Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Sitova
ilm. Mukana oli paljon petäjävetisiä,
sekä kanta-asukkaita että
mökkiläisiä, mutta myös
kauempaa tulleita vieraita.
Lapualainen Aila Kuivila sekä hänen Ähtärissä
asuva sisarensa Sisko
Kuivila tulivat Petäjävedelle synnyinseudultaan
Soinista saakka. Hinta 72 euroa, sisältäen 2 hlön
hytin, buffetillallisen ja -aamiaisen sekä kuljetuksen. perusteluissa
kysytään.
Mhy Keski-Suomi
kiittelee tiedotteessaan
myös Piesalan kiinnostusta metsävaikuttamiseen: 22-vuotiaana hän
halusi asettua ehdolle
Sivu 08
53. Lieneekö perinyt
asenteen isältään, jonka
tiedetään olevan asioista
selvää ottava ja ?metsäkasvattaja?. 040 8333 108 ja
maksaminen Ikivihreiden tilille nro 476810-210031.
TERVETULOA RISTEILEMÄÄN!
Petäjäveden Osuuspankki
Kesämusiikit alkoivat
Hanna Mäkinen
Kauniina soljuvassa sävelessä on mahtava voima.
Arja Korisevan ja Jouni
Someron aloittaessa
esimerkiksi Niin kaunis on
maa ?kappaleen heräsi
monen kuulijan mielessä
jotain sellaista, joka sai silmät kyyneltymään ja palan
nousemaan kurkkuun.
Tunteiden ja ajatusten
herättely olikin Petäjäveden vanhan kirkon kesämusiikkisarjan viime
keskiviikkona aloittaneen
Arja Korisevan ja Jouni
Someron Kirkossa ?konsertin teema.
- Haluaisimme, että
ihmiset pysähtyisivät miettimään omaa elämäänsä,
Vanhan kirkon kesämusiikkisarjan aloittaneen Kirkossa -konsertin laulusolistin,
viihdetaiteilija Arja Korisevan äidin isä Väinö Friman
on kotoisin Ylä-Kintaudelta.
Taiteilijan äidin puolen sukulaisia löytyy Petäjävedeltä edelleenkin. Pidän siitä, että voin
katsoa kuulijoita silmiin ja
vaikka koskettaa, kuvailee
Arja Koriseva keskiviikon
konserttikokemusta esiintyjän kannalta.
Somero . Koriseva
?parivaljakko konsertoi
Petäjäveden vanhassa kirkossa nyt ensimmäistä
kertaa. . Palkinnot
jaettiin Mhy Keski-Suomen 80-vuotisjuhlassa
Saarijärvellä viikko sitten
keskiviikkona.
Piesala on yhdistyksen
mukaan nuori ja erittäin
kiinnostunut metsäasioista.
- Hän hankki 22-vuotiaana metsätilan sukulaisiltaan ja hakkuuttaa,
lannoittaa, sekä raivaa
eli hoitaa aktiivisesti alueitaan. PETÄJÄVESI
Nro 01 - 04.01.2006
PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU
Nro 30 - 2013
Keskiviikkona heinäkuun 24. Konserttipaikkana
tämä vanha kirkko on
äärimmäisen inhimillinen.
Pienessä ja intiimissä tilassa läsnäolo ja yhteys esiintyjän ja yleisön välillä on
vahva. Valtuusto on
39 jäsenellään Mhy KeskiSuomen korkein päättävä
elin.
Piesala opiskelee Helsingin yliopistossa biotekniikkaa sekä tunnetaan
Petäjävedellä aktiivisena
partiolaisena. . Konsertin jälkeen sisarukset totesivat
yksimielisesti toiveiden
täyttyneen. vuosikerta
PERINTEINEN
23H RISTEILY
metsänhoitoyhdistyksen
valtuustovaaleihin, mutta
metsänomistajaura oli
ehdokkuuteen vielä liian
lyhykäinen. Lapualla
oli ollut Kirkossa ?konsertti, joka sai erinomaisen palautteen paikallisessa lehdessä. . Tämä oli
lähin paikka, jossa vastaava
Korisevan ja Someron
konsertti järjestettiin,
sisarukset kertovat.
Ennen konsertin alkua
Aila Kuivila odotti tunnelmallista ja rauhallista
konserttia. Elämys täydentyi konserttipaikan
ominaisuuksilla. Kaunis
paikka ja kaunis kirkko,
Kuivilat toteavat.
Tänä kesänä kesämusiikkikonserttien kuulijoilla on mahdollisuus nauttia
myös kahvion antimista.
Ensimmäisen kahvituksen
järjesti lähetystoimikunta.. päivänä
Eemeli Piesalalle aktiivisen
metsänomistajan palkinto
Marjo Suvanto
Petäjävetinen Eemeli
Piesala on saanut KeskiSuomen Metsänhoitoyhdistyksen Petäjäveden ja
Multian toiminta-alueen
Aktiivinen metsänomistaja -palkinnon. Eläytyminen
välittyi kuulijoille saakka.
Keskiviikkoillan kaksi
Kirkossa -konserttia vetivät vanhaan kirkkoon yh-
teensä 220 kuulijaa. Konsertin aikana
kuultiin esimerkiksi Täällä
Pohjantähden alla -kappale
kolmena eri versiona,
Suojelusenkeli sekä monta
muuta tuttua, levollista
kappaletta pianotaiteilija
Jouni Someron sovituksina.
Kokeneiden taiteilijoiden tulkinnoissa oli
vakuuttavaa varmuutta ja
vahvuutta. 2.8.2013 mennessä Raijalle puh. Levollista
tunnelmaa, täydensi Sisko
Kuivila. 24 vuoden
takainen tangokuningatar
konsertoi keskiviikkona ensimmäistä kertaa Petäjäveden vanhassa kirkossa.
elettyä, ja sitä mitä voisi
olla, kertoo Arja Koriseva Kirkossa ?konsertin
taustalla vaikuttavista ajatuksista.
. Keski-Suomen Mhy on Suomen
toiseksi suurin metsänhoitoyhdistys, ja siihen kuuluu
11 500 metsänomistajaa.
Hanna Mäkinen
Turusta Tukholmaan tällä
kertaa uudella Viking Grace -laivalla! Lähtö 3.9.2013
klo 15.20 osuuspankilta
Luultavasti
tätä Voltaa harrastetaan
vielä tänäkin päivänä.
Yhteisöllisyys on säilynyt katolisissa maissa paremmin kuin täällä
protestanttisissa maissa.
