Tämän tilan arvo laskisi roimasti. Kun hevoset kokevat pitkittyvää stressiä, rauhallisestakin hevosesta voi tulla ylivirittynyt, eikä se silloin ole enää turvallinen. Kiinteistövero laskee vuosittain porrastetusti. Jo tuulivoimaloiden rakennusaika olisi hevosille stressaavaa räjäytyksineen ja muine äänineen. Lapsille pidetään leirejä ja perheille tapahtumia. Hevonen aistii myös lähestyvän myrskyn ja Mäkinen osaa lukea sen hevosistaan ja viedä ne ajoissa sisälle. Räjäytyspäivinä hevoset pitäisi pitää tallissa ja niiltä päiviltä tunnit pitäisi perua. Mäkinen haluaa, että lehtijutussa kerrotaan, että toimittaja on itse pyytänyt häneltä haastattelua aiheesta.. –Tallihan olisi konkurssissa jo ennen voimaloiden valmistumista. Myös muut Petäjäveden hevostenomistajat, ratsastajat ja ratsutallin asiakkaat ovat jättäneet lausuntonsa ja keränneet adressiin nimiä. Edellisen kerran tuulivoimapuistoa suunniteltiin 2016, jolloin sitä vastustettiin ja silloin kaavasta poistettiin kaksi tuulivoimalaa. mennessä kaksi kuulemista samanaikaisesti. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy suurin omistaja on saksalainen UKA Group. – Nyt poistettujen voimaloiden tilalle on suunniteltu niitä vain lisää ja talli on rajattu kartalla alueen ulkopuolelle, ihan niin kuin me ei oltaisi tässä. Vaikutuksetkin kertautuvat, mitä useampia tuulivoimaloita on lähellä. – Niiden aiheuttama melu ja välke voivat nostaa hevosten stressitasoa. Yksi maitaan vuokralle antava on kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki. Mäkisen Furuvatniratsutallin koko toiminta perustuu luotettaviin, vuosien ajan koulutettuihin hevosiin. Lausuntoja tuli runsaasti Pitkälänvuoren tuulivoimapuistosta oli 16.4. Tuulivoimapuisto tulee Koljosen perheen omistamille maille sekä vuokramaille. Se ei sovi turvallisen ratsutallin ja luotettavien hevosten yhtälöön, Mäkinen kuvailee. Mäkinen tuntee itsensä aika pieneksi suuren yrityksen jaloissa, ”ihan kärpäsenpaskana kartalla”. Toisaalta hinnat on pidetty pieninä, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus harrastaa. Se, mitä kunta päättää, vaikuttaa suoraan yritystoimintaani. Osallistumisja arviointisuunnitelmassa ei ole edes mainintaa hevostilasta. Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston nykyisessä suunnitelmassa kolme tuulivoimalaa turbiineineen näkyisivät suoraan Mäkisen kodin ja hevostallin pihaan. Mäkisen kanssa Bjarki, joka on tulossa akupunktiosta. Mäkinen jätti mielipiteen tuulivoimahankkeesta yhdessä avopuolisonsa kanssa. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Tuulivoimapuiston toteutuessa Teija Mäkisen ratsutalli joutuu todennäköisesti lopettamaan Suvi Kallioinen Suunnitteilla oleva Pitkälänvuoren tuulivoimapuisto uhkaa hevostalliyrittäjä Teija Mäkisen yritystoimintaa. Se on monelle henkireikä. Meillä on täällä luonnonrauhaa, pääskysiä ja perhosia. Juttu jatkuu sivulla 6. – En halua olla napit vastakkain kenenkään kanssa, mutta pakko on puolustaa itseään. Tallilla käy ratsastamassa paljon esimerkiksi lapsia, hevospelosta poisopettelevia aikuisia sekä kuntoutusja terapiaasiakkaita, jolloin luotettavasti ja rauhallisesti toimivat hevoset ovat erittäin merkittävässä roolissa. Niiden pitää saada olla rentoja ja levänneitä. Mäkinen osaa SUVI KALLIOINEN lukea hevosiaan ja esimerkiksi tietyllä säällä ei mennä ratsastamaan voimajohtojen alle, koska ne pitävät ääntä, mikä pelottaa hevosia. Etenkin keväällä kelirikkoaikaan ratsastetaankin tallilta paljon Verkkalantien eli suunniteltujen tuulivoimaloiden suuntaan. – Tämän toiminnan rahallisesti mitattava arvo on pieni, mutta muuten paikalla on suuri merkitys monelle, Mäkinen sanoo. Ennen tuulivoimalapäätöksiä en uskalla myöskään investoida, vaikka tänä kesänä oli tarkoitus ostaa uusi hevonen ja remontoida. Suurin etu tuulivoimaloista Petäjävedelle olisi kunnan saama kiinteistövero. Kunnanvaltuusto tekee päätöksen alueen kaavoituksesta, ja sitä kautta vaikuttaa suoraan tuulivoimapuiston mahdolliseen toteutumiseen. Kunnan aluearkkitehti, Saarijärven kaavoitusjohtaja Ulla-Maija Humpin mukaan ensimmäisellä lausuntokierroksella mielipiteitä kunnalle tuli yhdeksän kappaletta, joista neljä oli adressityyppisiä eli allekirjoittajia on useita. Petäjäveden kunta hoitaa kaavoitusta, josta osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. – Yritystoimintani ei perustu rahaan niin, että hevoset ratsastettaisiin ihan puhki. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 270 metriä. – Kunnalla on aika suuri valta tässä. Adressin on tehnyt kunnanvaltuutettu Raisa Kinnunen. 61. vuosikerta Nro 16 2021 Keskiviikkona huhtikuun 21. Alueen koko on 1.200 hehtaaria. Mäkinen tarjoaa tilansa ja hevosensa myös ilmaiseksi moneen vapaaehtoistoimintaan, esimerkiksi nuorille. Kaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville alkuvuodesta 2022 ja hankkeen tavoitteena on, että tuulimyllyjä päästään rakentamaan jo ensi vuonna. – Jos tuulivoimala tulee tähän ihan viereen, enkä voi taata ratsastajien turvallisuutta, joudun lopettamaan tallin, myymään hevoset, millä saan kuitattua pankkilainat. – On vuosien työ totuttaa ja kouluttaa hevoset uuteen, ja niin että ne ovat turvallisia. Tuulivoimala on ihan ufo meille. Mäkisen mukaan varsinkaan pitkäaikaista kunnon tutkimustietoa ei ole siitä, miten hevonen reagoi suuriin tuulivoimaloihin. Myös tallin lähimaaston ratsastusreiteillä siipien aiheuttamat varjot ja heijastumat voivat pelästyttää hevoset. Henkireikä luonnon helmassa Tallilla riittää asiakkaita enemmän kuin voi ottaa. Kunnalle 200.000 euroa vuodessa 11 tuulivoimalaa on suunniteltu toteutettavan noin 8 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 170 metriä ja roottorin halkaisijan noin 180 metriä. Massiivinen tuulivoimala tulisi näkymään maisemassa Petäjäveden keskustassa, myös vanhalla kirkolla. – Me ollaan eletty kohta 30 vuotta tässä luonnon kanssa symbioosissa. Mäkisellä on myös suuri pelko siitä, että itse reagoisi voimaloiden välkkeeseen, koska sairastaa migreeniä. – Eräskin asiakas sanoi, että hänen upein kokemuksensa koskaan oli ratsastaa keskellä metsää samalla kun sinisiipiparvi lenteli hänen ympärillään. Keski-Suomen Ely-keskus on taas pyytänyt lausuntoja YVA-menettelystä, johon myös Petäjäveden kunta on antanut oman lausuntonsa. Kunta päättää myös esimerkiksi alueen turvarajoista. Hallintojohtaja Anni Hakalan mukaan karkean arvion mukaan kiinteistöverotulo tuulivoimaloista kunnalle olisi noin 200.000 euroa vuodessa. Paikka on myös monen nuoren