Lähinnä turvemailla käytettävän tuhkalannoituksen hintaan ei ole tullut muutoksia, Poikonen kertoo. – Kivennäismailla käytettävissä typpilannoitteissakin perusraaka-aine on maakaasu, kyllä tällä varmasti on vaikutuksia ensi kesän lannoituksiin. – Esimerkiksi juurikäävän torjuntaan käytetyn kantokäsittelyaineen hinta on viisinkertaistunut. vuosikerta Nro 122022 Keskiviikkona maaliskuun 23. – Polttoainekustannusten nousu on nostanut korjuuja kuljetuskustannuksia. – Metsänomistajien kannalta tilanne on hyvä, Venäjän-tuonnin loppuminen lisää puun menekkiä. Kilpailutuksella varmistaa parhaan hinnan, ja myös parhaan katkonnan eli sen, kuinka iso osuus puusta menee tukiksi ja kuinka iso osuus kuitupuuksi, Poikonen sanoo. Vaikutuksia nykytilanteella on myös lannoitteisiin. Korjuupuolella polttoaineen osuus on noin neljäsosa moton ja ajokoneen kustannusrakenteesta, kaukokuljetuspuolella osuus on tietenkin vielä reilusti isompi, Poikonen sanoo. – Venäjän-tuonnin loppuminen on lisännyt kysyntää, ja vaikka lakko UPM:llä jatkuu, myös UPM ilmoitti, että kuitupuukuljetukset alkavat. Monenlaisia vaikutuksia Maailmantilanne vaikuttaa puukauppapuolellakin moneen asiaan. – Mutta nyt metsänomistajilla on mahdollisuuksia hakata energiapuuta enemmänkin; nyt jos koskaan kannattaa laittaa metsät kuntoon. Nyt ei pidä leimikkoa myydä sokeasti, vaan se kannattaa kilpailuttaa. Yritys haluaa ilmeisesti tässä tilanteessa nyt varmistaa markkinaosuutensa kotimaisesta puusta, Poikonen kertoo. Nyt monille lämpölaitoksille on tullut hätä käteen, kun ei saa turvetta eikä tuontihaketta, johtaja Eero Poikonen MHY Keski-Suomesta toteaa. Metsänomistajille maksettavan kantohinnan osuus on ollut aika pieni, vaikka metsäteollisuusyritykset tekevätkin ennätystuloksia. – Energiapuun hyvä kysyntä on tähän asti johtunut turpeen alasajosta. – Energiapuuta pitää kuivattaa yhden kesän yli, eli nyt hakatut saadaan käyttöön vasta ensi talveksi. – Eniten Venäjältä tuotua haketta on käytetty Itäja Kaakkois-Suomessa, täällä on poltettu enimmäkseen paikallista haketta. Poikosen mukaan polttoaine ei ole ainoa, jonka hinta on noussut. On toki sellaisiakin tuotteita, joihin vaaditaan nimenomaan koivukuitua, Poikonen sanoo. Poikonen toivoo, että metsänomistajat myös osaavat tilanteen hyödyntää. Se on ureaa, jonka perusraaka-aine on maakaasu, ja tällä hetkellä sitä ei edes tahdo saada. Itä-Suomessa hakkeesta alkaa olla jo pulaa, meiltäkin sitä kyseltiin Imatralta asti, Poikonen kertoo ja toteaa, ettei hakepulaa ole ihan yksinkertaista ratkaista saman tien. Siinäkin mielessä se on hieman ongelmallinen artikkeli, että se sitoo pääomia, kun sitä pitää seisottaa tien varressa, Poikonen toteaa. Onneksi olemme saaneet asiakkailta lisähintaa puusta, sahoillakin tilanne on ymmärretty. – Kantokäsittely pitäisi tehdä kesän ajan hakkuissa, noin toukokuusta marraskuuhun. Turpeen alasajo on jo lisännyt energiapuun kysyntää, nyt Venäjän-tuonnin loppuminen lisää sitä entisestään.. – Venäläisen koivukuidun korvaaminen kokonaan kotimaisella koivukuidulla voi olla hankalaa, mutta uskon, että sellutehtaissa pystytään käyttämään myös havukuitua koivukuidun sijasta. – MHY Keski-Suomen korjuupalvelussa meillä on autokuljetusten hinnat valtaosin kytketty kustannusindeksiin, ja nyt olemme lähteneet korottamaan myös korjuutaksoja, ettei kustannusten nousu kaadu kokonaan korjuuja kuljetusyrittäjien niskaan. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa TIINA LAMMINAHO Puumarkkinoilla kysyntää Tiina Lamminaho Venäjän-tuonnin loppuminen näkyy Suomen puukaupassa, eniten Venäjältä on tuotu haketta ja koivukuitua. Sivu 1 Nro 12 23.3.2022 61. Kilpailutus tärkeää Venäjältä tuodun koivukuidun Poikonen uskoo korvautuvan ainakin osittain kotimaisella havukuidulla. Tällä hetkellä puusta siis on kysyntää. Maakaasupohjaista ainetta tarvittaisiin myös dieselin lisäaineena rekoissa, Poikonen kertoo. – Yritykset ovat aika hyvin pitäneet puoliaan hintojen suhteen. Toivottavasti myös kantohintaa saataisiin tässä tilanteessa hilattua ylöspäin. UPM:n lakon takia kuitupuutoimitukset UPM:lle ovat seisoneet. Tiedän, että ministeriössä keskustellaan siitä, mitä tehdään, jos ainetta ei kerta kaikkiaan saada
Tämä oli niin vahva uni, ettei se unohdu koskaan. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Iltapalaa, sauna ja kuulumisia. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 27.3. Siihen Valdeveli vastasi: ”Ensiksi olemme matkustelleet ympäri Eurooppaa. klo 18 Musiikkiopiston oppilasmatinea Petäjäveden kirkossa. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. 29:11) Jumalalla ON KAIKKI langat käsissään. 9.3.2022 Petäjävesi Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Anita Hautasella, Kummuntie 559. klo 14. To 31.3. Laskeutumisesta ei meinannut tulla mitään. Venäjällä toimivassa pienessä luterilaisessa kirkossa pyritään auttamaan kaikkia, kansallisuuksista ja poliittisista vakaumuksista riippumatta sillä evankeliumi kuuluu kaikille. Sekoita ensin piimä kulhossa ruokasoodan kanssa, lisää loput ainekset ja viimeisenä sipulisilppu. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kiittäen ja kaivaten Helky ja Keijo Tuuli, Joni ja Leia sisarukset perheineen Rakkaamme Sirkka Maria HÄKLI Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Sirkka siunataan haudan lepoon Petäjäveden siunauskappelissa 2.4. Anna hetken levätä ja paista sitten pienet lettuset. Suomen kuuluisin unenselittelijä kommentoi eräällä kurssilla tikapuu-untani: ”Kyllä sinä tyttö taivaassa kävit.” Voihan sen noinkin ajatella, sanon minä. Levikki noin 1600 kpl. Ke 30.3. Isä alkoi sitten kyselemään kuulumisia: ”Mitä te olette täällä tehneet”, hän kysäisi ensin. 