Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Jatkosta ei ole vielä varmuutta, mutta säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäen mukaan viime viikolla jatkohanketta on saatu hyvin eteenpäin. Yhdeksi merkittäväksi yhteistyötahoksi on saatu Maanmittauslaitos.. Myös muita hankehakemuksia on vireillä ja jo tämän syksyn aikana aletaan etsiä maailmanperintökeskukselle (eli opastuskeskukselle) rahoittajia, kunhan tonttikauppa saadaan lähiviikkojen aikana maaliin. Raholan mukaan päivitettävässä suunnitelmassa halutaan nostaa esille tulevan viisivuotiskauden tärkeimmät asiat ja sitä tehdessä myös aiempaa enemmän osallistaa kaikkia kirkon kanssa tekemisissä olevia ja ennen kaikkea kuunnella, mitä merkityksiä kirkolla on heille ja miten he toivovat kirkkoa hoidettavan. Osana suunnitelmaa kirkolle tehdään vauriokartoitus ja korjaussuunnitelma, jossa on paljon käytännön asioita ja aikatauluakin. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa ANNE KALLIOLA Hoitoja käyttösuunnitelma tehdään yhdessä Suvi Kallioinen Petäjäveden vanhan kirkon hoitoja käyttösuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein ja nyt päivitystyöhön halutaan mukaan asiantuntijoiden lisäksi myös kuntalaisia. Tunnetuksi tekemisessä riittää vielä työtä. On tärkeää, että rakennus Matkailuhankkeen tiimoilta on hankittu upeaa markkinointimateriaalia vanhasta kirkosta eri vuodenaikoina. – Aikaisempaan suunnitelmaan osallistettiin erityisesti vanhan kirkon hoitokuntaa. Lähitulevaisuudessa pitäisi toteuttaa esimerkiksi vaativa salaojaremontti. Visioihin ja suunnitelmaan tulisi myös sitoutua. Siinä voidaan kuvata, miten vanha kirkko kytkeytyy alueen ihmisiin ja sidosryhmiin, Holm kuvailee. – Alkuperäinen käyttötarkoitus on osa kirkon autenttisuutta ja merkitystä, Holm sanoo. Esimerkiksi seurakunnalla ei ole irrottaa henkilöstöresurssia vanhalle kirkolle nykyistä enempää. Tätä myös Unesco vaalii, eikä kirkon käyttötarkoitusta haluta häivyttää. Ihmisistä ideat irti Suunnitelma tehdään yhdessä vanhan kirkon hoitokunnan kanssa, mutta käytännössä sen laatii Museoviraston suosittelema arkkitehti Ulla Rahola, jonka käsialaa myös ensimmäinen suunnitelma on vuodelta 2015. Pyhä paikka Holm muistuttaa, että vanhan kirkon brändityössä ollaan vielä hyvin alussa. Kaikilla Unesco-kohteilla tulee olla voimassa oleva hoitoja käyttösuunnitelma, eli vaatimus tulee sieltä asti, eikä suunnitelma jää vain paikalliseksi työkaluksi vaikka on toki sitäkin. – Tilaisuudessa pääsevät ääneen kaikki vanhasta kirkosta ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneet ja ryhmissä pohditaan tulevia suuntaviivoja. Ainoastaan kirkon visiota muotoiltiin laajemmassa yleisötilaisuudessa, johon hoitokunnan lisäksi osallistui edustajia myös muun muassa Petäjävesi-Seurasta, Vesuri-ryhmästä, kunnan kehittämisjaostosta sekä Keski-Suomen liitosta. Suunniteltu Keski-Suomen maailmanperintökeskus esittelisi vanhan kirkon lisäksi myös Struven kolmiomittausketjua. Kuvakulmat tutusta kohteesta ovat kekseliäitä. – Suunnitelmassa on linjavetoja liittyen kävijäkokemukseen, matkailuun ja muihin palveluihin, kuten Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen (eli opastuskeskuksen) tai vaikkapa laiturin rakentamiseen. Hoitokuntaan kuuluu Museoviraston, Kirkkohallituksen, Jyväskylän museotoimen, Ely-keskuksen ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijoita sekä kunnan aluearkkitehti. Suunnitelman laadintaan käytetään saatua noin 35.000 euron hankerahaa ja on kaikkien etu, että rahalla saadaan hyvä ja toimiva työkalu. – Suomenlinnan hoitokunnan osallistavin keinoin tuotetusta uudesta maailmanperintökohteiden hoitoja käyttösuunnitelmassa lukee, että "suunnitelman tuloksena on koko yhteisön kesken sovittuja toimenpiteitä, joihin kaikki voivat sitoutua". Petäjäveden vanha kirkko on kuitenkin ainutlaatuinen myös siksi, että se on alkuperäisessä käytössään edelleen. – Nyt mietitään kokonaisuus seuraavalle viidelle vuodelle ja sillä tulisi ehdottomasti olla myös paikallisyhteisön tuki. Kaikki korjaustyöt teetetään perinteisen puurakentamisen ammattilaisilla. – Sen suurin anti, jos siinä onnistumme, on kiteyttää, mitkä ovat ne Petäjäveden vanhan kirkon olennaiset ominaispiirteet, joita vaalimme, selkiyttää huolenpitoa kirkosta ja ennen kaikkea löytää resurssit sen hoitamiseen. 60. vuosikerta Nro 39 2020 Keskiviikkona syyskuun 23. Laitinen toteaa, että harva edes tietää, että Petäjäveden vanha kirkko on ainoa Unesco-kirkko Suomessa. Vanhan kirkon matkailuhankkeen hankepäällikkö Katriina Holm painottaa, että hoitoja käyttösuunnitelma ei saisi jäädä vain paperille, vaan sen pitäisi olla yhteinen työkalu, jota hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Hoitokunnan puheenjohtajana toimii kirkkoherra Laura Laitinen ja mukana on myös seurakunnan talouspäällikkö ja suntio sekä kirkkoneuvoston, säätiön ja lähiseudun asukkaiden edustajat. Hankepäällikön työllistävä hanke alkoi 2018 ja on päättymässä maaliskuussa 2021. Suunnitelmat nivoutuvat myös kunnan elinvoimaisuuden kanssa yhteen, Holm sanoo. Myös suunnitelmassa mietitään, kuinka sitä voidaan tuoda vieläkin vahvemmin esiin. – Ensin brändiä pitäisi vahvistaa ennen kuin paikalliset yritykset voivat hyödyntää sitä tehokkaasti. säilyy, mutta myös visiot tulee määritellä. Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnassa on huikeaa, moniammatillista asiantuntemusta, jonka arvokas kirkko taustalleen toki vaatikin. Laitinen muistuttaa, että käyttöja hoitosuunnitelma on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, kuin pelkkä korjaustai toimenpidesuunnitelma. Tarkoitus ei ole muistella menneitä, vaan miettiä, mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja millainen rooli kirkolla on, ja saada ihmisistä kaikki ideat irti. Tähän pyrimme myös Petäjävedellä, Rahola sanoo. kello 17.30 järjestetään tilaisuus kaikille vanhasta kirkosta kiinnostuneille (koronatilanteen niin salliessa). Se ohjaisi myös esimerkiksi tulevia hankehakuja, linjanvetoja ja päätöksiä. Ennen tilaisuutta järjestetään kuntalaisille myös aiheesta kysely netissä ja lomakkeella. – Hoitoja käyttösuunnitelmassa on myös se hyvä puoli, ettei jatkossa olla niinkään yksittäisten ihmisten varassa, vaan suunnitelmassa yhteisesti sovituissa asioissa, Laitinen sanoo. – Silloin suomalaisten maailman kulttuuriperintökohteiden hoitosuunnitelmien laatimisiin sovellettiin ensimmäisenä maailmassa alun perin luontokohteiden hoidon arvioimisen tueksi laadittua Enhancing Our Heritage Toolkit -julkaisua, suomeksi Työkalut maailmanperintökohteen hallinnon ja hoidon kehittämiseen. Kesän jumalanpalveluksissa riitti väkeä ja myös niiden striimaukset olivat pidettyjä. Raholan mukaan uuden suunnitelman laadinnassa käytetään pohjana ensimmäistä suunnitelmaa vuodelta 2015. Hoitokunta on pitänyt aiheen tiimoilta jo kolme Teams-palaveria ja tiistaina 27.10. Sekä nurkat että visiot kuntoon – Hoitoja käyttösuunnitelma, jota voidaan kutsua tuttavallisemmin myös vaikka hoitokirjaksi tai hoito-ohjeeksi, on tarkoitettu työrukkaseksi kaikille vanhan kirkon kanssa tekemisissä oleville, Ulla Rahola kuvailee
Uutisten kestoaiheena koronapandemia. Petäjävesilehti ei ilmesty joulukuussa viikoilla 52 ja 53 /2020. Mutta onko koronasta hyötyäkin. Su 27.9. Väkeä riitti ja kauppa kävi. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Myös Kyläsepän toimitusjohtaja Vesa Strömberg ontyytyväinentapahtumapäivään.Yksidefibrillaattori löytyy Kyläsepästä ja henkilökunta on saanut sen käyttöön koulutusta. Taivutti vaan ei taittanut. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Pelle Pelottomat ovat kehitelleet puhelinsovelluksen, jolla voi ilmoittaa altistumisesta. Valot välähtivät kerran pois päältä, mutta tulivat pian takaisin. En sitten tehnyt joidenkin kevytrakenteisten pihakalusteiden suojausta kummempaa. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Ulla ja Antti Ohra-aholla, Lehdontie 72. "Kutsut minut maailmaan armostasi kertomaan." (Virrestä 945) Syksy edustaa uuden alkua ja Petäjävedelläkin ollaan monessa mielessä uuden edessä. kunnanjohtaja Anni Hakala. Arundhati Royn mukaan kriisi on portti parempaan tulevaisuuteen, koska se pakottaa kuvittelemaan maailman uudelleen. parempaa, toivoakseni! Erna Karppinen Huomioithan kirkkoon tullessa turvavälit sekä käsihygienian! Petäjäveden kirkossa voi messuun osallistua 110 henkilöä. Hakuaika päättyi 14.9.2020 ja haastattelut järjestetään 23.-24.9. Nyt puhun vain omasta tontistani, en tiedä mitä laajemmalti on tapahtunut. Ennustuksissa luvattiin vettä paikoitellen oikein kunnolla, joskus ukkosenkin kera. Kuollut: Veikko Armas Antero Penttinen, 96 v. Tuuli oli vaan hämyistä tuutulaulua. Sivu 2 Nro 39 23.9.2020 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Syyslounas su 27.9. Uusiakin on kokeiltu. Luonto on löydetty. Nehän kuulema lisääntyvät koko ajan. Olimme juuri käymässä kotona. Aila toi sateen ja tuulen syksyyn. ja vanhan kirkon kehittämiseen pääsevät osallistumaan kaikki halukkaat 27.10. Perusturvajohtajan valintaryhmään kuuluvat kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Raija HarjuKivinen, kunnanhallituksen ja hyvinvointilautakunnan jäsen ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Pirkko Saarinen sekä vs. Luontopolut ovat täyttyneet askelista. Tästä mökistä ei lähtenyt edes sähköt, eikä muutakaan vauriota tullut. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Levikki noin 1600 kpl. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. fi pe ta ja ve de n. Perusturvajohtajan virkaan haki 14 Petäjäveden kunnan perusturvajohtajan virkaan oli 14 hakijaa. Iltatoimien jälkeen uni voitti. Eläkeläisten kirkkopyhä ja sadonkorjuujuhla. Ukkonen on kerran pari murahdellut, muttei päälle ole tullut. To 1.10. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. Olemme tietysti saaneet joskus vettä niskaamme, muttei mitenkään älyttömästi. Konkreettisia vaikutuksia ovat ilmansaasteiden väheneminen, luonnon elpyminen ja arvostusten muuttuminen. Mutta ihmisen tarve on ollut myös suuri. iso osa on nauttinut. Pitää ruveta odottamaan uutta ääriilmiötä. Oli pakko pitää välillä maastosta kiinni, ettei vaan tempaudu mukaan. Elämää on koronan jälkeenkin. Kesän aikana povattiin huonoa säätä useamman kerran. Toripäivä veti väkeä SUVI KALLIOINEN Viime viikon tiistaina Petäjäveden torille tuli noin 20 torimyyjää ja kuhina kävi. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Siellä on retkeilty, liikuttu, kerätty satoa, nautittu rauhasta ja kiireettömyydestä. Noin 30 ihmistä kävi JAMK:in sairaanhoitajaopiskelijoiden järjestämissä verikokeissa, joilla mitattiin verensokeria ja kolesterolia, sekä rytmin tarkastuksessa. Jumalanpalvelukset striimataan ja niitä on mahdollista seurata myös kotona myöhemminkin. Tarvitsemme toisia ihmisiä. Huom. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Pyysin tuota lähimmäistä ottamaan vähän vettä varastoon ja täyttämään kesäkodin vesikanisterit ennen kuin suuntasimme auton nokan rannoille. Ihminen on kekseliäs. Tässä kohtaa oli ihan hyvä, ettei aivan kaikkia kuiskauksia enää kuule. Isoja johtajavaihdoksia on luvassa, mutta myös asioiden suhteen ollaan menossa eteenpäin. Free Sydänkatsastusta Kyläsepällä SUVI KALLIOINEN Keski-Suomen Sydänpiirin Sydänkatsastuskiertue poikkesi viime viikolla Kyläsepässä. Yritysympäristövisionääri järjestää kuntalaisten ideointi-illan 30.9. Jopa sitä sietämätöntä opea on kaivattu selittämään ja näyttämään, miten edetä. Siellä alkoivat puut jo tuivertaman tuulessa. Sisälle päästyämme katselimme ikkunasta kunnioittavin mielin myrskyn voimaa. Nyt sitten luvattiin sään ääri-ilmiöitä. Maaja kotitalousnaiset, eläkejärjestöt ja seurakunta. Verannan edustalla odotti todellinen myrskytuulen luistinrata. Onni tai joku oli mukana taas kerran. Tämä ilmiö sai myöhemmin Aila-myrskyn nimen. Haitat tiedetään: rajoitukset elämään, työttömyys, talousvaikeudet, kuolemat. Vanhat harrastukset ovat elpyneet: on luettu, tehty käsitöitä, pelattu lautapelejä. Kriisi pakottaa kohti uutta. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna syksyllä 2020 vain sopimuksen mukaan. Messun jälkeen uutispuuro ja juhlanen srk-kodilla. Etätyö ja -opiskelu kotona ovat tuoneet mukanaan vapauden järjestää aikaa oman rytmin mukaan. se ur ak un ta @ ev l.fi Uusi alku Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5 41900 PETÄJÄVESI Puh. Saat kirkkoon tullessa virsimonisteen, jos sinulla ei ole omaa virsikirjaa. Veranta oli saanut kunnon vesikasteen. Valintaryhmä päätti haastatella neljä hakijaa: Timo Itäpuisto, FM, Vaajakoski, Riina Kinnunen, TtM, Jyväskylä, Annukka Niemi, TtM, Jyväskylä ja Tarja Rossinen, YTM, Kuopio. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Petäjävedellä sydäniskureita on myös auditorio Miilun aulassa ja seurakuntakodilla. Veijo Hietala, mediatutkija, kutsuu sitä sairausnarratiiviksi; pandemia on mediajatkokertomus, jonka vaiheita seurataan kaiken aikaa, kaikkialla. Nyt on hyvä aika osallistua, olla osana yhteisöä ja sen voimaa.. Järj. Joitakin muovituoleja, oksanrankoja ja muuta irtainta sai keräillä pitkin pihaa. klo 13.00, vapaaehtoinen maksu. Lisäys Lisäyksenä viime viikon rallijuttuun Tiukkaa kisaa ja teknisiä vikoja, että myös Vesa ja Kari Minkkilä ajoivat Opel Asconallaan GT-Osat Rallin läpi Keuruulla 12.9. Tunnen kiitollisuutta, sillä tiedän, ettei Aila kohdellut joka paikkaa näinkään helläkätisesti. klo 10 Messu kirkossa. Kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. Aamulla taivas oli kirkas ja maisema ihan hiljainen. Tervetuloa! . alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Aila tuli ja meni Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa Portti parempaan PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. 040 185 4237 www.suomenkivivalmiste.fi Perjantaina 25.9 klo 10-17 HAUTAKIVIEN ESITTELYPÄIVÄ Hyviä kivipäivätarjouksia! Kahvitarjoilu. Kutsuvat sitä myrskyksi. ja toki lääketiede kehittää rokotetta. Tuuli taivutti puita poispäin mökistä. Tietoa sai myös ensiavusta, elvytyksestä ja sydäniskureista. Alkukesän kokemuksien jälkeen mietin, pitääköhän jo ruveta varautumaan ja pelkäämään
Hirvikannan kasvu saattaa olla taittunut useana peräkkäisenä vuonna onnistuneiden jahtien ansiosta. Aikaisemmin meillä oli hyppypyöriä, nyt teemme taas enemmän stunttitemppuja, mistä aluksi lähdimme liikkeelle. Mutta on meillä edelleen laidasta laitaan laitteita; moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja kaikkea siltä väliltä, Ruokolainen toteaa. Toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Varastoa hoitaa alihankkijana petäjävetinen yrittäjä, ja se on lähtenyt toimimaan hyvin. Verkkokauppa on kasvanut pikku hiljaa ja se palvelee myös ulkomaisia asiakkaita, Ruokolainen kertoo. Autossa oli useita henkilöitä, joista yksi sai vammoja. Ainakin osin Kintaudella, YläKintaudella, Kuivasmäessä, Pengerjoella, Heikkilänperällä ja Urrialla oli pitkiä sähkökatkoja. Yhteisluvan kokouksessa 25.8. Onhan se meidän itsemmekin takia tärkeää, että toiminta on kestävällä pohjalla. Jossain vaiheessa jopa 200 kuution vuorokautinen otto voi tulla kyseeseen, mutta aluksi lähdemme liikkeelle pienemmällä määrällä; pitäähän pullotettu vesi myös myydä, Hamm toteaa. Kaivojen ja vedenpumppaamojen lisäksi tontille rakennetaan pullottamohalli, johon tulee pullotuslinja ja varastotilaa. – Kyseisellä tontilla on ollut pullotustoimintaa aiemminkin. Vettähän saa ottaa kuka vain, mutta kun sitä aikoo myydä, tarvitaan vesilain mukainen vedenottolupa. – Kun saamme luvan ja halli saadaan valmiiksi, voidaan pullotus aloittaa. Nykyään emme enää ehdi tehdä yritysvideoita juuri muille kuin omalle yrityksellemme, silloin kun meillä oli omia tuotteita vähemmän, teimme enemmän yritysvideoita muille. Tontin, jossa porakaivot ovat ja jolle pullottamoa suunnitellaan, omistaa yhtiön osakas. Ohjelma on käytössä käytännössä kaikilla seurueilla Suomessa ja se helpottaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti kannan seurantaa. – Ei tuollaisten videoiden tekeminen onnistuisi, jos siihen ei olisi intohimoa. Pullotamme veden lasipulloihin, niissä se päätyy helpommin myös ravintoloihin, Hamm kertoo. Ja silloin tarvitsemme myös työntekijöitä pullottamoon, Hamm kertoo. Timo Kytölehto Aila-myrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä torstaina. Aila kaatoi puita ja katkoi sähköjä EXCIFPHOTOGRAPHY SFT:n temppuja voi katsoa YouTubesta, Facebookista ja Instagramista. Veden laatua seurataan myös luvan saannin jälkeen, koko ajan. – Markkinatutkimukset ovat tekeillä, mutta tietenkin pullotetun veden markkinat ovat isommat niillä alueilla, joissa hanavesi ei ole niin hyvää kuin Pohjoismaissa. – Stunttivideoita aloimme tehdä harrastukseksemme vuonna 2007. SFT:n nettikauppa pyörii nyt viidettä vuotta, myynnissä on tarroja, vaatteita, ajolaseja ja ajovarusteita sekä tuningtu otteita.– Tärkein bisnes meillä tällä hetkellä on tuotteiden myynti Motonet-myymälöiden kautta, nettikauppa on siihen hyvä lisä. Kauris ei vaadi erillisiä anottuja kaatolupia, vaan sitä saa metsästää se kenellä on hirvieläinten metsästysoikeus maalla. Myrsky katkaisi sähköt jopa 10.000 taloudelta Keski-Suomessa. Korona sotki suunnitelmat Tiina Lamminaho – Korona pisti kyllä kaikki suunnitelmat aika lailla uusiksi. Nykyään laissa on aika tarkatkin määräykset, mitä talousvedeltä vaaditaan, Hamm sanoo. Lisäksi tarkoituksena on käyttää yhtä uutta porakaivoa. Tänä syksynä ei vielä ole Petäjävedellä kaadettu hirviä vahtimismetsästyksellä. Lähdeasia jätettiin pöydälle Kunta aikoo keskustella vielä Ely-keskuksen kanssa Vehkasuon lähteestä ja kuntarakennelautakunta jätti päätösesityksen pöydälle lisäneuvottelujen ajaksi. Sivu 3 Nro 39 23.9.2020 Kuohun vettä lasipulloissa maailmalle Tiina Lamminaho Kuohu Artesian Waters Oy hakee talousvesilupaa vedenottamolle Kaistinmäelle. Yhdellä luvalla voi kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Olemme muuttaneet temppuja ja laitteita. Peuran kaatolupia on anottu ja myönnetty 42 ja pankissa on vielä 14, yhteensä 60 lupaa. Pohjavesialueella on paljon vettä ja porakaivojen tuotto on hyvä. Mutta kyllä tässä aina silti jotain pientä sattuu, tänäkin vuonna olen ollut jo neljä kertaa tikattavana ja kerran leikkauksessa. Tänä vuonna olemme tehneet Ultratecille muutaman videon. Toki riskejä ajattelee entistä