Petäjävesi-lehti 23.07.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koulussa opetettiin tekemään työtä. Keittäjälle kannettiin puita, Ahonen kertoo ja osoittelee paikkoja, missä mitäkin silloin oli. Vanhat presidentti Risto Rytin tervehdyksellä varustetut talkookirjat sekä ystävien ja opettajien täyttämät runovihkot ovat edelleen tallessa. Hän oli ihana opettaja. - Iltaisin olin joskus apuna opettaja Rauha Pulkkiselle ja siivosin. Lapsuus tuntui turvalliselta ja isä ja äiti olivat aina läsnä. Seija Janhonen (o.s. Yksjärvi) aloitti kansakoulun 1948. - Kyllä täällä nyt vuosien jälkeen tuntuu aivan vieraalta, Janhonen miettii. Nro 01 - 04.01.2006 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Sivu 08 Irtonumero 1,50 euroa Nro 30 - 2014 Keskiviikkona heinäkuun 23. Oli uunilämmitys.? Paikalle pääsi sisaruksista myös Taimi Louhelainen Helsingistä. Varainhankitaan osallistuivat oppilaatkin ja mekin keräsimme paljon puolukoita syksyisin. Heikkilä asuu Rautalammilla ja toimii Konneveden Osuuspankin toimitusjohtajana. Ainoastaan koulun entisiä oppilaita tuli nelisenkymmentä ympäri Suomen muistelemaan kouluaikoja ja tapaamaan toisiaan. Vanhan koulurakennuksen puolelle koottuun kansakouluaiheiseen näyttelyyn voi käydä tutustumassa tiistaisin elokuun loppuun saakka. Tupamäeltä eväät elämään - Elettiin kovan kurin aikaa. - Oppilaat keräsivät marjat, sienet ja kävyt. Ei siinä paljon leikkiä ehtinyt. Maija Kypärän sisko on Tupamäen koulun vanhin oppilas, 91-vuotias Sylvi Siltanen, joka kirjoittaa tervehdyksessään: ?Vuosi 1930 menin Tupamäen kouluun alakoulun ensimmäiselle luokalle. Ylä- ja alakoulu olivat eri sisäänkäynnillä. Jatkokoulun aikaan 13-vuotiaana hän asui vanhan koulurakennuksen välikössä ja hoiti opettaja Mäkipään lapsia. - Ei siinä sodan jälkeen lapsuutta ollut, kun oli nuorena otettava vastuuta ja tehtävä työtä. Konginkankaalla asuva Kalevi Ahonen löysi kansakoulunäyttelystä oman ainevihkonsa. Ahonen aloitti koulussa 1958. Myöhemmin syksyllä koulua oli vain joka toinen päivä ja opettajat vaihtuivat paljon. Kaikki näytti vieraalta ja tutulta - Viiden kilometrin koulumatka oli talvisin umpihankea, mutta isä toi joskus hevosella, kuvailee Eeva-Liisa Luoma (o.s. - Aloitin kansakoulun 1939 syksyllä. Erään aamuhartauden jälkeen opettajat Lahnala ja Mäkiaho ilmoittivat, että nyt loppuu koulu, koska Mäkiahon pitää mennä sotaan, Louhelainen muistelee. - Luonnonvara-alan opintoihin Tupamäellä vietetyt kou- SUVI KALLIOINEN luvuodet antoivat hyvän pohjan. Työtä, talkoita - ja sotaa Maija Kypärä (o.s. Kolu) aloitti kansakoulun Tupamäellä 1937. - Oli hirveän kova kuri. Vieressä entisten oppilaiden koulumuisteluja kuuntelee Risto Tupamäki. 1954. Toki aika kultaa aina muistot. Heikkilän oma ura vei luonnonvara-alalle ja siitä myöhemmin yllättäen rahoitusalalle. Alakoulua pidettiin naisopettajan (Elina Karttusen) olohuoneessa. Pulkkisen Rauha ja Aimo Nyyssönen olivat opettajina. - Ei sitä lapsena kuitenkaan ymmärtänyt, eikä pelännyt. - Mittasuhteet ovat muistoissa olleet vain isommat. Lisää sivulla 6. Vanhoja piirustuksia tutkivat veljekset Alpo ja Kalevi Ahonen. Kalevi löysi näyttelystä myös oman aineensa neljänneltä luokalta.. Etenkin sotien jälkeen kansakoululaitoksen kautta rakennettiin yhteiskuntamme vahva perustus ja se on ollut erittäin merkittävä osa suomalaista historiaa, 60-luvulla kansakoulua Tupamäellä käynyt Ari Heikkilä miettii. vuosikerta Tupamäellä muisteltiin kansakouluaikoja ?Mittasuhteet ovat muistoissa isommat? Suvi Kallioinen Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistyksen väki tempaisi viime viikolla Kansakoulupäivän entisellä Tupamäen koululla. Pelkäsin yläkoulun isoja poikia (turhaan). - Koulun toiminta oli aktiivista ja vahvasti omatoimista. päivänä 54. Minä olin kovin arka ja ujo. Lähteenmäki), jonka koulutie alkoi Tupamäellä Ari Heikkilä vieraili vanhassa koulussaan tyttärensä Ellin kanssa. - - Usein elämänvarrella on tullut ihmeteltyä sitä, kuinka yksi opettaja selviytyi yli 40 oppilaasta, kaksi alaluokkaa ja kaksi yläluokkaa samassa luokassa. Tytöt siivosivat ja pojat kantoiValokuvat kirvoittivat monta muistoa ihmisistä ja menneestä. Eeva-Liisa Luoma tuli Lahden liepeiltä, Seija Janhonen Jyväskylästä. Maija Kypärän runokirja kansakouluvuosilta 30-40-luvun taitteesta on ihana muisto. vat puut aamun lämmitykseen. - - Yläkoulun puolella oli miesopettaja (Vilho Mäkinen) ja hänen vaimonsa oli tyttöjen käsityönopettaja. Sen kuitenkin muistan kun sanottiin, ettei pellolla saa hiihtää jos kuuluu lentokoneen ääniä. Sodan vuoksi Louhelainen ei koskaan saanut ensimmäisen luokan todistusta
050 366 7691) toimittaja Hanna Mäkinen (puh. Pelimannien tavoitteena on herkin lauluin ja sävelin tuottaa kuulijalle kauniita mielenliikutuksia. - Katariina Ruuska / VT KATARIINA RUUSKA. Se ei kuitenkaan ollut sitova ja työnantaja määräsi ajankohdan. Aika ja yhteiskunta olivat eri: kaikki niukkaa ja tiukkaa. klo 15 Pihaseurat Toivolan pihalla Alakoskella, Lepistöntie 27. Olen jostakin kotoisin, tästä joukosta olen tullut, tässä olen kasvanut minuksi. Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla ja vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä niitä saatiin maaseudullekin. Tuntuu hyvältä muistaa, että meillä on tuon toisen kanssa ollut lapsena sama elämänpiiri, josta olemme sitten omillemme ponnistaneet. Silti muistoja värittää usein juuri lämpö ja läsnäolo. Musiikkipedagogi Malla Kärkkäinen on johtanut kuoroa vuodesta 2003. Ay-liikkeet, työnantajat ja lainsäätäjät nuijivat nykyistä mallia grillipihvin tapaan 50 vuotta ennen kuin laki neljän viikon kesälomasta saatiin www.petajavesi.net www.facebook.com/petajavesilehti Lehden irtonumeromyynti: hintaan 1,50e (sis. Nro 30 - 23.07.2014 Sivu 02 Pääkirjoitus: Tässä joukossa kasvoin minuksi Jokaisella meillä on jossain silmäkulman liepeillä se ikioma piirre, josta meidät tunnistaa aina, vauvasta vaariin. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Kamarikuoro Sonore. Kamarikuoro Sonoren toiminta käynnistyi helmikuussa 1991 SONORE/LEHDISTÖKUVA Äänekoskella Pasi Vuotin johdolla. Asematie 6, Petäjävesi Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. Tervetuloa! olivat tuolloin kaikilla aloilla pienet ja monet tekivätkin lomapäivinä muita hommia elättääkseen perheensä. Oppivelvollisuuslaki säädettiin kuitenkin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1921. 3kk 25e Tilausasiat: puh. Ohjelma 10 ?. Lähetystoimikunnan kahvio. Kastettu: Jami Heikki Johannes Savolainen, Justus Johannes Reina ja Luukas Artturi Rohula. Avioliittoon vihitty: Eija Kaarina Wasenius ja Toni Jussi Oskari Pohjola. Kuollut: Lahja Kaarina Messala, 70 v ja Viljo Antti Rossi, 67 v. Suutarintie 5, Petäjävesi Su 27.07. klo 10 Messu vanhassa kirkossa / SO, MÖ. Ke 30.7. 030 39778 (arkisin klo 8-18), tilaajapalvelu@yap.fi Lehden näköisversio osoitteessa www.lehtiluukku.net hintaan 1,50e (sis. Kansakoulun kasvatit muistavat kouluvuotensa ja lapsuutensa varsin eri tavoin kuin myöhempi sukupolvi. Kiitos päättäville elimille, että etanan sarvet näyttävät meille kaikille vuorollaan kuukauden ajaksi poutaa. Rantojen riippukeinuissa voimme kukin vuorollamme levähtää arjen hektisestä otteesta onnellisena etanana suojaavan sinitaivaskotilon suojissa - ja kuunnella kuusikon käen kukkuvan poutaa. - Markku Koskinen Levyllä soivat laulut ovat kuuluneet myös kotimaassa ja kotiseudulla pidettyjen konserttien ohjelmistoon. Sävellykset esitetään pääasiassa suomenkielisin sanoin - murrepiirteitä kaihtamatta. S o n o re t a r k o i t t a a musiikkiterminä soinnukkaasti. Se on oleellista. - Suvi Kallioinen BAPTISTISEURAKUNTA www.petajavedenseurakunta.fi petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Anna avoin, altis mieli, minne tahdot, kuljeta.? (Virrestä 544) Ritva-Sofia Linnun rakusavinäyttely avoinna ke-su klo 14-19 vanhalla seurakuntatalolla heinäkuun loppuun asti. Matkusteluun ja "sandaalit rantahietikolle" -fiilistelyyn ei ollut varaa. Olemme astuneet pitkän askeleen 1920-luvulta tähän päivään. alv 24%) Sanomalehtien Liiton jäsen valmiiksi nautittavaksi. Ajatelkaa, jos tänäkin päivänä laahustaisimme etanan tavoin arjen harmaassa sateessa. Tarjoilua kirkko-osuuden jälkeen Lemettilässä. Su 27.7. Ohjelma 10 ?. Kun näkee vanhoja lapsuudenystäviä tai koulukavereita, he näyttävät edelleen jotenkin tutuilta ja omilta, vaikka ikä on häivyttänyt lapsenpiirteet. Petäjävedellä on bongattu vanhoja ystäviä luokkakokouksissa ja rippikoulutapaamisissa, ja viime viikolla myös Tupamäen kansakoulupäivässä. Vertailun maku menestyksen suhteen ei juuri ole maistunut, kun on ollut yhteinen into muistella menneitä, niitä viattomia ja siloposkisia vuosia. Asematie 8, Petäjävesi Avoinna: ma - la klo 7-22 ja su 10-22 Laulaen vaellan Kamarikuoro Sonore esiintyy Petäjäveden vanhassa kirkossa ensi viikon keskiviikkona kello 18 alkaen. Muistiyhdistyksen kahvio. Pe 25.7. Nykyinen kesälomalaki täytti viime vuonna 80vuotta. Kamarikuoro Sonore tähtää omintakeiseen sointiin, jota levyä äänitettäessä tuki taidokkaasti pianisti Tuomo Mustonen. Painava kotilo selässämme ilman lomaa. Joko kävit katsomassa? Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Kuokkalan Pelimannit & Konsta Jylhän hengellinen musiikki. Kuoro esittää kesäisessä konsertissaan lauluja matkan varrelta. Kamarikuoro Sonore esittää sekä hengellistä että maallista sävelmistöä. Kuoron uudella Laulaen vaellan -levyllä nämä musiikkilajit sulautuvat ja limittyvät toisiinsa. Keväällä 2014 julkaistu levy on kuoron kolmas. Se on kokoelma niistä teoksista, joita kuoro esitti keväällä 2013 Yhdysvaltoihin suuntautuneella konserttikiertueella. Kuoron saama lämmin vastaanotto kannusti taltioimaan ohjelmiston. Myös aiemmin kertyneet myönteiset kokemukset konserttimatkoista Pohjois-Saksaan ja Viroon vaikuttivat taustalla. Viikon pakina: Rantojen riippukeinut 1920-luvulla oli mahdollista pitää viikon mittainen kesäloma. Uutta virttä laulaa sydän -konsertin ohjelmisto koostuu Konsta Jylhän hengellisestä musiikista. Konsertin juontajana toimii Yle Radio 1:n pääkuuluttaja Timo Teräsvuori. Kuokkalan Pelimannit esittää laulaen ja soittaen kansanomaista hengellistä musiikkia. Viime aikoina Kuokkalan Pelimanneja on koskettanut erityisesti juuri Konsta Jylhän hengelliset sävelmät. Pelimannien joukkoon kuuluu varttuneita musiikin harrastajia ja am- mattilaisia, mutta myös nuoria taitavia soittajia on mukana. Kirkoissa Kuokkalan Pelimannit ovat olleet mukana lukuisissa kansanmusiikki- ja kansan- laulumessuissa. alv 24%): K-Market Porkkana os. 014 854 240) toimitus@petajavesi.net, etunimi.sukunimi@toimitus.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Palkat - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 - Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry ISSN: 2242-2463 Ilmestyminen: keskiviikkoisin, 2046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. klo 15 Jaakonpäivätapahtuma koko perheelle vanhalla kirkolla / Jaakko Kirkonrotta, Hilarius-Hiiri, Taikuri Hölynpöly, SO, MÖ. Laulajat ovat Äänekoskelta ja lähikunnista. Levyn äänitykset tehtiin syystuulen tuivertaessa, pöllön ihmetellessä lehdettömän koivun lat- vassa, maakotkan liidellessä taivaan sinessä. Matkalainen, istahdapa kesäisenä iltana vanhan kirkon penkkiin ja vaella laulujen mukana taivaalta maankamaralle; tanssahdellen, kiittäen, rakastaen ja rukoillen, koko elämänkirjon kokien. - Sonore / VT Uutta virttä laulaa sydän Kuokkalan Pelimannit konsertoivat tänään keskiviikkona Petäjäveden vanhassa kirkossa iltakuudelta