3.5.1926 Ruovesi k. Valde-setä jatkoi profetiaansa: ”Meidän aika on limittäin teidän ajan kanssa. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Pelotti ihan hirveästi niin, että hiki ihan virtasi. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Puhuttajana Kalevi Rautjoki. Siihen aikaan näin vastaavia usein. o.s. klo 10 Perhemessu Petäjäveden kirkossa. Koronaan tuntuu nyt sairastuvan todella moni; toisilla oireet jäävät tukkoiseen oloon, kun taas toisilla tauti koettelee enemmän. Sivu 2 Nro 12 23.3.2022 Nro 12 23.3.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. klo 18 alkaen Miesten ilta Petäjälahdessa. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Puhuu Ari Torro. Viimeksi tavatessamme hän oli ollut hyvin sairas. Klo 15 Rauhanyhdistyksen alueseurat Petäjäveden kirkossa. Koronanyrkki muistuttaa, että pitkäaikaishoitolaitoksissa olevien potilaiden riski kuolla koronaan on suuri ja siksi jokaisen siellä olevan henkilön täytyy tiedostaa vastuunsa. Mitat poutapilvien lomassa eivät todellakaan tarkoita huonekorkeutta. Aloimme kiivetä niitä pitkin. Ti 29.3. Sanoin isälle, etten tule tänne enää ikinä niin, että pitää lähteä takaisin. 050 366 7691 tai 0400 644 899. Vai liekö oikeampi sanoa, ettei muistoja muista reissuista ole. Ihmettelin, kuinka hän noin sulavasti liikkui. Olin muutenkin ihan paniikissa kammoineni. 4 dl piimää, 1,5 tl ruokasooda, 2 kananmunaa, 1 tl suolaa, 4-5 dl vehnäjauhoja, iso nippu kevätsipulia hienonnettuna. Hän ei tee virheitä! Yhdessä syöminen on tärkeä kaikissa kulttuureissa ja letut on tärkeä osa slaavilaista keittiötä. fi Asiakaspalvelu toimii pääosin puhelimitse tai sähköpostilla; toimisto avoinna perjantaisin kello 9-12, muutoin sovittaessa. Ja miten hänen kävikään. Pian näinkin edessämme harmaat tikapuut, jotka kohosivat korkeuteen. Tasanteelle kiivettyämme näin lattialla siskonpedin, josta Anni-täti ketterästi kiepsahti ylös meidät nähdessään. PRIJATNAVA APETITA eli hyvää ruokahalua! Rauhaa rukoillen Liliann "Sinä valon lasta kannoit, oi Maria! Meille esikuvan annoit, oi Maria! " (Virrestä 937) s. FREE Rauhaa ja lettuja Muistatte varmaan sen tilanteen, kun Jeesus käveli veden päällä ja Pietarikin halusi kokeilla samaa. Kevätsipuli on Venäjällä (ja oletan että Ukrainassakin) suosittu vihannes. Se tapahtui niin kuin tulommekin, tikapuita myöten. Sen päätöksen olen pitänyt. Valdella tuntui olevan usein asiaa ennen, kun sai vaimon mukaansa matkoilleen. alv 10%): Maarit Nurminen Viikon Viikon pakina pakina w w w. He olivat joitakin vuosia aikaisemmin muuttaneet toisiin taajuuksiin. – Synti on erottanut ihmiset sinusta ja toisistaan, mutta Kristuksessa meillä on toivo ja rauha, kirjoitti Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev rukouksessaan rauhan puolesta. Kyllähän tikapuita pitkin taivaaseen kiipeää helpostikin, mutta takaisin tulo ei ole helppoa ollenkaan. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Meistä jokaisella on omia ”myrskyjä” ja uutiset idästä horjuttavat lisää sisäistä rauhaamme. klo 11.00. Tikapuutkaan eivät ehkä ole kätevin kulkupeli taivaaseen. Tällaisina aikoina meidän on erityisen vahvasti pidettävä katse Jeesuksessa. Niitä on ruohon juuressa, kielen kannassa ja monessa muussa paikassa. Puh. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. Kaikissa Petäjäveden seurakunnan tilaisuuksissa on maskisuositus. Puristin puolapuista kaikin voimin. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus Kintauden nuorisoseurantalolla. Kastettu: Selma Ester Silvennoinen Arvoisat asiakkaamme! Petäjävesi-lehden painoaikataulun muutoksesta johtuen toivomme ilmoitusja muun aineiston toimistoon maanantaisin kello 12 mennessä! Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisessa tartuntatautien torjunnan johtoryhmässä todettiin maanantaina, että KeskiSuomen sairaanhoitopiirin alueella, kuten koko Suomessa, on tällä hetkellä paljon koronavirusepidemioita nimenomaan pitkäaikaishoitolaitoksissa. Tässä ohje sipulilettujen tekemiseen. Tarjoile kermaviilin kanssa tai syö sellaisenaan. Turvaetäisyydet on syytä muistaa edelleenkin.. Tämän vuoksi erityisesti Kulkutauti ei hellitä pitkäaikaishoitolaitoksissa työskentelevien ja siellä vierailevien on huolehdittava erityisen huolella maskien käytöstä, hyvästä käsihygieniasta ja mahdollisuuksien mukaan myös turvaetäisyyksistä. “Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Tuntui ihmeelliselle, etten tuntenut korkeanpaikan kammoani, vaikka olimme ohittaneet pari kerrostasannetta ja kolmas jo näkyi yläpuolellamme. Te ette vaan huomaa niitä.” Pian tuli takaisin lähdön aika. Enää ei ole kahta Berliiniä,” Se tuntui siihen aikaan utopistiselta, mutta emme vastaankaan väittäneet. Hän vain kertoi olevansa nyt ihan terve. Raittila Su 27.3. Meidän ajan kelloja on teidän ajassa paljon. Tikapuut taivaaseen Suunnittelin kymmeniä vuosia sitten isän kanssa matkaa tapaamaan hänen veljeään ja tämän vaimoa