Siihen antaa selityksen
yhteiskuntatieteilijä Max
Weber kirjassaan ?Protestanttinen etiikka ja
kapitalismin synty?. -nimeä kantava
kokonaisuus sisältää
musiikin lisäksi myös sanataidetta. Nälkä vaikuttaa väistämättä kaikkeen ympärillä olevaan.
Nälänhädän aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä on
vaikea käsittää, sillä sille ei ole vertailukohtia. PETÄJÄVESI
Sivu 02
Toimittajalta
NÄLKÄ TUO MUKANAAN
KESTÄMÄTÖNTÄ HÄTÄÄ
www.petajavedenseurakunta.fi . Vanhan kirkon säätiön kahvio.
Kuollut: Suoma Eliina Kaipomäki, 89 v.
Runoja ja laulua
vanhassa kirkossa
Vanhan kirkon kesämusiikeissa ovat ensi viikon
keskiviikkona esiintymisvuorossa näyttelijä,
laulaja Ritva Oksanen
säestäjänään Leena
Giers-Koljonen.
?Hetkinen, Herra?
-kokonaisuus on saanut
ensi-iltansa Jyväskylän
kaupunginkirkossa jo
neljännesvuosisata sitten, mutta sen teemat
ovat yhä ajankohtaisia.
Herra, haluaisin olla elävänä
yhteytenä Sinuun, renkaana
Sinun ja toisten ihmisten välillä. (014) 854 240, 050 366 7691
www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net
Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Voitaisiinko siihen palata?
USA:ssa vastaava on
ollut mahdollista amisien
yhteisössä, jossa viljellään maata hevosien ja
vanhanaikaisten konstien avulla. alv 24 %)
Kaikkien aikojen Huttula-Rock!
Kahdeksas Huttula-Rock
järjestetään perinteiseen
tapaan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Keuruun Huttulassa.
Tänä vuonna tapahtumassa esiintyy 11 bändiä.
Luvassa on roots-musiikkia countrysta bluesin
ja klassisen rock?n?rollin
kautta tanakkaan ZZ-Topja Thin Lizzy-rymistelyyn.
Huttula-Rock on lämminhenkinen Tuhkusten
pihapiirissä järjestettävä
roots-musiikin erikoistapahtuma, jonka järjestävät
Huttulan kyläyhdistys ja
Huttula Count r.y. klo 14 Suvipäivän ja Jaakon
päivän tapahtuma vanhassa kirkossa ja
Lemettilässä / SO, LGK, Maanantaikuoro.
Su 28.7. Miltä
mahtaisi tuntua, jos vatsa kurnisi koko ajan, taudit
koettelisivat ja läheisiä kuolisi yksi toisensa jälkeen?
Ensisijaisen tärkeää onkin miettiä, miten saamme nälkäiset yhteiskunnat jaloilleen. petajaveden.seurakunta@evl.fi
Nykyään ruokakauppaan mennessä ja loputtomia
valikoimia katsellessa on vaikeaa ajatella, ettei Suomi
ole kärsinyt kymmeniä tuhansia ihmisiä tappaneesta
nälänhädästä kuin alle 150 vuotta sitten. Kun
itkin pellonlaidalla, että
mahakivun vuoksi en voisi
osallistua perunannostotalkoisiin, äitini uhkasi
hakea vitsan, jolloin mahakipu kuin ihmeenkaupalla
parani ja menin poimimaan
perunoita ämpäriin. Paikalla on uusi katettu lava,
katetut katsomoteltat,
tasokas buffet, leppoisaa
tunnelmaa ja ennenkaikkea letkeää roots-musiikkia aina iltapäiväkolmesta
puolilleöin.
Huttula-Rock on koko
perheen tapahtuma, tilan
rokkilampaat ja muut kotieläimet ovat erityisesti
nuoremman rock-yleisön
kestosuosikkeja. Työttömyyden yhä lisääntyessä
sellaistakin elämäntyyliä
voisi ajatella.. Neljäkymmenja viisikymmenluvuilla
joka talossa oli ainakin
yksi, kaksi lehmää, porsas ja kanoja, joiden
turvin eleltiin silloinkin,
kun ei ollut ansiotyötä.
Sellainen elämä piti maaseutukylät elinvoimaisina
ja yhteisöllisinä. Tämä heidän
ansiokseen luettakoon.
Niin sanottu kehitys
on meillä suurentanut
maatilat ja koneellistanut
ne niin, etteivät kustannussyistä pienet maatilat
enää voisi edes pysyä
hengissä. Keuruun srk:n nuorisokuoron kahvio.
To 25.7. Katolinen
kirkko, niin paljon kuin
sitä parjataankin, on
paremmin onnistunut
yhteisöllisyyden säilyttämisessä kuin protestanttiset kirkot. Ohjelma
10 e. Kyse ei ole vain siitä, että
ruoka loppuu - kyse on siitä, miten yhteiskunta pystyy
mukautumaan ruoan loppumiseen ja vastaanottamaan
ruoan vähyyden.
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
Jos ajattelee Suomea 1800-luvun jälkipuoliskolla,
on selvää, että tiedonkulku on ollut hankalaa ja päätöksenteko hajanaista. Flora Larssonin ja Aino Suholan
tekstit tuovat iltaan musiikin kanssa lohdullista,
rakastavaa ja armollista
tunnelmaa.
Ritva Oksanen on
petäjävetisille tuttu näyttelijä ja laulaja, jolla on takanaan vuosikymmenten
mittainen ja monipuolinen ura näyttämötaiteen
ja musiikin saralla. Minulla on vielä valokuvakin
perunannostotalkoisiin
lähdöstä, jossa hevonen
on valjastettu kärryjen
eteen ja kärryillä istuu
ämpäreineen ja muine
apuvälineineen mummua,
vaaria, työikäistä, nuorta ja
lasta sulassa sovussa.
On sääli, että olemme kadottaneet tämän
yhteisöllisyyden. Vielä käsittämättömämmältä tuntuu, että vaikka itse voi ja saa
elää hyvinkin rajatulla ruokavaliolla, joillain ruokaa ei
ole vielä tänäkään päivänä.
Nälänhätään perehtyminen ja pelkästään käsitteen laaja-alainen ymmärtäminen vaati useita tunteja
lukemista ja pohdiskelua. Asematie 6, Petäjävesi
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu vuonna 1961
Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012)
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN 2242-2463
Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen, toimittaja Hanna Mäkinen,
kesätoimittaja Marjo Suvanto
Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e / pmm ja sisä- ja takasivu 0,75 e / pmm
+ alv 24 %, laskutuslisä 5 e, toistoale 10 %
Tilaushinnat: kestotilaus 48 e, 12 kk 52 e, 3 kk tarjous 19 e
Irtonumeromyynti: Petäjävedellä R-Kioski, Grilli 23, Kyläseppä, lehden
toimitus: 1,50 . Ja rapsutella saa.
