-junioreiden joukkueessa pelaa yhdeksän tyttöä ja F-joukkueessa pelaa 6-8-vuotiaita tyttöjä ja poikia, ja myös eskari-ikäiset voivat tulla mukaan. Pienimmät voivat tulla yhdessä vanhemman kanssa. Lisäksi jaostolla on aiSUVI KALLIOINEN kuisten ”höntsävuoro” Kintaudella ja heinäkuussa järjestetään perinteinen Beach Volley -turnaus Kirveslahden satamassa. Esimerkiksi vuoden verran moukaria nyt heitellyt Eetu Saramäki paransi syksyllä piirin kaikkien aikojen 12-vuotiaiden ennätystä uudestaan, kun vetäisi Kaustisilla yli 50 metrisen heiton. Lisäksi viime kesän viikkokisoissa kävi paljon uusia liikkujia. Yksi heistä on Roope Viitala, joka taitaa muun muassa moukarinheiton. Pari ensimmäistä kertaa voi tulla kokeilemaan ilmaiseksi, eikä senkään jälkeen Petäjäisten maksut päätä huimaa. – Viime kesänä tuli pidettyä ennätysmäärä, 13 kertaa, vaikka ensin suunnittelin pitäväni vain kahdeksan rastia. Yleisurheilun kasvu ja kiinnostus on ollut kovaa, sillä kolme vuotta sitten mukana oli 4-5 henkeä ja joskus treeneissä oli vain yksi urheilija ja kaksi valmentajaa
Suvi Kallioinen Petäjäisten Liikkuvat eläkeläiset -porukka on epävirallinen ryhmä, joka kokoontuu vähintään viikoittain. Petäjäisten jääkiekkojaosto, eli Kukkonen, teroittaa talvisin luistimia ja on muutenkin mukana järjestämässä luistelutapahtumia Petäjävedellä. Mukaan mahtuu! Lisätietoja: Ilpo Kukkonen, 0400 542 601, ilpo. Kuntoilujaoston väki järjestää joka kevät perinteisen pyöräilytapahtuman, jossa on poljettu juhlavuosien kilometrejä, milloin minkäkin teemavuoden mukaan. Pian kilpailemisen voimanostossa aloittivat myös Matti Heinänen 2017 ja Jouni Tarvainen 2018. Matti Heinänen / SK PetPet mukana Seurayhtymässä Petäjäveden Petäjäiset muodostavat yhdessä Petäjäveden kunnan ja Naisvoimistelijoiden kanssa Seurayhtymän, joka pyörittää kuntosalia ja Uimalan avantouintipaikkaa. kukkonen49@gmail.com AKI SAVOLAINEN Suvi Kallioinen Petäjäisillä on oma kirkkovene, jolla soudetaan yhdessä kesämaanantaisin ja myös Sulkavan souduissa on käyty viime vuosina kisailemassa. Joukkueen johtajana toimii Aki Savolainen, Petäjäisten lajipäällikkö on Ilpo Kukkonen kertoo. Lisätietoja: Lenkkeily ja pyöräily, Tapio Kaura-aho 0400 852 848, kirkkovenesoutu, Marja-Liisa Saukko, 040 832 604. Hokkaset kilpailevat lisäksi voimapunnerruksessa ja Tapio myös leuanvedossa. Nostajat ovat saavuttaneet lyhyellä kilpailu-urallaan useita SM-mitaleja ja Suomen ennätyksiäkin on tullut. Vuoden 2020 alusta voimailujaosto aloittaa omana jaostonaan. Jokainen kilpailija on tehnyt Voimanostoliiton kanssa antidopingsopimuksen ja sitoutunut sitä noudattamaan. Paljon muistellaan vanhoja, mutta päivitetään myös tämän päivän kuulumiset. JARI MÄKINEN Voimailijoiden asuissa komeilee Hanna Mäkisen suunnittelema logo. Mukaan ovat tervetulleita ihan kaikki, eivätkä yhteiset tekemiset ja puheenaiheet aina liity edes urheiluun. Kuntosalin hinnat nousevat vuoden alusta hieman; tavallinen vuosimaksu on silti vain 75 euroa. ”Liikkuvat” kokoontuvat perjantaiaamupäivisin kahvila Freesissä ja tiistaisin osallistutaan Apteekki-kävelylle kello 10, ja lenkin päälle juodaan kahvit Heinähatussa. Sivu 08 Nro 47 20.11.2019 Kuntoilujaostossa soudetaan, pyöräillään ja lenkkeillään Kiekkoa pelataan edelleen Liikkuvissa eläkeläisissä on parasta tiivis yhteishenki ja yhdessä oleminen Voimailijoille oma jaosto SUVI KALLIOINEN SUVI KALLIOINEN Petäjäveden voimailijat aloittivat toimintansa kuntoilujaoston alaisuudessa, ja Petäjäisten voimailijoiden ensimmäiset kilpailijat olivat Jukka Hokkanen ja hänen Tapio-poikansa. He osallistuivat Raumalla elokuussa 2016 pidettyihin klassisen penkkipunnerruksen kilpailuihin. Joskus tehdään kisamatkoja ja viimeksi käytiin Suomi-Ruotsimaaottelussa kannustamassa (kuva oikealla). Viime kesänä perustettiin pyöräilylle oma Facebook-ryhmä ja polkijoita ajelikin yhdessä joka viikko ja useamminkin. Hallitreenejä on Killerillä kerran viikossa ja pelejä kaudessa noin 25. Jaoston puheenjohtajana toimii Jukka Hokkanen ja jäseninä Heikki Syrjälä ja Matti Heinänen. Tule treenaamaan tai avantouimaan! Lisätietoja: Matti Heinänen, 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Suvi Kallioinen Jääkiekkoa pelataan Petäjäisissä edelleen, vaikka lajin kultakausi olikin 90-luvun tienoilla, jolloin pelaajia oli satoja ja myös naiset pelasivat paljon sekä jääkiekkoa että jääpalloa legendaarisen Arja Fermin johdolla. Heikki Syrjälä aloitti penkkipunnerruskilpailut vuonna 2018. Soutuporukkaan voi matalalla kynnyksellä tulla kuka vain mukaan. Petäjäisten Voimailijat kilpailevat Suomen Voimanostoliitto ry:n alaisissa kilpailuissa Kansainvälisen Voimanostoliiton (IPF) säännöillä. Näyttää siltä, että seuraan on tulossa lähivuosina lisää nostajia ja ensi vuonna voimanostokilpailuissa ehkä nähdään ensimmäinen naisnostaja. – PetPetillä on nyt miesten 12-henkinen edustusjoukkue (kuvassa viime kaudella), joka pelaa Jääkiekkoliiton harrastesarjaa. Seurayhtymä mahdollistaa, kunnan ja talkootyön merkittävällä myötävaikutuksella, petäjävetisille edullisen ja laadukkaan kuntosalin sekä Uimalan avantouintipaikan. Voimailijoiden harrastamat lajit ovat saaneet viime vuosina suosiota, ja laji kiinnostaa enenemässä määrin myös naisia. Avantouinnin kausimaksu on 44 euroa ja uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Tapio Hokkanen voitti kuluvana vuonna leuanvedon MM-kultamitalin ja teki samalla myös maailman ennätyksen. Sosiaalinen aspekti on tärkein ja samaan porukkaan kuuluminen tuo terveyttä ja hyvää mieltä! Tule mukaan Liikkuviin eläkeläisiin! Lisätietoja: Helinä Rosala, 050 309 1047, helinarosala@ suomi24.fi.. Tänä vuonna mukaan Petäjäisiin tuli jyväskyläläinen voimanostaja Jari Nurminen
Minulle ylivoimaisesti mieleenpainuvin kentältä puoleen kirkonkylään kajahtanut iskelmä oli ”Yö taas palmujen ylle saa, rantaan maininki raukeaa...” eli Tiikerihai, mahdollisesti Juha Eirton esittämänä. Johtuneeko siitä, mutta tuollainen humpahtava poljento on säilynyt mieluisana minunkin musiikkimaussani. Etuala on suunnilleen silloisen Nurmen kohdalla ja takana häämöttää vanha Kuntala. Maantieradalle mahtui kerralla juoksemaan 5-6 kilpailijaa. Pitkissä palttoissaan miehet olivat vallan edustavia talsiessaan pääkaupungin kaduilla. Pienenä poikana minua kummastutti ilmassa leijuva linimentin haju varsinkin Mäkelän Martan verrytellessä lähellä. Noita juoksutapahtumia seurasin usein naapurin poikien, Nurmen Esan ja Salmisen Kyöstin kanssa ja taisimme muutaman kerran itsekin juosta kuuttakymmentä metriä. Väliaikoina, jolloin ei tapahtunut suorituksia, soitettiin musiikkia, sen ajan iskelmiä. Ennen Petäjäveden urheilukentän valmistumista 1950-luvun puoliväliä maantiet toimivat juoksuratoina. Sen aikaisilla teillä satojen metrien suorat olivat harvinaisia. Pentti Valkeajärvi Petäjäisten miehiä matkalla olympialaisiin kesällä 1952. Kun kisat järjestettiin vielä Suomessa ja Helsingissä, niin olihan paikan päälle päästävä. Petäjäisten tunnetuimmalle maratoonarille Olavi Ylämäelle Jyväskylän tie oli tuttu harjoittelurata. Kilpailijat kaivoivat tiehen lähtökuopat, sillä lähtötelineitä ei vielä kellään ollut. Vasemmalta tunnistamaton henkilö, Kustaa Ala-Kokkila, Eero Valkeajärvi, Toivo Virtanen ja Kosti Rutanen. Sivu 09 Nro 47 20.11.2019 Petäjäveden urheilun lippulaivan saavuttaessa tänä vuonna 85 vuoden iän, aloin miettiä, mitä on tarttunut muistiin Petäjäisten urheilusta nuoruusvuosiltani 1950-luvulta. Isona miehenä minulle selvisi, että urheilijat käyttivät ainetta yleisemminkin, koska se parantaa lihasten pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Ehkä vastaavia voiteita käytetään vieläkin onhan hevosillekin omansa. Asuimme tuolloin jo Kettulanmäen juurella. Seurojentalon kentällä heittoja ja hyppyjä pystyttiin kyllä suorittamaan, mutta eihän siellä ollut