enemmän myös sen takia, että on tullut isäksi. Lupamäärä on samansuuruinen kuin viime vuonna. Anottuja ja myönnettyjä lupia on 82, joista pankissa on vielä 23, eli yhteensä 105 hirvenkaatolupaa. – Hallille on rakennuslupa, mutta emme ole halunneet aloittaa rakentamista, ennen kuin saamme aluehallintovirastosta talousvesiluvan. – Tontilla on myös vanhoja kaivoja, joista aiomme käyttää yhtä. päätettiin, etteivät seurat pidä tänä syksynä peijaisia koronatilanteen vuoksi. Sieltä on helppo ottaa tuotteita kuvauksiinkin. – Kun ikää on tullut lisää, on myös halunnut vähentää riskinottoa. Pullottamohalli suunnitelmissa Kuohu Artesian Waters Oy on viime vuonna perustettu osakeyhtiö. Aikaisemmin luvista noin puolet on käytetty vasoihin. Hirvikolarien määrä on Petäjäveden alueella vähentynyt vuoden alusta aikaisempiin vuosiin nähden ja se on aika hyvin myös indikoinut kannan vahvuutta metsästyskaudella. SUVI KALLIOINEN Hirvenkaatolupia on 105 Petäjävedellä hirviä metsästää 12 seuraa yhteisluvan piirissä. Enimmillään meillä on näytöksessä kolmekymmentä ajajaa, ja vähimmillään kolme, tapahtumasta riippuen, Ruokolainen kertoo ja sanoo homman olevan silti edelleen myös harrastus. Työ ja harrastus Stunt Freaks Team Oy:n tarina alkoi reilut kymmenen vuotta sitten juuri stunttivideoista, joissa Ruokolainen temppuili kavereidensa kanssa moottoripyörillä. Lautakunnan puheenjohtaja Alpo Kukkosen mukaan kunta ei kuitenkaan ole ottamassa vastuuta vedenlaadusta tai mahdollisista ongelmista, joita voi tulla.. Vesi tiedettiin hyväksi, ja siksi nykyinen omistaja osti tontin, nimenomaan pullotustoimintaa varten, Hamm kertoo. – Freelancereita käytämme todella paljon, ostamme palveluita tarpeen mukaan. – Rakensimme varaston Petäjävedelle ja siirsimme nettikaupan varaston sinne. – Teimme viime kesänä kuusi viikkoa koepumppauksia ja tulokset olivat hyviä. Videokuvauksiinkaan ei ole joka paikkaan päässyt lähtemään, Juha Ruokolainen Stunt Freaks Team Oy:stä kertoo, ja jatkaa, ettei aika kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Lupaa haetaan enintään 200 kuution vuorokautiselle ottomäärälle, mutta toimitusjohtaja Jenni Hammin mukaan liikkeelle lähdetään pienemmällä määrällä. Viime viikolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä sattui kauriskolari liikenneympyrästä vähän ennen Multian risteystä. Vakuutusyhtiöiden puolelta on myös vaadittu peuraja kauriskannan voimakasta verottamista vilkkaiden teiden varsilta. Videoidemme tyylikin on vuosien varrella muuttunut sen mukaan, mihin meillä on eniten intohimoa. Peurat ja metsäkauriit ovat Petäjävedellä useammin auton ja moottoripyörän kanssa osallisena kolarissa kuin hirvet; tämän vuoden puolella peuraja kauriskolareita on ollut lähes 30. Yhtään näytöstä emme ole pystyneet ajamaan, emmekä pystyneet myöskään avaamaan tuotteiden myyntiä Ranskaan suunnitellusti. SRVA:n väki jäljesti kolarihirveä Pengerkoskelle saakka, mutta sitä ei tavoitettu. Siitä pikku hiljaa homma alkoi kehittyä työksi ja yrityksen laitoimme pystyyn vuonna 2012, Ruokolainen kertoo. Jahti käynnistyy pääosin seuroilla 10.10. Rantatie oli puiden vuoksi hetken aikaa suljettu. Metsästyksen yhteydessä tehdyt hirvihavainnot ja kaadetut hirvet merkitään Oma riista -palveluun lähes reaaliajassa. – Videot ovat siinä mielessä merkittäviä, että jos emme tekisi videoita, tuotteitakaan ei ostettaisi. Kirkonkylällä kaatui iso puu kirkon parkkipaikalla sekä Olkkolan leikkikentällä. Myös vanhan kirkon riukuaitaa kaatui ja jääkiekkokaukalon aitio meni nurin. SRVA:n väki jäljitti ja lopetti kolarissa olleen kauriin kärsimykset. Tutkimme myös veden laatua sekä sen rauta-, mangaanija happipitoisuuksia ja kaikki testit näyttivät hyviä tuloksia, Hamm kertoo. Yrityksessä on kolme omistajaa ja he ovat myös yrityksen vakituiset työntekijät. – Mikäli koepumppauksen tulokset eivät olisi olleet näin hyviä, ei hommaa kannattaisi viedä eteenpäin. Hammin mukaan vedelle haetaan markkinoita Pohjoismaiden ulkopuolelta. ja suurin osa hirviporukoista metsästää vain viikonloppuisin. Koepumppauksissa nostimme vuorokautista ottoa lähes 300 kuutioon, ja vettä riitti hyvin. Sarvipäiden kanssa kolisi Sunnuntai-iltana kello yhdeksän aikaan henkilöauto törmäsi hirveen valtatie 23:lla, Tarvamäen kohdalla Huttulassa. Petäjäveden yhteisluvasta on peuralupia käytetty vahtimismetsästyksessä jo 5,5 kappaletta
– Yksi astiakaappi, klaffipöytä ja keinutuoli ovat peräisin Matti Ekoselta, joka tuli tähän isännäksi 1810-luvulla. Eli sielläkin meillä on maaseutupaikka, täällä tulee kuitenkin aina käytyä, talvellakin. Haastattelupäivänä hoidossa oli hänen poikansa ja tämän tyttöystävän Vilho-koira. – Tässä oli isäntänä isoisäni isä August Sipilä ja hän oli monitoiminen mies. Meillä on kolme poikaa, he ovat olleet apuna metsänhoidossa. August Sipilä oli hyvin koulutusmyönteinen mies, isoisäni sisaruksistakin yksi opiskeli opettajaksi ja yksi kävi kauppakoulun. Täällä on yleensä enemmän lunta kuin Etelä-Pohjanmaalla ja täällä oli hyviä pulkkamäkiä, kun pojat olivat pieniä. – Täällä on ollut myös Ilmatieteenlaitoksen mittauspiste, siitäkin löytyi papereita. August Sipilä tuli myöhemmin takaisin Suomeen ja hän eli yli 90-vuotiaaksi. Nyrhinen kertoo aloittaneensa sukututkimusharrastuksenkin. ollut höyrysaha, mylly ja meijeri, johon tuotiin enimmillään 40 talon maidot ja josta vietiin voita Englantiinkin asti. Tila erotettiin 1740-luvulla Seppälän talosta ja se on ollut siitä lähtien saman suvun hallussa. – Toisaalta tarinat kiinnostaisivat minua enemmän. Kaappi ja keinutuoli ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Värikäs historia Nyrhinen kertoo olevansa kiinnostunut talon historiasta ja siinä riittääkin kiinnostuksen kohteita. Isoisälläni oli 12 lasta, ja talossa on asunut eri sukupolvia. Myös höyrysaha ja mylly olivat Sipilässä August-isännän aikaan. Nykyisin tila on Heleena Nyrhisen kesäpaikka; hän on tilanomistajana kymmenettä sukupolvea. – Miehelläni on viljelystä Ylistarossa, ja me asumme ihan Kyröjoen varressa. – Se on ihan kiva, se tuo elävyyttä maaseudulle, Nyrhinen toteaa. Sivu 4 Nro 39 23.9.2020 TIINA