Lisätietoja tapahtumasta Huttula Count ry:n
nettisivuilta.
Sinikka Aaltolan pakina YHTEISÖLLISYYS
Neljäkymmentäluvulla
lapsuuteni eläneenä olen
kokenut suomalaisen
maaseudun parhaimmillaan. - MS
Nro 30 - 24.07.2013
- PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. Samalla ajatukset voi viedä
niille alueille, joita nälkä koettelee parhaillaan. / Ritva
Oksanen ja Leena Giers-Koljonen. Elämä oli todella
yhteisöllistä. Ihmisiä ei
vielä ollut lokeroitu eri
ikäkausiin ja ei tullut mieleenkään eikö olisi voitu
kokoontua yhteen kaikki
vaarit, mummut, lapset,
varhaisnuoret, nuoret,
työikäiset, seniorit ja
vanhukset. Kun
yhteiskuntarakenne on hyvin heikko tai sitä ei yksinkertaisesti ole, selviytyminen on haastavaa ja yksilöiden
tai yhteisöjen omissa käsissä.
Nälänhätä on ollut totta aiemmin ja on yhä nykyään,
sillä ravinnon saaminen on yksi ihmisen perustarpeista.
Syömään tullaan jatkossakin. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki-ilta: ?Hetkinen, Herra!. Kuin
tuulahduksena menneiltä
ajoilta saimme kokea
yhteisöllisyyttä Kreikan
matkallamme, joka suuntautui Loutrakiin Ateenan
lähelle. Leena
Giers-Koljonen toimii
puolestaan Petäjäveden
seurakunnan kanttorina. Kaikki olimme samaa porukkaa ja
nautimme elämästämme
kaikki yhdessä yhteisissä
askareissa.
Lapsia ei ?paapottu?
ja kuljetettu harrastuksiin, vaan ?harrastukset?
olivat kaikkien ikäkausi-
en yhteisiä eli isäni esimerkiksi vei meidät jo polvenkorkuisina maatöihin. Kirkkokahvit
(kunnan tarjoamat) ja ohjelmaa Lemettilässä.
Ke 31.7. (Flora Larsson)
Oksasen ja GiersKoljosen ?Hetkinen,
Herra. juhlamessu vanhassa kirkossa / SO, LGK. Hän
väittää, että tiukka protestanttinen työetiikka
olisi yksi syy kapitalismin
syntyyn.
Se että, toimimme
uskonnollisella pohjalla
työnantajamme hyväksi
moraalisesti ikään kuin
Jumalalle työtä tehden, on
vaikuttanut myös teollisuustuotannon kehittymiseen ja koneellistumiseen
ja siten olisi myös nakertanut täällä protestanttisissa
maissa yhteisöllisyyttä.
Katolinen kirkko on sen
sijaan jättänyt vähemmälle
tämän voiton tavoitteluun
pyrkivän työmoraalin kunnioittamisen ja sen sijaan
painottanut yhteisöllisyyttä koskien perhettä ja kyläyhteisöä. Pelkkä ruoan antaminen
ja hyväntahtoinen hymy eivät riitä.
Petäjävedellä 24.7.2013, Marjo Suvanto
Kesämaisemani
?Mansikit kesälaitumella.?
Kuva: Juho Rytkönen.
?Sä käskit,
Herra, valona mun
maailmassa olla.?
(Virrestä 435)
Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki-ilta: ?Serenade. Siellä menimme
iltaisin meren rannalle,
jonne oli kokoontunut
paikallinen väestö Voltanimiselle kävelylle pitkin
rantaa ja siihen osallistuivat kaikenikäiset todella
vanhoista imeväisikäisiin
ja myös vammaiset pyö-
rätuoleineen. / Seeli Toivio
(sello) ja Lily-Marlene Puusepp (harppu).
Ohjelma 15 e. Siksi katolisissa
maissa yritykset eivät pyri
laajenemaan, vaan siellä
on paljon pieniä yrityksiä, jotka laajentumatta
siirtyvät isältä pojalle
sellaisenaan. Kunnan 145-v. (sis
Minussa asuu
jonkinlainen tarve edistää
valokuvausharrastusta
yleensä. . . Esimerkiksi asunnon myyjät
hyötyisivät hyvistä, myyvistä valokuvista, samoin
kuin autokauppiaat. Nyt
kun talo on valmis, tuntuu
mikä tahansa lomailulta,
naurahtaa Koskela.
Juhannuksena Petäjävedelle muuttanut valokuvaaja
Jussi Koskela tekee tilauksesta juhla- ja muotokuvauksia iltaisin ja viikonloppuisin. Pisteitä
saimme 6,60 arvosteluasteikon ollessa 1-10,
Meronen kertoo.
Hän ratsastaa lainahevosella. Pakettitalon
valmistuminen ja muutto
uuteen kotiin oli pariskunnalle helpotus. Olen ollut
todella onnekas, että sain
Aronin kaltaisen kultakimpaleen käsiini. . Päivätyönään mies
suunnittelee oppimateriaaleja Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa.
Hanna Mäkinen. Vaikka olenkin
kilpaillut aika paljon, tulee
kaikki olemaan siellä ihan
uutta. PETÄJÄVESI
Nro 30 - 24.07.2013
Sivu 03
Minna Paananen
Töltillä MM-kisoihin
Marjo Suvanto
Kuohulta kotoisin oleva
Johanna Meronen on
voittanut kultaa ja hopeaa
islanninhevosten SM-kilpailuissa. Tulevaisuudessa
tarkoitukseni on kertoa
blogissa ja kotisivuillani
yhä enemmän esimerkiksi
kuvien valaisusta ja teknisestä toteutuksesta.
Lähinnä valokuvaajaKoskelan sydäntä on ihmisten kuvaaminen, muotokuvaus. Pariskunta käy töissä Jyväskylässä, joten oman talon
rakennuspaikan valintaan
vaikutti myös ajomatka Jyväskylään. . Valokuvien lisäksi sivuston
kautta löytyy blogi, jossa
Koskela kertoo valokuvaajaksi opiskelusta sekä
esillä olevien kuvien toteutuksesta. Tuollaisia
lahjakkuuksia ei ihan joka
pellolla Suomessa kasva,
Meronen toteaa tyytyväisenä.
Kisoihin jo ensi
viikolla
Maailmanmestaruuskisat
alkavat jo ensi viikon sunnuntaina.