Samalla, kun verkkoa siirretään maan alle, siihen lisätään automaatiota, jolla esimerkiksi pystytään syöttämään sähköä eri kautta, yksikönpäällikkö Jukka Laakso Elenialta kertoo. – Ensin on maakaapeloitu taajamat, ja sitten on edetty sähköasemilta sinne, missä vaikutukset ovat isoimmat, Laakso selvittää. Petäjäveden Osuuspankki lahjoittaa Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanhan kirkon yhteyteen suunnitellun Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakentamiseen 10 000 euroa. Energiaviraston muutettua sääntöjä kesken valvontajakson jouduimme kuitenkin muuttamaan investointiohjelmaamme ja tämän vuoden investointirahoista putosi pois 40 miljoonaa euroa. – Kuohu – Humalaperä -alueella kaapelointi on käynnissä, se saadaan tehtyä loppukesään mennessä. Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen toteutuminen edellyttää yhteensä noin 143 500 euron lahjoitusten keräämistä yksityisiltä lahjoittajilta ja yrityksiltä. Kuva on Tapio Kokkosen paikallislehden kuva-arkistoista digitoima. Maakaapelointi jatkuu toki sen jälkeenkin, mutta siihen asti kohteiden järjestys on nyt selvillä. Ensi vuoden investointeja ei ole vielä lyöty lukkoon, Laakso selvittää. Paasonen kertoi, että kesän aikana vesijohtoverkostoon vaihdetaan muun muassa runkoventtiileitä. Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen on suunnitellut arkkitehti Mikki Ristola AOR Arkkitehdit -suunnittelutoimistosta. Loput 75 prosenttia rakentamisen rahoituksesta säätiö hakee ELY-keskukselta yleishyödyllisenä toimijana. -Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen vuosina 2017-2019 teettämän tutkimuksen mukaan Petäjäveden vanha kirkko tuo lähialueelleen 830 184 euron tulovaikutuksen ja 8 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. – Suunnitelmat on tehty vuoteen 2026 asti. Järjestykseen vaikuttaa tietenkin myös vanhojen ilmajohtojen uusimistarve, ei ainoastaan pyrkimys estää sähkökatkoja. Säiden ääri-ilmiöt aiheuttavat edelleen ilmajohdoille vikoja, mutta sähkökatkosta kärsimään joutuvien asiakkaiden määrä putoaa säävarman sähköverkon rakentamisen edetessä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan maailmanperintökeskuksen rakentaminen aloitetaan vuoden 2022 aikana ja rakennus vihitään käyttöön vuonna 2023. Kintaus – Kiveläntie -alueella on käynnissä maastosuunnittelu, sinnekin maakaapeli saadaan tämän vuoden aikana, kaapelia on tarkoitus vetää 30 kilometriä, puistomuuntamoita alueelle tulee 16. Elenian sähköverkon maakaapelointi etenee Petäjävedelläkin. -Olemme iloisia voidessamme tukea maailmanperintökeskusta, jonka toteutuessa KeskiSuomessa kävijät voivat kokea maailmanperintökohteet ympärivuotisesti, Petäjäveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo sanoo. Tällä hetkellä siellä on käytössä puolet uudesta verkosta, kesään mennessä se saadaan kokonaan käyttöön, Laakso kertoo. Vanhat ilmajohdot puretaan sieltä syksyllä. Paikka oli erittäin haasteellinen. Korona-aika on rajoittanut keskisuomalaista matkailua, joten Petäjävedelle suunniteltu rakennusinvestointi tuo paikallisesti kaivatun positiivisen tuulahduksen. -Vesi alkoi nousta pintaan ja valui muun muassa läheisen omakotitalon pihaan, Mika Paasonen vesilaitokselta kertoi. -Itse korjauksen tekemiseen aika riitti, mutta sen jälkeen linjojen aukaisu vaatii vielä oman aikansa ja työnsä. Paasonen kertoo, että vesilaitoksella varauduttiin kohtuullisen pitkään vesikatkoon ja asukkaita informoitiin kunnan Facebook-sivulla. Laakson mukaan Elenialla on tavoitteena maakaapeloida 75 prosenttia sähköverkostaan, tällä hetkellä siitä on maakaapeloitu reilu puolet. Osuuspankin lahjoitus on ensimmäinen julkistettu lahjoitus maailmanperintökeskukselle. Putkirikko paikannettiin viikonloppuna Vesilaitosta työllistänyt putkirikkojahti päättyi viikonloppuna, kun vuotokohta paikannettiin Matkailutien ja Nousutien risteysalueelle. – Urriantien alue olisi ollut hyvä saada maakaapeloitua jo tänä vuonna. Vuotokohta on nyt korjattu. Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa 23.9.1966 kuviin ikuistui Tarja Asunnan lemmikkikettu Pohkalassa. Säävarman sähköverkon rakentaminen Eleniassa aloitettiin jo vuonna 2009. – Sähkötie – Pengerjoki -kohteen piti valmistua jo viime vuoden puolella, mutta se viivästyi. Tällä hetkellä Petäjäveden vanha kirkko on avoinna matkailijoille lähinnä kesällä. Vesisulkuja jouduttiin myös tekemäään aiottua laajemmalle alueelle, koska osa sulkuventtiileistä ei pitänyt riittävästi. Kun sähkö saadaan kulkemaan maakaapelia pitkin, puretaan vanhat ilmajohdot pois Ympärivuotista keskisuomalaista matkailua tukeva Keski-Suomen maailmanperintökeskus -hanke etenee. Elenialla on sähköverkkoa kuuden maakunnan alueella yhteensä 75 500 kilometriä. Summa on noin 25 prosenttia arvioiduista rakennuskustannuksista. Jussilanperä – Metsäkulma -alueella vanhojen ilmajohtojen purku on menossa, siellä maakaapelia vedettiin 25 kilometriä ja puistomuuntamoita tehtiin 13 kappaletta. Maa-aines sortui ja täytyi tehdä suuret kaivannot, jotta vuotokohta päästiin turvallisesti korjaamaan. – Urriantien alueella meidän piti vetää 28 kilometriä maakaapelia tämän vuoden aikana ja ensi vuonna oli tarkoitus tehdä pari projektia Petäjäveden pohjoisosissa, Töysänperä – Väisäsperä -alueella sekä Kulhanjoen alueella. Ympärivuotisen vierailumahdollisuuden myötä näiden lukujen odotetaan kasvavan merkittäväst”, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön kehityspäällikkö Katriina Holm sanoo. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään maakaapelointia Pengerjoella ja Kuohun suunnalla; Sähkötie – Pengerjoki -kohteessa vedetään maakaapelia 30 kilometriä, puistomuuntamoita alueelle tulee 15, Kuohu – Humalaperä -hankkeessa kaapelikilometrejä on 44 ja puistomuuntamoita 19. Se on aiheuttanut paljon katkoja välillisesti, isommalle asiakasmäärälle kuin juuri sillä alueella asuu. Vaikuttavuuden mukaan Laakson mukaan maakaapelointia on tehty tietyssä järjestyksessä, joka auttaa pienentämään sähkökatkoista kärsimään joutuvien asiakkaiden määrää. -Pohdimme parhaillaan, jätetäänkö se nyt näin vai pitäisikö koko linja uusia. -MN TIINA LAMMINAHO. Sivu 3 Nro 12 23.3.2022 Petäjäveden Osuuspankki lahjoittaa 10 000 euroa Keski-Suomen maailmanperintökeskukselle Sähköverkko painuu maan alle Tiina Lamminaho – Petäjävedellä tehdään tänä vuonna aika paljon maakaapelointia, joten vaikutukset alkavat varmasti näkyä