kesätyöpaikka. – Hevonen voi luulla nopeaa varjoa petoeläimeksi, mikä voi aiheuttaa pakoreaktion. Osa tulee naapurikaupungeista asti. Talli toimii luonnon rauhassa, jossa on mahdollista rauhoittua ja virkistyä. Emme me tiedä, miten se käyttäytyy eri keleillä, Mäkinen sanoo ja miettii, että jos hevonen tottuisi tuulivoimaloihin kesällä, niin miten sitten taas talvella. – Hienoa, kun iso joukko on lähtenyt puolustamaan meitä. Ratsutalliyrittäjä Teija Mäkinen vastustaa tuulivoimapuistoa naapuriinsa. Muut omistajat ovat Timo Koljonen sisaruksinen ja perheineen. Hevonen on herkkä eläin ja elää vaistojensa varassa. Kahden kilometrin säteelle tulisi yhteensä viisi tuulivoimalaa. Ja jos hevonen aistii myrskyn läheisyyden, niin miten se ylipäätään kokee tuulivoimalat. On aika epätodennäköistä, että voisin jatkaa tässä turvallisesti, jos tuulivoimalat tulevat. Facebookissakin kiertävässä ratsastajien adressissa todetaan, ettei suunnitelmassa oteta riittävästi huomioon jo olemassa olevia pysyvän asumisen kiinteistöjä, alueella olevaa ratsastustallin yritystoimintaa, eikä tuulivoimapuiston vaikutuksista hevosiin
Kun sä nouset mieleeni iloiseks saat ilmeeni muovas käsi taitava susta päivänpaistetta. Talkootyötä hautausmaalla riittää seurakuntalaisille puiden kaadon jälkeen, Jokinen vinkkaa. se ur ak un ta @ ev l.fi Rokotusta, kesää odotellessa Sisupuukon väärinkäyttöä Viikon Viikon pakina pakina Paljon on maailmalla pulistu suomalaisesta sisusta, ihasteltu sen mahtia ja voimaa. Lääkepurkit yöpöydällä lisääntyvät ja sisupuukolla sekoitetaan kunnon cocktailit. Etätyömahdollisuudet avaavat uusia mahdollisuuksia pienille kunnille. On sulla hento kätönen ja siinä suklaamakeinen punaruusut lierissä kiharoissa sievissä. Toisaalta kouluissa on karanteeneja ja tauti on iskenyt tuttuihin ihmisiin. Jumalanpalveluksiin voi osallistua enimmillään 10 henkilöä (+ työntekijät). klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Luonto ei anna periksi, ei sitten millään. 040 765 6176) Kuollut: Seija Anna-Liisa Kuusela, 92 v. – Sisua huuleen, sanotaan. Jumalanpalvelukset striimataan ja pääset siten osallistumaan niihin kotisohvaltasi. Varaamalla varmistat munkkisi! (Riikka p. fi pe ta ja ve de n. Sivu 2 Nro 16 21.4.2021 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen, 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna poikkeusaikana vain sopimuksen mukaan: yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Ennakkotieto: Vapunaattona 30.4. Kansallinen tervantuoksuinen sisu ajaa meitä hullun lailla eteenpäin. Su 25.4. Monissa seurakunnissa on käytössä kastepuu tai jokin muu kastettujen nimiä varten tehty elementti. Niillä saadaan vanha ja yskivä ”Sisu kuorma-auto” hörähtämään käyntiin, vielä ei ole aika seisontavakuuden. Hän joka olisi ollut valmis kuuntelemaan, jos olisi ehtinyt. Tuntuu, että pikkuhiljaa elämä voittaa. Petäjävesilehti ei ilmesty kesätauolla viikoilla 29 ja 30. Eikä tunnu missään. Kaipaus meihin vielä jää, kaukana siintää määränpää." (Anna-Mari Kaskinen) Tapulin Tapulin takaa takaa Kastelammas on vielä nimeä vailla Petäjäveden kirkossa on kastelammas, joka on Pengerjoen kyläyhdistyksen huovuttama, ja se tehtiin seurakunnalle tilaustyönä. Hilkkanen Lukijan runo JOUKO JOKINEN Jouko Jokinen teki hautausmaalle kolme ja pappilan pihamaalle yhden persoonallisen linnunopöntön. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Petäjäveden kirkossa. Totta tosiaan, ei mopolla moottoritielle, eikä välttämättä sillä savuttavalla kuorma-autollakaan. Sisupuukolla vetää helposti elämänviivan lyhemmäksi. Kuuntelija kyllä löytyisi, jos olisi sisua mennä kertomaan kuinka syyläri sihisee ja mäntä mäkättää. Teen ja sympatian sijaan moni kuitenkin valitsee olankohautuksen ja jatkaa lapion hakkaamista kiveen. Kastelammas otettiin käyttöön Hyvän paimenen sunnuntaina 18.4. Levikki noin 1600 kpl. saakka. Mennään pastillin voimalla jos ei nyt läpi harmaan kiven, niin ainakin aidan ylimmästä kohdasta. Kastelampaan läheisyyteen kiinnitetään jokaiselle vuoden aikana kastetulle oma nimikortti aina sinä sunnuntaina, kun kastetun nimi luetaan kirkossa esirukouksen yhteydessä. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Korona-aika on tuonut omakotitalot, pihat, puutarhat ja kesämökit arvoonsa myös niin, että talot käyvät nyt kaupaksi aivan ennätystahtia. Edellisvuonna kastetut kutsutaan kirkkoon vuosittain tammikuussa kasteen sunnuntaina, ja silloin saa oman nimikorttinsa sekä Onnelan työtoiminnan huovuttaman koristetossun kotiin muistoksi. Tuija Lesonen Omat vanhempani saivat koronarokotukset ja myös moni muu läheinen tai tuttava on jo piikillä käynyt. Mitä nyt naapurikin sanoisi, jos antaisi vähän tilaa terveelle järjelle. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Nykyään jokaisen lääkekaapista löytyy monenväristä huuleen pistettävää, valkoista, punaista ja sinistä aina oireen mukaan. Pahimmassa tapauksessa kaikkein sisukkain löytää rauhansa vasta hautausmaan yksiöstä. Rauhaisa mielen hiekkatie ja kimmeltävät järvimaisemat olisivat meille monelle hyväksi. Sisu kuorma-auto ajautuu vastaantulijan kaistalle ja varoittavat pillit soivat. Huom. – Ei se mitään koskaan puhunut, muistelee kaikkein läheisin, mutta samalla kaukaisin surupuvussaan. Markku Koskinen Hautausmaalle lahjoituksena persoonallisia linnunpönttöjä Pikkuleipää Soma pieni tyttönen alla lierihattusen olet korupatsas vain tehty silkkihansikkain. Jotenkin ei enää tässä vaiheessa haluaisi siihen sairastua. srkkodissa myydään munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 10 alkaen niin kauan kuin myytävää riittää. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Onko silloin ollut kyse sisupuukon väärinkäytöstä ja totaalisesta tyhmyydestä. Toivottavasti myös meillä osattaisiin jotenkin hyödyntää buumi.. Suomalainen sisu kävelee yhä useammin käsi kädessä tyhmyyden kanssa raitilla kikattaen. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Elämme rajoitusten aikaa ja lähes kaikki seurakunnan toiminta on nyt peruttu tällä tietoa ainakin 30.4. "Kuljemme yhdessä pitkää matkaa, luottamus kasvaa hiljalleen. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 6-22, su 9-22 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Meillä on nyt seurakunnassa kastelammas. Sisupastillit helpottavat oloa, mutta eivät poista oiretta. Ammattiauttaja, joka tarjoaisi sisupastillin sijaan rauhaisan hetken. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Mutta totta puhuen kyllä suomalainen sisu pitää sisällään myös paljon tyhmyyttä. Jättäisi kuokan hetkeksi suonreunaan. Eli voi joko ehdottaa nimeä tai käydä tykkäämässä ehdotettuja nimiä. Lampaalle voi laittaa nimiehdotuksia seurakunnan Facebookiin Veiko Ahosen viime viikolla laittaman postauksen alle ja perjantaina valitaan sinne tulleista ehdotuksista nimi