LAMMINAHO Pettuve en Pettuve en mökkimökkikansaa kansaa Kesäpaikan historia kiinnostaa Tiina Lamminaho Sipilän tilan päärakennus Kuivasmäellä on seissyt paikoillaan jo reilusti yli sata vuotta. Äitini asui tässä vielä sen jälkeen, minun omistuksessani tämä on ollut vuodesta 1992. Nyrhinen asuu Ylistarossakin maalla. Talossa on edelleen joitakin huonekaluja, joita hän veisteli. Tarkkaa paikkaa en ole löytänyt. – Aivan 1800-luvun lo. – Koulua tässä pidettiin 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, ennen kuin Kuivasmäen koulu valmistui. Talossa on tallessa myös vanhoja kirjeitä, viime vuosisadan alkupuolelta. Talossa on tallessa myös vanhoja kirjeitä ja muita papereita, muun muassa kartta 1800-luvun alusta. Palaneesta höyrysahasta ei ole paljoa jäljellä. Olin aika nuori, kun isä kuoli; nyt vanhempana on tullut mieleen monia asioita, joita olisin halunnut kysyä häneltä, Nyrhinen toteaa. Siihen aikaan arvottiin, ketkä joutuvat armeijaan, Nyrhinen kertoo. – Hoidamme nyt tilan metsiä. Talossa on muun muassa pussa höyrysaha, mylly ja meijeri paloivat, se oli tälle talolle varmaan aika katastrofi, täällä pidettiin muun muassa huutokauppoja, joissa myytiin paljon tavaraa. – Tämä on minun lapsuudenkotini, muutin täältä pois, kun lähdin opiskelemaan vuonna 1977, nykyisin Ylistarossa asuva Nyrhinen kertoo. Heleena Nyrhisen lapsuudenkoti on yli satavuotias talo Kuivasmäellä. Talossa on ollut joskus kolme puuhellaa, tämä on vähän kuin rivitalo. – Isäni kuoli jo 1980-luvulla, ja sen jälkeen tästä laitettiin lehmät pois. Itse olen istuttanut taimia ja ajattelin opetella käyttämään raivaussahaakin. Talossa on myös 1800-luvun alussa tehtyjä huonekaluja. Hän perusti meijerin 1880-luvun lopussa. Myös koulua talon salissa on pidetty. – Täällä on ollut vaiherikasta elämää. – Ja isoisäni saama todistus, kun hän palveli 1895-1898 Suomen armeijan Mikkelin tark’ampujapataljoonassa. Olin Ylistaron yläasteella ja lukiossa historianopettajana; lomilla ehdin olla täällä, ja nyt, kun jäin viime vuona eläkkeelle, minulla on ollut enemmänkin aikaa olla Petäjävedellä. August Sipilä lähti Amerikkaan ja minun isoisäni tuli tähän isännäksi. Meijerikirjat olivat täällä tallessa, ne vietiin Keski-Suomen maakuntaarkistoon 1960-luvulla, Nyrhinen kertoo. Nykyään metsänhoitoa Nykyään tilan pellot ovat vuokralla
Pikku hiljaa yritystoimintaa Kuivasmäelle Järvinen ja Paajanen ovat suunnitelleet myös jonkinlaista yritystoimintaa. Pihapiirissä asustaa yhteensä 13 siperianhuskya.. Yksi syy perheen muuttohaluihin olivat rekikoirat, 13 siperianhuskya. Olemme molemmat eräoppaita ja kokkeja, minä olen lisäksi koulutukseltani myös eläintenhoitaja. Kyllä me tänne tulimme jäädäksemme, mukavaa täällä mäellä on olla. Sivu 5 Nro 39 23.9.2020 TIINA LAMMINAHO Maalaiselämä houkutti Petäjävedelle Tiina Lamminaho – Täällä on ihan mahtavaa asua, kun saa olla omassa rauhassaan, ei tarvitse pelätä liikennettä, eikä tarvitse miettiä, mitä naapurit ajattelevat, Elina Järvinen ja Mikko Paajanen toteavat. Yksi syy, miksi perhe halusi muuttaa maalle, olivat rekikoirat. – Tänne muutimme heti, kun tyttöjen koulu loppui. – Ainakaan vielä työmatka ei ole haitannut, voi olla, että talvella se on vähän eri juttu, Järvinen toteaa ja kertoo opiskelevansa keittiöpäällikön työnsä ohessa koirahierojaksi. Viinimarjapensaita tässä onkin, ja viinimarjoista olemmekin jo mehua tehneet. Nykyinen päärakennus on 1930-luvun alusta. Täälläkin olemme jo ehtineet luontopoluille. Mutta kesäisin täälläkin voisi tehdä monenlaista, kun saisi houkuteltua turisteja tänne. Tikan tila on yksi Kuivasmäen vanhimpia tiloja, sen historia ulottuu 1500-luvun loppuun. – Laavuilla olemme käyneet siitä lähtien, kun tyttöjen jalat ovat kantaneet. – Olemme olleet useamman joulukuun pohjoisessa koko perhe, ja Mikko on ollut jonkun joulukuun siellä yksinään koirien kanssa. – Kun yritys on jo olemassa, on mahdollista kasvattaa toimintaa kesäksikin. Minulle se on ihan uusi ala, se kiinnostaa ja tuo vähän vaihtelua työelämään, Järvinen toteaa. Elokuussa Emilja meni kolmannelle luokalle ja Ilona neljännelle luokalle Petäjävedelle. Omasta osaamisesta olisi mahdollista jalostaa jotain toimintaa tänne; paikka antaa monia mahdollisuuksia, Järvinen sanoo. Tiellä olemme nähneet karhunjäljenkin, eli naapureita on, kuten luonnon keskellä yleensäkin. – Olimme etsineet jo pitkään paikkaa, joka ei olisi ruutukaava-alueella. Suunnitelmissa on, että jossain vaiheessa toinen meistä voisi jäädä palkkatyöstä kokonaan yrittäjäksi. Mitään isoja viljelyksiä ei ole tarkoitus laittaa, eikä lehmiä ottaa, mutta jotakin varmasti rupeamme puuhaamaan, kun olemme ensin asettuneet. Mikko Paajanen käy nyt rakennuksilla töissä Jyväskylässä, Elina Järvisen työpaikka on Hirvaskankaalla. Tässä saa pihassa valjastaa koirat ja lähteä hiekkatietä ajamaan, Paajanen toteaa. Koulun alku vähän jännitti tyttöjä, kun kaverit jäivät Tiituspohjaan, mutta hyvin kaikki on mennyt ja tytöt ovat saaneet jo uusi kavereita, Elina Järvinen kertoo ja Emilja ja Ilona vahvistavat; Kuivasmäellä on kivaa, ja kavereitakin on löytynyt. Emilja Paajanen, Ilona Paajanen, Elina Järvinen ja Mikko Paajanen viihtyvät Kuivasmäellä. Sinänsä kyllä Järvi-Suomessa on potentiaalia kesämatkailuun. Luonnossa liikkumisesta perhe pitää itsekin. – Olemme viihtyneet täällä loistavasti ja tykästyneet paikkaan. Pihapiirissä on muun muassa trampoliini ja vanha aitta, joka lisää tilan mahdollisuuksia matkailutoimintaakin ajatellen. Olemme retkeilleet kaikille Tiituspohjan lähistön laavuille ja käyneet lähialueen kansallispuistoissa. Oli kyllä hektinen kevät, Paajanen toteaa. – Meillä on itsellä tarvetta koirahierojalle ja tähän asti olemme ostaneet palvelun. – Muutenkin maalaiselämä kiinnostaa meitä enemmän kuin ruutukaava-alueella asuminen. Viime talven Mikko oli kokonaan pohjoisessa koirien kanssa, Elina Järvinen kertoo. Järvinen ja Paajanen muuttivat kesän alussa tyttäriensä, yhdeksänvuotiaan Emilja Paajasen ja kymmenvuotiaan Ilona Paajasen, kanssa Tiituspohjasta Kuivasmäkeen, vanhaan hirsitaloon. – Toukokuussa tulimme rakentamaan tänne koiratarhat, ja