Tämä lähetysompeluseuran tapaaminen on henkireikä ja hyvin odotettu tapahtuma, Ulla Ohra-aho kertoo. – Täällä on aina niin hyviä tarjoamisia, kun täällä on hyviä leipureita. Monet ovat käyneet kauan, mutta uusiakin on tullut mukaan. Niissä on ollut pipojen, sukkien ja lapasten lisäksi jotain muuta vaatetta, leluja, kyniä ja vihkoja sekä hygieniatarvikkeita. Viime viikolla kokoonnuttiin Ulla Ohra-ahon luona. – Suurimmaksi osaksi sitä tehdään kotona, tapaamissa suu heiluu enemmän kuin puikot, naiset naureskelevat. – Viimevuotinen oli pienin, aina tuottoa on tullut yli tuhat euroa, naiset toteavat. Hyvän seuran ja kahvittelun lisäksi lähetysompeluseurassa on tarjolla myös hengen ravintoa; tilaisuus aloitetaan alkuhartaudella, rukouksella ja virsien laulamisella. – Olemme tehneet myös joulupaketteja. Toki käsitöitä syntyi myös korona-aikana, mutta yhdessä tekeminen ja toisten tapaaminen jäivät puuttumaan. Kaikki lähetysompeluseuran kautta lähetystyötä tukevat eivät aina käy tapaamisissakaan. Pirkko Lehtinen on asunut kirkonkylällä jo lähes kuusi vuotta, mutta edelleen hän käy Ylä-Kintaudella lähetysompeluseurassa, Anneli Jäppinenkin käy tapaamisissa Petäjäveden kirkonkylältä, Uuraisten kirkonkylältä taas tulevat Taimi Pienräihä ja Anna-Leena Malmikallio, muitakin kauempaa tulijoita on. Myyjäisissä on myynnissä myös leivonnaisia, neuleita myymme ennakkoonkin, Ulla Ohra-aho kertoo. Mukaan tullaan muualtakin Lähetysompeluseuran tärkeydestä kertoo myös se, että mukaan tullaan kauempaakin. – Täällä on monia, jotka asuvat yksin korven keskellä. Viime joulun aikaan myyjäisten tuotto oli ennakkomyynnin kanssa yhteensä hieman yli tuhat euroa, enimmillään tuottoa on tullut yli 1800 euroa. – Emme me erikseen sovi, mitä kukin tekee. Kummikohteisiin ja lähetystyöhön Naisten taitavissa käsissä syntyy sukkia, lapasia, villapaitoja, pannulappuja, vauvannuttuja ja paljon muuta. – Meillä on sellainen luottamus toisiimme. Taitavissa käsissä syntyy monenlaista. Ihan tarkkaa tietoa iästä ei ole, mutta minä olen ollut nyt mukana yksitoista vuotta, ja koko sen ajan on sanottu, että tämä on lähes satavuotias seura, Ulla Ohraaho naurahtaa. – Tämähän on todella vanha seura. – Meillä on sellaisiakin jäseniä, jotka asuvat muualla, tekevät kotonaan ja lähettävät tuotteet tänne myytäväksi. Ja tietysti kaikki muutkin tekevät myös kotonaan, täällä tapaamisissahan syntyy vain pieni osa, naiset kertovat ja lisäävät vielä, että monesti käy niinkin, että kotona joutuu purkamaan sitä, mitä tapaamisessa on kutonut. Lähetysompeluseuran tapaamisia on joka toinen viikko, ne kiertävät lähetysompeluseuralaisten kodeissa, kulloinenkin emäntä vastaa kahvitarjoilusta ja kahvirahalla ostetaan lankoja tai kartutetaan kummikohteisiin menevää kassaa. Mikään pakko leipominen ei kuitenkaan ole, korppupussikin käy hyvin, naiset selvittävät herkuista notkuvan kahvipöydän äärellä. Jokainen tekee sellaista kuin haluaa, Ulla Ohraaho kertoo. – Aikaisemmin meillä oli huutokauppa, mutta nyt olemme hinnoitelleet tuotteet valmiiksi. Meillä on sovittu yläraja sorttien määrässä, kolmea sorttia enempää ei saa olla. Sivu 4 Nro 12 23.3.2022 Nro 12 23.3.2022 TIINA LAMMINAHO Yhdessä tehden hyvää muille ja itselle Tiina Lamminaho Ylä-Kintauden lähetysompeluseurakin on taas päässyt kokoontumaan koronatauon jälkeen. Aiemmin olemme tehneet joulupaketteja, niin sanottuja kenkälaatikkolahjoja, jotka Patmos Lähetyssäätiö on jakanut lähinnä Romaniassa ja Moldovassa. Leena Kivelä kertoo jatkavansa perinnettä jo kolmannessa sukupolvessa, hänen Ida-mummonsa ja Liisaäitinsä olivat uskollisia ompeluseuralaisia. Viime vuonna laitoimme joulupakettiin sukkia ja lapasia yläkintauslaiselle perheelle, joka menetti kotinsa tulipalossa, ja teimme pehmeitä paketteja myös seurakunnan kautta jaettavaksi. Kyllä meillä on kaikilla huoli toisistamme, Seija Lahtinen sanoo ja kertoo, että lähetysompeluseurassa voi puhua sellaisistakin asioista, joista ei muualla puhuisi. Tapaamisissa on yleensä mukana 13 – 14 henkeä, parhaimmillaan lähes kaksikymmentä. Tuotteet myydään kylätalolla pidettävissä myyjäisissä ennen joulua. Osa rahasta menee seurakunnan lähetystilille, josta tuetaan seurakunnan lähettejä, naiset kertovat. – Eikä täällä tarvitse välttämättä tehdä käsitöitä ollenkaan, mukaan saa tulla muutenkin, Riitta Peltonen sanoo ja toteaa itse enimmäkseen ompelevansa koneella, vaikka tekee käsitöitä myös tapaamisissa. Myyjäisten tuotto menee kummikohteiden ja seurakunnan lähetystyön tukemiseen. – Kyllä tätä odotettiin. – Täällä on niin mukavia ihmisiä, täällä on kiva käydä, toteaa Anneli Jäppinen. – Rukouksissa muistamme niitä, joilla on sairauksia tai muuten vaikeaa. Käsitöillä on kerätty joka vuosi yli tuhat euroa kummikohteiden ja seurakunnan lähetystyön avuksi.. – Meillä on kummikohteet Mauritaniassa ja Tansaniassa, Tansaniassa tuemme etenkin tyttöjen koulutusta, Mauritaniassa lasten koulutusta. Ylä-Kintauden lähetysompeluseurassa on mukana hieman toistakymmentä naista. Täällä tapaa kyläläisiä, nykyään maallakaan ei käydä kylässä ihan muuten vain niin kuin ennen, Eila Nieminen toteaa. Nyt puikot kilisevät taas iloisen puheensorinan säestyksellä