- Unescon maailmanperintökohteeksi julistamisen myötä sen arvo sitten vihdoin ymmärrettiin, Könönen miettii. Puolen vuoden kirjoitusprosessin myötä myös kirjoittajan oma arvostus Petäjäveden vanhaa kirkkoa kohtaan on noussut. Historiaa tallentava kirja on kuitenkin ennen kaik- HANNA MÄKINEN Tietokirjailija-toimittaja Janne Könönen sukelsi vanhan kirkon vaiheisiin ja tuore teos ilmestyy elokuussa. (2011). Tässä tietokirjailija ja toimittaja Könösen kokoamassa kirjassa erityistä on juuri kirkon uudemman historian kuvaus. - Kirja painottuu aikaan, kun uusi kirkko valmistui 1800-luvun lopulla ja vanha kirkko jätettiin ikään kuin heitteille, Könönen luonnehtii. - Kirjaa tehdessä paljastuikin mielenkiintoinen tarina, ei vain kirkon rappeutumisesta ja sen pelastamisesta, vaan niistä henkilöistä, jotka yrittivät saada ihmiset ymmärtämään kirkon todellisen arvon. - Suomi valikoitui matkakohteeksi tyttären ehdotuksesta, Yves Houben kertoo. Nro 30 - 23.07.2014 Sivu 03 250-vuotias vanha kirkko juhlii Kaunokirjallisen historiikin keskiössä tarina Suvi Kallioinen Työn alla on Petäjäveden vanhan kirkon historiikki 250-juhlavuoden kunniaksi. - Strzykowski kirjoitti sanomalehti Huvudstadsbladetiin, että kirkko vetää vertoja jopa Rooman ja Pariisin arkkitehtuurille. Könösen edellinen ?Kolmannen valtakunnan vieraat? -kirja käsitteli Suomea ja Hitlerin Saksaa. Erityisesti perhettä kiehtoo Suomen luonto ja kulttuuri. He päättivät poiketa vanhalla kirkolla huomattuaan sen olevan Unesco-kohde. Kirkolta he jatkavat matkaa Jyväskylään ja Alvar Aalto -museoon. Houben vertailee vanhaa kirkkoa ja Hattulan keskiaikaista Pyhän Ristin kirkkoa, jonka tiiliseiniä koristavat suuret seinämaalaukset. Tarina on tärkein. saarnastuolia kannattelevan Kristoforoksen, joka on korostettu pyhimys erityisesti katolisuudessa, ja ihmettelevät miksi se on täällä kirkossa. Vaikka on oppaan tehtävä jakaa tietoa kirkosta, kääntyy rooli välillä vastakkaiseksi. - Täällä pääsee olemaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja jakamaan tietoa kirkosta, Harju kertoo. Pidän tästä enemmän, Houben lisää.. - Monesti vierailijat opettavat paljon meillekin, Kaisu Venäläinen huomauttaa. Josefiina Harjun mielestä on kiva kuulla ihmisten omia tarinoita kirkosta. - Eräs yli yhdeksänkymppinen vierailija kertoi käyneensä kirkossa leikkimässä siihen aikaan kun kirkko oli poissa käytöstä. Välillä kirkossa vierailee arkkitehtiopiskelijoita tai hirsirakentamisen asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa esimerkiksi rakennustyylistä hyvin yksityiskohtaisesti. Tämän vuoden tammi-toukokuussa oli jopa 1 500 kävijää, kun edellisvuonna vastaava määrä oli noin 900. Vieraat opettavat - Ulkomailta tulevat kävijät kiinnittävät huomiota usein kirkon koristeluihin ja värityksiin, Josefiina Harju kertoo. - Oppaana ei vain anna tietoa, vaan myös oppii uutta muilta, Harju toteaa. Harju aloittaa syksyllä opinnot kauppakorkeakoulussa, mutta kokee hyötyvänsä oppaan työssä saamistaan tiedoistaan. - Yleistietämys historiasta on hyvä lisä, eikä ainakaan ole mistään pois. Vanhan kirkon opas oppii uutta Vilma Talasjärvi Vanhan kirkon kesäoppaat ovat tänä vuonna Kaisu Venäläinen ja Josefiina Harju. Jyväskyläläinen Kaisu Venäläinen, vastavalmistunut historianopettaja, on kirkolla oppana ensimmäistä kertaa. Joskus turistit tunnistavat piirteitä eri tyylisuunnista, esimerkiksi gotiikasta, ja huomaavat tuttuja piirteitä kotimaidensa rakennustyyleistä. Harjun mukaan monet kävijät tunnistavat myös Kaisu Venäläinen ja Josefiina Harju nauttivat kesätyöstään vanhalla kirkolla. Belgialaisia kirkolla Maanantaina kirkkoa kävi ihastelemassa nelihenkinen perhe Belgiasta. Yves Houben, Nikita Hendrickx sekä pariskunnan lapset Eva ja Tom Houben viipyvät Suomessa kolme viikkoa. Historiallisia teoksia kirjoittaessaan Könönen painottaa luettavuutta ja tarinan merkitystä. kea luettava, eikä liian raskas historian kuvaus. - Historian faktat ovat toki paikallaan, mutta kokonaisuutta voisi luonnehtia proosaksi, kuten kirkkoherra Seppo Ojalakin sitä kuvaili. Se aiheutti siihen aikaan suurta polemiikkia, mutta avasi keskustelun. Toinen varhaisista kirkon arvon tunnistajista oli suomalaisuustaistelija Heikki Klemetti, joka myöhemmin osoitti helsinkiläisten taidehistorioitsijoiden näkemyksen vastaisesti, että keskisuomalainen mies, Jaakko Klemetinpoika Leppänen, on piirtänyt ja suunnitellun kirkon. Myöhemmin 50-luvulla arvostettu taidehistorioitsija Lars Pettersson taas kirjoitti Petäjäveden vanhan kirkon säilymisen puolesta. Kirja kertookin paitsi kirkosta, niin myös ihmisistä, jotka taistelivat vanhan kirkon arvon ja säilyttämisen puolesta. Tarina ja ihminen kiinnostavat Yksi merkittävimmistä vanhan kirkon puolestapuhujista oli itävaltalainen taidehistorioitsija Josef Strzykowski, joka 1920-luvulla Petäjävedellä vieraillessaan hämmästyi, kuinka hieno kirkko täällä oli. Kiinnostus kirkkoa kohtaan on lisääntynyt vuoden aikana, sillä kesäkuun kävijöitä oli 260 enemmän kuin viime vuonna. Kirjoittaja FM Janne Könösen tekstit ja kirjaan valittu kuvitus ovat parhaillaan taittajan pöydällä, ja elokuun aikana kirja saadaan myyntiin. Nousu heitteiltä arvostetuksi Vanhan kirkon säätiön tilaama teos käsittelee vanhan kirkon historiaa uuden kirkon valmistumisesta lähtien, 1800-luvun lopulta, aina maailmanperintökohteeksi valitsemiseen saakka - eli koko 1900-luvun historian. Viimeksi vanhan kirkon historiaa on tallennettu kansiin muun muassa Jussi Jäppisen ja Heli-Maija Voutilaisen teoksessa ?Taivaspyörylä ja muita löytöjä. - Vanha kirkko on täysin erilainen, luonnollisempi. - Tämä on mukava kesätyöpaikka: saa puhua kieliä ihmisten kanssa ja olla keskellä kesäistä Suomen luontoa, Venäläinen iloitsee. Petäjävedeltä kotoisin oleva Josefiina Harju on myös tyytyväinen työhönsä, ja onkin oppaana jo toista kesää. Työssä tulee myös pidettyä yllä kielitaitoa. - Englanti ja saksa ovat kielistä tärkeimmät, mutta myös ruotsia ja vähän venäjää on tullut käytettyä. Harjun mukaan vieraita käy paljon Saksasta ja muista Euroopan maista. Kesäkuussa vanhalla kirkolla kävi noin 2 300 VILMA TALASJÄRVI vierailijaa 31 eri maasta. Kävijöistä noin neljäsosa oli ulkomailta