Kierrätysmetallista maksan sen mukaan, mitä siitä sitten itse saan. Tutkimuskunnat ovat erikokoisiaja tyyppisiä kuntia eri puolelta Suomea.. Tiina Lamminaho Petäjävetisen Hannu Seppäsen metallinkierrätyspiste on ollut viime syksystä lähtien Kuusakoski Oy:n alainen virallinen autojen kierrätyspiste. Hetviina oli voittotuulella Antti Tupamäen omistama ja ohjastama Hetviina ravasi voittoon lauantaina omassa lähdössään Seinäjoella. Muissa alle 5.000 asukkaan kunnissa vastaava luku on 83 prosenttia. Seppänen kertoo hakevansa romuautoja hieman kauempaakin, noin 60-70 kilometrin säteellä. Lehtien lisäksi päätöksentekoa koskevaa viestintää seurataan radiosta ja televisiosta muun muassa paikallisuutisen välityksellä. Sieltä romumetalli kuljetetaan Ikaalisiin jalostettavaksi uudelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Romutuspalkkion saamisen edellytyksenä on, että liikennekäytössä olleen vanhan auton toimittaa romutettavaksi viralliseen kierrätyspisteeseen, josta autolle saa romutustodistuksen, ja hankkii vanhan auton tilalle uuden, pienipäästöisen auton, sähköavusteisen polkupyörän tai joukkoliikennelipun. Havainnoista voi ilmoittaa Petäjäveden petoyhdysmiehille: Mikko Jutila (040 709 2425, mikko. Petäjävedellä romuautoja ottaa vastaan Hannu Seppänen, yhteystiedot löytyvät muun muassa Suomen autokierrätyksen nettisivulta. Kunnan sähköistä viestintää onkin pyritty kehittämään ja tehostamaan esimerkiksi julkaisemalla kunnanhallituksen ja -valtuuston päätöstiedotteet verkkosivuilla kokousten jälkeen. Esimerkiksi pitkospuita on kunnostettu ja nykyiset opasteet luontoyhditys uusi vuonna 2018. Seppäsen kautta romuttamalla vanhasta autostaan saa romutustodistuksen ja materiaali päätyy kierrätykseen. Kuntaliiton kuntalaistutkimus on osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 tutkimusohjelmaa. Pieniä eriä kierrätysmetallia voi viedä myös Sammakkokankaan lajitteluasemalle Välitielle, lajitteluasema on avoinna maanantaija perjantaiiltapäivisin. Tampinkierros on tehty 1990-luvulla ja sitä on talkoohengessä kunnostettu useaan otteeseen. Isompia eriä olen myös hakenut, esimerkiksi maatiloilta. Fincumet on aloitellut metallinkeräyksessä yhteistyötä urheiluseurojen ja vastaavien toimijoiden kanssa. Me noudamme metallit, kun niitä lavalle kertyy, ja urheiluseura saa tuotot. Petäjäveden kunnanhallitus hyväksyi kunnan viestintäohjeet syksyllä 2020. Erämiehet ja Luontoyhdistyksen väki ovat sitä mieltä, että myöhemmin myös Karhunahas ja muut retkikohteet pitäisi päivittää samalla tavalla. Perustasolla olevien kuntien tilannetta arvioidaan loppuviikosta ja on mahdollista, että ravintolatoiminta voisi alkaa sairaanhoitopiirin alueella perjantaina. Valmiit tekstit on jo kirjoitettu. Yksittäistä polkupyörää tai kiuasta ei kuitenkaan kannata lähteä tuomaan Petäjävedeltä Jyväskylään, ne on parempi viedä paikalliselle metallinkierrätyslavalle tai lajitteluasemalle. Erilaiset sähköiset viestinnän ja sosiaalisen median kanavat ovat kasvattaneet osuuttaan viestinnän kanavana. Ohje tarjoaa työkaluja päivittäiseen viestintään sekä linjaa yhdenmukaiset viestintäkäytännöt koko kunnan osalta. Petäjävedellä jopa 50 prosenttia vastaajista seuraa kunnan verkkosivuja, kun muissa alle 5000 asukkaan tutkimuskunnissa vastaava prosentti oli miltei puolet pienempi eli 26 prosenttia. saakka. Nykyiseen suosioonsa nähden se on kulunut ja opasteiden tiedot ovat vanhentuneita. Petäjäveden kunnalla ei ole omaa viestinnästä vastaavaa henkilöä, vaan viestintää toteutetaan palvelualoilla muun työn ohessa. – Autosta en juuri pysty mitään maksamaan, mutta nouto on ilmainen, ja romutustodistuksen siitä saa aina. Jos on lähdössä viemään metallia kierrätykseen, kannattaa myös kysellä, onko naapureilla samaan kuormaan kelpaavaa tavaraa, sillä tavalla se on sekä taloudellisesti kannattavampaa että ekologisempaa, Kanninen vinkkaa. Petäjävedellä seurataan erityisen runsaasti kunnan verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia verrattuna muihin alle 5000 asukkaan tutkimuskuntiin. – Luontokohteet ovat arvokkaita nykypäivän ihmisille, jotka eivät muuten osaa kulkea luonnossa, pohtii Ekman. – Romutuspalkkiokampanjan aikana aika moni onkin tuonut autonsa kierrätykseen, Seppänen kertoo. Tämän vuoden loppuun asti käynnissä olevan romutuspalkkiokampanjan aikana valtio maksaa 1000 tai 2000 euron romutuspalkkion avustuksena uuden, pienipäästöisen auton, sähköavusteisen polkupyörän tai joukkoliikennelipun hankintaan. Erämiehet hakeekin kevään aikana Vesurin kehittämisrahaa, jotta Tampinkierros saadaan ”käytyä kauttaaltaan läpi” aina opasteista, infotaulusta, pitkospuista ja muista kulkureiteistä, parkkipaikan mahdolliseen laajennukseen ja talvikunnossapitoon asti. Paikan päällä pitäisi ehdottomasti löytyä myös päivitettyä tietoa ympäröivästä erityispiirteisestä suosta. Lisäksi koronatilanne on viimeisen vuoden aikana asettanut paineita oikea-aikaiselle ja tehokkaalle viestinnälle. Teollisuustien kierrätyspisteelle voi tuoda itse romuauton sellaisenaan, minä poistan siitä öljyt ja muut nesteet, Seppänen kertoo. jutila@elisanet.fi) ja Heimo Tanner (040 705 5148). Tutkimukseen liittyvä kuntalaiskysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2020 ja siihen osallistui yhteensä 43 tutkimuskuntaa. – Petäjävedellä meillä ei vielä tällaista lavaa ole, mutta olisimme kyllä kiinnostuneita yhteistyöstä. – Kierrätyspisteeseen voi tuoda myös renkaita, ja lavoille saa tuoda metalliromua. Matka oli 2100 metriä ajalla 23,6 ja voittosumma 5.000 euroa. Lavat eivät ole lukkojen takana, joten romujen tuonti onnistuu koska tahansa. Sivu 3 Nro 16 -21.4.2021 Kuntaliitto: Paikallislehti pitää pintansa kunnan viestinnän seurannan kanavana Romutuspalkkio lisäsi autojen romutusta Koronatilanne on rauhallinen KSSHP palaa koronatilanteessaan perustasolle, Jyväskylää lukuunottamatta. – Ideana on, että me toimitamme metallinkeräyslavan, ja paikallinen urheiluseura, tai vaikkapa kyläseura, huolehtii lavalle paikan ja pitää siitä huolta. Myös Petäjävesi on yksi tutkimuskunnista. Myös teeritutkimuksissa käytettyä tarkkailukojua on tarkoitus siirtää ja hiukan suurentaa luontotarkkailuun paremmin sopivaksi. Fincumetillä on