kummoista juoksurataa. Niinpä maanteillä oli hyvä pinkoa pitkiäkin matkoja. Näin varmaan tuumi se kuusihenkinen miesporukka, jonka mukana myös isäni oli. Kukapa muistaa, mitä iskelmiä kuulutusten välillä soitettiin 1950 ja 1960-lukujen vaihteessa. Menneiden vuosikymmenten seuratyö, lajit ja urheilijat ovat elävästi esillä yli 300-sivuisen, vanhoilla valokuvilla kuvitetun teoksen sivuilla Vuonna 2011 ilmestynyt kirja perustuu arkistolähteisiin, Petäjävesi-lehden ja Keskisuomalaisen artikkeleihin sekä lukuisiin haastatteluihin. Omia muistikuvia reissun tiimoilta minulla ei juuri ole, mutta valokuvien perusteella stadionin lehtereillä oli Petäjäisistä myös Toivo Virtanen, Kustaa Ala-Kokkila, joku minulle tuntematon sekä Saharisen Gunnar, jonka Ford Customilla matka tehtiin. Satasen juoksuun sovelias rata oli kuitenkin meidän ikkunamme alla, nimittäin pätkä Jyväskylään menevää tietä, nykyistä Koulutietä. Puheenjohtajana ollessaan isä oli yleensä kuuluttajana urheilukentän kilpailuissa. Isäni urheiluinnostus oli niin suurta ja näkyvää, että en lapsena tiennyt hänen muuta tekevänkään edes työkseen. Riitti, kun vain seurasi isäni Eero Valkeajärven tekemisiä. Vähän myöhemmin Petäjäisten naisurheilu nousi valtakunnan kärkeen varsinkin Vuokko Leppämäen, SirkkaLiisa Lampisen ja Saara Vilenin ansiosta. Yksi lenkin kääntöpisteistä oli Nurmen kohdalla ilmeisesti siksi, koska siinä oli kivinen kilometritolppa. Kellomiehinä oli silloisia muita Petäjäisten aktiiveja kuten muun muassa Virtasen Toivo, Lailion Tauno, Lampisen Erkki, Nurmen Otto ja Takalan Jaakko. Leppäsen talon paikalla on nyt Petäjäkallion päiväkoti. Olihan hän 1940-luvulta 1960-luvulle seuran puheenjohtajana yhteensä 13 vuoden ajan. Olympiavuosi 1952 oli urheilusta perin juurin innostuneille petäjävetisillekin toiveiden täyttymys. Tuollaista musiikkia isäkin usein lauleskeli. Nähdessään Olavin olevan lenkillä isä pysäytti hänet silloin tällöin sopiakseen, mihin seuraavaan kilpailuun hänet ilmoitetaan osallistujaksi. KUVAT: PENTTI VALKEAJÄRVEN ARKISTO PetPet-historiaa vuodesta 1934 Tänä vuonna 85 vuotta täyttäneen urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten syntyhistoria ja vaiheet on esitetty kattavalla ja mielenkiintoisella tavalla FM Mikko Nislinin kirjoittamassa Henki, voima ja yhteisö Urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten vaiheet vuodesta 1934 -kirjassa. Kun isä juoksutti tyttöjä ja muita urheilumuistoja Olympiastadionin lehtereillä kiikarit kaulassa Valkeajärvi ja Virtanen, alimpana Gunnar Saharinen. Oikeasti isä osti tuohon aikaan Tampereen kaupungin polttoainetoimistoon lukuun koivuhalkoja, ja toimitti ne junalla Naistenlahteen ja hämäläisten uuneihin. Luulin, että se oli jotakin reumatismilääkettä, ja koska Martta oli jo aikainen nainen, niin ehkä hän sellaista salvaa jo tarvitsee. Hän komensi juoksijat lähtöviivalle sanoilla paikoillenne, nosti ylös kätensä, jossa oli nenäliina, sanoi sitten valmiit, ja kohta hep. Vielä uudella urheilukentälläkin tehtiin hiilimurskaan kuoppia monen vuoden ajan. Malmirinteen sivukoululla Suutarintiellä opettaja Aino Kolulla oli tapana kysyä oppilailta, mitäpä heidän isät tekevät työkseen. Juoksun lähtö tapahtui Nurmen kohdalta ja maali oli Kuntalan luona siinä, missä iso petäjä seisoo vieläkin. Kun minun vuoroni tuli kertoa, niin vastasin, että isä juoksettaa tyttöjä. Myös Porilaisten marssi, Muistoja Pohjolasta ja Vanhat toverit kuuluivat niukkaan levyvalikoimaan. Isäni toimi usein lähettäjänä. Moniaita kertoja näimme Olavin käyvän siinä pyörähtämässä. Asuimme 1940ja 1950-lukujen vaihteessa tuon tien varressa Leppäsellä. Urheilukentän rakentamisen aikaankin hän lähes asui tuolla työmaalla. Tosiaankin, etenkin naisurheilu oli isän sydäntä lähellä. Kevättalvelta 1985 olevassa kuvassa näkyy suurin osa Petäjäisten ensimmäisestä sadan metrin juoksusuorasta. Myöhemmin se tunnettiin Inkisenä ja nykyään sillä paikalla on Petäjäkallion päiväkoti. Noista 1950-luvun juoksijatytöistä muistan muun muassa Kiurun Maijan, Neuvosen Seijan ja Mäkelän Martan. Kirjaa voi tiedustella tekijältä sähköpostitse osoitteesta mikko.nislin@gmail. Niinpä ei ole ihme, että kouluun mennessä minulla ei ollut juurikaan käsitystä isän ammatista. Yhdessä kuvassa on myös Kosti Rutanen. Lämpimiä ovat muistot noilta ajoilta. com. Mahtoi opettajan suupielet nousta hymyyn. Samalla käsi ja nenäliina heilahtivat ja maalipäässä ajanottajat tiesivät panna sekundaattorit käyntiin. Täydentäkööt nämä pikku muistelot Nislinin Mikon ansiokasta Petäjäisten historiikkia. HM. Toki urheilevia poikiakin tuolloin oli jo Petäjäisissä, mutta jostakin syystä muistan paremmin nämä minua useita vuosia vanhemmat tytöt. Mikon historiakirjan mukaan Petäjäiset perustettiin tuolla kohtaa tien toisella puolella olevassa Salmen talossa 1934. Koska liikenne oli hiljaista, niin oli varsin yleistä, että teillä urheiltiin ja myös lapset leikkivät. Urheilun seurantaan tarjoutui minulle aitiopaikka kodin piiristä
Kaipomäen Kallen pihapiiri oli Kuivasmäen poikien ensimmäinen yhteinen kilpakenttä, ennen varsinaista urheilukenttää. Viimeisen kerran hän kilpaili Saarijärvellä vuonna 1960 kunnes 43 vuotta myöhemmin osallistui taas veteraanisarjoihin. – Vai ei ole vaikutusta, tämä on paloöljyä”. Isäntä itse hyppäsi seivästä. Tuomas valittiin eräässä vaiheessa, ihan poikasena, Kipinän puheenjohtajaksikin, ja Jaakko oli sihteeri. Kuulaa työnnettiin. – Eihän minua mihinkään tarvittu. Olavi Hyytiälä ja Tuomas Kauppi olivat varhaisimmat nuoruusvuotensa Kuivasmäen Kipinän poikia sydänjuuriaan myöten. Kun alussa erittäin vilkas ja monipuolinen seuratoiminta alkoi hiipua 1950-luvun lopulla, perustettiin Pengerjoelle Silvennoisen heinätallissa vuonna 1959 Petäjäisten alajaosto. Mustiaisentiellä juostiin 1500 metrin kisat. Kipinä lähti kipinästä Kuivasmäen Kipinä oli ensimmäinen Petäjäisten kyläosasto. Ylipäätään harrastettiin kaikkia mahdollisia yleisurheilulajeja joka ikinen sunnuntai. Hiihto oli meille niin mieluista, että parkkeerasimme sukset aivan portaitten pieleen ja pääsimme heti välitunnin alusta ryntäämään mäkeen hiihtämään. Viihteellä ja leikkimielillä kilpailuilla oli sijansa joka ainoassa kylässä. – Putosin jatkosta, mutta niin putosi Kari Rahkamokin. Kiivainta toiminta oli 1950-1970 -luvuilla, jolloin myös lentopallo lähti nousukiitoon. Pikkuhiljaa kuivasmäkiset laajensivat harrastustaan kirkonkylälle seurantalon kentälle ja siitäkin eteenpäin naapuripitäjiin, joiden kanssa käytiin tulisia ”maaotteluita”. Ei siis pelkkää kilpaurheilua. Viimeksi mainitussa lajissa Taisto Rajala oli kova sana. Pengerjoelta löytyy yksi esimerkki. Rahaa toimintaan koottiin talkoilla heinäpellolla ja metsänistutuksessa Kylien väliset kilpailut olivat suosittuja. Sortavalan maalaiskunnan urheilijoista tuli Männingäisiä Sortavalan maalaiskunnan Tuokslahdesta Pengerjoelle siirtokarjalaisina muuttaneet perustivat vuonna 1949 valtion tuella urheiluseuran, Sortavalan Maalaiskunnan Urheilijat. Niin sanottu ukkoseura eli Petäjäveden Petäjäiset piti tiivistä yhteyttä niin Kipinään kuin muihinkin alajaostoihin, joita lopulta parhaimmillaan oli seitsemän. Välillä pantiin iltamissa jopa jalalla koreasti sekä kodeissa että kouluilla. Olavi Hyytiälän leipälaji oli pituushyppy. Lentopalloja pesäpallo-ottelut, suunnistusja hiihtokilpailut kokosivat porukkaa yli kyläja kuntarajojen. He palasivat hiljaisina poikina takaisin. Tuloksista ja toiminnasta saatiin uutisia uomaansa etsivälle, vuonna 1961 perustetulle seuran Petäjävesi-lehdelle. Jäsenyys on luonnollista ja juuret ovat tiukasti Kuivasmäen mullassa. Se oli muuten valioluokan seura, mikä edellytti myös riittävän suurta määrää toimitsijoita. Sivu 10 Nro 47 20.11.2019 Ukkoseuralle voimaa kyliltä OSA I Inkeri Niiles Kyläkunnat, ja niissä toimivat Petäjäveden Petäjäisten kyläseurat, olivat aikoinaan elintärkeät urheiluseuralle. Vanha kotipaikka on kesäpaikkana. Vaikka yleisurheilukisat pidettiin useimmiten kirkonkylän vuonna 1955 rakennetulla uudella urheilukentällä olivat kylien omat urheilukentät myös kiivaassa käytössä. Seuraavana vuonna Suomen mestaruus tuli 3x800 metrin viestissä. – Kalle oli rakentanut pihaansa juoksuradan puutarhan ympärille. Pian sen jälkeen Olavi muutti pois Petäjävedeltä ja kilpaurheilukin jäi. Seura osti Kipinälle tontin urheilukenttää varten vuonna 1956. Hyvin tekikin. Hän on ollut mukana myös veteraanien MMkilpailuissa. Sirkka Peltosen tilalla juoksi Maija Kiuru (nyk. Joku mukana olleista kehotti vaaria panemaan ruiskunsa pois, koska sillä ei ollut mitään vaikutusta. Kivelä). Hiihdettiin, juostiin, luisteltiin, palloiltiin, suunnistettiin ja jopa nosteltiin painojakin. Vuonna 1953 nimi muutettiin ytimekkäästi Kuivasmäen Kipinäksi. Vuonna 1959 Saara Vilen, Sirkka Peltonen ja Seija Neuvonen voittivat maastojuoksun mestaruuden Haminassa. Jopa kyläosastokilpailun kahdeksan lajin joukossa olivat myös henkiset kilpailut, kuntourheilu ja harrastaminen. 