- Eniten odotan kisapaikalle pääsemistä:
olemaan osa noin isoa
tapahtumaa ja edustamaan
Suomea. Lajissa
lasketaan ratsukon kahden karsintasuorituksen
pisteiden keskiarvo, ja
parhaat pisteet saanut
voittaa. Meidän SM-kilpailut
ovat aika pikkujuttu näihin
kinkereihin verrattuna.
Meronen sanoo, että
harjoiteltavaa vielä on.
Tässä vaiheessa kisakautta
ei hänen mukaansa kuitenkaan voi tehdä enää suuria muutoksia, joten nyt
keskitytään vahvistamaan
oman suorituksen hyviä
puolia sekä kehittämään
heikompia.
- Esimierkiksi tällä hetkellä kasvatan hevosen
kuntoa ja kestävyyttä mahdollisimman hyväksi, jotta
se jaksaa ensin pitkän ja
raskaan matkan Berliiniin
sekä sitten tehdä siellä
hyvän suorituksen.
Suomesta matkaan
lähtee yhdeksän ratsastajaa: viisi senioria ja neljä
nuorta.
Pienestä asti hevosista
kiinnostunut ja kuusivuotiaasta ratsastanut Meronen
ei ole koskaan varsinaisesti käynyt virallisilla
ratsastunneilla. Työtapaa
ohjaavat selvät suuntaviivat. Olen saanut tutustua ja tehdä töitä
niin monen erilaisen hevosen kanssa näinä kaikkina
vuosina, että tuskinpa oli-
sin tällaista mahdollisuutta
saanut tavallisena hevosen
omistajana.
- Sen verran olen tehnyt tulevaisuudensuunnitelmia, että haluan lähteä
Islantiin töihin.
Valokuvaaja valmiina palvelukseen
Hanna Mäkinen
Upouuteen Kaksosen alueelle nousseeseen omakotitaloon muutti juhannuksen alla mielenkiintoinen
mies. Myös
käsityöyrittäjillä olisi varmasti käyttöä laadukkaille
tuotekuville, Koskela visioi. Ei kilometreinä
vaan minuutteina.
Talo viime kesänä ostetulle tontille nousi nopeaan tahtiin. . Aron frá Sannikko
-niminen hevonen on
kuusivuotias kulomusta
Suomessa syntynyt ruuna,
jonka omistaa Kaarina
Hannukainen.
- Aloin ratsastaa sitä
sen ollessa nelivuotias.
Sillä oli ratsastettu siihen
mennessä sen koko elämässä vain noin kahdeksan
kertaa, joten voin sanoa
treenanneeni sen alusta
asti itse, Meronen sanoo.
Kaksikko harjoittelee
yleensä noin joka toinen
päivä. Monien vuosien
kova työ ja panostus palkitaan vihdoin. Ankaran harjoittelun
myötä saavutus tuntuukin
entistä paremmalta.
- Helppoa ei ole ollut, mutta nyt voi sanoa,
että kaikki on ollut sen
arvoista. Samalla Meroselle
aukesi paikka ratsastamaan Suomen maajoukkueessa MM-kilpailuissa
Berliinissä elokuun alussa.
Ykkössijalle Meronen
pääsi nuorten nelinkäynnin kombinaatiosta. En koe sitä
ollenkaan huonona asiana,
että en ole koskaan saanut
omaa hevosta. Yksilöllisyyden
lisäksi muotokuvauksessa
kiehtoo myös vuoro-
vaikutteisuus, Koskela
toteaa.
Valokuvaajaa voi Koskelan mukaan käyttää
paljon muuhunkin kuin
perinteiseen juhla- ja
muotokuvaukseen. Luonnonläheinen
ympäristö sekä palvelujen
läheisyys painoivat myös
reilusti vaakakupissa. Yleensäkin kaikissa
sellaisissa myyntiprojekteissa, joissa valokuvan
hinta olisi vain pieni osuus
tuotteen myyntihinnasta,
kannattaisi harkita valokuvaajan käyttöä, Koskela
sanoo.
Petäjävedelle Koskela
ja hänen vaimonsa päätyivät paikkakunnan hyvien
liikenneyhteyksien ja vetovoimaisen tontin houkuttamana. Viikonloppukursseilla treenejä saattaa
olla parikin kertaa päivässä. Merosella ei itsellään ole koskaan
ollut omaa hevosta, jolla
kilpailla.
20-vuotias, Kuohulta kotoisin oleva Johanna Meronen saavutti islanninhevosten SMkisoissa kultaa nuorten nelinkäynnin kombinaatiossa ja hopeaa nuorten T2-luokasta.
Samalla hän lunasti paikkansa elokuun alussa käytäviin MM-kisoihin Berliiniin.
- Totta kai haluan kehittyä mahdollisimman
hyväksi ratsastajaksi:
menestyminen on vain
kasvattanut halua oppia
ja kehittyä aina vain paremmaksi. Kisoihin
hän on osallistunut kymmenvuotiaasta.
- Noiden ensimmäisten
kisojen ja näiden viimeisimpien välissä on tietenkin ollut monien vuosien
epäonnistumisia ja joitakin
onnistumisia, joita ilman
en varmaankaan olisi nyt
ja tässä lähdössä MMkisoihin Berliiniin.
Maailmanmestaruuskisat ovat kaksikon viimeiset
yhteiset kilpailut. Ihminen on
aina yksilöllinen kuvauskohde. . Kisat järjestettiin
Ahvenanmaalla kesäkuun
lopulla. Hopea tuli nuorten T2-luokasta, jossa ratsastetaan kolme kierrosta
tölttiä, islanninhevosille
tyypillistä askellajia.
T2-luokassa ensimmäinen kierros ratsastetaan
vapaavalintaisessa vauhdissa ja toinen hitaassa.
Sen jälkeen vaihdetaan
suuntaa ja ratsastetaan
kierros tölttiä ilman ohjastuntumaa ohjat yhdessä
kädessä.
- Erityisen hyvin onnistui T2-karsintasuorituksemme, jonka jälkeen
johdimme kaikkia ikäryhmiä koko luokassa. Rajoja saa rikkoa,
mutta kyllä valokuvien on
mielestäni oltava hyvin
valotettuja, selkeitä ja
tyylikkäitä, Koskela linjaa.
Parhaan käsityksen
Jussi Koskelan valokuvaustyylistä ja töistä saa
käymällä katsomassa miehen kotisivuja osoitteessa
www.jussikoskela.fi. Mies valmistui
keväällä Jyväskylän aikuisopistosta valokuvaajaksi ja
on nyt aloittamassa varsinaisen päivätyönsä ohella
valokuvausalan yrittäjänä
Petäjävedellä.