Jumpparyhmä kylälle saatiin 1976, ja siinäkin Seija Lahtinen oli aktiivinen. – Silloin täällä oli jokainen talo asuttu, kaikissa oli karjaa ja lapsia. Siellä meillä oli maalaistalo eläimineen ja elimme maalaiselämää. – Järven takana asuvat olisivat saaneet olla poissa koulusta kelirikkoaikaan, mutta he halusivat kouluun ja kiersivät tien kautta kävellen, matkaa tuli kahdeksan kilometriä. Parasta Ylä-Kintaudella on ollut yhdessä tekeminen, ja ihanat lapset. Asuimme Lahdessa aivan koulun vieressä, Lahtinen kertoo. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen ruvennut arvostamaan lapsia, he ovat niin aitoja. Lahtea pommitettiin paljon. – Nyt minä olen päässyt isomummoksi, pitkään olin ”pikkumummo”, Lahtinen naurahtaa. – Sitten koulu loppui, kun opettajat joutuivat sotaan. Vuonna 1978 kävimme Pirkko Lehtisen kanssa Varalassa kurssin ja Pirkko lähti toiseksi vetäjäksi. Hän houkutteli minutkin mukaan, siitä lähtien olen ollut jäsenenä koko ajan, puheenjohtajanakin kauan, Lahtinen kertoo. Hän rakensi meille tähän koulun viereen oman, rakkaaksi tulleen kodin, johon muutimme elokuussa 1992, Seija Lahtinen kertoo. Sotaa pakoon maalle Seija Lahtinen aloitti itse koulunkäynnin jo kuusivuotiaana. Kuhmoisissa perhe vuokrasi mökin metsän keskeltä, ja Seija kävi kouluakin vähän aikaa. Joka talossa paljon lapsia Opettajaksi Lahtinen opiskeli Heinolan seminaarissa. – Pirkko Lehtinen tuli keittäjäksi koululle ja hän sitä rupesi kyselemään. Olavi minut opetti tanssimaan. Pieneen maalaiskouluun Lahdessa syntynyt ja kasvanut kaupunkilaistyttö oli ihastunut jo vähän yli kymmenvuotiaana, jatkosadan aikaan, kun perhe asui maalla VarsinaisSuomessa. TIINA LAMMINAHO. Opettajaksi halusin jo kouluikäisenä, kun pidin koulunkäynnistä, ja siellä pienessä koulussa päätin, että haluan työskennelläkin pienessä koulussa, Lahtinen kertoo. – Meidät vihittiin koulun puutarhassa, häät oli koululla ja Olavin kotona tanssittiin. – Emme me ensimmäisenä päivänä osanneet vielä pommikoneita pelätä, katsoimme niitä rappusilta. – Osasin lukea ja halusin kovasti kouluun. – Alkuvuosina pidin nuorille raittiusyhdistys Herätteen kerhoa, jossa teimme monenlaista mukavaa ja jossa nuoret saivat tavata toisiaan. Hän varoitti myös, että jos näemme pommikoneita, pitää mennä ojaan, Lahtinen kertoo. Ja tämä kaunis maaseutuluonto, joka minut tänne alun perinkin houkutteli, Lahtinen sanoo. – Kävin siellä pientä maalaiskoulua, jossa oli vain 23 oppilasta. Kyllä minä ne korttiannoksetkin muistan, kaikkea piti jonottaa, ja välillä tavara loppui, ennen kuin oma vuoro tuli. Sivu 5 Nro 12 23.3.2022 Opettajana ja osana kylän elämää Tiina Lamminaho – Kyllä tämä on hyvä kylä asua, ja kyläläiset ovat ottaneet minut omakseen, lauantaina 90 vuotta täyttänyt Seija Lahtinen sanoo ja kertoo muuttaneensa Ylä-Kintaudelle 69 vuotta sitten, nuorena opettajana. Ylämäen koulussa Lahtinen opetti eläkkeelle jäämiseensä saakka, vuoteen 1992, työvuosia kertyi 39. Aviomiehen Seija Lahtinen löysi kilometrin päästä. Raittiusyhdistys kokoontui koululla, ja koulun keittäjä toimi siinä aktiivisesti. Kun talvisota alkoi, Seija Lahtinen oli seitsemänvuotias, ja toisella luokalla koulussa. Opettamisesta pidin, ja kaikesta muustakin kouluun liittyvästä, kuten juhlien järjestämisestä. – Nämä portaat ovat varmasti osaltaan pitäneet minut hyvässä kunnossa, kun kuljen näitä monta kertaa päivässä, Seija Lahtinen toteaa ja kiipeää talonsa yläkertaan. Me lähdimme toisena sotapäivänä maalle, äidinäidin luokse Kuhmoisiin. – Siihen aikaan kylällä oli vilkasta toimintaa ja raittiusyhdistys järjesti monenlaista. – Muistan, kun olin koulussa ja opettaja sanoi, että sota on alkanut, ja käski meidän mennä kotiin. Olavi kuoli seuraavana vuonna, mutta ihanat naapurit ja ystävät ovat auttaneet monessa asiassa. Kouluun tultiin kävellen ja talvella hiihtäen, järven takaa lapset tulivat sulan veden aikaan soutamalla. Pyysimme ja saimme myös lapsille kerho-ohjaajan jumpan ajaksi, joten äidit pääsivät jumppaamaan rauhassa. Ylä-Kintaudelle Lahtinen tuli vuonna 1953. Siellä piti laulaa, piirtää ja kiivetä köysiin ja eri aineiden opettajat kyselivät, oli johtajattaren pitämä haastattelu ja uutuutena psykologinen koe, jossa oli monenlaisia tehtäviä, Lahtinen muistelee. – Kultahäitä ehdimme viettää koululla vuonna 2006. Äiti oli vauvan kanssa kuormaauton kopissa, samoin toinen rouva vauvansa kanssa, mutta me muut olimme aika kankeita kylmästä, kun pääsimme Kuhmoisiin. Lahteahan pommitettiin, ja toisena päivänä menimme metsään, ja sinnekin ammuttiin. Minun Lahdenkouluni oli sotasairaalana ja siihenkin tuli osuma, Lahtinen kertoo. Enimmillään järven takaa tuli veneillä 13 lasta, Lahtinen kertoo. Kylän elämässä mukana Kylän elämään kyläkoulun opettaja osallistui monin tavoin. 