metallinkeräyspiste Jyväskylän Seppälänkankaalla. Tarkoitus on, että tuotot menevät nimenomaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyväksi, ja samalla lapset pääsevät näkemään konkreettisesti, mitä kierrätys on, Kanninen kertoo. Kupari ja lyijy arvokkaampaa Romurautaa enemmän rahallista arvoa on kuparilla, messingillä ja lyijyllä. Mutta jos haluaa päästä eroon kuparikaapeleista, messinkihanoista tai auton lyijyakuista ja niitä on joitakin kymmeniä kiloja, ne kannattaa tuoda meille Jyväskylään, esimerkiksi yhdestä auton lyijyakusta maksamme noin viisi euroa. Tampinkierrokselle kehittämishanke Suvi Kallioinen Petäjäveden Erämiehet, Petäjäveden Luonto ja Petäjävesi-Seura ovat olleet huolissaan jo pitkään Petäjäveden luontokohteista, etenkin Tampinkierroksesta. Kuntalaiset seuraavat kotikuntansa päätöksentekoa erityisesti paikallislehdestä sekä maakunnallisista lehdistä. Hankkeen aloittamista suunnittelivat paikan päällä viime viikolla Erämiesten Keijo Ekman, Luonto ry:n Lauri Ijäs, kunnanjohtaja Mikko Latvala ja elinvoimapäällikkö Arto Kummala. – Ostamme kierrätysmetallia sekä yrityksiltä että yksityisiltä. Paikallislehdellä on vahva asema kunnan päätöksentekoa koskevan viestinnän kanavana, sillä Petäjävedellä 86 prosenttia vastaajista seuraa omaa kotikuntaansa koskevaa tiedotusta paikallislehdestä. Petäjäveden vastaajista 37 prosenttia seuraa kunnan sosiaalisen median kanavia, vastaavissa tutkimuskunnissa luku oli 21 prosenttia. TIINA LAMMINAHO Karhuhavainto Liisalanperällä Viime torstaina Liisalanperällä tehtiin karhuhavainto ja emon mukana oli viimevuotinen pentu. – Viime vuoden loppupuolelta lähtien raudan hinta on ollut ihan hyvässä nousussa, mutta esimerkiksi yhdestä vanhasta polkupyörästä ei saa juuri mitään. Seututerveyskeskuksen sairaaloiden vierailukieltoa on jatkettu 26.4. Tällä hetkellä romuraudasta maksetaan noin sata euroa tuhannesta kilosta, mutta sen sijaan esimerkiksi kuparikaapelista saa noin 1,50 euroa kilolta, yksikön päällikkö Jarkko Kanninen Fincumetiltä kertoo
Lajivalintansa nuorten MM-hiihtojen jälkeen tehnyt, toukokuussa 20 vuotta täyttävä Helander päätti keskittyä jatkossa juoksuun. Lajin, johon keskityn, valitsin sen mukaan, kumpi motivoi ja kiinnostaa minua enemmän. Kustannussopimus olisi tietenkin unelmien täyttymys. Kesän tavoite nuorten EM-kisat Helander kilpailee monipuolisesti kestävyysjuoksussa. – Täällä tehdään samoja treenejä kuin kotona, Eemil Helander teki hyviä tuloksia sekä hiihdossa että juoksussa, nyt hän päätti valita lajikseen juoksun. Fiktiivisen Uljaksen kertomus on samalla myös Suomen, ja miksei Petäjävedenkin tarina. Jos sinne pääsen, se alkaa lokakuussa, Helander kertoo. Päämatkoikseen hän nimeää 1500 metriä, 5000 metriä ja 3000 metrin esteet. Luin nuorena siellä Metsäkulmalla koko kirjastoauton. Molempien romaanien nimet viittaavat lehmiin. Mikään yksittäinen kisa ei ratkaissut, Eemil Helander toteaa. Lisähaastetta tuo se, että kisarajat pitää rikkoa jo heti alkukaudesta, viimeistää kesäkuun puolivälin tienoilla, Helander kertoo. – Vein Inkeri Niilekselle ensimmäisen, murteella kirjoitetun pakinani ja Inkeri sanoi, että älä millään murteella kirjoita ja rohkaisi minua omaan tyyliin. – Tykkään lehmistä, tykkäsin jo pienenä poikana. Koskinen onkin aloittanut viimeisen osan kirjoittamisen heti edellisen valmistuttua. Hiihtohan on kestävyyslaji, jossa saa kuntoa, ja se säästää jalkoja, Helander kertoo. Pankkoselta haettiin nuorena paitsi kaljaa niin myös viinereitä, joita sanottiin koukuiksi. Petäjävesi-lehden pakinoitsijana Koskinen aloitti 2003. Kirjoittaisin vieläkin vain pöytälaatikkoon jollain murteella, jota en edes osaa, Koskinen nauraa. Viime kaudella pääsin hyvin lähelle kisarajoja, uskon, että tällä kaudella niiden rikkominen on mahdollista. Siinä mennään 90-luvun lama-Suomeen ja Uljaksen aikuisuuteen. – Tykkään juosta hiekkateitä, ne ovat hyviä jaloille. Samalla myös omiin nuoruusmuistoihin on helppo ajautua. – Nyt, kun keskityn juoksuun ja hiihtokilpailut jäävät pois ohjelmasta, harjoittelukin muuttuu talvija syyskaudella ja mukaan tulee erilaisia juoksuleirejä. Toisaalta Koskisen romaanit voi lukea itsenäisinä teoksina. Kaupassa kun näkee hintoja, niin ei siitä varmasti paljon jää tuottajalle. Arvostan maanviljelijöitä, koska he ovat Suomen perusta. Juoksussa Helander sai viime kesänä hopeaa Kalevan kisoissa 5000 metrillä ja pronssia samalla matkalla Ruotsi-ottelussa. Kirjoittamiseen Koskisella on kurinalainen ote ja hän lähettää pakinansakin hyvissä ajoin. mutta täällä on lisäksi alppimaja, jossa on korkean paikan ilmaolosuhteet. – Kirjoittajana olen täysin itseoppinut. Korvamerkityssä on onnellinen loppu ja lukija odottaa tarinan jatkoa. Paluu Turnuskylään. En olisi tässä ilman Inkeriä. Eli olen täällä kolmen viikon korkeanpaikanleirillä, Helander toteaa. Kirja on myynnissä Heinähatussa ja Lehmänhännänleikkaajastakin otettiin jo toinen painos. JKU:ta edustava Helander kertoo yleensä käyvänsä treeneissä Jyväskylässä oman treeniryhmän kanssa muutaman kerran viikossa, mutta muuten treenaavansa Petäjävedellä. – Nuoriso-olympialaisten kuudes sija on yksi parhaimmista saavutuksistani, siellä olivat mukana kaikki maailman parhaat omasta ikäluokasta, Helander toteaa. – Matka olisi todennäköisesti joko 3000 metrin esteet tai 5000 metriä, täytyy katsoa, miten lähtee kulkemaan. – Olen hakenut urheilukouluun Santahaminaan. Korvamerkityissä korvamerkitseminen ei liity vain eläimiin se voi olla teinin korvaansa upottama hakaneula tai sitoutumista rakkaaseen. Silloin oli monta ihmistä ruokapöydässä ja pidettiin huolta muista ja autettiin ihmisiä, Koskinen miettii. Siellä hän osallistuisi 22-vuotiaiden sarjaan, jossa hän on nuorinta ikäluokkaa. Hyvän kautta, lempeästi Uljaksen tarina on fiktiivinen, mutta Koskinen pyrkii aina teksteissään rehellisyyteen. Sivu 4 Nro 16 21.4.2021 MARKUS HELANDER SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Nuoren Uljas Pajamäen ja hänen perheensä kuulumisia Turnuskylässä saa taas lukea, kun petäjävetinen kirjailija Markku Koskinen julkaisi uuden romaanin Korvamerkityt, joka on jatko-osa vuonna 2019 ilmestyneelle esikoisromaanille Lehmänhännänleikkaaja. Molemmat lajit ovat lähellä sydäntäni, mutta juoksu tuntuu kuitenkin kiinnostavammalta, Helander sanoo. 