1950-luvulla lajeina olivat muun muassa yleisurheilu, hiihto, suunnistus ja pallolajeista pesäpallo. Periaatteessa lähes joka talon pihassa urheiltiin. Tulos 6,95 oli A-luokan tulos ja sillä pääsi mukaan Kalevan kisoihin. Hän on koko ajan ollut Petäjäveden Petäjäisen jäsen, vaikka on asunut Helsingissä jo kymmeniä vuosia. Ensimmäinen kyläosasto perustettiin vuonna 1946 Kuivasmäelle. Listoilla vilahtelevat muun muassa sellaiset nimet kuin Pauli Viheri, Tauno Viitanen, Mikko Vesterinen, Taakalan pojat Martti ja Jussi, Tupamäen veljekset ja Heikkilän Topi sekä monta muuta, Olavi muistelee. Kipinä Kipinään syttyi kummallekin kaverille koulussa opettaja Jouko Laihasen sytyttämänä. Jaakko Simonaho oli Kuivasmäen Kipinän urheiluelämän sielu.. Kokoukset pidettiin yleensä kyläkouluilla. Seija Neuvonen (nyk. Tulos on ollut pitkään seuran ennätys. Se nimettiin Pellervo Paulaston ehdotuksen mukaisesti Pengerjoen Männingäisiksi. Petäjäisiä arvostettiin. Rahikainen) muistaa, kuinka hän Terho Niileksen kanssa juoksi kunniakierroksen kentän vihkiäisissä. Kipinä oli Petäjäisten alaosastoista paitsi ensimmäinen myös pitkäikäisin. Kyläseurojen toiminta ei ollut pelkkää urheilua. Tuomas ei ikänsä puolesta ehtinyt siellä käydä, hän muuttikin Kuivasmäelle vasta vuonna 1954, mutta Olavi sitäkin ahkerammin. Vuonna 2009 kuolleen Kallen jäämistöstä löytyvät vielä kaikki sen aikaiset tulokset. – Hän oli itse kolmiloikassa Suomen kärkeä ja innosti meitäkin urheilemaan pitäen muun muassa Kuivasmäen koululla voimisteluiltoja. 1990-luvulla ei yhdelläkään niistä ollut enää aktiivista toimintaa, vaan toiminta oli siirtynyt Petäjäisten ukkoseuran huomaan. Se perustettiin Kuivasmäen nuorisoseurantalolla vuonna 1946 ja siunattiin ensin pitkällä ja kömpelöllä nimellä ”Petäjäisten Kuivasmäen alajaosto”. Samoihin aikoihin kunta hankki kylälle urheilukentän. Päätös siirtyä Petäjäisten alajaostoksi oli syntynyt aivan kentän vihkiäisjuhlan alla kesällä 1959. Lopulta kyläseuroja oli seitsemän: Kuivasmäen Kipinä, Metsäkulman Yritys, Kukkaron Kisa, Kintauden Urheilijat, Ylä-Kintauden Yritys, Pengerjoen Männingäiset ja Nyrölän Naseva. Johtokunta vieraili kylien kokouksissa ja organisoi yhteisiä kilpailuja. Niiles puolestaan ei unohda sitä, kuinka vaikea oli pysyä Seijan tahdissa. Silvennoisen UkkoJussi, kauppiasveljesten Veikon ja Martin Karjalasta tullut isä, katseli tuvan ikkunasta, kun nuoret olivat lähdössä kirkonkylälle pelaamaan: ”Ihan kahella autolla hyö lähtee kylille pilpallia pellaamaan.” Kyläseurojen merkityksen ukkoseuralle voisi kiteyttää vaikkapa näihin Petäjäisten 30-vuotisjuhlassa toukokuussa 1964 Kintauden Urheilijoita edustaneen Aaro Huovilan sanoihin: ”Sattui kerran eräs vaari pienen ruiskun kanssa mukaan suuren tulipalon sammutukseen. Kipinä ei ole koskaan sammunut. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Olavi Marttinen. Tämä oli nimittäin Pengerjoen kirkkain urheilutähti, kaksinkertainen Suomen mestari. Jaakko Simonaho puolestaan oli tuolloin Kuivasmäen urheiluelämän sielu siinä missä Eero Valkeajärvi kirkonkylällä. Ei tullut mitalia. Jaakko teki kaiken ja ihan niin kuin itse halusi. Kyösti Neuvonen menestyi veljensä Martin kanssa hyvin ja Niin arvokkaita kuin kyläosastot ja niiden toiminta kylillä olikin, vanha kansa saattoi toisinaan myös paheksua nuorison ”turhanpäiväisiä” harrastuksia. Tyypillistä pengerjokisille oli, että laji vaihtui aina tarpeen mukaan. Ja koettelihan sekin miestä, kun Tuomas Valkeajärven Eeron kanssa ensin komeasti matkasi Saarijärvelle juoksukisoihin. Vuonna 1957 hän oli tilastossa Suomen 21. Toiminta oli itsenäistä ja osastoilla omat toimihenkilönsä ja taloutensa. Kentällä koettiin sittemmin suurten urheilujuhlien tuntua, kunnes koko osasto lakkautettiin vuonna 1991. Kyläseurojen aikaan kyläkunnilla urheiltiin kiivaasti. Niissä järjestettiin myös koko pitäjän yhteisiä kilpailuja. Sieltä löytyivät myös pituushyppyja korkeushyppypaikka. – Politiikka ei mitenkään näkynyt sodan jälkeen 1940ja 1950-luvuilla urheilukentällä. paras. Pahin painajainen hiihdossa oli se, kun Kiurun Maija pääsi pyytämään latua. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Ossi Maalampi ja ensimmäinen vuosikokous joulukuussa 1959. Tuomas oli ensin innostunut hiihdosta, sitten keskimatkan juoksusta ja maastojuoksusta
Suunnistuksesta oli tullut oma lajinsa Petäjäisiin vuonna 1948. Muut kyläkunnat olivat Kuivasmäki ja Nyrölä. Kilpailu oli koko ajan äärimmäisen tiukka loppumetreille saakka, mikä näkyi myös Aaro Huovilan tekstissä: " ... Nyrölän Naseva liittyy Petäjäisiin Nyrölässä käynnistyi urheiluseuratoiminta jo vuonna 1919 Yrityksen nimellä. Nyrölän Nasevan vuosikokous vuonna 1965. Seura oli rakentanut vuonna 1955 sisäurheiluhallin, jota yläkintauslaisetkin innokkaasti käyttivät, joten rajanaapureiden yhteistyötä keskinäisten kilpailujen lisäksi oli runsaasti, jopa niin, että urheilumies ja kunnallispoliitikko Pellervo Paulasto otti kantaa Urheilutaloasiaan Keskisuomalaisessa vuonna 1957: ”Petäjäveden kunnanvaltuuston vuoden 1956:n talousarvion käsittelyssä sattui uuden vuoden aattona huvittaviakin tapauksia. Urheilukenttämäärärahojen kohdalla kunnanhallituksen jäsen Eino Vehkala (skdl) ehdotti määrärahat poistettaviksi kokonaan. Ja kun koulu lakkautettiin, se oli viimeinen niitti kylän oman urheilutoiminnan jatkumiselle. Suunnistus oli luonnollinen valinta, sillä Petäjäisten vaikuttaja ja lehden ensimmäinen päätoimittaja Aaro Huovila oli myös Kintauden koulun opettaja. Toivo Rosala (sd) myös käytti puheenvuoron suhtautuen kielteisesti määrärahan myöntämiseen ja sanoi kannattavansa Nurkkasen ehdotusta. Petäjäiset ei Kintaudella tullut KosPo:n tilalle vaan rinnalle. Vuonna 1936 nimi muuttui Nyrölän Nasevaksi ja 29.12.1962 Nasevan vuosikokous teki päätöksen liittyä Petäjäveden Petäjäisiin. ... Selostus oli kuin Paavo Noposella konsanaan. Loppu oli dramaattinen, mutta jokainen tunsi nähneensä todellisen kilpailun, joka on säilyvä mielissä pitkiä aikoja. Yhteisesti toteutettiin myös kylien välisiä kilpailuja sekä kesällä että talvella. Yhdessä oltiin myös luistinradan takana. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Tapio Veijo. Nuori väki muutti maalta asutuskeskuksiin. Siitä huolimatta Naseva erosi Petäjäisistä 10.1.1979 vain seitsemän vuoden jälkeen. Sivu 11 Nro 47 20.11.2019 jopa valmensi muita sekä antoi Petäjävesi-lehden välityksellä ohjeita lajin harrastamiseen. Kintauden Urheilijat ja Koskensaaren Pojat tekivät esimerkillistä yhteistyötä niin talvikuin kesälajeissakin.. Ja jälleen kerran oli voitu todeta monimiehisten joukkueiden suorittaman viestin ihmeellinen voima, jolle on vaikea löytää vertaista.” Juttu jatkuu seuraavissa Petäjävesi-lehdissä kertoen vielä Kukkaron Kisan, Metsäkulman Yrityksen, Ylä-Kintauden Yrittävän sekä Petäjävesi-lehden menneistä vaiheista. Vastasyntynyt Petäjävesi-lehti pahoitteli palstoillaan, että vain yksi kyläkunta, Pengerjoki Kintauden lisäksi oli uskaltautunut kisaan. Suojeluskuntalaiseen tapaan rastit oli piilotettu lähitienoille, kun normaalisti paikalla on näkyvästi rastilippu. Kolme vuotta myöhemmin, Kintauden Urheilijoiden perustamisvuonna pidettiin ensimmäiset kylien väliset suunnistuskilpailut, joissa tietysti Kintaus oli mukana. Myös Nyrölän urheiluhallin avustusmäärärahan kohdalla sattui pieni kömmähdys. Neuvosen sisarukset olivat innokkaita ja myös menestyneitä urheilijoita Pengerjoella. Taas kerran pojat etsivät epätoivoisesti rasteja sieltä, missä niitten olisi kartan mukaan pitänyt olla. Yksi merkittävä yhteishanke oli koulun tontille rakennettu luistinrata. Kintaudella sen sijaan ukkoseura oli heti itse asialla. Plussaa oli myös seuran jäsenten saamat rajattomat osallistumismahdollisuudet, mikäli vain värkeissä riitti varaa huipputason kilpailuihin ja edustusjoukkueisiin. Toivo Naarala (ml) käytti vielä ”nasevasta nasevan puheenvuoron”, jolla hän kumosi Nurkkasen epäröinnin sanoen mm.: – Ylä-Kintaudelta saakka, yli 5 km:n etäisyydeltä käy toistakymmentä nuorta säännöllisesti harjoituksissa Nyrölän urheiluhallissa ja niitä käy myös muista suunnista, joten tämänlaiset väitteet eivät pidä paikkansa. Asianlaidan selvittyä alkoivat Petäjäistenkin suunnistajat pärjätä. Helatorstaina vuonna 1961 Kintauden Urheilijat järjestivät, yhdessä muiden petäjäisten kanssa, kaikkien aikojen maantieviestin kymmenhenkisin joukkuein. Niinpä eräät tavat periytyivät suoraan sieltä ja herättivät hämmennystä, kunnes ongelma selvisi. Tässä Kyösti Neuvonen on kiskaissut komeasti rautaa ylös. Käytännössä Männingäiset haudattiin joulujen välissä vuonna 1974, vaikka virallista lakkauttamispäätöstä ei tehtykään. Osasto sai nimen Kintauden Urheilijat. Männingäisten toiminta hiipui 1970-luvulle tultaessa. Vielä muutama metri maaliin, mutta johtavan piikkarin nauha on auki, kompastus, kaatuminen ja voittajaksi tulee Pengerjoki. Kintauden alueella toimi ennen Petäjäisiä Työväen Urheiluliiton TUL:n vuonna 1920 perustettu KosPo eli Koskensaaren Pojat, joka yhdessä AlaKintauden nuorisoseuran kanssa panosti paikalliseen urheiluelämään. Alkuaikoina, ennen kuin Kintauden Aaro Huovila paneutui tehtävään, suunnistus Petäjäisissä pohjautui suojeluskunnan perinteisiin. Aug. Muun muassa oma urheilukenttä rakennettiin yhteisvoimin kanssa VR:n tontille 1950-luvun puolivälissä. Toiminta oli päässyt hiipumaan ja sen katsottiin elpyvän parhaiten omin voimin. Nurkkanen (sd) epäröi, onko tämä määräraha kovinkaan asiallinen, koska kuuleman mukaan petäjävetisistä siellä käy ainoastaan opettaja Huovila kotona käydessään. Petäjäiset perusti alaosaston Kintaudelle vuonna 1951. Sen jälkeen määräraha hyväksyttiin yksimielisesti.” Petäjäisiin liittymisen hyviä ja huonoja puolia Aaro Huovila pohti tähän tapaan toimittamassaan kirjassa Kylä Keski-Suomen katolla: ”Positiivista oli, että Naseva vapautui kaikista kirjallisista velvoitteista piiriä kohtaan ja samoin kovin rasittaviksi käyneistä kilpailumatkakuluista lukuun ottamatta pääseuran jäsenten välistä kilpailutoimintaa. Kintaudella erittäin suosittuja urheilulajeja olivat suunnistus ja hiihto. Valtuuston puheenjohtaja sanoi: – En huomannut, että olisi mitään ehdottanutkaan, niin ja kun Nurkkanen vielä itse todisti: – Etten ehdottanutkaan, meni Rosalan kannatus yhdeksi nauruksi. Asiaan vaikutti suuresti Petäjäisten silloinen puheenjohtaja ja Petäjävesilehden päätoimittaja Aaro Huovila, joka oli Nasevan kasvatteja ja itsekin lahjakas seiväshyppääjä. Kilpailun jälkeen he tunnustivat Paulastolle, että yhtään rastia ei löytynyt. Kintauden Urheilijat teki yhteistyötä KosPo:n kanssa Petäjäisten alaosastoista kaksi oli syntynyt jonkin aiemman seuran tai toiminnan perustalle. Pengerjoella Sortavalan maalaiskunnan urheilijat ja Nyrölässä Naseva edelsivät Petäjäisiä. Pellervo Paulasto oli ollut suojeluskunnan miehiä ja suunnistuskilpailuja organisoidessaan käytti sen menetelmiä, mutta unohti kertoa niistä suunnistajille. Kunta tuki hanketta rahallisesti. Samoin kaikilla nasevalasilla oli mahdollisuudet osallistua kaikenlaisiin silloisten Petäjäisten varsin monipuolisiin ja laajahkoihin koulutusohjelmiin”
Eero Valkeajärvi oli Petäjäveden Petäjäisten pitkäaikainen puheenjohtaja 1940-60 -luvuilla. 1950ja 60-luvut kyläosastojen kulta-aikaa. Lampinen, 3 Raija Ristola o.s. Suomen Voimisteluja Urheiluliitto SVUL oli perustettu jo vuonna 1906. Mimmit vauhdissa. Sivu 12 Nro 47 20.11.2019 Ruumiillisen hyvinvoinnin ja toverihengen edistäjä Hanna Mäkinen Urheiluseura Petäjäveden Petäjäiset perustettiin keväällä 1934. Maastossa selviytymistä edesauttoi hiihtoharrastus ja ampumakilpailut pitivät mielessä ammunnan harjoittamisen. Kotamäet, Hytöset ja Liuha toivat seuralle mitaleita hiihtosuunnistuksesta. Lähde: Mikko Nislin, Henki, voima ja yhteisö. Lentopallon nousu alkaa -94. Jalkapallon harrastajamäärät kasvavat ja yleisurheilu nousee. Suosituimpia lajeja hiihto ja yleisurheilu. Kirkonkylälle rakennetaan urheilukenttä. Maailmanpolitiikan enteet eivät lupailleet hyvää, ja suojeluskunnan piirissä katsottiin tarpeelliseksi painottaa entistä vahvemmin sotilastaitojen kehittämistä. Riikonen, 4 Sirkka Asunta o.s. Valkoista Suomea edustaneen suojeluskunnan urheilijoille 1930-luvun liittovalinta oli helppo. Petäjävesi-lehti perustetaan. Petäjäisiä vuosia 1934 1955 1950-luku 1960-luku 1940-luku 1961 1965 1977 19791990 1994 2001 2006 2009 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luvulla Urheiluseura Petäjäveden Petäjäiset perustetaan. Saara Vilén, Sirkka-Liisa Lampinen ja Vuokko Leppämäki. Kansalaissota oli jakanut myös urheilijat työväen ja valkoisen Suomen seuroihin. punaisella puolella sotaan osallistuneet urheiluseurat ja urheilijat jäsenyydestään. Jääkiekko yksi suosituimmista lajeista 70-90-luvuilla Hiihdossa menestyi Raija Riikonen. Norteva, 2 Aili Tuominen o.s. Pitkäikäinen ei ollut myöskään ensimmäinen, 1920-luvulla vaikuttanut SVUL-seura, Petäjäveden Ponteva. 1930-luvulla suojeluskuntaurheilun luonne muuttui. Petäjäveden Petäjäiset liittyi nopeasti SVUL:lin jäseneksi. Samanaikaisesti Suomen voimisteluja urheiluliitto SVUL pyrki levittämään seuratoimintaharrastusta myös maaseudun pikkukuntiin. Urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten vaiheet vuodesta 1934. Muualla kisanneet Petäjäveden urheilijat, kuten hiihtäjä Yrjö Paananen, olivat joutuneet edustamaan paikallisia nuorisoseuroja ja kilpailemaan ”villeinä” varsinaisen urheiluseuran puutteessa. Voimisteluja urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten perustaminen korjasi tämän epäkohdan. Seuran varainhankinta vakaalle pohjalle. Maan oli vallannut urheiluinnostus, joka kumpusi muun muassa suomalaisten urheilijoiden oivasta menestyksestä Los Angelesin olympialaisissa. Saara Vilénin aika alkaa. Kansalaissodan jälkeen vuonna 1918 SVUL erotti SVUL vai TUL. Vahvasta yhteydestä kertoo muun muassa se, että tuoreen urheiluseuran tilintarkastajaksi nimetty Pellervo Paulasto oli paikallisen suojeluskunnan päällikkö. Seuran perustuksien valaminen oli alkanut jo vapunpäivänä Saaren talossa, ja perustavan kokouksen vuoro oli helatorstaina 10.05.1934. on juostu Töllin Taipaleella, seurattu moukarimies Marko Järvisen menestystä ja juhlittu 85-vuotiasta urheiluseuraa, Petäjäveden Petäjäisiä. Työväen urheilijat järjestäytyivätkin vuonna 1919 perustetun Työväen Urheiluliiton alle. Petäjäiset Power Cup lentopalloturnauksen menestynein joukkue 2003. Lampinen, 1 Pirkko Heimola o.s. 1920-luvulla suojeluskunta panosti Petäjävedellä erityisesti hiihtoja