1950ja -60 -lukujen vaihteessa kylällä toimi muutaman vuoden myös Petäjäisten alaosasto Yrittävä. – Lapset olivat ihania. Ensin pääsykokeisiin pääsevät valittiin todistusten perusteella, ja sitten kokeita oli neljänä päivänä. Hain tänne, kun täällä oli tarjolla kaunis järvenrantapaikka. – Sinne oli perusteelliset pääsykokeet. Kuorma-auton lavalla matkustimme, meitä oli ainakin kaksi perhettä. Se oli ihan toista kuin Lahden iso koulu. – Jatkosodan aikana olimme vuoden verran Lahdessa, ja sitten muutimme ruokapulan takia vuonna 1942 kolmeksi vuodeksi maalle Varsinais-Suomeen. – Kyllä tämä on rakas paikka minulle. Jumppakerhokin oli ensin raittiusyhdistyksen alainen pari vuotta ja minä vedin sitä. Pariskunta sai kolme lasta, lapsenlapsiakin on kolme, ja nyt jo yksi lapsenlapsenlapsikin. Minusta parasta raittiustyötä oli se, kun pidettiin yhdessä kivaa ilman viinaa. – Jumpan jälkeen pelasimme aina lentopalloa, myöhemmin se on vaihtunut kahvakuulaksi. Kaikki tulivat mukaan raittiusjuhlaankin, olivat sitten yhdistyksen jäseniä tai ei, eikä kenenkään raittiutta kyselty. Samana vuonna kansalaisopisto otti jumpan omaksi piirikseen, Lahtinen kertoo. Lahtinen on asunut lähes koko Ylä-Kintauden aikansa koulunmäellä, neljä vuotta asunto oli puolen kilometrin päässä. Pula-aikahan kesti vielä kauan sodan jälkeenkin. – Kun jäin eläkkeelle, minua pyydettiin heti vetämään Ylä-Kintauden lähetysompeluseuraa, ja sitäkin vedin parikymmentä vuotta, Lahtinen kertoo ja sanoo olevansa edelleen mukana lähetysompeluseuran toiminnassa. – Oli minulla jo kolmattakin sukupolvea oppilaana, Lahtinen toteaa. Halusin nimenomaan maalle, pieneen kouluun, Lahtinen kertoo. Nyt kyläyhdistys on ottanut vastuuta toiminnoista. – Ylämäen koulu oli minun ensimmäinen, ja samalla viimeinen ja ainoa, työpaikkani
Petäjäveden vanha kirkko on Suomen ainut kirkko ,jonka Unescon ”päämaja” on hyväksynyt maailmanperintökohteekseen. Kahdeksan vuoden ajan kunnaneläinlääkärinä Petäjävedellä työskennellyt Mäkelä irtisanoutui työstään ja siirtyi Keuruulle valvontaeläinlääkäriksi. Saatikka sitten opastuskeskus lahjoitusrahoineen. Jatkuvasti tuntui, että on joku pois. Tuulivoimalat voivat olla maisemakuvassa hallitsevia.” Joten näiden Pitkälänvuoren, jopa 70 m korkeampien voimaloiden maiseman hallitsevuus täytyy ulottua vähintäänkin tuon 4-6 km päähän ja ylikin reilusti. Illan soittimia ovat ainakin piano, viulu, sello, alttosaksofoni ja huilu. – Meillä oli pitkään siinä vähän vajetta ja sellaista epävarmuutta. – Teen esimerkiksi kotieutanasioita. Petäjävedelle suunnitellaan 11 jättimäisen tuulivoimalan rakentamista muutaman kilometrin päähän Petäjäveden taajaman asukkaita ja Unescon suojelemaa arvokasta vanhaa kirkkoa. Eläinlääkäri Laura Mäkelän vastaanotto toimii iltaisin ja viikonloppuisin Korpilahdella, Tikkalassa, Mäkelän kodin yhteyteen remontoiduissa klinikkatiloissa. Me kaikki haluamme säilyttää rauhallisen, keskisuomen kauneimman maalaisympäristömme ja Unesco kirkon maailmanperintökohteena tulevaisuudessakin. Tähän tuulivoima-alueeseen on maakuntakaavassa merkitty 22 kpl voimaloita. Ensi vuoden puolella jatkan todennäköisesti pelkästään vain yksityisenä, jolloin voin ottaa potilaita vastaan myös päiväaikaan. 4-6 km etäisyys tuulivoimalasta on ” alue, jonka visuaaliset vaikutukset voivat olla niin merkittäviä ,että ne voivat vaikuttaa maiseman luonteeseen ja laatuun. Päätökseen vaikutti osaltaan myös Jyväskylän seudun kunnallisia eläinlääkäripalveluita jo jonkin aikaa vaivannut eläinlääkäripula. Onko meidän Petäjävetisten tai muiden ,joita tämä asia koskettaa syyt vähäpätöisempiä?. Mutta vielä en sitä virallisesti ole markkinoinut, koska ajattelin pitää avajaisia vasta huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Tällä hetkellä Mäkelän eläinlääkäriklinikan yhteystiedot löytyvät Facebookista. Ensisijaisesti yritän kuitenkin saada näitä toimenpiteitä vastaanotolleni, koska siellä ovat kaikki laitteistot, toteaa Mäkelä. – Klinikka on kyllä jo toiminnassa. Onko Petäjävedellä rohkeutta muuttaa suunnitelmia?. Ikävä kyllä vanhan kirkon Unesco status ei taida kestää edes tuota 11 jättivoimalan tuloa. On turha ajatella ,että puut ja mäet piilottaisivat ne meiltä. 11 pyörivää myllyä onkin 46 pyörivää myllyä haitoista puhumattakaan. Vapaa pääsy. Keuruun pesti kestää näillä näkymin tämän vuoden loppuun saakka. Itse voimalat näkyisivät yli 35 kilometrin päähän suotuisissa olosuhteissa. Meillä olisi tuo 46 myllyn tuulivoima-alue vieressämme jos annamme Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeen toteutua. – Varmaan itsellä tuli vähän sellainen leipiintyminen siihen (kunnaneläinlääkärin) työhön, olin siinä kuitenkin jo sen kahdeksan vuotta ollut. Tämä alue ulottuisi Keuruun puolelta Petäjävedelle Syrjäharjun yli Pengerjoen kylä viereen, nousten sieltä Petäjävesi-Multia tien viertä aina Multialle asti. Sivu 6 Nro 12 23.3.2022 Nro 12 23.3.2022 HANNA MÄKINEN Pitkälänvuoren tuulipuisto Oy on viemässä tuulivoimahankettaan eteenpäin. klo 18 Petäjäveden kirkossa on kuultavissa paikallisten lasten ja nuorten musiikkiesityksiä. Praktiikkansa viralliset avajaiset Mäkelä suunnittelee pitävänsä myöhemmin keväällä. Suosittelemme maskin käyttöä. Samoihin aikoihin avautunee myös klinikan tekeillä oleva verkkosivusto. Asiakaskuntaa kun on jo tullut aika paljon. Leena-kanttori. – Myös yhteisvastaanotoista oli ollut keskustelua jo jonkin aikaa. Olen itse sen verran tällainen maalainen, nauraa Mäkelä. Nämä teollisuusluokan voimalat pyyhkäisisivät 270 m korkeudessa ”tuulivoimapuiston” taivaan massiivisen isoilla lavoillaan, joista jokainen on 90 m pitkä. Päättäjillä ja kuntalaisilla?. Tässä saa vähän vapaammin itse sanella sen työn, mitä tekee, milloin tekee ja miten tekee. Tervetuloa mukaan kannustamaan ja nauttimaan! Paikalla on myös lasten opettajia. Minulla on kuitenkin koko ajan ollut ajatuksena, että haluaisin kokeilla siipiäni yksityisenä eläinlääkärinä. COM/ PITKALANVUOREN-TUULIVOIMAHANKE-UHKAA-PETAJAVEDEN-MAAILMANPERINTOKOHDETTA, aperinen adressi Petäjävesi; Even kukka, talli Furuvatni ja kirjaston aula Matineaa tarjolla Keskiviikkona 30.3. A D R E S S I T. Turvaohjeet: Tulethan paikalle vain terveenä. Laura Mäkelän uraharppauksen taustalla oli monia tekijöitä. Meneillään olevassa