samaan aikaan remontoimme omaa taloamme Tiituspohjassa sellaisen kuntoon, että sen voi vuokrata. Koulutaksi hakee tytöt kotoa. Tänne päädyimme, kun kaverini Eero Tikka kertoi, että heidän kotitilaltaan entiset vuokralaiset ovat lähdössä ja talo on tulossa vuokralle, Mikko Paajanen kertoo. Pariskunnalla on rekikoiriin liittyen oma yritys, koiravaljakkoajelua on tarjottu turisteille pohjoisessa. Talvisin on edelleen tarkoitus käydä koirien kanssa pohjoisessa, tosin ensi talvesta ei vielä tiedä, kuinka turisteja liikkuu. – Se on ihan kiva, ei tarvitse pimeässä kävellä kauemmaksi. – Tarkoitus on edetä pikkuhiljaa ja asteittain. Jossain vaiheessa varmaan otamme tähän ainakin kanoja, ehkä jotain muitakin eläimiä, ja laitamme perunamaata ja jotain muuta pientä viljelystä. Ja lakkoja kävimme poimimassa lähisuolta, Mikko Paajanen kertoo. Työmatka ei haittaa Paajanen ja Järvinen vuokrasivat Tikan tilan keväällä. – Koiria piti aina lähteä treenaamaan johonkin kauemmas, matkoihin meni aikaa
Joskus kyllä sanon Jannelle, että nyt ei puhuta treeneistä. Olli Mäkäläinen JKU, 33,22 m, 3. Moinen jäi heiltä saavuttamatta ja erätauolle siirryttiin parin maalin johtoasemassa. Elias ja Matias ”vääntää”, Iiro, Veijo ja Konsta varmistaa. Tilanteita ei juuri syntynyt kummankin pelatessa tarkkaa peliä, kunnes 25 minuutilla Konsta Kuukkanen liki väkisin runnoi ottelun avausmaalin ja siirsi Petäjäiset 0-1 johtoon. Janne on kyllä tosi ylpeä minusta. Kisojen jälkeen mentiin minun toiveestani juhlimaan Ikean kautta Hesburgeriin, Lampinen nauraa. P11 2,5kg: 1. Voimanostotreeni neljä kertaa viikossa tekee sen, että voi syödä miltei mitä vaan. Otteluun oli valmistauduttu harjoituksin ja jopa harjoitusottelulla PetPet:n AJPK:a eli aikuisten jalkapallokoulua vastaan. – Ei tuolla Petäjäveden punttiksella saa kyllä samaa tunnetta. – Lähdin kisoihin sillä mielellä, että haluan voittaa ennen kaikkea itseni. Tuntui, ettei tangon alasjääminen ollut vaihtoehto. Kisojen todella vahva tunne ja tunnelma yllätti. Edessä oli siis viimeinen ottelu sarjassa ja peliin yksi selkeä päämäärä, eli voitto tai tappio, niin joka mieheltä jää kaikki kentälle. Nico Hirsiaho PetPet, 31,00 m. Lampisen vahvinta on maastaveto. Isompaan varmisteluun ei alettu, kilpikonnaksi ei vetäydytty ja loppuotatus jatkui edelleen hyökkäysvoittoisena. Hirsiaho heitti P11-sarjan kuulakultaa tuloksella 8,76 metriä (jääden vain neljä senttiä ennätyksestään) sekä moukarihopeaa tuloksella 27,89 metriä. Emmi Mäkäläinen JKU, 50,75 m. M17 5kg: 1. Samana päivänä 12.9. M 7,26kg: 1. Lampista valmentaa hänen miehensä Janne Lampinen, jolla on pitkä tausta voimanostosta ja on kilpaillut jo juniorisarjoissa. Tavoitteena oli saada tulos ja sen jälkeen kaikki muu on plussaa. PetPet yleisurheilu: Sunnuntain moukarikisoissa uusia ennätyksiä SUVI KALLIOINEN Edessä on vielä Jyväskylä Cup 26.-27.9. Fanni Jokela KaipVi, 26,70 m. Tilanne siis 4-0 ja Miskalle kauden avausmaalit heti tuplaten. Lauri Hirvelä JIlves, 54,05 m, 2. Kansallisissa klassisissa voimanostokisoissa Lampinen nosti kaikki nostot onnistuneesti ja teki yhteistuloksen 282,5 kiloa (jalkakyykky 95kg, penkkipunnerrus 52,5 ja maastaveto 135). Heikki Syrjälä voitti suomenmestaruuden Tampereella pidetyissä maksimivoimapunnerruksen SM-kisoissa ja nosti 150 kiloa sarjassa M50 105kg. T15 3kg: 1. – Se on lähentänyt meitä ja nyt tietää toisesta vieläkin enemmän. Kisoissa Lampiselle vahvistui tunne siitä, että tämä on hänen juttunsa. Viime kesälle tuli kuukauden treenitauko kylkivaivan takia. Valtteri Paksuniemi JKU, 50,60 m, 2. Tino Hirsiaho PetPet, 28,40 m, 2. Adrenaliiniryöppy on niin voimakas, ettei kisatilanteessa näe kuin sen tangon, kun keskittyy niin täysin. TikRi haki kiukulla kavennusta ja omakin peli oli enemmän johdon lisäyksen tavoittelua. Antero Lindholm napsautti vielä osumat 50 minuutilla ja pelin viimeisellä minuutilla, joten sarjakausi päättyi 6-0 voittoon. Juho Suonsaari JKU, 19,22 m. P15 4kg: 1. Konsta Hämelehto KaipVI, 23, 85 m, 3. Eetu Saramäki PetPet, 55,32 m, 2. Koronatilanteen vuoksi Lampisen ensimmäiset kisat peruuntuivat keväältä. – Petäjäveden Petäjäisissä arvostus on ollut kovaa. Simo Piirainen, KaipVi, 47,00 m. Peli jatkui maalien jälkeen tasaisen vääntönä ja olisi saattanut kääntyä kummalla joukkueelle vain TikRi:n haettua vimmatusti ”koppimaalia”. Penkkipunnerruksessa on tullut vähitellen kehitystä, koska aluksi hän ei voinut harjoitella sitä lainkaan olkavaivan vuoksi. Eetu Saramäki, PetPet, 49,82 m (P13 PE). Ensimmäisen erän alkupuolisko oli ennakko-odotusten mukaisesti tiukkaa ja huolellista peliä molemmilta joukkueilta. – Odottaminen tavallaan myös lisäsi paineita. Janne Väänänen PetPet voimailu: Lampinen on voittanut ennen kaikkea itsensä SANNA HILLBERG Suvi Kallioinen Petäjäisten voimailijoiden ensimmäinen naisnostaja Sanna Lampinen, 38, kävi ensimmäisissä kisoissaan Ylöjärvellä 12.9. Pariskunta aloitti yhteiset treenit vajaa kolme vuotta sitten. Kehitys on olut nopeaa: kuuden ensimmäisen treeniviikon jälkeen Lampinen sai maastavedossa 90 kiloa ja nyt pari vuotta myöhemmin kisoissa meni 135. Valtteri Paksuniemi, JKU, 48,85 m. M19 6kg: 1. Seuraava kansallinen kisa on kalenterissa 31.10. Tunnelma lopahti, mutta treeniin se ei vaikuttanut. P13 3kg: 1. Esimerkiksi Eetu Saramäki heitti M17 5 kg -sarjassa 49,82m, joka on uusi piirinennätys sekä kautta aikain tilastossa toiseksi pisin heitto (P13, 5kg). Heti minuutti tämän jälkeen PetPet:n puolustuksen yksi tukipylväistä, eli Toivo Hakkarainen päätti viimein avata kauden maalitilinsä. Komea kaukolaukaus liki aloituspilkun vierestä, pallo yläriman kautta pompaten viivan oikealle puolelle ja tilanteeksi 2-0. sujuivat mallikkaasti ja uusia ennätyksiäkin tehtiin. TiKRi YJ:a vastaan Tikkakosken tekonurmella. NINA HIRSIAHO PetPet yu: Hirsiaholle kultaa Petäjäisten Tino Hirsiaho oli mitalirohmuna Jämsässä 9.9. Oikea tekniikka suojaa kroppaa ja lämmittely on todella tärkeää, eikä siitä parane lipsua. Joku pohjalainen sisukin sieltä nousi. Ylöjärven kisoissakin nähtiin, että Lampisen paras laji on maastaveto. Harjoituksia, tukevasti