ammuntakilpailujen järjestämiseen. Hiihtäjänä hyvin menestynyt Yrjö Paananen oli Petäjäveden Petäjäisten ensimmäinen puheenjohtaja. Perustettavan seuran piti ensinnäkin pitää yllä ja parantaa pitäjäläisten ruumiillista hyvinvointia. Tärkeä käytännön syy uuden petäjävetisen urheiluseuran perustamisen taustalla oli juuri SVUL:oon kuuluvan seuran puuttuminen kirkonkylältä. Jukolan viesti Toimintakeskus rakennetaan Jääkiekkokaukalo valmistuu 1980 Seurayhtymä Moukarinheittopaikka ja kiekkorinki Kuntosalin remontti Tekonurmikenttä Potkukelkkailijat Lillehammeriin Yleisurheilussa heittolajit. Tallinna 2011. Valkeajärvi ponnisteli tuloksekkaasti muun muassa petäjävetisen naisurheilun tason nostamiseksi. Valtalajeina suunnistus ja yleisurheilu. Taustalla suojeluskunnan urheiluharrastus Monella Petäjäveden Petäjäisten perustajajäsenellä oli yhteys paikalliseen suojeluskuntajärjestöön. Laji suosittu 1960-luvulla saakka. Petäjävedellä moni suojeluskuntataustan omaava urheilija osallistui tässä vaiheessa uuden urheiluseuran perustamiseen. Ennen ”svullilaisen” urheiluseuran perustamista petäjävetiset urheilijat, kuten Yrjö Paananen, olivat joutuneet kilpailemaan kansallisissa kisoissa esimerkiksi nuorisoseurojen edustajina. YUNuorten EM-kisoissa -07 Suomea edusti moukarinheitossa kolme Petäjäistä, Arno Laitinen voitti kultaa! Mm. Piirivalmennuksen ja eri lajien erikoisliittojen myötä SVUL:oon liittyneiden seurojen määrä kasvoikin nopeasti. Yleisurheilussa menestyvät mm. Toiminnan keskipisteenä Seurojentalo. Urheiluseuroja perustettiin 1930-luvun alkupuoliskolla monilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Painonnosto voimissaan. Sen piti myös houkutella yhä uudet ihmiset mukaan seuratyöhön. Suojeluskunnan suosimat urheilulajit olivat tärkeitä myös maanpuolustuksen liittyvien taitojen kehittämistä ajatellen. Koistinen. 80-luvun lopulta valmentajana Kalle Simonaho. Maakuntalehdessä perustavan kokouksen pitopaikaksi mainittiin ”seuratalo”. Tavoitteeksi naulattiin myös työskentely puhtaan toverihengen hyväksi. Suojeluskunnat olivat järjestäneet urheilutoimintaa monilla paikkakunnilla kansalaissodan vuodesta 1918 lähtien. Suojeluskunnan urheilutoimintaa jatkaneet seurat liittyivät luontevasti SVUL:lin siipien suojiin. Petäjäveden Petäjäisten syntyvuonna 1934 paikallisen suojelukunnan päällikkönä toiminut Pellervo Paulasto oli merkittävä tekijä sekä nuoren urheiluseuran toiminnassa että Petäjävesi-lehden synnyssä 1960-luvun alussa. Koskensaaren naulatehtaan väki perusti Koskensaaren Pojat -nimisen urheiluseuran 10.10.1920. LIISA TOIVOSEN ARKISTO PENTTI VALKEAJÄRVEN ARKISTO Nykyisen kunnantalon paikkeilla sijainnut Seurojentalo oli petäjävetisen urheiluelämän keskus Petäjäveden Petäjäisten alkuaikoina.. Uuden urheiluseuran perustajat olivat innokkaita urheilumiehiä, jotka olivat todenneet paikkakunnan urheiluelämän köyhäksi. Seuran lajeja olivat alkuvuosina erityisesti voimistelu ja paini. Sodan jälkeen viriää pesäpalloinnostus. Nislin, 5 Kaarina Nislin o.s. Turppa, 8 Liisa Peltokallio, 7 Vieno Paulasto, 6 Seija Turpeinen o.s. Myös Kirkonkylälle syntyi työväen urheiluseura, Kohina, jonka toiminta ei kuitenkaan ollut pitkäikäistä. Uusi laji, pesäpallo, harjoitti sotilaidenkin tarvitsemia ominaisuuksia, nopeutta, heittotaitoa, tarkkaavaisuutta ja nopean päätöksenteon kykyä. HELLI VALKOSEN ARKISTO 1930-luvulla tuoreessa muistissa oli vielä kansan jakanut vuoden 1918 sisällisota. Perinteiset lajit jäivät suojeluskunnan toiminnassa nyt vähemmälle huomiolle. Petäjäveden Petäjäisten pesäpallojoukkue mahdollisesti 1940-luvulla: 9 Helli Valkonen o.s. Ensimmäinen Petäjävedellä perustettu urheiluseura kuului TUL:lin piiriin
Listaa voisi jatkaa pitkään niin toimeliaasta miehestä oli kyse. Kyllä moni muistelee, että on ollut rastilla, kertaa Tapani Nislin. – Meille pikkupojille aukesi taivas, kun liikuntasali valmistui. Keijo Loisa johti ja järjesti ne leirit. ”Apua vailla olevan ei sitä tarvinnut kahdesti pyytää ja minkä Keijo lupasi, se myös varmasti tapahtui”, kirjoitti Mantila. Kyllähän ne olivat mahtavia leirejä silloin. – Kylän tenavia oli täällä tupa täynnä, kun ne filmit ennakkokatsottiin. – Parhaimmat ja isoimmat muistot on just ne leirit, Majaniemen leirit. Loisa oli toimelias, työlleen omistautunut mies, joka oli mukana siellä missä tapahtui. Aktiivisesti Petäjäveden Petäjäisten toimintaan osallistunut Keijo Loisa tunnettiin Petäjävedellä innokkaana ja monessa mukana olleena urheilumiehenä. Keijohan piti meille sellaista jumppaja pelikerhoa. Huomion allekirjoittaa myös Tapani Nislin, joka otti hoitaakseen Loisalle tutuksi tulleet työtehtävät 1980-luvulta alkaen. Emännät tekivät ruokaa kenttäkeittiössä isoilla armeijan soppatykeillä. Polkumasfillarilla hän kiersi ympäri pitäjää kaikennäköistä ohjelmaa järjestämässä kyläkunnille, kertoo Martti Virtanen. Nuorten puolesta Keijo Loisa kuoli tammikuussa 1979 vaikean sairauden uuvuttamana. Nuorten asiat olivat lähellä hänen sydäntään viimeiseen asti.” Keijo Loisa (1925-1979) teki elämäntyönsä liikunta-, nuorisoja raittiusohjaajana Petäjävedellä. Jotta sellaiset tapahtumat saa, pitää olla oikein kunnon näyttöä esimerkiksi järjestelykoneiston toimivuudesta. ”Itse hyvää esimerkkiä näyttäen Keijo Loisa paneutui vakaumuksellisesti tehtäviinsä tavoitteenaan nuorten kehittyminen elinkelpoisiksi, terveiksi ja tyytyväisiksi yhteiskunnan jäseniksi hyvien harrastusten parissa.” Petäjäveden kunnanjohtajana Keijo Loisan uran loppupuolella toiminut Tarmo Tiihonen totesi kirjoituksessaan, ettei Keijo Loisa päässyt tekemään työtään helpoimmissa mahdollisissa olosuhteissa tai ilmapiirissä. Veljekset muistavat muun muassa sen, kuinka Keijo Loisa kuljetti filmien näyttämiseen tarvittavan laitteen kylille polkupyörän tarakalla. Mutta mukavaa oli. – Keijo oli varmastikin yksi moottori monitoimitalon aikaansaamisessa. Keijo Loisa oli palkattu kuntaan raittius-, urheiluja nuorisoohjaajan virkaan. Matkaa esimerkiksi YläKintaudelle tuli yhteen suuntaan helposti noin 30 kilometriä, eikä tarakalla keikkunut projektori ainakaan helpottanut urakkaa. Siinä oli koko porukka, ja laulettiin lippulaulu Siniristilippumme. Hän voi tehdä sen minimin virka-aikansa puitteissa, joka oikeuttaa jo palkkaan, mutta hän voi myös antautua työlleen kaikesta sydämestään, jolloin työtunteja ei lasketa. Aivan mahtava kerho, kuvailee Nislin. Kesäleiriläisiä Majaniemessä 1950-luvun loppupuolella. Keijo Loisalla oli tärkeä rooli myös Petäjävesilehden perustamisessa. Takavuosien suosittu hölkkätapahtuma nimettiin Loisan muistoa kunnioittaen Keijon lenkiksi. Loisan perhe asui pitkään Toivo Virtasen perheen vuokralaisena. Ja kyllä se varmaan Keijon ansiota aika pitkälle oli, että niitä järjestettiin, miettii Kukkonen. Projektori tarakalle ja matkaan – Loisan Keijo oli oikea työmyyrä, joka oli aina jotain järjestämässä. Virtasen veljeksillä, Martilla ja Reijolla, onkin paljon muistoja Keijo Loisasta ja hänen perheestään. Jumppakerhosta Jukolan viestiin Tapani Nislinin varhaisin muisto Keijo Loisasta liittyy urheilukerhoon, jota Loisa veti vastavalmistuneessa ”yläkiven” salissa. Aamut alkoivat aina lipunnostolla. Usein järjestäjän roolissa. Keijo Loisa muistetaan Petäjävedellä edelleenkin hyvin: pyöräilevänä työmyyränä, suunnistajana, Majaniemen leirien järjestäjänä, urheilukerhon ohjaajana, innokkaana kalamiehenä sekä Petäjävesi-lehden vahvana taustavaikuttajana. Majaniemen leirit olivat 1960-luvulla ykkösjuttu myös Ilpo Kukkoselle. Martti Mantilan mukaan Keijo Loisa oli muita innostava ja tukeva henkilö. – Kun urheilukentällä pidettiin kisat, ampui lähtölaukauksen kummisetäni Keijo Loisa, muistaa Reijo Virtanen. – Keijolle oikein kruununjalokiviä olivat nämä kaksi valtakunnallista tapahtumaa, laturetki ja Jukolan viesti. Yhteistyökykyä ja talkoohenkeä vaadittiin