Valokuvaajan ammattitutkinnon suorittanut
Koskela on erikoistunut
miljöömuotokuvaukseen
sekä juhla- ja tapahtumakuvaukseen. Kiinnostusta herättää erityisesti Jussi Koskelan, 28, ammatillinen
osaaminen
Yliedustettuina ovat talolliset ja varakkaat
torpparit.
jälkipolville: niistä näkyvät
Voutilaisen mukaan tiedot
jopa siitä, kuinka paljon
kukakin on viljaa pyytänyt.
Tällaisten tietojen säilyminen on harvinaista.
kanssa kättä päälle, niissä
ei ole ollut: vaikka ollaan
eletty samassa kylässä,
lainoja ovat saaneet vain
he, jotka ovat saaneet
takaajia. Petäjävesi on tästä yksi esimerkki muiden joukossa.
Nälänhätä ei sosiaalisesti
siis koskenut kaikkia.
- Ajatus kollektiivisesta
kärsimyksestä on aika
harhainen.
Voutilaisen mukaan
minkäänlaisesta tarkoituksellisesta köyhien surmaamisesta ei kuitenkaan
voida puhua viljalainojen
myöntämisessä tai hätäavun organisoinnissa.
Yhteisöt 1860-luvulla eivät
vain olleet sen tiiviimpiä
kuin nytkään.
- Naapuri ei yleensä
ole ensimmäisenä mielessä, kun itsellä tulee hätä
käteen, hän toteaa.
Kerjäläisten
määrästä ei tietoa
Kun ruokaa ei enää ole
eikä sitä mistään saa, on
turvauduttava viimeisiin
oljenkorsiin: lähdettävä
muualle kerjäämään.
- Kerjäläisten pääreitti
nykyisen Keski-Suomen
alueelle kulki pääosin Saarijärven kautta. Vuonna 1866 tilanne paheni entisestään,
kunnes 1867 puhutaan
jo ?täydellisestä tai miltei
täydellisestä. Ihmisiä haudattiin vanhan kirkon hautausmaalle joukkohautaan, jonka tunnistaa kirkon pohjoispuolella kuvassa näkyvästä maakaistaleesta, jolla ei ole hautamuistomerkkejä.
teen - jos on johtaakseen,
Voutilainen toteaa.
Sadot huononevat
vuosi vuodelta
1860-luvun alkupuolen
sadot osoittivat Suomessa
jo ennusmerkkejä vähenevästä ruoan määrästä.
Petäjävedelläkin sadot
alkoivat olla aikaisempaa heikompia jo vuonna
1862. Kyseessä on
pitkällisen prosessin lopullinen tulos ja seuraus
yhteiskunnan rakenteista.
Kurjuuden kumuloituminen voi johtaa kuolleisuuspiikkiin, ja vaikka nälänhätä
rajattaisiin tiukasti vuosiin
1866-1868, sen juuret
voidaan ulottaa hyvinkin 1850-luvun puolivälin
katovuosiin, Voutilainen
sanoo.
Yhteiskunta voi ajautua nälänhädän kaltaiseen katastrofitilanteeseen, jos esimerkiksi sen
elinkeino- ja institutionaaliset rakenteet eivät
ole tarpeeksi joustavia
mukautumaan poikkeustilanteisiin. Sama pätee Voutilaisen mielestä 1860-luvun
nälänhätäänkin.
- Todellisuudessa kehitys, joka johtaa kuolleisuuspiikin mahdollistumiseen, alkaa jo paljon
aiemmin. Minkäänlaista
heinäpeltoromantiikkaa,
jossa lyödään kaverin
Viljamakasiinien lainaluetteloista puuttuvat kokonaan
varattomat talot. sadon epäonnistumisesta.
- 1860-luvun alun kadot
ovat enemmän paikallisia.
Petäjävesi on jotakuinkin
ollut nälkärajalla jatkuvasti. Petäjävedellä tällaisia tiloja
oli vuonna 1865 kuutisen
prosenttia, Voutilainen
kertoo.
Apua on annettu tiloille, joiden on katsottu
olevan kykeneväisiä lainan
takaisinmaksuun. Erilaiset verolähteet
tarjoavat kurkistusaukon
aikalaisten varallisuuteen
ja hyvinvointiin. Se tarkoittaa,
että viljalainoilla, myös nälänhädän aikaan, on ollut
selkeä laina-, ei niinkään
sosiaaliturvan kaltainen
merkitys.
Suhteutettuna Petäjäveden silloiseen väestöön
ehdottoman yliedustettuina lainanottajina ovat olleet talolliset ja varakkaat
torpparit.
- Sieltä puuttuvat täysin
tietyillä mittareilla varattomat. Esiteollisesta maataloudesta on muistettava, että
jo lähtötilanteessa sadon
tuotto on lähellä nälkärajaa. Matalan tuottavuuden olosuhteissa viljellyn
maa-alan kasvattaminen
on ollut ainoa keino lisätä
ruoan kokonaismäärää,
Voutilainen muistuttaa.
- Petäjävesi kuuluu
alueeseen, jossa vanhaa
maataloutta tutkineen
Arvo Soinisen mukaan
osa väestöstä on syönyt
hätäleipää myös hyvinä
satovuosina. Petäjävedellä kuoli nälkävuosinakin tunnettuna ajanjaksona melkein 500 ihmistä ?normaalivauhdin. Nälänhätää voidaan
kokea ilman korkeaa kuolleisuuspiikkiäkin. PETÄJÄVESI
Sivu 04
Nro 30 - 24.07.2013
Kurjuutta ja kuolemaa
1860-luvun nälänhätä koetteli rajusti myös Petäjävettä
Marjo Suvanto
Marjo Suvanto
Ruoanpuutetta, nälkää,
kulkutauteja, kerjäläisiä,
kadotettuja satoja. Etenkin
Pohjois-Ruotsia koettelivat samankaltaiset olot
1860-luvulla kuin Suomea,
mutta väestöä se koetteli
vain nälkänä, ei esimerkiksi kuolemaan johtavina
tauteina.
- Nälänhätä on ehkä
ennemminkin tarttuvaa
köyhyyttä, ja tarttuva
köyhyys johtaa kuolleisuu-
Tohtorikoulutettava Miikka Voutilainen tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa Suomen 1860-luvun nälänhädästä. Jos talo
ei esimerkiksi pystynyt
maksamaan noin 20 litran
käräjäkappaveroa, voidaan olettaa sen olleen
jotakuinkin varaton. -- Magasiin
tulee lakkaamatta siinä
paikassa oleman.?