keskeneräisessä KeskiSuomen maakuntakaavassa ,joka käsittelee potentiaalisia tuulivoimaalueita Keski-Suomessa ,Pitkälänvuoren alue on merkitty mukaan kartalle tuulivoima-alueena Petäjävedellä. Ei 11 kpl vaan 24 kpl! Lisäksi liki Pitkälänvuoren tuulivoima-alueen viereen on merkattu samaisessa maakuntakaavassa jo suunnitteluvaiheessa oleva Keuruun Penkkisuon tuulivoimaalue. Tervetuloa joukkoomme! Nettiadressi löytyy W W W. Muista Yleisöltä Laura Mäkelän eläinlääkäriklinikka toimii nyt kotona Tikkalassa Hanna Mäkinen Eläinlääkäri Laura Mäkelä vaihtoi helmikuussa työpaikkaa. Päivätyönsä ohella Mäkelä pitää yksityistä eläinlääkäripraktiikkaa iltaisin ja viikonloppuisin kotonaan Tikkalassa. Se kuormitti sen verran, että mä päädyin tällaiseen ratkaisuun. Pitkälänvuoren alueelle suunnitellaan 24 tuulivoimalaa maakuntakaavassa. Toiminta-alueeseen kuuluvat myös lähialueen kylät, kuten Kuohu, Vesanka ja Saukkola. – Yksityisenä eläinlääkärinä toimin näin alkuun vain iltaisin ja viikonloppuisin, koska olen virkaaikaan sidottu Keuruun virkaan. Luvassa paljon hyvää mieltä ja musiikin riemua. – Tämä on minulle parempi ratkaisu. Mä koin sen niin, että mä en ole sellainen yhteisvastaanottoihminen, enkä halua siellä Jyväskylässä myöskään käydä töissä. Ympäristöministeriön laatimassa tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa v.2016 todetaan tätä pienemmille 200 m korkeuksille yltyville tuulivoimaloille seuraavaa. Ja sekin vaikutti, että halusin vähän vapaammin päättää esimerkiksi työajoista, milloin potilaita ottaa: välillä voisi tehdä iltaisin ja viikonloppuisinkin hommia. Hankkeen toimijan hankeselosteessa kerrotaan muun muassa tuulivoimamyllyjen koosta. Petäjäveden ”uunituore” soitinryhmä (2 viulua, 1 huilu, 1 sello) esiintyy ensimmäistä kertaa. Tilaisuuden järjestävät Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto ja seurakunta. Mäkelä tekee myös kotikäyntejä Petäjävesi-Korpilahti akselilla ja lähialueen kylillä. Kotipraktiikalla hoituvat pieneläimet, minkä lisäksi Mäkelä tekee sekä tallikäyntejä että pieneläinten hoitoon liittyviä kotikäyntejä PetäjävesiKorpilahti akselilla. Nyt pitää herätä! Herätä ja lopettaa tämän hankkeen toteutuksen eteenpäin vienti, niin kuin Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnassa otettiin järki käteen ja yksimielisesti keskeytettiin Salolan tuulivoimahanke Korpilahdella ympäristöja maisema-arvojen takia. Me luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry vastustamme Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston rakentamista kaikkien niiden lukuisten yhteydenottajien , huolien tuojien ja adressin allekirjoittaneiden puolesta. Ja jos on useampia eläimiä, niin esimerkiksi rokotuskäynnit ja korvakontrollit ja muut onnistuvat tarvittaessa myös kotikäynteinä
Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. Sivu 7 Nro 12 23.3.2022 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. • Klapien tekoa koneellisesti. (Tilaukset sopimuksen mukaan) Ammattilainen! Varaa tilasi tästä! OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Mikko-Petteri Rusila 010 258 9622 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut ma-ke-pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. OP Petäjävesi Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa.. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON SALIVUOROT (MONARIN SALISSA) TI 17:00 18:00 TYTÖT 2011-2013 TI 18:00 19:00 TYTÖT JA POJAT 2009-2010 TI 19:00 – 20:00 AIKUISFUTIS JA AJPK2 (AVOIN) TI 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) KE 17:00 18:15 TYTÖT JA POJAT 2014/2015 TO 18:30 19:30 POJAT 2011-2013 TO 19:30 – 21:00 MIESTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 18:30 20:00 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) LA 13:00 – 14:00 VUOROVIIKOIN POJAT 2011-2013 JA TYTÖT 2011-2013 SU 13:00 – 15:00 MIESTEN HÖNTSÄFUTIS (AVOIN) SU 15:00 – 16:30 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi TILAA LAHJAKSI vaikkapa ystävälle tutustumisjakso 3 kuukautta hintaan 20 euroa! toimitus@petajavesilehti. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. Asematie 6. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. tai soita 0400 644 899! Puh
klo 13 Osuuspankilla K-S Sydänpiirin Sydämen asialla -hanke jalkautuu kokoukseemme, mukana projektipäällikkö Tuija Kontinen. klo 9–14 Petäjäveden terveysasema: To 31.3. Tavanomaisen keittäjä-vahtimestarin työnsä ohella Sirkka käsikirjoitti ja ohjasi koululaisten näytelmiä. Petäjävesi-Seura ry:n kevätkokous ke 6.4. Perhe asui tuolloin Rongon talon pihapiirissä aittarivin päässä olleessa asunnossa. Esillä sääntömääräiset asiat. Opettajat kokoontuivat sinne, ja satunnainen huoltomieskin saattoi jälkikäteen erikseen mainita, miten mukavaa oli käydä keittolassa kahvilla parantamassa maailmaa. Moni entinen koululainen on muistellut Sirkkaa ja sitä, kuinka keittola tuntui koulussa kuin turvapaikalta. Omia lapsia ja lapsenlapsia Sirkka sai yhden kumpaakin. 18:00 Petäjävedellä Lemettilän tilalla Siltatie 23. 1980-luvun taitteessa Sirkalta julkaistiin kaksi romaania: lastenkodin työntekijän näkökulmasta kerrottu Pää tyynyyn -silmät kiinni (1979) ja maalta kerrostaloon muuttaneen perheen arjen muutoksista kertova Asunto Oy Taistontupa (1981). 