Loisan lisäksi myös monelta muulta suurtapahtuman järjestämiseen osallistuneelta petäjävetiseltä. Loimaalta kotoisin ollut Loisa esitteli Petäjäisille mallin, jossa paikallislehden omistajana toimi urheiluseura. Keijo kuului näihin ”vanhan ajan” kutsumuksenaan työtänsä tekeviin. Seura otti vinkistä vaarin, ja Petäjävesi-lehti näki päivänvalon vuonna 1961. Keijo Loisa ylärivissä vasemmalla.. Koulutukseltaan Loisa oli liikuntaneuvoja, jolla oli tutkinnot myös sosiaalialkohologiassa ja raittiusopissa. Petäjävesi-lehdessä 18.1.1979 Keijo Loisan muistoa kunnioittivat sekä päätoimittaja Martti Mantila että Petäjäveden kunnanjohtaja Tarmo Tiihonen. Keijo Loisan uralle mahtui kaksi poikkeuksellisen isoa ponnistusta, Petäjävedellä järjestetty laturetki ja vuoden 1965 huipputapaus, Jukolan viesti. Loisan ajatukset ja toiminta ulottuivat myös urheilusaran ulkopuolelle. Ennen kyläesityksiä filmit saivat ensiesityksensä kirkonkylällä, Virtasen kaupan yläkerrassa. – Keijo vaikutti täällä niin moneen asiaan muutenkin kuin vain urheilun puolella. Se oli melkein työleiri, kun raivattiin niitä risuja siellä. Kunnan virkamies voi tehdä työnsä monella tavalla. – Kun ensimmäinen leiri pidettiin Majaniemessä, sinne oli juuri tehty harvennushakkuu. Hän oli laaja-alainen, kotiseutuja kulttuurihenkinen mies, muistuttaa Nislin. Ideoita hänellä oli hirveästi. Keijo ja Eila Loisan perhe muutti Petäjävedelle vuonna 1955. Jälkimmäisestä kurssista oli hyötyä, kun Loisa kävi näyttämässä Petäjäveden kyläkuntien asukkaille muun muassa urheiluseuran toimintaan ja raittiusaatteeseen liittyviä filmejä. Auto tuli avuksi vasta paljon myöhemmin. Majaniemen leirit Monet Petäjävedeltä kotoisin olevat, 1950-ja 60-luvuilla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet muistavat Keijo Loisan erityisesti Majaniemessä pidetyistä kesäleireistä. Me oltiin kymmen kahta puolta, me Kukkosen veljekset. Siinä oli aina alussa kuntojumppa, ja sitten pelattiin koripalloa päälle. Siellä oli myös sellaisia vähän vanhempia nuoria isosina, jotka vähän jöötä pitivät. Jatkossa Loisa toimi paikallislehden vakituisena urheiluavustajana ja lehtitoimikunnan jäsenenä. Tarmo Tiihosen sanat kertovat työlleen omistautuneesta miehestä: ”Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että tapahtuipa pitäjässä mitä hyvänsä mainittavaa, juhlia, urheilukilpailuja tai muita tempauksia, aina oli Keijolla sormet jollain tavalla pelissä. Aina me odotettiin, että olis piirrettyjä, nauraa Martti Virtanen. Pitkät kyläreissut Loisa taittoi alkuun polkupyörällä. Kuvassa hän on vaimonsa Eila Loisan kanssa. – Porukkaa oli hirveästi ympäri pitäjää. Lisäksi hän oli ehtinyt kaitaelokuvakoneenhoitajakurssille. Rannassa oltiin pukkitappelua, muistaa Martti Virtanen. Ajoittaiset vastoinkäymiset eivät Loisaa lannistaneet. Eihän Keijo olisi yksin pystynyt sellaista porukkaa huolehtimaan. Sivu 13 Nro 47 20.11.2019 MARTTI VIRTASEN ARKISTO Keijo Loisa, urheilumies ja ideanikkari Hanna Mäkinen Petäjäveden Petäjäisten seuraihmiset tekivät vuosina 1955-78 läheistä yhteistyötä Petäjäveden kunnan palveluksessa nuoriso-, raittius-, urheiluja kulttuuriasioita hoitaneen Keijo Loisan kanssa. Keijollahan oli vähän isompiakin suunnitelmia sen suhteen, esimerkiksi uimahallin saaminen sen yhteyteen, toteaa Martti Virtanen. Ohjelmassa oli kaikennäköisiä leikkejä, kilpailuja, ongintakilpailuja. Siellä asuttiin puolijoukkueteltoissa, niitä oli siellä pitkä rivi. – Jukolan viesti on ollut valtava urakka näin pieneltä pitäjältä. Puitteiden rakentaja Myöhemmin Keijo Loisa oli tärkeä tekijä muun muassa monitoimitalon synnyttämisessä
Keskustelimme urheilusta ja houkuttelin heidät urheilukentälle. Metsäyhtiöt tukivat seuran urheilua Kansallisen tason kisoja pidettiin enimmäkseen vain sunnuntaisin. Valkeajärvi osasi motivoida meitä. Mukana oli aina muitakin seuran puuhamiestä. Kesäisin järjestettiin piirikunnallisia valoisina kesäiltoinakin. – Tämä on niin iso alue, ettei tätä voi jättää yhden miehen vartioitavaksi. Eero Valkeajärvi toimi lähettäjänä pitäen nenäliinaa ylhäällä. Heitoista meillä pienimmillä oli aina kuula. Maija Kivelä kilpailee edelleen Vuonna 1960 SM-kultaa voittanut naisten 3x800 metrin juoksumaajoukkue: Maija-Liisa Kivelä (o.s. URHEILUMME KASVOT 2 Suvi Kallioinen Maija Kivelä (o.s. Kun kaupungin ilmoittama halkomäärä oli ostettu ja toimitettu ajallaan Tampereelle, yhtiön auto oli hankintamiehen Eero Valkeajärven hyvän tahtoisella suostumuksella ja Eeron toimiessa itse kuskina, Petäjäisen urheilijoita palvelemassa. Menimme autoilla. Eero Valkeajärvi jäi 1960puheenjohtajan tehtävästä sivuun sydänsairauden vuoksi. Merkittävästi seuran urheilijat saivat autokyytiä Tampereen kaupungin polttoainetoimistolta. Puut ajettiin asemalle ja lastattiin rautatievaunuihin. Hän käytti kaikki voimansa siviilija seuratyöhön. Hän oli edellisiltana juossut Turussa merkittävissä kisoissa ja Eero halusi tietää tuloksen, mutta nuori kilpailija nukkui vielä. Petäjävedellä toimivilla metsäyhtiöillä oli sodan jälkeisinä vuosina suuri merkitys Petäjäisten urheilutoimintaan. Kuorma-auton lavalle oli asennettu puupenkit ja vanerista sadekatos. Olkoon se sitä myös tulevina vuosikymmeninä! Pekka Lindholm Mirja on Petäjäisten ikäinen Suvi Kallioinen Mirja Kotamäki täytti alkuvuodesta 85 vuotta, kuten oman kylän urheiluseura Petäjäveden Petäjäisetkin. – Ja kyllähän sitä nykyäänkin kaikenlaista toimintaa Petäjäisissä viritellään, Kotamäki iloitsee. Koko Kotamäen viisilapsinen perhe osallistui suunnistusretkille varsinkin 70ja 80-luvuilla. – Paikoillenne valmiit hep! Ajanottajille nenäliina putosi jonkin verran myöhemmin riippuen siitä, miten aikaa piti parantaa. Meitä lienee ollut 20-25 henkeä aikuisia ja poikasia. Nuorena Kivelä harrasti myös korkeusja, pituushyppyä, pesäpalloa ja lentopalloa. Monet heistä kohosi ikäluokassaan Suomen parhaimmistoon ja mitalisijoille. Etenkin Kainuun Rastiviikoilla ja Jukolan viestissä oli aina mahtava tunnelma, kun koko perhe oli mukana ja nukuttiin teltoissa. 85-vuotias Mirja Kotamäki lenkkeilee paljon ja myös omakotitalon hoidossa riittää puuhaa. Muistan erään kulotuksen Kukkaron kylällä. Kotamäen Erkin ja Mirjan perhe on ollut seuran toiminnassa mukana aina. Eero Valkeajärven unelma oli päästä yleisurheilun seuraluokittelussa mestariluokkaan. Aamulla heti herättyään hän soitti seuran lahjakkaalle nuorelle Pauli Reinalle. Meidän ystävätkin olivat mukana urheiluseuran toiminnassa Koskiset, Vullit, Soanjärvet... Neuvonen). Iän myötä kisalajit ovat vaihtuneet heittolajeihin. Lauantait olivat työpäiviä. Tauno Laitiselta saatiin kuljetuspalveluja sopuhintaan. Moni nuori palkittiin Toivo Virtasen piikkareilla. – Lähes kaikkia lajeja harrastettiin ja pienellä paikkakunnalla oli hyvin eri lajeja tarjolla. Olin 15tai 16-vuotias ja opin, mitä on johtajan vastuu; silmiä kirveli, oli jano ja väsy, enkä voi vieläkään unohtaa omaa heikkouttani ja Eeron jäämistä yksin keväiseen yöhön kiertämään kuloalueen reunoja. – Enää ei juoksuun riitä jaloissa kimmoisuus, Kivelä naurahtaa. Moukari lentää ja painonheitto on seniorikisojen laji. Sitten kaikki poistuivat vaitonaisina. Petäjäiset ja Petäjävesi-lehti ovat olleet vuosikymmeniä kuntalaisia yhdistävä tekijä. Tauno Kuoppala oli kulotuksen johtajana. Neljän vuoden jälkeen hän otti jälleen seuran puheenjohtajan tehtävät ja hoiti ne kuolemaansa,1966 saakka. Toiminta oli aika vilkasta ja yhteisöllistä. – Itse en kilpaurheillut, mutta laturetkiä ja Karikon retkiä tehtiin. Tampereella asuva Kivelä käy säännöllisesti kuntosalilla ja vesijuoksemassa. Ensiksi 1940-50-lukujen vaihteessa Eerolla oli Vauxhall ja pisimpään 1950-luvulla yhtiön pikku mosse. Maija Kivelä kilpaurheilee edelleen. Minä olin enemmän siellä huoltoja ravintolajoukoissa, Mirja Kotamäki tuumaa. Petäjäisissä nuorena