aamupuuroa, käärmesoppaa ja käsidesiä niin JKLCUP:sta on odotettavissa jälleen hienoja elämyksiä. Tulos ylitti Lampisen 72-kiloisten naisten sarjan SMkarsintarajan, joten ensi keväänä olisi mahdollista hakea kisakokemusta SM-tasolta asti. Kyykyssä on vielä tekemistä, koska ”jotain himmailua siinä vielä on”. Olen myös tyytyväinen, että muistin kisoissa kaikki ohjeet ja merkit. Ylöjärven kilpailuissa PetPetin Matti Heinänen nosti M60 105kg -sarjassa yhteistuloksen 550 kiloa (kyykky 200kg, penkki 142,5, veto 207,5). Voimanostossa ei tavoitella maksimaalista lihasten kasvua, vaan lihasten hermotusksen pitää olla kunnossa. Lauri Hirvelä, JIlves, 58,42 m. Ylöjärveltä.. Petäjäisten ja Jämsänkosken Ilveksen yhdessä järjestämät moukarikisat 20.9. Tulokset 20.9.: T11 2,5kg: 1. On tullut hyvä olo, kun on arvostettu ja luotettu, seuran ensimmäinen naisvoimailija Sanna Lampinen kiittää. Vaihtelevien tilanteiden jälkeen ottelun ratkaisijaksi nousi Miska Kirri napauttamalla lähitilanteesta ottelun 44 minuutilla 3-0 johdon ja uusimalla suorituksensa heti viiden minuutin kuluttua. P15 4kg -sarjassa neljän kilon leka lensi 55,32 m. Taistellaan joukkueena. Sivu 6 Nro 39 23.9.2020 PetPet jalkapallo: Napakka päätös sarjalle Petäjäveden Petäjäisten -07 (AKA 06-08) jalkapallojoukkue pelasi kauden viimeisen sarjapelinsä Itäisen alueen P-13 kakkosessa 13.9. Edessä Martti Jylhä (MV+C), eturivissä Eero Kuukkanen, Miska Kirri, Roope Lindholm, Elias Hiltunen, Iiro Väänänen, Toivo Hakkarainen, takarivissä Jani Virkkunen, Antero Lindholm, Konsta Kuukkanen, Samu Korkiavuori, Veijo Aro ja Matias Seppänen. Kausi kokonaisuudessaan ei onneksi vielä ole ohi. Kuva on Lampisen ensimmäisistä kisoista 12.9. kymmenminuuttinen oli kaavaltaan maalihakuinen. Simo Piirainen KaipVi, 63,87 m, 2. Tästä ystävyysottelusta iso kiitos AJPK:lle. Toisen erän ensimmäinen JANNE VÄÄNÄNEN Kauden päätöksen 6-0 hymykuva
SULKULA Metsuripalvelua ammattitaidolla Pihaja ongelmapuut Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Pyydä tarjous! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Puh. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Tarjotaan vuokralle monipuolista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. Muista kotitalousvähennys! I. Puh. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen METSURIPALVELU M. MAANSIIRTO-, RIKOTUSJA DUMPPERITYÖT ALUEELLASI HOITAA SK-MAANSIIRTO OY 0400 830 894 050 368 9551 SKM@SKMAANSIIRTO.FI. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Aukioloajat: MA suljettu, TI PE 10 17, LA 10 14 Tilaukset sopimuksesta myös muina aikoina. Vuokrattavana vielä noin 90m 2 tai vähemmän. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Lisätietoja: Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. Asematie 6. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. 020 332 885 Petäjävesi, puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Erkki Sivula p. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh
Sinä alle 29-vuotias nuori: valmistuitko ammattiin haluaisit työllistää itsesi. Petäjäveden kunnan vanhusneuvosto LÖYDÄ OMA TAPASI AUTTAA Perjantaina 2 7.9. Vauhdikas tarina on kekseliäästi juonittu ja kantaa alusta loppuun. Hänen suorituksensa kärsivänä, vähän hukassa olevana ja urheana Jaanana sitoo tarinan elementit yhteen. Todellinen draama alkaa, kun kilpailumatkalla hevosauton lastaussillan hydrauliikka pettää ja lastaussilta rojahtaa Jaanan päälle. Asiasta seuraa soppa, jonka selvittämiseen tarvitaan isä, äiti, Alibullenin neidit sekä kyläpoliisit Isonapa ja Rillirousku. PetPet futis: Kirvelevä tasapeli MITES SUN TYÖT. Vaikka ykköspaikka oli jo mennyt, niin kakkospaikkaan oli saumat ja sitä lähdettiin hakemaan. klo 11-19 Loput jäätelöt ja limut -50% Kahvilairtaimiston KIRPPUTORI, mm. Elokuvan kantava voima on pääosan esittäjä Olga Temonen, joka on myös elokuvan toinen käsikirjoittaja. Ilmoittautumiset mielellään ensimmäiselle kerralle: Heikki Palola 040 838 8473 tai Heikki Puhakka 050 300 6007. Hevosten tuottama ilo kompensoi mustasukkaista ja väkivaltaista aviomiestä ( Sebastian Rejman), jonka hämärähommat eivät kestä päivänvaloa. Järj. To 24.9. K12/K9, liput 10€. Teollisuustie 6). Hinta 10e sis. Olen ylpeä joukkueesta ja vielä kun ensi perjantaina lyödään FCV/Reds, niin voidaan olla kauteen tyytyväisiä. Perheen poika Johannes on aikuistumisen kynnyksellä, mutta voimakastahtoisen isoäidin ja lännessä töissä käyvän äidin välissä on vaikea kasvaa yhtä aikaa kunnon neuvostokansalaiseksi ja itsenäiseksi miehenaluksi. Lisätietoja Jorma Pietiläinen, 040 610 5923, jorma.pietilainen@petajavesi.fi. Olli Koponen äänisin ohjaaja Klaus Härö on onnistunut tekemään elokuvan henkilökohtaisimmasta aiheesta mitä kuvitella saattaa. Tämä on elokuva, jossa juonella ei ole varsinaisesti merkitystä, eikä sitä elokuvassa juuri olekaan. Päähenkilöitä ovat kaksi miestä; isä ja aviomies Nisse ( Peik Stenberg) ja hänen poikansa Stefan ( Martin Paul). maali jo, saa nähdä meneekö 20 rikki viimeisessä pelissä. S, liput 8€, Vanhiksen kahvio palvelee! Miilussa noudatetaan koronaohjeistusta. Saatiin todella hyvä vire kentälle ja kun 28 minuuttia oli pelattu, Samuelin tarkka kulma löysi etukulmasta Santerin: tällä hetkellä kauden komein maali, päällä sisään! Hallittiin ekajaksoa ja saatiin maalipaikkoja, mutta ei tällä kertaa enempää. Elämää kuoleman jälkeen kertoo jo nimellään suoraan aiheensa; sen, että musertavan kuoleman jälkeenkin eloonjääneiden elämä jatkuu. Tästä alkaa pitkä ja koetteleva kuntoutusjakso. • Kunnan uusi elinvoimapäällikkö Arto Kummala esittäytyy. Sinikka ja Tiina Nopolan suositun kirjasarjan Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -kirjaan perustuvassa elokuvassa Heinähattu on juuri aloittanut koulun ja Vilttitossusta on tylsää jäädä aamulla kotiin, koska hänellä ei ole ketään leikkikaveria. Auditorio Miilussa ke 23.9. klo 18. Tilaisuus videoidaan ja siihen voi osallistua myös etänä, linkki löytyy www.petajavesi.fi. Ensimmäinen inkerinsuomalainen pitkä elokuva on esikoisohjaaja Lauri Randlalta lupaava näyttö. • Tekninen johtaja Mikael Nummi pitää Palvalahden teollisuusalueen tilannekatsauksen. Salaiseen uraanijalostamokaupunkiin sekä 80ja 90-luvun taitteen Tallinnaan sijoittuva lennokas draamakomedia avaa ikkuSeuratoiminta MTK-Petäjävesi: V U O S I KOKOUS tiistaina 29.9.2020 klo 11.00 Maatilamatkailu Kumpusessa. Puhetta elämän kokoisista kysymyksistä ei synny, koska tärkeimmiksi asioiksi nousevat hautajaisten yhdentekeviltä tuntuvien yksityiskohtien hallinnointi ja niistä kinastelu. Sivu 8 Nro 39 23.9.2020 Monipuolinen leffakattaus tällä viikolla Miilussa UIMAHALLIRETKET ALKAVAT TAAS 1.10. Kun Heinähattu kertoo lähtevänsä luokkansa kanssa onkiretkelle, keksii Vilttitossu ovelan juonen, jonka seurauksena onkimaan pääseekin hän itse. Visuaalisesti elokuva on omaperäinen ja ilmeeltään tarkkaan harkittu. Tunneskaala vaihtuu vaivatta ilosta suruun ja pelosta riemuun. Seurauksena hänen jalkansa halvaantuvat. Toivotaan laajaa kuntalaisten osallistumista ja vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Mukana kanssasi miettimässä ratkaisuja työllistymiseen kunnan työllisyyspalveluiden tiimi, Gradia, TE-toimisto sekä yrittäjien edustaja. Oleellisinta on tilanteiden ja tunteiden kuvaus. • Keskustelua sekä uusien ideoiden ja ajatusten synnytystä. Tulkaa kannustamaan ja tehdään kauden paras peli. Lämpimän nostalgian ja tunnettujen neuvostoiskelmien sävyttämä Näkemiin Neuvostoliitto kuvaa humoristisesti inkerinsuomalaisen perheen arkea suurvallan murroksen ja yhteiskunnallisen myrskyn silmässä. Puhalletaan yhdessä yritys pystyyn ja annetaan eväitä työn löytymiseen. Bussimatkoille suositellaan maskin käyttöä. Härö on löytänyt arkaluonteiseen aiheeseen juuri sopivan pienten askelten lähestymistavan. Näkemiin Neuvostoliitto ei ole pelkkä komedia, sillä siinä kuvataan hyvinkin traagisia asioita onnistuneesti komedian keinoin. Mistä ihmiset kinastelevat silloin, kun suurin riita syntyy siitä, tarjotaanko hautajaisissa voileipiä vai voileipäkakkua. Kirvelevä tasapeli, mutta kauden tähän asti parasta pelaamista, joten ei tarvitse hävetä. Nopoloiden käsikirjoittaman elokuvan on ohjannyt Lenka Hellstedt ja pääosissa nähdään 8-vuotiaat Emelia Levy (Heinähattu) ja Matilda Pirttikangas (Vilttitossu). Auditorio Miilussa ke 30.9.2020 klo 17.30-21 • Visiönääri Jorma Pietiläinen kertoo käynnistetyistä ja lähitulevaisuuden toimenpiteistä sekä luo kuvaa tulevaisuuden mahdollisuuksista. klo 10-15 Punaisen Ristin Petäjäveden osaston perinteinen NÄLKÄPÄIVÄN HERNEKEITON MYYNTI seurakuntakodilla. kello 18 Petäjäveden tekonurmella, otteluisäntä on Petäjäveden kunta, joka tarjoaa pullakahvit kaikille. Puoliajalla tärkeintä oli keskialueen pelaaminen ja kyllä sinne kuudentoista sisään pitää uskaltaa mennä röyhkeästi. Viimeinen kotipeli perjantaina 25.9. K12/K9, liput 10€. Ilm. Autenttisuus on yksi elokuvan vahvuuksia. Nurinkurinen Tarkkisten perhe natisee liitoksissaan, ja Neuvostoliitto murenee taustalla. klo 17.30. mennessä Jaana Strömberg 050 562 6803 tai jaana.stromberg@petajavesi.fi.. Korttimaksu, kahviossa käteinen. klo 15. Jaana on ravintoloitsija ja kahden lapsen äiti, jonka vapaa aika kuluu ratsastuksen parissa. Elokuva perustuu kolmeen tyypilliseen vahvuuteen, jännittävään ja koossa pysyvään tarinaan, leikittelevään sanankäyttöön ja valloittaviin rooleihin. Tule mukaan ideoimaan työtä itsellesi tai yhdessä kaverin kanssa TIISTAINA 29.9. Perjantaina 25.9. 25.9. Tervetuloa! Olli-Pekka Mäkelä Pelaajat 18.9.: Tomi Sorko, Jouni Heiskanen, Santtu Nieminen, Aleksi Paltamaa, Ville Heikkinen, Akseli Jylhä, Santeri Paltamaa, Lasse Nikulainen, Niklas Räty, Samuel Lehtimäki, Pyry Tuominen, Elmeri Seppänen, Marko Metso, Juha-Pekka Manninen, Heikki Mannisenmäki, Alimi Mohamad Ashraf, Henri Jäntti, Chutited Pisin. KLO 13 PAJALLE (os. klo 10-15 Punaisen Ristin Petäjäveden osaston perinteinen Nälkäpäivän hernekeiton myynti Seurakuntakodilla. klo 15. Unelma-alku 48 min ja 0-2 Samuelin tärkeä maali. Draamakomedia perustuu inkerinsuomalaisen ohjaajan omiin lapsuudenkokemuksiin 1980ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin Neuvostoliitto oli vähitellen hajoamassa. K7/ K4, liput 10€. Onnen kahden täysin erilaisen kulttuurin ja ideologian välissä pyristelevä Johannes löytää roihuavasta ensirakkaudesta ja äidin mukana Suomesta Neuvosto-Viroon kulkeutuvista leluista ja makeisista. Pelaajista näki, että nyt laitetaan kaikki peliin, lataus oli hyvä. Elokuva alkaa, kun perheen äiti on juuri kuollut, ja se päättyy, kun isä, poika ja Elsa-täti ( Lena Labart) lähtevät hautajaisiin. Tervetuloa! FELIX ZSCHAUER Miesten edustusjoukkue kohtasi perjantaina Blackbird/akatemian tuloksella 2-2. Elokuvantekijän taitoa on herättää ajatuksia ja synnyttää mielleyhtymiä alleviivaamatta, ja sen Härö osaa. Henkilökunta ohjaa istumaan turvallisuuden takaamiseksi ja käsidesiä sekä käsienpesumahdollisuus on tarjolla. mikroaaltouuni, leivänpaahtimia, kahvinja vedenkeittimiä, Arabiaa, Iittalaa, ruokailuvälineitä, pöytiä, tuoleja, ym, ym... Kahvitarjoilu. matkat, uimahallimaksun ja 45 min ohjatun vesijumpan. Koronavaraus. KUNTALAISTEN IDEOINTI-ILTA ISO kiitos asiakkaille! PÄÄTÖSPÄIVÄN HULINAT la 26.9. Parhaalla ryhmällä oltiin liikkeellä ja muutama piti jättää pois. Kauden 18. Värejä on käytetty taitavasti, eikä yksikään kameranliike tunnu turhalta. To 24.9. • Hankepäällikkö Katriina Holm esittelee vanhan kirkon aktiviteetteja nyt ja tulevaisuudessa. 0-2 on aika vaikea tilanne, tuntuu hyvältä, mutta siinä se uhka onkin, ei tarvitse kun vastustaja tekee yhden, niin peli on auki ja niin siinä kävi 73 min ja BB teki kavennuksen 1-2 ja sitten peli alkaa uudestaan ja kun tarpeeksi uskoo itseensä lisää tulee, 86 min ja tasan 2-2. Hernesoppaa 3€/annos Aika jonka sain kertoo tositapahtumiin pohjautuvan, suomalaisen naisen uskomattoman selviytymistarinan. Näiden kahden päivän väliin jännittyvät hetket täyttyvät kummallisesta kitkasta. Lähtö Keuruun uimahalliin torstaisin klo 9 Kuntalan edestä. Suomen omanan naapurimaamme poikkeuksellisiin vuosiin idän ja lännen välissä. Ke 23.9. Kauden tärkein matsi. Lähiomaisen, puolison tai äidin kuolema voi olla vaikeimpia tilanteita ihmisen kestää