Hiihto ja suunnistus ovat olleet aina miehen omia lempilajeja. Soanjärvi oli ollut jo aikaisemmissa kotikunnissaan aktiivinen urheiluseuramies. Karjalaisten puheenjohtajana Soanjärvi oli myös monta vuotta. Petäjäveden kunnanhallituksessa Soanjärvi istui kymmenen kautta, valtuustossa kaksi. - SK Kääntöpaikkaraha ei kelvannut Niemelän yksityistiekunta päätti vuosikokouksessaan 27.5. - VT Aarne Soanjärvi 90 vuotta ?Luunikin ovat petäjäiset? Suvi Kallioinen Petäjäveden Petäjäisten ainoaksi kunniapuheenjohtajaksi nimetty Aarne Soanjärvi täyttää 90 vuotta 3. - Minä olen Petäjäisiä kymmenen vuotta vanhempi, mies veistelee. - Tulen aina olemaan petäjäinen. Sodan jälkeen Soanjärvi muutti perheineen Konnevedelle, jossa perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät. Perheeseen kuuluu viisi lasta ja Aarne-papalla on jo seitsemän lastenlasta. Petäjävedelle perhe muutti muutaman mutkan kautta vuonna 1968, kun Soanjärvi sai täältä piiripäällikön paikan Keski-Suomen Valolta. Perheen koti oli pitkään vanhan kirkon lähellä niin sanotussa Valon talossa, myöhemmin Litmassa. Petäjävedellä asuu per- Urheilu matkassa läpi elämän Petäjäveden Petäjäisten puheenjohtajana Aarne Soanjärvi toimi kymmenisen vuotta vuodesta 1971 lähtien. Kyseisillä yksityisteillä koululaisia kuljetetaan 1,8 tonnia painavalla pienoisbussilla, eikä tiekunta ole ottanut yksiköinnissä erikseen huomioon koulukuljetusten lisäpainoarvoa. Koulukuljetukset aiheutuvat Jyväskylän kaupungin puolella asuvien lasten koulunkäynnistä Petäjäveden kunnan puolella. - Samoja asioita ne kuitenkin oli kuin nykyäänkin: talous oli silloinkin kireällä ja uusia työpaikkoja yritettiin saada kuntaan. Urheilu ei katso ikää Naisystävän kanssa jaetaan arki Tikkakoskella, mutta Soanjärvi tuntee Petäjävettä ja Konnevettä kohtaan ?edelleen tiettyjä sympatioita?. Urheilua ei tarvitse lopettaa vanhanakaan. Viimeksi viime viikolla Soanjärvi osallistui FIN5:n suunnistusviikolle Kainuussa. Lisäksi tiehoitokunnalla ei ole maanomistajien lupaa rakentaa kääntöpaikkaa Sammaleen risteykseen. Kunnanhallitus esitti valtuustolle 12.5., että kunta rakentaa aikaisemman suunnitelman mukaisesti Liisalantien/Petäjäahontien levikkeen, jonka rakentamiseksi myönnetään tekniselle lautakunnalle 25.000 euron lisämääräraha. Hiihtosuunnistuksessa on tullut SM-mitalit, Soanjärvi luonnehtii. - Suunnistuksessa kiehtoo metsässä kulkeminen. - Petäjäiset on yleisseura, jossa ei puheenjohtajan pitäisi itse olla harrastaja, ettei tule lajirakkautta ja toiset jää silloin vähemmälle, Soanjärvi arvioi. - Minun aikaani Petäjäisissä oli melkoisia maajoukkuetason urheilijoita, kuten hiihtosuunnistaja Raija Nieminen, Taisto Björkman ja Pekka Pitkänen. olla ottamatta vastaan kunnanvaltuuston 19.5. Vuonna 1963 syntyneen mieskuskin epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen. Nro 30 - 23.07.2014 Sivu 04 Käyttömaksua ei myönnetty Lepomäki-Heinämäki -yksityistiekunta esitti keväällä Petäjäveden kunnalle maksettavaksi koulukuljetusten osalta yksiköt. - En minä kuitenkaan ollut sen alan ihmisiä, Soanjärvi miettii. Vaikka lapset kävisivät Jyväskylän kaupungin kouluissa, olisi koulukuljetusten aiheuttama rasite yksityistielle sama, koska tien vaikutuspiirissä ei ole muita perheitä, joista lapsia käy koulussa. Petäjävedellä yhteistyö alkoi, kun silloinen puheenjohtaja Antti Autio kutsui Soanjärven kahville. Soanjärvelle tehtiin AARNE SOANJÄRVEN ARKISTO Petäjäisten puheenjohtajana toimiminen oli joskus myös melko yksinäistä puuhaa. Reitti kilpailutetaan uudestaan pienemmällä kuljetuskalustolla. Koulujen alkamiseen mennessä ei siis tulla rakentamaan levikettä tai kääntöpaikkaa. Sivistyslautakunta kokoontuu seuraavan kerran elokuussa 28.8. - Sain silloin uuden elämän, hän miettii. - Hiihtämään olen oppinut ennen kuin kävelemään. - Liikun joka päivä, mutta kyllä iän myötä alkaa laiskistuakin. Petäjäveden Petäjäisten 80-vuotisjuhlaa vietetään elokuussa ja Soanjärvikin pyrkii pääsemään mukaan. - SK Eläkepäivillään Aarne Soanjärvi muutti ?puolivallattomana leskimiehenä. - KeskiSuomen Valo perustettiin sotien jälkeen sähköistämään maaseutu ja työn kautta talot ja ihmiset tulivat tutuiksi suurelta alalta, ei vain Petäjävedeltä. Yli 30 vuoden aikana Petäjävesi muuttui paljon. Eläkkeelle Soanjärvi jäi 1989, minkä jälkeen Keski-Suomen Valo myytiin ja paikallisia työpaikkoja vähennettiin. Petäjäisten kokouksessa mukana puheenjohtaja Aarne Soanjärvi oikealla edessä ja Naisvoimistelijoissakin aktiivisesti mukana ollut vaimo Aino Soanjärvi. Aarne Soanjärvi toimi myös Petäjäveden Sotaveteraanien puheenjohtajana ja silloin saatiin koottua matrikkeli Sakari Isosompin kanssa, mistä Soanjärvi on erityisen iloinen. Erkki Kotamäki taas oli seuran työmyyrä. Nuoriso-ohjaaja Keijo Loisa oli käytännössä Petäjäisten toiminnanjohtaja. - Kolme hyväksyttyä tulosta kävelin läpi, hän hymyilee. Tämä kunnan myöntämä avustus pitää sisällään myös muun muassa koulukuljetusten liikennesuoritteen aiheuttamat rasitteet. Vanhoilla kotikonnuillaan Soanjärvi on käynyt vuosittain, mutta paikalla ei ole enää mitään jäljellä. Ja Erkki Lampinen oli aina mukana. Kunnan murheet samat edelleen Oikaisu SM-taontojen palkinnot lahjoittivat Kyläsepän Rauta ja Oy Petäjäveden Metalli Ab. Petäjäveden Energia Oy ei sponsoroinut palkintoja, mutta oli yksi kilpailun ja Takomarkkinoiden tukijoista. SUVI KALLIOINEN heensä kanssa edelleen Marja-tytär ja lapsuudenkodissaan Kari-poika. Soanjärvi valmistui 50-luvulla sähköteknikoksi ja teki päivälleen 40 vuoden uran maaseudun sähkölaitoksissa. myöntämää 2.500 euron suuruista avustusta kääntöpaikan