kilpailleen Kivelän huippuhetki urheilun saralla oli vuonna 1960 voitettu SM-kulta 3x800 metrin maajoukkuejuoksussa. Lopputervehdys Olen tehnyt elämäntyöni kuntien palveluksessa ja vuosien opetus on, että menestyvällä kunnalla on paljon kuntalaisia yhdistäviä ja vähän erottavia asioita. Hypyt vaihtelivat: pituus, korkeus ja kolmiloikka. Piirinmestaruuskisoissa hän voitti myös 5-ottelussa kultaa. Kun Keijo Loisa tuli kunnan nuorisoja urheiluohjaajaksi, hänen myötään urheiluvälineistä ei ollut enää pulaa. Petäjävedellä oli tuolloin kovia juoksijoita. Kansa sanoo: ”Pohjatuuli menee akkansa viereen maata.” Niinpä tuuli laantui ja kulo rauhoittui, siellä täällä kannot ja kusiaispesät lykkäsivät vielä savua. Yksi toisensa jälkeen kavereita valui työmaalta pois, aivan ilmoitusasiana. Myös poika Markku tekee suunnistuskarttoja nykyisellä asuinpaikkakunnallaan SUVI KALLIOINEN Kuopiossa. Jos joskus saavutat A-luokan tuloksen, saat Virtasen Toivolta piikkarit. Myöhemmin Pauli soitti, mutta Eero oli menehtynyt sydänkohtaukseen. Suunnistusharrastus elää suvussa edelleen. Valkeajärven onnistumisesta kertoo se, että nuoria tuli urheiluun mukaan joka puolelta pitäjää ja Petäjäisillä oli monta kyläosastoa. Sivu 14 Nro 47 20.11.2019 Pekka Lindholm: Muistoja seuran alkuvuosilta Kirjoitus jatkuu sivulta 5. – Muuten kunto rapistuu, Kivelä tuumaa.. Usein poikia oli enemmänkin. Melkeinpä voisi sanoa, että Juuso Waldenin urheiluhenkisyys ylti Petäjävedelle saakka. Tampereen kaupunki siirtyi 1960 alkuvuosina öljyyn ja puiden osto päättyi 1962. Jalkapalloa säilytettiin Valkeajärvellä. Seuran arkisto tai liiton tilastoista sen voisi selvittää. Vielä 1950-luvun alussa seuralla oli niukasti urheiluvälineitä, ehkä muutama pesäpallo ja maila. Kiuru), Saara Vilen ja Seija Rahikainen (o.s. Jo edesmennyt Saara Vilen voitti henkilökohtaisen Suomen mestaruuden 800 metrillä vuonna 1961 ajalla 2.17,1. Muistan ikuisesti Eero Valkeajärven pettyneen ilmeen, kun miehet selittivät kotiinlähtösyitään. Meitä nuoria haastettiin mukaan 15-16 -ikäisinä. Sen muistan, että vuodesta toiseen 1950-60-luvulla seura oli A-luokassa. Tiistai-iltaisin Eero piti tytöille ja pojille harjoituksia. Kaikki katsoivat varpaitaan, kukaan ei Eeroa silmiin. Hän osti halkoja Petäjävedeltä ja lähialueilta muistakin kunnista. Valkeajärvi oli Tampereen kaupungin polttoainetoimiston puunhankkija. En muista saavutettiinko mestariluokkaa koskaan. Seuralle oli hankittu jalkapallo, siitä me pojat olimme haaveilleet. Ja olimme etuoikeutettuja pallon käyttäjiä ja monesti pelasimme Valkeajärven Pentin kanssa Kettulan pihassa. Joku miehistä ilmoitti, että minä tulen aamulla kuuteen mennessä vapauttamaan sinut. Kiuru), 80, kilpaurheilee edelleen ja Tampereen Kunto-Pirkan urheilijana seniorikisoissa on tullut napsittua tänäkin vuonna SM-kultaa moukarinja painonheitosta sekä heitto 5-otteluista. Jossain vaiheessa kulo ryöstäytyi ja meillä oli totiset paikat. Vielä elämänsä viimeisenä iltana Eero Valkeajärvi oli mukana urheiluharjoituksissa. – Urheiluseura toimi tuolloin aika hyvin ja oli kaikkia lajeja kentällä, ja silloin oli jääkiekkoakin. Ohjelmassa oli 60 metrin juoksu, isommilla tytöillä ja pojilla 100 metrin. Paraniko tulokset urheilemalla vaiko Eeron omintakeisella lähetystavalla, sillä ei ole enää merkitystä. Seuralle hankittiin varoja 1950-luvun loppupuoliskolla kulottamalla. Itse hän kertoi minulle, että ensin tehtiin halkokaupat isännän kanssa ja sitten puhutteli talon nuoret. Halonosto-kykyjenetsimismatkoilla hän sai nuoria kentälle. – Lapset ja Erkki suunnistivat, minä hoidin ruuat ja pyykit. – Tulkaa harjoituksiin, niin katsotaan, mikä on sinun lajisi. Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Serlachiuksen piiripäälliköt kuuluivat yleensä hiihtojaostoon ja antoivat autokyytiä Petäjäisten urheilijoille. 300 metrin aidat on laji, jossa helpoiten saa C-luokan tuloksen. Yksi lapsenlapsista suunnistaa ja poika Pekka Kotamäki toimii Petäjäisten hiihtoja suunnistusjaoston vetäjänä
Tämän juhlanumeron voi myös ostaa K-Market Porkkanasta ja Petäjäveden S-Marketista irtonumerona 5 euron hintaan ja lehtimyyntitulo suunnataan suoraan Petäjäveden Petäjäisille. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Kloori saattaa aiheuttaa veteen makuja hajuhaittaa, mutta veden käyttökelpoisuuteen se ei vaikuta. Asukkaat voivat edelleen hakea talousvettä omiin puhtaisiin astioihin kunnan tekniseltä varikolta. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Vesilaitos jatkaa talousveden kloorausta pienellä pitoisuudella varmistamaan verkostoveden laatua. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Lähteen käyttökiellon poistamisesta tiedotetaan erikseen.. Vkot 48-49: Jos Postin lakko jatkuu vielä, tilaajat voivat hakea lehtensä maksutta K-Market Porkkanasta tai Petäjäveden S-Marketista. VAIHTOLAVAPALVELUT JA LOKAPALVELUT 040 518 1220 www.linlog.fi vaijeri / koukku • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com Hyvä Petäjävesi-lehden lukija! Vko 47: Postin työntekijöiden lakon vuoksi, tämä lehti jaetaan tilaajillemme myöhemmin Postin oman aikataulun mukaan. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. Vettä ei tarvitse enää keittää Kunnan vesilaitoksen jakelualueelle varotoimenpiteenä annettu keittokehotus on purettiin viime torstaina. Tervetuloa Fysiokseen. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. Sähköisenä näköislehtenä lehti on tilaajien luettavissa kotisivuillamme. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Kintaudella Vehkasuon lähteen vettä ei saa edelleenkään käyttää talousvetenä. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Papintie 2! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Vesitilanteesta tiedotetaan seuraavan kerran tänään keskiviikkona. Lisäksi sähköinen lehti on kaikkien luettavissa kotisivuillamme jo tiistaista klo 16 alkaen. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Muista kotitalousvähennys! I. Lähderakenteille on teetetty kuntoarvio, mutta korjausten aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Verkostoveden käytön säästötalkoot jatkuvat edelleen Syrjäharjun päävedenottamon ollessa edelleen pois käytöstä. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P
Talousarvio sisältää tasapainotustoimia sekä vahvoja panostuksia kunnan vetoja pitovoimaan. Naiset ovat nousseet uuteen vastarintaan 2010-luvulla. Ilmoittaudu ma 25.11. Tuntematon kouraisee ohi mennessään naisen takapuolta hienossa ravintolassa. Vainio aloitti Petäjävedellä kunnanjohtajana vuonna 2016. Hän ottaa tehtäväkseen auttaa kaukaa galaksin toiselta puolen tullut vieras takaisin kotiin. Painottaessaan Van Goghin elämän tunnettujen hetkien lisäksi tämän henkilökohtaista kokemusta, se tarjoaa monipuolisemman kuvan taiteilijamestarista kuin useissa muissa tämän elämää kartoittaneissa elokuvissa. Paloautoajelua, alkusammutusta, "savusukellusrata" ja pelastusnäytös noin klo 12. Ensi vuoden talousarvio on melkein miljoonan miinuksella Kunnanhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion, joka on nyt 999.670 euroa alijäämäinen, laajoista tehostamistoimista ja kiinteistöveronkorotuksista huolimatta. Paitsi mitä nyt ne kaikki tavalliset”, sanoo eräs, muut naiset nyökyttelevät. ”Ei mua ainakaan oo koskaan häiritty. Uudet harrastajat: tarkistakaa päivän tilanne PetPet YU -WhatsApp-ryhmästä. Taiteilijaelämää, kannanottoja ja maailman suosituin lammas Espanjalaisen elokuvan omaleimaisen legendan Pedro Almodóvarin uutuus Kärsimys ja kunnia on katkeransuloinen tarina taiteilijaelämästä. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. To 21.11. Se keskittyy taiteilijan viimeisiin vuosiin, Ranskan Arlesissa viettämään tuotteliaaseen kauteen. 