1980-luvulla moni asia helpottui ja taloudellinen nousukausi toi kulutuksen juhlan maaseudullekin. Talvella, jos on hyviä hiihtokelejä, treenaan hiihtäen. Syksyllä Helanderilla on edessään armeija. Esteet ovat kuitenkin sopineet minulle hyvin, joten pidän ne ohjelmassa, Helander sanoo. Uusin romaani sijoittuu 1980-luvun kulutusjuhlan keskiöön ja murrosikäisen Uljaspojan kasvuun nuoreksi mieheksi. – Koen, että kirjoittaessa pitää mennä hyvän kautta, lempeästi, ei kärkkäästi. Ensi kesänä Helanderin päätähtäin on heinäkuussa Norjassa pidettävät nuorten EM-kisat. – Yhteisö oli perhekeskeinen ja oli niitä mummoloita. Koskinen kattaa ajankuvaa lukijalleen humoristiseen ja lämpöiseen tapaansa. 1980-luvulla oli paljon sellaista, mitä kaipaisi tähänkin päivään. Kansikuvan suunnittelija on Markus Pirkkalainen ja kirjan graafinen suunnittelija Lasse Ahonen. Viime kesänä Helander rikkoi nuorten MM-kisojen kisarajan 3000 metrin esteillä, mutta koronatilanteen takia MM-kilpailuja ei järjestetty. on totuudenpohja. – Harjoitukset ovat samantyyppisiä kaikkiin, lisäksi tietysti esteissä on omat harjoituksensa. Esimerkiksi sillä, kun rippikoululaisten ehtoollisella kirkkoherra sähähtää hihittävälle Uljakselle, että ”ole saatana hiljaa”, Markku Koskinen halusi tulla kuvatuksi jossain nostalgisessa paikassa. Ennen romaaneitaan Koskinen on kirjoittanut lukuisia laulujen sanoituksia ja tehnyt yhdessä Mikko Nislinin kanssa Petäjäveden musiikkihistoriikin. – Viestihopea nuorten MM-hiihdoissa helmikuussa oli hieno saavutus, mutta minulla on myös juoksun puolelta hienoja saavutuksia. – Sen verran painatan, että saan omani pois ja voin tehdä seuraavan kirjan. Pakinoitsijana Koskinen on tunnettu monipuolisuudestaan ja yllätyksellisyydestään. Koskisen romaanit tapahtuvat maaseudulla, pienessä Turnuskylässä, joka voisi mikä tahansa suomalainen kunta. Kansainvälistä kokemusta hänellä on nuorten puolelta; vuonna 2019 Helander oli nuorten EMkisoissa viides 3000 metrin esteillä 19-vuotiaitten sarjassa ja vuonna 2018 nuoriso-olympialaisissa 17-vuotiaitten sarjassa hän otti kuudennen sijan, kun 2000 metrin esteiden ja maastojuoksun tulokset laitettiin yhteen. Koskinen työskentelee päivätöikseen ruokakaupassa, jossa tapaa monenlaisia ihmisiä, mitä voi hyödyntää kirjoittaessa. Hiihto treeniohjelmaan Tällä hetkellä Helander on valmistautumassa kesän kisoihin Pajulahdessa. Viime vuonna Helander sai palkintokaappiinsa muun muassa kultaa SM-maastojuoksukisoista 19-vuotiaitten sarjasta. Juoksu vei voiton Tiina Lamminaho – Vaikka tein lopullisen päätöksen lajivalinnasta keväällä, olin miettinyt sitä pitemmän aikaa ja päätökseen vaikutti moni asia. Uljaksen elämänmeno on hieman roisimpaa kuin edellisessä kirjassa onhan kyseessä rehellinen kuvaus murrosikäisten poikien touhuista mattamustine Ladoineen ja siitä, kun ”tikanpojat yrittävät päästä koloon”. Toisaalta Uljaksen lapsuudenkodin tunnelmat ovat edellisestä kirjasta keventyneet, sillä Uljaksen isä on jättänyt viinanjuonnin. Ehkä nuoruudenkaverit voivat löytää itsensä rivien välistä. Pieniä häivähdyksiä ja yhtymäkohtia Petäjäveteenkin voi halutessaan löytää. Koskisen luomat henkilöt ovat syvät ja todentuntuiset, vaikkei liikaa selitetäkään. Koskinen ammentaa teksteihinsä myös omia ja ystäviensä muistoja, sattumuksia ja piirteitä sieltä täältä. Kirjassa on muutama uusikin hahmo ja toisaalta tuttuja tyyppejä edellisestä kirjasta. Hän on itsekin avioeroperheen poika, jonka Helmimummo kasvatti
Ja nyt niitä löytyy ihan naapuristakin, kun pääsee ratsastamaan Mariannen hevosilla. Jumpissa olemme lasten kanssa käyneet Kintauden koululla, sieltä on löytynyt ainakin tytöille aika hyvin Marianne Tamminen käy tällä hetkellä Jyväskylässä töissä, mutta haaveilee työskentelystä kotonaan; suunnitelmissa on perustaa oma yritys ja tarjota hevosavusteista toimintaa. Lapsilla kaverit lähellä Silloin, kun Eine ja Timo Rautasaari muuttivat Liisalanperälle, maisemat olivat paljon metsäisemmät. Jos tänne haluaa jotain, se on itse tehtävä, Vestola sanoo. – Postipaketit seikkailevat välillä pitkiä matkoja edes takaisin. Täältä löytyi sopivan iso tontti ja hyvät naapurit. Tammisen hevosaitauksessa käyskentelevät norjanvuonohevoset Riepu ja Lenni sekä shetlanninponi Tykki. – Se on kyllä tosi kiva, että täällä asuu lapsiperheitä. – Täältä löytyi mukava, iso tontti, johon oli varaa. – Täällä oli vanhaa metsää joka puolella, nyt maisemat ovat avartuneet. Asuimme ennen Palokassa, ja sieltä meni työmatkaan saman verran aikaa kuin täältä, Tamminen toteaa. – Me muutimme tänne, kun tämä mökki sattui olemaan myynnissä. – Nyt väki on vaihtunut, taloja on myyty ja uusiakin taloja on tehty. Harrastukset naapurista Yksi syy, miksi Rautasaaret ovat viihtyneet Liisalanperällä, on se, että siellä Eine Rautasaari pystyy tekemään hyvin työtään, eli moottorisahaveistoksia. Kriteerit saavat olla millaiset tahansa, sillä nehän ovat henkilökohtaiset. – Tämä on myös tarpeeksi lähellä Jyväskylää, työmatka ei ole liian pitkä. Kunnanrajan ja Kuohun läheisyys on tuonut myös yhden haittapuolen. Nyt menemme Liisalanperälle, Eine ja Timo Rautasaaren luo. Valokuitu Liisalanperälle saatiin kuutisen vuotta sitten, mutta paljon muuta asukkaat ovat tehneet talkoilla itse. Sivu 5 Nro 16 21.4.2021 TIINA LAMMINAHO EINE RAUTASAARI Riittävästi tilaa myös työlle ja eläimille Tiina Lamminaho Pettuveen paras paikka -juttusarjassa esittelemme petäjävetisille tärkeitä paikkoja. Emme olisi muuttaneet millekään tuhannen neliön tontille. Meidän lapsilla oli kavereita lähellä, ja hoitopaikat. – Onneksi saimme valokuidun, toimiva nettiyhteys on todella tärkeä. Meillä on Kuohun postinumero, mutta Kuohulla ei ole enää postia, kun Kuohun kauppa lopetti, joten paketit menevät milloin minnekin. – Täällä en häiritse naapureita, ainakaan toivottavasti. Jos joku olisi suhtautunut kielteisesti, olisimme jatkaneet tontin etsimistä, Marianne Tamminen kertoo. tekemistä. Liisalanperällä Eine Rautasaarella on tilaa tehdä moottorisahaveistoksiaan. Tässä asui ainakin kolme perhepäivähoitajaa ihan lähistöllä, Rautasaaret kertovat. Lapsiakin Liisalanperällä on edelleen. Kun muuttaa maalle, pitää olla maaseutua, Vestola sanoo. Se on täällä plussaa, että marjamaat ovat lähellä, Eine Rautasaari toteaa. Meillä on hevosia, joten kyselin ennen ostopäätöksen tekoa kaikilta naapureilta, mitä he tykkäävät siitä. Tehtävänä on myös vinkata seuraava haastateltava niin annetaan jutun kiertää vapaasti minne vain. Antti Vestolalla on yhteensä toistasataa mehiläispesää.. Tässä ihan naapurustossa on neljä taloa, joissa kaikissa on lapsia, ja Rautasaarien lapsenlapsetkin käyvät välillä täällä, Marianne Tamminen toteaa. Ja marjamaatkin ovat parantuneet, kun marjat saavat