6 2 ä ll ä t n e k u li e h r u . Petäjävesi-lehteen Sirkka kirjoitti vuosikausia pakinaa nimeltä Sirkan siritykset. Jotkut heistä pitivät Sirkkaan yhteyttä näihin päiviin asti. Ruovedellä Sirkka tapasi Kannakselta kotoisin olleen Kauko Häklin, jonka kanssa meni naimisiin vuonna 1951. Kirjoittaja on Sirkka Häklin tyttärentytär, Tuuli Koskela. Perheeseen syntyi lopulta kaikkiaan kymmenen lasta. PALVIKASSLER 13,95€/kg. Tarkkaa lukua Sirkan kirjoitustöistä ei vielä tiedetä; jälkeen jäi muun muassa pinoittain näytelmäkäsikirjoituksia ja sivumäärässä mitattuna valtava määrä päiväkirjoja. Samoin Sirkka jäi aikoinaan vahvasti Ruoveden lastenkodin lasten mieleen. Kolmikko liikkui työn perässä asuen usealla eri keskisuomalaisella paikkakunnalla. Kirjoitus oli tuonut palkinnon: 2 kg suklaata. Näytelmiä hän oli kirjoittanut jo vuosia tätä ennenkin. Raittila) syntyi toukokuussa 1926 Vilppulassa Aleksandra Ahon ja Seth Raittilan kolmanneksi lapseksi. Tilaisuuden päätteeksi kevätkokous. Kunnanjohtaja Mikko Latvala on lupautunut tulemaan kokoukseen. Oman talon perhe sai naapurikylästä 1930-luvulla. Kintauden vanhan koulun keittola oli Sirkan aikana yhdenlainen kohtauspaikka. 1960-luvun alussa perhe päätyi Petäjävedelle, kun Sirkka aloitti työt Metsäkulman koulun keittäjä-vahtimestarina. Sisarukset muistivat pienestä asti runoilleensa toisilleen (tosin kuulemma riimittely tapahtui usein myös pilkkalaulujen muodossa.) Osa sisaruksista osoitti myös erityistä paloa piirtämiseen ja maalaamiseen, mutta Sirkan luovuus purkautui ulos sanojen kautta. 1965 Sirkka siirtyi Kintauden koululle töihin ja siellä jatkoikin aina eläköitymiseensä asti. Tämän kirjoituksen kirjoittajan ja kymmenien muiden jälkeläisten onneksi tuomiota ei pantu täytäntöön, ja perhe muodostui. Jonkin etiäisen kautta Sirkka oli jo etukäteen pitänyt voittoaan varmana. Tervetuloa! T O D H II H n u l u o k n ä l y k n o k r i K n e d e v ä j ä t e P . 3 . Petäjävedellä Sirkka toimi myös paikallispolitiikassa kunnanvaltuutettuna. 1940-luvun lopulla hän kävi kurssin Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla ja myöhemmin kehitti kirjoittajantaitoaan useina kesinä kirjoittajakursseilla Oriveden opistossa. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa. Sirkka Häklin muistolle Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa.. Perheeseen syntyi tytär, Helky. 10-vuotiaana Sirkka oli lähettänyt kertomuksen Aamulehden kirjoituskilpailuun. TERVETULOA! Johtokunta TORSTAINA 24.3. Sirkka Häkli kuoli 9.3.2022 Petäjävedellä Petäjäkodissa. PUH. klo 8.30–11 Multian terveysasema: Pe 25.3. Joka tapauksessa kertomuksia ja näytelmäkäsikirjoituksia syntyi koko elämän ajan. Vuosikymmenten varrella toimia oli monenlaisia. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. Näytelmät olivat kuitenkin vain yksi osa Sirkan kirjoitusintohimoa. ROKOTUS: voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat ROKOTUKSET ILMAN AJANVARAUSTA: Keuruun rokotuspiste, Koulutie 7: Ma 28.3. Tulehan mukaan! Erään metsätyömiehen ja torpparin tyttären perheen muodostuminen 1920-luvulla oli suvut ja kyläkunnat jakaneen kansalaissodan jäljiltä hiuskarvan varassa. Sivu 8 Nro 12 23.3.2022 Nro 12 23.3.2022 Seuratoiminta In Memoriam Petäjäveden Luonto ry:n sääntömääräinen vuosikokous sunnuntaina 3.4. 2 1 o l k 2 2 . Sirkka Häkli (os. Sota-aikaan Sirkka työskenteli puolustusvoimain Lylyn varikolla. Julkaisemattomia romaanikäsikirjoituksia Sirkalta jäi useita, mukaan lukien sekä isänsä että äitinsä elämäkerrat. Petäjävesi 11.45-12. Tästä huolimatta mainitun perheen lapsilla oli kipinä kulttuuriin, muun muassa kuvaja sanataiteeseen. 6 2 2 1 o l k : t a j r a S t a j o p / t ö t y T t e e n y t n y s n i m m e h ö y m a j 8 1 2 1 2 ! n a a ti k l a p t a j u t s il l a s o i k k i a K o i v h a k a ll a k i a P ! A S S A M U T H A P A T O P P I H N Ä Ä D H Ä N s u a r a v ä ä S a ij u t si ll a s o a t u u k a v i e ä j ä t s e jr ä J : ä ä t s e jr ä j t o d h ii h o p p i H ,i k k n a p s u u s O n e d e v ä j ä t e P a j a n a k k r o P t e k r a M K y r t e si ä j ä t e P n e d e v ä j ä t e P Petäjävesi – Kintaus Työväenyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN 31.03.2022 klo. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. Pirkanmaalainen syrjäkylä ei ollut helppo lähtökohta lennokkaille unelmille tai suurille tavoitteille. 8-vuotiaaksi asti Sirkan sukunimenä oli äitinsä tyttönimi Aho. Omien sanojensa mukaan hän halusi palavasti olla ”joku” kirjoittamisessa. Käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. Sirkan oma koulutaival oli päättynyt 13-vuotiaana kansakoulun jälkeen. klo 14 Heinähatussa (Karikontie 1). Mainittu metsätyömies pelastui kuolemantuomiolta sodassa vastapuolella olleen oman veljensä myötävaikutuksella. klo 9–11:30 SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi KORONAROKOTUS VKO 12 Kansalliset Seniorit: Ke 30.3. Sodan jälkeen tie vei töihin Ruoveden lastenkotiin lastenhoitajaksi. Sinnikkäästi hän kaiken työnteon ja perhe-elämän ohella kirjoitti öisin ja pyrki saamaan töitään julkaistuksi. Seth-isä oli kansalaissodassa ollut punaisten puolella ja tästä syystä tuomittu sotarikollisena, joka ei saanut naimalupaa ennen kuin niin kutsuttu kansalaisluottamus oli virallisesti palautettu. Kintaudella Sirkka ehti seurata koululaisten elämää yli 20 vuoden ajan. klo 18 Heinähatussa. Hän oli myös pitkään aktiivinen toimija Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiirissä. 3 . JA 2. Sirkka lähti ensi kerran kotoa töihin 8-vuotiaana. Myöhemmin sama työ jatkui kirkonkylän Naiskotiteollisuuskoululla, joka myös kutomakouluna tunnettiin. Sirkkaa ajoi aina voimakas intohimo kirjoittamiseen. n e a k l a 1 1 o l k n e n i m u t u a t ti o m lI ä ll e d e v ä j ä t e P 2 2 2 . Isoisoäitinä hän ehti olla 10 kuukauden ajan