20€ kpl tai 35€ 2kpl. Rantatie 10. Vähättelystä alkanut keskustelu päätyy järkyttävään paljastukseen, ja lopulta seksuaalisesta ahdistelusta kertoneen naisen syyllistämiseen. Nyt taistellaan epäoikeudenmukaisuutta, seksuaalista häirintää ja kaikenlaisia eriarvoisia perinteitä sekä tapoja vastaan. os. Kuntosalimaksut ja avaimet K-Market Porkkanasta. To 21.11. Elokuvassa Banderas esittää juhlittua ohjaajaa, Salvador Malloa, jonka pitkää uraa varjostavat fyysiset ongelmat. YläKintauden kylätalolla alkaen klo 16.00. Pääosissa nähdään Antonio Banderas ja Penélope Cruz. LIIKKUVAT ELÄKELÄISET Liikkuvien eläkeläisten pikkujoulut Taipaleen tilalla pe 29.11. Elokuvassa ei ole lainkaan dialogia, määkimistä ja muuta ääntelyä vain, joten visuaalinen hulluttelu on pääosassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. LENTOPALLOA Mukaan mahtuu uusiakin pelaajia! Tarkemmat harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. Tarjolla joulupuuroa ja kahvia. Avantouinnin talvimaksu 44 euroa, uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. klo 17.30, S, liput 8€ ja Vanhiksen kioski palvelee! Oscar-ehdokkuuden roolistaan saanut Willem Dafoe näyttelee Vincent van Goghia Julian Schnabelin ohjaamassa elokuvassa. Lisätietoja Sanna Piispanen, 040 825 1807. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot) YLEISURHEILUA Harjoitukset Kirkonkylän koululla: ti 16:30 17:45 to 17:00 18:00 la 14:00 16:00 su 14:00 16:00 Kintauden koululla: su 10:00 12:00. Suurin osa naisista on kokenut vastaavia tilanteita elämänsä aikana. SEURAA MYÖS FACEBOOKISSA Petäjäveden Petäjäiset PetPet Pyörä PetPet Yleisurheilu Petäjäveden kuntosali Petäjävesi-lehti www.petpet.fi Klo 10-14 Petäjäveden paloasemalla os. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Pantti sisältyy hintaan, vanhan pantin voi palauttaa 31.12.2019 saakka. Dafoe ilmaisee sekä mentaalisen epätasapainon että herkkäsieluisen taiteilijan tavan katsoa maailmaa. Van Gogh Ikuisuuden porteilla on tarina poikkeuksellisesta lahjakkuudesta, joka uhmasi oman aikansa normeja. Ne toimivat myös tekosyynä muiden ihmisten etäällä pitämiselle ja itsensä turruttamiselle erinäisillä nautintoaineilla. Maailman suosituin lammas, Late, palaa valkokankaille uudessa seikkailussa Farmageddon. Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 9.12. SYYSKOKOUS Pidetään tänään ke 20.11.2019 klo 18 Petäjävesi-lehden toimistolla, Asematie 6. Petäjäveden kunnanjohtaja Vainio osallistui viimeksi Jämsän kaupunginjohtajahakuun, ja sitä ennen Vihdin ja Lahden johtajahakuihin. Tehtävää haki 32 henkilöä ja Vainio tuli mukaan toisella hakukierroksella. Luonnossa kokemastaan ikuisuudesta Van Gogh sai inspiraatiota taiteeseensa ja sen kautta elämänhalunsa. 456: JOULURUOKAILU la 30.11. Kaikkein pienimmillekin lapsille sopiva savianimaatioseikkailu jaksaa naurattaa myös aikuista hillittömällä slapstick-huumorillaan. Mallo kuitenkin yrittää ottaa askeleen paranemisen suuntaan, ja tekee sen yrittämällä paikata välit entiseen elokuviensa pääosien esittäjään. Avatouintimaksut, uudet ohjeet ja pukuhuoneen avaimet K-Market Porkkanasta. Opiskelijabileiden jälkeen nukkumaan menneeseen tyttöön ihastunut poika hivuttautuu liian lähelle, vaikka tyttö sanoo ei. Absurdi huumori itkettää ja naurattaa: voiko tämä olla totta. Kuntosalikorttien uudet hinnat 1.1.2020 alkaen: 3kk aikuiset 40€ sekä opiskelijat, alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset 25€, 6kk 50€ ja 30€, 12kk 75€ ja 45€. Vuokrattavana vielä noin 100 m2 tai vähemmän. Lisätietoja www.petpet.fi/yleisurheilu. Kimppakyyti seurakuntalolta klo 15.30. Elinaikanaan vaille tunnustusta jäänyttä Van Goghia ja tämän taidetta ymmärtämättömiä henkilöitä, kuten Mads Mikkelsenin esittämää pappia kuvatessaan elokuva alleviivaa ajatusta väärinymmärretystä taiteilijanerosta, jonka aika ei ollut vielä tullut. Tampereen sivistyspalveluissa työskentelee kaikkiaan noin 5000 työntekijää. klo 18, K12/K9, liput 10€. Sivistyspalveluihin kuuluvat kasvatusja opetuspalvelut sekä kulttuurija vapaa-aikapalvelut. Asiasta uutisoi sanomalehti Suur-Keuruu. mennessä Kaijalle 040 585 7213. Tervetuloa! Seuratoiminta Rak. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. klo 17.00 Maatilamatkailu Kumpusella, Kirrintie 94. Elokuva sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien kilpailusarjassa toukokuussa. Teini-ikäinen tyttö matkustaa bussilla kouluun, mutta joutuu kahden nuoren miehen ahdistelemaksi. Olli Koponen Lukion syksyn 2019 ylioppilaat Petäjäveden lukion syksyn 2019 ylioppilaat ovat Pinja Mäkinen ja Taneli Kotamäki. PET PET TIEDOTTAA JALKAPALLOA Joukkueet syksy/talvi 2019-2020, harjoitukset Kulttuurikeskuksen salissa: Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2010/2011, TI 17:30-18:30 ja TO 18.3019.30 Tytöt ja pojat 2008/2009, TI 17:30-18:30 ja TO 18.3019.30 Tytöt ja pojat 2006/2007, TI 18.30-20 ja PE 18-19 Tytöt ja pojat 2004, PE 19-20 Miehet, TI 20-21.30 ja PE 20-21.30 Naiset TO 19.30-21.00 (harraste) ja SU 15-16.30 (kaikille avoin) Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet), MA 19-20.15 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044-3236089, jokaheis@ gmail.com. 5€ sisäänpääsy kustannuksiin. Ke 20.11. 040 034 3960. Ohjelmassa puuroa, ohjelmaa, arpajaiset, torttukahvit. Nuoriso-osasto myy makkaraa ja mehua, tuotto käytetään nuorten toimintaan. Musiikkiisäntanä Jukka Ohra-Aho. klo 12. Tervetuloa!. SEURAYHTYMÄ: KUNTOSALI JA AVANTOUINTIKAUSI ALKOI! PetPet on mukana Seurayhtymässä, joka mahdollistaa petäjävetisille edullisen kuntosalin ja Uimalan avantouintipaikan! Lisätietoja Matti Heinänen 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Ylistävät arvostelut maailmalla saanutta elokuvaa on kutsuttu Almodóvarin parhaaksi työksi vuosiin ja sen tarinasta on löydetty omaelämäkerrallisia piirteitä. klo 15, K16/ K13, liput 10€. Tervetuloa! EL-Petäjävesi: PIKKUJOULU perjantaina 22.11. Kun ilkikurinen mutta hellyttävä avaruusolento LU-LA tekee hätälaskun lähelle Sammalperän maatilaa, näkee Late mahdollisuuden seikkailuun. järjestetyissä Mastersien SMvoimanostokilpailuissa tuli Petäjäisille pronssia; Petäjäisiä ainoana edustanut Jyväskylän Jari Nurminen oli kolmas M2-luokan 105 kg:n sarjassa yhteistuloksella 485 kg. Ke 20.11. Ilmoittautumiset Vesalle 25.11. Muuten tunnelmaltaan hienovarainen elokuva onnistuu käsittelemään maailmaan kuulumattomuudesta nousevaa yksinäisyyttä tehden Van Goghista samastuttavan hahmon, joka halusi vain kokea yhteyttä toisiin ihmisiin. MeToo-liike on 2000-luvun näkyvin feministinen kannanotto naisten oikeuksien puolesta. HIIHTOKOULUN KURSSIT NYT VARATTAVISSA WWW.LAAJIS.FI/HIIHTOKOULU LAAJIKSESSA ON JO TALVI! Keskustan kunnallisjärjestön SYYSKOKOUS su 24.11.2019 klo 19 Maatilamatkailu Kumpusella. Tottumiskysymys on seitsemän ohjaajan yhteisteos, joka tuulettaa asenteita näyttämällä naisen elämästä hetkiä, jotka jäävät yleensä piiloon. Tervetuloa! Hallitus Jari Nurminen nosti SM-pronssia Ylitorniolla 15.-17.11. Elokuvan tarinat perustuvat tekijöidensä omiin tosielämän havaintoihin ja monet tapahtumista ovat valitettavan tuttuja, ja joita on harvemmin kerrottu näin vahvasti uhrin, naisen, näkökulmasta. Tampereen uuden sivistyspalveluiden johtajan on tarkoitus aloittaa tehtävässään 1.1.2020 tai sen jälkeen hakijan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. Tervetuloa! PETPET-FANITUOTTEET Lämpöiset PetPet-huivit ja -pipot ovat myynnissä Heinähatussa! Tuotto käytetään lasten ja nuorten liikkumiseen Petäjävedellä. Sivu 16 Nro 47 20.11.2019 Vainio hakee Tampereelle Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio hakee Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden johtajaksi. Omavastuu 10€. klo 15, K12/K9, liput 10€. mennessä, puh. Se on ehkä silti vain laastari, sillä suhtautumisella toiseen ihmisenä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten tähän suhtautuu ammatillisessa mielessä