rakentamiseksi. Päätöksen perusteluina tiehoitokunta esitti, ettei kääntöpaikan rakentaminen talkoilla ole mahdollista, koska rakentamisen kustannukset koostuvat pääosin maa-aineksesta ja konetyöstä, joiden hintaan talkootyöllä ei juuri olisi vaikutusta. vuonna 2000 Tikkakoskelle, mutta käy edelleen Petäjävedellä säännöllisesti tapaamassa ystäviään ja on Petäjäveden Sotaveteraanien jäsen. ohitusleikkaus 90-luvulla. - Joissain asioissa olin yksinäinen puurtaja, Soanjärvi miettii. Promilleissa rattiin Maanantai-iltapäivänä valtatie 23:lla poliisi puhallutti henkilöauton kuljettajalta 0,78 promillen lukemat. Koulussa käyvät lapset asuvat yksityistien puolivälissä ja näin liikennesuorite tulisi olemaan suuntaansa sama. Kunta ei kuitenkaan huomioi tien käyttömaksuja takautuvasti: tekninen lautakunta päätti, ettei kunta maksa yksityistiekunnalle koulukuljetuksesta erikseen yksikkömaksua. Perusteluina todetaan, että tieosakkaat ovat velvollisia itse vastaamaan omalla kustannuksellaan yksityistien rakentamisesta ja myös sen kunnossapidosta. Kustannusten kattamiseksi peritään tiemaksuja, jotka jaetaan tieosakkaiden kesken kiinteistöjen liikennetarpeiden perusteella tieyksiköiden mukaan. Petäjäveden kunta maksaa kuitenkin vuosittain kunnossapitoavustusta niille tiekunnille, jotka ovat jättäneet hakemuksen määräpäivään mennessä. Nyt ikämiehissä suunnistuksen SM-tasoa. Soanjärvi oli kisan toiseksi vanhin osanottaja ikämiessarjassa. Minun luunikin ovat petäjäiset.. Valtuusto kuitenkin päätti 19.5., että tiekunnalle annetaan 2.500 euron avustus noutopaikan rakentamiseksi. Sivistyslautakunta käsitteli kiireellistä asiaa viimeisimmässä kokouksessaan 3.6., ja päätti, että kyseisen reitin kilpailutus perutaan muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. elokuuta. Soanjärvi asui yli 30 vuoden ajan Petäjävedellä ja vaikutti lukuisissa yhdistyksissä sekä kunnallisessa päätöksenteossa. Koti jäi Karjalaan Aarne Soanjärvi syntyi Laatokan Karjalassa Soanlahdessa. Nuorena miehenä olin jonkinlainen hiihtäjä, kansallista tasoa
Sivu 05 Nro 30 - 23.07.2014 Rippikoululaiset kokoontuivat Vuoden 1964 rippikoululaiset kokoontuivat sunnuntaina yhteiseen tapaamiseen. Valtaosa ammattikorkeaan hakevista on käynyt lukion. Hän vinkkaa, että esimerkiksi juhlamekkoja ja huonekaluja kannattaa tähyillä kirpputoreilta. Mäkelä on lähdössä opiskelemaan Jyväskylään, joten huonekalujen hankkiminen onkin hyvin ajankohtaista. - Päätös hakea pintakäsittelyyn syntyi viikkoa ennen yhteishakua, Anni kertoo. Hän suunnitteli hakua kaupalliselle alalle, mutta käsillä tekeminen tuntui silloin kuitenkin oikeammalta valinnalta. Vastavalmistunut maalari kokee koulutuksestaan olevan paljon hyötyä omassa elämässä. Kirppareilta löytyy Annin mukaan paljon hyvää tavaraa. Mäkelä huomasi pääsykokeissa kokeen olevan vaikea, vaikka oli ammattikoulussa käynyt lisäkursseja matematiikasta ja harjoitellut koetta varten paljon. Hyväksymiskirje kuitenkin kolahti postiluukusta. - Saa tehdä kovasti töitä, että pääsee, mutta jos vaan haluaa niin pääsee kyllä. Anni kertoo lähtevänsä opiskeluihin iloisin mielin. Luvan kanssa myös yhden katutason asunnon yhteyteen olisi mahdollista tehdä oma patio aidalla. Alun perin Pohjanmaalta kotoisin olevalla perheyhtiöllä on muitakin vastaavanlaisia uudistuskohteita. Petäjäveden ydinkeskustassa sijaitsevan kiinteistön ehdottomat edut ovat Huhtasen mielestä sen hyvä sijainti lähellä palveluja. Remontin valmistumisajankohtaa Huhtanen ei vielä osaa sanoa tarkasti. Rippivirsi 512 ?Jo varhain Herra annoit, meill. Maalaustyö on kuitenkin hyvin fyysistä, ja Mäkelä halusi kouluttautua vähän korkeammalle. - Raksapuoli kiinnosti, joten otin selvää eri vaihtoehdoista. Mutta oli joitakin, jotka eivät osanneet, ja heidät pistettiin naapurikylään kinkereille kuulusteltavaksi. Hännisellä oli apunaan myös teologi, joka ei kuitenkaan saanut pidettyä kuria. Sinilevän tunnistaa vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina vedessä. - Uskon, että myös paikalliset pitävät siitä, että talosta saadaan edustavan näköinen myös julkisivultaan niin, ettei se ota enää niin pahasti silmään, Huhtanen arvioi. Tontti on iso ja sekin on tarkoitus laittaa myöhemmin kuntoon. - Teemme pikkuhiljaa sitä mukaan kun on tilillä rahaa. - VT. Ennen rippikoulua piti käydä kinkereillä kuulusteltavana: jos osasi, pääsi rippikouluun. Vettä, jossa on sinilevää ei tulisi käyttää sauna- tai pesuvetenä eikä siinä tulisi uida. Rippikoulua veti kirkkoherra Pentti Hänninen sekä kanttori Petäjävetisen Anni Mäkelän viikonloppuisella pihakirppiksellä riitti kävijöitä hyvin, vaikka sateiden takia oli välillä hiljaisempaa. - Myynnissä on tavaraa laidasta laitaan: vaatteita, astioita ja kodintarvikkeita, Anni luettelee. Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18-64-vuotiailta valtion kalastuksenhoitomaksu. Lisätietoa kalastusluvista www.mmm.fi. Huhtanen Capital Oy osti rakennuksen marraskuussa ja siitä lähtien talossa on käynyt kuhina. Asuntoja ei kuitenkaan myydä ennen kuin remontti on täysin valmistunut. osan iäisen. Hänen suosikkikirpputoreihinsa lukeutuvat Jyväskylän Kirrin kirpputori Silinteri ja Sepän aukion kirppis. - Yritän suosia kierrätystä, ja sitä että käytetään tavaraa mahdollisimman pitkään. Toimitusjohtaja Juha-Matti Huhtanen kertoo, että remontin valmistuttua rakennukseen saadaan kaikkiaan 14 asuinhuoneistoa vuokrattavaksi, mutta tarpeen mukaan myös myyntiin. 