- Säilyneissä makasiinitileissä näkyy hyvin se,
miten paikallisyhteisö on
toiminut. Jokaiselle ei ollut hautapaikkaa tai
sellaista ei ehditty järjestää. Makasiinien lainaluettelot ovat säilyneet
Makasiinin paikkaa on
luonnehdittu arkistoissa
seuraavasti: ?Se armosta
käsketty magasiin tulee
seisomaan kestikievarin talon, Hermanni
Puttolan eli Lemettilän maalla, sildaniemessä
Pieta Puttolan taloon
mennessä kujan suussa,
pajan sijalla. 1860-luvun
kehitysmaa-Suomessa,
jossa pääelinkeinona oli
maatalous, yhteiskunta ei
yksinkertaisesti kestänyt
useita huonoja satovuosia
yksi toisensa jälkeen.
Kuoleminen ei automaattisesti liity nälänhätään. ollessa 40-60 ihmistä vuosittain. Petäjävesi
onkin keskisuomalaisia
nälkämaita.
Lainaa annetaan
hyväosaisille
Petäjävedellä on sijainnut
viljamakasiini, josta on
lainattu ruokaa sitä tarvitseville. Tästä
Petäjävesi oli erillään, vaikkakin Pohjanmaalta tulleet
elinkeinonsa menettäneet. Suomea melkein 150 vuotta
sitten ravistellut nälänhätä
oli yhtä lailla totta myös
Petäjävedellä.
Tohtorikoulutettava
Miikka Voutilainen tekee Jyväskylän yliopistossa
väitöskirjaa Suomen vuosien 1866-1868 nälänhädästä eli ?nälkävuosista?.
Kyse ei ole vain
ruoan puutteesta
Historioitsija David Arnoldin mielestä nälänhädässä on kyse ennemmin
rakenteista kuin tapahtumista
Se taas tarkoittaa, ettei avioliittoihin
tavallaan olla päästy: kukaan ei suostu antamaan
maata viljeltäväksi eivätkä
ihmiset välttämättä olleet
riittävän hyvässä kunnossa
ottaakseen maata viljelykäyttöön, hän jatkaa.
Petäjävesi itsenäistyi
pitkällisten haaveiden jäl-
tarkasteltaessa numeroiksi ja keskimääräisiksi
yhteyksiksi asioiden välillä.
Katukuvassa tai ihmisten mielissä nälkävuodet
eivät Voutilaisen mukaan
enää juuri näy. Jämsän kunta.. Nälkä
ajaa monen muun tarpeen
edelle. Jämsän et al. (1962): ?Suur-Jämsän historia
2. Aikaa kärsimyksestä on kulunut jo
miltei 150 vuotta. Tiettävästi itsenäistymistä olisi siirretty
nimenomaan huonojen
satovuosien takia.
- Kriisi ei ollut silloin vielä ohi, vaan vasta
helpottamassa syksyllä
1868. S.
et al. kunnat, Hämeenlinna. Menetetystä
ihmishengestä pyrittiin
ilmoittamaan vainajan kotiseurakunnalle.
Suomen mittakaavassa kerjäläisten määrää
voi vain arvioida, mutta
yleisesti on puhuttu noin
kymmenestä prosentista
koko maan väkiluvusta.
- Nihkeää suhtautumista kerjäläisiin on ollut kaikkialla. Jos vaikka joka neljäs omista tutuista kuolisi,
mittakaavan ymmärtää.
On vaikea kuvitella tilannetta, jossa joutuisi
lähtemään kotoaan ruoan
perässä. Yli 63-vuotiaita ja alle
16-vuotiaita, niin sanottua
?väestöllisesti kriittistä
massaa?, oli Petäjävedellä
lähialuetta vähemmän,
Voutilainen sanoo.
Silloinen köyhäinhoito
järjestettiin Petäjävedellä
hajautetusti. Lähialueilta
vain Karstula ja Jyväskylä selvisivät paremmin.
Voutilainen pitää sosioekonomisia tekijöitä ja köyR. esiintyi
Zacharias Topeliuksen
kirjassa ?Finlands krönika
1860-1878?.
Kunta itsenäistyy
katovuosina
Nälänhätä ravisteli koko
yhteiskuntaa myös laajemmassa mittakaavassa, eivätkä vaikutukset jääneet
vain kuolleiden lukumäärien laskemiseen. (1963): ?SuurJämsän historia 3. Vuosina 18661868 kuolleita olisi ollut
483, kun paikkakunnalla
tavallisesti menehtyi noin
40-60 henkeä vuosittain.
Poikkeuksellista koko
maan tilastoihin nähden
on kuolleisuuden aikainen
kasvu.
- Valtakunnallisesti
kuolleisuus kasvaa voimakkaasti vasta vuoden
1866 lopulla, kun taas
Petäjävedellä on nouseva
trendi aina vuodesta 1862
lähtien. Samoja asioita,
joita on nykyäänkin.
Petäjävesi pärjää
hieman paremmin
Suomessa kuoli vuosien
1866-1868 nälänhädissä
noin 130 000 ihmistä
enemmän kuin vastaavana
aikana tavallisesti, mikä
sen ajan väkiluvun huomioonottaen on kahdeksan prosentin tietämillä.
Nykypäivän Suomessa
vastaava prosenttiluku
tarkoittaisi noin puolta
miljoonaa henkensä menettänyttä.
Sivu 05
Miikka Voutilainen
keen omaksi kunnakseen
kesällä 1868 juuri pahimman kuolleisuuspiikin
jälkeen. Hajautetulla köyhäinhoidolla on
tutkitusti yhteys matalampaan kuolleisuuteen.
- Yksi vaihtoehto on
aina tuuri. Asenne ei
Petäjävedellä ollut sen
kummallisempi. Toukokuussa 1868 menehtyy prosentti
koko Suomen väestöstä.
- Se näkyy kirkonkirjoissa hyvin selvästi.
Samalla näkyy myös, että
1869-1870 avioliittojen
määrä pomppaa ylös.
Vastaavasti nälänhädän
aikaan myös syntyvyys
laskee, koska pääsääntöisesti lapset on hankittu
avioliitoissa, Voutilainen
kertoo nälkävuosien vaikutuksesta ihmisten käyttäytymiseen.
Ajatus vakavaraisuudesta ennen avioliittoon
astumista on elänyt varsin
voimakkaana tuon ajan
ihmisten mielissä.