valoa. Pettuve en Pettuve en paras paras paikka paikka Myös Antti Vestola kertoo perheensä etsineen tonttia muualtakin. Timo ja Eine Rautasaari ovat asuneet Liisalanperällä vuodesta 1984 lähtien. Tässähän on myös Kuohu ja Vesanka lähellä, sieltäkin voi valita harrastuksia. – Kunnalta on turha odottaa tänne mitään, mutta se oli kyllä tiedossakin, kun muutimme. – Tievalot teimme, ettei lasten tarvitse ihan pimeässä odottaa koulukyytiä, ja samoin talkoilla kunnostimme tiehaaraa, Rautasaaret ja Vestola kertovat. Aivan vailla naapureita Rautasaaretkaan eivät joutuneet kauaa asumaan. Meillä on kyllä maailman kivoimmat naapurit, Eine Rautasaari sanoo. – Eikä sekään haittaa, vaikka palvelut ovat vähän kauempana, sekin oli tiedossa muuttaessa. Rautasaaret ovat asuneet Liisalanperällä jo 36 vuotta. Periaatteessa niiden kai pitäisi mennä Voionmaankadun R-kioskiin Jyväskylään, mutta on niitä haettu Tikkalastakin, Vestola naurahtaa. Valokuitu oli kallis, mutta silloin, kun liityimme siihen, täällä oli todella huonot langattomat yhteydet, Timo Rautasaari toteaa. – Etsimme tonttia aika kauan. Asukkaat eivät ole vähentyneet. Tässä ei ollut silloin viemäriä eikä vesijohtoa, vuosien varrella olemme remontoineet paljon ja rakentaneet ulkorakennuksia. – Vuoden parin päästä siitä, kun olimme muuttaneet, lähistölle tuli useita uusia taloja, kun kunta myi tontteja Liisalantien toiselta puolelta. Antti Vestola muutti perheineen naapuriin yhdeksän vuotta sitten ja toiset naapurit, Tammiset, ovat asuneet Liisalanperällä reilun vuoden
Mopopajalle saa tuoda kunnostettavaksi myös ruohonleikkureita ja polkupyöriä. SK SUVI KALLIOINEN Marko Kuukkanen, Eero Kuukkanen, Seeti Karjalainen ja Mika Moilanen ottivat heti uuden työkaluvaunun haltuun. Toivoisin tietysti, että sitä soitettaisiin. Vaunu ostettiin Standard Linesta, sillä Leijonat halusivat tukea samalla paikallista toimijaa. Minulla piti olla viime kesänä jokunen duokeikka konnevetisen Aki Hytösen kanssa, mutta nekin peruuntuivat. – Yhtään keikkaa meillä ei ole ollut yli vuoteen. Harjoittelua keikkoja odotellessa Vaikka keikkoja ei korona-aikaan ole ollut, harjoittelevat Birgit Ohra-aho ja Soundset säännöllisesti. Mopopajan vetäjiltä kysyttiin, mitä pajalle toivotaan ja hankinta tehtiin toiveita kuunnellen. Juttu jatkuu etusivulta. Sivu 6 Nro 16 21.4.2021 Uusi radiosingle ja ehkä lisääkin uutta Tiina Lamminaho Birgit Ohra-aholta ilmestyi maaliskuussa uusi radiosingle, joka on jo hieman soinutkin radiossa ja kerännyt YouTubessa ihan mukavasti kuuntelijoita. Laulaminen on ollut Birgit Ohra-aholle aina harrastus, jo lapsena hän kävi isänsä Jukka Ohraahon kanssa keikoilla. Kannet kultaiset -kappaleen on säveltänyt Arto Grönstrand, sanoittanut Rikhard Palm ja sovittanut Teppo Seppänen. – Se on aika perusiskelmää, melodialtaan kaunis, sanoitukseltaan positiivinen, erittäin tanssittava kappale. Koronatalven aikana mopopajalla on kokoontunut enintään 10 henkeä kerralla ja iltoja on pidetty kaksi viikossa. Onneksi tämä on minulle vain harrastus; tilanne ei ole hälyttävä, koska elanto tulee päivätyöstä. Keski-Suomen Elykeskus on myös tehnyt lausuntopyyntöjä, suurelta osin samoille tahoille kuin kuntakin. Odotan ensimmäistä keikkaa innolla, on se sitten kesällä tai syksyllä tai vasta talvella. Mopopajan yhteyteen on suunnitteilla kaikille avoin äijäpaja, jolle voisi saada tilat viereisestä hallista. Lauluääntäkin on pidettävä yllä, Ohraaho toteaa. Vapaaehtoisina vetäjinä ovat nyt olleet Sami Karttu, Matti Heinänen, Matti Kettunen ja Pentti Survo. Ely:lle jättämä lausunto asiaan on: ”Hankkeen maisemavaikutuksien arviointi tulee laatia huolella ja riittävän laadukkaasti sekä mahdollisesti myös esim. Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa Moottorisahakurssilla Pengerjoella 22.4.1965 MARTTI MANTILA SUVI KALLIOINEN. – Meillä olisi Soundsetin kanssa uutta materiaalia, jota Jaakko ja Mikael Lautaoja ovat tehneet. Uutta musiikkia saattaa olla luvassa enemmänkin. Olemme suunnitelleet, että voisimme keikkoja odotellessa ehkä tehdä jonkinlaista äänitettä radiosoittoon, Ohra-aho kertoo. Olisi hienoa, jos pääsisi keikoille kesällä, mutta ei tanssimusiikki pelkästään kesään kuulu. Birgit Ohra-aho ja Soundset ovat tehneet pari levyä, edellinen julkaistiin vuonna 2019, ja sen kappaleiden takaa löytyvät bändissä soittavat Jaakko ja Mikael Lautaoja sekä Raimo Ruoho. Minua viehättää siinä etenkin kaunis melodia, ja jotenkin se tuo tähän aikaan positiivisuutta, Ohra-aho kuvailee uutta kappaletta. Ely-keskukseen tuli lausuntoja limnologi Arja Koistinen mukaan 19 kappaletta eli ei kaikilta niiltä, joilta pyydettiin. 3D-mallinnuskeinoja (virtuaalimallit) käyttäen mm. Lisäksi kunnan hoitamaan kuulemiseen on saatu 14 lausuntoa: Keski-Suomen ELY-keskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä, Ilmatieteen laitokselta, Museovirastolta, Keski-Suomen liitolta, Luonnonvarakeskukselta (Luke), Puolustusvoimilta, Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (Stuve), Traficomilta (Liikenneja viestintävirasto), Ympäristöterveysvalvonnalta, Keuruun kaupungilta, MTK Keski-Suomelta ja Suomen Metsäkeskukselta. – Tanssienjärjestäjät ovat varmaan vielä varovaisia kesän suhteen. Alkuvuosina keikkoja oli paljon, tanssimusiikilla meni hyvin ja tanssipaikkojakin oli enemmän kuin nykyään. – Ensimmäisestä omasta bändikeikastanikin tulee ensi vuoden maaliskuussa 30 vuotta, Birgit Ohra-aho toteaa. – Tapaamme parin viikon välein. Lisäksi tuli kaksi mielipidettä, joissa useita allekirjoittajia. Mutta surulliselta tuntuu kaikkien esiintyvien taiteilijoiden puolesta. Petäjäveden vanhan kirkon takia." Leijonat lahjoittivat työkaluvaunun mopopajalle Petäjäveden Lions Club lahjoitti mopopajalle 400 euron työkaluvaunun työkaluineen. Soitamme keikkasettejä läpi ja opettelemme uusia kappaleita, sillä tavalla saamme pidettyä virettä yllä. BIRGIT OHRA-AHON KUVA-ARKISTO avautumista Birgit Ohraaho odottaa kovasti. Lausuntopyynnöt on lähetetty myös esimerkiksi monelle paikallisille yhdistykselle, kuten Petäjäveden Yrittäjille, Vanhan kirkon hoitokunnalle sekä säätiölle, Petäjäveden Luonnolle, Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulipuistoon on tullut runsaasti lausuntoja Erämiehille, Petäjävesi-Seuralle ja Pengerjoen kyläyhdistykselle. – Ensimmäinen bändini oli Jouko Virtasen yhtye. Koronarajoitusten loppumista ja tanssipaikkojen Petäjävedeltä kotoisin oleva laulaja Birgit Ohra-aho odottaa jo innokkaasti keikoille pääsyä. – Se on lähetetty radiojakeluun, mutta kestänee jonkin aikaa, ennen kuin sitä aletaan soittaa laajemmin. Petäjäveden kunnanhallituksen 12.4. Maaliskuussa häneltä ilmestyi uusi radiosingle