50-luvulla rakennetussa kiinteistössä on kaikkiaan 530 neliötä. - SK Sinilevää tavallista vähemmän Sinilevän määrä on Keski-Suomen vesistöissä vähentynyt heinäkuun alusta, ja levää on ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. Noin kolmekymmentä oli paikalla - aina Itävallasta, Saksasta ja Ruotsistakin asti. Tapaaminen alkoi Maila Pirkkalaisen ja Aira Kivelän vetämällä messulla vanhassa kirkossa ja jatkui yhteisellä muisteluhetkellä seurakuntakodilla. Hän aloittaa syksyllä rakennustekniikan opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Mäkelä valmistui keväällä maalariksi käytyään pintakäsittelyalan pe- SUVI KALLIOINEN SAARA RAUTAKORPI Vuoden 1964 rippikoululaisia vanhalla kirkolla. Myös Seppo Ojala, Petäjäveden nykyinen pappi, haluttiin tapaamiseen mukaan. Henry Nieminen. - Kaikkea mitä on kertynyt eikä tarvitse enää. Anni itse käy kirpputoreilla melko usein. Takapihalle on suunniteltu grillauspaikkaa talon asukkaiden yhteiseen käyttöön, kunhan rakennuslupa saadaan. Seinät tehdään valkoisiksi, sokkelit harmaiksi, rännit ja katto mustiksi. Hänninen sanoikin, että hän hoitaa ja keksii teologille muuta tekemistä - ja myöhemmin siellä pappilan pihassa hänet nähtiin maalaamassa kei- nua! Rippipäivän kuulustelua varten Hänninen neuvoi rippilapsia: jos ei tiedä, nostaa vasemman käden, jos tietää, oikean käden. Kiitokset kaikille mukana olijoille ja terveiset niille, jotka eivät paikalle päässeet. - Maila Pirkkalainen, Aira Kivelä / VT Maalari suosii kierrätystä ja kirpputoreja Vilma Talasjärvi Lipetin talo kaunistuu rustutkinnon Jyväskylän ammattikoulussa. Huoneistojen vuokraamista hoitaa Keuruun Kiinteistövälityksen Tuomas Myntti, ja jos kiinnostuu asunnon ostamisesta, voi asiaa tiedustella suoraan Juha-Matti Huhtaselta. Tarkoituksena on parantaa asumismukavuutta ja uudistaa julkisivu. Lopuksi joukko vieraili vanhalla seurakuntatalolla, jossa rippikoulu aikoinaan käytiin. Lämmintunnelmaisessa tapaamisessa muisteltiin vanhaa rippikouluaikaa ja vertaltiin entisajanrippikoulua nykypäivän elämyksellisiin rippikouluihin. Rippikoulussa oli ankaraa, jopa pelottavaa. Ripille pääseminen oli kuitenkin juhlavaa ja arvokasta, käännekohta elämässä. Vuonna 1964 ripille pääsi koko ikäluokka, eli toistasataa. Kellarikerroksen lisäksi asuntoja saadaan myös katutason ?ravintolakerrokseen? ja asuintiloiksi muuttamiseen haetaankin juuri rakennuslupaa. Omilleen muuttaminen tuntuu kivalta, sillä saa päättää asioista itse. Asuntokin on jo melkein tiedossa. VILMA TALASJÄRVI Entisenä ravintola Lipetin talona tunnettu kiinteistö on remontin alla. Rakennustekniikka kuulosti hyvältä, Mäkelä kertoo koulutusvalinnastaan. Pääsy ammattikorkeaan ammattikoulun puolelta oli haastava, muttei mahdoton. Työmaan rakennusmiehet löytyvät oman yrityksen työntekijöistä. Ravintolan lisäksi siinä on aiemmin toiminut muun muassa matkustajakoti ja posti. Lisäksi asuntoja on kahdessa ylemmässä kerroksessa. Taloon ei tehdä hissiä, mutta muutamissa asunnoissa on käynti katutasolta ilman rappusia, ja ne sopivat hyvin myös vaikkapa senioriasujille. Kymmenen asuntoa on jo valmiina ja neljä saadaan lisää. - VT Ravustuskausi on alkanut Anni Mäkelä ostaa kirpputoreilta usein vaatteita, kirjoja ja sisustustavaraa. Ravustuskausi käynnistyi maanantaina. Olemme alalla kuitenkin suhteellisen pieni toimija. Nykyiset vuokralaiset ovat voineet asua kodeissaan myös remontin ajan. piti osata ulkoa. Kaksiviikkoisen syysrippikoulun päivä alkoi Alpo Korpelan raamattutunnilla ja päättyi Jorma Artun opettamaan kristinoppiin
Niinpä eräs poimijoista teki jäykemmät tarpeensa tuokkosen pohjalle ja poimi päälle mansikoita ja luimuili puskien takana, mutta kuitenkin niin, että isäntä varmasti huomaa. Ja niinhän siinä kävi, että isäntä huusi jo kaukaa: ?hei siellä tuoppas se tuokkoses mulle?. Tiedotteen mukaan liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko aikoo kutsua koolle säännöllisesti kokoontuvan nuorisoryhmän miettimään keinoja nuorten liikenneturvallisuuden kohentamiseksi. Tämä nuorisoryhmä tulee koostumaan eri puolilla maata olevien ?kummikoulujen. Tänäkin kesänä on ollut jo monta kuolemantapausta, jotka olisivat olleet vältettävissä muun muassa oikealla tilannenopeudella. Koulurakennuksia on remontoitu ja uusi grillikatos saatu pihapiiriin vuokrakäyttöön. Kansakoulunäyttelyn lisäksi elokuun loppuun asti Tupamäen koululla on avoinna kirpputori. Elokuun 16. Vaikka kuri oli kova, ei kasvatus silti ollut liian ankaraa. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Tikka esittelee opettajan päiväkirjaa vuosilta 1909-1911. päivä vietetään Tupamäellä seuraavaa isompaa tapahtumaa metsästysseurojen yhteisen Perhepäivän merkeissä. - SK Postia lukijoilta Liikenneturvallisuudesta Loputon polku Mansikoita poimimassa Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 15.7.2014 ministeri Risikon tiedotteen, jossa ministeri haluaa nuorilta ajatuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös piti maillaan vihaisia sonnimullikoita. Tämähän jurppi kyläläisiä kun sai varoa isäntää ja sonneja poimiessaan mansikoita. - Tässäkin on arvokasta kansakouluhistoriaa kirjoitettuna. tötodistus vuodelta 1903 ja edesmenneen Matti Ässämäen murteella kirjoitetut, hulvattomat kouluaineet sekä Halttusen piirtämät talon alkuperäiset piirustukset vuodelta 1909. Toivomme, että elokuussa myös koululuokat tulisivat tutustumaan näyttelyyn. Yli satavuotiaan Tupamäen koulun lopettamisesta on Tikan mielestä selvitty kyläläisten kesken hyvin, ja rakennus jatkaa elämäänsä kylätalona ja toimintaa on suhteellisen paljon. Koska tähän liikenneturvallisuuden kehittämistä pohtivaan työryhmään valittavat koulut tulevat edustamaan erilaisia liikenneympäristöjä, mielestäni Petäjäveden yläaste ja lukio olisi varsin mainio edustaja. Ministeri Risikon tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.lvm.fi/tiedote/4416126/risikko-nuoret-pohtimaan-nuorten-liikenneturvallisuutta Metallinen laatikko. Taivaankannesta taottu. Taioilla maahan sidottu. Puulla ei ennen aikaan ollut kuin polttopuun arvo. Varttuneempikin metsä hakattiin maahan ja poltettiin (kaskettiin), jonka jälkeen siihen kylvettiin ruis, joka kasvoikin puun tuhkasta pitkään ja terveenä. Mutta parin