- Aviopari on yleensä ryhtynyt viljelemään
omaa tai vuokramaata,
mutta nälänhädän aikaan
vuokratorppia ei juuri
perustettu. Inhimillinen hätä
jää helposti menneisyyttä
Kuolleisuus lähtee kiihtymään
loppukesällä 1867. Kertoman mukaan vanhemmat
ovat jopa joutuneet hylkäämään lapsensa hankeen pelastaakseen edes
itsensä. Aaltonen, E. Petäjäveden srk, Petäjävesi. Vaikka pitäjään perustettiin syksyllä
1867 työhuone, kevättalvella 1868 talolliset velvoitettiin pitämään itselliset
ylläpidossa - toisin sanoen
hoitamaan - syksyn elonkorjuuseen saakka. Miten
suomalaiset kokivat 1860-luvun
nälkävuodet. Manninen,
Ari (1994): ?Petäjäveden historia?
Petäjäveden kunta, Petäjävesi.
Pänkäläinen, Martti (1968): ?Petäjävesi 1868-1968. Koskimies, Y. (1991):
?Kun halla nälän tuskan toi. Voutilainen kysyy ja jatkaa.
- Parkanossa kuoli joka
neljäs. Muun muassa avioliittojen solmimista lykättiin katovuosien yli.
Monissa lähdeteoksissa
1860-luvun lopusta käytetään sanaa katastrofi.
Voutilainen yhtyy tähän
näkemykseen.
- Paitsi yhteiskunnallisesti, myös yksilöllisellä
tasolla voidaan puhua
katastrofista. Pahimpana ajankohtana, keväällä 1868, Petäjävedellä ja koko maassa kuoli noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.
Petäjävedeltä tarkkaa
kuolleisuusastetta on vaikea mitata, sillä tiedot
asukasluvuista ovat ristiriitaisia. Tuon ajan
taudinmäärityksiin on
syytä suhtautua terveen
skeptisesti, mutta Petäjävedelläkin on historiankirjojen mukaan menehtynyt
nälkävuosina esimerkiksi
lavantautiin 106 ihmistä.
Keskimäärin Petäjävedellä pärjättiin kuitenkin
melko hyvin. Mortality during the
great Finnish famine of the 1860?s?
Suomen väestötieteellisen yhdistyksen julkaisuja 14, Helsinki.
Niiles, Paavo (2000): ?Petäjäveden
vanhan kirkon hautausmaa. Jostain satunnaisista syistä käy niin,
että kuolleisuus ei ole
niin korkea. Voin kuvitella, että
pienessä paikallisyhteisössä vastaava ruokakriisi
vaikuttaa enemmän kaikkeen kuin Suomen mittakaavassa. Robert Wilhelm
Ekmanin teos ?Tiggarfamilj
vid landsvägen. W. Petäjäveden
kunta, Jyväskylä. Historiaa
ovat kirjoittaneet hyvin
selvinneet, ja toinen puoli
tarinasta uupuu.
- Nälänhätä näkyy juuri
siinä, ettei se näy missään.
Lähteet:
Häkkinen, Antti et al. Ekman
häinhoidon organisointia
keskeisinä selittäjinä Petäjäveden lähialueita matalammalle kuolleisuudelle.
- Petäjäveden ruokakuntakoko oli pienempi
kuin silloisessa Laukaan
kihlakunnassa keskimäärin. Nälkävuosien
aikaan ihmiset merkittiin
yleensä kuolleiksi kotipaikkakunnallaan, vaikka
he olisivatkin menehtyneet muualla. Itsenäistyminen
on kuitenkin mennyt läpi,
Voutilainen toteaa.
Laajaa inhimillistä
kärsimystä
Kuvio osoittaa kuolleisuusasteen Petäjävedellä ja muualla Suomessa vuosina 1860 - 1870. Petäjävesi
jää kuolleisuudessa vähän
maan keskiarvon alapuolelle, muttei kovin paljon,
Voutilainen muistuttaa.
Kun ruokaa kotikonnuilla
ei enää riittänyt, joutuivat
kokonaiset perheet lähtemään kerjäläisiksi. Ensikäden muistitietoa ei enää
ole olemassa. PETÄJÄVESI
Nro 30 - 24.07.2013
palkolliset ja maanviljelijät
käyttivät kulkuväylänä nykyistä tietä 18, Voutilainen
sanoo.
Petäjävedelle tulleiden tai täältä lähteneiden
kerjäläisten määrästä ei
tiedetä. WSOY, Helsinki.
Pitkänen, Kari (1993): ?Deprivation
and disease. Voiko olla
suurempaa katastrofia
kuin se, että kuolet. Vuonna 1865
Petäjävedellä olisi kuitenkin joidenkin lähteiden
mukaan asunut noin 2900
henkeä. Kuolleisuus lähti Petäjävedellä nousuun jo muuta Suomea aikaisemmin, mutta helpotti kuitenkin hieman nopeammin. Kriisi on
kääntänyt paikallisyhteisöjä myös sisäänpäin: apua
saavat ensin omaan sfääriin kuuluvat, myöhemmin
ulkopaikkakuntalaiset - jos
kummatkaan, Voutilainen
kuvailee.
- Se on ollut tyypillistä, ja kuvastaa aikalaisen
yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä, esimerkiksi ennakkoluuloja. Kuolleisuus pysyttelee Petäjävedellä yli pitkäaikaisen keskiarvon aina
vuodesta 1862 vuoteen
1868, Voutilainen valottaa.
Kuolleisuus lähti kiihtymään loppukesällä 1867.
Kaikkein eniten ihmisiä
kuoli toukokuussa 1868,
jolloin menehtyi prosentti
koko Suomen väestöstä.
Nälkä merkittiin suhteellisen harvoille kuolinsyyksi: useimmat olivat
niin heikkoina, että muun
muassa kerjäläisten mukanaan tuomat kulkutaudit ehtivät viedä hengen
ennen nälkää
Se laitettiin kulkemaan entisen junaradan
pohjalle, eikä siltaa purettu.
Yksi Suomen pisimmistä ylämäistä sijaitsee
matkalla Verkkalasta Huttulaan. Työpaja: toiminnassa koko kesän,
014 2673125 (Isse), 014 2673103 (Timo).