Muista kotitalousvähennys! I. Turpeinen 0400 812106 KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Puh. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 SEPPÄLÄN AUTOHUOLTO KAISTINMÄENTIE 314, KUOHU Määräaikaishuollot, vika-diagnoosit, katsastusremontit, ilmastointihuollot ym. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. 8.30-17.00, muina aikoina sop. kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. Lisätietoja: Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä. www.hierojajuhokivela.fi Aukioloajat: MA suljettu, TI PE 10 17, LA 10 14 Tilaukset sopimuksesta myös muina aikoina. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Jarkko Lappalainen, Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Toiminta jatkuu omatoimisena samalla tavalla kuin viime vuonna. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja voimailujaostosta: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. com. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 050 3011 298 (klo 8–16) Vehkoonranta Oy, Vehkoon jalkahoito JALKAPALLOA Kesä 2021, harkat tekonurmella: MA 18:00 19:30 Aikuisten Jalkapallokoulu, MA 19:00 20:30 Miehet (ja P17), TI 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2009-2011, KE 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 18:00 19:30 Naiset, KE 19:30 21:00 Miehet, TO 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2009-2011, TO 17:00 18:20 Tytöt ja pojat 2006-2008, PE 18:00 19:30 Miehet. Asematie 6. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Tarjotaan vuokralle monipuolista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. KUNTOSALIA JA TALVIUINTIA Kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja avanto-/talviuinnin Uimalassa marraskuusta huhtikuun loppuun. Lisätietoja: Niina Peltola, 050 462 0400, niina.peltola@meiliboxi.fi. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 050 414 5353 Avoinna ark. JUOKSUA, PYÖRÄILYÄ JA SOUTUA Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. ym. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi METSURIPALVELU M. SULKULA Pihaja ongelmapuiden kaato Kantojyrsintää Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Metsuripalvelua ammattitaidolla PYYDÄ TARJOUS! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Sinksi Oy • 040 058 5417 www.sinksi.fi Pamppulantie 2, Petäjävesi tapio.kokkonen@gmail.com ATK-LAITTEET & LAITTEISTOHUOLLOT AMMATTITAIDOLLA HIERONTA JALKOJENHOITO Juho 040 702 7902 Marjo 050 466 2702 Myös koti-, laitosja yrityskäynnit. 020 332 885 Petäjävesi, puh. Ajanvaraukset: Jorma Rönkkö p. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. mukaan. LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit maanantaisin klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 1718.30, naiset maklo 20-21.30 ja pe klo 17-19. SUUNNISTUSTA Kuntorastit alkavat ensi viikolla. Metsänhoitotyöt ammattitaidolla istutukset raivaukset (myös tontit) Metsätalon metsurit Veikko Lamminaho Tommi Lamminaho 044 2199365 045 8928280 • Vintage Paint kalkkimaalit • Young Living jälleenmyyjä • Access Bars ja Raindrop -rentoutushoidot • Jäsenkorjaus www.paalula.fi Tmi Marita Furuholm 040 546 4201 Jaloistasi huolen pitää Jaana Virtanen lähihoitaja, jalkojenhoidon osaamisala Puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh
Seuraavan kerran metsä harvennettiin MHY:n leimaamana alaharvennuksena, joihin leimauksiin suostuttiin vastahakoisesti leimaajien taholta. Kehosi tulee sinua siitä kiittämään. Jos vastaavan terveyshyödyn saisi jollain säännöllisellä rokotuksella, olisivat kaikki jonossa sitä hakemassa, koska kyseessä olisi ihmelääke. laulu vain yli 12-vuotiaille). Olin teillä reilun viikon. Ja kesän odotusta. En edes saa lähestyä työpaikkaani sinä aikana. Kiitos vielä kerran. Haasta mukaan ystäväsi ja tee kävelystä elämäntapa. – Vois hyvinkin löytyä, minäpäs soittelen päivällä pari puhelua omalla puhelimella... Korjauskelpoinenkin käy. Uskon, että iäkkäät olisivat tyytyväisiä nuorten kanssa yhteisistä hetkistä lehden tai kirjan parissa. – Ohoh, kuinkas noin ja miten mahdollista. iäkkäiden ulkoilun nuoren kanssa. Lisää tästä lohkosta "Opetusrastissa 9" osoitteessa kettunenarvo.blogspot.com. Nautitaan upeista kevätkeleistä kävelylenkillä! Aktiivikuntoilija PetPet Kuntoilu: Ihmelääke kaikkien ulottuvilla – Hyvää huomenta, moneltakos meet töihin tänään. Samalla lomakkeella voi hakea sekä lasten ja nuorten perusasteen opetukseen, että aikuisten (yli 20v.) avoimen osaston opetukseen. Kävelyn vastaava on 1-5%. Suomi sai oman rahayksikön markan. Nuoret ovat joutuneet elämään (COVID-19) koronavirusajan, joka on ollut erilainen ja toisille hyvinkin raskasta aikaa. – No, kun työsopimukseeni kirjattiin tiukka ehto, etten saa tehdä mitään työtehtäviä tai käyttää työpaikan koneita kahden seuraavan vuoden aikana. Haettavat instrumentit piano, viulu, sello, kontrabasso, sähköbasso, kitara, sähkökitara, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, käyrätorvi, pasuuna, baritoni, tuuba, rummut sekä laulu (huom. – Huomenta, huomenta, en mee tänään ollenkaan, enkä kahteen seuraavaan vuoteenkaan. Hakijan kotikunta on oltava Keuruu, Multia tai Petäjävesi. – Hyvin tuntuu tehtävänsä hoitavan. Säännöllinen kävely antaa hyvän pohjan kaikelle liikunnalle ja yleisesti koko elämälle. Kuntamme tarjoaa kahden viikon mittaisen kesätyösuhteen 15 -18-vuotiaille. Jos reipas kävely ei ole mielestäsi riittävän tehokasta, ota sauvat mukaan. Helpotusta ei kestänyt kauan, kun tiukka harventamaton metsä vei kasvuvoiman ja alkoi kova hengissäpysymisen taistelu, jolloin puu kasvoi 35 vuodessa vajaan nelhä senttiä paksuutta. Soittimiin ja soitonopetukseen pääsee tutustumaan Keuruun ala-asteen kivikoululla ti 27.4. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.keuruu.fi/ musiikkiopisto tai 040 1784 085 (toimisto). Tällä toimenpiteellä kertoisimme nuorille, että heidän hätä on otettu tosissaan. – Se valvoo, ettei verorahoja käytetä mihinkään turhaan ja hyödyttömään. Jätin tälle lohkolle vielä yhden tällaisen 32 metriä korkean puun muistoksi tuleville sukupolville. Kesätyöllä on suuri merkitys nuoren itsenäisyyden tukemiseen, vastuun ottamiseen sekä työelämätaitojen opetteluun. Tämän johdosta toivoisin, että kunta lisäisi kesätyöpaikkoja nuorille ja työllistämällä heitä mahdollistaisi esim. Tehokkuus nousee 20 prosentilla ja hien saa varmasti pintaan, viimeistään kun suuntaa mäkiseen maastoon. TORSTAISIN JA MAANANTAISIN klo 8-9 Kyläsepän pihassa Kangasniemen Perunaja Vihannes, puh. – Älä hätäile, kyllä pärjätään, kun mulla palkka ja kaikki edut juoksee normaalisti. Lukijan kuva. Kehottaisin kaikkia työnantajia työllistämään ja tukemaan näin oman kunnan nuoria. Tietääkseni kuntia on tuettu valtion toimesta koronatuella ja tuetaan edelleen tänä vuonna. Tavallaan. Hakkuu lisäsi tämän puun kasvua. Kun näiden kauppojen sovittu puumäärä ei täyttynyt, niin ostajayhtiön pomo leimasi lisää harvennusleimikkona tämän puun ympäriltä, niin tämä puu sai kasvutilaa. Välillä tätä puuta painoi jokin vinoon, minkä se korjasi lylykasvulla painumisen suunnasta. Isäni Johannes Kettunen lunasti tämän tilan 1947. Vuonna 1959 pyysi isäni metsään harvennusleimauksia, joita ei suostuttu tekemään, vaan joutui aukkohakkauksiin 10 hehtaarin alalta, joista kertyi 700 kuutiota puuta jolloin suuret tappiot tulivat metsässä. Kyky juosta vaikkapa puolimaratonin vaadittavat 21,1 kilometriä reipasta vauhtia yhtäjaksoisesti, kertoo jotain hapenottokyvystä, lihaskunnosta, elimistön rasituksensietokyvystä ja henkisestä staminasta. 0400 239 548 Keskustelu aamiaispöydässä Olemme kohta kesän kynnyksellä ja itseäni pohdituttaa oman kuntamme nuorten työnsaanti ja lähinnä kesätyöpaikat. – Ohhoh, mikä se semmonen työpaikka oikein on. YLI 70-VUOTIAAT 60-69-VUOTIAAT VAKAVIA PERUSSAIRAUKSIA SAIRASTAVAT YLI 70-VUOTIAAT 60-69-VUOTIAAT VAKAVIA PERUSSAIRAUKSIA SAIRASTAVAT KORONAROKOTUS VKO 16 www.seututk.fi www.seututk.fi Katso ajankohtaisin rokotustilanne: Rokotusvuorossa ovat: Soitamme rokotusvuorossa oleville, joilla ei ole vielä rokotusaikaa, ikäjärjestyksessä vanhimmasta alkaen rokotusajan sopimiseksi. – Jaa, mitäs se niin virallinen firma oikein tekee. – Olis kyllä hienoa, niin ois yhteiset työmatkatkin. Oliskohan siellä töitä mullekin. Suuntaa lenkille aluksi maltilla ja anna elimistölle aikaa sopeutua. Suuret nälkävuodet olivat tulossa 1866-68. Tämä puu poistettiin neljännessä harvennuksessa 2,1 m 3 kokoisena, johon jäi puustoa 244 puuta hehtaarille, 157 kuutiota per hehtaari ja pohjapinta-alaan 14,8 neliömetriä. Reippaan kävelyn hyödyt yksilöja kansanterveydelle ovat kiistattomat. Joskus näihin aikoihin alkoi tämänkin puun nälkävuodet soistuvassa korvessa jota kesti 90 vuotta. Miska Leinonen, SDP kuntavaaliehdokas Nuorten kesätyöpaikat 1860-luku: Suomea hallitsi Venäjän keisari Aleksanteri II. HUOM Koronarajoitteiden takia ehdoton ennakkoilmoittautuminen joko email tiiu.tuominen@ keuruu.fi tai 0400 355 876. Suurelle osalle väestöä elämän mittainen säännöllinen juoksuharrastus ei ole kuitenkaan mahdollista juoksun aiheuttaman suuren nivel-, jänneja lihasrasituksen vuoksi. Hakkuista tuli termi aavistushakkuut, joita tehtiin kiireessä reiluna yläharvennuksena. Tästä alkoi tämän kahdeksan senttiä tyvestä, 5,6 metrin pituisen satavuotiaan 14 litran puun hyvä kasvu vuonna 1946. Kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on nuorelle oma raha, jota kesätyössä saa. Kunta myös antaa tukea yrityksille, jotka työllistävät nuoria kesätyöhön. 044 231 2822 Viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä on hävinnyt pysköintikieltomerkki Verkkalan sillan kupeesta. Sivu 8 Nro 16 21.4.2021 Lukijalta Tarkastettua siemenja ruokaperunaa (10 lajia), karpaloita, Lapin hillaa ym. Tavoittele aluksi kolmea puolen tunnin kävelylenkkiä viikossa ja kuukausien myötä nosta tavoite hitaasti viiteen 30-60 minuutin lenkkiin viikossa, omien mahdollisuuksien puitteissa. Arvo Kettunen Vanhan kuusen tarina Juoksemista pidetään yleisesti hyvän kunnon mittarina. Mistäköhän on Suomessa tultu siihen päätökseen, että puut alkavat kasvaa hitaammin noin 80 vuoden ikäisinä. Mukavaa kesän odotusta kaikille. Hoito oli ensiluokkaista. Metsän kasvu on ihan eri, kun puusto on käyttänyt metsästä ylimääräisen ravinnon, jota on kertynyt liian tiukassa olevaan puustoon erityisesti oksiin ja neulasiin. Sen johdosta pidän erittäin tärkeänä, että kunta näkisi hyvänä kohteena nuorten työllistämisen. – Niin, no... Jos emme tavoita asiakasta ensimmäisellä soitolla, yritämme myöhemmin uudestaan, yhteensä enintään kolme kertaa. Tämän jakson lopussa Suomi joutui sotiin, minkä seurauksena Karjalan väestö siirtyi muualle Suomeen ja Karjalan maansa menettäneitä alettiin asuttaa myös Petäjävedelle. Tämä ihmelääke on kuitenkin meidän kaikkien ulottuvilla, lähimmän ulko-oven takana. Kaikki olette ammattilaisia ja niin ystävällisiä. Voikin kysyä, mikä on kokonaisvaltainen hyöty ihmiselämän aikana siitä, että juoksee kahdesta kymmenen vuotta, verrattuna siihen, että harrastaa reipasta kävelyä säännöllisesti koko elämänsä ajan. Kävely kohottaa kestävyyskuntoa turvallisesti, kehittää erityisesti pakaroiden, reisien ja pohkeiden lihaksia, tekee hyvää nivelille, voi auttaa tukija liikuntaelinvaivoissa, laskee verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja, tehostaa rasvaja sokeriaineenvaihduntaa, auttaa painonhallinnassa, parantaa ruuansulatusta, nostaa mielialaa, parantaa älyllisiä toimintoja esimerkiksi muistia, ehkäisee monia sairauksia esimerkiksi tiettyjä syöpiä, dementiaa ja sokeritautia ja kaiken kukkuraksi parantaa unta. Silloin tämän metsän omistaja hakkuutti metsästään kiireesti ylimääräistä puustoa harsintana luovutuksen pelossa. – Jaa, no kuinkas sitten palkka ja milläs me pärjätään. – Se on valtion tarkastusvirasto. Yleinen konsensus asiasta tuntuu olevan, että kaikille suositellaan säännöllistä reipasta kävelyä ja niille, jotka haluavat ja kykenevät, voivat haastaa itseään juoksun saralla, sen aikaa minkä keho sitä itse kullakin kestää. Mahdollistetaan heille kesätyöllä tai ammattiin opiskeleville harjoituspaikka omassa kunnassa. klo 16-18 välisenä aikana, valitsemallaan 30 min ajalla. Juoksun vammariski on tutkitusti 20-70%. Parhaimmat kiitokset Parhaimmat kiitokset Keuruun sairaalan vuodeosaston henkilökunnalle. Puh. Matti Hakala, Petäjävesi Ostetaan halpa vene (soutuvene, tasaperä tai pulpetti) moottorilla tai ilman. Pauli Kokkonen LÄNTISEN KESKI-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT 2021 Haku musiikkiopiston instrumenttiopetukseen on avoinna nettisivulla 26.4.-9.5. 1900-luvun alussa saapui metsään myrsky, joka ilmeisesti kaatoi puita viereltä, jolloin tuli vähän kasvutilaa, mutta kuusi joutui itsekin myrkyn runtelemaksi, vähän vinoon, minkä korjasi taas toisen puolen lylykasvulla, mikä näkyy kantoleikkaus kuvissa toispuolen tummana kasvuna