vuoden päästä myös ahomansikka kasvoi runsaasti lämpimällä etelään viettävällä rinteellä ja senhän hyvän mansikkapaikan löysi myös kyläläiset. Mutta isäntä ei pitänyt siitä, vaan keräsi kylän poimijoilta mansikat itselleen. Nro 30 - 23.07.2014 Sivu 06 SUVI KALLIOINEN Tupamäellä muisteltiin kansakouluaikoja Jatkuu etusivulta. - Nyt kun on kulunut 40 vuotta siitä, kun kansakoulu loppui, tuntui siltä että on viimeinkin aika saada väkeä kasaan, kuvailee tapahtuman ja näyttelyn ideoinut Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistyksen puheen- johtaja Tuula Tikka. Kansakoulunäyttelyyn koottiin vuosikymmenten ajalta runsaasti koulun esineistöä Petäjäveden kouluilta sekä yksityisiltä. - Näyttelyssä on samoja tavaroita kuin koulun satavuotisjuhlassa, kuten Erkki Tupamäen pääs- Erityisesti entisiä opettajia muisteltiin lämmöllä. Poimija toi ja luikki saman tien pois. Isäntä lähti tyytyväisenä kotiin varoen kompastumasta kiviin ja kantoihin, mutustellen mansikoita ja ihastellen poimijaa, että kyllä se olikin löytänyt kypsiä ja makoisia mansikoita. Mutta yllätys oli varmaan suuri, kun päästyään kotiin rupesi tekemään mansikkamaitoa. - Raisa Kinnunen Petäjävesi - Kintaus työväenyhdistyksen pj, kunnanvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen Ammattilainen asialle Rakennus- ja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN - Kotien ja kesämökkien korjaukset Varastojen ja autokatosten teko Lisälämpöeristykset ja katot Leikkimökit, jätekatokset ym. Puusepän työt, entisöinti 3 42 9li730v. 6 0 0 y a 04 iminta o s! - Rak.t lousvähenny a - Kotit Sidotuilla sorjilla kannettu tupahan. Tuvasta tullut hohtava. Kamarista kamalia loitsuja kuulunut. Talo pronssiksi valahtanut. Valoja koetettu perua. Perusta pitkään päähän menty. Pitkästä männystä hypätty taivaaseen. Taivas sulkenu laatikon. Girls (micropoetry) Dont play with Summer It'l only make you be with Autumn She leaves you to cry Then have to wait for Girl of Spring again - Sammy Virtanen - Että semmonen tappaus. edustajista, ja sen työtä käytetään meneillään olevassa tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Mielestäni ministerin ajatus on varsin hyvä ja kannatettava
044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Arvioinnit ja analyysit ArviCon? . 045 148 6300 / Erja Leppänen 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. MATKAHUOLTO Kesällä MA - TO 9-17 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Tilaa Tiinalta kaikenlaiset herkulliset leivonnaiset! Kotileipomo Tiina Sulkula Majavatie Petäjävesi www.tiinasulkula.com Noin 30 vuoden kokemuksella Pohjatöiden kaivuut, salaojat, perustusten teko 045 184 5500 Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy Kasvojen kiiteytys, ihonpuhdistus, jalka- ja käsihoidot, geelikynnet ja kavitaatio-selluliitinpoisto. Tervetuloa! Keuruuntie 11, Keuruu p. 0400 933 274 Yrityskonsultointi JonesCon jouni.hirvimaki@jonescon.fi www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! Kesäkahvila su 29.6., 6.7., 13.7., 20.7. 044 325 3363 / Heli - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Käyntios. N Sivu 07 Haluatko olla yrityksesi kanssa tarjolla palvelukseen tässä ilmoituspaikalla? Kysy lisää toimituksesta! Puh. MlWHKXROWR . yrittäjäominaisuuksien arviointi . 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. ORNDSDOYHOX Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! www.khl.fi 32 27 Nro 30 - 23.07.2014 Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . 050 414 7275 www.lemettilantila.fi Origonova, Jyväskylä www.heliheiskanen.fi p. 045 238 2170 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut jalkahoitaja, kuntohoitaja Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Pirkko Viinikka 040 843 1598 - hierontaa - jalkahoitoja - vyöhyketerapiaa § asianajaja § varatuomari Keuruuntie 11 B 14 42700 Keuruu Vastaanotto sop. kokouksille SOLARIUM . tilojen pinnoitukset *Mattotyöt Rakennustyökalut, asennusvaunut, moninostimet, levynostimet ym. Erilaiset varoituskilvet. Valmistus ja myynti. JTM WELDING KY, Rautakyläntie 1, 41900 Petäjävesi www.jtmwelding.com Alakoulun Avoimet Ke klo 14-16 To klo 13-15 *Ajankohtaisinta tietoa Feenixin facesta! Nuorten Avoimet Ti-to klo 17.30-20 Pe klo 18.30-22 Kerran kuussa myös lauantaisin klo 18-22! KOTIAPU PISARA Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? S * Katso kurssit ja blogit netistä! T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Psykologi Heli Heiskanen T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén Avoinna ke 10-16.30, to 10-16, pe 10-15, la 10-13 . 0400 580 153. ja 27.7. tuote- ja liikeideoiden arviointi Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . saakka Siltatie 23, Petäjävesi, puh. YDLKWRODYDSDOYHOX . (014) 722 237 työ, 040 724 0787 050 546 9747 Petäjän Kaivurit Oy Puh. Puh. yrityskauppojen arviointi Puh. Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä HANNU NEIJONEN 0400 797 516 Leppäläntie 3, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. klo 11-15 Vihkihuopanäyttely kahvilan aukioloina 31.7. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. www.sahkoasennuskoskinen.fi . Kotitalousvähennyskelpoinen. www.kotiapupisara.fi Fysioterapiaa ammattitaidolla - asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 31 00775 KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Lisäksi urheiluhieronta ja kinesioteippaus Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus ? ? ? ? KAHVILA PAPERITARVIKEMYYNTI KABINETTI esim. (014) 854 240 tai toimitus@petajavesi.net Rakennussuunnittelu Laajavaara Jätevesisuunnitelmat Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA) Kosteusmittaukset rakenteesta Rakennus- ja pääsuunnittelu Vastaava työnjohto, valvonta (RKM) 040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi Piispantie 1 25 vuoden ammattitaidolla Petäjävesi Palvelemme: ma-pe 10-18 la 10-14 Pms 732 Pms 427 - Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi - Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PAPINTIE 2 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. 020 170 5120 TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0500 740 999 www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi www.metsa perala.fi RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh
Nro 30 - 23.07.2014 Sivu 08 Yrittäjien kesään kuuluu tanssi ja reissu Petäjäveden Yrittäjät ry järjestää pitkän tauon jälkeen kunnon vanhanajan tanssit lauantai-iltana 23. elokuuta. kuljetuksen, lipun ja kahvin. ilmaiseksi). Petäjäveden srk, kunta ja vanhan kirkon säätiö .HVNLYLLNNRQD NOR .ULVWDOOLNXRUR 2ULYHGHOWl RKMHOPD HXURD. ja pesun ja desinfioinnin jälkeen toinen 18.7. Vuoden 2012 single sijoittuikin Suomen virallisen singlelistan toiselle sijalle. Tule vain! - SK Vehkasuon lähteen kunnostusja puhdistustyöt ovat nyt päättyneet ja lähdeveden käyttökielto purettiin eilen tiistaina. Ilm. Itsekään en kulje hevostelemassa kenenkään kotipihalla. - Kiinteistöveron maksaja Määräykset autioittavat EU:n määräykset autioittavat maamme: jätevesijärjestelmiä tuskin moni vuokranantaja asentaa haja-asutusalueella olevaan taloon, eikä mökissään asuva mummo tai pappa pysty kalliita asennuksia hankkimaan. - Äimänkäki Seuratoiminta Korpilahden teatteri ?Kekkonen syntymästä kuolemattomuuteen. Samalla tutustutaan myös Riian vanhaan kaupunkiin ja Jurmalaan. Viiden päivän reissulle mahtuu vielä mukaan, eikä osallistujan tarvitse olla Petäjäveden Yrittäjien jäsen - mutta toki yrittäjäyhdistyksen jäsenet pääsevät matkalle mukaan hieman edullisemmin. Riikan-matkan hinta on 465 euroa ja lisätietoja saa Irja Viitaselta (0500 546 090). Lämpimästi tervetuloa! Lähteen käyttökielto purettiin Popmuusikko Jontte Valosaaren tunnistaa ainakin yhdessä Elastisen kanssa esittämästään kappaleesta ?Jos mä oisin sun mies?, joka on miehen ensimmäinen oma julkaisu. Laulujen puolesta luvassa on ainakin rakkautta ja naisia. Toivon mukaan Kanttarin kesäteltalta siis kajahtaa heinäkuun yöhön rakastuneen miehen tilitys ?mä en lupaa sulle kultaa, en tähtiä taivaalta - mut jos mä oisin sun mies, sä oisit maailman ainoa nainen - mä en voi kääriä sua kultaan, mut en myöskään unohtaa.... - SK SUVI KALLIOINEN 3HWlMlYHGHQ 9DQKDQ NLUNRQ Vanhan kirkon kesämusiikit KESÄMUSIIKIT Keskiviikkona 23.7.2014 klo 18.00 Kuokkalan Pelimannit - Konsta Jylhän musiikkia 10 euroa (alle 16v. Tällä kertaa vierailukohteena on Latvia ja Viro, joissa käydään tutustumassa seitsemään paikalliseen yritykseen, ensimmäiseksi Sakun tehtaaseen Tallinnassa. P. 2-4,5 km ja opastus paikalle on Kukkarontieltä. Karttamaksu 1 euron. - PetPet/hisu PIHAKIRPPIS Riekkotie 5 ja 10, to-la 24.-26.7. Lähtö srk-kodin pihasta klo 17.45. Rastit ovat maastossa ainakin viikon verran, joten ne voi kiertää myöhemmin omalla ajalla. Miksi pitää kulkea talon nurkalta? Jokaisen yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Vesi täyttää nyt laatuvaatimukset, vaikka lähdevettä käyttääkin jokainen omalla vastuullaan. mennessä. klo 12-18. ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 24.7. PETÄJÄVESI tori 9-9.45 POSSUSUIKALE 9,95 E/KG 0400 872 461 arkisin klo 7-16 Muistutus Haluaisin muistuttaa ratsastuksen käytöstavoista: jokaisen kotipiha on yksityisaluetta. Tyrväinen 050 375 0914 tai S. Nyt on kuitenkin saanut joka viikko haravoida pihatietä tasaiseksi syvistä kavionjäljistä. Valosaaren debyyttialbumi Haastaja julkaistiin viime vuonna ja aikaisemmin hän on laulanut myös Brädin ja Cheekin albumeilla. Laulava helsinkiläinen palomies vierailee Kanttarin teltalla perjantai-iltana. JukolaKytölehto 0400 645 197 (tekstiviestit). Keulahahmon ja solistin Ippe Mansikan lisäksi yhtyeeseen kuuluu kaksi naismuusikkoa, haitaristi Heli Latva-Kiskola sekä kosketinsoittaja Elisa Vuorenmaa, toinen kosketinsoittaja Hannu Vuorenmaa sekä rumpali Juha Haapanen. Myös peltojen laidoilla on runsaasti tilaa ratsastaa. Rastit on viety taas ihan uuteen maastoon uudelle kartalle. Petäjävesi-Seuran hyvässä seurassa 3.8.2014. Ilmoittautumiset Viitaselle 4.8. Retken hinta 20?/ hlö, sis. 25.7. Radat n. Maatilamatkailu Kumpusen ?parketilla? viiletetään Tanssiorkesteri Ippe Mansikan tahdissa. Illan orkesteri tarjoilee kunnon, vanhanajan tanssimusiikkia. TERVETULOA! Järj. Ennakkoon ostetuilla ja tanssiaisiltana ennen kello 22 lunastetuilla lipuilla osallistuu arpajaisiin, jonka voitot ovat laadukkaita. Syyskuun ensimmäisellä viikolla yrittäjäyhdistys järjestää myös perinteisen matkan. Jäljet ovat paitsi rumia, myös ikäviä kävellä vesisangon tai puulastin kanssa. Seudulla on kilometrikaupalla hyviä, tasaisia, viihtyisiä metsäautoteitä ja polkuja. mennessä - SK Teltalla poppia ja pirskahtelevaa tunnelmaa JONTTE VALOSAARI/LEHDISTÖKUVA Postia lukijoilta Unet niittyjen Ruoho tanssii vihreässä liekehtivässä kilossa auringon. Onko sulla, kruunua mulla tanssiin karkelon? Valkea kätesi hellästi kosketti, tuoksuu lehdokit. Alla koivujen katveessa kuusien soi sävel kitaran. Yöhön asti lempeästi usvaverhot heilahtaa. Kunnes vihreyteen katoo aamuiseen unet kesäisen yön. - Sinikka Aaltola Helteisiä kuntorasteja taas tarjolla! KUNTORASTIT tänään 23.7. klo 17-19. Ensimmäinen vesinäyte otettiin 9.7. Kahvio. Ippe Mansikan tanssiorkesterin lämmittelee vanhan perinteisen tanssimusiikin kunniaksi Petäjäveden Pelimannit. Tanssin lomassa voi ostaa pientä suolaista huikopalaa, ja ravintola Kanttarin kautta paikalla on myös anniskeluoikeudet ja tarjolla miestä väkevämpää. Tanssi-ilta on kaikille avoin tapahtuma ja lippuja voi ostaa ennakkoon Hieronta Rennoxin Irja Viitaselta, Petäjäveden Tekstiilin Päivi Savolaiselta, Parturikampaamo Tiina Leppäseltä sekä Liisan Kukkapuodin Liisa Elorannalta