AJANVARAUS 020 761 3805
. /XX MD WXNLNXGRVVDLUDXGHW
Keuruuntie 21, 42700 Keuruu
Optikon ja silmälääkärin palvelut
$-$19$5$86
Keuruuntie 15, Keuruu. 32
27
N
Ammattilainen asialle
Sivu 06
Nro 30 - 24.07.2013
Parturi-kampaamo
T. Sähkötyökalujen
- Pienet
sähköasennukset,korjaus
S3-ryhmä 040 571 9996
. (014) 854 160
Petäjän Kaivurit Oy
Kintaus
040 590 7360
Noin 30 vuoden kokemuksella
IV-kanavien puhdistus ja huollot
Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt
Pohjatöiden kaivuut,
salaojat, perustusten teko
Tapsa Härkönen 050 411 9246
n
Asunno
Rakennusmyyjä
suunnittelu Muista!
Laajavaara
Tapio Kokkonen (2010)
SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA)
Kosteusmittaukset
Rakennus- ja pääsuunnittelu
Vastaava työnjohto, valvonta (RKM)
040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi
Piispantie 1
Petäjävesi
Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset,
kulmien värjäykset ja muotoilut...
www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi
25 vuoden ammattitaidolla
Petäjävedellä Sinua palvelee:
Pirkka Syvänoro, VTS
Puh. Luomenpoistot, arpikorjaukset
HULNRLVOllNlULW
JARKKO OKSANEN
. Hytösen Liisa
on Feenixissä tavattavissa ma ja ti vkot 23-25 ja 27-29. Soita tai tekstaa 050
3168491 (häläreihin vastataan). 7DSDWXUPDW
. KOSTEUSMITTAUKSET
. IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT
. ja rahoituspalvelut
Puh. 040 503 8737, irene.maki-valkama@lahitapiola.fi
Ortopedian ja traumatologian
Plastiikkakirugian erikoislääkäri
Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin.
Os. 8UKHLOXYDPPDW
. klo 19
Nuorten palvelut Feenixissä kesäaikana
-8..$ /8..$5,1,(0,
-$5..2 2.6$1(1
melanooma
. Duunipiste: Jaana vkot
23-26 ja vko 32, mikäli tarvitset apua työkokeilu- ja työpaikkojen
etsimisessä, 050 5626803. Yläluomileikkaukset
. Luu- ja tukikudossairaudet
Rautatie Jyväskylän ja Keuruun välillä on kulkenut
aiemmin Verkkalan siltaa pitkin. 1LYHO MD VHONlRQJHOPDW
. JETTA-TALOMYYNTI
. Ihottumanäytteiden otto
. klo 11-15
Runokahvila la 6.7. Alumiini ja RST-korjaushitsaukset. Papintie 2, Petäjävesi
Katso lisää www.lahitapiola.fi
erikoislääkärit
2UWRSHGLDQ MD WUDXPDWRORJLDQ
KIMMO TANTTULA
JUKKA LUKKARINIEMI
. 020
Rakennus- ja saneeraustyöt
HIILFIX
ZZZ SXLVWRNOLQLNND ¿
LQIR#SXLVWRNOLQLNND ¿
.HXUXXQWLH .HXUXX
Hitsau
Timo Hiiliaho 0400 515 303
Petäjävesi
HitsausKoneAsennus
Acepoint Oy
Jorma Tuppurainen
Pientalorakentamisen asiantuntija
. Puh. Leppälä
tai tule
Muuttuva Petäjävesi
Emil Brask (1922)
Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus
Yksityisille ja yrityksille
Kari Koskinen 0440 868307
kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com
Soita
n!
käymää
Leppäläntie 2, Petäjävesi. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi
Rahoituspäällikkö Irene Mäki-Valkama
Sijoitus. Urheiluvammat
. Tapaturmat
. - MS
Oikaisu
Viime viikon Muuttuva
Petäjävesi -sarjan kuvapari
kirkonkylän keskustasta
todisti, että lehteä luetaan
tarkasti ja paikallishistoria
kiinnostaa.
Toimitus sai useita
yhteydenottoja, joissa oikeutetusti korjattiin viime
viikon tekstiin livahtanut
virhe. Etsivä nuorisotyö: Tiina vkot 23-28, apua
esim. Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
korjaus
- Sähkötyökalujen korjaus
. RAKENNUSPALVELUT
JA -MATERIAALIMYYNTI
Soita ja kysy lisää 0400 509 660
170 5120
- Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
myynti, korjaus
sekäsekä
huoltohuolto
. Pienet
sähköasennukset, S3-ryhmä
- Alumiinija RST-korjaushitsaukset
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
www.hitsauskoneasennus.fi
. Nivel- ja selkäongelmat
. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT
(myös IV ja KVV)
. koulujen täydennyshaussa, 050 4641678. ja 28.7. Ihomuutokset, ihokasvaimet,
. Vanhan Saarisen
leipomon paikalla uudemmassa kuvassa ei suinkaan
ole S-Market, vaan Petäjäveden osuuspankki.
Toimitus kiittää aktiivisuudesta sekä pahoittelee
virhettä! - MS
Aittakahvila avoinna sunnuntaisin 30.6., 7.7.,
14.7., 21.7. Puh. Botox-pistokset, täyteaineet
Hyvinvointiohjaaja: Kesälläkin saa apua arjen eri ongelmiin. Siellä, missä nyt voi
ajaa autolla tai kulkea jalkaisin, on vielä vajaat sata
vuotta sitten puuskuttanut höyryjuna.
Tarina kertoo, että pikkupojat tuppasivat rasvaamaan kiskoja sillan kohdalta ja katselivat sen
jälkeen sillan alla, kun juna puuskutti hetken verran
lujempaa päästäkseen eteenpäin.
Kun rautatie kohotettiin nykyiselle paikalleen
1920-luvulla, pyydettiin, että Verkkalaan rakennettaisiin tie
Kylpytilasaneeraukset
Pms 732
Siivous
PmsTomera
427
BETONIVALUT OK-TALOIHIN.
MYÖS PINNOITEVALUT
AUTOTALLEIHIN. 040 413 5424, Rautakylä, Petäjävesi
TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ
. Pienet sähköa
040 580 4048. Alumiini ja RST
Katso tuoteet: www.jtmwelding.com
Puh. KYSY LISÄÄ!
Siivous- ja kotiapupalvelu
Puhdas ja raikas koti!
Puh. Sähkötyökaluje
. Laatoitukset ja vedeneristystyöt
martti.j.laaksonen@gmail.com
(sertifikaatti)
Petäjävesi
. Hitsauskoneid
. (014) 854 113
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
PALVELEMME:
(014)854113
1900 PETÄJÄVESI PUH.
ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14
014)854113. 040 571 9996
Rohulantie 33
41900 Petäjävesi
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
HITSAUSTA,
KORJAUSTA
www.hitsauskoneasennus.fi
Jo
. 045 148 6300 / Erja Leppänen
PAPINTIE 2
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
PETÄJÄVESI
P. Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset